Valtiovarainministeriö E-JATKOKIRJE VM RMO Nikitin Minna(VM), Sarjo Kristina JULKINEN EDUSKUNTA: Suuri valiokunta

Transkriptio

1 Valtiovarainministeriö EJATKOKIRJE VM RMO Nikitin Minna(VM), Sarjo Kristina JULKINEN EDUSKUNTA: Suuri valiokunta Asia Ukrainan rahoitusapu U/E/UTPtunnus E 152/2014 vp EUTORItunnus EU/2015/0490 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti annettua selvitystä täydentävä selvitys Ukrainan rahoitusavusta. Valtiovarainministeri Antti Rinne Finanssineuvos Kristina Sarjo LIITTEET VM Viite

2 2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi VM EK

3 Valtiovarainministeriö, Valtioneuvoston kanslia, Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO VM RMO Nikitin Minna(VM), Sarjo Kristina, PautolaMol Niina(VNK), Saarikoski Outi(VNK), Peltokoski Päivi, Hurtta Mia(UM) JULKINEN Asia Ukrainan rahoitusapu Kokous EUministerivaliokunta U/E/UTPtunnus E 152/2014 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Komission ehdotus 1,8 miljardin euron makrotaloudellisesta rahoitusavusta on tällä hetkellä Euroopan parlamentin käsittelyssä. Suomen kanta Sotatilanne ja vaikea taloudellinen tilanne uhkaavat Ukrainan vakautta. Suomi pitää tärkeänä, että Ukrainan sisäinen kehitys saadaan vakautettua. Keskeiset rakenneuudistukset tulee panna toimeen tehokkaasti. Suomi korostaa kaiken rahoituksen ehdollisuutta ja erityisesti IMF:n roolia rakenneuudistuksiin ja muihin sopeutustoimiin liittyvän ehdollisuuden valvonnassa. Suomi hyväksyy parhaillaan käsiteltävänä olevan komission ehdotuksen 1,8 miljardin euron makrotaloudellisen rahoitustuen myöntämiseksi Ukrainalle (E 152/2014 vp). Lisäksi Suomi on muiden EUmaiden kanssa sitoutunut neuvoston deklaraatiossa harkitsemaan makroavun kasvattamista tulevaisuudessa (DS 1081/15). Kun päätetään Ukrainalle myönnettävästä EU:n ja kansainvälisten rahoituslaitosten rahoitusavusta, on myöntämiskriteereitä sovellettaessa otettava huomioon Ukrainan erityinen tilanne sekä unionin ja EUmaiden tarve toimia yhtenäisesti. Pääasiallinen sisältö Ukrainan kriisi ja paheneva talouden taantuma Ukrainan kriisi on moniulotteinen kokonaisuus, jossa yhdistyvät itäosissa käytävä aseellinen konflikti ja maan mittavat talousvaikeudet. Ukraina on poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa on vaikea noudattaa normaaleja kansainvälisten rahoituslaitosten kriteereitä. Nämä kriteerit liittyvät mm. toimenpiteisiin, joilla varmistetaan valtion velkakestävyys.

4 2(7) Aseellinen konflikti on jatkunut lähes vuoden. Maaliskuussa 2014 Venäjä liitti itseensä Krimin niemimaan ja huhtikuussa alkoivat taistelut Donbasin alueella. Konfliktissa on kuollut ihmistä, haavoittunut ja lähtenyt pakolaisiksi 1,7 miljoonaa. Konflikti pahentaa Ukrainan taloudellista taantumaa, joka johtuu pitkään jatkuneesta makrotalouden epätasapainosta ja rakenteellisista ongelmista. Puolustusmenojen kasvu kasvattaa budjettimenoja ja vientituloja on menetetty. Kriisin vaikutukset tuntuvat erityisesti teollisen tuotannon vähentymisenä, neljännes Ukrainan teollisesta tuotannosta ja ulkomaanviennistä on tullut juuri Donbasin alueelta. Ukrainan BKT supistui viime vuonna arviolta noin 7 8 prosenttia. Merkittäviä ongelmia ovat yleinen epävarmuus, pankkisektorin vaikeudet sekä maan ulkoisen maksukyvyn heikkeneminen. Ukraina ei saa tällä hetkellä rahoitusta kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta. Ukrainan tavoite on vahvistaa maata osaksi läntistä yhteisöä. Keskeinen kysymys on sisäisten uudistusten onnistuminen. Ukrainan tulee tehdä uudistuksia muun muassa perustuslain, oikeusjärjestelmän, julkisen hallinnon, vaalilainsäädännön, talous ja verolainsäädännön, korruptiontorjunnan, energiasektorin ja poliisin osalta. Konfliktin loppumisen lisäksi Ukrainan sisäinen vahvistuminen ja eteneminen reformeissa olisivat EU:nkin kannalta paras keino maan nostamiseksi jaloilleen. Ukraina on pyytänyt myös sotilaallista apua. Yksikään valtio ei toistaiseksi ole ilmoittanut varsinaisen aseavun antamisesta. Konfliktin kärjistyttyä kysymys aseavusta on noussut joissakin maissa harkintaan. Konfliktia ei kuitenkaan voida ratkaista sotilaallisesti. Viime kädessä konfliktin ratkaisun kannalta olennaisinta on, että Ukrainan yhteiskunnallinen kehitys ja yhteenkuuluvuus vahvistuvat, mikä puolestaan edellyttää taloudellisia, poliittisia ja muita reformeja sekä ulkoista apua. Ukrainan vakautuminen ja konfliktin päättyminen on koko Euroopan turvallisuuden kannalta keskeisen tärkeä kysymys. Ukrainan rahoitusapu OECD:n kehitysapukomitean (DAC) määrittelemien kriteerien mukaisesti Ukraina on kehitysapukelpoinen maa. Kansainväliset rahoituslaitokset ja järjestöt, EU ja sen jäsenmaat sekä useat Euroopan ulkopuoliset maat kuten Yhdysvallat, Kanada ja Japani, tukevat Ukrainaa lainoilla, kehitysyhteistyöllä, humanitaarisella avulla ja asiantuntijaavulla. Odotettua heikompi talouskehitys ja ItäUkrainan konfliktin pitkittyminen ovat kasvattaneet tarvetta lisärahoitukseen. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi , että Ukrainan rahoitusvaje tulee olemaan noin 40 miljardia dollaria seuraavien neljän vuoden aikana. Muun muassa EU ja IMF ovat ilmaisseet valmiutensa lisätä tukea Ukrainalle. EU EU on merkittävä avunantaja Ukrainalle. Tuki koostuu humanitäärisestä avusta, makrotaloudellisesta rahoitusavusta, apumuotoisesta tuesta, rahoitusyhteistyöstä eri aloilla kuten energiaturvallisuus, liikenne, ympäristö ja rajavalvonta sekä teknisestä tuesta mm. korruption vastaisissa toimissa.

5 3(7) EU:n lainamuotoinen tuki Ukrainalle muodostuu makrotaloudellisesta rahoitusavusta ja Euratom lainoista, joilla on EU:n takaus. Vuoden 2014 lopussa nämä lainat olivat kokonaisuudessaan 1,7 miljardia euroa. Makrotaloudellisen avun osuus oli 1,6 miljardia euroa, josta 1,36 miljardia euroa on maksettu ja loput 250 miljoonaa euroa on tarkoitus maksaa tämän kevään aikana. Komissio on tehnyt tämän vuoden alussa esityksen uuden 1,8 miljardin euron makrorahoitusavun myöntämisestä Ukrainalle lainan muodossa. Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät makrotaloudellisesta rahoitusavusta tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen. Päätöstä työstetään parhaillaan Euroopan parlamentissa. Neuvosto on myös sitoutunut harkitsemaan lisää makrotaloudellista rahoitusta. EU käyttää makroapuinstrumenttiä vain maissa, joita IMF jo rahoittaa oman ohjelmansa kautta. Makroapua voidaan antaa maille, jotka ovat maantieteellisesti, taloudellisesti ja poliittisesti lähellä EU:ta, kuten kandidaattimaat ja EU:n naapuruuspolitiikan maat. Viime vuosina tukea on maksettu Ukrainan lisäksi myös Jordanialle, Tunisialle ja Georgialle. EU kanavoi budjetistaan Ukrainalle myös apumuotoista tukea muiden instrumenttien, kuten Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusinstrumentin kautta. Rahoitusinstrumentin avulla tuetaan Ukrainan uudistuksia sektorikohtaisilla ohjelmilla. Rahoituskaudella Ukrainan osuus tulee olemaan miljoonaa euroa. Muun EU rahoituksen osalta vuoden 2014 lopussa Euroopan investointipankin EIP:n sitoumukset Ukrainaan olivat 2,6 miljardia euroa. EBRD Euroopan jälleenrakennus ja kehityspankin EBRD:n lainasalkku Ukrainalle oli viime vuoden lopussa 5,1 miljardia euroa. IMF Ukrainan viranomaiset ja IMF pääsivät alustavaan sopimukseen uudesta 4vuotisesta ohjelmasta IMF:n johtokunta päättää ohjelmasta todennäköisesti maaliskuun alussa. Uusi IMFohjelma on suuruudeltaan yhteensä 17,5 miljardia dollaria vuosina Tällä hetkellä (eli ennen kuin uudesta lainasta on vielä maksettu yhtään erää) IMF:llä on vanhojen lainojen saatavia Ukrainalta noin 5,3 miljardia dollaria. Maailmanpankki Maailmanpankki on tällä hetkellä sitoutunut rahoittamaan Ukrainahankkeita 6,1 miljardin dollarin arvosta. Tähän sisältyy sekä budjettitukea että hankerahoitusta. NIB Pohjoismaisen Investointipankin NIB:in Ukrainapositio on tällä hetkellä 33 miljoonaa euroa. Muu tuki Ukrainalle Suomen valtion Ukrainalle kohdentama tuki koostuu kehitysyhteistyöhankkeista, humanitaarisesta avusta ja asiantuntijoista sekä tuesta eräiden kansainvälisten järjestöjen

6 4(7) hankkeille, erityisesti ETYJin monitorointimissiolle. Suomi tuki Ukrainaa vuonna 2014 yhteensä noin 6,4 miljoonalla eurolla. Vuonna 2015 apua on tähän saakka osoitettu 0,6 miljoonan euron edestä. Baltian maiden ja pohjoismaiden yhteinen tuki Ukrainalle vuonna 2014 oli yhteensä 105,3 miljoonaa euroa (ml. Suomen tuki 6,4 milj.euroa). Yksittäisistä maista suurimpia tukijoita ovat Yhdysvallat ja Saksa. Yhdysvallat on luvannut tukea Ukrainaa 2 miljardin dollarin lainatakauksin vuosina ja Saksa on myöntänyt 500 miljoonan euron takauksen Ukrainalle jälleenrakennuslainaan. Rahoituksen ehdollisuus EU:n makrotaloudellinen rahoitusapu on ehdollista. Se on lainarahaa, joka maksetaan erissä yhteisymmärryspöytäkirjan (MOU) ehtojen täyttyessä. Lisäksi EUmaksuerien ehtona on IMF ohjelmaan sisältyvien sopeutus ja rakennetoimien toteutuminen. Vastauksena Ukrainan akuuttiin tilanteeseen EU:n komissio perusti keväällä 2014 Support Group for Ukraine tukiryhmän. Tämä 30jäseninen ryhmä pääosin komission virkamiehiä työskentelee yhtäältä monitoroidakseen, mutta myös avustaakseen Ukrainaa assosiaatiosopimuksen toimeenpanossa ja erityisesti maalta vaadittavien systeemisten uudistusten toteuttamisessa. Vastaavasti IMF:llä on pitkä kokemus kriisimaiden auttamisesta ja ehdollisuuden seurannasta. Sen johtokunta tarkastelee säännöllisin väliajoin (tässä tapauksessa arviolta 3 kk välein) sitä, onko maa noudattanut sovittua ohjelmaa. Lainaerä myönnetään vain, jos ohjelmaa on noudatettu ja sovitut toimenpiteet on pantu täytäntöön. Ukrainan IMFohjelmassa keskitytään makrotalouden vakauttamiseen sekä merkittäviin rakenneuudistuksiin, joilla pyritään kestävään talouskasvuun. Ukrainalta edellytetään etupainotteisia uudistuksia valtion rahoituksellisen tilanteen ja liiketoimintaympäristön parantamiseksi, sosiaali ja eläkejärjestelmän uudistamiseksi sekä erityisesti korruption vastaisia toimia. Yksittäisistä uudistuksista eräs merkittävimmistä on energiahintojen subvention vähentäminen. IMFohjelmassa edellytetään, että energiahinnat nostetaan markkinahintojen tasolle vuoden 2017 alkupuoliskolla. Suomen vastuista Suomi osallistuu Ukrainan tukemiseen sekä kahdenvälisesti, EU:n kautta että kansainvälisten järjestöjen ja kehityspankkien kautta. Osassa Ukrainaa tukevia rahoituslaitoksia (EBRD ja Maailmanpankki) Suomi on osakkeenomistajana. Kansainvälistä valuuttarahastoa rahoitetaan kiintiömaksuilla Suomen pankin valuuttavarannosta. EIP:n lainoilla sekä makrotaloudellisella rahoitusavulla on EU:n takaus. Tästä johtuen sekä päätöksentekomenetelmät että mekanismit, joilla mahdolliset tappiot tulisivat Suomen maksettaviksi, ovat erilaisia. EU:n makrotaloudellinen rahoitusapu hoidetaan EU:n budjetista. Suomen osuus EU:n budjetista on noin 1,6 prosenttia. Jos lisärahoituksen tarve on tulevaisuudessa merkittävä eikä tarpeita pystytä hoitamaan EU:n talousarvion puitteissa, voi Suomelle tulla lisäbudjettimaksuja. EIP:ssa, EBRD:ssä, IMF:ssä ja Maailmanpankissa operatiiviset päätökset rahoitusavusta tekevät näiden rahoituslaitosten johtokunnat. EBRD:ssä Suomella on yhteinen johtokuntaedustaja Norjan ja Latvian kanssa. IMF:ssä ja Maailmanpankissa Suomi kuuluu Pohjoismaiden ja Baltian maiden vaalipiiriin.

7 5(7) EIP:n Ukrainarahoitus hoidetaan EIP:n lainamandaatin kautta, jolla on EU:n takaus. Suomen edustaja EIP:n valtuustossa, joka on pankin korkein päätöksentekoelin, on valtiovarainministeri. Suomen osuus EBRD:ssä 1,25 prosenttia ja valtio on maksanut tämän mukaisen pääomaosuuden pankille. EBRD:n Ukrainan vakauttamisen ja kestävän kasvun monenvälisen rahaston kautta Suomi tukee Ukrainaa 1,5 miljoonalla eurolla. Suomen edustaja hallintoneuvostossa, joka on EBRD:n korkein päätöksentekoelin, on valtiovarainministeri. IMF:ssä Suomen osuus 0,53 prosenttia. Suomen pankki hoitaa valuuttavarannostaan Suomen IMF sitoumukset ja Suomen pankilla on valtiontakaus näille sitoumuksille. Suomen edustaja hallintoneuvostossa on Suomen Pankin pääjohtaja. Suomen osuus Maailmanpankissa 0,52 prosenttia. Suomen valtio on maksanut Suomen pääomaosuuden Maailmanpankkiin. Suomen edustaja hallintoneuvostossa, joka on Maailmanpankin korkein päätöksentekoelin, on valtiovarainministeri. Sekä Maailmanpankin että EBRD:n osalta Ukrainankin apuun liittyvä riski liittyy kyseisten pankkien luottoluokituksen laskuun ja siitä aiheutuvaan pääomankorotustarpeeseen. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu VM, VNK, UM EUministerivaliokunta Eduskuntakäsittely Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat

8 6(7) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/Kristina Sarjo, p VM/Minna Nikitin, p VNK/Niina PautolaMol, p VNK/Outi Saarikoski, p UM/Päivi Peltokoski, p UM/Mia Hurtta, p EUTORItunnus EU/2015/0490 Liitteet Viite

9 7(7) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi