Luomuomenanviljelyn kehittäminen kasvinsuojelu haasteena

Transkriptio

1 Luomuomenanviljelyn kehittäminen kasvinsuojelu haasteena Sanna Kauppinen, Luonnonvarakeskus Mikkeli Luomuinstituutin tutkijaseminaari Kyyhkylä, Mikkeli

2 Taustaksi tilastotietoa - omenantuotanto Suomessa Koko pinta-ala, ha Year Ha total ) : yhteensä 660 ha josta 67,1 ha luomua Suurin osa tavanomaisesta omenantuotannosta on Ahvenanmaalla, Varsinais- Suomessa ja Uudellamaalla: 80 % Luomutuotanto jakautunut tasaisemmin koko maahan Luomuhehtaarit Kaikki viljely 18 ha 273,6 ha 0,7 ha 4,6ha ,1 ha 163,7 ha 1,4 ha 1,8 ha 0,1 ha 1,6 ha 9,7 ha 14 ha 0,8 ha 1,4 ha 3,6 ha 14,2 ha 4,2 ha 21,3 ha 8,2 ha 90,1 ha 0,1 ha 1,2 ha 6,9 ha 9,5 ha 3,7 ha 10,6 ha 3 ha 30,7 ha 1,2 ha 21,3 ha

3 Sato kg/ha, Koko ala Year Kg/ha Tilakoko ja satomäärät luomussa huomattavasti pienemmät Luomutilasto Vuosi Hehtaaria satoiässä ha/tila kg/ha ,7 225, ,4 1443, ,4 960, ,4 1160, ,7 3100, ) 31 0,5 1629,5 Tilakoko ja satomäärät 2013, kaikki tilat: 0,6 ha/farm Tilakoko 3117 kg/ha Sato per ha, kg Kokonaistuotanto noin tonnia/vuosi = 6-8 % vuotuisesta kulutuksesta 6,7 ha/farm kg/ha , ,5 ha/farm 5715 kg/ha 0, , , , ,7 ha/farm 3907 kg/ha 0, , , ,

4 puuta/ha

5 puuta/ha

6 Omenarupi ja pihlajanmarjakoi viljelyn suurimmat haasteet Omenarupea aiheuttaa Venturia inaequalis sieni, joka on myös tavanomaisella puolella merkittävin kasvinsuojelullinen ongelma kaikkialla maailmassa Torjuntakeinoina Ruvenkestävät lajikkeet Hyväkuntoiset puut (kasvupaikka, talvenkesto, maan kunto, kastelu, lannoitus, rupisten lehtien hävittäminen) Torjunta-aineita löytyy, mutta ei vielä Suomessa, ja resepti testattava: kaliumbikarbonaatti, rikki, kalkin ja rikin seos, kupari

7 Omenan ruvenkestävyys on perinnöllistä Yhden geenin aiheuttama ruvenkesto = monogeeninen, kvalitatiivinen, laadullinen, rupiresistentti Lajike on täysin ruvenkestävä niin kauan kunnes rupisieni muuntuu ja murtaa kestävyyden Tällä hetkellä tunnetaan noin 20 geeniä Jalostuksessa käytetyin ruvenkestogeeni on Malus x floribunda 821 omenayksilöstä löydetty Vf-geeni Monen geenin aiheuttama ruvenkesto = polygeeninen, kvantitatiivinen, määrällinen, kenttäkestävyys Lajikkeen ruvenkesto näkyy eriasteisena riippuen minkälaisia geenialueita siihen on periytynyt, mutta ei ole koskaan täydellinen Rupisieni ei tiettävästi voi murtaa määrällistä ruvenkestävyyttä sen monimutkaisuuden takia

8 Omenan ruvenkestävyys on perinnöllistä Yhden geenin aiheuttama ruvenkesto = monogeeninen, kvalitatiivinen, laadullinen, rupiresistentti Lajikkeita: Santana (Vf), Rubinola (Vf), Collina (Vf), Afrodita (Vf), Orlovim (Vm) Vf-geeni murtui 1990-luvun puolivälissä Keski-Euroopassa Rupiresistentin lajikkeen määrällistä ruvenkestoa ei päästä testaamaan ennen ruvenkeston murtumista -> Tanskassa on havaittu Rubinolan olevan kohtalaisen ruvenkestävä, mutta Santana ja Collina ei Monen geenin aiheuttama ruvenkesto = polygeeninen, kvantitatiivinen, määrällinen, kenttäkestävyys Lajikkeita: Särsö, Antonovka, Lavia, Wealthy, Tallinnan päärynäomena, ammattiviljelyssä Aroma, Discovery Voi saastua rupeen epäsuotuisina kesinä tai huonokuntoisena

9 Esimerkki määrällisen ruvenkeston omaavasta lajikkeesta ja sen saastumisesta Eppulainen, huonokuntoinen puu, Kuopio Eppulainen, hyväkuntoinen puu, Kuopio

10 Ruvenkestävyyttä löytyy uusista Suomessa testissä olevista lajikkeista Nissinen, M., Kauppinen S. ja Kinnanen, H Ulkomaisia hedelmälajikkeita Suomen oloihin alustavia viljelykokemuksia ja suosituksia. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 9/ s omenalajiketta pääasiassa Venäjältä, mutta myös valkovenäläisiä, ukrainalaisia, baltialaisia ja pohjoisamerikkalaisia lajikkeita 15 päärynälajiketta Havainnot tehty viljelijöiden tarhoissa eri puolilla Suomea ja Luken Kaarinan (Piikkiön) toimipisteessä Seurantaa jatketaan ja havaintoja kerätään sitä mukaa kun lajikkeiden viljely yleistyy

11 Kuva: Marianne Bertelsen, rain roofs, apple

12 Omenarupi ja pihlajanmarjakoi viljelyn suurimmat haasteet Pihlajanmarjakoi (Argyresthia conjygella) koituu omenan ongelmaksi silloin, kun pihlaja ei kuki -> jaksottaissatoisuutta meillä Pohjolassa, mutta ei muualla -> jatkuvakukintaisuus? Feromonipyydyksillä pystytään hyvin havainnoimaan koin tulo tarhaan, mutta sukupuolihäirintään perustuva torjunta ei toimi, koska parittelu on tapahtunut muualla -> tästä syystä eroaa muista omenan tuholaisista Olisi keskityttävä kehittämään torjunta kuoriutuviin toukkiin: tällä hetkellä ei tarjolla ainetta/loista/tuholaista ->kartoitus ja kokeilu

13 Tarve tutkimukselle, koetoiminnalle ja kansainväliselle yhteistyölle Pihlajanmarjakoi suurin haaste Omenaruven torjuntaan olemassa välineitä -> tarvitaan koetoimintaa Muiden tuholaisten biologinen torjunta otettava mukaan, mm. kirvat Luomututkimus Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa aktiivista -> mukaan hankkeisiin Samalla vietävä eteenpäin viljelytekniikkaa (lajikkeet, perusrungot, lannoitus ) Kuva: Mario Porcel/ Weronika Swiergiel

14 Kiitos!