Pöytäkirjat, viranhaltijapäätökset ja lausunnot

Transkriptio

1 Maakuntahallitus I Pöytäkirjat, viranhaltijapäätökset ja lausunnot 227/10/101/ /81/813/ /81/813/ /81/813/ /81/2010 MH 99 Kainuun maakuntahallinnossa on valmistu nut seuraavat kokouspöytäkirjat: - Koulutuslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Yhteistyötoimikunta Viranhaltijapäätökset: Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen - päätökset: :t 27-33, 9-10 Muut päätökset: 10 - Kainuun reserviläispiirin muistaminen, 50-vuotisjuhla Vs. maakuntajohtaja Kalevi Yliniemi - päätökset: :t 11-13, 3-4 Hallintojohtaja Kalevi Yliniemi - päätökset: :t , ja 5 Muut päätökset: 9 - Hankintapäätös (nro 1) Tilausmatkoista ajalle Talousjohtaja Asta Tolonen - päätökset: :t 8-11, 2 Kehittämisjohtaja Jorma Teittinen - päätökset: :t 25-30, 9-10, 3 Aluekehitysjohtaja Juhani Kärkkäinen

2 - päätökset: :t 19-23, 4 Suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen - päätökset: :t 15-18, 9 Henkilöstöjohtaja Markku Hämäläinen - päätökset: :t 18, 7-10 ja Muut päätökset: koulutusapurahapäätökset Henkilöstöpäällikkö Satu Rusanen - päätökset: 1-5 Ravintohuoltopäällikkö Eila Heikkinen - päätökset: :t 29-31, 9 ja Sairaalainsinööri Pentti Keränen - päätökset: :t 51-68, ja 4-6 Laskentapäällikkö Irma Kärnä - päätökset: :t 12-13, 2-3 Hankintapäällikkö Laila Härkönen - päätökset :t 21-25, ja 3-6 palkkaus-, virantoi mitus matka- ja henkilöstökoulutuspäätöksiä Kuljetuspäällikkö Hannu Hänninen - päätökset :t 16-20, 5 palkkaus-, virantoi mitus matka- ja henkilöstökoulutuspäätöksiä Tietohallintojohtaja Riitta Remsu - päätökset: :t 29-37, Toimistopäällikkö Anja Martiskainen

3 - päätökset: :t 12-13, 27 ovat henkilöstön vuosiloma-, sairaus-, työ ai kavapaa-, virkavapaa-, Laskentasihteeri Raisa Heikkinen - päätökset: :t 26-29, ovat henkilöstön vuosiloma-, sairaus-, työ ai kavapaa-, virkavapaa-, Arkistopäällikkö Hilkka Karivuo - päätökset: :t 3, 4 Laskentasihteeri Pirjo Heikkinen - päätökset: :t 14-16, Rahoitussihteeri Liisa Moilanen - päätökset: :t 5-6, 7-9 Palkkahallinnon tiiminvetäjä Pirjo Heikkinen - päätökset: :t 6-7, virantoimitusmatka- ja henkilöstökoulutus päätöksiä Palkkahallinnon tiiminvetäjä Maija Rusanen - päätökset :t 11-12, Pääkirjanpitäjä Eija Sirviö - päätökset: :t 18-20, Viranhaltijapäätösten yhteenvedot on näh tävillä Kainuun maakunta -kuntayhtymän kanslias sa, Kauppakatu 1, 2. kerroksessa sekä maakuntahallituksen kokouksessa. Lausunnot: 1) Suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen ja suunnittelija Martti Juntunen ovat antaneet Liikennevirastolle seuraavan sisältöisen lausunnon koskien lausuntopyyntöä Helsinki-Vantaan lentoaseman kaukoliikenneradan esiselvitysraporttiluonnosta: "Liikennevirasto on pyytänyt lausuntoa Helsinki-Vantaan lentoase man kau koliikenneradan esiselvitysraporttiluonnoksesta. Yleistä

4 Kainuun maakunta pitää tarpeellisena esiselvityksen laatimista pää radan ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välisestä kaukoliikennera dasta. Laa dittu esiselvitysluonnos antaa jo tässä vaiheessa varsin hyvän ku van uu den ra dan eduista ja sen toteuttamiseen liittyvistä muista nä kökohdista. Maamme liikennejärjestelmää on tarkoituksenmukaista kehittää yh tenä ko konaisuutena. Tehtävistä suurista investoinneista tulisi saa da maksimaali nen hyöty. Lentoaseman kaukolii kenneratahank keessa yh distyvät pää kaupunkiseudun ja muun maan edut. Nopean junalii kenteen ke hittyessä saataisiin kansainvälinen liikenne mu kaan Venäjän suun nasta. Hankkeen taloudellinen kannattavuus on likimääräisestikin hyvin vaikeasti määriteltävissä, koska siihen vaikuttavat niin monet eri sei kat. Lentoradan kokonaistaloudelliset hyödyt liittyvät erityisesti maankäy tön te hostumiseen ja sii hen, että lentorata mahdollistaisi lähi- ja taa ja majunalii kenteen lisäyksen nykyisellä pääradal la. Niiden maakun tien ja kaupunkien kannalta, joiden kentiltä reittilentoliikenne on jo loppu nut tai uhanalainen, suora junayhteys päälentoasemalle olisi erittäin myönteinen asia. Lento rata parantaisi siksi myös itäisen Suomen liikenteellistä saavutettavuutta ja lisäisi alueellista tasa-ar voa. Jatkoselvitykset tuovat hankkeen hyötyihin ja kustannuksiin lisäselvyyttä. Lentorataa ja sen toteuttamisen aikataulua arvioitaessa tu lee ottaa huomi oon hankkeen tarpeellisuus koko maan liikennejär jestelmän kehittä misen näkökulmasta. Onko esiselvityksessä esitetty ratalinjaus ollut sopiva vaikutusarvion teke miseksi? Esiselvityksessä esitetty ratalinjaus on sopiva vaikutusarvion tekemiseen. Lentoradan linjauksessa on kolme tärkeää kohtaa. Pohjoispäässä er kane misen tulisi sijaita siten, että yhteys Lahden suuntaan olisi sujuva. Len to aseman kohdalla aseman sijainti tulisi olla keskeinen, jonka sijainnissa otettaisiin huomioon mm. ulkomaanlentojen suju vuus ja len toterminaalin sisäinen selkeys ja toimivuus. Eteläisen päätekohdan sijoittuminen Pasilan pohjoispuolelle tarjoaisi hyvät jatkoyhteydet eri puolille kaupunkialuetta. Kaukojunaliikenteessä suora yhteys lentokentälle on tärkeä. Helppo ja su juva vaihto ju na-asemalta lentoterminaaliin lisää junaliikenteen houkutte le vuutta oman auton käyttöön ver rattuna, mikä tukee myös asetettuja ym päristö- ja ilmastopoliittisia tavoitteita. Ovatko esiselvityksen vaikutusarvioinnit ja herkkyystarkastelut riittä vän kattavat johtopäätös ten tekemistä varten? Johtopäätöksiä voidaan esitetyillä tarkasteluilla tehdä, joskin ne ovat tässä vaiheessa liian yleispiirteisiä luotettavien päätelmien tekemi selle. Lentorataan liittyy paljon erilaisia tekijöitä, joita ei voida tarkasti en nakolta arvioida. Hankkeen toteuttamisen kustannukset ja kannatta vuus ovat mm. näitä tekijöitä. Liikennepolitiikkaan ja ympäristöpoli tiikkaan liittyvissä asioissa tapahtuvat muutokset tulevat vaikutta maan ihmisten

5 käyttäytymi seen ja ajan myötä ko. lentoratahank keen kannattavuuteen. Tulevaisuu dessa raideliikenteen osuus tulee yhä vahvistumaan. Hankkeen myötä maankäytön kehittämis mah dollisuudet laajentuisivat huomattavasti. Rai deliikenteen lisäkapasi teetin toteuttamiselle ei liene juurikaan mahdolli suuksia pääradan viereen Pasilan ja Keravan välille. Mitä asioita tulee korostaa johtopäätöksiä ja mahdollista jatkosuun nittelua tehtäessä? Lentoratahanke on näkemyksemme mukaan valtakunnallisesti mer kittävä hanke. Hankkeen toteutettavuus, kannattavuus ja kustan nuslas kelmien tarkkuustaso sekä rahoittaminen ovat jatkotyössä korostettavia asioita. Pääradalla tarvittavan raideliikenteen lisäkapa siteetin sijoit taminen lentora tayhteydelle. Onko mahdollisen jatkosuunnittelun yhteydessä selvitettävä muita kuin jo raporttiluonnok sessa käsiteltyjä asioita? Tärkeimmät selvitettävät asiat ovat tunnelien lähtöpisteet sekä lento terminaalin rautatiease man sijainnin määrittäminen. Esiselvitykses sä todetut jatkoselvitystarpeet on aiheellista sel vittää, koska näin voidaan säilyttää mahdollisuudet sujuvaan ja tehokkaaseen liikenne järjes telmään pääkau punkiseudulla. Kuinka tärkeänä hanketta pidetään? Kaukojunayhteyksien varassa olevien maakuntien ja kaupunkien kannalta hanke toisi kaksi merkittävää etua. Useat matkustajat hyö tyisivät mahdolli suudesta parantaa maakuntien ju nayhteyksiä Hel sinkiin lisäämäl lä vuoro ja tarpeen mukaan ja myös kysytyimpinä ajanjaksoi na. Erityisesti elinkei noelämän kannalta merkittävää olisi ulkomaan lentoliikenneyhteyk sien pa raneminen matka-ajan säästöi nä sekä myös sujuvuuden ja vaivat tomuu den paranemisen myötä. Osa maakuntakenttien lentoliikenteestä on kannattavuuskriisissä. Kauko junaliikenteen kapa siteetin riittävyyden turvaamiseksi sekä lento yhteyk siä korvaavan palvelun varmistamiseksi olisi perusteltua nostaa lentorata han ke kehittämishankkeissa varsin korkealle. Pääkaupunkiseudun kehittäminen tehokkaiden joukkoliikenneyh teyksien varteen on valta kunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden se kä liikenne- ja ympäristöpolitiikan mukaista. Mah dollisuudet tähän jäävät varsin heikoksi, ellei pääradan raideliikenteen kapasiteettia pystytä kas vat tamaan. Lentorata hyödyttää koko maata ja siksi on perusteltua rahoittaa ko. han ketta myös valtion toimesta. Toisaalta hanke ei saa vaarantaa ja hidastaa muun rataverkon kehittämistä. Milloin hanke tulisi olla valmis? Pääradan kehittäminen on parhaillaan käynnissä. Lahti-Luumäki -hanke valmistuu tänä vuonna. Pohjois-Suomen kaivoshankkeisiin liitty vät ratahankkeet vaatinevat huomattavaa panostusta lähivuosi na. Hen kilöliikenteen nopeuttamiseen tähtääviä toimenpiteitä tulee jat kaa mää rätie toisesti. Radanpidon rahoituksen rajallisen tason vuoksi useat muut tärkeät hank keet etenevät huomattavan hitaasti. Lentoradan to teuttamisaikataulua tu lee arvioida osana liikennejär jestelmän kokonai suutta, jossa huomioidaan pääkaupunkiseudun päära dan kapasiteetin lisäämis-

6 tarve ja lentoliiken teen jatkoyhteyk sien kehittämistarve. Hanke on nyt arvioiden pitkän aika välin kulues sa mahdollisesti toteutettava hanke. Sopiiko lentorata hankenimeksi jatkossa? Nimi lentorata esitetyssä muodossa saattaa antaa väärän ja har haan joh tavan mielikuvan. Lyhyt termi lentorata saattaa toki pitkällä aikavälillä va kiintua, mutta esitämme tässä yhtey dessä käytettäväk si muotoa "Helsin ki-vantaan lentorata"." 2) Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen ja strategiajohtaja Esa Toivonen ovat antaneet seuraavan sisältöisen lausunnon Opetusministeriölle koskien lausuntopyyntöä ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI-toimintaa) käsittelevästä opetusmininisteriön 2010:8 -raportista: "Lausuntona Kainuun maakunta -kuntayhtymä toteaa ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (TKI-toimintaa) käsittelevästä opetusministeriön työryhmämuistiota ja selvityksiä 2010:8 -raportista: Nykytilan kuvaus ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnasta vastaa todellista tilannetta. Toimenpide-ehdotukset ammattikorkeakoulujen roolin selkiyttämiseksi innovaatiojärjestelmässä ja kehittämistarpeiden määrittely ovat selkeitä ja oikean suuntaisia. Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan kehittämistyössä tulee ottaa huomioon: 1. Alueelliset itsenäiset ammattikorkeakoulut TKI-toiminnan toteuttajina Ohjauksen osalta korostamme ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan merkitystä aluekehitystyössä. Alueellisten tavoitteiden asettamista ja toteutumista ohjaavat parhaiten itsenäisen alueellisen ammattikorkeakoulun oma hallinto ja alueelliset sidosryhmät. Vertailuvaihtoehtona on alueella toimiva emoammattikorkeakoulun filiaali, jonka hallinto ja sidosryhmien edustus painottuvat emoalueelle. Emme kannatta ammattikorkeakoulutuksen toteutusta filiaalimallilla ainakaan pitkien maantieteellisten etäisyyksien Pohjois-Suomessa. Kannatettavia asioita ovat koko maan kattavan ammattikorkeakouluverkon ylläpito ja verkon keskinäisen työnjaon rakentaminen vuorovaikutteisesti. 2. Palveluinnovaatiot ja yhteistyö toisen asteen ammatillisen koulutuksen kanssa Ammattikorkeakoulujen keskinäinen yhteistyö ja yhteistyö yliopistojen kanssa on otettu ansiokkaasti huomioon. Yhteistyö elinkeino- ja työelämän kanssa on otettu huomioon, mutta painotus tähän suuntaan tulisi olla voimakkaampi. Erityisesti palveluinnovaatioiden syntyminen työelämän käytännönläheisissä ympäristöissä on merkittävää verrattuna korkea-asteen organisaatioissa syntyviin innovaatioihin. Kuten raportissakin mainitaan, tässä toiminnassa ammattikorkeakoulujen rooli voisi olla voimakkaampi. Asiaan liittyy myös yhteistyön huomioon ottaminen toisen asteen ammatillisen koulutuksen kanssa. Perusteina ovat toisen asteen

7 ammatillisen koulutuksen laajat työelämäyhteydet merkittäviltä osin samoihin työnantajiin ammattikorkeakoulujen kanssa, toisen asteen ammatillisen koulutuksen merkitys ammattikorkeakouluopiskelijoiden rekrytointilähteenä ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen infrastruktuurit (opetusvälineet ja -tilat). Viimeksi mainittu seikka antaa järkeviä mahdollisuuksia yhteisen elinvoimaisen kampusinfran luontiin." 3) Suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen ja suunnittelija Martti Juntunen ovat antaneet seuraavan sisältöisen lausunnon Ristijärven kunnanhallitukselle koskien lausuntopyyntöä Putkosjärven asema kaavaluonnosta: "Asemakaavaluonnos Ristijärven kunta on pyytänyt maakunta -kuntayhtymältä lausuntoa Putkos järven asemakaa valuonnoksesta. Ristijärven kunta on hank kinut Put kos järven ranta-alueita sisältävän Ketolan tilan omistuk seensa tarkoitukse naan käyttää sitä olemassa olevaan kyläraken teeseen tukeutuvan, luon nonympäristöltään ja sosiaalisilta olosuh teiltaan viihtyisän asuntoalueen muodos tamiseen. Asemakaavaselostuksen kohtaa Maakuntakaava esitetään täyden nettäväksi seuraa vasti: Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet (M) esitetään otettavaksi ase makaa vaselostukseen kat tavammin selkeyden vuoksi: "Merkinnällä M osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tar koi tettuja alueita. Kainuun maakuntakaavassa on annettu pääasiassa maa- ja metsä talouskäyttöön tarkoitettu ja alueita koskeva suunnittelumääräys: Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita voidaan käyttää alueen pääasiallista käyttö tarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muut tamatta myös erityislainsäädännön oh jaamana mui hin tarkoituksiin, kuten luontais- tai muuhun elinkeinotoimintaan, tur vetuotantoon, maa- ja kiviai nesten ottoon, haja-asutusluonteiseen pysyvään ja loma-asumi seen sekä jokamiehen oikeuden rajoissa ul koiluun ja retkeilyyn. Alueille voidaan pe rustaa yksityisiä suo jelu alueita. Ilman erityisiä perusteita hy viä ja yhtenäi siä peltoalueita ei tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön. Maankäyttöä suunniteltaes sa on tuettava metsätalousalueiden yhtenäi syyttä ja toimi vuutta. Kainuun maakuntakaavan alueesta on pääosa maa- ja metsätalouskäyt töön tarkoitettua aluetta (M). Maa- ja metsätalouskäyttöön tar koite tuille alueille voidaan perustaa yksityisiä suojelualueita ja erityi sestä syystä voi daan osoittaa muuta elinkeinotoimintaa palvelevaa maankäyt töä. Elinkei notoiminnan sijoittumisella on kuitenkin ensisi jaisesti pyrittävä tu kemaan olemassa olevaa alue- ja yhdyskuntara kennetta. Mahdolliset uudet tur peen ja maa- tai kiviai nesten ottamis alueet voivat sijoittua maa- ja metsä talousalueelle. Kainuun maa kuntakaavas sa ei ole osoitettu pel toalueita aluevarauksena, mutta maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoite tuille alueille on annettu yleinen maakuntakaavamääräys, jonka tarkoi tuksena on turva ta hy vien ja yhtenäisten pelto- ja metsätalousalueiden säilyminen maa- ja metsä talouskäytössä. Maa- ja metsätalousvaltaisille alueille on osoitettu päällekkäismerkintänä kehittämisvyöhyk keitä sekä maiseman, luon non ja kulttuuriympäristön vaa-

8 limisen kannalta tärkeitä osa-aluei ta. Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetulla alueella maankäyttöä oh jaa eri tyislainsäädäntö, ku ten maa-aineslaki, kaivoslaki, ympäristön suojelulaki, luonnonsuojelulaki, metsälaki ja poron hoitolaki. Maakun takaavassa osoite tuilla maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetuilla alueilla met sien käyttöä ohjaa metsälaki (1093/1996). Metsälain ta voitteena on edis tää metsien ta loudellisesti, ekologisesti ja sosiaali sesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilyte tään metsä laissa mainittu jen erityisen tärkeiden elinympäristöjen ja muiden arvokkaiden luonto kohteiden säilyttämisellä. Matkailualueilla ja niiden lähialueilla metsien hoidossa ja käytössä tulee ot taa huomi oon matkailun tarpeet." Asemakaavaselostukseen esitetään lisättäväksi kaava-alueen reu nalla si jaitseva maakunta kaavassa osoitettu seututie 888 Puolan ka-ristijärvi-sotkamo: "Seututie tai pääkatu Merkinnällä osoitetaan Kainuun seututiet sekä liikenneverkon kan nalta tär keät Kajaanin pää kadut. Alueella on voimassa MRL:n 33.1 :n mukai nen ehdollinen rakentamisrajoitus." Maakuntakaava-aluetta koskevista yleismääräyksistä esitetään lisät täväksi asemakaavase lostukseen rantojen käyttöä ja liikenneturvallisuutta koske vat kaavamääräykset: "RANTOJEN KÄYTTÖ Yleisiä suunnittelumääräyksiä: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee ottaa huomioon luonnon- ja maisema-arvot, vesihuollon järjestäminen sekä maanomistajien väli nen ta sapuolisuus. Rantarakentaminen tulee mitoittaa siten, että suun nittelus sa turvataan riittävä vapaan rantaviivan määrä, viih tyisyys sekä yleisen vir kis tyskäytön tarpeet ja vesille pääsyn mahdol lisuudet. LIIKENNETURVALLISUUS Yleinen suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja muussa alueiden käyt töä kos kevassa suunnitte lussa tulee kiinnittää erityistä huomiota lii kennetur valli suuden edistämiseen sekä sujuvan ja hyvän liikenne ympäristön saa vutta miseen." Asemakaavaselostuksen sivulla 11 todetaan, että Putkosjärven ase makaavaan liittyviä MRL 39 :n mukaisia sisältövaatimuksia on käsi telty jo maakuntakaavoituksen yhteydessä. Maakunta -kuntayhtymä toteaa, että asemakaavan sisältövaatimuksista sääde tään lähtökohtaisesti MRL 54 :ssä. Mikäli ko. alueella ei ole oikeus vaikut teista yleiskaavaa, on asemakaavaa laa dittaessa soveltuvin osin otetta va huomi oon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista sää de tään. Asemakaavaselostuksen kohtaa 1.4 on tarpeen täydentää kunnan raken nusjärjestystä kos kevilla tiedoilla. Kaavaselostusta esitetään täydennettä väksi lisäksi asemakaavaratkaisun vaikutukset ja toteut taminen osilla sekä asemakaavan seurantalomakkeella (perustiedot ja yhteenve-

9 to). Kaavaselostusta tulee lisäksi täydentää asemakaavan suhdetta voimassa olevaan Kainuun maakuntakaavaan käsittelevällä osalla. Asemakaava-alueen sijoittuessa kunnan keskustaajaman ulkopuo lelle saattaisi kaavan vai heittain toteuttaminen olla hyvinkin tarkoi tuksenmukaista. Kainuun maakunta -kuntayhtymällä ei ole muuta huomautettavaa asemakaavaluonnokseen." 4) Suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen ja suunnittelija Martti Juntunen ovat antaneet seuraavan sisältöisen lausunnon Puolangan kunnanhallitukselle koskien lausuntopyyntöä Tonkopuron asema kaavan muutoksen ja laajennuksen kaavaluonnosta: "Puolangan kunta on käynnistänyt Tonkopuron asemakaavan muu toksen ja laajennuksen pa ri vuotta sitten valmistuneen Paljakka Master Planin tavoit teiden mukaisesti. Kaavamuutok sen tavoitteena on lisätä raken nusoikeuk sia alueella ja muodostaa Paljakkaan sel keämpi keskusta-alue. Kainuun maakuntakaava Kainuun maakuntakaava on vahvistettu valtioneuvostossa (Dnro YM3/5222/2007). Kainuun maakunta toteaa selkeyden vuoksi (asemakaavase los tus kohta 3.2.1, Maa kuntakaava) asemakaava-alueelle osoitetut maa kunta kaavan alue- ym. varaukset: Luontomatkailun kehittämisalue Merkinnällä osoitetaan merkittäviä luontomatkailun kehittämisaluei ta, joi hin kohdistuu vähin tään maakunnallisesti tai seudullisesti tär keitä luon non vir kistyskäytön tai luontomatkailun ke hittämistarpeita ja kehittä mis resurssien kohdentamista, luonnon monikäytön ja luon nonsuoje lun yh teensovittamis tarpeita, ulkoilu- ym. reitistöjen kehittä mistarpeita, mat kai luelinkeinojen maankäytöllisten edellytysten tur vaamistarpeita sekä maa- ja metsätalou den edellytysten tur vaamis- ja yhteensovittamistar peita muun maankäytön kanssa. Kainuun maakuntakaavassa on annettu luontomatkailun kehittä misalueita koskeva suunnit telumääräys: Alueita kehitetään luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun koh dealuei na. Luontomatkailua palvelevat rakenteet pyritään keskittä mään näille alueille. Alueilla tulee varautua merkittäviin matkailija määrien kas vuun ja kansainväliseen yhteistyöhön. Alueen maankäyt töä suunnitel taessa tulee kiinnittää erityistä huomiota luonnon virkis tys käytön ja luon tomatkailun edistämi seen sekä luonnon- ja kulttuuri ar vojen säilymiseen. Alueen toteut taminen ei saa vaarantaa alueella sijaitsevan tai siihen ra joittuvan Natu ra-alueen suojelun perusteena olevia luonnon arvoja. Met sätalouskäyttöön tarkoitetuilla alueilla ei saa rajoittaa nykyisestään met sätalouden toiminta edellytyksiä. Luontomatkailun kehittämisalueet ovat ominaisuuksiltaan sellaisia aluei ta, jotka soveltuvat luontomatkailun kehittämiseen. Esimerkiksi

10 itä rajan alueel la korostuu erämaisuus, luonnon hiljaisuus ja rajan tuoma eksotiik ka. Alueiden sisällä oleville yksittäisille luonnonsuoje lualueil le tai virkis tys alueille ja niiden lähialueille on jo rakennettu luontomatkailua palvele via ra ken teita. Alueiden metsien käytössä tu lee ottaa huomioon matkai luelinkei no etenkin rakennettu jen matkai lu kohteiden lähialueilla. Maakuntakaavan aluevarausten perusteena ovat Metsähallituksen suun ni telmat luonnonsuo jelun tulosalueen vastuulla oleville valtion maa-alueille. Metsähallitus on tehnyt hallinnassaan oleville alueille ylei sökäytön luokituk sen (ns. roolijakotyö). Luokituksessa alueet luokiteltiin ja niille asetettiin ta voitetila luonnon virkistyskäytön, luontomatkailun ja opastuksen osalta. Kai nuusta luokiteltiin 6 aluekokonaisuutta. Nämä alu eet ovat maantieteelli sesti rajattuja alueita, joiden virkistys- ja luontomat kailukäyttöä on tarkoi tuksenmukaista suunni tella ja toteuttaa yh tenä ko konaisuutena. Maakunta kaavassa alueko konaisuudet osoitetaan luonto matkailun ke hittämisalueina poikkeuk sella, että maakunnan itäosassa kolme aluekokonaisuutta on yh dis tetty yhdeksi itärajan aluekokonaisuu deksi ja Oulujärven alue on osoi tettu matkailun vetovoi ma-alue -merkin nällä. Maakuntakaavamerkinnän ja suunnittelumääräyksen vaikutukset kohdistu vat yksityiskohtai sempaan kaavoitukseen ja muuhun viran omaisen harjoit tamaan alueiden käyttöä koskevaan suunnitteluun ja päätöksente koon. Vaikutukset eivät kohdistu suoraan yksityisiin maanomis tajiin tai muihin ta hoihin. Maakuntakaavassa luontomatkailun kehittämisalueeksi osoitetaan mm. Saarijärven-Ukkohal lan-paljakan-siikavaaran alue. Matkailun vetovoima-alue (mv) Matkailun vetovoimamerkinnällä mv on osoitettu maakunnan mat kailu- ja virkistystoiminnan kannalta merkittävimmät aluekokonaisuu det. Nii hin si sältyvät matkailukeskusten alueet ja nii hin liittyvät virkis tys-, suo jelu- ja muut alueet, joista on mahdollista kehittää matkailu- ja virkis tystoimintaa palveleva laaja kokonaisuus. Kainuun maakunta kaavassa matkailun ve to voi ma-alueiksi on merkitty mm. Puolangan ja Hyrynsal men Paljak ka-ukko hallan matkailualueet ympäristöineen. Maakuntakaa vassa osoi tettuja mat kailun vetovoima-alueita täyden tävät alu een ulko puoliset koh teet ja palve lut. Matkailun vetovoima-alueina osoitetaan matkailu- tai virkistysaluei ta, joi hin kohdistuu maa kunnallisesti tai seudullisesti tärkeitä aluei denkäy töl lisiä ke hittämistarpeita. Alueen vetovoima rakentuu moni puolisten mat kailukes kusten lisäksi vetovoimaiseen luonnon- ja kult tuuriympä ris töön. Matkailun kehittämisessä vetovoima-alueilla tulee edistää suojelu alue verkoston ja ar vokkaiden maisema-alueiden eko logisesti kestävää hyö dyntämistä. Met sien käytössä tulee ottaa huo mioon matkailuelinkei no matkailukohteiden lähialueilla. Kainuun maakuntakaavassa periaatteena on keskittyä olemassa olevien matkailukeskusten kehittämiseen. Matkailukeskusten ja -aluei den ver kottu mista tulee kehittää niin, että muodos tuu toimivia palve lukokonai suuksia. Paljakka-Ukkohalla alueella erityistä huo miota tu lee kiinnittää yhteistoi minnan kehittämiseen ja alueen eheyt tämiseen. Matkailupalvelujen alue (RM)

11 Merkinnällä RM osoitetaan kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkit täviä matkailupalvelu jen ydinalueita, kuten matkailu- ja loma kes kuksia, lomaky liä, lomahotelleja, leirintäalueita tai muita vastaavia matkailua pal velevia toimintoja. Kainuun maakuntakaavassa kan sainvälistä merki tys tä omaa vaksi matkailupalvelujen alueeksi on osoi tettu Vuokatin ja Katin kullan ydin alue. Valtakunnallisesti merkit täviksi alueiksi on osoitettu Pal jakan, Ukko hallan ja Metelinnie men matkailu keskusten ydinalueet. RM -merkinnällä osoitetut alueet sisältävät myös alueen toiminnoil le tar peellisia liikenneväy liä ja -alueita, palvelu- ja virkistysalueita se kä maa- ja metsätalousalueita, joten alueen tar kempi rajaus ja yksi tyiskohtai sempi alueidenkäyttö ratkaistaan kuntakaavoituksessa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa matkailupalvelujen aluei den lä hi ympäristö vaatii tar kempaa suunnittelua. Ukkohallan ja Palja kan alueil la tu lisi harkita yleiskaavojen tarkistamis ta. Erityisesti Palja kan alu eella tulee kiinnittää huomiota toimintojen tiivistämiseen. Kainuun maakuntakaavassa on annettu matkailupalvelujen aluetta kos ke va suunnittelumää räys: Matkailupalvelujen alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelus sa on kiinnitettävä huomio ta alueiden toiminnallisuuteen ja tarkoituk senmukai seen rajaukseen. Yhdystie Merkinnällä osoitetaan seudullisesti tai matkailun kannalta erityisen mer kit tävät yhdystiet. Alueella on voimassa MRL:n 33.1 :n mukai nen eh dollinen rakentamisrajoitus. Matkailuliikenteen kannalta merkittävänä yhdystienä osoitetaan yhdys tei den ja muodostama tieyhteys Paljakan ja Ukkohal lan matkai lukeskuksiin. Paljakan ja Ukkohallan matkailukeskuk set ovat mer kittäviä talvimatkailun keskuksia. Ne toimivat tiiviissä yh teistyös sä. Nii den kehittä minen edellyttää korkeatasoisia ja etenkin talvella turval li sia tieyhteyksiä se kä sujuvaa liikenneyhteyttä matkai lukeskusten vä lillä. Tärkeä pohjavesialue Merkinnällä osoitetaan vedenhankinnan kannalta tärkeät (1. luo kan) ja ve denhankintaan so veltuvat (2. luokan) pohjavesialueet. Poh jave sialueiden luokittelulla korostetaan pohjavesi alueiden erityisase maa yhdyskuntien ve denhankinnassa muihin maankäyttömuotoihin näh den. Pe rusteena on käy tetty ympäristöhallinnossa tehtyä Kainuun pohjavesiva rojen ja harju ai nesten luonnonvaraselvitystä ( ) sekä ympäris töhallinnon ko. alueiden aluera jauksia. Kainuun maakuntakaavassa on annettu tärkeitä vedenhankintaan sovel tu via pohjavesialuei ta koskeva suunnittelumääräys: Pohjavesien pilaantumis- ja muuttumisriskejä aiheuttavat laitokset ja toi minnot on sijoitettava riittävän etäälle pohjavesialueista tai suo jattava niin, että pohjavesialueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan ei vaaran nu. Alu eella tulee huolehtia pohjavesien suojelun ja maa-ai-

12 nesten otto tarpeiden yhteensovittamisesta. Pohjavesien laatu Kainuussa on yleisesti katsoen hyvä. Kokonai suudes saan Kainuun pohja vesialueita tarkastellessa voidaan havaita pohja ve siä pilaavien uhkatekijöiden olevan varsin vähäisiä. Riskejä pohjave den puh taudelle aiheuttavat kuitenkin maa-ainesten otto ja siihen liittyvät oheistoi minnot, maa- ja metsätalous, liikenne, teolli suus ja asutus. Tästä johtuen yk sityiskohtaisemmassa suunnittelus sa on tarpeen huomioida seuraavat pohjavesien laadun ja määrän tur vaamiseen liittyvät seikat: Maa-ainesten oton seurauksena pohjavettä suojaavan maakerrok sen pak suus ohenee ja pohjaveden likaantumisherkkyys kasvaa. Pohja vesien suo jelun ja maa-ainesten ottotarpei den yhteensovitta mista tuli si edistää laati malla kunnostamissuunnitelmat niille olemas sa ole ville maa-ainesten otto alueille, jotka sijaitsevat tärkeillä pohja vesialueilla. Pohjavesien suoje le miseksi tulisi laatia lisää suojelu suunnitelmia arvok kaiden pohjavesivarojen säilyttämiseksi myös tu leville sukupolvil le. Pohjavesialueilla sijaitsevilla metsätalousalueilla tulisi välttää uudis tusja kunnostusojituksia sekä raskasta maanmuokkausta. Liikenteen liukkaudentorjunta ja muu kunnossapito tulisi hoitaa si ten, ettei siitä aiheudu poh javesien pilaantumisvaaraa. Yhdyskuntien viemäriverkostot tulisi rakentaa ja ylläpitää sekä tar vittaessa kunnostaa niin, ettei pohjavesien pilaantumisvaaraa aiheu du. Tärkeillä ja muilla vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla olevilla, tiheästi ra kennetuilla haja-asutusalueilla tulisi ensisijaisesti pyr kiä järjes tämään vie märöinti ja johtamaan jätevedet käsiteltäviksi pohjavesialuei den ulkopuo lelle tai muutoin huolehtia riittävästä poh javesien suojelusta. Maakuntakaava-aluetta koskeva yleismääräys: LIIKENNETURVALLISUUS Yleinen suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja muussa alueiden käyt töä kos kevassa suunnitte lussa tulee kiinnittää erityistä huomiota lii kenneturvalli suuden edistämiseen sekä sujuvan ja hyvän liikenne ympäris tön saavutta miseen." Asemakaavaluonnos Kainuun maakunta pitää Puolangan kunnan asemakaavan muutok selle asettamia tavoitteita hyvinä ja kannatettavina sekä voimassa olevan maa kuntakaavan tavoitteita edistävinä. Rakennustapaohjeiden sisällyttäminen asemakaavaan on mm. uu disrakentamisen sopeutta miseksi rakennettuun ympäristöön tarpeel lista ja tar koituksenmukaista. Aitaamisen velvoittavuutta tai sen kieltävyyttä koskevat määräykset on syytä sisällyttää ase makaavaan. Kaavaselostusta tulee lisäksi täydentää asemakaavan suhdetta voimassa olevaan Kainuun maakuntakaavaan käsittelevällä osalla.

13 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus: Asemakaavan jatkotyössä tulee erityisesti kiinnittää huomiota pohja vesialueen vesiensuoje lukysymyksiin ja tarvittaviin kaavamääräyk siin. Kainuun maakunta -kuntayhtymällä ei ole muuta huomautettavaa asemakaavaluonnokseen." 5) Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen ja suunnittelujohtaja Hannu Heik kinen ovat antaneet seuraavan sisältöisen lausunnon ym päristöministeriölle koskien lausuntopyyntöä maankäyttö- ja raken nuslain muuttamisesta: "Ympäristöministeriö on pyytänyt lausuntoa ehdotuksesta maankäyt töja rakennuslain muu tosta koskevasta hallituksen esityksestä. Hallituksen esi tysluonnos sisältää ehdotuksen, jon ka mukaan yleis kaavan käyttämisestä tuulivoimarakentamisen suunnitteluvälineenä säädet täisiin omassa luvus saan maankäyttö- ja rakennuslaissa. Ky seisessä luvussa säädettäisiin ra kennusluvan myöntämisestä tuuli voimalan rakentamiseen suoraan yleis kaavan perusteel la, mainitun tyyppisen yleiskaavan erityisistä sisältövaa timuksista sekä kunnan mahdollisuu desta periä yleiskaavan laatimisesta aiheutuneita kus tannuksia siltä, jonka aloitteesta yleis kaavan laatimiseen on ryhdytty. Kainuun maakunta -kuntayhtymä toteaa, että lausuntopyynnössä esitetyt ehdotukset maan käyttö- ja rakennuslain muutoksesta ovat tarpeellisia, ei kä niiden sisältöön ole huomautetta vaa. Lakimuutoksen perusteluissa viitataan tuulivoimaloiden kehittymi sestä joh tuvaan tulkintaon gelmaan niiden rakennus- tai toimenpide luvanvaraisuu desta. Tuulivoimaloiden rakentamista koskevaa oh jeistusta tarkasteltaes sa olisi syytä selkeyttää tuulivoimaloiden ra kennusluvan tarvetta sekä niitä edellytyksiä, milloin tuulivoimahanke edellyttää yksittäisten luparatkaisu jen sijasta yleis- tai asemakaaval lista suunnittelua." Lisätietoja asiasta antaa hallintojohtaja Ka levi Yliniemi puh tai sähkö postitse Maakuntajohtaja on päättänyt käyttää kuntalain ( 51) ja Kainuun maakunnan hallintosäännön ( 18) mukaisesti ot to-oi keuttaan ja ottanut maakuntahallituksen käsiteltäväksi kou lu tus lau ta kun nan te ke män pää töksen 18 Opis kelija oton pe ruut ta minen Hyrynsalmen lu kion en simmäisen vuo si kurssin osalta luku vuonna Maakuntahallitus päättää, että muilta osin pöy tä kir joihin mer kit tyjä pää töksiä ja viranhaltijapäätöksiä ei oteta maakuntahallituksen käsiteltä väk si se kä mer kit see an netut lausunnot tiedoksi. Hyväksyi.

14