Kansalaisjärjestölinjaus (Rev ) TIIVISTELMÄ
|
|
- Johannes Siitonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Kansalaisjärjestölinjaus (Rev ) TIIVISTELMÄ Kansalaisjärjestölinjauksen tarkoituksena on tukea suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehityspoliittisen työn laatua ja vaikuttavuutta. Linjauksella edistetään järjestöjen työn monipuolisuutta, osallistavuutta, ammattimaisuutta sekä osaamisen kehittymistä ja jakamista. Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli Suomen kehityspolitiikan kokonaisuudessa. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö täydentää julkista kahdenvälistä, monenkeskistä ja EU:n kehitysyhteistyötä. Kansalaisjärjestöjen erityinen lisäarvo on niiden suorat kontaktit ruohonjuuritasolle. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötuki jakautuu pienten ja keskisuurten järjestöjen hanketukeen ja kumppanuusjärjestöjen ohjelmatukeen. Nämä tulevat olemaan pääasiallisia tuen muotoja myös jatkossa. Kaikkien tukimuotojen myöntämisen edellytyksenä on järjestön hyvä maine, luotettavuus sekä kehitysyhteistyön hyvä laatu. Pienten järjestöjen toimintamahdollisuuksia parannetaan uudistamalla ja keventämällä hankkeiden haku- ja raportointiprosessia. Muiden maiden esimerkkiä seuraten aloitetaan järjestöjen kanssa yhteistyössä valmistelut pienten hankkeiden hallinnon ulkoistamiseksi. Tukea hakevilta järjestöiltä edellytetään entistä vahvempaa kapasiteettia. Yhden vuoden sijasta järjestön on oltava rekisteröityneenä yhdistysrekisterissä kaksi vuotta ennen kuin se voi saada tukea. Uudeksi kapasiteettikriteeriksi asetetaan, että tukea saavalla järjestöllä tulee olla vähintään kolmekymmentä jäsentä tai järjestön on muulla tavalla osoitettava voimavarojen riittävyys. Pienten järjestöjen toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi kehitysyhteistyötuesta vähintään 30% ohjataan pienten ja keskisuurten järjestöjen hanketukeen, sikäli kun tuen myöntämisen kriteerit täyttäviä hankkeita on riittävästi. Kumppanuussopimusjärjestelmää kehitetään. Sopimuksen piiriin valittavien järjestöjen valintakriteereitä uudistetaan siten, että ne ovat joustavia järjestön muodon ja avun sisällön suhteen, mutta selkeitä avun laadun ja tuloksellisuuden suhteen. Uusia kumppanuusjärjestöjä valittaessa ja vanhoja arvioitaessa arvioidaan myös niiden tuoma kehityspoliittinen täydentävyys suhteessa Suomen kehitysyhteistyön kokonaisuuteen. Kumppanuussopimukset ovat voimassa toistaiseksi ja rahoitussopimukset ovat määräaikaisia ja määrävuosin uudistettavissa. Kumppanuussopimusta voidaan jatkaa, mikäli järjestö täyttää kumppanuudelle asetetut kriteerit ja sopimuksen jatkaminen on kehityspoliittisesti perusteltua. Järjestöillä on velvollisuus seurata avun laadun kehitystä, tuloksia ja vaikuttavuutta systemaattisella tavalla. Kumppanuusjärjestöjen yhteistyössä kehittämät laadun hallinnan, vaikuttavuuden seurannan ja muut menettelytavat saatetaan aktiivisesti kaikkien järjestöjen hyödynnettäviksi. Järjestöjä rohkaistaan lisäämään keskinäistä yhteistyötään ja järjestöjen vakiintuneet yhteistyörakenteet voivat saada kumppanuusjärjestön aseman. Tukea kansalaisjärjestöjen viestintähankkeille ja kehityskasvatukseen kehitetään siten, että mahdollistetaan järjestöjen monivuotiset yhteistyöhankkeet. Järjestöille myönnetään tukea Suomessa tapahtuvaan kehitysmaa- ja kehitysyhteistyötiedotukseen. Tiedotustukea saavien järjestöjen joukossa on myös sellaisia pieniä kansalaisjärjestöjä, joilla ei ole hanketoimintaa. Kehitysyhteistyöhankkeisiin
2 2 välittömästi liittyvä tiedotus irrotetaan hallintokuluista osaksi hankkeen toimintokuluja. Hankevalmistelumatkatukea ja konferenssimatkatukea jatketaan entiseen tapaan. Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksen KEPA:n toimintaa järjestöjen yhteistyöelimenä, kouluttajana ja hankeneuvojana vahvistetaan ja tavoitteellistetaan. KEPA:lle myönnettävä tuki toimii kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön laadun, tuloksellisuuden ja luotettavuuden edistäjänä. Ulkoasiainministeriö jatkaa kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehys ry:n toiminnan tukemista ja jatkaa kansallisten osuuksien maksamista EU:n komission tukea saaneille hankkeille. Ulkoasiainministeriö tukee ja arvostaa vapaaehtoistyötä ja vapaaehtoistyön kehittämisen kustannuksia voidaan sisällyttää hankkeiden budjetteihin. Hankkeiden omarahoitusosuus pidetään nykyisellä 15 % tasolla. Ulkoasiainministeriö jatkaa säännöllisellä pohjalla vuorovaikutusta ja vuoropuhelun kehittämistä järjestöjen kanssa. Linjaukseen kuuluvien uudistusten sisältöä tarkennetaan toimeenpanovaiheessa sekä hanketuen ohjekäsikirjan uudistamisen yhteydessä. Uudistukset toimeenpannaan yhteistylössä kansalaisjärjestöjen kanssa ja niitä kuulemalla.
3 3 1. Kansalaisjärjestöt Suomen kehityspolitiikassa Suomen kehityspolitiikkaa ohjaa sitoutuminen YK:n vuosituhatjulistuksen päämääriin ja arvoihin. Niihin kuuluu ihmisoikeussopimuksissa määriteltyjen oikeuksien turvaaminen yksilötasolla, kestävän kehityksen periaate, kehitysmaiden ihmisten oman päätösvallan ja vastuun kunnioittaminen sekä kumppanuudet kehityksen puolesta. Kehityspolitiikalla tarkoitetaan johdonmukaista toimintaa kaikilla niillä kansainvälisen yhteistyön ja kansallisen politiikan lohkoilla, joilla vaikutetaan kehitysmaiden asemaan ja köyhyyden vähentämiseen. Työtä kehiityspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään tiiviissä yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa - niin täällä Suomessa kuin kehitysmaissakin. Kumppanuudella kansalaisjärjestöjen kanssa ja niiden välillä pyritään saavuttamaan vuosituhattavoitteita sekä sen osana vahvistamaan kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntaa ja paikallisten ihmisten vaikutusmahdollisuuksia. Suomalaisilla järjestöillä on kehitysmaassa kumppanijärjestö, jonka kanssa hanke toteutetaan. Tällä tavalla kumppanuus vahvistaa kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntaa. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöllä on tärkeä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Ne lisäävät kehityskysymystietoisuutta ja vahvistavat tukea kehitysyhteistyölle. Kansalaisjärjestöt ovat olleet, ovat ja tulevat olemaan merkittäviä toimijoita Suomen kehityspolitiikassa. Suomalainen kansalaisyhteiskunta toteuttaa kehityspolitiikkaa monin eri tavoin hankkeineen ja kampanjoineen. Erilaiset kansalaisjärjestöt ovat perustaneet omia kehitysyhteistyötä tekeviä järjestöjä. Järjestötyö perustuu vapaaehtoisuuteen ja oma-aloitteisuuteen, jolloin eri alojen osaajat antavat panoksensa ilman rahallista korvausta. Kansalaisjärjestöt toimivat asiantuntijoina, vaikuttajina, tiedottajina ja hankkeiden toimeenpanijoina. Järjestöjen tekemä työ täydentää julkista kahdenvälistä, monenkeskistä ja Euroopan Unionin tekemää kehitysyhteistyötä. Järjestötyön erityinen vahvuus on sen läheisyys ja läsnäolo ruohonjuuritasolla. Järjestöjen kautta Suomen kehitysyhteistyön kokonaisuuteen saadaan alueellista, temaattista ja sisällöllistä täydentävyyttä. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa julkisen kehitysyhteistyön painopiste siirtyy sektori- ja ohjelma-apuun. Järjestöt valitsevat omien arvopäämääriensä mukaisesti kumppaninsa ja työmuotonsa samalla niin, että valtionavusta saavien hankkeiden on oltava linjassa Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden ja YK:n vuosituhattavoitteiden kanssa. Kansalaisjärjestölinjaus tukee hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa. Tämä linjaus käsittelee kotimaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle myönnettävää valtiontukea. Kansainvälisten kansalaisjärjestöjen sekä kehitysmaiden kansalaisyhteiskunnan tukeminen aikallisen yhteistyön määrärahan turvin on linjattu erikseen. Kansalaisyhteiskunnan osallisuus on vahva osa suomalaista kehityspolitiikan kokonaisuutta ulottuen kotimaan tiedottamisesta hanketoimintaan kehitysmaissa. 2. Purosta virraksi
4 4 Ulkoasiainministeriön tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle alkoi vuonna Tuen piirissä oli alussa runsaat kymmenen järjestöä. Järjestöjen kehitysyhteistyön omaehtoisuus oli vahva, koska järjestöt olivat ehtineet jo aloittaa kehitysavun ilman valtion tukea. Jotkut lähetysjärjestöt olivat harjoittaneet toimintaa kehitysmaissa kymmeniä vuosia. Kehitysyhteistyötä tekevät ja prosenttiliikkeen järjestöt perustivat itselleen vuonna 1985 kattojärjestö Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksen (KEPA) tukemaan kehitysyhteistyöhankkeitaan kehitysmaissa ja kehitysmaatiedotustaan Suomessa. Ulkoasiainministeriön toimeksiannosta KEPA hallinnoi myös suomalaista kehitysjoukko-ohjelmaa runsaan kymmenen vuoden ajan. Yleisiä kehitystrendejä ovat olleet järjestöjen ja hankkeiden lukumäärän vahva kasvu ja järjestöjen yhteistyöelinten syntyminen. Runsas puolet järjestöjen kehitysyhteistyöstä muodostuu suhteellisen pienistä alle euron/vuosi hankkeista. Kansainväliset kansalaisjärjestöt ja suomalaiset järjestöt ovat tiivistäneet yhteistyötään. EU-maiden järjestöjen keskinäinen yhteistyö on vahvistunut samalla kun EU-komission järjestöille myöntämä kehitysyhteistyötuki on kasvanut ja monipuolistunut. Vuonna 1993 otettiin ulkoasiainministeriön hanketuessa käyttöön ensimmäiset ns. kehyssopimukset sellaisten järjestöjen kanssa, joilla oli suuri joukko hankkeita. Vuosina sopimuksia solmittiin seitsemän järjestön kanssa. Tarkoitus oli rationalisoida ja säästää työtä yhdistämällä järjestöjen lukuisat hankkeet käsiteltäviksi yhdessä sopimuksessa. Vuodesta 2002 alkaen siirryttiin ns. kumppanuussopimusmalliin, jossa kunkin järjestön hankkeet käsitellään yhdessä kumppanuusohjelmassa. Ohjelmalle on tunnusomaista se, että se käsittää toiminnot eri tasoilla ja sektoreilla ja ohjelma on yhtenä kokonaisuutena tavoitesuuntautunut. Kumppanuussopimusmenettelyn ohella on jatkettu pienten ja keskisuurten järjestöjen hankkeiden tukemista. Hanketuen käsikirjaa ja ohjeistusta on uudistettu. Hankkeiden hallintomenettely on pysynyt entisen kaltaisena, mutta hankkeiden määrä on kasvanut n. 40-kertaiseksi. Hankkeiden ja ohjelmien määrän kasvaessa palkkatyön merkitys ja osuus on kasvanut. Kasvavia kehitysyhteistyöhankkeita on hankala hoitaa pelkästään vapaaehtoistyön varassa. Hankkeissa tarvittava asiantuntemus on tehnyt tarpeelliseksi kotimaan toimistojen vahvistamisen. Järjestöjen kehitysmaissa toimineet työntekijät ovat vahvistaneet suomalaisten asiantuntemusta ja kilpailukykyä. Viime vuosina yritykset sekä Suomessa että kehitysmaissa ovat lisänneet tukeaan kehitysyhteistyölle. Valtion, yksityisen sektorin ja järjestöjen kolmikantayhteistyön ja liikekumppanuuksien odotetaan avaavan uusia mahdollisuuksia. Paikallinen varainhankinta tulee tärkeäksi vaurastuvissa kehitysmaissa. Kehitysyhteistyötuen muodot ovat rakentuneet ja kehittyneet vuosien saatossa pala palalta. Tuen piirissä olevan järjestökentän ja hanketoiminnan monimuotoisuus on lisääntynyt, ja kokonaisuudessa onkin hyvin monenlaista toimijaa, toimintamallia ja rahoituspohjaa. Järjestöjen varainkeruu ja rahoituspohja ovat laajentuneet mm. EU:n komission sekä yleishyödyllisten veikkaus- ja rahaautomaattivarojen tuella. Suomen valtionapua koskevaa lainsäädäntöä on uudistettu. Nyt on tarve tarkastella järjestöjen kehitysyhteistyötukea kokonaisuutena sekä kehittää tuen eri muotoja tasapuolisesti ja johdonmukaisesti. Linjauksen tavoitteena on jäsentää UM:n kansalaisjärjestötoimintaa ehjemmäksi kokonaisuudeksi ja yhdenmukaistaa käytäntöjä. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön hanketuen piirissä on nykyään viitisensataa hanketta noin kahdeksassakymmenessä kehitysmaassa. Keväällä 2006 teetettiin kansalaisjärjestöjen
5 5 kehitysyhteistyöhankkeiden valmistelu- ja hallinnointikapasiteettia koskeva selvitys, jonka suositukset on huomioitu tässä linjauksessa. 3. Järjestöjen kehitysyhteistyötukea uudistetaan Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötuki jakautuu pienten ja keskisuurten järjestöjen hanketukeen ja kumppanuusjärjestöjen ohjelmatukeen. Nämä tulevat olemaan pääasiallisia tuen muotoja myös jatkossa. Lisäksi ulkoasiainministeriö tukee eräitä säätiöitä ja järjestöjä sekä järjestöjen yhteistyöelimiä. Kaikkien tukimuotojen myöntämisen edellytyksenä on järjestön hyvä maine, luotettavuus sekä sen tekemän kehitysyhteistyön hyvä laatu. Järjestöllä on oltava kyky seurata ja arvioida avun laatua ja tuloksia Hanketukea jatketaan ja pienten järjestöjen toimintamahdollisuuksia parannetaan Hanketuki on kehitysyhteistyötuen ensimmäisenä aloitettu tukimuoto. Se on tärkein tukimuoto edelleenkin, kun otetaan huomioon tuen piirissä olevien järjestöjen ja hankkeiden suuri määrä. Pienten järjestöjen toimintamahdollisuuksia tullaan parantamaan uudistamalla ja keventämällä pienten hankkeiden haku- ja raportointiprosessia. Tämän lisäksi aloitetaan valmistelut pienten hankkeiden hallinnon ulkoistamiseksi. Hallinnon ulkoistus toteutetaan yhteistyössä järjestöjen kanssa. Prosessissa hyödynnetään muiden kehitysyhteistyötä tekevien maiden hallinnollisia järjestelyjä. Hanketukea saavalla järjestöllä tulee olla riittävästi voimavaroja ja kokemusta. Kehitysyhteistyötukea voi jatkossa hakea järjestö tai säätiö, joka on ollut rekisteröityneenä vähintään kaksi vuotta nykyisen yhden vuoden sijasta. Lain mukaan yhdistys perustetaan aatteellisen tai yleishyödyllisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten. Yhdistys saa harjoittaa vain sellaista tulonhankintaa, joka on määrätty sen säännöissä. Yhdistyksen on pidettävä luetteloa hallituksen jäsenistä ja jäsenistä. Hallituksessa on oltava vähintään kolme jäsentä. Myös yhteisöt ja säätiöt voivat olla yhdistyksen jäseniä. Tukea hakevalla järjestöllä tulisi olla vähintään 30 jäsentä tai järjestön on muulla tavalla osoitettava, että sen voimavarat ovat riittävät. Erityisesti hyvin pieniä, vastaperustettuja ja vähän jäseniä omaavia järjestöjä kannustetaan toimeenpanemaan hankkeita keskinäisessä yhteistyössä ja hankkimaan kirjanpidon, tilintarkastuksen ja muita tukipalveluita yhteistyössä esimerkiksi KEPAn kanssa. Kirjanpidon ja tarkastuksen palveluiden hankinta hyväksytään valtion tuen piiriin kuuluviksi kustannuksiksi. Kapasiteettiselvityksen mukaan pienet ja keskisuuret järjestöt ovat olleet huolissaan siitä, että kumppanuusjärjestöjen osuus tuen saajina kasvaa muita nopeammin. Niillä on enemmän palkattua työvoimaa ja joustavammat useampivuotiset kumppanuussopimukset. Pienten ja keskisuurten järjestöjen toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi vähintään 30 prosenttia kehitysyhteistyötuesta ohjataan jatkossakin hanketuen kautta edellyttäen, että riittävä määrä tuen myöntämisen ehdot täyttäviä pyyntöjä on saatavissa.
6 Kumppanuusjärjestöjen ohjelmatuessa korostetaan laatua ja vaikuttavuutta Kumppanuussopimusjärjestelmän tarkoituksena on parantaa kehitysyhteistyön laatua ja tarjota järjestöille mahdollisuus toteuttaa itsenäisesti ohjelmiaan. Kumppanuusmallin kautta ohjataan vuosittain yli puolet määrärahoista ja yhden kumppanuusohjelman koko on n. 2-7 miljoonaa euroa vuodessa. Kapasiteettiselvityksen suositusten mukaisesti myös kumppanuusjärjestömalli tarvitsee parantamista. Kumppanuusjärjestöjen valinnassa otetaan huomioon se, kuinka ne täydentävät Suomen kehitysyhteistyön kokonaisuutta. Kokonaisuuden osia ovat monenvälinen ja kahdenvälinen apu, EUtoiminta, kansalliset ja kansainväliset kansalaisjärjestöt, paikallisen yhteistyön määräraha ja humanitaarinen apu. Kumppanuusjärjestöjen lisäarvo perustuu erityisesti vahvaan osaamiseen ja kehittyneeseen organisaatioon.valintakriteereitä uudistetaan siten, että ne ovat joustavia järjestön muodon ja sisällön suhteen, mutta selkeitä avun laadun ja tuloksellisuuden suhteen. Edellytyksinä kumppanuusjärjestösuhteeseen ovat vahva kapasiteetti, kehitysyhteistyön asiantuntemus, usean vuoden moitteeton kokemus kehitysyhteistyöhankkeiden hoitamisesta, yhdenmukaisuus hallituksen kehityspoliittisen ohjelman tavoitteiden kanssa, kunnossa oleva talous, vahva omarahoitus ja varainhankinta, tunnettavuus, luotettavuus ja ammattimaisesti hoidettu taloushallinto ja tilintarkastukset. Kumppanuusjärjestön ohjelman tulee olla kooltaan yli miljoona euroa vuodessa. Kumppanuusjärjestöjen tulee seurata, arvioida, evaluoida ja kehittää ohjelmansa vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja laatua sekä raportoida ministeriölle ohjelman edistymisestä. Kumppanuusjärjestöjen tulee tiedottaa ulkoministeriön tukemaan ohjelmaansa kuuluvista hankkeista kotisivuillaan ja myös muussa tiedotuksessaan. Kumppanuusjärjestöjen valintakriteereiden toteutumista tullaan seuraamaan säännöllisesti. Valintaprosessia selkeytetään ja valintamenettelyn avoimuutta lisätään. Valintaprosessin käynnistymisestä ilmoitetaan julkisesti, jotta kaikki kiinnostuneet järjestöt voisivat ilmoittautua hakijoiksi. Kumppanuussopimus ei ole pysyvä saavutettu etu, vaan sopimusta voidaan jatkaa, mikäli järjestö edelleen täyttää kumppanuudelle asetetut kriteerit ja sopimuksen jatkaminen on kehityspoliittisesti perusteltua. Rahoitussopimukset ovat määräaikaisia ja määrävuosin uudistettavissa Järjestöjä kannustetaan yhteistyöhön Järjestöt ovat viime vuosina kasvavassa määrin perustaneet yhteistyöjärjestöjä ja yhteistyöelimiä. Järjestöjen verkostoituminen ja yhteistyöelinten perustaminen on kannatettava asia kapasiteettien lisäämiseksi ja laajentamiseksi. Ministeriö katsoo järjestöjen yhteistyörakenteiden vahvistamisen ansioksi tuen myöntämistä harkittaessa, ja on valmis tukemaan yhteistyössä toteutettavia hankkeita ja hankekokonaisuuksia, mikäli ne ovat kehityspoliittisesti mielekkäitä, kokonaisuutta täydentäviä ja päällekkäisyyksiä välttäviä. Myös kumppanuusjärjestöjen keskinäinen yhteistyö on viime vuosina tiivistynyt. Ne jakavat osaamistaan, kehittävät vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ohjelmiaan, suunnittelevat ja toteuttavat tarpeelliseksi katsomiaan koulutustilaisuuksia. Laadun ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen ovat olleet keskeiset yhteistyön teemat. Kumppanuusjärjestöjen kehittämistyön tuloksia ja työkaluja tulee entistä aktiivisemmin jakaa myös pienten ja keskisuurten järjestöjen käytettäviksi Hankevalmistelumatkatukea ja konferenssimatkatukea jatketaan
7 7 Tukea myönnetään hankkeita valmistelevien ja suunnittelevien matkojen kustannuksia varten. Hankesuunnitelman viimeisteleminen yhdessä paikallisen kumppanijärjestön kanssa parantaa hankkeen laatua ja osapuolten sitoutumista yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Konferenssimatkatuki vahvistaa kehitysmaiden äänen kuuluvuutta ja vaikuttamistyötä. Tukea myönnetään kehitysmaiden edustajien konferenssimatkoja varten kun konferenssin aiheena on kansainväliseen kehitysagendaan liittyvä asia Järjestöjen viestintähankkeita ja kehityskasvatusta lisätään. Ulkoasiainministeriö myöntää kansalaisjärjestöille tukea Suomessa tapahtuvaan kehitysyhteistyötiedotukseen. Tuki antaa järjestöille edellytykset sellaisten kehitysmaihin ja kehitysyhteistyöhön liittyvien kysymysten esille tuomiseen Suomessa, joihin niillä ei muuten ole taloudellisia mahdollisuuksia. Tukea saavien järjestöjen joukossa on lukuisia pieniä kansalaisjärjestöjä, joilla ei ole hanketoimintaa. Tiedotustuki on ministeriön kannalta olennainen keino aktivoida kehityspoliittista keskustelua sekä kasvattaa kehitysyhteistyön ja kehityspolitiikan kotimaista kannatuspohjaa. Kansainvälisten ja kansallisten suositusten mukaisesti kehityskasvatukseen käytettäviä määrärahoja lisätään. Avustusmuodon nimi muutetaan vastaamaan paremmin tuen tarkoitusta: tuki kansalaisjärjestöjen viestintähankkeisiin ja kehityskasvatukseen. Määrärahoilla tuetaan järjestöjen yhteisiä, 1-2 vuotisia kehityskasvatushankkeita. Niiden ja vuotuisten viestintähankkeiden hallinnointi pysyy kehityspoliittisen viestinnän yksikössä. Yksittäisten järjestöjen hankkeisiin liittyvä tiedotus yhdistetään hanketukeen ja se käsitellään KEO:ssa Yhteistyöjärjestöt, erityissäätiöt ja eräät muut valtionavut Kehitysyhteistyön Palvelukeskus KEPA Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksen kautta n. 270 kehitysyhteistyötä harjoittavaa järjestöä kokoaa osaamisensa ja saa yhteisen vaikuttamiskanavan. KEPA tiedottaa, kouluttaa, antaa hankeneuvontaa, tekee aloitteita ja tukee järjestöjen hanketoteutusta. KEPA:n asemaa järjestöjen yhteistyöelimenä vahvistetaan ja sen toimintaa tavoitteellistetaan. Ulkoasiainministeriö on KEPA:n tärkein rahoittaja. UM:n tuki on kattanut n. 95% KEPA:n vuosittaisista menoista. UM:n myöntämän tuen perusmotiivina on järjestöjen kehitysyhteistyön toimintamahdollisuuksien parantaminen sekä järjestöjen kehitysyhteistyön laadun, tuloksellisuuden ja luotettavuuden vahvistaminen. UM:n tuki kohdistetaan ensisijaisesti sellaisiin toimintoihin, jotka vahvistavat järjestöjen kehitysyhteistyön toimintamahdollisuuksia, laatua, tuloksellisuutta ja avun perille menoa. Ulkoasiainministeriö rohkaisee järjestöjä käyttämään KEPA:n koulutuksen ja hankeneuvonnan palveluita. KEPA:n palveluiden tulee olla myös niiden järjestöjen käytettävissä, jotka eivät ole KEPA:n jäseniä. Järjestöjen on myös annettava palautetta KEPA:n kehittämiseksi.
8 8 Niissä maissa, joissa KEPAlla on toimisto, tulee yhteistyötä Suomen edustuston, KEPA:n ja suomalaisjärjestöjen välillä kehittää erityisesti paikallisen kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi. Kehys ry Euroopan komissio myöntää tukea kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön kehitysyhteistyörahoitusinstrumentin temaattisilta ja alueellisilta budjettikohdilta sekä erityisesti kansalaisjärjestöjen yhteisrahoituksen määrärahoista. Myös komission humanitaarisesta avusta ohjataan merkittävä osa kansalaisjärjestöjen kautta. Euroopan komissiolta saatu kehitysyhteistyötuki on muodostunut tärkeäksi osaksi järjestöjen kehitysyhteistyötukea, ja järjestöjen EU-asioiden hoitamiseen onkin kiinnitettävä huomiota. EU-yhteistyö antaa suomalaisille järjestöille uutta tietotaitoa ja uusia kumppanuuksia. Järjestöt ovat perustaneet EU-asioiden neuvontaa, koulutusta, tiedottamista ja vaikuttamistyötä varten Kehys ry:n jossa on n. 40 jäsenjärjestöä. Ulkoasiainministeriö jatkaa Kehys ry:n toiminnan tukemista, rohkaisee kansalaisjärjestöjä hakemaan Euroopan komission hanke- ja tiedotustukea sekä jatkaa kansallisten osuuksien maksamista komission tukea saaneille hankkeille. Ulkoasiainministeriö tukee myös yhteistyön tiivistämistä EU:n uusien jäsenmaiden järjestöjen kanssa. Kansallisten osuuksien osalta vaaditaan omarahoitusosuus. Erityissäätiöt, eräät muut valtionavut Ulkoasiainministeriö ja eräät järjestöjen perustamat erityissäätiöt ovat solmineet yhteistyö- ja rahoitussopimukset kehitysmaiden järjestöjen toteuttamien pienten hankkeiden tukemiseksi. Säätiöt toimivat kehityspoliittisesti tärkeillä aloilla, kuten vammaisten aseman parantamiseksi, ympäristötietoisuuden kohottamiseksi ja ihmisoikeuksien toteutumiseksi. Säätiöiden kautta ohjattava tuki on poikkeuksellinen siksi, että valtionavustuslain edellyttämän omarahoitusosuuden (vähintään 7,5 prosenttia hankkeen kuluista) kokoaminen tapahtuu tukea saavien kehitysmaiden järjestöjen toimesta. Tämä työ nähdään tärkeäksi lisäksi Suomen kehitysyhteistyötä, ja sopimuskäytäntöä säätiöiden kanssa jatketaan toistaiseksi. Säätiöiden toiminta arvioidaan vuoden 2007 aikana Vapaahtoistyö on kansalaisjärjestötoiminnan ydin Vapaaehtois- ja talkootyö ovat kansalaisjärjestötoiminnan lähtökohtia. Palkkatyötä tuetaan kehitysyhteistyövaroista silloin kun se tavoitteiden saavuttamisen kannalta on tarpeellista. Ministeriö tukee vapaaehtoistyön toimintamahdollisuuksia ja vapaaehtoistyön kehittämisen kustannuksia voidaan jatkossa sisällyttää hankkeiden budjetteihin. Omarahoitusosuutta on pidetty tarpeellisena, jotta vältettäisiin järjestöjen kehitysyhteistyön täydellinen riippuvuus valtion tuesta. Oma rahoitus vahvistaa sitoumuksellisuutta ja omistajuutta. Vuosien mittaan ulkoasiainministeriön vaatima omarahoitus on pienentynyt, ja viimeksi sitä vähennettiin vuodesta 2006 alkaen 20 prosentista 15 prosenttiin. Historian eri vaiheissa omaksutun käytännön mukaan joissakin tuen muodoissa omarahoitusosuutta ei ole aikaisemmin määritelty ollenkaan. Tässä linjauksessa omarahoitusosuus säilytetään nykyisellä 15%:n tasolla. Erityisistä syistä joidenkin järjestöjen ja säätiöiden ohjelmien omarahoitusosuudeksi hyväksytään noin seitsemän prosentin taso kehityspoliittisen ohjelman kannalta tärkeiden erityistehtävien toimeenpanoa vartten.. Omarahoitusosuutta edellytetään aina ja sen suuruus määritellään, koska valtionavustuslain mukaan tuki ei saa kokonaisuudessaan kattaa tuettavaa toimintoa.
9 9 4. Ministeriön ja järjestöjen välistä vuoropuhelua vahvistetaan Kansalaisjärjestölinjauksen valmistelun yhteydessä perustettujen työryhmien työtä ja vuoropuhelua jatketaan säännöllisin tapaamisin. Pysyvänä temaattisena aiheena ovat laatukysymykset järjestöjen kehitysyhteistyössä. Kumppanijärjestöjen kanssa jatketaan kumppanifoorumien tapaamisia. Kaikkia kansalaisjärjestöjä aktivoivia seminaareja järjestetään kaksi vuodessa, keväällä ja syksyllä. Ulkoasiainministeriön uusittuja kotisivustoja ja sen kehityspoliittista osiota kannustetaan käyttämään yhtenä vuoropuhelun välineenä. Temaattisiin keskusteluihin osallistuvat ulkoministeriön asiaankuuluvat osastot ja yksiköt ja tarpeen mukaan myös muut viranomaiset ja tahot. Linjauksen yhteydessä suunniteltuja uudistustoimenpiteitä käsitellään järjestöjen kanssa käytävässä vuoropuhelussa. Suomen edustustojen rooli kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön seurannassa ja palautteen antamisessa on keskeisen tärkeä. Edustustoilta ja ministeriön alueosastoilta pyydetään lausuntoja kansalaisjärjestöhankkeista. Edustustoja rohkaistaan seuraamaan järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeiden edistymistä sekä raportoimaan hankkeiden tuloksista. Edustustojen tehtävän onnistuminen edellyttää, että niitä informoidaan säännöllisesti tukea saaneista kehityshankkeista ja että myös järjestöt pitävät ne ajan tasalla hankkeidensa etenemisestä.
10 Tukimuodot järjestöille ja niiden kehittäminen Tukimuoto Tuen tarkoitus Haku Haasteet Kehittämistoimet Hanketuki Valtionavustus kansalaisjärjestöjen yksittäisten kehitysyhteistyöhankke iden toteutukseen Kerran vuodessa Lukuisten pienten (alle /25 000/ / ) hankkeiden hallinnoinnin kehittäminen Selvitetään mahdollisuudet ja aloitetaan valmistelut pienten hankkeiden ulkoistamiseksi. Toteutetaan yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa. Kevennetään pienten hankkeiden haku- ja raportointimenettelyä. Pienten ja keskisuurten järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseksi vähintään 30% kehitysyhteistyötuesta ohjataan hanketuen kautta edellyttäen että myöntämisen ehdot täyttäviä pyyntöjä on saatu. Järjestöjen kapasiteetti Järjestöiltä edellytetään ennen hanketuen myöntämistä vähintään kahden täyden toiminta- ja tilikauden toiminta rekisteröitynä yhdistyksenä asianmukaisine asiakirjoineen. Järjestöllä on oltava vähintään 30 jäsentä tai voimavarojen riittävyys on muulla tavalla osoitettava. Ministeriö edellyttää järjestöjen toimintaa säätelevien lakien, mm. yhdistys-, kirjanpito- ja tilintarkastuslakien noudattamista. Tarvittaessa järjestöjä ohjataan hankkimaan vaadittavat taidot ostopalveluna. 1
11 Tukimuoto Tuen tarkoitus Haku Haasteet Kehittämistoimet Kehitysyhteistyöhankke ista tiedottaminen Haku osana hanketukihakem usta Järjestöjen hankkeisiin liittyvän tiedottamisen lisääminen Hankkeen toimintokuluksi hyväksytään tiedotussuunnitelmaan perustuva enintään 5 %. Yksittäisiä järjestöjä ja hankkeita koskeva tiedotustuki yhdistetään osaksi hanketukea ja käsitellään KEO-33:ssa. Kansainvälisyysk asvatushankkeet Lisätä suomalaisten tietämystä kehityspolitiikasta ja kehitysyhteistyöstä Kerran vuodessa Monivuotiset hankkeet, jossa järjestöjä kannustetaan yhteistyöhön VKO-08 hallinnoi Kumppanuussop imus Kehitysyhteistyöohjelm an ja sitä koskevan tiedotuksen toteutukseen Kriteerit, hakemus, arviointi- ja tilintarkastuspro sessi, neuvottelut; kumppanuussopi mus ja rahoitussopimuk set Uusien kumppanuusjärjestöje n valintakriteerit; kehityspoliittinen arviointi; ohjelmien laatu ja vaikuttavuus Kumppanuusstatuksen saamisen kriteerit ja valintaprosessi uudistetaan ottaen huomioon kehityspoliittinen tarkoituksenmukaisuus, täydentävyys ja toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. Kumppanuusasema ei ole pysyvä olotila vaan se on voimassa toistaiseksi kumppanuussopimuksessa määritellyllä tavalla. Järjestöjen ohjelmia evaluoidaan säännöllisesti ja tarvittaessa teetetään ulkopuolisia etukäteisarvionteja ohjelmien laadusta. 2
12 Tukimuoto Tuen tarkoitus Haku Haasteet Kehittämistoimet Uuusia kumppanuusjärjestöjä valittaessa kumppanuussopimus voidaan myöntää myös järjestöjen yhteistyöelimelle, koalitiolle ja konsortiolle, jonka toiminta on vakiintunut ja joka täyttää kumppanuusjärjestön valinnalle asetetut kriteerit. Tukea ei voi kuitenkaan saada rinnakkaisesti ja samanaikaisesti sekä yhteistyöliittymän kautta että järjestön oman hakemuksen kautta. Yhteistyösopimu s Suomen YK-järjestöjen toimintatuki KEPA:n ja Kehys ry:n toimintatuki Erityissäätiöiden tuki kehitysmaiden kansalaisjärjestöjen pienhankkeille Anomuksesta Historian eri vaiheissa käyttöön otettujen tukien ehdot ja vaaditut omarahoitusosuudet ovat olleet erilaisia Tuen myöntämisen ehtojen, sopimusmenettelyn ja omarahoitusosuuksien yhdenmukaistaminen Suunnittelumatk atuki Hankesuunnitelman viimeistelyyn Jatkuva haku; alustava suunnitelma; yksi kokonainen Riittävän pitkälle suunniteltu hanke; saman hankesuunnitelman Tukea jatketaan nykyisellään, mutta tukea myönnettäessä otetaan huomioon myös järjestön hakemat aikaisemmat suunnittelumatkatuet ja tuen tasapuolinen jakautuminen 3
13 Tukimuoto Tuen tarkoitus Haku Haasteet Kehittämistoimet toimintavuosi toistuva käyttö järjestöille. anomuksissa Konferenssimatk atuki Kehitysmaiden kansalaisjärjestöjen edustajien osallistumiseksi kansainvälisiin kokouksiin ja konferensseihin Jatkuva haku Kansalliset osuudet EUhankkeissa Tukea EU:n komission tukea saavien järjestöjen hanketoteutusta Jatkuva haku Suomalaisten järjestöjen tukipyyntöjen menestyminen EU:n laajuisessa kilpailussa. Laaditaan kansalaisjärjestöjen EU-toiminnan tukemisen linjaus EU:n uuden kehitysinstrumentin/kansalaisjärjestöinstrumentin valmistumisen jälkeen. 4
14 Kehittämistoimet ulkoasiainministeriössä Kehittämisalue Haasteet Kehittämistoimet Vastuuyksikkö Vuoropuhelu kansalaisjärjestöjen kanssa Jatketaan linjauksen yhteydessä tiivistynyttä Kepan, eri järjestöjen ja ministeriön välistä vuoropuhelua KEO-01, KEO-02, KEO-33, KEO-12 "Hyvämaineisuus" järjestöjen tuen myöntämisen perusteena Miten kehitetään riskinhallintaa ja torjutaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden tunkeutumista kehitysyhteistyön hankerahoitukseen. Ulkoministeriö kiinnittää erityistä huomiota järjestöjen kykyyn täyttää yhdistystoimintaa koskevien säädösten ja määräysten, erityisesti työnantajaroolin asettamat vaatimukset. Ennen tuen myöntämistä tarkastetaan kaikkien hakijoiden ja niiden nimenkirjoittajien luottotiedot ja mahdolliset vero- ja soturästit. KEO-33, KEO-12 ja VIRKE Hankintalain soveltaminen kehitysyhteistyössä Ministeriön alueosastojen ja relevanttien yksiköiden osallistaminen kansalaisjärjestöjen kanssa käytävään vuoropuheluun. Edustustojen roolin kehittäminen kansalaisjärjestöjen hankkeiden seurannassa ja ohjauksessa Ratkaistava, miten järjestöjen tulee soveltaa hankintalakia hanketoiminnassaan Vahvistetaan yhteistyötä muiden valtionapuviranomaisten kanssa. Pyydetään neuvonantajilta perusteet ohjeiden antamiseksi järjestöille KEO-33, KEO-12, VATA KEO, ASA, ALI Relevantit kehitysmaaedustustot, ASA, ALI, KEO 5
Kansalaisjärjestölinjaus
Kansalaisjärjestölinjaus ULKOASIAINMINISTERIÖ Valokuvat: Matti Nummelin, Timo Kuronen, Marja-Leena Kultanen, Päivi Mattila ja Outi Einola-Head. Ulkoasu ja taitto: Innocorp Oy Paino: Erweko Oy, 2006 Saatteeksi
LisätiedotKysely kansalaisjärjestölinjauksesta
Kysely kansalaisjärjestölinjauksesta 1. Voidaanko kansalaisjärjestöiltä edellyttää kehitysyhteistyöhankkeissaan kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen liittyvää kapasiteetin luomista kohdemaissa? Kyllä 90.9%
LisätiedotAjankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari
Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista
LisätiedotKansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö; kumppanuusjärjestöjen uudet valinnan kriteerit;
Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö; kumppanuusjärjestöjen uudet valinnan kriteerit; 25.08.2008 1 Päätöksen sisältö: Vuoden 2006 kansalaisjärjestölinjauksessa ja kapasiteettiselvityksessä sekä vuoden
LisätiedotTuen tarkoitus. ULKOMINISTERIÖ Viestintäosasto VIE-20/Eurooppatiedotus Marraskuu 2018
ULKOMINISTERIÖ Viestintäosasto VIE-20/Eurooppatiedotus Marraskuu 2018 VALTIONAVUSTUKSET KANSALAISJÄRJESTÖJEN EUROOPPA- TIEDOTTAMISEEN VUONNA 2019 HAKUOHJEET Valtion vuoden 2019 talousarvioesitykseen on
LisätiedotKehityspoliittisen toimikunnan lausunto Ulkoministeriön Kansalaisjärjestölinjaus luonnokseen (luonnokseen 21.8.)
Kehityspoliittisen toimikunnan lausunto Ulkoministeriön Kansalaisjärjestölinjaus luonnokseen (luonnokseen 21.8.) Hallitus arvostaa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön moninaisuutta ja luovuutta sekä
Lisätiedot9.12.2011. www.kepa.fi
9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.
LisätiedotUlkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk
Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk v. 2011 Tausta ja hakukelpoisuus Tunnettiin aikaisemmin nimellä tiedotustuki On jaettu jo 30 vuotta kansalaisjärjestöille
LisätiedotEU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi
EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2011
TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään
LisätiedotHakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö
Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Tässä esitellään hankehakemusten arviointia ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikössä.
LisätiedotUlkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010. Koulutustilaisuus 10.3.2010
Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010 Click to edit Master subtitle style Koulutustilaisuus 10.3.2010 Tuen tarkoitus tarkoitettu Suomessa tapahtuvaan viestintään
LisätiedotHankevalmistelumatkatuki Infotilaisuus Kepassa 10.10.2013
Hankevalmistelumatkatuki Infotilaisuus Kepassa 10.10.2013 Kuka voi hakea? Suomessa rekisteröity, oikeustoimikelpoinen, voittoa tavoittelematon järjestö tai säätiö (väh. 1 vuosi rekisteröitymisestä) Järjestöllä
LisätiedotMiksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?
Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-
LisätiedotEvaluaatio Kumppanuusjärjestöt. Kansalaisjärjestöseminaari
Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 Kumppanuusjärjestöt Fida International Frikyrklig Samverkan Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Kirkon Ulkomaanapu Pelastakaa Lapset Plan
LisätiedotLuovaa osaamista. Valtteri Karhu
Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan linjaus
YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotJean Monnet -verkostot (poliittiset keskustelut tiedemaailman kanssa)
Jean Monnet -verkostot (poliittiset keskustelut tiedemaailman kanssa) Mikä on jean monnet -verkosto? Jean Monnet -verkostot edistävät Eurooppa-opintojen ja -tutkimuksen alan kansainvälisten toimijoiden
LisätiedotKepan tavoite ja tehtävät
www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin
LisätiedotRahoitus ja verkostot. Katariina Pylsy
Rahoitus ja verkostot Katariina Pylsy Mistä rahoitusta? Aluehallintovirastolta Euroopan Unionilta Kaupungeilta Maakuntien liitoilta Ministeriöiltä Opetushallitukselta Säätiöiltä ja rahastoilta Taiteen
LisätiedotKEHITYSYHTEISTYÖLINJAUKSET SUOMEN PARTIOLAISET FINLANDS SCOUTER RY.
KEHITYSYHTEISTYÖLINJAUKSET SUOMEN PARTIOLAISET FINLANDS SCOUTER RY. Think globally, act locally Sisällysluettelo Saatteeksi... 2 1. Mitä kehitysyhteistyö on?... 2 2. Miksi kehitysyhteistyötä tehdään?...
LisätiedotRAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN
Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotKehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus
Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus Jussi Viitanen, metsäalan neuvonantaja, kehityspoliittinen osasto, toimialapolitiikan yksikkö, ulkoasiainministeriö Ympäristö ja luonnonvarat
LisätiedotKansalaisten Eurooppa - ohjelma meille kaikille
Kansalaisten Eurooppa - ohjelma meille kaikille Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme
Lisätiedot15083/15 team/mba/kkr 1 DG C 1
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. joulukuuta 2015 (OR. en) 15083/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 14. joulukuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed.
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
Lisätiedot1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta. 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet
TOIMINTASUUNNITELMA 2019 Sisällys 1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta... 2 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet... 2 3. Yhdistyksen toiminnan painopisteet vuonna
LisätiedotVoittoa tavoittelemattomat eurooppalaiset urheilutapahtumat
Voittoa tavoittelemattomat eurooppalaiset urheilutapahtumat Mitkä ovat voittoa tavoittelemattoman eurooppalaisen urheilutapahtuman tavoitteet? Tämän toimen tavoitteena on tukea: vapaaehtoistoimintaa urheilussa
LisätiedotULKOASIAINMINISTERIÖ
Kambodžalaiset osoittivat mieltään hallitusta vastaan Pnom Penhissä joulukuun lopussa 2013. Kuva: Rauli Virtanen Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan linjaus ULKOASIAINMINISTERIÖ Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan
LisätiedotYleiset kommentit ja Kepan tavoitteet
Kepan kommentit UM:n kansalaisjärjestöyksikön suunnitelmaan kansalaisjärjestöjen hanketuen uudistamisesta (31.3.2011) ja hanketuen käsikirjoihin (2005) Kiitämme UM:n kansalaisjärjestöyksikköä mahdollisuudesta
LisätiedotToimintasuunnitelma 2018
Toimintasuunnitelma 2018 Sisällys 1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta... 2 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet... 2 3. Yhdistyksen toiminnan painopisteet vuonna
LisätiedotKehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto
Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö tuottavat tulosta Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 esittelee Suomen kehityspolitiikan ja -yhteistyön vuosina 2018
LisätiedotYleisten apurahojen hakuohjeet
Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden
LisätiedotIlmoita organisaatiosi kotipaikkana toimiva maa tai alue 2.c KEPA: Sisältääkö hanke 5 prosentin omarahoitusosuuden?
Hakemuslomake Huom: Lomaketta päivitetty 21.3.2018. Sujuvoitettu kieliasua ja lisätty ohje lomakkeen täyttämisestä Word-tiedostoon. Täytetty hakemus on lähetettävä verkkohakemusmoduulin kautta osoitteessa
LisätiedotEUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO EU-TALLEKIRJASTO LIITE III KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET
EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO Kansalaisviestintä Kansalaissuhteet EU-TALLEKIRJASTO LIITE III Bryssel COMM.C.3.002/RCA KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET Tässä asiakirjassa annetaan ohjeita
LisätiedotValinnanvapauspilotit. Anne Kumpula Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö
Valinnanvapauspilotit Anne Kumpula Hallitusneuvos Sosiaali ja terveysministeriö 21.11.2017 1 Valinnanvapauspilottien aloitus Valinnanvapauspilotit toteutetaan uuden valinnanvapausmallin mukaisina ajalla
LisätiedotIhmisoikeusperustaisuuden näkyminen CIMO:n kehitysyhteistyöohjelmissa
Alva Bruun Ihmisoikeusperustaisuuden näkyminen CIMO:n kehitysyhteistyöohjelmissa Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus (CIMO) Korkeakoulujen kevätpäivät 22.5. 11.6.2011 Korkeakoulujen kehitysyhteistyöohjelmat
LisätiedotYSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT
YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT 1. Mikä on aihekohtainen konferenssi ja mikä on koulutusseminaari? 2. Kuka voi järjestää konferensseja ja seminaareja? 3. Kuka voi jättää
LisätiedotPEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
LisätiedotErasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto
Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla
Lisätiedot1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET
TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä
LisätiedotHallituksen esitys talousarvioksi vuodelle A.Romar / Liite 7E
Hallituksen esitys talousarvioksi vuodelle 2017 26.11.2016 A.Romar / Liite 7E Hallituksen esitys syyskokoukselle 2016 Kepa ry TA 2017 2017 Tark TA 2016 Toteuma 2015 Kokonaiskulut 4 391 300 4 892 692 6
LisätiedotAinejärjestöt ja kehitysyhteistyö. Noora Luukka Anni Loukaskorpi
Ainejärjestöt ja kehitysyhteistyö Noora Luukka Anni Loukaskorpi Koulutuksen sisältö Esittelykierros JYY:n kehysektori Avaintoimijat ja -tehtävät Kehy-valiokunta Päähankkeet Kehitysyhteistyöprojekti Intiassa
Lisätiedot1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET
TOIMINTASUUNNITELMA 2019 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä
LisätiedotYleisten apurahojen yhteiset hakuohjeet
Yleisten apurahojen yhteiset hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Tanskan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien
LisätiedotKansalaisten Eurooppa -ohjelma
Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan
LisätiedotErasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma
Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien
LisätiedotKysymyksiä ja vastauksia kansalaisyhteiskunnan kehitysyhteistyötukiin tulevista muutoksista
Kysymyksiä ja vastauksia kansalaisyhteiskunnan kehitysyhteistyötukiin tulevista muutoksista 27.11.2015/KEO-30 Ulkoministeriön kehityspoliittinen osasto on valmistellut hallitusohjelman mukaisen sopeutusesityksen
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS 2010
TOIMINTAKERTOMUS 2010 Ohjelman ensimmäinen toteutusvuosi Keskeistä v. 2010: * Better Aid/Open Forum -prosessit * YK:n ilmastoprosessit * kehitysyhteisvarojen lisäys Suomessa * edunvalvonnan onnistumiset
LisätiedotLaki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.
13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti
LisätiedotOhjelman aihioita Kepan kevätkokous
Ohjelman aihioita 2018-2021 26.4.2017 Kepan kevätkokous Järjestöjen kyky ja tila toimia Kepa vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Kansalaisyhteiskunta tarvitsee toimintavapauden ja mahdollisuuden
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotHallituksen esitys sääntömuutoksista. Pj. Markku Niskala 26.11.2011
Hallituksen esitys sääntömuutoksista Pj. Markku Niskala Muutosten tausta ja perustelut TAUSTA Evaluaatio 2005:n suositukset Yhdistyslain muutokset v. 2010 Kepan toiminta-ajatus- ja strategiaprosessi v.
LisätiedotEU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.
EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus
LisätiedotMitä saimme aikaan? Kepan toimintakertomus vuodelle Viestinnän ja vaikuttamistyön johtaja Laura Häkli Liite 7B.
Mitä saimme aikaan? Kepan toimintakertomus vuodelle 2016 26.4.2017 Tekijä Viestinnän ja vaikuttamistyön johtaja Laura Häkli Liite 7B Toimintavuosi 2016 pähkinänkuoressa Sopeutumista, keskittymistä avaintoimintoihin,
LisätiedotETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi
ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia
LisätiedotJÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA
JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Yhdistysten yhteistyö ja verkostoituminen Järjestöjen muutosvalmiuksien tukeminen maakunta- ja sote-uudistuksessa Järjestöjen toimintaedellytysten
Lisätiedot1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET
TOIMINTASUUNNITELMA 2017 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä
LisätiedotAjankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue
Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.
LisätiedotJYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa
JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT
Lisätiedot6. Partnerikorkeakoulun sitoumuskirje (mikäli esitystä ei ole allekirjoitettu yhdessä)
Higher Education Institutions Institutional Cooperation Instrument - HEI ICI Korkea-asteen oppilaitosten kapasiteetin vahvistamisen tukiohjelma - Korkeakoulu-IKI Uusi kanava yliopistoille ja ammattikorkeakouluille
LisätiedotSTRATEGIA Valtakunnallinen työpajayhdistys ry
STRATEGIA 2015 2020 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) on työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö. Sen vahvistaa
LisätiedotToimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016
Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle
LisätiedotKehitysyhteistyövaliokunta MIETINTÖLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 15.12.2011 2011/2192(INI) MIETINTÖLUONNOS komission ulkoisen avun hallinnoinnin hajauttamisesta päätoimipaikasta edustustoille ja sen vaikutuksista
LisätiedotJÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela
JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien
LisätiedotKansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä
Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Korkeakoulujen kevätpäivät 23.5.2012 Lahti Järjestökoordinaattori Sanna Rekola / Kepa 09 584 23 271, sanna.rekola@kepa.fi
LisätiedotIlmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat
Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastobisnestä yrityksille seminaari Ilmastorahoitusvelvoitteen taustaa YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (UNFCCC) Teollisuusmaaosapuolilla tukivelvollisuus
LisätiedotJärjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa
Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa Kansalaistoiminta ja kumppanuus maakuntauudistuksen tukena tilaisuus, 19.4.2017 Mikkeli Erityisasiantuntija Jaana Joutsiluoma Esityksessä: 1. Dynaaminen ja uudistuva
LisätiedotKirjastojen kehittämishankkeet Tampere
Kirjastojen kehittämishankkeet Tampere 25.9.2014 Pirkanmaan hankekuva, hankerekisterin visualisointi Valtionavustukset (hakumenettely yms.) Pirkanmaan hankekuva hankerekisterin visualisoimana http://visualisointi.kirjastot.fi/hankkeet/
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0389/31. Tarkistus. Dominique Bilde ENF-ryhmän puolesta
25.1.2017 A8-0389/31 31 78 kohta 78. korostaa, että Erasmus-järjestelmän kautta ulkomailla suoritettujen opintojaksojen määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2008 alkaen talous-, rahoitus- ja sosiaalikriisistä
LisätiedotVUOSISUUNNITELMA TOIMIKAUDELLE Selitteet i. Suunnitelmaa täydennetään toimikauden ajan
VUOSISUUNNITELMA TOIMIKAUDELLE 2017 2021 Selitteet i KOKO TOIMIKAUDEN JATKUVAT TOIMENPITEET 1. Toimitaan kumppanina relevanteissa avointa hallintoa sekä osallistumista ja vaikuttamista edistävissä hankkeissa
LisätiedotLIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009
LIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009 1 Jäsenten toimintaedellytysten turvaaminen Toiminnan tulot 2 Kansainvälisyyskasvatus Toiminnan tulot 3 Kehityspoliittinen vaikuttaminen
LisätiedotTUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN
TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset
LisätiedotAsia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi
LAUSUNTO Helsinki 30.11.2015 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Viite: Lausuntopyyntö 2.11.2015 Dnr 53/040/2014 Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotAvustuspäätökset liitteineen
Avustuspäätökset liitteineen Maa- ja metsätalousministeri myöntää tällä päätöksellä vuoden 2019 talousarvion momentilta 30.10.63 yhteensä 1 200 000 euron yleisavustuksen (kohdennettu yleisavustus) Suomen
LisätiedotKepan sopeutettu ohjelma
Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous
LisätiedotItä-Suomen kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen konferenssi
Itä-Suomen kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen konferenssi Kuopio 4.6.2019 rahoitusasiantuntija Jaana Tuhkalainen Tulevan rakennerahasto-ohjelman valmistelu 1. ESR tilanne ja kansalaisjärjestöjen rooli
LisätiedotYhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.
Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten
LisätiedotEsitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014. Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015
Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015 Toimintavuosi 2014 pähkinänkuoressa Maailma myllerryksessä: turvallisuus Suomen hallitus myllerryksessä:
LisätiedotJärjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE
Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa 17.4.2018, Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE Esityksen rakenne Sote-järjestöjen toimintaympäristön muutos Järjestöjen
LisätiedotEHDOTUSPYYNTÖ EACEA/13/2019 EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite: Tekninen tuki lähettäville organisaatioille
Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto EHDOTUSPYYNTÖ EACEA/13/2019 EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite: Tekninen tuki lähettäville organisaatioille Vastaanottavien organisaatioiden
LisätiedotAvustus asumisneuvontatoimintaan
Avustus asumisneuvontatoimintaan 2019 Sisällys 1 Asumisneuvontatoimintaan tarkoitettujen avustusten hakeminen vuonna 2019... 3 2 Avustuksen kohdentaminen... 3 3 Avustuksen edellytykset... 3 4 Avustuksen
Lisätiedot14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat
LisätiedotKansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa
Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri
LisätiedotKeski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena
Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena KS Järjestöareena 15.9.17 Anne Astikainen & Anu Hätinen Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt Tavoitteena järjestöjen roolin, aseman ja osallisuuden vahvistaminen
LisätiedotLapin aluehallintovirasto
Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen
LisätiedotGlobaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund
Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet
LisätiedotJÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA
JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Jokaisessa maakunnassa Järjestö 2.0 hanke Yhteistyön kehittäminen ja yhteistyömallien rakentaminen järjestöjen kesken sekä järjestöjen ja maakunnan
Lisätiedotulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä
Korkotukiluotot Suomen kehitysyhteistyössä; ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä Ulkoasiainministeriö Sisältö: Johdanto 3 Suomen kehityspoliittiset tavoitteet korkotukiyhteistyön lähtökohtana
LisätiedotYhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.
Yhteiset Lapsemme ry 19.10.2017 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten
LisätiedotOhjelmakausi TEM Maaliskuu 2012
Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen
LisätiedotValinnanvapauspilotit. Anne Kumpula
Valinnanvapauspilotit Anne Kumpula 13.10.2017 1 Valinnanvapauspilottien aikataulusta Valinnanvapauspilotit toteutetaan laajamittaisesti uuden valinnanvapausmallin mukaan ajalla 1.7.2018 31.12.2019. Hakuaika
LisätiedotToimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä
Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...
LisätiedotAvustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.
Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset
LisätiedotKepan strategia. Hallituksen esitys Kepan syyskokoukselle
Kepan strategia Hallituksen esitys Kepan syyskokoukselle 26..2 Kepan toiminta-ajatus: Kepa kokoaa ja innostaa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa toimimaan rohkeasti oikeudenmukaisen maailman puolesta Hyväksytty
LisätiedotUusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä
Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta
LisätiedotESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander
ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut
Lisätiedot