Luonnonsuojelun sosiaaliset ja poliittiset haasteet, Esimerkkejä Tansaniasta. luennon rakenne. (Luonnon)suojelun käsitteestä (2)

Transkriptio

1 Luonnonsuojelun sosiaaliset ja poliittiset haasteet, Esimerkkejä Tansaniasta Ympäristö ja luonnonvarat luentosarja Heini Vihemäki (IDS) (kysymyksiä, kommentteja ja palautetta luennolla tai muuten, kiitos!) luennon rakenne 1. Johdanto: (Luonnon)suojelun käsitteestä 2. suojelu- ja kehityskysymykset globaalisti 3. sellukiistaesimerkki (ja kysymyksiä?) 4. Lähestymistapojen ja ajattelun muutos luonnonsuojelussa/bd suojelussa 5. Tansaniasta ja luonnonsuojelusta taustaa 6. Esimerkkitapauksia (TZ): A) Arushan kansallispuisto (Neumann) B) Itä- Usambara (heini) 7. Yhteenvetoa (Luonnon)suojelun käsitteestä (1) Luonnonsuojelussa kyse luonnon (maisemien, ekosysteemien, lajien, geenien) säilyttämistä, perusteet nousee us. enemmän ns. luonto-keskeisestä näkemyksestä (säilyttäminen tärkeää vaikkei olisi suoraan hyötyä ihmiselle) historiallinen tausta mm. kansallispuistot ja jaottelu ihmiseen ja muuhun luontoon ympäristönsuojelu osin päällekkäinen termi, mutta ihmiskeskeisempi ajattelu taustalla termien määrittelyissä ja käytössä vaihtelua, päällekkäisyyksiä usein (Luonnon)suojelun käsitteestä (2) nyk. puhutaan myös biodiversiteetin (BD; biologisen monimuotoisuuden) suojelusta ja/tai luonnonvarojen hallinnasta (natural resource management) lähtökohtana niissä us. ihmiselle tärkeät arvot (esim. tulevaisuuden tarpeet ja hyödyntämiseen kestävästi ) Luonnonsuojelun käsitteestä (3) lähestymistavat ja käsitteet jossain määrin sekoittuneet nykykeskustelussa ja politiikassa, luonnonsuojelulliset aspektit voi sisältyä BD suojelutavoitteisiin luonnonsuojelu tässä yhteydessä: ko. (Tansanian) tapauksissa kyse suojelualueista ( protected areas ) joissa lajien, elinympäristöjen ja maisemien säilyttäminen (alkuperäisinä ja balanssissa ) yksi keskeinen virallinen tavoite pitkään Esim: Sellutehdaskiista Argentiinan ja Uruguayn välillä Miten ja mitä voisi tutkia poliittisen ekologian suuntauksesta ko. ympäristönsuojeluun/luonnonvarojen hallintaan ja käyttöön liittyvää kiistaa? Millaisia kysymyksiä voisi esittää ko. aiheesta? 1

2 Esim: Sellutehdaskiista Argentiinan ja Uruguayn välillä Botnianja Encensellutehdashankkeet Uruguayn puolella kritiikkiä liittyen toimeentuloon (turismi) ja ympäristövaikutuksiin Uruaylle suurin ulkom. investointi koskaan (työllisyys, alueen ja valtion BKT) myös laajemmat poliittiset vaikutukset Botnian sellutehdas kiristää Uruguayn ja Argentiinan välejä (artikkeli, Suomen IPS ) esimerkkikysymyksiä sellutehdaskiistaan eri PE näkökulmista Symbolinen valta: Miten asiasta uutisoidaan ja millaisia käsitteitä ymp. ja sos. ongelmista käytetään (esim. mediassa), miten tämä vaikuttaa esim. ratkaisuyrityksiin? Toimijoiden väliset suhteet: Millaisia eril. intressejä, tavoitteita eri toimijoilla (yksilöillä, sos. ryhmillä) on, ja miten ne pyrkivät ajamaan niitä? (esim. kansalaisaktivistit, firmat) Mitä seurauksia niiden toiminnalla mahd. on ympäristölle? Poliittisen taloustieteen suuntaus : Miten markkinavoimat ja esim. kansallisessa/alueellisessa ympäristöpolitiikassa olevat epäjohdonmukaisuudet ja ristiriidat vaikuttavat kiistan syntyyn ja sen etenemisiin, ympäristöllisiiin ja sos. seurauksiin? suojelu- ja kehityskysymykset globaalisti Suojelualueiden hintalappu kuka maksaa? (ja kuinka paljon pitäisi suojella?) huoli lajiston ja ekosysteemien sekä maisemien häviämisestä ja köyhtymisestä globaalisti (ns. 2. sukupuuttoaalto) luonnonsuojelullisesti tärkeät alueet usein tal. köyhissä maissa (esim. trooppiset metsät, suuri lajimäärä) globaalit ympäristösopimukset esim. Convention on Biological Diversity (CBD) periaatteessa velvoittaa ko. maita(kin) suojelemaan luonnon monimuotoisuutta suojelualueet (protected areas) yksi tärkeänä pidetty keino tässä rahoitusongelma (erit. Etelän maissa) The Global Environment Facility (GEF), the main funding source for action on biodiversity, only has three billion dollars available for the next four years, but 25 billion dollars a year will be needed to create the protected areas required to meet the 2010 goal, according to Greenpeace. Inter Press Service (IPS) Mario Osava raportti CBD osapuolten 8. kokouksesta Brasiliassa (1.4.06) Luonnonsuojelu ja kehityskysymykset (2) - köyhyyden vähentäminen vs. biodiversiteetin suojelu-tavoitteet ja pyrkimys integroida ne eri tavoin suojelun kustannusten ja hyötyjen epätasainen jakautumien kuinka kompensoida paikallisten ihmisten alueiden ja käyttömahd. menetykset suojelualuiden perustamisprosesseissa? käytön vs. suojelun väliset ristiriidat ja niihin (usein) liittyvät kiistat ja konfliktit Ajattelun ja lähestymistapojen muutos luonnonsuojelussa liittyy symbolisen, ideologisen vallan käyttöön (vrt. edel. luento) Paradigman käsite: vallitseva käsitteellinen kokonaisuus ( käsitteellistämisen tapa ), tapa määritellä ongelmia ja ratkaisukeinoja niihin eri paradigmojen välillä kilpailua, ja us. (vähittäinen) muutos niiden asemassa Blaikie & Jeanrenaud 1997 biodiversity and human wellfare, erittelee mallin suojelun paradigmoista 2

3 Tiukan suojelun paradigma klassinen, valtiojohtoinen, autoritäärinen ja ihmiset poissulkeva lähestymistapa suojeluun historiassa pitkät perinteet ja vallitseva asema (esim. Afrikassa kansallispuistot, metsästysalueet historiallisesti) tähän liittyi us. myös wilderness - idea(ali): koskemattomat alueet, joita ei ole pilattu ihmistoiminnalla (mm. Adams, W. & Mulligan, M. 2003: Decolonizing nature; Anderson & Grove 1987 Conservation in Africa) Osallistava (populistinen) paradigma synty liittyy edel. klassisen lähestymistavan vastustukseen viime vuoden aikana muodostunut (BD suojelussa) ja saavuttanut valtaaseman esim. kv. keskusteluissa suojelusta (tosin 1990-l jo haastettu voimakkaastikin suojelukeskustelussa) ihmis-keskeiset ja erilaiset osallistavat suojelumallit (kuten yhteishallinta ) epätasaiset valtasuhteet toimijoiden välillä yksi haaste (Blaikie & Jeanrenaud) uusliberalistinen taloudellinen paradigma markkinoiden toimintaa ja niiden säätelyvaikutuksia luonnonvarojen käyttöön korostava ajattelu- ja lähestymistapa (valtion sääntelyn sijaan) esim. turismi arvokkaille alueille (oma esim.) Tansaniassa luonnonsuojeluhankkeille rahaa sijoitusrahastojen kautta ongelmina esim. luonnon/bd arvon määrityksen vaikeudet, markkinatehokas toiminta harvoin käytännössä todellisuutta tai suojelun kannalta parasta Tansaniasta taustaa väestömäärä 37 milj. as. ja km2 etnisesti ja luonnonoloilta monimuotoinen maa väestönkasvu 1.83% (2006 arvio) taloudellinen tilanne: köyhimpien kehitysmaiden joukossa Tansaniasta taustaa siirtomaatausta ja itsenäistyminen (1961, 1964 Zanzibari mukaan) elinkeinona maanviljelys tärkein, n. puolet BKT:sta (turismi kasvava tal. sektori) tal. riippuvuus kehitysavusta merkittävä (myös ympäristöhankkeita paljon) Tansania ja suojeluhaasteet suojelualueiden suuri osuus maan pinta-alasta eli yli 30 % (Brockington 2005) yleiset ympäristöongelmat: maaperän köyhtyminen, metsäkato, aavikoituminen (CIA The World FACT Book mukaan) metsät häviää arvioiden mukaan ha/a (0,3 %) (FAO 2002) tai jopa ha/a (1,5%) (National Forest Policy 1998) maanviljelysmenetelmät (vuoroviljely/ kaskeaminen ) ja käyttöpuuntarve yksi suora tekijä, mutta laajemmat ja monimutkaisemmat syyt taustalla, esim. tuotteiden hinnat (maailman) markkinoilla, maan omistukseen liittyvät tekijät (osin historialliset), laittoman puun markkinat 3

4 metsä- ja luonnonsuojelupolitiikka (1) metsien hallinta: valtion (sekä keskus että paikallishallinnon alla) suoraan sekä yhteisöjen (kylät) hallinnassa olevia alueita valtion suojellut metsäalueet (reservit) perint. tiukasti keskushallinnon alla (esim. Usambaralla) metsälaki ja politiikka: asteittainen muutos osallistavampaan (participatory) politiikkaan ja metsienhallinnan strategioihin ensin social forestry lähestymistapa (1980-l), myöh. kehittyi erilaiset yhteistöpohjaiset ja yhteishallinnan mallit sekä integroidut kehitys- ja suojeluhankkeet uusi metsälaki (2002) ja politiikka (1998) silti vaikutteita vielä aikaisemmista lähestymistavoista ja ajattelusta Esimerkki metsiensuojelualueiden uhkakuvista (mm. viljelijät, väestönkasvu) Government forest reserves, i.e. gazetted forests, are constantly threatened by encroachment and shifting cultivation resulting from a high population pressure. Wild fires are taking place annually affecting both natural forests and plantations. Lack of systematic management, unclear boundaries and inadequate resources for controlling have led to illicit felling of trees (National Forest Policy 1998) metsä- ja luonnonsuojelupolitiikka (2) maanomistuspolitiikka ja olot: pitkään ollut viral. valtion omistus, jonka alla erilaisia omistus/käyttöoikeusjärjestelyitä yhteisöille, yksilöille ja yrityksille, customary tenure perinne ja siihen liittyen omistusoikeuksien tulkinnanvaraisuudet käytännöissä viime vuosina yksityistämis- ja maanomistussuhteiden virallistamispyrkimys politiikassa lakien toimeenpanossa usein viivästyksiä ja tiet. uudistuksiin vastustusta hallinnon eri portailla Esimerkki Arushan Kansallispuiston suojelusta (1) Neumann, R. 1998: Imposing Wilderness: Struggles over livelihood and Nature Preservation in Africa miten länsimainen suojeluajattelun historia (ja käsitykset ideaalisesta luonnosta ) heijastuu ko. alueella? millaisia sosiaalisia vaikutuksia luonnonsuojelulla ja suojelualueiden perustamisella on ko. alueella (toimeentulo, ekologia)? Meru-ryhmän asema (pitkä historia ja yhteydet ekosysteemien ja maisemien muodostumiseen ko. alueella (Koillis-Tansania) Arushan kansallispuiston suojelu (2) siirtomaahallinnon pakottava luonnonvarapolitiikka yhdistyi ihmisetpoissulkevaan ( klassiseen ) suojelupolitiikkaan ja suojelualueiden perustamis- ja hallintaprosesseihin negat. vaikutukset usein paikallisille asukkaille (mm. toimeentulon menet. ja elinkeinostrategioiden muutokset) tuotantomaisemista kulutusmaisemiin (turismi) vastarinta ja asukkaiden yhteistoiminta valtiota vastaan osa seurauksia Itä-Usambara ja Eastern Arc vuorten sijainti Tansaniassa vuoristojen (erit. Eastern Arc) metsäalueilla korostuu biodiversiteetti ja muut suojelu-arvot (vrt. avoimet metsät) Eastern Arc vuoret suojeludiskurssissa 25:n global hot spot joukossa 4

5 Itä-Usambara ja Amanin suojelualue Itä-Usambara ja osallistavan (participatory) suojelun haasteet (1) Historiaa: alueella pitkään ihmisasutusta (banturyhmään kuuluvia), ja metsienkäytöstä merkkejä Saksan ja Britannian siirtomaahallinto perusti ensimmäiset metsäreservit, joissa tiukat säännöt käyttöä koskien taloudelliset, ympäristölliset ja ekologiset/luontokeskeiset syyt jossain määrin kiistoja ja metsien laitonta käyttöä ko. vaiheissa (liittyi siirtomaahallinnon puutteellisiin resursseihin osin, osin myös vastarintaan) erit luvulta asti hyödyntämispaineet (kaardemumman viljely metsissä, lisääntyvä muuttoliike ja maantarve) Itä-Usambara ja osallistavan (participatory) suojelun haasteet (2) Suomen tuki metsien teol. käyttöön 1970-l. ja 1980-l. alussa ja ympäristölliset ongelmat suojelu- (ja kehitys)hankkeet ja muutos strategioissa osallistavaan suuntaan vähitellen ja 1990-luvuilla: hyötyjen ja kustannusten jakaminen ja toisaalta vallan osallistamisen keinoina esim. PRA suunnittelussa, kylämetsät ja ympäristö/metsäkomiteat kyliin) toimeentuloa kompensoivat (kehitys)hankkeet samaan aikaan iso ongelma (suojelutavoitteille) puun laittomista hakkuista (arvopuulajit, kasvavat markkinat, korruptio) Itä-Usambara: osallistavan metsien suojelun haasteet (3) toimeentuloa tukevat hankkeet: vaihteleva menestys paikallisten as. välillä hyötyjen jakautumisen epätasaisuus, (liittyy valtasuhteisiin yhteisöissä) toisaalta myös kiinnostusta osallistua hankkeisiin ja itse toimintaan (taloudelliset tuotot, sekä suojeluarvot nähty tärkeinä) ekoturismin mahdollisuudet ja haasteet (mm. ympäristöllinen kestävyys ja tulonjako) suojelun taloudellisten vaikutusten (suojelualueiden perustamiseen liittyvät kompensaatiot) aiheuttamat haasteet metsien suojelusorganisaatiossa vastustusta ja vallasta kiinnipitoa (menetetyt edut) paikallisen tason ohella laajemmat tal. ja pol. tilanne ja prosessit vaikuttaa suojelualueiden hallintaan Yhteenvetoa (1) luonnonsuojeluajattelussa ja lähestymistavoissa tapahtunut muutoksia, pyrkimys tehokkaampiin ja toisaalta sosiaalisesti kestävämpiin (oikeudenmukaisempiin) ratkaisuihin, esim. jakamalla vastuuta & valtaa muutokset eivät silti totaalisia, ja eri lähestymistapojen piirteitä käytännöissä sosiaalisia ja poliittisia haasteita luonnonsuojelussa edelleen paljon, vaikka ns. osallistava suojelupolitiikka myös hyödyttänyt osaa paikallisista asukkaista, ja avannut uusia vaikuttamismahdollisuuksia paikoin Yhteenvetoa (2) osallistavien suojelustrategioiden suojelulliset (ekologiset) vaikutukset ja linkit paikoin kyseenalaistettu (erit. luonnonsuojelutahot), keskustelu jatkuu yksinkertaisia tai joka paikkaan suoraan soveltuvia ratkaisuja suojelu- ja kehityskysymyksiin ei ole helppo, tai mahdollista määritellä (mm. paikallisten olosuhteiden ja historian vaikutus) 5