Pöytäkirjat, viranhaltijapäätökset ja lausunnot

Transkriptio

1 Maakuntahallitus I Pöytäkirjat, viranhaltijapäätökset ja lausunnot 141/81/813/ /91/911/ /10/101/2010 MH 78 Kainuun maakuntahallinnossa on valmistunut seuraavat kokouspöytäkirjat: - Sosiaali- ja terveyslautakunta Viranhaltijapäätökset: Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen - päätökset: :t 23-26, 7-8 Muut päätökset: :t Jäsenten nimeäminen alueellisen liikenneturvallisuustyön koordinointi -työryhmään ( 7) - Edustajien nimeäminen Kainuun ELY:n neuvottelukuntaan ( 8) - Edustajien nimeäminen Valtatien 22 kehittäminen välillä Oulu-Kajaani -esiselvityksen laatimista varten asetettaviin ohjausryhmään ja työryhmään ( 9) Vs. maakuntajohtaja Kalevi Yliniemi - päätökset: :t 9-10, 1-2 ovat henkilöstön vuosiloma-, sairaus-, työaika vapaa-, virkavapaa-, palkkaus-, virantoimitus matka- ja henkilöstö koulutuspäätöksiä Muut päätökset: :t Täyttölupatyöryhmän mukaiset päätökset Hallintojohtaja Kalevi Yliniemi - päätökset: :t , Talousjohtaja Asta Tolonen - päätökset: :t 6-7 Kehittämisjohtaja Jorma Teittinen - päätökset: :t Aluekehitysjohtaja Juhani Kärkkäinen

2 - päätökset: :t 11-18, 2-3 Suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen - päätökset: :t 11-14, 5-8 Henkilöstöjohtaja Markku Hämäläinen - päätökset: :t 10-17, 4-6, 8-15, 1 Henkilöstöpäällikkö Satu Rusanen - päätökset: 5 Viestintäpäällikkö Eeva Mäntymäki - päätökset: :t 6, 3-6 ovat henkilöstön vuosiloma-, sairaus-, työaikava paa-, virkavapaa-, virantoimitusmatka- ja henkilöstökoulutuspäätök siä Muut päätökset: 1 - Matka-avustus NMKY:lle Kiovan 2010 EM-kisoja varten Ravintohuoltopäällikkö Eila Heikkinen - päätökset: :t 18-28, 8, Sairaalainsinööri Pentti Keränen - päätökset: :t 37-50, 31, 3 Laskentapäällikkö Irma Kärnä - päätökset: :t 7-11, 2-4 Hankintapäällikkö Laila Härkönen - päätökset :t 19-20, 7-9, 2 Tietohallintojohtaja Riitta Remsu - päätökset: :t 22-28, Muut päätökset: :3

3 - Hankintapäätös: Efecte -tietojärjestelmän versiopäivitys Toimistopäällikkö Anja Martiskainen - päätökset: :t 11, Arkistopäällikkö Hilkka Karivuo - päätökset: :t 2, 3 Työhyvinvointipäällikkö Marko Klemetti Muut päätökset: 1 - Henkilökuntaetuisuuspäätös Laskentasihteeri Pirjo Heikkinen - päätökset: :t Laskentasihteeri Raisa Heikkinen - päätökset: :t 18-25, Rahoitussihteeri Liisa Moilanen - päätökset: :t 3-4, 6 Palkkahallinnon tiiminvetäjä Pirjo Heikkinen - päätökset: :t 5, 9-11 virantoimitusmatka- ja henkilöstökoulutuspäätöksiä Palkkahallinnon tiiminvetäjä Maija Rusanen - päätökset :t 10, Pääkirjanpitäjä Eija Sirviö - päätökset: :t 13-17, Viranhaltijapäätösten yhteenvedot on nähtävillä Kainuun maakunta -kuntayhtymän kanslias sa, Kauppakatu 1, 2. kerroksessa sekä maakuntahallituksen kokouksessa. Lausunnot: 1) Suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen ja suunnittelija Martti Juntunen ovat antaneet Sotkamon kunnalle seuraavan sisältöi-

4 sen lausunnon koskien lausuntopyyntöä Vuokatin yleiskaavan muutoksen kaavaluonnoksesta ja Vuokatinvaara, Emäntäkoulun asemakaavan muutoksen ja laajennuksen kaavaluonnosta: "Yleiskaavaluonnos Sotkamon kunta on pyytänyt maakunta -kuntayhtymältä lausuntoa Vuoka tin yleiskaavan muutoksesta. Kaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia entisen Emäntäkoulun alueen maan käyttöä yleiskaavalli sista lähtökohdis ta. Yleiskaavaselostuksen kohtaa 1.1 Suunnittelutilanne alakohtaa Maakunta kaava esitetään täydennettäväksi seuraavasti: Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet (M) esitetään otettavaksi yleiskaa vaselostukseen katta vammin selkeyden vuoksi: "Merkinnällä M osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tar koi tettuja alueita. Kainuun maakuntakaavassa on annettu pääasiassa maa- ja metsä talouskäyttöön tarkoitet tuja alueita koskeva suunnittelumääräys: Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita voidaan käyttää alueen pääasiallista käyttö tarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muut tamatta myös erityislainsäädännön ohjaamana mui hin tarkoituk siin, kuten luontais- tai muuhun elinkeinotoimintaan, tur vetuotan toon, maa- ja kiviai nesten ottoon, haja-asutusluonteiseen pysyvään ja lo ma-asumiseen sekä jokamiehen oikeuden rajoissa ul koiluun ja retkei lyyn. Alueille voidaan pe rustaa yksityisiä suo jelu alueita. Ilman erityisiä perusteita hyviä ja yhtenäi siä peltoalueita ei tule ottaa taajamatoi min tojen käyttöön. Maankäyttöä suunniteltaes sa on tuettava metsätalous alueiden yhtenäi syyttä ja toimi vuutta. Kainuun maakuntakaavan alueesta on pääosa maa- ja metsätalouskäyt töön tarkoitettua aluetta (M). Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetuille alueille voidaan perustaa yksityisiä suojelualueita ja erityisestä syystä voi daan osoittaa muuta elinkeinotoimintaa palvelevaa maankäyt töä. Elinkei notoiminnan sijoittumisella on kuitenkin ensisijaisesti pyrit tävä tu kemaan olemassa olevaa alue- ja yhdyskuntarakennetta. Mah dolliset uudet tur peen ja maa- tai kiviai nesten ottamisalueet voivat si joittua maa- ja metsä talousalueelle. Kainuun maakuntakaavas sa ei ole osoitettu pel toalueita aluevarauksena, mutta maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoite tuille alueille on annettu ylei nen maakunta kaava määräys, jonka tarkoi tuksena on turva ta hy vien ja yhtenäisten pelto- ja metsätalousalueiden säilyminen maa- ja met sätalouskäy tössä. Maa- ja metsätalousvaltaisille alueille on osoitettu päällekkäismerkintänä kehittämisvyöhyk keitä sekä maiseman, luonnon ja kult tuuri ympäris tön vaalimisen kannalta tärkeitä osa-aluei ta. Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetulla alueella maankäyttöä oh jaa eri tyislainsäädäntö, kuten maa-aineslaki, kaivoslaki, ympäristön suojelulaki, luonnonsuojelulaki, metsälaki ja po ronhoitolaki. Maakun takaavassa osoite tuilla maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetuilla alueilla metsien käyttöä ohjaa metsälaki (1093/1996). Metsälain ta voitteena on edistää met sien ta loudellisesti, ekologisesti ja sosiaali sesti kestävää hoi toa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestäväs ti hyvän tuo-

5 ton samal la kun niiden biologinen monimuotoisuus säi ly tetään metsälaissa mai nittujen erityisen tärkeiden elinympäristöjen ja muiden arvokkaiden luon to kohteiden säilyttämisellä. Matkailu alueilla ja niiden lähialueilla metsien hoidossa ja käytössä tulee ot taa huomi oon matkailun tarpeet." Matkailun vetovoima-alue -merkintä (mv) esitetään otettavaksi yleiskaa vaselostukseen kat tavammin selkeyden vuoksi: "Matkailun vetovoimamerkinnällä mv on osoitettu maakunnan matkailu- ja virkistystoiminnan kannalta merkittävimmät aluekokonaisuudet. Niihin si sältyvät matkailukeskusten alueet ja nii hin liittyvät virkistys-, suojelu- ja muut alueet, joista on mahdollista kehittää matkailu- ja virkis tystoimintaa palveleva laaja kokonaisuus. Kainuun maakuntakaavassa matkailun ve to voi ma-alueiksi on merkitty Oulujärvi ympäristöineen, Kajaani-Sotkamo Nuasjärven alue Hossan matkailukeskuksen alue sekä Puolangan ja Hy rynsalmen Paljak ka-ukkohallan matkailualu eet ympäristöineen. Maa kun takaavassa osoitettuja matkailun vetovoima-alueita täydentävät alu een ul ko puoliset kohteet ja palvelut. Matkailun vetovoima-alueina osoitetaan matkailu- tai virkistysalueita, joi hin kohdistuu maa kunnallisesti tai seudullisesti tärkeitä alueidenkäytöl lisiä ke hittämistarpeita. Alueen vetovoima rakentuu monipuolisten mat kailukes kusten lisäksi vetovoimaiseen luonnon- ja kulttuuriympä ristöön. Matkailun kehittämisessä vetovoima-alueilla tulee edistää suojelualue verkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyö dyntämistä. Met sien käytössä tulee ottaa huomioon matkailuelinkeino matkailukohteiden lähialueilla. Kainuun maakuntakaavassa periaatteena on keskittyä olemassa olevien matkailukeskusten kehittämiseen. Matkailukeskusten ja -alueiden ver kot tumista tulee kehittää niin, että muodos tuu toimivia palvelukokonai suuk sia." Kaupunkikehittämisen kohdealue -kehittämismerkintä (kk) esitetään otetta vaksi yleiskaava selostukseen kattavammin selkeyden vuoksi: "Kehittämismerkinnällä kk osoitetaan Kainuun maakuntakeskuksena yh tei sesti kehitettäviä Kajaanin ja Sotkamon keskustaajamien aluetta. Kum mankin keskustaajaman omiin vahvuuk siin perustuen ja palvelu tarjonnal taan toinen toistaan täydentäen pyritään kehittämään vah va maakunta keskus. Alueella on tarvetta kuntien yhteistoimin taan elin kei no-toiminnan, liiken teen ja alueidenkäytön suunnittelussa sekä hankkei den yhteensovit tamisessa. Kainuun maakuntakaavassa on annettu kaupunkikehittämisen kohde alu een kk maankäyttö luokkaa koskeva suunnittelumääräys: Aluetta kehitetään maakuntakeskuksena. Aluetta tulee kehittää val takun nallisesti vetovoi maiseksi, yhdyskuntarakenteeltaan ja kau punkikuvaltaan korkeatasoiseksi osaamisen, yri tystoiminnan, kau pallisten palvelujen sekä matkailu- ja vapaa-aikapalvelujen alueek si. Alu een ke hittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota kevyen liikenteen ja jouk koliikenteen edistämi seen. Vesiliikennettä varten tu lee varata riittävästi laituri- ja rantautumispaikkoja. Kajaani-Sotkamo -yhteistyöalue muodostuu Kajaanin kaupungin ja

6 Sot ka mon keskustaaja mien sekä Vuokatin alueesta. Kuntien yhteistyöllä tulisi kehittää alueelle yhteiset suunnittelu periaatteet alueen vetovoiman lisäämi seksi. Yhdyskuntarakennetta pyritään eheyttä mään ha janaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Uusien asuin alueiden suunnittelussa erityistä huo miota kiinnitetään liikenneme lun ja Kainuun prikaatin lisään tyvän helikopte ritoiminnan ai heutta man lentomelun asettamiin rajoituk siin. Uudet asuin ja työpaik ka-alueet pyritään pe rustamaan kevyen lii kenteen ja joukkoliiken teen kehittämisen kannalta edullisille alueille. Vä hittäiskaupan suur yksiköt sijoitetaan taajamarakennetta tukemaan kes kustatoimintojen alu eelle. Ka jaanin ja Sotkamon välisen veneilyliiken teen kehittymi nen turvataan varaamalla riit tävästi laituri- ja rantautumis paikkoja reitin päätepisteisiin sekä matkailun kannalta vetovoi maisiin kohtei siin." Maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tai maakunnallises ti ar vo kas alue esitetään otettavaksi yleiskaavaselostukseen kattavammin sel keyden vuoksi: "Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaat maisemakokonai suudet. Valtioneuvos ton tekemän periaatepäätöksen mukaan Kainuussa on seitsemän valtakunnalli sesti arvokasta mai sema-aluetta: Vaalan Säräisniemi ja Manamansalo, Paltamon Me lalahti-vaarankylä, Ka jaanin Paltaniemi, Puolangan Joukokylä-Kem pasvaara sekä Sotka mon Naapurivaara ja Vuokatti. Kainuun maakuntakaavassa on annettu valtakunnallisesti ja maakunnal lisesti arvokkaita mai sema-alueita koskeva suunnittelumääräys: Alueiden suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon maise ma-alueiden koko naisuudet ja ominaispiirteet sekä turvata merkittävien maisemallisten arvojen säilyminen. Maisema-alueiden suunnittelussa keskeisenä tavoitteena on maisemal listen arvojen turvaa minen. Maisema-alueista ei aiheudu omistajaa sito via maankäytön rajoituksia, vaan alueilla tarvittava uusi rakentaminen sopeu tetaan ympäristöönsä suunnittelun keinoin." Maakuntakaava-aluetta koskevista yleismääräyksistä esitetään lisättä väksi yleiskaavaselos tukseen liikenneturvallisuutta ja liito-oravien esiin tymis paikkoja koskevat kaavamääräykset: "LIIKENNETURVALLISUUS Yleinen suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja muussa alueiden käyt töä kos kevassa suunnitte lussa tulee kiinnittää erityistä huomiota lii ken neturvalli suuden edistämiseen sekä sujuvan ja hyvän liikenne ym pä ristön saavutta miseen. LIITO-ORAVAN ESIINTYMISPAIKAT Yleinen suojelumääräys: Liito-oravien esiintymisalueiden yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja metsien käsitte lyssä tulee turvata liito-oraville tärkeiden pesäpuiden ja nii tä suojaavien puiden sekä liikkumi sen kannalta riittävän puuston säilymi nen."

7 Valtioneuvosto jätti vahvistamatta Kainuun maakuntakaavassa Vuokattiin osoitetun yhdys kunta-rakenteen laajenemissuunta -merkin nän. Vahvistus päätöksessään VN totesi, että mat kailukeskusko konaisuuden kannalta ta voitteelliseksi katsotun yhdyskuntaraken teen laajene missuunnan osoitta minen Vuokatin valtakunnallisesti ar vokkaalle maisema-alueelle ei perus tu maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n tarkoittamalla tavalla riittäviin selvityk siin, sillä yhdys kuntara kenteen laajenemisen vaikutuksia erityisesti maise ma-arvoihin ei ole kaavassa selvi tetty. Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja maisemanhoidon kehittämisestä Päätös pe rustuu maisema-aluetyöryhmän mie tintöön 66/1992 ja siitä käytyyn lausun tokierrokseen. Päätöksen esittely muistiossa todetaan mm., että: "Maisema-alueiden maankäytön suunnittelu on keskeinen väline turvat taessa kulttuurimai semaan liittyvät arvot. Periaatepäätöksestä ei aiheu du omistajaa sitovia maankäytön rajoituk sia. Alueilla tarvittava uusi ra kentami nen sopeutetaan ympäristöönsä suunnittelun kei noin". "Maisema-alueiden yksityiskohtaisen maankäytön suunnittelun tärkein väli ne on yleiskaava. Yleiskaavojen tulee perustua riittäviin alueen his toriaa, luontoa, rakennuskantaa ja maise maa koskeviin selvityksiin". Kainuun maakunta -kuntayhtymä katsoo, että Vuokatin yleiskaavan muu toksessa ja rakenta misen ohjaamisessa maakuntakaavassa osoitetulle valtakunnallisesti arvokkaalle maise ma-alueelle on kysy mys hyväksyttä västä eroavuudesta voimassa olevasta Kainuun maa kun takaavasta, mi käli kaavaselostuksessa esitetään riittävät perus teet yleiskaavaratkaisulle. Kaavaselostuksesta tulee käydä il mi pe rusteet rakentamisalueen valinnal le osana yhdys kuntaraken netta se kä riittävä selvitys siitä, että laadittava yleiskaava ei vaaran na maa kunta kaavassa osoitettua ratkaisua valtakun nallisesti arvok kaista maisema-alueista. Kainuun ELY -keskus on tässä yhteydes sä toimi valtainen viranomaistaho arvioimaan esitettävien perus tei den ja selvi tysten riittävyyttä. Suunnittelualueen kuuluminen osaksi valtakunnallisesti arvokasta maise ma-aluetta esitetään osoitettavaksi alueiden erityisominai suuksia ilmaise valla kaavamerkinnällä (ma) ja siihen liit tyvällä kaa vamääräyksellä. Yleis kaavamääräyksellä tulisi ohjata yksityiskohtai sempaa suunnittelua siten, että rakentamisessa otetaan huomioon alueen sijainti osana valtakunnalli sesti arvokasta maisema-aluetta. Yleiskaavan jatkovalmistelussa tulee esittää kaavaratkaisun perus teet se kä riittävä selvitys kaavan toteuttamisen vaikutuksista valta kunnallisesti arvokkaan maisema-alueen säilymi seen. Kaavaselos tusta tulee lisäksi täy dentää yleiskaavan suhdetta voimassa olevaan Kai nuun maakuntakaa vaan käsittelevällä osalla, sillä maakuntakaa van keskeis ten periaatteiden toteutuminen koskien mm. yhdyskunta rakenteen eheyttä ja kulttuuriympä ristön vaalimista ovat edellytykse nä myös silloin, kun maakuntakaavasta poiketaan jostakin perustel lusta syystä. Vuokatin alueen kehittämisessä on tärkeää yleisen virkistyskäytön tarpei den turvaaminen esimerkiksi erilaisten ulkoilu- ym. reitistöjen suunnittelun avulla ja niiden osoittamisella yleis- ja asemakaavoituk sessa. Laadittavana olevassa yleiskaavaluonnoksessa yleisen vir kistys käytön tarpeet on otettu asianmukaisesti huomioon.

8 Yleiskaavan toteuttaminen vaiheittain on kuntateknisten verkostojen ja ka tuverkon toteutta miskustannusten vuoksi tarkoituksenmukais ta. Kainuun maakunta -kuntayhtymällä ei ole muuta huomautettavaa yleiskaa valuonnokseen. Asemakaavaluonnos Sotkamon kunta on pyytänyt maakunta -kuntayhtymältä lausuntoa Vuoka tinvaaran, Emäntä koulun asemakaavan muutoksesta ja laa jennuksesta. Asemakaavaluonnos tarkentaa Vuo katin yleiskaavan luonnoksessa osoi tettua Emäntäkoulun alueen maankäyttöä. Kaa vamuu toksen ja -laajennuk sen tarkoituksena on selvittää pientalora kentamisen edellytyksiä, matkai lurakentamisen ja matkailua palve levien toimintojen sijoittumista suunnit telualueella sekä Emäntäkou lun rakennusten, pihapiirin ja peltoaukeiden tulevaa maankäyttöä. Kainuun maakunta -kuntayhtymä viittaa maakuntakaavoitusta ja val takunnallisesti arvokasta maisema-aluetta käsittäviltä osin em. yleis kaavaluonnosta koskevaan lausuntoon. Suunnittelualueen kuuluminen osaksi valtakunnallisesti arvokasta maise ma-aluetta esitetään osoitettavaksi alueiden erityisominai suuksia ilmaise valla kaavamerkinnällä (ma) ja siihen liit tyvällä kaa vamääräyksellä. Rakentamistapaa ja maankäytön yksityiskohtaisempaa suunnittelua kos kevin ohjein tulee turvata alueen erityisominaisuuksien säilymi nen osana valtakunnallisesti arvokasta maise ma-aluetta. Kainuun maakunta -kuntayhtymällä ei ole muuta huomautettavaa asema kaavaluonnokseen. 2) Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen ja aluekehitysasiantuntija Helena Aaltonen ovat antaneet seuraavan sisältöisen lausunnon opetusministeriölle koskien lausuntopyyntöä selontekoehdotuksesta, Kulttuuri - tulevaisuuden voima: "Selonteon perustana on seuraavalla tavalla määritelty kulttuurin käsite: "Taide ja kulttuuri ovat inhimillisen olemassaolon itseisarvoisia ja välttämättömiä perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Taide ja kulttuuri vaikuttavat suoraan ja sovelluksina yhteiskunnalliseen hyvinvointiin ja taloudelliseen toimintaan." Ministeri Stefan Wallin asetti esipuheen mukaan toimikunnan tehtäväksi kuvata ja arvioida mm. kulttuurin tilaa ja sen haasteita, kulttuurin yhteiskunnallista ja alueellista merkitystä, kulttuurin merkitystä ihmisen tasapainoiselle kehitykselle ja hyvinvoinnille sekä ikä- ja väestöryhmille, alueiden ja paikallistason kulttuuritoimen tilaa eri ikä- ja väestöryhmien tasa-arvoisten mahdollisuuksien kannalta. Selontekoehdotuksen johtopäätös on, että kulttuurin yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle, ihmisten hyvinvoinnille ja kulttuuritoimialojen taloudelle syntyy edellytyksen kolmesta voimatekijästä eli kestävästä kulttuurista, kulttuurisesta moninaisuudesta ja luovuudesta. Johtopäätös on raportissa hyvin perus teltu.

9 Alueellinen näkökulma puuttuu Selonteon taustaselvityksestä ja varsinaisesta selontekoehdotuksesta puuttuu vielä alueellisen tilanteen kuvaus ja arviointi. Koska "taide ja kulttuuri ovat inhimillisen olemassaolon perusasioita" ja koska selonteon aikajänne kulttuurin peruslinjojen ja rakenteellisten muutostarpeiden pohdinnassa ulottuu kauas, vuoteen 2035 asti, tulee kansalaisten tasa-arvon ja yh denvertaisuuden takia tehdä tarkasteluja, johtopäätöksiä ja linjauksia myös alueellisesti. Miten taiteen ja kulttuurin saatavuus ja luovan toimin nan vahvistuminen turvataan myös harvaa asutuissa maamme osissa, pitkien välimatkojen Pohjois- ja Itä-Suomessa? Alueellisen tasa-arvon pyrkimys ei näy raportissa edes "Kulttuurin ja taiteen tulevaisuuden eettisten arvojen pohdinnassa". Kulttuuripalvelujen saatavuus, saavutettavuus ja osallisuus mainitaan, mutta ei mainita,. koskeeko tämä eettinen arvo yhtälailla koko maata. Kulttuurin talous keskittyy vahvasti pääkaupunkiseudulle Tilastokeskuksen julkaiseman kulttuurin satelliittitilinpidon mukaan. Pääkau punkiseudulla kulttuurin ja joukkoviestinnän toimialojen arvonlisäys oli vuonna 2007 yli 2500 ja Kainuussa vain noin 300 asukasta kohti. Yli puolessa maakunnista arvonlisäys jää alle 500 /asukas. Sama näkyy kulttuuri alojen osuudessa alueen työllisistä. Kulttuurin talousmerkitys heijastaa nähdäksemme myös kansalaisten kulttuuripalvelujen saatavuutta. Esitämme. että Eduskunnalle annettavassa selonteossa alueellinen tasa-arvo kuu luu kulttuurin ja taiteen eettisiin arvoihin ja politiikkalinjaukset tehdään niin, että kulttuuripalvelujen saatavuus ja saavutettavuus turvataan koko maassa. Kuten raportissa todetaan: Luova pääoma on osa kansakunnan sosiaalista pää omaa sekä henkisen ja taloudellisen innovoinnin ydin, joka synnyttää uut ta ja vaikuttaa läpäisevästi kaikkiin yhteiskunnan toimintoi hin. Näem me, että kansakuntamme elää tulevaisuudessakin luonnonva rojen hy väksi käytöstä. Itä- ja Pohjois-Suomessakin tarvitaan kulttuuria ja luovuutta luonnonvarojen jalostamiseksi uusilla tavoilla. Taiteen ja kulttuurin politiikkaohjelma on kannatettava. Sille on oltava myös rahoitus. Selontekoehdotus ehdottaa, että käynnistetään kokonaisvaltainen taiteen ja kulttuurin politiikkaohjelma, joka edistää taiteen ja kulttuurin yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja positiivisia heijastusvaikutuksia ja sovellusmahdollisuuksia yhteiskunnan eri toiminnoissa. Näemme, että taiteen ja kulttuurin politiikkaohjelmalla on mahdollista lisätä kansalaisten alueellista tasa-arvoa kulttuuripalveluissa. Taiteen ja kulttuurin politiikkaohjelmaa tarvittaisiin jo tällä hetkellä, jos sen voimalla esi merkiksi olisi voitu estää lopettamasta vahvaa kulttuuriperintöä kantava ja juuri siksi tuloksiltaan niin hyvä Kajaanin opettajankoulutus. Kajaaniin opettajakoulutus on perustettu kolmantena yksikkönä Jyväskylän ja Rauman jälkeen 110 vuotta sitten. On käsittämätöntä, että täl laisessa kulttuuriperintöasiassa opetusministeri antaa uuden yliopistolain nojalla vallan Oulun yliopistolle. Samalla on tehty kyseenalainen vallan siirto Kai nuuta koskevassa aluepolitiikassa ja koulutuspolitiikassa. Taiteen ja kulttuurin politiikkaohjelma ohjaa ilmeisesti myös alan rahoi-

10 tusta. Taiteen ja kulttuurin aluepoliittista rahoitusta tarvitaan jatkossakin. Mm. alueteatterin, tanssin alueellisten keskusten, museoiden, tapahtumien, läänin taiteilijoiden työn ja taiteilijoiden taloudellisen tuen rahoitus tarvitaan. Li säksi tarvitaan kansallista, alueilla kohdennettavaa rahoitusta kehittä mishankkeille. Kansallinen digitaalinen kirjasto voi mainiosti hajauttaa vastuuta ja tehtäviä kulttuuriperinnön ja muiden kulttuuristen sisältöjen tallentamisessa Kainuussa Juminkeko ja sen yhteyteen perustettava Runonlauluakatemia tekee ja tukee kansalliseen vastuuseen kuuluvaa kalevalaisen ja paikallisen kansanperinteen tallennusta ja tutkimusta verkostoyhteistyössä maamme ja kansainvälisten musiikkikorkeakoulujen kanssa. Tätä ja vastaavia alueellisia tehtäviä tulee valtion tukea. Aluehallinnon roolia nostetaan kulttuuripolitiikassa - aivan oikein Raportissa todetaan, että "kulttuurin kuuluu ELYjen toimialaan ja että "maakuntaliittojen ja muiden alueellisten toimijoiden toiminnassa kulttuuri on vahvistamassa." Maakunnissa näiden viranomaisten yhteistoiminta kulttuuriasioissa on vasta muotoutumassa. Näemme, että kuntien kulttuuripalveluissa voidaan päästä työnjakoon ja erikoistumiseen tai yhteisiin virtuaalipalveluihin, kuten Kainuun pienten kuntien yläasteiden harvinaisten kielten opetuksessa. Tosin, ei Kainuunkaan tulevan maakuntahallinnon suunnittelussa ole vielä pohdittu yhteistyömahdollisuuksia kulttuuripalveluissa. Julkisen sektorin, kansalaistoiminnan ja yksityisen sektorin yhteispeli on tärkeää Julkisten sektorin tehtäväksi nähdään kulttuurisen moninaisuuden, kansalaisten kulttuuri- ja kirjastopalveluiden ja palvelurakenteen turvaaminen. Koska julkisen talouden kehitysnäkymät ovat haasteena, raportissa nähdään mahdolliseksi sekin, että julkista tukea voidaan kohdentaa myös liiketaloudellisin perustein ylläpidettyyn toimintaan. Tämä on nähty täällä Kainuussa ja muuallakin hedelmälliseksi mm. tapahtumien tukemisessa julkisin va roin. Tapahtumat synnyttävät kulttuurisen antinsa lisäksi aluetaloudelli sia ja muita yhteiskunnallisia vaikutuksia, jotka palauttavat julkiselle sek torille sen myöntämät panokset. Toivomme, että lausunnossamme esittämämme asiat huomioidaan selonteon jatkovalmistelussa." 3) Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen ja aluekehitysjohtaja Juhani Kärkkäinen ovat antaneet seuraavan sisältöisen lausunnon Pohjois-Savon liitolle koskien lausuntopyyntöä Pohjois-Savon maakuntaohjelman luonnosta: "Pohjois-Savon maakuntaohjelman luonnos on rakenteeltaan ymmärrettävä ja sisällöltään kiitettävän tiivis. Kainuun maakuntaohjelma hyväksyttiin Kainuun maakuntavaltuustossa syksyllä Molemmissa ohjelmissa on samoja painopisteitä ja linjauksia, joita voidaan toteuttaa myös yhteistyössä. Pohjois-Savon maakuntaohjelmaluonnoksessa Itä-Suomi yhteistyö on hyvin esillä kaikkia toimintalinjoja koskevana tavoitteena. Maakuntien yhteistyöhankkeita on mahdollista tukea mm. Itä-Suomen kilpailukyky- ja

11 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus: työllisyysohjelmalla, esimerkkinä puutuotealan ja bioenergia-alan käynnissä olevat yhteistyöhankkeet. Metsä- ja energiasektorin lisäksi Kainuu on kiinnostunut maakuntien välisestä yhteistyöstä ainakin hyvinvointisektorilla ja matkailussa. Koulutusja innovaatiorakenteita voidaan kehittää mm. osaamiskeskittymien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyöllä. Liikenteellisessä saavutettavuudessa Savon rata ja 5-tie ovat myös Kainuun pääyhteyksiä, joiden kehittämisessä maakuntien yhteistyötä tarvitaan. Tyydytyksellä panemme merkille, että maakuntaohjelman luonnoksessa on tavoitteena nopea junayhteys Kajaaniin." Lisätietoja asiasta antaa hallintojohtaja Kalevi Yliniemi puh tai sähköpostitse Maakuntahallitus päättää, ettei viranhaltijapäätöksiä ja pöytäkirjoihin merkittyjä päätöksiä oteta maakuntahallituksen käsiteltäväksi sekä merkitsee annetut lausunnot tiedoksi. Hyväksyi.