Kysymyksiä ja vastauksia kansalaisyhteiskunnan kehitysyhteistyötukiin tulevista muutoksista
|
|
- Tommi Heikkinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kysymyksiä ja vastauksia kansalaisyhteiskunnan kehitysyhteistyötukiin tulevista muutoksista /KEO-30 Ulkoministeriön kehityspoliittinen osasto on valmistellut hallitusohjelman mukaisen sopeutusesityksen koskien kansalaisjärjestöjen ja kuntatoimijoiden kehitysyhteistyötukia. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle on kuluvan vuoden talousarviossa 114 miljoonaa euroa. Vuodelle 2016 suunniteltu kokonaissumma on 65 miljoonaa euroa. Leikkaukset eivät siis koske kuluvan vuoden määrärahoja, vaan kokonaisuutta valmistellaan osana vuoden 2016 budjetin toteutusta. UM on pidetyn tilaisuuden jälkeen käynnistänyt kansalaisyhteiskunnan toimijoiden rahoitusinstrumenttien uudistustyöt. Alle on koottu esiin nousseita kysymyksiä ja vastauksia niihin. Niitä päivitetään tarpeen mukaan uudistusten edetessä. YLEISTÄ / INSTRUMENTEILLE YHTEISTÄ Q. Ministeriön esittelemien uudistusten taustalla ovat ministeriön hallinnon vähenevät resurssit. Kuinka uudistuksissa on huomioitu ja tullaan huomioimaan konkreettiset vaikutukset järjestöjen tekemään työhön? Tullaanko kansalaisjärjestöjä konsultoimaan tuki-instrumenttien ohjeistuksien, ehtojen ja lomakkeiden uudistusprosessin aikana? A: Edellisessä keskustelutilaisuudessa esille nostettuun instrumenttien uudistustarpeeseen ovat vaikuttaneet sekä määrärahaleikkaukset että henkilöstöleikkaukset. Vähenevistä resursseista huolimatta ministeriön on varmistettava, että valtionavustusten hallinto ja valvonta on sujuvaa ja tehokasta ja luo edellytykset laadukkaalle toiminnalle. Uudistustyön tukena on ollut Kepan kokoama järjestöselvitys "Ulkoministeriön järjestötuet uusiksi", johon saatiin arvokkaita huomioita yli sadalta kansalaisjärjestöltä. Ministeriö on kirjannut järjestöjen keskustelutilaisuudessa esittämät huomiot ja ehdotukset kehittämistyötä varten. Uudistuksien suurista linjoista on tehty päätökset, mutta vuoropuhelu järjestöjen kanssa jatkuu tukimuodoittain hakijaryhmien kanssa toimenpiteiden tarkentuessa. Aikaisempien käytäntöjen mukaisesti uudistusprosessin aikana tullaan käymään dialogia järjestöjen kanssa, kunhan alkuvalmistelut UM:ssa saadaan tiettyyn pisteeseen. Kumppanuusjärjestöjen ja erityissäätiöiden kanssa tullaan käymään omat instrumenttikohtaiset keskustelunsa. Alustavien keskusteluiden mukaisesti Kepa tulee koordinoimaan järjestötapaamisen muiden instrumenttien uudistuksista heti alkuvuodesta. Ministeriö pitää tärkeänä sujuvaa keskusteluyhteyttä kansalaisyhteiskuntaan. Järjestöjä ja kuntia kannustetaan aktiiviseen keskusteluun, jotta yhteistyössä vahvistettaisiin mahdollisuuksia tehdä entistä vaikuttavampaa, tuloksellisempaa ja laadukkaampaa kehitysyhteistyötä. 1
2 Q: Miten uudistuksia tehdessä on huomioitu johdonmukaisuus Suomen ulkopolitiikan kannalta ja tarve tukea haavoittuvia ryhmiä maissa, joissa kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia on rajoitettu? A: Heikoimmassa asemassa olevien tukeminen on jatkossakin Suomen kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön painopiste ja sitä tullaan korostamaan myös kehityspoliittisessa linjauksessa. Myös ministeriö on seurannut huolestuneena tilannetta maissa, joissa kansalaisyhteiskunnan tila ja toimintamahdollisuudet ovat heikentyneet. Aihe on tärkeä, ja sitä on ehdotettu jonkin tulevan yhteisen tilaisuuden teemaksi. Järjestöillä on oman työnsä ja yhteistyökumppaneidensa kautta paljon arvokasta ja ajantasaista tietoa kansalaisyhteiskunnan tilasta ja toimintamahdollisuuksista eri maissa, ja tietoa olisi hyödyllistä jakaa eri toimijoiden kesken. Q: Onko UM harkinnut esikarsinnan, eli kaksivaiheisen hakumenettelyn, ottamista käyttöön osaksi hakemusten arviointiprosessia? A: Esikarsinnan käyttöönotto on noussut keskusteluissa esiin yhtenä mahdollisena muutoksena tulevien hakukierrosten yhteydessä. Esikarsinnalla tarkoitetaan tässä menettelyä, jossa riittäisi kevyempi esihakemus ja vain jatkoon päässeiltä vaadittaisiin lopullinen hankesuunnitelma. Idea on hyvä, mutta sen toteuttaminen vaatii lisätarkastelua niin, että se todellakin vähentäisi arviointitaakkaa eikä lisäisi hallinnointityötä. Q: Koska seuraava kansalaisyhteiskuntaseminaari järjestetään? A: Tämänhetkisen suunnitelman mukaan seminaari järjestetään Samassa yhteydessä avataan myös hanke- ja VGK-tukien hakukierrokset. Q: Onko omarahoitusosuuksia määriteltäessä huomioitu vaikutukset siihen, minkälaista työtä järjestöt pystyvät jatkossa tekemään? Tiettyihin teemoihin liittyvään vaikuttamistyöhön on haasteellista kerätä rahoitusta yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä. A: Järjestöjen omarahoitusosuus mahdollistaa osaltaan sen, että ministeriö pystyy tukemaan suurempaa määrää kansalaisjärjestöjä ja näin tukemaan kansalaisyhteiskunnan kehitysyhteistyötä monipuolisemmin. Omarahoitus nähdään myös tärkeänä osoituksena järjestön sitoutumisesta hankkeisiin ja ohjelmiin sekä niiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen. Q: Onko tulevaisuudessa mahdollista, että UM tukisi järjestöjen kansallisia omarahoitusosuuksia EU:n lisäksi myös muiden kansainvälisten rahoituskanavien kohdalla tai nykyistä useamman eri EU-instrumentin osalta? A: Toistaiseksi raha- ja henkilöresurssimme eivät riitä siihen, että EU-hankkeiden kansallisen osuuden tukemisen kaltaisia tukia maksettaisiin muidenkin kansainvälisten rahoituskanavien kohdalla. Nykyisellä mallilla myönnettävän EU-tuen osalta UM luottaa EU:n tiukkaan karsinta- ja hallintoprosessiin, mikä tekee tuen hallinnoinnin suhteellisen keveäksi UM:n taholta. EU:n jäsenenä Suomella on myös erityinen intressi EU-hankkeiden tukemiseen. 2
3 Q: Miten uusi KEPO-ohjelma tulee vaikuttamaan rahoitusinstrumentteihin, vai vaikuttaako mitenkään? A: KEPO-ohjelmassa tullaan esittämään nykyisen hallituksen kehityspoliittiset painopisteet, joiden odotetaan heijastuvan myös kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyössä. On mahdollista että tulevissa hauissa tullaan painottamaan tiettyjä KEPO-painopisteitä; mikäli näin tulee käymään, tullaan järjestöjä tiedottamaan asiasta muiden hakukriteerien ohella mahdollisimman aikaisin ennen hakua. Q: Missä vaiheessa kehityspoliittisen linjauksen valmistelu on, ja miten järjestöt voivat osallistua prosessiin? A: Kansalaisjärjestöjä kiitetään aktiivisesta osallistumisesta kehityspoliittisen linjauksen valmisteluun. Kommentteja on saatu runsaasti ja ne on käyty huolellisesti läpi. Työ on loppusuoralla. Viimeinen luonnosversio toimitetaan sidosryhmien huomioille noin viikon kuluessa keskustelutilaisuudesta. Mahdollisten kommenttien viimeinen määräaika ilmoitetaan samassa yhteydessä. Huomioita toivotaan pikaisella aikataululla. Linjaus halutaan pitää selkeänä, ytimekkäänä ja tiiviinä, joten myös järjestöjä kannustetaan kiteyttämään huomionsa tiiviisti. Järjestöjen ja kuntien huomioita toivotaan erityisesti kansalaisyhteiskuntaa koskevaan lukuun. Yhteinen tavoite vahvistaa kansalaisyhteiskuntia on keskeinen periaate, joka tulee säilymään linjauksessa. Samalla linjaus ottaa huomioon myös järjestöt, jotka osallistuvat ulkoministeriön maaohjelmien toimintojen toteuttamiseen erillisellä maakohtaisella rahoituksella. Q: Mitä tapahtuu kehityspoliittiselle kansalaisyhteiskuntalinjaukselle? A: Kehityspoliittinen kansalaisyhteiskuntalinjaus on vuodelta 2010 ja sen sisältöön on päivitystarpeita jo senkin vuoksi, että kehityspolitiikassa on tämän jälkeen tapahtunut suuria muutoksia, kuten uudet kestävän kehityksen tavoitteet. UM palaa kansalaisyhteiskuntalinjaukseen sen jälkeen kun uusi KEPO-linjaus on astunut voimaan. Tarkoituksena on ensin tehdä selvitys kansalaisyhteiskunnan toimijoiden roolista kehitysyhteistyössä, jonka jälkeen kehityspoliittista kansalaisyhteiskuntalinjausta päivitetään tai korvataan uudella strategialla. UM tulee osallistamaan kansalaisyhteiskuntaa tähän prosessiin kun sen aika tulee. Q: Mikä tulee jatkossa olemaan ohjelmatukeen ja hanketukeen käytettävän rahoituksen suhde? A: Suhde tulee pysymään suunnilleen samalla tasolla kuin tähänkin asti. Pienet vuosikohtaiset vaihtelut ovat mahdollisia aiempina vuosina tehtyjen päätösten vaikuttaessa yhä seuraavien vuosien aikana. Q: Miten ministeriö tulee tekemään yhteistyötä järjestöjen kanssa tulosohjaukseen liittyen? 3
4 A: Tulosraportointia ja tuloksellisuutta on työstetty paljon ministeriössä. Julkisin kehitysyhteistyövaroin rahoitettujen hankkeiden raportointi maittain, sektoreittain, järjestöittäin ja hankkeittain on hyvin runsasta, mutta usein yhteismitatonta, mikä tekee tiedon koostamisesta haastavaa. Tähän tullaan tulevaisuudessa kiinnittämään yhä enemmän huomiota. Ministeriö korostaa myös kansalaisyhteiskunnan toimijoiden laadukkaan tulosraportoinnin tarvetta. Järjestelmää on kehitettävä, mutta siitä ei tule tehdä liian työllistävää. Ministeriö jatkaa vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa ja teemaan tullaan palaamaan tulevissa tilaisuuksissa. Tuloksellisuutta tullaan pohtimaan yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa myös kehityspoliittisen linjauksen valmistumisen jälkeen, kun kansalaisyhteiskuntalinjausta tullaan päivittämään jossain muodossa. Q: Onko uudistusten yhteydessä arvioitu UM:n nykyisten tukimuotojen mielekkyyttä muuttuvassa toimintaympäristössä tai pohdittu joustavampien instrumenttien kehittämistä nykyisten tukimuotojen tilalle? Milloin muut tukimuodot kuin ohjelmatuki evaluoidaan? A: Pitkällä aikavälillä kaikki kehitysyhteistyön instrumentit on tavoitteena evaluoida, mutta tämänhetkisistä resurssien asettamista rajoitteista johtuen evaluaation aikataulu on toistaiseksi pystytty tarkentamaan ainoastaan ohjelmatuen osalta. Muihin tullaan palaamaan myöhemmin. Lähtökohtaisesti nykyiset instrumentit on pyritty uudistuksissa säilyttämään, jotta sekä pienten, keskisuurten että suurten toimijoiden monipuolinen kehitysyhteistyö sekä viestintä- ja globaalikasvatustyö pystytään turvaamaan määrärahaleikkauksista huolimatta. Myös jatkossa instrumentteja tullaan kuitenkin arvioimaan kriittisesti kokonaisuutena, ja muutokset ovat mahdollisia. Järjestöjen toivotaan aktiivisesti esittävän näkemyksiään instrumenttien kehittämistarpeista. Järjestöiltä toivotaan hanketuen hakukierroksella innovatiivisia pilottihankkeita sekä monenlaisten toimijoiden yhteistyötä. Järjestön ollessa päähakija myös muiden toimijoiden kuten oppilaitosten tai yritysten on mahdollista olla mukana hankkeissa. Näillä keinoin toivotaan, että hanketuen piirissä pystytään vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön asettamiin haasteisiin. Q: Myöntääkö ministeriö järjestöille konferenssi- ja matkatukia? A: Erillistä instrumenttia konferenssi- ja matkatukiin ei ole. Tietyissä tapauksissa yksittäiset kulut voivat soveltua hankkeen tai ohjelman rahoituksen piiriin. Q: Minkälainen kansalaisyhteiskuntatuen osuus Suomen kehitysyhteistyön kokonaismäärärahoista tulee olemaan jatkossa? A: Leikkauksista huolimatta järjestötuen suhteellinen osuus säilyy merkittävänä. Mikäli määrärahojen kokonaistaso nousee hieman tulevina vuosina, heijastuu nousu myös kansalaisyhteiskunnan toimijoille myönnettäviin tukiin. Järjestöjä kannustetaan aktiiviseen keskusteluun Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen tasosta. 4
5 Q: Miten vaikuttamistyön tuloksellisuutta voidaan mitata esimerkiksi edistettäessä demokraattista tai kansalaisyhteiskuntien kehitystä? Minkälaisella aikavälillä tällaisen työn tuloksia tulisi kyetä mittaamaan? A: Vaikuttamishankkeiden ja vaikuttamistyön mittaaminen on myös ministeriössä jatkuva kehittämiskohde, johon etsitään ratkaisuja kansainvälisellä tasolla sekä eri toimijoiden yhteistyössä. On muuttujia, joiden mittaaminen numeerisesti on haastavaa. Joissain tapauksissa myös toiminnan käynnistämän muutosprosessin kuvailu voi soveltua tulosraportointiin. Mittaaminen on tärkeää, mutta siihen käytettyjen resurssien ei tulisi olla ylimitoitettuja suhteessa varsinaiseen toimintaan. Q: Minkälaista yhteistyötä UM odottaa järjestöiltä? A: Järjestöt tekevät jo nykyisellään monenlaista yhteistyötä, mutta ministeriö kannustaa yhteistyön tiivistämiseen. Esimerkiksi pienemmät toimijat voivat olla halukkaita suunnittelemaan yhteisiä hankkeita ja hakemaan tukea yhdessä ohjelmatuen järjestöjen kanssa. Yhteistyö voi olla monenlaista. Lopullisen harkinnan ja päätöksen yhteistyöstä ja sen soveltuvuudesta toimintaan tekevät toimijat itse omista lähtökohdistaan. OHJELMATUKI Q: Mikä on ohjelmatuen evaluaation tämänhetkinen toteutussuunnitelma? A: Ohjelmatuen evaluaation tämänhetkinen toteutussuunnitelma on, että ohjelmatuen piirissä olevia järjestöjä ja ohjelmatuen toteutusta evaluoidaan seuraavan vajaan kahden vuoden aikana. Evaluaatio tarkastelee kaikkien ohjelmatukijärjestöjen tuloksellisuutta ja instrumentin osalta tehtyä yhteistyötä ministeriön kanssa. Järjestöt arvioidaan omien ohjelmiensa asettamiin tavoitteisiin nähden. Koska henkilöstösäästöt kohdistuvat myös UM:n evaluaatioyksikköön, suunnitelma on, että ohjelmatukea saavat järjestöt ryhmitellään neljän ryhmän sijaan kolmeen ryhmään. Tällä varmistetaan se, että viimeisenkin ryhmän evaluaatio valmistuu ajoissa eli kesällä Ennakkotiedot ovat käytössä jo tätä ennen. Q: Miten uusien järjestöjen on mahdollista päästä ohjelmatuen piiriin? A: Tämän hetken suunnitelmien mukaan ohjelmatuesta järjestetään avoin hakukierros vuonna Hakukriteerit tullaan julkaisemaan mahdollisimman aikaisin ennen hakua. Q: Onko vuonna 2021 avattava ohjelmatuen avoin haku tarkoitettu myös muille toimijoille kuin kansalaisjärjestöille? A: Haku tulee olemaan avoin myöhemmin tarkentuvat kriteerit täyttäville kansalaisjärjestöille. 5
6 Q: Miksi kaikki ohjelmatukea hakevat järjestöt halutaan hakemaan tukea samana vuonna? Eikö hakemusten samanaikainen käsittely ole hallinnollisesti nykyistä raskaampi menettelytapa? A: Ohjelmatuen avoimeen hakuun halutaan siirtyä läpinäkyvyyden ja avoimuuden lisäämiseksi. Vahvoilla ja osaavilla järjestöillä on myös jatkossa hyvät edellytykset toimia ohjelmatuen piirissä. Uudistukset on suunniteltu kokonaisuutena, jossa kansalaisyhteiskuntayksikössä eniten valmistelutyötä vaativat ohjelmatuen ja hanketuen hakukierrokset on porrastettu eri vuosille työmäärän tasapainottamiseksi. Q: Merkitsevätkö nelivuotiset ohjelmakaudet jatkossa sitä, että järjestöjen kumppanuusstatus raukeaa neljän vuoden jälkeen? A: Mahdollisuutta myöntää ensimmäistä ohjelmatukikautta seuraava neljän vuoden jatkokausi kevyemmällä menettelyllä tullaan selvittämään. Järjestöjen näkemyksiä kysytään jatkopohdinnassa. On selvää, että kansalaisyhteiskunnassa saavutettavat vaikutukset vaativat ammattimaista ja pitkäjänteistä työtä, johon on pystyttävä sitoutumaan useaksi vuodeksi kerrallaan. Q: Onko UM ottanut huomioon uudistusten siirtymäajasta johtuvien lyhyempien ohjelmakausien vaikutuksen toimintojen tuloksellisuudelle ja laadulle? A: Siirtymäkausi on välivaihe uuden järjestelmän ottamiseksi käyttöön. On mahdollista, että siirtymävaihe tulee väliaikaisesti vaikuttamaan laatuun ja tuloksellisuuteen, nyt ohjelmakausien lyhentyessä ja ohjelmasisältöjen siten hieman muuttuessa. UM tulee ottamaan nämä riskit ymmärryksellä huomioon järjestöjen toimintaa välivaiheen aikana arvioidessaan, ja mahdollisista vaikutuksista tullaan keskustelemaan järjestöjen kanssa muun muassa tulevien vuosineuvotteluiden yhteydessä. Q: Millainen kriteeristö tulee käyttöön uusia ohjelmatukijärjestöjä valittaessa v. 2021? A: Tähän asiaan palataan. Hakukriteereistä ja menettelytavoista tullaan käymään keskusteluja kumppanuusjärjestöjen kanssa, esim. tulevissa kumppanuusfoorumeissa. Kriteerit tarkentuvat kehittämistyön lomassa. Q: Millä tavalla vuoden 2017 hakukierros nykyisille ohjelmatukijärjestöille järjestetään ja asetetaanko sille painopisteitä? A: Hakukierroksen tarkemmat menettelytavat ja määräajat ilmoitetaan myöhemmin. Tuleva KEPO-linjaus voi ohjata määrärahojen kohdentamista. Järjestöjen ohjelmatukihakemusten samanaikainen arviointi voi johtaa siihen, että ohjelmatukea tällä hetkellä saavien järjestöjen määrärahatasot muuttuvat nykyisistä. Q: Ensi vuonna hakuvuorossa oleville ohjelmatukijärjestöille pyritään myöntämään yhden vuoden jatkorahoitus ilman uutta hakua, jotta kaikki nykyiset ohjelmatukijärjestöt 6
7 ovat 2017 hakemassa yhtä aikaa tukea vuosille Voiko järjestö hakea vuoden jatkorahoitusta jo uudelle ohjelmakaudelle, sen sijaan että kyseessä olisi nykyisen ohjelmakauden jatkaminen vuodella? A: Tärkeänä lähtökohtana on, että kaikki järjestöt hakevat samanaikaisesti uudelle ohjelmakaudelle, eli vuoden 2017 aikana. Tänä syksynä hakuvuorossa olevat saavat kaksivuotiset päätökset, eli niilläkin on edessään normaalista poikkeava ohjelmakausi. Siirtymävaiheenkin johdosta on tärkeää, että järjestöjä kohdellaan tasapuolisesti. Näin ei välttämättä toimittaisi, jos joidenkin järjestöjen annettaisiin aloittaa kokonaan uusi kausi vuotta muita ennen. Tästä ja siirtymäkauden ajan ohjelmatoteutuksen mahdollisista muista yksityiskohdista voidaan kuitenkin keskustella yhdessä ohjelmatukijärjestöjen kanssa. Q: Onko ohjelmatuen piiriin yhä mahdollista sisällyttää kotimaassa tehtävää viestintä- ja globaalikasvatustyötä? A: Ohjelmatuen piirissä olevilla järjestöillä on merkittävä rooli kotimaisen kehitysviestinnän ja globaalikasvatuksen kentällä, ja ministeriö kannustaa järjestöjä myös jatkuvasti kehittämään aktiivisesti tätä toimintaansa osana ohjelmiaan. Tarve kotimaassa tehtävälle viestintä- ja kasvatustyölle on suuri. Q: Milloin ministeriö tekee päätöksestä tänä vuonna ohjelmatuen hakukierroksella olleista hakemuksista? A: Päätökset viedään loppuun mahdollisimman pian ennen vuoden loppua. Q: Mitä ohjelmatuen omarahoitusosuuksien harmonisointi merkitsee eri järjestöjen osalta? Mitä omarahoitukseen voi jatkossa sisällyttää? A: Uudistustyön yhtenä tavoitteena on ollut, että eri tukimuodoille olisi mahdollisimman yhtenevä omarahoitusvaatimus. Tämä selkeyttää hallintoa tämänhetkisestä tilanteesta. Lähivuosien tavoitteena on, että omarahoitusosuudet eri tukimuodoissa olisivat kautta linjan 15 prosenttia. Ohjelmatuen osalta omarahoitus on tähän asti vaadittu rahana. Muutosta tähän ei ole suunniteltu. HANKE/ VGK-TUKI Q: Mitä muutoksia on luvassa erityisesti viestintä- ja globaalikasvatusavustuksille? A: VGK-tuen hankkeilta tullaan tulevaisuudessa vaatimaan 10 % omarahoitusosuutta. Järjestöjä kannustetaan yhä enemmän kaksivuotisiin hankkeisiin ja yhteishankkeisiin. Tarkat hakukriteerit ilmoitetaan mahdollisimman ajoissa ennen seuraavan haun avaamista. 7
8 Q: Miksi hanketuen ja VGK-tuen viimeinen avustuserä tullaan jatkossa maksamaan vasta hyväksyttyä loppuraporttia vastaan? Onko tässä otettu huomioon pienten toimijoiden rajallinen taloudellinen kapasiteetti? A: Hanketuen ja VGK-tuen osalta on tarkoitus ottaa käyttöön maksatusjärjestely, jossa hankkeen lopussa pieni maksuerä, noin 10 %, maksetaan vasta hyväksyttyä loppuraporttia vastaan. Järjestelyn toimitaan sujuvoittavan laadukkaiden loppuraporttien toimittamista määräaikaan mennessä, nopeuttavan raporttien käsittelyä ministeriössä sekä vähentämään takaisinperintöjä ja yli jääneen tuen palautuksia korkoineen, jotka ovat taloushallinnollisesti työläitä ja vievät runsaasti aikaa. Maksatusjärjestelyiden suunnittelussa on pohdittu useita eri malleja. Tarkka viimeisen maksuerän suuruus tullaan määrittelemään hanketuen ja VGK-tuen päivitetyissä ehdoissa ennen seuraavia hakukierroksia. Tarkoituksena on löytää hallinnollisesti mahdollisimman sujuva malli, joka on toimiva sekä ministeriön että järjestöjen näkökulmasta. Valtionavustusten hallinnointi ja omarahoituksen kerääminen edellyttävät kuitenkin järjestöiltä riittävää taloudellista kapasiteettia, josta on oltava varmuus ennen valtionavustuksen hakemista. Q: Hanketuen ehtoja, ohjeistuksia ja hakulomakkeita uudistetaan; mitä uudistukset tulevat sisältämään ja milloin järjestöjä osallistetaan uudistustyöhön? A: Ehtojen, ohjeistusten ja lomakkeiden tulee olla valmiit viimeistään sitten kun haku aukeaa keväällä Ohjeistuksesta ja hakulomakkeista (uuden ja jatkohankehakemuslomakkeen) on aikomus konsultoida muutamaa kansalaisjärjestöä ja Kepaa vuoden alussa, kun KEO-30 on saanut ensimmäiset luonnokset asiakirjoista valmiiksi. Sähköinen asiointi tällä hetkellä käytössä olevilla KATSO-tunnisteilla ei tule muuttumaan ja lomakkeet tulevat olemaan pdf-muotoisia jatkossakin. Raportointilomake muutetaan myöhemmin vastaamaan uuden hakemuslomakkeen logiikkaa ja esitystapaa. Perustietoilmoituslomake ei tule muuttumaan, joten sen voi jättää milloin vain. Perustietoilmoitus tulee tehdä ennen uusien hakemusten toimittamista. Q: Milloin seuraavan hanketuen haun määräaika tulee olemaan? A: Todennäköisesti toukokuun puolessa välissä (mahdollisesti pe 13.5.). Olemme aikaistaneet haun määräaikaa muutamalla viikolla, jotta saisimme päätöksetkin valmiiksi ja tiedoksi annetuiksi hyvissä ajoin ennen vuoden loppua. Q: Voiko jatkossa hakea tukea suunnitteluhankkeille? A: Ei voi hakea. Hakemusten ja hankesuunnitelmien tulee ministeriölle toimitettaessa olla jo pitkälle kehiteltyjä. Näin mitataan jatkossa myös hakijan kapasiteettia. Q: Onko kuntien mahdollista kattaa osa kehitysyhteistyöhankkeiden omarahoituksesta kumppanimaan rahoituksella? 8
9 A: Ei ole. Asia linjattiin jo kuntasektorin haun yhteydessä keväällä Nyt kuntia koskevat samat ehdot kuin muitakin hanketuen hakukierroksen hakijoita. Q: Tullaanko hakukierroksia rajoittamaan temaattisesti tai maantieteellisesti? Antaako UM ennakkotietoa hakukierroksen painopisteistä jo ennen hakukierroksen avautumista, sillä hankesuunnittelu järjestöissä on jo käynnissä? A: Valmisteilla oleva Suomen kehityspoliittinen linjaus ja sen tavoitteet antavat yleisen viitekehyksen kehitysyhteistyön valtionavustuksille. Uuden KEPO-linjauksen neljä painopistettä ovat jo pääpiirteittäin tiedossa. Hakujen mahdollisista tarkemmista temaattisista painopisteistä tiedotetaan mahdollisimman aikaisin. Kansalaisyhteiskunnan kapasiteetinvahvistaminen ja vaikuttamistyö tulevat korostumaan hauissa entistä enemmän. Peruspalveluntuottamista arvioidaan tarkemmin tarve-, täydentävyys- ja kestävyysnäkökulmista. Suomalaisia kansalaisyhteiskunnan toimijoita kannustetaan toimimaan erityisesti köyhimmissä maissa ja Suomen kahdenvälisissä kumppanimaissa. Kaikki kehitysyhteistyövarat tulee joka tapauksessa kohdistaa kehitysmaihin (OECD:n luokittelun mukaan, ODA-kelpoiset maat kokonaisuudessaan). UM pyrkii antamaan lisätietoja kevään 2016 painopisteistä jo ennen kuin haku avautuu suunnitellun kansalaisjärjestöseminaarin myötä Q: Tullaanko hankkeiden lukumäärälle asettamaan katto? A: Ei, mutta vähentyneet resurssit (sekä määrärahat että henkilötyövuodet) tulevat rajaamaan myönnettyjen hankkeiden määrää. Arvioinnin perustana on kuitenkin hakemusten laatu, eli toisin sanoen voidaan sanoa, että laadullinen arviointi tulee tiukkenemaan kun määrärahaa on jaossa vähemmän. Q: Onko hanketuen myönnöille tulossa alaraja? A: Hankehallinnon näkökulmasta kaikkein pienimmät avustukset eivät aina ole kustannustehokkaita ja mahdollisia alarajoja on mietitty. Hankkeen kustannustehokkuuteen vaikuttavat kuitenkin monet kysymykset. Mahdollisen alarajan pohtimista jatketaan, mutta tällaista rajaa ei ole toistaiseksi määritelty. Q: Onko hanketuen piirissä myös jatkossa mahdollista hakea ja saada tukea jatkohankkeille? A: Kyllä. Q: Onko hanketukea jatkossa mahdollista hakea vain yhdeksi vuodeksi? A: Kyllä. Haku järjestetään kuitenkin kahden vuoden välein, joten haettaessa yksivuotista tukea jatkorahoitusta ei ole mahdollista saada heti seuraavalle vuodelle. 9
10 Q: Miten yritysyhteistyö tulee näkymään hanketuen myöntämisessä? A: Yhteistyö muiden toimijoiden, yritysten lisäksi muiden järjestöjen, kuntien ja yliopistojen, kanssa tullaan katsomaan eduksi hakujen yhteydessä. Pääasiallinen hakija voi kuitenkin vain olla Suomessa rekisteröitynyt yhdistys tai säätiö, tai suomalainen kunta. Q: Voiko jatkossa enää hakea kolmevuotista hanketukea? Jos ei, miten tätä uudistusta perustellaan tuloksellisuuden näkökulmasta? A: Jatkossa hanketukea on tarkoitus myöntää kaksi vuotta kerrallaan, jotta myöntökausi kulkisi käsi kädessä kaksivuotisten hakukausien kanssa. KEO-30 selvittää kuitenkin vielä mahdollisuutta tehdä kolme- tai nelivuotisia myöntöjä. Kehitysyhteistyöhankkeiden kesto on toki usein pitempi kuin kaksi vuotta, joten jatkohankkeille voi edelleen anoa lisämyöntöjä. Hanketuen ohjeistusta ja hakulomakkeita, kuten myös arviointikriteereitä, uudistetaan parhaillaan siten, että hankkeiden tuloksellisuus on paremmin arvioinnin ja seurannan keskiössä. Jatkossa sekä uusia että jatkohankkeita tullaan arvioimaan tästä näkökulmasta tarkemmin. SÄÄTIÖT JA TOIMINTA-AVUSTUKSET Q: Mitä muutoksia on luvassa toiminta-avustuksille? A: Toiminta-avustuksien mahdolliset muutokset vaativat vielä jatkotyötä. Yhtenä ratkaistavana kysymyksenä on se, voiko sama järjestö saada sekä toiminta-avustusta että ohjelmatukea. Tähän palataan ennen vuoden 2017 hakua. Q: Mitä säätiöille myönnettävien valtionavustusten ehdoille tapahtuu uudistusten myötä? A: Säätiötä koskevat ehdot sisältyvät jatkossa ohjelmatuen ehtoihin, jotka viimeistellään loppuvuoden aikana. Uusissa ehdoissa viitataan erikseen säätiöihin, jos ehdot eroavat muista ohjelmatuen ehdoista. Ehtoja valmisteltaessa on huomioitu kaikkien kumppaneiden, myös säätiöiden, antamat kommentit. Kansalaisyhteiskuntayksikkö tulee järjestämään erillisen tapaamisen säätiöiden kanssa joulukuun aikana tukimuodon ehtoihin ja niiden uudistamiseen liittyen. Säätiöiden laillista asemaa on jatkossa selkeytettävä perustuslain näkökulmasta. Laillisen aseman tarkentuminen on huomioitava tukimuodon tulevissa muutoksissa. Q: Miten säätiöiden erityisluonne tullaan huomioimaan ohjelmatuen haussa asetettaessa kaikki hakijat samalle viivalle? A: Toimijoiden erilaiset toimintamallit tullaan huomioimaan evaluaatioita tehdessä ja ohjelmatukihakemuksia arvioitaessa. Arvioinnin paino tulee ensisijaisesti olemaan laadullisilla ja 10
11 tuloksellisuuteen liittyvillä tekijöillä sekä toimijoiden lisäarvolla kansalaisyhteiskunnan kehitysyhteistyön kannalta, jotka eivät ole riippuvaisia teknisestä toimintamallista. Q: Miten säätiöiden omarahoitusprosentti tulee jatkossa muuttumaan? A: Säätiöille asetettaviin ohjelmatuen ehtoihin ei vielä vuosina sisälly muutoksia omarahoitusprosenttiin. Ohjelmatuen piiriin kuuluvat tuet kuitenkin harmonisoidaan lähivuosina. Säätiöille asetetaan harmonisoitu omarahoitusosuus ohjelmatukikaudelle
Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari
Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista
LisätiedotKysely kansalaisjärjestölinjauksesta
Kysely kansalaisjärjestölinjauksesta 1. Voidaanko kansalaisjärjestöiltä edellyttää kehitysyhteistyöhankkeissaan kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen liittyvää kapasiteetin luomista kohdemaissa? Kyllä 90.9%
LisätiedotKepan sopeutettu ohjelma
Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous
LisätiedotTuen tarkoitus. ULKOMINISTERIÖ Viestintäosasto VIE-20/Eurooppatiedotus Marraskuu 2018
ULKOMINISTERIÖ Viestintäosasto VIE-20/Eurooppatiedotus Marraskuu 2018 VALTIONAVUSTUKSET KANSALAISJÄRJESTÖJEN EUROOPPA- TIEDOTTAMISEEN VUONNA 2019 HAKUOHJEET Valtion vuoden 2019 talousarvioesitykseen on
LisätiedotHankevalmistelumatkatuki Infotilaisuus Kepassa 10.10.2013
Hankevalmistelumatkatuki Infotilaisuus Kepassa 10.10.2013 Kuka voi hakea? Suomessa rekisteröity, oikeustoimikelpoinen, voittoa tavoittelematon järjestö tai säätiö (väh. 1 vuosi rekisteröitymisestä) Järjestöllä
LisätiedotEU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi
EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu
LisätiedotEvaluaatio Kumppanuusjärjestöt. Kansalaisjärjestöseminaari
Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 Kumppanuusjärjestöt Fida International Frikyrklig Samverkan Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Kirkon Ulkomaanapu Pelastakaa Lapset Plan
LisätiedotYleiset kommentit ja Kepan tavoitteet
Kepan kommentit UM:n kansalaisjärjestöyksikön suunnitelmaan kansalaisjärjestöjen hanketuen uudistamisesta (31.3.2011) ja hanketuen käsikirjoihin (2005) Kiitämme UM:n kansalaisjärjestöyksikköä mahdollisuudesta
LisätiedotLAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Otsikko Sivu 38 Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä 3
LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/2019 1 Lapin liiton kuntatyöryhmä 03.09.2019 AIKA PAIKKA 03.09.2019 klo Kirjallinen menettely KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 38 Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä 3 LAPIN
LisätiedotMitä saimme aikaan? Kepan toimintakertomus vuodelle Viestinnän ja vaikuttamistyön johtaja Laura Häkli Liite 7B.
Mitä saimme aikaan? Kepan toimintakertomus vuodelle 2016 26.4.2017 Tekijä Viestinnän ja vaikuttamistyön johtaja Laura Häkli Liite 7B Toimintavuosi 2016 pähkinänkuoressa Sopeutumista, keskittymistä avaintoimintoihin,
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2011
TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään
LisätiedotHanketuen hakukierrokseen liittyvät kysymykset ja ministeriön vastaukset
Hanketuen hakukierrokseen liittyvät kysymykset ja ministeriön vastaukset 12.4.2018 Hakukelpoisuus Onko koulutuskuntayhtymä hakukelpoinen tällä hakukierroksella? Kuntayhtymä on hakukelpoinen toimialasta
Lisätiedot6. Partnerikorkeakoulun sitoumuskirje (mikäli esitystä ei ole allekirjoitettu yhdessä)
Higher Education Institutions Institutional Cooperation Instrument - HEI ICI Korkea-asteen oppilaitosten kapasiteetin vahvistamisen tukiohjelma - Korkeakoulu-IKI Uusi kanava yliopistoille ja ammattikorkeakouluille
LisätiedotKansalaisjärjestölinjaus (Rev ) TIIVISTELMÄ
1 Kansalaisjärjestölinjaus (Rev. 14.9.) TIIVISTELMÄ Kansalaisjärjestölinjauksen tarkoituksena on tukea suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehityspoliittisen työn laatua ja vaikuttavuutta. Linjauksella edistetään
LisätiedotHakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö
Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Tässä esitellään hankehakemusten arviointia ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikössä.
LisätiedotIlmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat
Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastobisnestä yrityksille seminaari Ilmastorahoitusvelvoitteen taustaa YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (UNFCCC) Teollisuusmaaosapuolilla tukivelvollisuus
LisätiedotKehityspoliittisen toimikunnan lausunto Ulkoministeriön Kansalaisjärjestölinjaus luonnokseen (luonnokseen 21.8.)
Kehityspoliittisen toimikunnan lausunto Ulkoministeriön Kansalaisjärjestölinjaus luonnokseen (luonnokseen 21.8.) Hallitus arvostaa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön moninaisuutta ja luovuutta sekä
LisätiedotVALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ
VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet
LisätiedotTekesin rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille EU:n Horisontti 2020 ohjelman hankkeiden valmisteluun muuttuu
OHJE 1 (7) Tekesin rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille EU:n Horisontti 2020 ohjelman hankkeiden valmisteluun muuttuu 1.10.2015 1 Hakuaika 2 Haettavan rahoituksen käyttötarkoitus 3 Rahoituksen
LisätiedotULKOASIAINMINISTERIÖ
Kambodžalaiset osoittivat mieltään hallitusta vastaan Pnom Penhissä joulukuun lopussa 2013. Kuva: Rauli Virtanen Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan linjaus ULKOASIAINMINISTERIÖ Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan
LisätiedotUlkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk
Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk v. 2011 Tausta ja hakukelpoisuus Tunnettiin aikaisemmin nimellä tiedotustuki On jaettu jo 30 vuotta kansalaisjärjestöille
LisätiedotKehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus
Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus Jussi Viitanen, metsäalan neuvonantaja, kehityspoliittinen osasto, toimialapolitiikan yksikkö, ulkoasiainministeriö Ympäristö ja luonnonvarat
LisätiedotAjankohtaista tietoa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn avustusasioista ja avustusten hausta. Yksinäisyysverkosto 4.10.
Ajankohtaista tietoa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn avustusasioista ja avustusten hausta Yksinäisyysverkosto 4.10.2018 Ajankohtaista tiedotuksesta Seuraa STEAn viestintää: verkkosivut
LisätiedotKehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto
Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö tuottavat tulosta Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 esittelee Suomen kehityspolitiikan ja -yhteistyön vuosina 2018
LisätiedotOhjelmatuen hakuun liittyviä kysymyksiä ohjelmatukijärjestöiltä ja ministeriön vastaukset:
12.5.2017 ja 6.6.2017 Ohjelmatuen hakuun liittyviä kysymyksiä ohjelmatukijärjestöiltä ja ministeriön vastaukset: Alla olevat kysymykset ja vastaukset koskevat 31.6.2017 päättyvää ohjelmatuen hakukierrosta.
LisätiedotMIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10
MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen
LisätiedotValtionavustusjärjestelmän sähköistäminen. Opetustoimen henkilöstökoulutus Kick-off Eeva-Kaisa Linna
Valtionavustusjärjestelmän sähköistäminen Opetustoimen henkilöstökoulutus Kick-off 7.5.2015 Eeva-Kaisa Linna Taustalla Valtionavustusprosessia on kehitetty jatkuvasti, mutta resurssit eivät riitä, ellei
LisätiedotViestintä- ja globaalikasvatustuen ehtoja täydentävä ohjeistus Päivitetty
Viestintä- ja globaalikasvatustuen ehtoja täydentävä ohjeistus Päivitetty 8.4.2016 1. Viestintä- ja globaalikasvatustuen (VGK) periaatteet Ulkoasiainministeriö myöntää valtionavustuksia suomalaisille kansalaisjärjestöille
LisätiedotIlmoita organisaatiosi kotipaikkana toimiva maa tai alue 2.c KEPA: Sisältääkö hanke 5 prosentin omarahoitusosuuden?
Hakemuslomake Huom: Lomaketta päivitetty 21.3.2018. Sujuvoitettu kieliasua ja lisätty ohje lomakkeen täyttämisestä Word-tiedostoon. Täytetty hakemus on lähetettävä verkkohakemusmoduulin kautta osoitteessa
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (7) Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Asia/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2018 1 (7) 29 Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan uusi harrastus/liikkuminen -avustushaku (900 000 euroa) HEL 2018-001341 T 02 02 02 Päätös päätti hyväksyä kulttuurin ja
LisätiedotVUOSISUUNNITELMA TOIMIKAUDELLE Selitteet i. Suunnitelmaa täydennetään toimikauden ajan
VUOSISUUNNITELMA TOIMIKAUDELLE 2017 2021 Selitteet i KOKO TOIMIKAUDEN JATKUVAT TOIMENPITEET 1. Toimitaan kumppanina relevanteissa avointa hallintoa sekä osallistumista ja vaikuttamista edistävissä hankkeissa
LisätiedotYhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017
Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden
LisätiedotOhjelman aihioita Kepan kevätkokous
Ohjelman aihioita 2018-2021 26.4.2017 Kepan kevätkokous Järjestöjen kyky ja tila toimia Kepa vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Kansalaisyhteiskunta tarvitsee toimintavapauden ja mahdollisuuden
LisätiedotInvestointiohjelman infotilaisuus Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma
Investointiohjelman infotilaisuus 9.11 Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma Liikenne- ja viestintäministeriö esitti Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa kuntien ja valtion yhteistä investointiohjelmaa.
LisätiedotCreaDemo. Kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitus. Diges ry 11/2011 1
CreaDemo Kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitus Diges ry 11/2011 1 CreaDemo on kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitusta Tuetaan luovien alojen ja luovan talouden tuote- ja palvelunkehitystoimintaa
LisätiedotPirkkalan kunnan avustustoiminnan kehittäminen. Keskustelutilaisuus 25.1.2011
Pirkkalan kunnan avustustoiminnan kehittäminen Keskustelutilaisuus 25.1.2011 Keskustelutilaisuus 25.1.2011 OHJELMA 18.00 Avustustoiminnan kehittämistarve ja -suunnitelma - alustajana Oskari Auvinen, kansliapäällikkö
LisätiedotSeuratuki 2013 haku ja arviointi
Seuratuki 2013 haku ja arviointi Seuratuki vuonna 2013 Valtiontalouden tarkastusviraston raportti (VTV 14/2012) OKM jakaa seuratuen eli vastaa koko prosessista Tuen suuruus 3 850 000 euroa (kasvu 2 350
LisätiedotEdistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta: Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön
Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta: Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön: valtionavustukset Valtionavustusten hakuaika 17.6. 30.9.2016 Hankkeiden
LisätiedotSEURAPOSTI 1 / 2013. Seurapostissa tällä kertaa
SEURAPOSTI 1 / 2013 Seurapostissa tällä kertaa Ansiomerkit 2013 haku viimeistään 28.2.2013 Ringeten Tukirahaston avustukset vuodelle 2013 Hae seuratoiminnan kehittämistukea 15.3. mennessä Lähde ringetteleirille!
LisätiedotKansalaisjärjestölinjaus
Kansalaisjärjestölinjaus ULKOASIAINMINISTERIÖ Valokuvat: Matti Nummelin, Timo Kuronen, Marja-Leena Kultanen, Päivi Mattila ja Outi Einola-Head. Ulkoasu ja taitto: Innocorp Oy Paino: Erweko Oy, 2006 Saatteeksi
LisätiedotHae vuoden 2013 seuratukea!
Hae vuoden 2013 seuratukea! Opetus- ja kulttuuriministeriön seuratukien hakuaika on 24.1. 15.3.2013 Tuen hakuperiaate on muuttunut aiemmista vuosista! Hakemuksen tulee olla perillä OKM:ssä 15.3.2013! Varaa
LisätiedotHYVINVOINTIPALVELUIDEN AVUSTUSMUODOT JA JAKOPERUSTEET. - Kouvolan kaupungin yhteisesti sovitut periaatteet - Liikuntajärjestöjen avustukset
HYVINVOINTIPALVELUIDEN AVUSTUSMUODOT JA JAKOPERUSTEET - Kouvolan kaupungin yhteisesti sovitut periaatteet - Liikuntajärjestöjen avustukset TOIMIALOJEN AVUSTUSTEN YHTEISET JAKOPERUSTEET Kouvolan kaupunki
LisätiedotTUKEA JÄÄKIEKON HARRASTAMISEEN TAMMIKUU 2019
TUKEA JÄÄKIEKON HARRASTAMISEEN TAMMIKUU 2019 JÄÄKIEKKO ON HIENO HARRASTUS, JONKA PARIIN VOI JA KANNATTAA TULLA PERHEEN TALOUDELLISESTA TILANTEESTA RIIPPUMATTA. HARRASTAMISTA TUETAAN, JOTTA Mahdollisemman
LisätiedotEero Eskolan rahasto Jakoperusteet
Eero Eskolan rahasto Jakoperusteet Eero Eskolan rahasto Avustuksia parantamaan hyvinkääläisten vanhusten elinoloja 1. yleisavustukset vanhustenhuollon hankkeisiin 2. avustukset yksittäisiin vanhustenhuollon
LisätiedotMinkälainen on hyvä hakemus?
Minkälainen on hyvä hakemus? Valtiontuki maataloustuotteiden markkinoinnissa Seminaari 8.6.2009 Anna-Leena Miettinen 9.6.2009 1 Säädösperusta Valtion vuoden 2009 talousarvio EY:n maa- ja metsätalousalan
LisätiedotKansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä
Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Korkeakoulujen kevätpäivät 23.5.2012 Lahti Järjestökoordinaattori Sanna Rekola / Kepa 09 584 23 271, sanna.rekola@kepa.fi
LisätiedotValtion vastinrahoitus Kansallinen Itämeri- ja INTERREG infopäivä Helsingissä 12.12.2014
Valtion vastinrahoitus Kansallinen Itämeri- ja INTERREG infopäivä Helsingissä 12.12.2014 Harry Ekestam harry.ekestam@tem.fi Hankkeiden kansallinen rahoitus Itämeren alueen ohjelmassa 25 % suomalaisten
LisätiedotItä-Suomen kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen konferenssi
Itä-Suomen kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen konferenssi Kuopio 4.6.2019 rahoitusasiantuntija Jaana Tuhkalainen Tulevan rakennerahasto-ohjelman valmistelu 1. ESR tilanne ja kansalaisjärjestöjen rooli
LisätiedotMUSEOIDEN VALTIONOSUUSUUDISTUKSEN TOIMEENPANO VALTAKUNNALLISET MUSEOT
MUSEOIDEN VALTIONOSUUSUUDISTUKSEN TOIMEENPANO VALTAKUNNALLISET MUSEOT Neuvottelupäivä valtakunnallisten vastuumuseoiden tehtävistä ja tehtävien hausta 30.11.2018 Päivi Salonen Uudistuksen aikataulu HE
LisätiedotTUKEA JÄÄKIEKON HARRASTAMISEEN Suomen Jääkiekkoliitto 1
TUKEA JÄÄKIEKON HARRASTAMISEEN 1.3.2018 Suomen Jääkiekkoliitto 1 1.3.2018 Suomen Jääkiekkoliitto 2 HARRASTAMISTA TUETAAN, JOTTA Mahdollisimman monet juniorit voivat jatkaa kiekkoilua perheen taloudellisista
LisätiedotMansikan teemahaut syksyllä 2016
Mansikan teemahaut syksyllä 2016 Miksi teemahakuja? Mahdollistaa myös pienempien hankkeiden tukemisen (normaalisti Mansikan ns. minimituki 5000, jota pienempiä tukia ei saa myöntää) Erillinen, tiettyyn
LisätiedotLIPPULAIVAOHJELMA MARRASKUUN 2017 HAUN HAKUILMOITUS 1 (5) LUONNOS
1 (5) LIPPULAIVAOHJELMA MARRASKUUN 2017 HAUN HAKUILMOITUS Lippulaivaohjelmahaussa hakemuksen voi laatia ja jättää Suomen Akatemian verkkoasiointiin aikaisintaan 19.10.2017 ja viimeistään määräaikaan 9.11.2017
LisätiedotKuntien digitalisaation kannustin
Kuntien digitalisaation kannustin Työpaja 27.9.2019 Finanssineuvos Anne-Marie Välikangas Kunta- ja aluehallinto-osasto Digitalisaation kannustin Tavoitteet Kuntien toimintatapojen ja palveluprosessien
LisätiedotValinnanvapauspilotit. Anne Kumpula
Valinnanvapauspilotit Anne Kumpula 13.10.2017 1 Valinnanvapauspilottien aikataulusta Valinnanvapauspilotit toteutetaan laajamittaisesti uuden valinnanvapausmallin mukaan ajalla 1.7.2018 31.12.2019. Hakuaika
LisätiedotTUKEA JÄÄKIEKON HARRASTAMISEEN Suomen Jääkiekkoliitto 1
TUKEA JÄÄKIEKON HARRASTAMISEEN 15.3.2017 Suomen Jääkiekkoliitto 1 15.3.2017 Suomen Jääkiekkoliitto 2 HARRASTAMISTA TUETAAN, JOTTA Mahdollisimman monet juniorit voivat jatkaa kiekkoilua perheen taloudellisista
LisätiedotO 21/2016 vp Eduskunnan budjetti- ja valvontavalta
O 21/2016 vp Eduskunnan budjetti- ja valvontavalta 1990-2020 Leena Juvonen 19.4.2017 Valtiontalouden tarkastusvirasto Eduskunnan tulee omaksua aiempaa merkittävästi aktiivisempi rooli budjetti- ja valvontavallan
LisätiedotOPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi
Yleiset ohjeet ja raportointi OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi Tiedotustilaisuus 10.11.2014 Valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen perusta Valtionavustuslaki
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. kesäkuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. kesäkuuta 2017 (OR. en) 10052/17 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Ed. asiak. nro: 8200/17, 8203/17 Asia: FIN 355 FSTR 45 FC 50
LisätiedotRAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN
Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä
LisätiedotLiikuntapaikkojen rakentamisavustukset
Liikuntapaikkojen rakentamisavustukset Nuoriso- ja liikuntatoimen valtionavustukset ja sähköinen haku Vaasa 5.10.2017 Ismo Myllyaho Yksikön päällikkö Opetus- ja kulttuuritoimen vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen
LisätiedotUlkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010. Koulutustilaisuus 10.3.2010
Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010 Click to edit Master subtitle style Koulutustilaisuus 10.3.2010 Tuen tarkoitus tarkoitettu Suomessa tapahtuvaan viestintään
LisätiedotAjankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta
Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan
LisätiedotAvustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille
Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan
LisätiedotKirjastojen kehittämishankkeet Tampere
Kirjastojen kehittämishankkeet Tampere 25.9.2014 Pirkanmaan hankekuva, hankerekisterin visualisointi Valtionavustukset (hakumenettely yms.) Pirkanmaan hankekuva hankerekisterin visualisoimana http://visualisointi.kirjastot.fi/hankkeet/
LisätiedotValtionavustuksen asianmukainen käyttö
Jaana Airaksinen, asiantuntija Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutus vuonna 2014 tiedotustilaisuus 1.11.2013, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki
LisätiedotKulttuuri-, taide- ja perinnetoimintaan kohdistettavat avustukset, myöntämisperusteet ja jakosäännöt
Kulttuuri-, taide- ja perinnetoimintaan kohdistettavat avustukset, myöntämisperusteet ja jakosäännöt Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/922/00.02.10/2018 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja
LisätiedotUlkoministeriön järjestötuet uusiksi
Ulkoministeriön järjestötuet uusiksi Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkausten myötä myös ulkoministeriön kansalaisjärjestöille myöntämiä tukia leikataan ja uudistetaan. Tiukan määrärahatilanteen ja yhä
LisätiedotMANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN VALINTAPERUSTEET
TM007:00/2007 1 EUROOPAN UNIONI Euroopan sosiaalirahasto MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN 2007-2013 VALINTAPERUSTEET Seurantakomitea on hyväksynyt 24. - 25.5.2007 pidetyssä kokouksessa alla mainitut valintaperusteet
LisätiedotTaustaa Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009) ja asetus (1766/2009)
HAKUTIEDOTE 51/2011 12.4.2011 Asia HAKUTIEDOTE 2011 Yleissivistävä koulutus Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen Taustaa Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu
LisätiedotGlobaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund
Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet
LisätiedotValinnanvapauspilotit. Anne Kumpula Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö
Valinnanvapauspilotit Anne Kumpula Hallitusneuvos Sosiaali ja terveysministeriö 21.11.2017 1 Valinnanvapauspilottien aloitus Valinnanvapauspilotit toteutetaan uuden valinnanvapausmallin mukaisina ajalla
LisätiedotTSV:n jakamat konferenssiavustukset. Georg Strien
TSV:n jakamat konferenssiavustukset Georg Strien Sisältö Yleistä konferenssien rahoituksesta Rahoittajia Valtion tuen määrästä Mihin avustusta myönnetään, mihin ei? Hakukäytännöt Millainen on hyvä hakemus?
LisätiedotSosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY
Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta
LisätiedotElämänote - ikäihmisten elämänhallinnan tukemisen avustusohjelma
Elämänote - ikäihmisten elämänhallinnan tukemisen avustusohjelma 1 Elämänote peruslähtökohdat Elämänote-avustusohjelman tarkoituksena on tukea ikäihmisten kotona asumista ja lisätä heidän osallisuuttaan
LisätiedotAasia-ohjelma koulutusyhteistyö
Aasia-ohjelma koulutusyhteistyö Hakukuulutus 2016: Kiina ja Intia 1. Yleistä CIMOn Aasia-toimintojen koulutusyhteistyötä koskeva ohjelma rahoittaa korkeakoulujen koulutusyhteistyöhankkeita Suomelle erityisen
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN YLEISOHJE Valtionavustuksen hakijoille ja käyttäjille
OPETUSHALLITUKSEN YLEISOHJE Valtionavustuksen hakijoille ja käyttäjille 17.1.2012 2 Sisällysluettelo 1. Valtionavustuksen hakeminen.3 2. Valtionavustuksen asianmukaiseen käyttöön liittyviä ohjeita. 3 3.
LisätiedotSuomen kehityspolitiikan tila 2018 tarkastelussa sukupuolten tasa arvo
Suomen kehityspolitiikan tila 2018 tarkastelussa sukupuolten tasa arvo KPT:n arvio: kiitokset ja kritiikki Pääviestit seuraavalla hallituskaudelle 1. Kehitysrahoitus ja sen kohdentuminen kuntoon 2. Suomen
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen strategiarahoituspäätök set 2019
Ammatillisen koulutuksen strategiarahoituspäätök set 2019 Webinaari 10.5.2019 16.5.2019 1 Ohjelma Mika Tammilehdon alustus Vastaukset ennakkokysymyksiin Mahdollisuus esittää kysymyksiä ministeriölle ja
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (5) Suomenkielisen työväenopiston jk reh/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 1 (5) 6 Avustusten myöntäminen vuodelle 2014 HEL 2013-015342 T 02 05 01 00 Päätös Johtokunta päätti jakaa opiston vuoden 2014 talousarvioon sisältyvät järjestöjen avustukset,
LisätiedotPohjois-Suomen koordinaattoreiden tapaaminen
Pohjois-Suomen koordinaattoreiden tapaaminen 1.9.2012 Aija Rinkinen Opetusneuvos Opetushallitus Yleissivistävän koulutuksen kehittäminennen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus
LisätiedotValtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo
Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Osaamisperusteisten tutkinnon perusteiden toimeenpano Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen
LisätiedotKuntien 9. ilmastokonferenssi Energiatehokkuuden rahoitus Päivi Laitila, Motiva Oy
Kuntien 9. ilmastokonferenssi 16.5.2018 Energiatehokkuuden rahoitus Päivi Laitila, Motiva Oy 16/05/2018 Päivi Laitila - Energiatehokkuuden rahoitus 2018 2 ENERGIA- TEHOKKUUS MATERIAALI- TEHOKKUUS SEURANTA
LisätiedotTiedotustilaisuus Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille
Tiedotustilaisuus Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille valtionavustuksista 19.3.2010 klo12-15 15 Avustusten hakeminen Annikki Häkkilä Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille myönnettävät avustukset
LisätiedotNero-rahoitus. Maarit Niva
Nero-rahoitus Maarit Niva rahoittaja Oulun kaupunki valtuuston kullekin vuodelle myöntämä määräraha ennaltaehkäisevään työhön hyvinvoinnin palvelualueelle Huom! ta-päätös tulee joulukuussa v 2012 hyvinvointilautakunta
LisätiedotVuosiraporttilomakkeen täyttöohje
Vuosiraporttilomakkeen täyttöohje HUOM: Lomakkeessa on pakollisia ruutuja, jotka on pakko täyttää, jotta lomakkeen voi palauttaa asiointitilille. Pakollisiin numerosarakkeisiin tulee kirjoittaa 0, jos
LisätiedotSuomen Suunnistusliitto
Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Päävalmentaja, s (100 %) Päävalmentaja, hs (50 %) NOV / TRE (100 %) + toimintakulut NOV / TKU (100 %) + toimintakulut NOV / HKI (100 %) + toimintakulut
LisätiedotJakeluosoite PL Postinumero Postitoimipaikka
Hakijan tiedot Päähakija (virasto/laitos/yritys/yhteisö/organisaatio) Y-tunnus Jakeluosoite PL Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Hankkeen vastuullinen vetäjä/muu yhteyshenkilö Nimi Sähköposti Virka/toimi
LisätiedotLapin aluehallintovirasto
Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen
LisätiedotKansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Kuopiossa
Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Kuopiossa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 rakennerahasto-ohjelma rahoitusasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 30.3.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen
LisätiedotKansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö; kumppanuusjärjestöjen uudet valinnan kriteerit;
Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö; kumppanuusjärjestöjen uudet valinnan kriteerit; 25.08.2008 1 Päätöksen sisältö: Vuoden 2006 kansalaisjärjestölinjauksessa ja kapasiteettiselvityksessä sekä vuoden
LisätiedotKansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle Päivitetty
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle 2019 Päivitetty 8.2.2019 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä
LisätiedotERASMUS+ SPORT ( ) TURKU
ERASMUS+ SPORT (2014 2020) 5.3.2018 TURKU Miksi ERASMUS+ SPORT hanke? Työkalu Sidos- ja kohderyhmien sitouttaminen Organisaation ja henkilöstön kehittäminen Verkostoituminen kansainvälisesti Hyvien uusien
LisätiedotSeuratoiminnan kehittämistuki 2019
Seuratoiminnan kehittämistuki 2019 ylitarkastaja Sari Virta sari.virta@minedu.fi päivitetty 31.10.2018 Seuratoiminnan kehittämistuki Valtionavustus paikallistasolle. Hakija voi olla paikallinen liikuntaa
LisätiedotValtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009) ja asetus (1766/2009)
HAKUTIEDOTE 45/2010 4.5.2010 Asia HAKUTIEDOTE 2010 Yleissivistävä koulutus Oppilaanohjauksen kehittäminen Taustaa Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009)
LisätiedotKANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo
KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA 2016 VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo KESKEISET TULOKSET 1(2) Varainhankinta kuuluu nyt aiempaa useammin (73 %! 84 %) osana jonkun toimenkuvaan.
LisätiedotInterreg Itämeren alue 2014-2020
Interreg Itämeren alue 2014-2020 Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusohjelmista 2014-2020 16.9.2015 Lahti Harry Ekestam Työ- ja elinkeinoministeriö Interreg Baltic Sea Region (IBSR) 2014-2020 8 jäsenmaata
LisätiedotRahoitusta tulee nostaa tasaisesti ja hallitusti, jotta varainkäyttöä pystytään suunnittelemaan eikä kehitysyhteistyön laatu vaarannu.
21.10.2011 Kepan näkemyksiä kehitysyhteistyön muodoista ja resursseista Kehitysyhteistyön määrärahat Toivomme edelleen, että Suomi pystyy täyttämään sitoumuksen kehitysyhteistyön määrärahojen nostamisesta
LisätiedotMiksi? KeKo kehittämisen koordinaatiohanke Elinvoimaa järjestöille yhdessä vaikuttaen
Keko-hankkeen järjestöjen yhteinen tilaisuus Postitalolla 23.11.2017 KeKo kehittämisen koordinaatiohanke Elinvoimaa järjestöille yhdessä vaikuttaen 2017 2019 Järjestöjen yhteinen tapaaminen 23.11.2017
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen viestintä- ja vetovoimatoimien tukeminen
HAKUTIEDOTE 1 (5) Ammatillisen koulutuksen viestintä- ja vetovoimatoimien tukeminen Taustaa Säädösperusta Valtionavustuslaki (688/2001) Valtion talousarvioesitys 2019 Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
LisätiedotMistä muualta rahoitusta? Säätiöiden rahoitus yhtenä vaihtoehtona
Mistä muualta rahoitusta? Säätiöiden rahoitus yhtenä vaihtoehtona Merja Kaija, projektipäällikkö ja kyläasiamies Pohjois-Savon Kylät ry / Kehittyvät Kylät hanke Ensin idea, sitten mistä tukea! Säätiöiden
Lisätiedot