Pöytäkirjat, viranhaltijapäätökset ja lausunnot

Transkriptio

1 Maakuntahallitus I Pöytäkirjat, viranhaltijapäätökset ja lausunnot 167/91/ /81/813/ /81/813/ /18/180/ /91/ /81/813/ /81/813/2010 MH 124 Kainuun maakuntahallinnossa on valmistu nut seuraavat kokouspöytäkirjat: - Kainuun ammattiopisto -liikelaitoksen johtokunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Viranhaltijapäätökset: Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen - päätökset: :t 41-48, palkkaus-, virantoi mitus matka- ja henki lös tökoulutuspäätöksiä Muut päätökset: :t 16-17, 11 - Täyttölupatyöryhmän mukaiset päätökset ( 16-17) - Edustajan nimeäminen Kainuun suoselvitys -hankkeen ohjausryhmässä ( 11) Vs. maakuntajohtaja Kalevi Yliniemi - päätökset: :t 18-23, 8-14 ovat henkilöstön vuosiloma-, sairaus-, työ ai kavapaa-, virkavapaa-, palkkaus-, virantoi mitus matka- ja henkilöstökoulutuspäätöksiä Muut päätökset: 15 - Täyttölupatyöryhmän mukainen päätös Hallintojohtaja Kalevi Yliniemi - päätökset: :t , Talousjohtaja Asta Tolonen - päätökset: :t 17-21, 4-6 Kehittämisjohtaja Jorma Teittinen - päätökset: :t 34-48, 12-15

2 Aluekehitysjohtaja Juhani Kärkkäinen - päätökset: :t 33-37, 9, 5-6 Suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen - päätökset: :t palkkaus-, virantoi mitus matka- ja henkilöstökoulutuspäätöksiä Henkilöstöjohtaja Markku Hämäläinen - päätökset: :t 29-35, 11, 25-32ovat henkilöstön vuosiloma-, sairaus-, työ ai ka va paa-, virkavapaa-, palkkaus-, virantoi mitus matka- ja henki lös tö kou lutuspäätöksiä Vs. henkilöstöpäällikkö Hannu Westerinen - päätökset: :t 7, 4-6 Muut päätökset: 8 - koulutusapurahapäätös Viestintäpäällikkö Eeva Mäntymäki - päätökset: 8, 1 Ravintohuoltopäällikkö Eila Heikkinen - päätökset: :t 34-39, 12-15, 21 Sairaalainsinööri Pentti Keränen - päätökset: :t 82-92, 57, Laskentapäällikkö Irma Kärnä - päätökset: :t 19, 6-8 Hankintapäällikkö Laila Härkönen - päätökset :t palkkaus-, virantoi mitus matka- ja henkilöstökoulutuspäätöksiä Tietohallintojohtaja Riitta Remsu - päätökset: :t 48-55, 57-66

3 Toimistopäällikkö Anja Martiskainen - päätökset: :t 23-26, ovat henkilöstön vuosiloma-, sairaus-, työ ai kavapaa-, virkavapaa-, Laskentasihteeri Raisa Heikkinen - päätökset: :t 44-50, ovat henkilöstön vuosiloma-, sairaus-, työ ai kavapaa-, virkavapaa-, Arkistopäällikkö Hilkka Karivuo - päätökset: :t 3 Laskentasihteeri Pirjo Heikkinen - päätökset: :t 24-26, Rahoitussihteeri Liisa Moilanen - päätökset: :t 10, Palkkahallinnon tiiminvetäjä Pirjo Heikkinen - päätökset: :t 16-18, virantoimitusmatka- ja henkilöstökoulutus päätöksiä Palkkahallinnon tiiminvetäjä Maija Rusanen - päätökset :t 19, Pääkirjanpitäjä Eija Sirviö - päätökset: :t 40-46, Viranhaltijapäätösten yhteenvedot on näh tävillä Kainuun maakunta -kuntayhtymän kanslias sa, Kauppakatu 1, 2. kerroksessa sekä maakuntahallituksen kokouksessa. Lausunnot: 1) Pohjois-Karjalan maakuntaliiton Laaja kaista kaikille Itä- ja Pohjois-Suomessa -hankkeen projektipäällikkö Esa Huurreok san allekirjoittama lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle koskien lausuntopyyntöä luonnosta valtioneuvoston asetukseksi laajakaistatuen hakumenettelyssä käytettävien vertailuperusteiden suhteellisesta painotuksesta:

4 "Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteltu luonnos valtioneuvoston asetukseksi laajakaistatuen hakumenettelyssä käytettävien vertailuperus teiden suhteellisesta painotuksesta siten, että vertailu perusteiden painotus vastaa Suomen laajakaistatukea koskevassa komission päätöksessä hy väksyttyjä painotuksia. Asetusluonnoksessa esitetyt vertailuperusteet ja niiden painotukset on val misteltu hyvällä asiantuntemuksella ja asetus antaa maakun tien liitoille mahdollisuuden käyttää vertailuperusteita joustavasti. Tä mä on tärkeää, koska silloin voidaan huomioida yleiset muutokset esim. hinnoittelussa ja ohjata painotusta niihin vertailuperusteisiin, joissa arvioidaan olevan suu rempaa tarvetta kilpailulle. Lapin, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon maakuntien liittojen yhteisellä "Laajakaista kaikille Itä- ja Poh jois-suomessa" -hankkeella ei ole huomautettavaa minis teriön ehdotuk seen vertailuperusteiden suhteellisesta painotukses ta." 2) Suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen ja suunnittelija Martti Juntunen ovat antaneet metsähallituksen Pohjanmaan Luontopalveluille seuraavan sisältöisen lausunnon koskien lausuntopyyntöä Jonkerinsalon Natura 2000-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnosta: "Metsähallituksen Pohjanmaan Luontopalvelut on laatinut Kuhmon ja Nur meksen kaupunki en alueella sijaitsevalle Jonkerinsalon Natu ra-alueelle hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnok sen sekä järjestys sään töluonnoksen ja on lähettänyt ne kommentoitavaksi ja mahdol lista lau suntoa varten. Hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnos Hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnoksessa on otettu huomioon voi massa oleva Kainuun maa kuntakaava. Suunnitelmassa on myös otettu huomioon maakunnan suunnittelun näkö kohtia. Tavoitteet luonnon- ja kulttuuriperinnön suojelemiseksi ja luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämiseksi sekä paikal listen asuk kaiden lähivirkistyskäyttötarpeet on otettu suunnitel mas sa huomioon. Hoito- ja käyttösuunnitelmassa on tarkasteltu Jonkerinsalon koko naisuuden luonnonarvoja, geologiaa, kulttuuriarvoja, virkistyskäyttö arvoja ja his toriaa monipuolisesti. Jonkerinsalon alueen maankäytön selkeyttämiseksi ja luonnonarvo jen se kä kulttuuriarvojen turvaamiseksi on perusteltua ja tarkoituk senmukaista jakaa alue virkistys- ja syrjävyöhykkei siin sekä antaa yleiset ohjeet yksi tyiskohtaisemmalle toimenpidesuunnittelulle. Järjestyssääntöluonnos Kainuun maakunnalla ei ole huomautettavaa järjestyssääntöluonnokseen." 3) Suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen ja suunnittelija Martti Juntunen ovat antaneet seuraavan sisältöisen lausunnon Kajaanin kaupungille koskien lausuntopyyntöä Kajaanin Ammenie-

5 mi-vihtaniemi osayleiskaavan muutosehdotusta: Osayleiskaavaehdotus Kajaanin kaupunki on pyytänyt maakunta -kuntayhtymältä lausuntoa Am meniemi-vihtaniemi osayleis kaavan muutosehdotuksesta. Osayleiskaavaselostusta esitetään täydennettäväksi seuraavasti: Kohta 2.7 Aluetta koskevat suunnitelmat ja valtakunnalliset intressit (si vu 9 alkaen) sekä kohta 3 Ta voitteet alakohta Maakunnalliset tavoitteet (sivu 20): Kainuun maakuntakaavan kehittämisperiaatemerkintä ok, Oulu-Kajaani-Vartius -käytävä (Huom! ok1 merkintä ei koske ko. kaava-aluetta), esitetään li sät täväksi osayleiskaa vase lostukseen tarvittavin osin: "Kehittämismerkinnällä ok esitetään kansainvälistä Oulu-Kajaani-Vartius -käytävää. Se on osa laa jempaa, valtakunnallisesti tärkeää kansainvälis tä Oulu-Karjala-Arkangel-Komi -kehit tämisvyöhykettä, jota on käsitelty tar kemmin kohdassa 3.4. Käytävän Kainuussa muodosta vat Oulu ja Ka jaa ni-kon tiomäki-vartius -rataosat sekä tieyhteydet Oulu ja Kajaa ni-vartius vt 22 ja vt 5-kt 89. Käytävään voi vat sijoittua myös sähkölinjat, kaasu- ja öljyputket sekä tietolii kenneyhteydet. Kainuun maakuntakaavassa on annettu Kansainvälisen Oulu-Kajaani-Var tius käytävän maankäyttö luokkaa ok koskeva suunnittelumääräys: Oulu-Kajaani-Vartius -käytävää kehitetään kansainvälisenä liikennekäy tä vänä, jonka maan käytön suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huo miota liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuu teen, liikenteen ja matkailun palveluihin sekä liikenneympäristön laatuun. Maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon korkealuokkaisen maantie-, rautatieja lentolii kenteen sekä energia- ja tietoliikennejohto jen tilavaraukset ja rajoitukset ympäröivälle maankäytölle. Oulu jokilaaksoa koskevissa suunnitelmis sa tulee edistää yli maakunnallisia yhteyksiä. Käytävällä tulee turvata sujuvan ja turvallisen liikenteen vaatimukset. Varti uksen raja-aseman kehittä misen tulee perustua yksityiskohtaisiin maan käyttösuunnitelmiin, joissa on huomioitu ennakoitavissa olevan henkilö- ja tavaraliikenteen tarpeet. Liikenneväylien kehittämisessä on otettava huo mioon, että valtatiet 5 ja 22 sekä kantatie 89 kuuluvat kan sainväliseen TEN -tie verkkoon ja toimivat myös osana valtakunnallista tieverkkoa. Täs tä syystä maankäytön mer kittävä lisääminen näiden tei den varsilla edellyt tää yksityiskohtaisen maankäyttösuunnitel man laati mista. Suunnitelmassa on esitettävä mm. kehitettävän alueen yksityistie järjestelmät ja liittymät yleiselle tielle sekä liikennemelu-alue ja sen huo mioon ottaminen. Energia- ja tie toliikennejohtojen tilavarauksissa hyödynnetään ensisijaisesti ole massa olevia liikenne- ja johtokäytäviä." Kainuun maakuntakaavan maa- ja metsätalousvaltaiset alueet (M) esite tään lisättäväksi osayleiskaa vaselostukseen tarvittavin osin: "Merkinnällä M osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tar koi tettuja alueita. Kainuun maakuntakaavassa on annettu pääasiassa maa- ja metsäta-

6 lous käyttöön tarkoitet tuja aluei ta koskeva suunnittelumääräys: Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita voidaan käyttää alueen pääasiallista käyttö tarkoi tusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muut tamatta myös erityislainsäädännön ohjaamana mui hin tarkoituk siin, kuten luontais- tai muuhun elinkeinotoimintaan, turvetuotantoon, maa- ja kiviai nesten ottoon, haja-asutusluonteiseen pysyvään ja lo ma-asumiseen sekä jokamiehen oikeuden rajoissa ul koiluun ja retkei lyyn. Alueille voidaan pe rustaa yksityisiä suo jelualueita. Ilman erityisiä perusteita hy viä ja yhtenäi siä peltoalueita ei tule ottaa taajamatoimin tojen käyttöön. Maankäyttöä suunniteltaessa on tuettava metsätalous alueiden yhtenäi syyttä ja toimi vuutta. Kainuun maakuntakaavan alueesta on pääosa maa- ja metsätalouskäyt töön tarkoitettua aluetta (M). Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetuille alueille voidaan perustaa yksityisiä suojelualueita ja erityi sestä syystä voi daan osoittaa muuta elinkeinotoimintaa palvelevaa maankäyttöä. Elinkei notoiminnan sijoittumisella on kuitenkin ensisijaisesti pyrittävä tu kemaan olemassa olevaa alue- ja yhdyskuntara kennetta. Mahdolliset uudet tur peen ja maa- tai kiviai nesten ottamisalueet voivat sijoittua maa- ja metsä talousalueelle. Kainuun maakuntakaavas sa ei ole osoitettu pel toalueita aluevarauksena, mutta maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoite tuille alueille on annettu yleinen maakuntakaavamääräys, jonka tarkoi tuksena on turva ta hy vien ja yhtenäisten pelto- ja metsätalousalueiden säilyminen maa- ja met sätalouskäytössä. Maaja metsätalousvaltaisille alueille on osoitettu päällekkäismerkintänä kehittä misvyöhyk keitä sekä maiseman, luonnon ja kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeitä osa-aluei ta. Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetulla alueella maankäyttöä ohjaa eri tyislainsäädäntö, kuten maa-aineslaki, kaivoslaki, ympäristönsuojelu laki, luonnonsuojelulaki, metsälaki ja po ronhoitolaki. Maakuntakaavassa osoite tuilla maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetuilla alueilla metsien käyttöä ohjaa metsälaki (1093/1996). Metsälain tavoitteena on edistää met sien ta loudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään metsälaissa mainittujen erityisen tärkeiden elinym päristöjen ja muiden arvokkaiden luonto koh teiden säilyttämisellä. Matkailualueilla ja niiden lähialueilla metsien hoi dossa ja käytössä tulee ot taa huomioon matkailun tarpeet." Matkailun vetovoima-alue -merkintä (mv) esitetään täydennettäväksi osayleiskaavaselostuk seen tar vittavin osin selkeyden vuoksi: "Matkailun vetovoimamerkinnällä mv on osoitettu maakunnan matkailu- ja virkistystoiminnan kannal ta merkittävimmät aluekokonaisuudet. Niihin si sältyvät matkailukeskusten alueet ja nii hin liittyvät vir kistys-, suojelu- ja muut alueet, joista on mahdollista kehittää matkailu- ja virkis tystoimintaa palveleva laaja kokonaisuus. Kainuun maakuntakaavassa matkailun ve to voi ma-alueiksi on merkitty Oulujärvi ympäristöineen, Kajaani-Sotkamo Nuasjärven alue Hossan matkailukeskuksen alue sekä Puolangan ja Hy rynsalmen Paljakka-Ukkohallan matkailualu eet ympäristöineen. Maa kun takaavassa osoitettuja matkailun vetovoima-alueita täydentävät alu een ul kopuoliset kohteet ja palvelut. Matkailun vetovoima-alueina osoitetaan matkailu- tai virkistysalueita, joi hin kohdistuu maa kunnalli sesti tai seudullisesti tärkeitä alueidenkäy-

7 tölli siä ke hittämistarpeita. Alueen vetovoima rakentuu moni puolisten matkai lukes kusten lisäksi vetovoimaiseen luonnon- ja kulttuuriympäristöön. Matkailun kehit tämisessä vetovoima-alueilla tulee edistää suojelualue verkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyö dyntämistä. Met sien käytössä tulee ottaa huomioon matkailuelinkeino mat kailukohteiden lähialueilla. Kainuun maakuntakaavassa periaatteena on keskittyä olemassa olevien matkailukeskusten kehittä miseen. Matkailukeskusten ja -aluei den ver kot tumista tulee kehittää niin, että muodos tuu toimivia pal ve lukokonai suuk sia." Kaupunkikehittämisen kohdealue -kehittämismerkintä (kk) esitetään täy dennettäväksi osa yleiskaa vaselostukseen tarvittavin osin selkeyden vuok si: "Kehittämismerkinnällä kk osoitetaan Kainuun maakuntakeskuksena yh tei sesti kehitettäviä Kajaanin ja Sotkamon keskustaajamien aluetta. Kum mankin keskustaajaman omiin vahvuuk siin perustuen ja palvelutar jonnal taan toinen toistaan täydentäen pyritään kehittämään vah va maa kunta keskus. Alu eella on tarvetta kuntien yhteistoimintaan elinkeinotoi minnan, liiken teen ja alueidenkäytön suunnitte lussa sekä hankkeiden yhteensovit tamisessa. Kainuun maakuntakaavassa on annettu kaupunkikehittämisen kohdealu een kk maankäyttö luokkaa koskeva suunnittelumääräys: Aluetta kehitetään maakuntakeskuksena. Aluetta tulee kehittää valtakun nallisesti vetovoi maiseksi, yhdyskuntarakenteeltaan ja kaupunki kuvaltaan korkeatasoiseksi osaamisen, yri tystoiminnan, kaupal listen palvelujen se kä matkailu- ja vapaa-aikapalvelujen alueeksi. Alu een kehittämisessä tulee kiin nittää erityistä huomiota kevyen liikenteen ja joukko liikenteen edistämi seen. Vesiliikennettä varten tu lee varata riit tävästi lai turi- ja rantautumis paikkoja. Kajaani-Sotkamo -yhteistyöalue muodostuu Kajaanin kaupungin ja Sot ka mon keskustaaja mien sekä Vuokatin alueesta. Kuntien yhteistyöllä tulisi kehittää alueelle yhteiset suunnittelu periaatteet alueen vetovoiman lisäämi seksi. Yhdyskuntarakennetta pyritään eheyttämään ha janaisesti ja vajaasti raken netuilla alueilla. Uusien asuinalueiden suunnittelussa erityistä huo miota kiinnitetään liikennemelun ja Kainuun prikaatin lisään tyvän helikopte ritoiminnan ai heuttaman lentomelun asettamiin rajoituk siin. Uudet asuin ja työpaikka-alueet pyritään pe rustamaan kevyen lii kenteen ja joukkoliiken teen kehittä misen kannalta edullisille alueille. Vä hittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan taajamarakennetta tuke maan kes kustatoimintojen alu eelle. Ka jaanin ja Sotkamon välisen veneilyliiken teen kehittyminen tur vataan varaa malla riit tävästi laituri- ja rantautumis paikkoja reitin päätepisteisiin sekä matkailun kan nalta vetovoi maisiin kohteisiin." Maakuntakaava-aluetta koskevista yleismääräyksistä esitetään lisättäväksi osayleiskaa vaselostuk seen rantojen käyttöä, liikenneturvallisuutta ja lii to-oravien esiintymispaikkoja kos kevat kaavamää räykset: "RANTOJEN KÄYTTÖ Yleisiä suunnittelumääräyksiä: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee ottaa huomioon luonnon- ja maisema-arvot, vesihuol lon järjestäminen sekä maanomista-

8 jien väli nen ta sapuolisuus. Rantarakentaminen tulee mitoittaa si ten, että suun nittelussa turvataan riittävä vapaan rantaviivan määrä, viih tyisyys sekä yleisen vir kis tyskäytön tarpeet ja vesille pääsyn mahdol lisuudet. LIIKENNETURVALLISUUS Yleinen suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja muussa alueiden käyttöä kos kevassa suunnitte lussa tu lee kiinnittää erityistä huomiota liikenneturvalli suuden edistämiseen sekä sujuvan ja hyvän liikenne ympäris tön saavutta miseen. LIITO-ORAVAN ESIINTYMISPAIKAT Yleinen suojelumääräys: Liito-oravien esiintymisalueiden yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja metsien käsitte lyssä tu lee turvata liito-oraville tärkeiden pesäpuiden ja nii tä suojaavien puiden sekä liikkumi sen kannalta riit tävän puuston säilymi nen." Kaavaselostusta olisi lisäksi hyvä täydentää osayleiskaavan suhdetta voi massa olevaan Kainuun maakuntakaavaan käsittelevällä osalla. Sivulla 20 olevaan lauseeseen "Kainuun maakuntakaavassa suunnit telualueet ovat taajaman lieve aluetta ja matkailun vetovoima-aluetta (mv), " todetaan korjauksena, että maakunta kaavassa ei osoiteta taaja mien lie vealueita. Osayleiskaavan vaikutusten arviointi on selkeä ja havainnollinen. Osayleiskaavan toteuttaminen vaiheittain on mm. kuntateknisten verkosto jen ja liikenneyh teyksien toteuttamiskustannusten vuoksi tarkoituksenmu kaista. Kainuun maakunta -kuntayhtymällä ei ole muuta huomautettavaa osayleiskaavaehdotukseen." 4) Talousjohtaja Asta Tolonen on antanut lausunnon Pertti Luostarisen jättämään kansalaisaloitteeseen koskien terveyskeskus-, hammaslääkäri- ja sairaalamaksujen maksamista: Pertti Luostarinen esittää kirjeessään seuraavaa: "Maksuja ei voi enää maksaa pankkikortilla eikä käteisellä terveyskeskuk sissa. Perusteluna on sanot tu, että maksaminen oli vähäistä. Mutta kun maksajat näitä maksutapoja käyttäen ovat eläkeläisiä, työttömiä pienituloi sia, on se tulonsiirtoa vähävaraisilta pankeille. Lisäksi vi ranhaltijat väittä vät, että terveydenhoitohenkilöt pääsevät tekemään ammattiaan vastaa vaa työtään. Ei maksujen vastaanotta ja tarvitse terveysalan koulutusta. Ja onhan se jonkun hen kilön kirjoitettava laskut ja postitettava ne. Siitäkin tu lee kustannuksia. Esitänkin, että maa kuntavaltuusto mahdollisimman pian korjaa tämän epäkohdan ja palauttaa tilanteen entiselleen ". "Kainuun maakunta -kuntayhtymän taloussääntöä täydentävien ohjeiden mukaan (MH ja ) maakunnan keskuskas saa hoitaa talouspalvelut ja kas sojen perustamisesta päättää talousjohta ja. Saman ohjeen mukaan maakunnalle tulevat ra hasuoritukset on

9 ensisi jaisesti ohjattava maakunnan maksuliiketileille. Lisäksi maakuntaval tuusto ja maakuntahallitus ovat hyväksy neet talouden tasapainottamista koske vissa asiakir joissa periaatteen, jonka mukaan hallintoon sitou tuvaa työtä pyritään vähentämään kaikin mahdollisin keinoin ja siirtämään työvoimaa sosiaali- ja ter veyspalveluihin, jossa väestön ikääntymisestä johtuva palve lutarpeen lisäys on jatkuvaa. Talousjohtaja on päätöksellään vähentänyt maakunnan käteiskassat toiminnot huomioon ot taen mah dollisimman vähäisiksi. Tällä hetkellä maakunnalla on käytössään ns. yleiskassoja, joihin voi maksaa kaikkia käteis laskuja Kajaanin kaupungin talolla ja Sotkamon terveyskes kuksessa. Ka jaanin kaupun gin talolla oleva kassa tarvitaan maahanmuuttajien rahanja koa varten ja Sotkamon terveysasemalla asioi runsaasti ulkomaalaisia, joi den maksut on helpoin ta ottaa vastaan käteissuorituksina. Lisäksi joissain tulosyksiköissä on vielä käytössä käteis kassoja tulosyksikön omia tarpeita varten kuten ruo kaloissa ja työ- ja toimintakeskuksissa. Li säksi kuntien kanssa on sovittu periaate, jonka mukaan maakunnan ja kuntien kassoja voi daan käyttää keskenään yhteisesti. Mikään laki ei sinänsä velvoita ottamaan maksuja vastaan maakunnan omissa toimipisteissä. Hallin tolain 7 sen sijaan velvoittaa julkista tehtävää hoitavan järjestämään toimintansa jous tavaksi, yksin kertaiseksi ja kus tannuksia säästäväksi. Asiakkaan kannalta kaikkein joustavin, helpoin ja halvin maksutapa on pankkitililtä tapahtuva suoraveloitus. Suoraveloitus on kaikis sa pankkityhmissä asiak kaalle maksutonta. Suoraveloitusjärjes telmän vaihtoehtoina asiak kaalla on käytettävissään internetissä tai mak suautomaateilla tapahtuva laskun maksaminen. Lisäksi maksun voi mak saa ns. maksupal velun kautta tai suoraan pankin tiskillä. Pankin tis killä ta pahtuva laskun maksaminen on kuitenkin kaikkein kallein vaihtoehto las kun maksami seksi. Pieni osa kansalaisista haluaisi kuitenkin vielä mak saa laskunsa maakunnan toimipis teissä tai pankin tiskillä. Heidän opastami seksi muiden edullisem pien tai ilmaisten menetel mien käyttöön on keskus teltu myös pankkien kanssa. Tällä hetkellä laskuis ta 97 % tulee maakun nalle viitesiirtoina pankkien kautta. Maakunnan laskutusjärjestelmä on rakennettu siten, että se on mahdolli simman automaatti nen ja vä hän hallinnollista käsityötä vaativa. Laskuja ei tulosteta eikä postiteta maakunnan toimipisteissä vaan ne siirretään mas salaskutuksena tulospalvelun kautta suoraan postitukseen. Tämän jälkeen viitteelli senä saapuvat suoritukset voidaan automaattisesti koh dentaa maakunnan kirjanpitojärjestelmään maksetuiksi laskuiksi. Käteis maksut ja kassalla suoritetut pankkikorttimaksut aiheuttavat ko. järjestel mässä aina ylimääräistä hallinnollista työtä. Eduskunnan oikeusasiamies on kannanotossaan suosittanut, että myös satunnaisia käteis maksuja otettaisiin palveluperiaatteen mukaisesti vastaan niiltä henkilöiltä, joilla ei ole mah dollisuuksia käyttää hyväkseen suo raveloitusjärjestelmää tai maksaa laskujaan maksuauto maatilla tai interne tissä. Koska saadun palautteen perusteella Kainuun alueella on vielä muutamia henkilöitä, jotka haluavat välttä mättä maksaa laskunsa maakun nalle käteisenä, heille järjestetään tämä mahdollisuus jossakin maa kunnan tai kunnan toimipisteessä seuraa vasti: Hyrynsalmi: kunnanviraston neuvonta Kajaani: kaupungintalon kassa Kuhmo: kaupungintalon neuvonta Paltamo: kunnanviraston neuvonta Puolanka: kunnanviraston neuvonta

10 Ristijärvi: kunnanviraston yhteispalvelupiste Sotkamo: terveysasema Suomussalmi: kunnanviraston neuvonta." 5) Suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen ja suunnittelija Martti Juntunen ovat antaneet lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle koskien lausuntopyyntöä tiesuunnitelmasta valtatie 6 ja maantie 870, Kontinjoen kevyen liikenteen järjestelyt, Sotkamo ja Kajaani. Lausunnon mukaan Kainuun maakunta -kuntayhtymällä ei ole huomautettavaa ko. tiesuunnitelmaan. 6) Suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen ja suunnittelija Martti Juntunen ovat antaneet seuraavan sisältöisen lausunnon Puolangan kunnanhallitukselle koskien lausuntopyyntöä Tonkopuron asemakaavan muutoksen ja laajennuksen kaavaehdotusta: "Puolangan kunta on käynnistänyt Tonkopuron asemakaavan muu toksen ja laajennuksen pa ri vuotta sitten valmistuneen Paljakka Master Planin tavoit teiden mukaisesti. Kaavamuutok sen tavoitteena on lisätä raken nusoi keuksia alueella ja muodostaa Paljakkaan sel keämpi keskusta-alue. Maakunta -kuntayhtymä on antanut aiemmin lausunnon kaavaluon noksesta. Asemakaavaehdotus Kainuun maakunta -kuntayhtymällä ei ole huomautettavaa asemakaavaehdotukseen." 7) Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen ja suunnittelija Paula Karppinen ovat antaneet seuraavan sisältöisen lausunnon liikenne- ja vies tin tä ministeriölle koskien lausuntopyyntöä tilaajaliittymien kustannusten pienentämistä haja-asutusalueiden laajakaistahankkeessa: "Liikenne- ja viestintäministeriö on laatinut keskustelu muistion kei noista turvata kohtuuhintainen tilaajaliittymä kaikille koti talouksille. Kainuun maakunta -kuntayhtymä kannattaa muistiossa olevia ehdotuksia ja haluaa painottaa niiden lisäksi seuraavia seik koja: Kotitalousvähennys Kotitalousvähennys koskee tällä hetkellä pelkästään työkulu ja ja ra jattu pelkästään oman tontin alueella tapahtuviin töi hin. Kotita lous vähennystä tulisi muuttaa siten, että myös oman tontin ulkopuolella tapah tuvista kyseistä kiinteistöä koskevasta laaja kais tatukilain mukaisen edis tyksel listen viestintäpalveluiden välittämi seen kykenevän tilaaja liit tymän ra kentamisesta aiheutuneista työ kustannuksista olisi mahdollista saada vähennys, sillä valokuituisen tilaajaliittymän hankkiva kotitalous joutuu mak samaan lain laajakais tatuki lain 1186/2009 nojalla annetun asetuksen tuki kelpoisista alueista 246/2010 mukaisilla tuki kelpoisilla alueilla jopa 2 kilo metrin pituisen tilaajaliittymän kustannukset. Kustan nukset pitkistä tilaaja yhteyksistä ovat huomattavat ja nykyisen kotita lousvähennyksen ra jauksen "oman tontin alueella" takia ei kotitalousvä hennyksestä ole juurikaan hyö tyä, sillä suurin osa työkus tannuksista ei ole vähennys kelpoisia.

11 Kotitalousvähennys on henkilökohtainen ja enintään 3000 eu roa täl lä hetkellä. Kotitalousvähennystä tulisi muuttaa myös siltä osin, että 3000 euron ylärajaa ei sovelleta laajakaistatukilain mukaisen edis tyksellis ten viestintäpalveluiden välittämiseen ky ke nevän tilaajaliittymän hankinnasta aiheutuneiden kustannusten osal ta tai että kustannuk set voisi kysei nen kotitalous jakaa vähennettä väksi useampana vuotena. Kotitalousvähennys koskee tällä hetkellä pelkästään työkus tannuk sia ja siten voi ohjata käyttäjiä valitsemaan sellaisen tekniikan ti laa jaliittymän toteutuksen, jonka vähennysoikeus on suu rin. Tulevaisuu dessa voi tulla tilaajaliittymän toteutukseen mui ta tek nisiä ratkaisuja, joissa työ kustannus ei ole merkittävä, mutta tarvitta vat laitteet ovat kal liita. Kotitalousvähennys tulisi muuttaa myös siltä osin, että laajakaista tukilain mukai sen edis tyksellisten viestintäpal veluiden välittämiseen ky kenevän tilaajaliit tymän hankintakustannuk set kokonaisuudessaan ovat vähennyskelpoisia (työ ja materiaa li/laitteet). Tietoyhteiskuntavähennys On erittäin kannatettavaa ottaa käyttöön erillinen tieto yh teiskuntavähennys kotitalousvähennyksen lisäksi. Tällöin nykyi seen ko tita lousvähennykseen ei tarvittaisi muutoksia ja tietoyhteis kuntavähen nys voi si olla kertaluontoinen kyseistä kiinteistöä tai huo neistoa koskeva vähen nys. Vähennyskelpoisia kustannuksia tulisi olla laajakaistatukilain mu kaisten edistyksellisten viestintäpalvelui den välittämiseen kykenevän tilaa jaliittymän hankin takustannukset kokonaisuudessaan (työ ja materi aali/laitteet) ilman ylärajaa. Tietoyhteiskuntavähennys toisi helpotuksen niille, joiden liittymiskus tannukset huippunope aan runkoverkkoon muodostuvat kohtuutto man suurik si. Tietoyhteiskuntavähennyksessä voi si olla kotitalousvä hennystä suurem man omavastuun, jolloin vaikutus valtion verotuloi hin ei olisi merkittävä ja vähennys kohdistuisi pelkästään niihin ta louksiin, joilla liittymiskustannuk set suuret. Ne taloudet, joilla kustan nukset pienemmät (muodostuvat oman tontin alueella) voivat käyt tää kotitalousvähennystä. Runkoverkkojen suunnittelu ja toteutus vaikuttaa tilaajaverkkojen kustan nuksiin Maakuntaliitot yhdessä kuntien kanssa tekivät alustavat suunnitel mat tuettavista haja-asutusalueiden laajakaistahankkeista hy vin tiukalla aikataululla 2009 syksyllä. Jos halutaan tilaajaliittymien kus tannuk sia pienentää runkoverkon kattavuutta lisää mällä, tulisi maakun taliitoilla ja kun nilla olla mahdollisuus muuttaa tekemiään suunnitelmia. Tällöin myös tarvittavan julkisen tuen määrä voi kas vaa. Maakuntaliitoil la on yleisenä huole na julkisen tuen riittävyys, sil lä suunniteltujen hank keiden kustan nus arvio on yli kaksinkertai nen valtioneuvoston periaatepäätöksessä mainit tuun kustannusarvioon nähden. Jotta suun nitellut hankkeet eivät jäisi to teutumatta tukira hoituksen riittämättömyyden vuoksi, tulisi val tion tarvit taessa osoit taa maakunnille lisärahoitus tilaajille edullisempien run koverk ko hankkei den toteuttamiseen. Muut keinot tukea tilaajaliittymien kustannuksia Manner-Suomen maaseutuohjelmasta on mahdollista tukea kylien tms. tietoliikenneverkkojen rakentamista (tilaajaverk koa). Tuen käyttämisestä tilaajaverkko hankkeisiin tarvitaan yhtene vät käytännöt ja selkeät oh-

12 jeet maakuntiin sekä ELY-keskuksiin, jot ta kyseistä rahoitusta osattai siin hyödyntää mahdollisimman hyvin ti laajien maksettavaksi tule van osuuden pienentämiseksi. Yhteistyössä ja myös operaattoreiden markkinointipa noksin, on löydettävä keinot, joilla tilaajia voidaan tukea ja kannus taa hankki maan huippunopeat laajakais tayhteydet. Operaattoreiden kiinnostus ra hoittaa haja-asutusalueiden laajakaista hankkeitta riip puu pitkälti siitä, ovatko alu een mahdolliset tilaajat liittymässä tuella rakennettaan runko verkkoon vai ei. Kenenkään etu ei ole rakentaa runkoverkkoa, jolle käyt täjiä on vain vä hän, eivätkä operaattorit vält tämättä siksi tee edes hanke-ehdotuksia tuel lakaan rakennettavista verkoista. Laajakaista kaikille - hankkeen tukemiseksi olisi järjestettävä näkyvä valta kunnallinen markki nointikampanja seuraavan sukupolven tieto liikenne verkkojen edistämiseksi, niiden mahdollis tamien, erilaisten palvelujen tun netuksi tekemiseksi. Maaseudulla uskotaan paikoitellen ADSL-liittymien toi mivan vielä vuosia. ADSL-liittymän vaihtamisesta FTTH-liittymään taajamien ul kopuolella voitaisiin mak saa kotitalouksille kiinteä kor vaus (esim euroa riippuen FTTH-liittymän hinnasta) sa maan tapaan kuin vanhojen autojen romutusmaksu joissakin mais sa. Verovähennys ei pu re pienituloisten kohdalla. Kaikkialle maahamme rakennettavat varmatoimiset, nopeat tietolii kenne yhteydet ovat entistä merkittävämmässä asemassa alueiden kilpailukykyä, saavutettavuutta ja ihmisten välistä ta savertaisuutta arvioitaessa. Tämä lausunto on valmisteltu yhdessä Lapin, Kainuun, Pohjois-Kar jalan, Keski- ja Poh jois-pohjanmaan ja Pohjois-Savon maakuntien liittojen kans sa. Kyseiset maakuntien liitot ovat perustaneet yhteis hankkeen "Laajakais ta kaikille Itä- ja Pohjois-Suomessa". Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus: Lisätietoja asiasta antaa hallintojohtaja Ka levi Yliniemi puh tai sähkö postitse etunimi.sukunimi@kainuu.fi. Maakuntahallitus päättää, ettei viranhaltijapäätöksiä ja pöytäkirjoihin merkittyjä päätöksiä oteta maakuntahallituksen käsiteltäväksi sekä merkitsee annetut lausunnot tiedoksi. Hyväksyi.