Harri Laihonen. Miten ahdistava mörkö muutetaan positiiviseksi voimavaraksi?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Harri Laihonen. Miten ahdistava mörkö muutetaan positiiviseksi voimavaraksi?"

Transkriptio

1 Aki Jääskeläinen Aki Jääskeläinen työskentelee tutkijana Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) teollisuustalouden laitoksella ja sivutoimisesti konsulttina Prodia Oy:ssä. Hän on tukenut suorituskyvyn ja tuottavuuden mittaus- ja johtamisjärjestelmien kehitystyötä useissa suomalaisissa organisaatioissa. Hän on viime aikoina keskittynyt väitöstutkimuksessaan julkisten organisaatioiden mittausjärjestelmiin. Jääskeläisen väitöskirja Productivity Measurement and Management in Large Public Service Organizations julkaistaan marraskuussa Harri Laihonen Harri Laihonen toimii tutkijatohtorina TTY:n tiedonhallinnan ja logistiikan laitoksella. Hän on perehtynyt tutkimuksessaan palveluorganisaatioiden tietovirtoihin ja näiden rooliin organisaatioiden aineettomien voimavarojen hyödyntämisessä. Antti Lönnqvist Antti Lönnqvist toimii tietojohtamisen professorina TTY:n tiedonhallinnan ja logistiikan laitoksella. Hänellä on yli kymmenen vuoden kokemus organisaatioiden tuottavuuden johtamiseen ja kehittämiseen liittyvästä tutkimus- ja kehitystyöstä. Hänen erityisalueitaan ovat aineettoman pääoman johtaminen, mittarit johtamisen välineenä sekä palvelutuotannon johtaminen. Innostava tuottavuuden mittaaminen Onko tuottavuuskäsite enää lainkaan toimiva tieto- ja palveluvaltaisessa toimintaympäristössä? Miten tuottavuutta voidaan johtaa ja kehittää? Entä minkälaisilla työkaluilla sitä voidaan mitata? Miten saadaan henkilöstö mukaan tuottavuustyöhön? Miten ahdistava mörkö muutetaan positiiviseksi voimavaraksi? Tuottavuus on käsitteenä negatiivisesti latautunut. Mediassa termi näyttäytyy usein lomautusten, irtisanomisten ja tuotantolaitosten lakkautusten yhteydessä. Tuottavuus nähdään usein synonyyminä työntekijöiden työtahdin kiristämiselle ja resurssien leikkauksille: tuottavuuskonsultti viilaa työntekijöiltä kahvi- ja hengähdystauot pois. Lopulta työ siirretään tuottavuusongelmiin vedoten Suomesta Aasiaan ja suomalainen työntekijä jää ihmettelemään globaalin markkinatalouden toimintaa. Tuottavuuskäsitettä tulkitaan sen yksinkertaisuudesta huolimatta usein väärin. Tähän on kak- 67

2 si pääsyytä. Tuottavuuskäsite tulkitaan liian kapea-alaisesti tarkoittamaan esimerkiksi samaa asiaa kuin tehokkuus, jolloin kiinnitetään huomio vain kustannuksiin ja muun muassa toiminnan laatu unohdetaan kokonaan. Toinen yleinen ongelma on samaistaa tuottavuusilmiö kulloinkin käytössä oleviin mittareihin: jos mittarit on suunniteltu huonosti ja ne eivät tuota mielekästä informaatiota tuottavuusilmiöstä, vedetään virheellinen johtopäätös tuottavuusilmiön merkityksettömyydestä, vaikka ongelma liittyykin yksinkertaisesti huonoihin mittareihin. Tuottavuudella tarkoitetaan toiminnan tuotoksen ja sen aikaansaamiseksi käytettyjen panosten välistä suhdetta. Tuottavuusajattelu juontaa juurensa teollisesta tavaratuotannosta, jossa keskeisiä huomionkohteita olivat raaka-aineiden ja koneiden tehokas hyödyntäminen. Tuottavuuskäsite taipuu myös muunlaisiin konteksteihin, mutta sen soveltaminen on syytä tehdä huolella. Asiantuntijatyössä ja palvelukontekstissa tuottavuutta ei enää voi tarkastella suoraviivaisesti käytettyjen panosten ja aikaansaatujen tuotosten määrien kautta, vaan erityisesti tuotoksen laadulliset elementit on tärkeää saada huomioiduksi. Mittaamisen ongelmista huolimatta tuottavuuden merkitystä nykyisessä ja tulevassakaan toimintaympäristössä on vaikea kiistää, esimerkiksi seuraavien näkökulmien osalta: globaali kilpailu: kotimaisen tuotannon (sisältäen sekä palvelut että asiantuntijatyön) on oltava kilpailukykyistä kansainvälisillä markkinoilla jos kilpailukyky ei säily, eivät säily työpaikatkaan julkisten hyvinvointipalveluiden turvaaminen: rajatuilla resursseilla on pystyttävä tarjoamaan hyvinvointia kasvavalle ikääntyvien joukolle ympäristönäkökulma: tuottavuuskehitys tarkoittaa sellaisten toimintatapojen kehittämistä, joilla hyödynnetään luonnonresursseja tehokkaasti (eli vältetään haaskausta) ja kestävästi (vältetään lyhytnäköistä tuottojen maksimointia pitkäjänteisen menestymisen kustannuksella) työhyvinvointinäkökulma: yksinkertaistaen voidaan sanoa, että tuottavalla työpaikalla voidaan hyvin, kun taas tuottavuusongelmien kanssa painivissa työpaikoissa toiminta kriisiytyy ja henkilöstön valtaa ahdistava mieliala, mikä ruokkii negatiivista kierrettä. Koska tuottavuus on ilmiönä kiistattoman tärkeä, organisaatioiden tulee panostaa sen johtamiseen. Huonoilla mittareilla luodaan henkilöstön keskuuteen epäoikeudenmukaisuuden tunnetta, ja pahimmillaan koko toiminnan mielekkyys voi hukkua väärien asioiden korostumiseen. Kapea-alaisten mittareiden tulosten kehittymisen seurauksena voidaan myös päätyä priorisoimaan vääriä asioita, mikä saattaa johtaa todellisuudessa jopa tuottavuuden laskuun. Parhaimmillaan hyvin toimivat tuottavuusmittarit voivat olla tärkeä osa onnistuneen johtamisjärjestelmän työkalupakkia. Esimerkiksi abstraktissa asiantuntijatyössä oman työn merkityksellisyys voi olla hankalasti hahmotettavissa. Toimivat mittarit voivat konkretisoida ja muuttaa näkyväksi yksilön tai ryhmän työn tulokset ja niiden asiakkaalle tuomat hyödyt. Ne myös tuovat esiin työntekijän kehittymisen. Näin mittarit voivat lisätä työn mielekkyyttä ja motivaatiota. Tämän artikkelin tarkoituksena on esitellä keinoja, joilla tuottavuustyö saadaan muutettua organisaation positiiviseksi voimavaraksi. Keskeisenä ajatuksena on, että nykyistä parempia mittareita kehittämällä tuottavuudesta saadaan kattavampi ja todenmukaisempi kuva. Tämä johtaa henkilöstön näkökulmasta mielekkäämpiin ja oikeudenmukaisemmalta tuntuviin mittareihin. Toisaalta haluamme korostaa, että tuottavuustyön keskiössä eivät ole ainoastaan mekaaniset tai tekniset mittausongelmat ja niiden ratkaisut, vaan koko henkilöstön saaminen mukaan tuottavuuden kehittämiseen. Mittausjärjestelmien tulisikin palvella henkilöstön tuottavuustietoisuuden lisäämistä, minkä edelleen tulisi kannustaa koko henkilöstöä ottamaan vastuuta tuottavuuden kehittämisestä. 68

3 Tuottavuuskäsitteen monipuolinen tulkinta tieto- ja palveluvaltaisessa ympäristössä Tuottavuuden perinteinen määritelmä tuotoksen ja panoksen suhteena on sinänsä toimiva myös nykyisessä tieto- ja palveluvaltaisessa ympäristössä. Ongelmia aiheuttaa kuitenkin käsitteen soveltaminen käytäntöön. Erityinen haaste liittyy tuotosten määrittelyyn mielekkäällä tavalla. Kirjallisuudessa on esitetty varsin yksimielinen näkemys siitä, että palveluiden tuottavuustarkastelussa tuotoksen laadullisia ja aineettomia ulottuvuuksia ei saisi unohtaa. Tämä johtuu palvelutoiminnan ominaispiirteistä, kuten palveluntuottajan läheisestä kontaktista asiakkaan kanssa. Tämän vuoksi esimerkiksi palvelutuotoksen laatuvirheitä ei aina voida poistaa ennen asiakaskontaktia. Lisäksi monissa palveluissa tuottavuus ei kehity pelkästään suoritteiden määrää kasvattamalla vaan suoritteiden sisällöllä on myös suuri merkitys. Asiakasnäkökulmaa korostavan ajattelun mukaan huono tuottavuus tarkoittaa panosten käyttämistä muuhun kuin asiakkaiden hyödyksi. Laadun määrittelemiseen tulisi kiinnittää paljon nykyistä enemmän huomiota. Laatu koetaan usein hankalaksi käsitteeksi, koska siihen liittyvät piirteet ovat hyvin tuote- ja palvelukohtaisia. Eräs tapa jäsentää palveluiden laatua on tarkastella teknisen laadun ja asiakkaan kokeman laadun näkökulmia. Esimerkiksi vanhusten palvelutuotannossa tekninen laatu voidaan liittää eroavaisuuksiin palvelutuotoksen sisällössä johtuen asiakkaiden toimintakyvyn vaihtelusta. Lääkäripalveluissa tekninen laatu voidaan ymmärtää esimerkiksi siten, että yhden lääkärikäynnin aikana pyritään saamaan kaikki asiakkaan senhetkiset vaivat kuntoon. Asiakkaan kokema laatu puolestaan on luonteeltaan subjektiivinen ja palveluntuottajan kannalta vaikeammin hallittavissa. Vaikka lomahotellin palveluissa ei olisi sinänsä mitään vikaa, hotellivieraat voivat olla tyytymättömiä palvelukokemukseensa johtuen esimerkiksi huonosta säästä. Asiakkaan kokema laatu on usein sidoksissa myös palveluista saataviin vaikutuksiin. Palvelun aikaansaamien vaikutuksien nähdään joskus kuvaavan paremmin sitä, mitä palvelutoiminnalla todella on saatu aikaiseksi. Esimerkiksi yliopiston tehtävänä on saada opiskelijat oppimaan, pelkkä kurssien suuri määrä ei vielä riitä. Laajennettaessa tuotostarkastelua tulisi pohtia sitä, onko hyvää tuottavuutta parantaa tuotoksen laatua loputtomiin? Koska panokset ovat yleensä rajallisia, laadulla on mahdollisesti jokin perustaso, jonka ylläpitäminen on riittävää organisaation pitkän tähtäimen menestyksen kannalta. Eräs hyvä kysymys on se, mikä on se laadun taso, josta asiakkaat vielä ovat valmiita maksamaan? Tuotantoyritysten panoksia on tyypillisesti tarkasteltu henkilöstön, materiaalin, pääoman ja energian näkökulmista. Tarkastelu on kuitenkin liian kapea tieto- ja palveluvaltaisessa ympäristössä, jossa tiedolla ja muilla aineettomilla tekijöillä kuten työilmapiirillä ja henkilöstön osaamisella on tuottavuuden kannalta usein merkittävä rooli perinteisten fyysisten panosten ohella. Esimerkiksi useille palveluille tyypillinen aktiivinen vuorovaikutus asiakkaan ja palveluorganisaation työntekijöiden välillä johtaa siihen, että palveluhenkilöstön työhyvinvointi ja työmotivaatio välittyvät myös asiakkaan suuntaan. Lisäksi asiakkaan rooli panostekijänä on usein otettava huomioon. Esimerkiksi pankkisektorin tuottavuus on parantunut huomattavasti nimenomaan asiakaspanoksen lisäämisen kautta (sähköinen asiointi). Palveluympäristössä keskeisinä tuottavuusajureina toimivat edellä mainittujen aineettomien tekijöiden johtaminen sekä tietovirrat, joiden kautta sekä palveluntuottajan että asiakkaan aineettomat panokset (esimerkiksi osaaminen) saadaan mahdollisimman tehokkaasti hyödynnettyä. Toisaalta voidaan puhua tiedolla johtamisesta, jolloin viitataan esimerkiksi erilaisen informaation hyödyntämiseen päätöksenteon tukena. Mittareita tai tietojärjestelmiä suunniteltaessa on tärkeää pohtia erilaisia mahdollisuuksia paitsi oman yksikön tai organisaation sisäisen johtamisen kehittämiseen niin myös informaation hyödyntämistä erilaisissa yksiköiden välisissä vertailuissa. Tiedolla johtamisen ohella toinen johtamisen näkökulma liittyy tiedon johtamiseen. Tällä tarkoitetaan organisaation aineettomien voimavarojen määrätietoista kehittämistä ja sellaisten rakenteiden luomista, joiden avulla palvelutuotantoon osallistuvien toimijoiden resurssit saadaan tehokkaasti hyödynnettyä. 69

4 Tuottavuuden kehittämisen näkökulmasta niin tiedolla johtamisella kuin tiedon johtamisella on keskeinen merkitys. Huolehtimalla näiden toimintojen välisestä tasapainosta voidaan varmistua, että organisaatiolla on käytössään paitsi ajantasainen osaaminen niin myös käytännöt tämän osaamisen hyödyntämiseen. Tuottavuustyön näkökulmasta henkilöstön on lisäksi tärkeätä ymmärtää, miten aineettomista panoksista syntyy palveluprosessissa arvoa. Tuottavuustietoisuus on välttämätöntä, sillä ilman sitä yksittäinen työntekijä ei kykene tunnistamaan epäolennaisia tehtäviä ja priorisoimaan omaa ajankäyttöään. Tuottavuustietoisuuden kasvattamiseksi tarvitaan konkreettisia mittareita, joiden avulla johto voi viestiä henkilöstölle erilaisten tehtävien ja toimenpiteiden vaikutuksista. Modernit tavat palvelutuotannon tuottavuuden mittaamiseen Tuottavuus on monimutkainen ilmiö tieto- ja palveluvaltaisessa ympäristössä. Ilmiön monimutkaisuudesta seuraa vaikeus kehittää toimivia mittareita sen seurannan ja kehittämisen tueksi. Kirjallisuudessa on ehdotettu, että palvelutoiminnan monimutkaisuuden vuoksi sen tuottavuuden mittauksessa tulisi keskittyä aluksi yksittäisiin palvelukomponentteihin (esim. palvelu tai prosessi). Näiden komponenttien tuottavuudelle pyritään ensin löytämään soveltuvat mittarit. Vasta tämän jälkeen mittaustuloksia voidaan yhdistää kuvaamaan suurempia palvelukokonaisuuksia. Komponenttimittauksen voi hyvin liittää eri organisaatiotasojen tarkasteluun. Suurissa organisaatioissa mittausjärjestelmien puutteena on usein se, että ne eivät tue johtamista operatiivisella tasolla. Operatiivisen tason mittaaminen tarjoaa huomattavasti yksityiskohtaisempaa tietoa. Mittareiden suunnittelu alemmille organisaatiotasoille lisää myös niiden merkitystä laajemman henkilöstöjoukon näkökulmasta, mikä edesauttaa positiivista suhtautumista mittaamiseen. Suunniteltaessa tämänkaltaisia mittausjärjestelmiä on luontevaa ottaa henkilöstö mukaan mittareiden suunnitteluun, sillä vain näin taataan se, että mittausjärjestelmät palvelevat konkreettisia johtamistarpeita. Tämä myös vähentää mittaamiseen liittyvää kritiikkiä ja vastarintaa. On vaikea vastustaa sellaista muutosta (uusi mittaristo), jota on itse ollut luomassa. Kokemuksia Helsingin kaupungin mittaristohankkeesta Kirjoittajat osallistuivat vuosina Helsingin kaupungissa toteutettuun tuottavuuden mittauksen kehitystyöhön. Lähestymistapa oli uusi: tuottavuutta tarkasteltiin organisatorisesti alhaalta ylöspäin. Lähtökohtana oli ymmärtää ruohonjuuritason tuottavuustekijöitä, jotta tuottavuutta voitaisiin parantaa kestävästi. Erityinen tarkastelukohde oli Sosiaaliviraston tarjoamissa palveluissa. Kehitystyö organisoitiin siten, että jokaisen palvelumuodon kohdalla perustettiin oma työryhmä pohtimaan, miten tuottavuutta voitaisiin mitata. Kukin työryhmä koostui tutkijaosapuolen ja laskenta-asiantuntijoiden lisäksi kyseistä palvelutoimintaa ymmärtävästä esimiehestä (1-2 kpl). Kukin työryhmä kokoontui aika-ajoin työpajoihin (7-10 kpl), joissa toteutettiin merkittävä osa mittauksen suunnittelutyöstä. Helsingin kaupungin tuottavuuden mittauksen kehitystyössä saatiin hyviä tuloksia1. Mittaaminen sai jopa yllättävän positiivisen ja innostuneen vastaanoton kentällä. Eräänä keskeisenä syynä tähän voidaan pitää sitä, että henkilöstö pääsi osallistumaan oman toiminnan mittaamisen parantamiseen sekä suoraan kehittämistyöpajoissa että kommenttikierroksilla kehittämisen ohessa. Selkeästi vaiheistettu ja riittävästi resursoitu kehittäminen olivat yhtälailla tärkeitä tekijöitä onnistuneen 70 1 Mittausmallia ja kehitystyötä ei voida tässä tilankäytön vuoksi kuvata yksityiskohtaisesti. Projektin loppuraportista on luettavissa lisätietoa muun muassa tuottavuusmatriisin sisällöstä: files/tietokantatutkittu/2008/108104loppuraportti.pdf.

5 lopputuloksen taustalla. Operatiivisella tasolla tuottavuuden mittaukselle avautui uusia sovelluskohteita ja mittausinformaation hyödyntäminen tehostui. Yksiköiden johtamisen lisäksi mittarit saatiin mielekkään vertaisarvioinnin tueksi. Benchmarking on useissa yhteyksissä esitetty potentiaalisena toimintamallina julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen. Tuottavuuteen liittyvä tieto on usein parhaiten vertailukelpoista juuri verrattaessa samankaltaisia palveluita tuottavia yksiköitä (esim. päiväkodit). Mittaamisen haasteet eivät tietenkään häviä, vaikka tarkasteltaisiin vain yhtä palvelua tai hyvin rajattua palvelujoukkoa. Tuottavuuden mittauksen kannalta haasteellista on lisäksi toiminnan epämääräisyys ja ei-standardi luonne. Yksittäisten tuotos/panos-mittareiden ohella on usein tarpeen tarkastella tuottavuusilmiötä laajemmin ja moniulotteisemmin. Näin voidaan paremmin huomioida sellaisia tekijöitä, joilla on merkitystä etsittäessä keinoja parantaa tuottavuutta nyt ja tulevaisuudessa. Mukaan voidaan tällöin ottaa myös muita kuin ajallisesti taaksepäin suuntautuneita mittareita. Tuottavuusmatriisi on eräs moniulotteisen mittaamisen työkalu, josta saatiin positiivisia kokemuksia Helsingin kaupungin projektissa. Matriisitarkastelun etuina nähtiin muun muassa seuraavat seikat: olemassa olevan mittausinformaation käyttö tehostui (esim. parempi ymmärrys mittaustulosten hyvyydestä suhteessa tavoitteisiin ja muihin yksiköihin) vertailtavuus samankaltaisten yksiköiden välillä parani (tuottavuustasosta kertova informaatio aidon benchmarkingin edellytys) läpinäkyvyys ja ymmärrettävyys paranivat (laskentaperiaate on helppo ymmärtää, oman toiminnan yhteys tuloksiin avautuu paremmin) henkilöstön tuottavuustietoisuus kehittyi (tieto tuottavuuteen vaikuttavista tekijöistä ei pelkästään tuotos/panos -suhteesta). Haasteena tuotosten mittaaminen Helsingin kaupungin tapauksessa pystyttiin laajasti hyödyntämään jo olemassa olevia mittareita, mikä edesauttoi hyvään lopputulokseen pääsemistä kohtuullisella vaivannäöllä. Palvelumuodosta riippumatta suurin työ yksittäisten mittareiden kehittämisessä liittyi tuotos/panos-mittarin tuotoskomponenttiin ja laadun mittaamiseen. Tuotoksen mittaukseen on periaatteessa olemassa seuraavat vaihtoehdot palveluvaltaisessa ympäristössä: 1. Tuotosmäärän (tuotantovolyymin) mittaaminen: Tuotosvolyymiä kuvaavia mittareita käytetään hyvin yleisesti esimerkiksi julkisen sektorin tuottavuusmittareissa. Ne liittyvät välittömästi palvelutapahtumiin ja voivat olla esimerkiksi asiakaskontakteja tai asumisvuorokausia. Nämä tuotokset eivät kuitenkaan yleensä pidä sisällään palvelutuotoksen laatua, kuten esimerkiksi eroja palvelutapahtuman vaativuudessa. Helppoutensa vuoksi tämä lähestymistapa voi olla soveltuva, mikäli määrälliset tuotokset ovat hyvin standardinomaisia eli niiden laadussa tapahtuu vain hyvin pieniä muutoksia. Laatuun liittyvät tekijät voidaan myös jättää omien, erillisten mittareiden tarkastelukohteeksi. 2. Painotetun tuotosmäärän mittaaminen: Tuotoksia voidaan myös painottaa sen mukaan, kuinka vaativa sisältö palvelutuotoksella on eli kuinka paljon resursseja tuotoksen tuottamiseen vaaditaan. Painotetut tuotosmittarit pitävät sisällään teknisen laatuaspektin. Helpoimmillaan 71

6 tämä voi tapahtua siten, että määritellään standardimitta työlle, jota laajemmat suoritteet luokitellaan omiin luokkiinsa. Näille luokille määritellään painoarvot vaaditun resurssipanostuksen mukaan. Esimerkiksi Helsingin kaupungin projektissa vanhusten palveluasumisen hoitovuorokausi-suoritteelle tunnistettiin kuusi eri luokkaa. Ensimmäinen luokka kuvasi vanhusta, joka käyttää ainoastaan asumispalveluja, kun taas kuutosluokassa vanhus saa samalla hyvin paljon hoivapalveluja joka kuukausi. Kaikkein vaativimpaan luokkaan määritelty suorite vastasi reilua kuutta kevyimmän luokan suoritetta. 3. Palveluista saatavien vaikutusten mittaaminen: Vaikutusten mittaamista on ehdotettu eräänä ratkaisuna palvelutuotosten mittaamisen haasteisiin. Tarkoituksena on mitata palvelutapahtuman (esim. tarjottu kurssi) vaikutuksia (esim. oppiminen) tai tuloksia (esim. asiakkaille luotu arvo). Tässä lähestymistavassa ei ole tarve tunnistaa kaikkia palvelutapahtumaan liittyviä tekijöitä, sillä tarvitaan vain rajoitettu määrä mitattavia hyötyjä. Lisäksi lähestymistapa mahdollistaa tiettyjen laatuun liittyvien tekijöiden huomioimisen samalla, ilman erillistä tarkastelua. Haasteena mittaustavassa on se, että palveluntuottajan rooli vaikutusten saavuttamisessa voi olla vaikea määrittää, sillä vaikutukset syntyvät vasta pidemmän ajan jälkeen. Vaikutukset liittyvät usein jollain tavalla palvelutoiminnan perimmäisiin tavoitteisiin. Eräs tapa tuotoksen mittauksessa voikin olla mitata vain sellaisia palvelusuoritteita, jotka täyttävät määritellyt tavoitteet. Esimerkiksi pelastuslaitoksissa tätä voitaisiin soveltaa siten, että tuotoksiksi kelpaisivat ainoastaan sellaiset hälytykset, joissa kohteessa ollaan määritellyn tavoiteajan puitteissa. 4. Rahamääräinen mittaaminen: Monet perinteisistä tuottavuuden mittausmenetelmistä hyödyntävät rahamääräistä mittaamista tuotoksiin liittyen. Myös palvelutuotannon mittaamisen yhteydessä rahamääräisiä mittareita on ehdotettu, jotta palveluiden laatu ja arvo asiakkaalle saataisiin huomioitua. Käytännössä tämä edellyttää tuotosten hintatiedon saatavuutta, ainoastaan palvelusta saatava maksu huomioidaan palvelutuotoksena. Käytännöllisyytensä ja yksinkertaisuutensa vuoksi lähestymistapa on harkitsemisen arvoinen, vaikka sitä tulisi soveltaa varoen. Markkinoista riippuva hintatieto ei välttämättä ole paras mittari organisaation pidempiaikaisen menestyksen kannalta tärkeän arvonluonnin arvioimisessa. Tuottavuus ei ole sama asia kuin kannattavuus. Käytännössä hintatietoa ei myöskään usein ole saatavilla (varsinkaan julkisella sektorilla) ainakaan riittävän yksityiskohtaisella tasolla tuottavuuden kehittämisen näkökulmasta. Helsingin projektissa pohdittiin paljon myös laadun mittaamista perinteisen tuotos/panos-mittauksen rinnalla. Näin saavutettiin tasapainoinen näkökulma palvelutuottavuuden tarkasteluun. Laadun määritelmät ja kehitystyön lopputuloksena syntyneet mittarit erosivat varsin paljon eri palvelumuodoissa. Laatu ja laadun mittarit liitettiin muun muassa seuraaviin asioihin: Toiminnasta saatavat vaikutukset: Vaikutuksia mitattiin muun muassa lasten hoito- ja kasvatussuunnitelmien yksilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisella ja vanhusten toimintakyvyn kehittymisellä. Asiakastyytyväisyys: Asiakastyytyväisyyttä mitattiin sekä suoraan asiakkaille että asiakkaiden vanhemmille tai sukulaisille suunnattujen kyselytyökalujen avulla. Monipuolinen ja yksilöllinen palvelu: Yksilöllistä palvelua tarkasteltiin muun muassa tilojen varustuksen ja henkilökohtaisten hoitosuunnitelmien avulla (onko vai ei?). 72

7 Palveluiden saatavuus: Palveluiden saatavuus liitettiin muun muassa riittävän lyhyisiin jonotusaikoihin, aukioloaikoihin ja palveluiden sijaintiin. Virheiden välttäminen: Laatua tarkasteltiin myös erilaisten vahinkojen ja tapaturmien ennaltaehkäisyn sekä pelastussuunnitelmien näkökulmasta. Monista haasteista huolimatta näyttää siis siltä, että palvelutuotannon tuottavuuden mittaamiseen on löydettävissä mielekkäitä mittareita ja mittaamiskäytäntöjä. Tarvitaan vain pitkäjänteisyyttä ja avointa kehittämisen ilmapiiriä, jotta modernit mittaustavat saadaan käyttöön. Yhteenveto Keskeinen viestimme on, että tuottavuuden mittaamisesta on jalostettavissa positiivinen, henkilöstöä innostava johtamisen ja kehittämisen väline. Tuottavuuskäsite ei ole vanhentunut, se vain tulee ymmärtää palvelukontekstissa aikaisempaa laajemmin. Palveluiden kohdalla aineettomat resurssit, toimijoiden välinen yhteistyö ja aikaansaatavat vaikutukset nousevat keskeiseen rooliin. Tämä tulisi huomioida myös mittausmenetelmiä kehitettäessä. Modernien mittauskäytäntöjen avulla on mahdollista ottaa haltuun ilmiö, joka kiistatta on avain suomalaisen yhä palveluvetoisemman yhteiskunnan kehittymiselle. Laadukkaamman mittausinformaation avulla henkilöstön tuottavuustietoisuutta voidaan parantaa ja sen sitoutuneisuutta niin yksittäisten palveluiden kuin laajemmin erilaisten palvelujärjestelmien kehittämiseen voidaan edistää. Henkilöstö tulee ottaa mukaan mittauksen kehitystyöhön, jotta sen ymmärrys oman työpanoksen ja sillä aikaansaatujen vaikutusten välisestä yhteydestä lisääntyy. Näin työntekijät pystyvät aikaisempaa paremmin myös omaehtoisesti puuttumaan omassa toiminnassaan havaitsemiinsa epäkohtiin. Oikeiden työkalujen ja informaation tukemana jokainen voi näin osallistua tuottavuustyöhön ja kantaa kortensa kekoon talkoissa, joiden tavoitteena on viime kädessä suomalaisen työn kilpailukyvyn säilyttäminen. Kirjallisuutta Jääskeläinen, A Identifying a Suitable Approach for Measuring and Managing Public Service Productivity, Electronic Journal of Knowledge Management, Vol. 7, No. 4, s (saatavilla osoitteessa Kujansivu, P., Lönnqvist, A., Jääskeläinen, A., Sillanpää, V Liiketoiminnan aineettomat menestystekijät - mittaa, kehitä ja johda. Talentum Media Oy, Helsinki. Käpylä, J., Jääskeläinen, A., Seppänen, S., Vuolle, M., Lönnqvist, A Tuottavuuden kehittäminen Suomessa: haasteet ja tutkimustarpeet. Työsuojelurahaston selvityksiä 1:2008. Työsuojelurahasto, Helsinki. Lönnqvist, A., Jääskeläinen, A., Kujansivu, P., Käpylä, J., Laihonen, H., Sillanpää, V., Vuolle, M Palvelutuotannon mittaaminen johtamisen välineenä. Tietosanoma. Lönnqvist, A., Kujansivu, P., Antikainen, R Suorituskyvyn mittaaminen tunnusluvut asiantuntijaorganisaation johtamisvälineenä. 2. uudistettu painos. Edita Publishing Oy. 73

Palvelutuotannon tuottavuuden mittaaminen ja kehittäminen. Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto

Palvelutuotannon tuottavuuden mittaaminen ja kehittäminen. Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto Palvelutuotannon tuottavuuden mittaaminen ja kehittäminen Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto Performance Management Research Group Suorituskyvyn johtamisen tutkimusryhmä Ryhmän tutkimukset

Lisätiedot

Henkilöstölähtöinen palvelutuotannon mittaaminen

Henkilöstölähtöinen palvelutuotannon mittaaminen Henkilöstölähtöinen palvelutuotannon mittaaminen TkT Aki Jääskeläinen aki.jaaskelainen@tut.fi 12.4.2011 HAKU- hankkeen ASIANTUNTIJASEMINAARI Mitä on henkilöstölähtöinen mittaaminen? Mittareiden kehittämisprosessi

Lisätiedot

Tuottavuus ja sen mittaaminen. Petri Suomala, TTY petri.suomala@tut.fi

Tuottavuus ja sen mittaaminen. Petri Suomala, TTY petri.suomala@tut.fi Tuottavuus ja sen mittaaminen Petri Suomala, TTY petri.suomala@tut.fi Voimassa olevassa hallitusohjelmassa sana tuottavuus esiintyy 31 kertaa Perusasetelma Yritykset, joiden keskeinen tavoite on kannattavuus,

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011?

TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011? 1 TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011? Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto 2 3 Haasteita tutkimusalueen tilan kuvailulle Miten määritellään tuottavuus? Tuottavuus = tuotos / panos Tuottavuus

Lisätiedot

Voiko strategian onnistumista mitata? Miten mittaaminen tukee strategian toimeenpanoa? Mitä mittarit kertovat strategian onnistumisesta?

Voiko strategian onnistumista mitata? Miten mittaaminen tukee strategian toimeenpanoa? Mitä mittarit kertovat strategian onnistumisesta? Voiko strategian onnistumista mitata? Miten mittaaminen tukee strategian toimeenpanoa? Mitä mittarit kertovat strategian onnistumisesta? Antti Lönnqvist TTY www.tut.fi/pmteam MITTARITIIMI Aineettoman pääoman

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA Matti Tiusanen Johtaja, hallituksen puheenjohtaja Motiwell tutkimuspalvelut www.motiwell.fi Työntekijät eivät enää sitoudu yrityksiin vaan mielekkääksi

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Mittaamisen tila suomalaisissa palveluorganisaatioissa:

Mittaamisen tila suomalaisissa palveluorganisaatioissa: Tampereen teknillinen yliopisto 1 (5) Mittaamisen tila suomalaisissa palveluorganisaatioissa: yhteenveto tutkimuksen keskeisistä tuloksista Miikka Palvalin Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mittaamiskäytäntöjä

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

Kirjoitus perustuu Tampereen teknillisessä yliopistossa 6.2.2012 pidettyyn uusien professorien

Kirjoitus perustuu Tampereen teknillisessä yliopistossa 6.2.2012 pidettyyn uusien professorien Antti Lönnqvist Aineeton pääoma on tärkeää tieto- ja palveluyhteiskunnassa Kirjoitus perustuu Tampereen teknillisessä yliopistossa 6.2.2012 pidettyyn uusien professorien juhlaluentoon. Professuurin alana

Lisätiedot

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Tuottavuuden tunnusluvut Eteva Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Eteva kuntayhtymä 47 omistajakuntaa 26 kunnan alueella 150 toimipaikkaa

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Potilasturvallisuus - STM - Terveydenhuollossa toimivien yksiköiden ja organisaatioiden periaatteet, joiden tarkoituksena

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI Mitä tietojohtamisessa johdetaan? Palaveri HAUS:ssa, Leena Kononen 21.3.2014 Johtamisen arkkitehtuuri on johtamisen kokonaisuus On taitoa ymmärtää yhteyksiä ja yhteentoimivuutta

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta johtaja, FT Maire Mäki 1 Haasteita julkisille palveluille ja niiden arvioinnille Säästö- ja tuottavuustavoitteet haastavat julkisen palvelutoiminnan; Korkeaa laatua

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi

Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi http://www.cs.tut.fi/ihte Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi Kaisa Väänänen-Vainio-Mattila 7.11.2007 Työajasta tuhraantuu yli kolme tuntia viikossa Kotimaiset yritykset

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14. 3.12.2014 Ruoholahti

Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14. 3.12.2014 Ruoholahti Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14 3.12.2014 Ruoholahti Organisaation innovaatiokyvykkyys = TIEDOT + TAIDOT = OSAAMINEN * ALUSTAT Innovaatioilmasto ja -kulttuuri Tahtotila ja tavoitteet

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

Luentokuvia HAKU:1. Paula Liukkonen Tukholman yliopisto paula@paula-liukkonen.se www.paula-liukkonen.se

Luentokuvia HAKU:1. Paula Liukkonen Tukholman yliopisto paula@paula-liukkonen.se www.paula-liukkonen.se Luentokuvia HAKU:1 Paula Liukkonen Tukholman yliopisto paula@paula-liukkonen.se www.paula-liukkonen.se Teoriasta ja menetelmistäasiaa Ohjauspaketti; ohjaaamisen mallit, rutiinit ja menetelmät Malmi, Brown

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tulevaisuuden kunnalliset palvelut perustuvat kestävään tuottavuuskehitykseen ja vastuulliseen työelämään. Tämä tarkoittaa työelämän

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Tuotteistaminen, kannattavuus ja tuottavuus museoissa. Kimmo Levä, FM, MBA Museonjohtaja Mobilia

Tuotteistaminen, kannattavuus ja tuottavuus museoissa. Kimmo Levä, FM, MBA Museonjohtaja Mobilia Tuotteistaminen, kannattavuus ja tuottavuus museoissa Kimmo Levä, FM, MBA Museonjohtaja Mobilia Kenelle ja mitä osaamista museot voivat tuotteistaa ja tarjota? MUUTOKSEN PROSESSI 1. ERILAISET TULOKSET

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

Ilkka Kouri. Lean taskukirja

Ilkka Kouri. Lean taskukirja Ilkka Kouri Lean taskukirja Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Katriina Valminen ja Jesse Valtanen Asiakaslähtöisyys palveluinnovaa3oissa suuret puheet, pienet teot? 4.10.2012 Esityksen sisältö PALVELUJEN

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Johtamisen keskeiset osa-alueet toiminnan suunnittelu ja voimavarojen varaaminen voimavarojen kohdentaminen

Lisätiedot

TIETOTYÖN SUORITUSKYVYN MITTAAMINEN JA KEHITTÄMINEN SENAATIN TAVOITTEET HELJÄ FRANSSILA, 10.9.2015

TIETOTYÖN SUORITUSKYVYN MITTAAMINEN JA KEHITTÄMINEN SENAATIN TAVOITTEET HELJÄ FRANSSILA, 10.9.2015 TIETOTYÖN SUORITUSKYVYN MITTAAMINEN JA KEHITTÄMINEN SENAATIN TAVOITTEET HELJÄ FRANSSILA, 10.9.2015 TYÖAJAN JAKAUTUMINEN VALTIOLLA Lähde: Veli-Matti Lehtonen (2014) Henkilöstöjohtamisen keinot saavuttaa

Lisätiedot

HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy

HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy Virvo Oy HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Miksi mittaaminen on tärkeää? HR-mittareiden

Lisätiedot

Mittaaminen Riskienhallinnassa, Case Metso

Mittaaminen Riskienhallinnassa, Case Metso Mittaaminen Riskienhallinnassa, Case Metso SRHY 3.11.2006 Heljo Laukkala Riskienhallintajohtaja Metso lyhyesti Vuonna 2005: liikevaihto oli noin 4,2 miljardia euroa, noin 22 000 työntekijää yli 50 maassa.

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Kuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI 3.10.2013 Kauko Aronen

Kuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI 3.10.2013 Kauko Aronen Kuntien tuottavuuden mittaaminen KEHTO-FOORUMI Kauko Aronen Miksi? V. 2009 hallitus kehysriihessä asetti 20 suurimalle kaupungille tehtävän laatia tuottavuusohjelma ja päätti sen seurannasta Tuottavuuden

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro EU- ja kv-verkoston tapaaminen Kuntatalo 2.10.2013 Strategiajohtaja Jorma Valve, Espoon kaupunki Mikä on projektimalli? Projektimalli on projektimuotoisen

Lisätiedot

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014 Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan CT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TVA TALKS 7-8.5.2014 1. Kaksi kuvaa T:n ja digitaalisen tiedon käytöstä Suomessa 2. T-Barometri

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja

Lisätiedot

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä?

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Elina Moisio Tutkija, TkL, MBA 17.8.2011 Kannustaminen = suoritus- tai tulosperusteinen palkitseminen? Perinteinen oletus:

Lisätiedot

Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan?

Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan? Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan? Sosiaalityön kehittämisen foorumi 15.11.2012, Socca Elina Aaltio, VTM, jatko-opiskelija Helsingin yliopisto, politiikan ja talouden

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden

Lisätiedot

Laadun kehittämisestä businesshyötyjä

Laadun kehittämisestä businesshyötyjä Laadun kehittämisestä businesshyötyjä Pekka Kantola, OBN, 2015 Tervetuloa kehittämään liiketoimintaa kanssamme LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEN ASIANTUNTIJA Perinteiset ja teknologiatoimialat PROFESSIONAL Oulu

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Kehittämishankkeet ja tuottavuus

Kehittämishankkeet ja tuottavuus Kuntakehto-hankkeen loppuseminaari, Kuntatalo 18.4.2013 prof. Ismo Lumijärvi Kehittämishankkeet ja tuottavuus Miksi tutkia tuottavuutta? Kunnissa on tuottavuusohjelmia ja yleistä tarvetta suunnata hankkeita

Lisätiedot

Mitä Lean on? Lean5 Europe Oy Ltd

Mitä Lean on? Lean5 Europe Oy Ltd Mitä Lean on? Lean5 Europe Oy Ltd Tommi Elomaa MITÄ ON LEAN? 1. ARVO TEHDÄÄN VAIN SITÄ, MIKÄ TUOTTAA ARVOA ASIAKKAALLE. EI TEHDÄ MITÄÄN MUUTA. Leanin keskeinen ajatus on päinvastainen Tarkoitus ei ole

Lisätiedot

Eurajoen kunta, tulospalkkiomalli 2015 15.10.2014 1

Eurajoen kunta, tulospalkkiomalli 2015 15.10.2014 1 Eurajoen kunta, tulospalkkiomalli 2015 15.10.2014 1 Eurajoen kunta. Henkilöstön tulospalkkiomallin tavoitteet ja mittarit vuodelle 2015. NÄKÖKULMA TAVOITE TULOSPALKKIOJÄRJESTELMÄN MITTARI TAVOITETASO PAINO-

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

ARVOTIETO Oy. Asiakasdatasta lisäarvoa. Marko J. Kivelä www.arvotieto.fi

ARVOTIETO Oy. Asiakasdatasta lisäarvoa. Marko J. Kivelä www.arvotieto.fi ARVOTIETO Oy Asiakasdatasta lisäarvoa Marko J. Kivelä www.arvotieto.fi Strategiatyön ja Informaatiotyön inspiroiva symbioosi. Miksi Business Intelligence strategia ja mitä se sisältää? BUSINESS INTELLIGENCE

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot