Pöytäkirjat, viranhaltijapäätökset ja lausunnot

Transkriptio

1 Maakuntahallitus I Pöytäkirjat, viranhaltijapäätökset ja lausunnot 410/81/813/2012, 448/81/812/2012, 470/81/2012, 337/81/813/2012 MH 97 Kainuun maakuntahallinnossa on valmistunut seuraavat: Kokouspöytäkirjat: - Kansalaisvaikuttamisen toimikunta Viranhaltijapäätökset: Henkilöstön vuosilomaa-, sairautta-, työaikavapaata-, virkavapaata-, palkkausta-, virantoimitusmatkaa- ja henkilöstökoulutuksia koskevat päätökset: - maakuntajohtaja Alpo Jokelainen :t hallintojohtaja Kalevi Yliniemi :t vs. maakuntajohtaja Kalevi Yliniemi :t va. talousjohtaja Irma Kärnä :t 18 - kehittämisjohtaja Jorma Teittinen :t aluekehitysjohtaja Pentti Malinen :t suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen :t henkilöstöjohtaja Markku Hämäläinen :t 20, 45, sairaalainsinööri Pentti Keränen :t 5 - henkilöstöpäällikkö Satu Rusanen :t 16 - arkistopäällikkö Hilkka Karivuo :t 26 - ravintohuoltopäällikkö Eila Heikkinen :t 25 - hankintapäällikkö Laila Härkönen :t 35, kuljetuspäällikkö Hannu Hänninen :t 55 - toimistopäällikkö Anja Martiskainen :t - rahoitussihteeri Liisa Moilanen :t 9 - laskentasihteeri Pirjo Heikkinen :t 22 - pääkirjanpitäjä Eija Sirviö :t 40 Muut kuin em. päätökset: Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen: Henkilöstöpäätökset: : Tietohallintojohtaja alkaen( 1) - Lomautuspäätös Eeva Mäntymäki ( 2) - Lomautuspäätös Jorma Teittinen ( 3) Täyttölupatoimikunnan päätökset: - Lähetti alkaen ( 14) - ICT-suunnittelija alkaen ( 15)

2 Hallintojohtaja Kalevi Yliniemi: - Henkilöstöpäätös: Lomautuspäätös Alpo Jokelainen ( 4) Materiaalihallinnon vastuualuepäällikkö Laila Härkönen: Henkilöstöpäätökset: - Lomautuspäätökset (Sari Kyllönen, Merja Kemppainen, Leena Myllymäki :t 1-4) - Hankintapäätös: Hoito- ja leikkaussalien kalusteet eläinlääkintähuoltoon Teppanan hoitotaloon ( 6) Maakunnallinen veteraaniasiamies Reijo Inget: - Päätökset veteraanin tukipalvelusetelin myöntämisestä ( :t ) Viranhaltijapäätösten yhteenvedot on nähtävillä Kainuun maakunta -kuntayhtymän kansliassa, Kauppakatu 1, 2. kerroksessa sekä maakuntahallituksen kokouksessa. Täyttölupatyöryhmän päätökset ovat nähtävillä maakuntahallituksen kokouksessa. Lausunnot: 1) Suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen ja suunnittelija Martti Juntunen ovat antaneet seuraavan sisältöisen lausunnon Hyrynsalmen kunnalle koskien lausuntopyyntöä Istonniemen korttelin 79 asemakaavamuutoksen ehdotuksesta, Hyrynsalmi: "Hyrynsalmen kunta on pyytänyt -kuntayhtymältä lausuntoa Istonniemen korttelin 79 asemakaavamuutoksen ehdotuksesta. Kortteli 79 on toiminut alun perin koulujen, terveyskeskuksen ja niihin liittyvän asumisen käytössä. Kunta on aikoinaan rakentanut muutettavan asemakaavan kortteliin 79 (Y) paritalon lääkärien työsuhdeasunnoiksi. Rakennus on edelleenkin asuinkäytössä, mutta se on siirtynyt yksityisten omistukseen. Terveyskeskuksen siirryttyä muualle ja lukiotoiminnan lakatessa korttelin 79 yleisten palvelujen aluetta ei ole enää tarvetta säilyttää nykyisessä laajuudessaan. Koska Istonniemen alueella on kysyntää pysyville asunnoille, Hyrynsalmen kunta on päättänyt järjestää kortteliin 79 asemakaavamuutoksen avulla Koskitien asuntoalueeseen liittyviä uusia asuintontteja. Asemakaavaehdotus Asemakaavan toteutuksessa on tärkeää, että uudisrakentaminen sopeutuu rakennettuun ympäristöön ottaen erityisesti huomioon vieressä sijaitseva kulttuurihistoriallisesti arvokas Iston koulun alue." 2) Suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen ja suunnittelija Martti Juntunen ovat antaneet seuraavan sisältöisen lausunnon Pohjois-Savon liitolle koskien lausuntopyyntöä Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta:

3 "Pohjois-Savon liiton maakuntahallitus on päättänyt käynnistää Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan laadinnan ja asettaa sitä koskevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaisesti julkisesti nähtäville ja lausunnoille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma antaa selkeän kuvan kauppaa koskevan vaihemaakuntakaavan laatimisesta sekä aiotusta osallisuuden turvaamisesta kaavaprosessin aikana ja kaavan vaikutusten arvioinnin toteuttamisesta." 3) Suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen ja suunnittelija Martti Juntunen ovat antaneet seuraavan sisältöisen lausunnon FCG Finnish Consulting Group:lle koskien lausuntopyyntöä Kuhmon Jonkerin ranta-asemakaavan kaavaluonnoksesta: "Kaava-alue sijoittuu Kuhmon kaupungin Jonkerin kylän läheisyyteen. Suunnittelualue sijaitsee Jonkerin ranta-alueella. Kuhmon keskustaan kaava-alueelta on matkaa noin 40 km. Ranta-asemakaava koskee Jonkerin kylän kiinteistöjä 27:5, 27:6 ja 27:7. Ranta-asemakaava on lähtenyt vireille kaava-alueen maanomistajan aloitteesta. Ranta-asemakaavan tarkoituksena on osoittaa alueelle lomarakennuspaikkoja ja matkailurakentamista sekä retkeilyyn liittyviä virkistystoimintoja. Kaavan laatijana toimii FCG Finnish Consulting Group Oy. Ranta-asemakaavaluonnos Täydennyksenä asemakaavaluonnoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja kaavaselostukseen todetaan seuraavaa: Kohta Maakunnallisesti arvokkaat kohteet / Maakuntakaava Voimassa olevassa Kainuun maakuntakaava 2020:ssa asemakaavan maa-alueet on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-merkintä, kaavakartan vaaleanvihreä väri). Maakuntakaavassa on osoitettu Jonkerin eteläosan kautta kulkevaksi ohjeellinen moottorikelkkailureitti. Maakuntakaavassa on osoitettu tiedossa olevat valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävät muinaismuistolailla rauhoitetut kiinteät muinaisjäännökset. Asemakaava-alueella sijaitsevat maakuntakaavassa osoitetut kaksi kohdetta Jonkerin Kirkkoniemi ja Kalmosaaret (osoitettu yhdellä kohdemerkinnällä) sekä Jonkerin kivi (rajakivi). Hannonlahden Kalmosaari tulee osoittaa asemakaavassa vastaavalla kaavamerkinnällä kuin Uittosaaren länsipuolella oleva Kalmosaari. Ketkä ovat osalliset ja sidosryhmät? / Viranomaiset / Osalliset

4 Kainuun maakunta -kuntayhtymä hoitaa Kainuun maakunnan alueella maakunnan liiton tehtäviä (maakunnan suunnittelu) saakka. Vuoden 2013 alusta alkaen maakunnan liiton tehtäviä hoitaa Kainuun liitto -kuntayhtymä. Kainuun maakuntakaavassa on annettu pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita (M) koskeva suunnittelumääräys: Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita voidaan käyttää alueen pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös erityislainsäädännön ohjaamana muihin tarkoituksiin, kuten luontais- tai muuhun elinkeinotoimintaan, turvetuotantoon, maa- ja kiviainesten ottoon, haja-asutusluonteiseen pysyvään ja loma-asumiseen sekä jokamiehen oikeuden rajoissa ulkoiluun ja retkeilyyn. Alueille voidaan perustaa yksityisiä suojelualueita. Ilman erityisiä perusteita hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita ei tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön. Maankäyttöä suunniteltaessa on tuettava metsätalousalueiden yhtenäisyyttä ja toimivuutta. Kainuun maakuntakaavan alueesta on pääosa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettua aluetta (M). Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetuille alueille voidaan perustaa yksityisiä suojelualueita ja erityisestä syystä voidaan osoittaa muuta elinkeinotoimintaa palvelevaa maankäyttöä. Elinkeinotoiminnan sijoittumisella on kuitenkin ensisijaisesti pyrittävä tukemaan olemassa olevaa alue- ja yhdyskuntarakennetta. Mahdolliset uudet turpeen ja maatai kiviainesten ottamisalueet voivat sijoittua maa- ja metsätalousalueelle. Kainuun maakuntakaavassa ei ole osoitettu peltoalueita aluevarauksena, mutta maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetuille alueille on annettu yleinen maakuntakaavamääräys, jonka tarkoituksena on turvata hyvien ja yhtenäisten pelto- ja metsätalousalueiden säilyminen maa- ja metsätalouskäytössä. Maa- ja metsätalousvaltaisille alueille on osoitettu päällekkäismerkintänä kehittämisvyöhykkeitä sekä maiseman, luonnon ja kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeitä osa-alueita. Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetulla alueella maankäyttöä ohjaa erityislainsäädäntö, kuten maa-aineslaki, kaivoslaki, ympäristönsuojelulaki, luonnonsuojelulaki, metsälaki ja poronhoitolaki. Maakuntakaavassa osoitetuilla maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetuilla alueilla metsien käyttöä ohjaa metsälaki (1093/1996). Metsälain tavoitteena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään metsälaissa mainittujen erityisen tärkeiden elinympäristöjen ja muiden arvokkaiden luontokohteiden säilyttämisellä. Matkailualueilla ja niiden lähialueilla metsien hoidossa ja käytössä tulee ottaa huomioon matkailun tarpeet. Kainuun maakuntakaavassa on annettu muinaismuistokohteita koskeva suojelumääräys:

5 Alueella sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevista maankäyttöhankkeista on neuvoteltava Kainuun Museon tai Museoviraston kanssa. Kainuun maakuntakaavassa on annettu lisäksi maakuntakaava-aluetta koskevia yleismääräyksiä rantojen käytölle, turvetuotannolle, liikenneturvallisuudelle sekä liito-oravien esiintymispaikoille: RANTOJEN KÄYTTÖ Yleisiä suunnittelumääräyksiä: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee ottaa huomioon luonnonja maisema-arvot, vesihuollon järjestäminen sekä maanomistajien välinen tasapuolisuus. Rantarakentaminen tulee mitoittaa siten, että suunnittelussa turvataan riittävä vapaan rantaviivan määrä, viihtyisyys sekä yleisen virkistyskäytön tarpeet ja vesille pääsyn mahdollisuudet. TURVETUOTANTO Yleisiä suunnittelumääräyksiä: Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti jo ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä. Turvetuotantoa tulee harjoittaa siten, että turvetuotannon mahdollisesti aiheuttama paikallinen ja valuma-aluekohtainen vesistön kuormituksen kasvu ei vaaranna vesistöjen tilaa. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelliset maankäyttötarpeet. LIIKENNETURVALLISUUS Yleinen suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja muussa alueiden käyttöä koskevassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota liikenneturvallisuuden edistämiseen sekä sujuvan ja hyvän liikenneympäristön saavuttamiseen. LIITO-ORAVAN ESIINTYMISPAIKAT Yleinen suojelumääräys: Liito-oravien esiintymisalueiden yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja metsien käsittelyssä tulee turvata liito-oraville tärkeiden pesäpuiden ja niitä suojaavien puiden sekä liikkumisen kannalta riittävän puuston säilyminen. Asemakaavan kaavaselostusta tulee lisäksi täydentää asemakaavan suhdetta voimassa olevaan Kainuun maakuntakaavaan käsittelevällä osalla. Myös asemakaavalle asetetut tavoitteet olisi hyvä kirjata kaavaselostukseen. Virkistysalueille (saaret) on asemakaavan luonnoksessa annettu mahdollisuus toteuttaa matkailupalvelujen tukitoimintoja kuten pienimuotoista enintään 40 kem suuruisia yöpymistiloja ja 20 kem

6 suuruisia saunarakennuksia. Selkeyden vuoksi olisi asemakaavassa ja erityisesti kaavaselostuksessa tarpeellista todeta mille V-alueille rakentamista sallitaan ja esittää niille sallitut maksimirakennusmäärät. Asemakaavassa käytetyt pohjakartan merkinnät saattavat vaikeuttaa asemakaavan selkeyttä ja tulkintaa." 4) Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen ja suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen ovat antaneet seuraavan sisältöisen lausunnon Kainuun ELY-keskukselle koskien lausuntopyyntöä Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun turvetuotantohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta: "Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely Vapo Oy on toimittanut Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisen arviointiselostuksen, joka koskee Vaalan Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun turvetuotantoaluetta. Hankealue sijaitsee Vaalan kunnassa noin 9 kilometriä Jaalangasta koilliseen. Etäisyys Kajaaniin on noin 90 kilometriä ja Ouluun noin 120 kilometriä. Hankealueen laajuus on noin 290 hehtaaria. Hankkeen tarkoitus on tuottaa turvetta sekä teollisuuden että yhdyskuntien käyttöön. Hankealueella tuotettaisiin energiaturvetta Kainuun alueella sekä Oulussa ja Haapavedellä sijaitseville voimalaitoksille sekä ympäristöturvetta hankealueen lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteiden imeytykseen sekä maanparannukseen. Energiaturve toimitettaisiin pääasiassa syys-huhtikuun välisenä aikana 1 2 jaksossa ja ympäristöturvetta voidaan toimittaa ympäri vuoden. Turvetuotantohankkeen tuotantoaika olisi vuotta päättyen alueella noin vuonna Hankealue kuuluu Oulujoen vesistöalueeseen (59). Matkalamminkuru sijaitsee Kaihlasen-Vanhajoen osavaluma-alueella (59.342) ja Iso-Lehmisuo sijaitsee Ryöjönpuron osa-valuma-alueella (59.347). Kuivatusvedet johdetaan kahta reittiä Aittojokeen ja edelleen Oulujärven Leinolanlahteen. Arviointiselostuksessa esitetään seuraavat vaihtoehdot: Vaihtoehto 0: Hanketta ei toteuteta. Alueen nykytila säilyy ennallaan. Vaihtoehto 1 (VE1): Hanke toteutetaan vaiheittain koko tuotantoalueen laajuudelta (289,6 ha). Vesienkäsittelymenetelmänä on sulan maan aikainen pintavalutus Iso-Lehmisuolla ja ympärivuotinen pintavalutus Matkalamminkurulla. Vaihtoehto 2 (VE2): Hanke toteutetaan vaiheittain koko tuotantoalueen laajuudelta (289,6 ha). Vesienkäsittelymenetelmänä koko hankealueella on ympärivuotinen pintavalutus.

7 Vaihtoehto 3 (VE3): Hanke toteutetaan vaiheittain 272 hehtaarin laajuisella hankealueella, jonka rajauksessa on huomioitu suovalkkuesiintymä. Vesienkäsittelymenetelmänä on sulan maan aikainen pintavalutus Iso-Lehmisuolla ja ympärivuotinen pintavalutus Matkalamminkurulla. Vaihtoehto 4 (VE4): Hanke toteutetaan vaiheittain 272 hehtaarin laajuisella hankealueella, jonka rajauksessa on huomioitu suovalkkuesiintymä. Vesienkäsittelymenetelmänä koko hankealueella on ympärivuotinen pintavalutus. Hankkeelle ollaan toteuttamassa YVA-lain (468/1994) mukaista ympäristövaikutusten arviointia. YVA-menettelyn hankkeesta vastaavana toimii Vapo Oy ja YVA-konsulttina Insinööritoimisto Ecobio Oy. YVA-lain mukainen yhteysviranomainen on Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, joka antaa lausunnon YVA-ohjelmasta ja YVA-selostuksesta. YVA-menettelyn tarkoituksena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja eri tahojen huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia. Menettely jakautuu kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa hankkeesta vastaava laatii ympäristövaikutusten arviointiohjelman, jossa kuvataan hankkeen keskeiset tiedot, arvioitavat vaihtoehdot, arviointialueen rajaus sekä esitetään menetelmät, joilla ympäristövaikutukset arvioidaan. Toisessa vaiheessa hankkeesta vastaava selvittää YVA-ohjelmassa kuvatuin menetelmin hankkeen ympäristövaikutukset. Tiedot esitetään ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Kainuun ELY-keskus on pyytänyt arviointiselostuksesta lausunnon mm. Kainuun maakunta -kuntayhtymältä. Arviointiselostus Tarkennuksena arviointiselostukseen (sivut 2, 25, 34, 114 ja liite 1 sivu 2) todetaan, että turvetuotantohankkeen alueet on osoitettu voimassa olevassa Kainuun maakuntakaava 2020:ssa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi M-merkinnällä. Kainuun maakuntakaavassa on annettu pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita (M) koskeva suunnittelumääräys: Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita voidaan käyttää alueen pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös erityislainsäädännön ohjaamana muihin tarkoituksiin, kuten luontais- tai muuhun elinkeinotoimintaan, turvetuotantoon, maa- ja kiviainesten ottoon, haja-asutusluonteiseen pysyvään ja loma-asumiseen sekä jokamiehen oikeuden rajoissa ulkoiluun ja retkeilyyn. Alueille voidaan perustaa yksityisiä suojelualueita. Ilman erityisiä perusteita hyviä ja yhtenäisiä

8 peltoalueita ei tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön. Maankäyttöä suunniteltaessa on tuettava metsätalousalueiden yhtenäisyyttä ja toimivuutta. Kainuun maakuntakaavassa on annettu maakuntakaava-aluetta koskevana yleismääräyksenä turvetuotantoa koskevia yleisiä suunnittelumääräyksiä. Ne on todettu arviointiselostuksen sivulla 114. Kainuun maakunta -kuntayhtymä toteaa, että turvetuotantohanke ei ole maakuntakaavan periaatteiden vastainen, mikäli turvetuotannon suunnittelussa otetaan huomioon maakuntakaavassa annetut turvetuotantoa koskevat suunnittelumääräykset. Arviointiselostuksessa on esitetty YVA-menettelyssä arvioitavat vaihtoehdot, niiden vaikutukset ja vertailtu vaihtoehtoja keskenään. Arviointiselostukseen sisältyy lisäksi huomattava määrä liiteaineistoa. Turvetuotantohankkeen suunnittelussa on valumavesien tehostetuiksi vesienkäsittelymenetelmiksi valittu osalla vaihtoehdoista muu kuin ympärivuotinen pintavalutus, jonka arviointiselostuksessa todetaan olevan tämänhetkistä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Turvetuotannon lähtökohtana tulisi aina olla parhaan mahdollisen vesienkäsittelytekniikan käyttäminen. Turvetuotantohankkeen ja arviointiselostuksen puutteena voi pitää vesistövaikutusten arvioinnissa tarkasteltavan alueen suppeutta ja ennakkotarkkailupisteiden alhaista määrää alapuolisen purkuvesistön osalta. Purkuvesistön vedenlaatuun turvetuotannosta aiheutuvien vaikutusten ja vedenlaadun seurannan kannalta tarkasteltavan vaikutusalueen rajaus olisi tullut ulottaa käsittämään kokonaisuudessaan Oulujärven Jaalanganlahden alue sekä ulottaa ennakkotarkkailu myös tälle alueelle. Arviointiselostuksen vaikutusten arviointi perustuu erilaisiin laskelmiin ja niiden perusteella arvioituihin vaikutuksiin ja eri vaihtoehtojen vertailuun. Laadittujen laskelmien luotettavuutta ja usein myös merkittävyyttä on vaikea ulkopuolisten tahojen arvioida. Turvetuotantohankkeeseen liittyy monia epävarmuustekijöitä, joita on tuotu esille arviointiselostuksen eri asiakohdissa. Ympäristön kannalta merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät vesistövaikutusten arviointiin. Koska turvetuotantohankkeeseen liittyy monia epävarmuustekijöitä, olisi tästä syystä hankkeen suunnittelu ja eri vaihtoehtojen laatiminen tullut tehdä suurta varovaisuutta noudattaen ja käyttää riittäviä varmuuskertoimia esimerkiksi pintavalutuskenttien pinta-alan määrittämisessä. Ääriolosuhteiden huomioon ottaminen, erityisesti pitkäaikaiset rankkasateet, poikkeukselliset kevättulvat tai pitkäaikaiset kuivuusjaksot vaikutuksineen olisi hyvä käsitellä arviointiselostuksessa laajemmin ja arvioida esimerkiksi vesienkäsittelyn toiminnan riittävyyttä ja ääriolosuhteiden vaikutuksia eri vaihtoehtojen suhteen. Arviointiselostusta on tarpeellista täydentää turvetuotannon päättymisen jälkeisten vaikutusten arvioinnilla."

9 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus: Lisätietoja asiasta antaa hallintojohtaja Kalevi Yliniemi puh tai sähköpostitse Maakuntahallitus päättää, ettei viranhaltijapäätöksiä ja pöytäkirjoihin merkittyjä päätöksiä oteta maakuntahallituksen käsiteltäväksi sekä merkitsee annetut lausunnot tiedoksi. Hyväksyi.