Käypä hoito -suositus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käypä hoito -suositus"

Transkriptio

1 Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä Purentaelimistön toimintahäiriöt (TMD) Päivitetty Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on tarkoitettu tukemaan päätöksiä sekä kliinisissä tilanteissa että potilasryhmien hoitoa suunniteltaessa. Paikalliset versiot saattavat tarkentaa esim. sairaanhoitopiirin käytäntöä yksityiskohdissa. Suositus ja näytönastekatsaukset päivitetään kolmen vuoden välein sähköisinä, päivitystiivistelmät julkaistaan Duodecim-lehdessä. Suosituksen kirjoittajien sidonnaisuudet näkyvät sähköisissä versioissa. Kommentit ja kehittämisehdotukset voidaan lähettää Internetissä > Anna palautetta tai lähettämällä ne osoitteeseen Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, PL 713, Helsinki. NÄYTÖN VARMUUSASTEEN ILMOITTAMINEN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSISSA Koodi Näytön aste Selitys A Vahva tutkimusnäyttö Useita menetelmällisesti tasokkaita 1 tutkimuksia, joiden tulokset samansuuntaiset B Kohtalainen tutkimusnäyttö Ainakin yksi menetelmällisesti tasokas tutkimus tai useita kelvollisia 2 tutkimuksia C Niukka tutkimusnäyttö Ainakin yksi kelvollinen tieteellinen tutkimus D Ei tutkimusnäyttöä Asiantuntijoiden tulkinta (paras arvio) tiedosta, joka ei täytä tutkimukseen perustuvan näytön vaatimuksia 1 Menetelmällisesti tasokas = vahva tutkimusasetelma (kontrolloitu koeasetelma tai hyvä epidemiologinen tutkimus), tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. 2 Kelvollinen = täyttää vähimmäisvaatimukset tieteellisten menetelmien osalta; tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. Koko suositus näytönastekatsauksineen ja sähköisine tausta-aineistoineen on saatavissa osoitteessa PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet typistetyssä muodossa. Vastuun rajaus 1 Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien 2769 diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa Suosituksen nimi arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

2 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Purentaelimistön toimintahäiriöt (TMD) Suositus sisältää sähköisessä muodossa olevia tulostettavia potilasohjeita, jotka ovat luettavissa ja tulostettavissa suosituksen sähköisestä versiosta Keskeinen sanoma Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten, hampaiston ja niihin läheisesti liittyvien kudosten sairaus- ja kiputiloille sekä toimintahäiriöille. TMD:n tavallisimpia oireita ovat leukaniveläänet, leukanivelten tai puremalihasten kipu, suun rajoittunut avautuminen ja alaleuan liikehäiriöt. Muita oireita ovat muun muassa päänsärky, kasvokipu ja korvakipu. TMD-vaivat ovat yleisiä, ja ne ovat hammassäryn jälkeen tavallisin pään alueen kiputila, jonka takia potilas hakeutuu hoitoon. TMD-vaivoja esiintyy naisilla 3 4 kertaa enemmän kuin miehillä, ja ne ovat yleisimpiä vuoden iässä. Kouluikäisillä TMD-oireet ja -löydökset ovat myös melko yleisiä, mutta ne ovat yleensä lieviä ja ajoittaisia. TMD:n hoidon tarvetta esiintyy arvioiden mukaan noin 7 9 %:lla suomalaisista. Hoidon tarpeen ja terveyspalveluiden lisääntyneen käytön välillä on selvä yhteys. TMD-vaivat voidaan luokitella lihasperäisiin, nivelperäisiin ja näiden yhdistelmiin. TMD-diagnoosi perustuu oireiden selvittämiseen ja tarkkaan kliiniseen tutkimukseen, joita täydennetään tarvittaessa muun muassa kuvantamistutkimuksilla. Diagnostiikassa on huomioitava muut kasvojen alueen kiputilat, kuten hammasperäiset syyt, päänsäryn eri muodot, korvaperäiset syyt, kaularangan toimintahäiriöt, fibromyalgia ja yleissairauksiin liittyvät nivelperäiset kiputilat. TMD:n hoidon ennuste on yleensä hyvä. Potilaan informoiminen, omahoito-ohjeiden antaminen, kipulääkkeet ja purentakiskon valmistaminen ovat suositeltavia ensi vaiheen hoitomuotoja. Lisäksi voidaan käyttää alaleuan liikeharjoituksia ja fysioterapeuttisia ja kognitiivisia hoitomuotoja. Vain noin %:ssa tapauksista tarvitaan vaativampia, erikoissairaanhoitoon kuuluvia toimenpiteitä, kipuklinikan konsultaatioita tai kirurgista hoitoa. Hyvän ja tasapainoisen purentatoiminnan saavuttamiseksi purennan tasapainotushionta ja proteettiset tai oikomishoitotoimenpiteet saattavat tulla kysymykseen hoidon myöhemmässä vaiheessa. 2 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä

3 Tavoitteet ja kohderyhmä Suosituksen tavoitteena on antaa ohjeita purentaelimistön toimintahäiriöistä (temporomandibular disorders, TMD) aiheutuvan kivun ja muiden oireiden sekä toiminnallisen haitan vähentämiseen ja hoitolinjojen yhtenäistämiseen. Suositus käsittelee purentaelimistön toimintahäiriöiden kliiniseen tutkimukseen ja kuvantamiseen pohjautuvaa diagnostiikkaa ja hoitoa. Suosituksen kohderyhmä ovat kaikki TMD-potilaita perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa hoitavat työntekijät. Määritelmä TMD on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten, hampaiston ja niihin läheisesti liittyvien kudosten sairaus- ja kiputiloille sekä toimintahäiriöille. Tavallisimpia oireita ovat leukaniveläänet, leukanivelten tai puremalihasten kipu, suun rajoittunut avautuminen ja alaleuan liikehäiriöt. Muita oireita ovat muun muassa kasvokipu, päänsärky ja korvakipu. Esiintyvyys TMD-vaivat ovat väestössä yleisiä [1 3], mutta oireiden ja löydösten kriteerit eri epidemiologisissa tutkimuksissa vaihtelevat suuresti [4]. Useimmissa tutkimuksissa oireiden esiintyvyys aikuisväestössä on ollut % ja kliinisten löydösten esiintyvyys % [4]. Oireet ovat yleisimpiä vuoden iässä [2, 5 7]. Naisilla on todettu useammin ja enemmän TMD-oireita ja kliinisiä löydöksiä kuin miehillä [1 3, 8]. Kymmenen vuoden seurantatutkimuksen mukaan naisilla oireet säilyvät muuttumattomina mutta miehillä ne vaihtelevat [9]. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan 50-vuotiaiden subjektiiviset oireet lisääntyivät seuraavan kymmenen vuoden aikana [10]. TMD-oireet näyttävät vähentyvän yli 70 vuoden iässä [7, 11 13] vaikka kliinisiä löydöksiä saatetaan tuolloin todeta enemmän [3, 14]. Ruotsalaisessa tutkimuksessa TMD-oireita esiintyi vain harvoin 3 5-vuotiailla lapsilla [15]. Suomalaisen tutkimuksen mukaan 35 %:lla 6 8-vuotiaista oli vähintään yksi TMD-löydös ja TMD:n riski oli tavallista suurempi niillä lapsilla, joilla oli selkä-, niska- ja hartiakipua tai päänsärkyä [16]. Kouluikäisillä oireita ja löydöksiä on todettu suhteellisen yleisesti (35 62 %) mutta ne ovat yleensä lieviä ja ajoittaisia [15, 17, 18]. Vakavampia oireita on noin 5 9 %:lla vuotiaista [15]. TMD-kipu on yleisempää tytöillä kuin pojilla [18, 19], ja se myös lisääntyy tytöillä aikuistumisen myötä enemmän [19, 20]. Hoidon tarve, terveyspalveluiden kysyntä ja käyttö ja sairauslomat TMD-oireet ja löydökset ovat usein lieviä, eikä TMD vaadi aina hoitoa. TMD:n hoidon tarvetta on eri tutkimusten mukaan 3 16 %:lla aikuisista [5, 21, 22]. Suomalaisessa seurantatutkimuksessa todettiin, että hoidon tarvetta oli 7 9 %:lla väestöstä [2]. Naisilla hoidon tarvetta on 3 4 kertaa enemmän kuin miehillä ja tarve on yleisintä vuoden iässä [2, 7, 13, 21]. Hoidon kysyntä on aikuisväestössä vähäisempää (noin 3 7 %) kuin hoidon tarve [4, 21, 22]. TMD:n hoidon tarpeen ja terveyspalveluiden lisääntyneen käytön välillä on selvä yhteys [23]. TMD-vaivoja voidaan verrata muihin kehon muskuloskeletaalisiin ongelmiin, ja pitkittyneen TMD-kivun on osoitettu olevan samankaltainen kuin muut krooniset kipuongelmat [24, 25]. Lihasperäisistä TMD-oireista kärsivillä on todettu ei-tmd-potilaisiin verrattuna useammin 3 Suosituksen nimi

4 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 4 * korva-, hartia- ja päänsärkyä sekä stressiin liittyviä sairauksia [26 28] * masennusta, somaattisia oireita [29, 30] * unihäiriöitä [31]. TMD-hoidon tarpeessa olevat käyvät lääkärissä kaksi kertaa useammin kuin TMD-oireettomat [2, 32]. Suurin ero ryhmien välillä on fysioterapia- ja mielenterveyspalvelujen käytössä sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärillä ja sisätautilääkärillä käynneissä [2, 32, 33]. TMD:n hoidon tarpeessa olevat pitävät kahdeksan kertaa useammin sairauslomia kuin muut [2, 23]. Erot ovat suurimmat flunssan ja psyykkisten syiden vuoksi pidetyissä sairaslomissa. TMD-potilailla on enemmän sairauspoissaoloja kuin verrokeilla [34, 35], ja TMD:n hoito voi vähentää sairauspoissaoloja [36]. Lapsilla ja nuorilla on jonkin verran vähemmän hoidon tarvetta kuin aikuisilla [15, 19, 37]. Altistavia, käynnistäviä ja ylläpitäviä tekijöitä TMD:n taustalla voivat olla naissukupuoli [38 40] kasvojen ja leukojen alueen sekä kaularangan traumat (esimerkiksi piiskaniskueli whiplash-vamma) [41] hampaistossa esimerkiksi * avopurenta, ristipurenta [42 44] * syvä purenta ja pieni alaleuka [45] * Angle II -luokan purenta [46, 47] ja * purentainterferenssit [43, 48 51], ja erityisesti esimerkiksi pitkä liuku sekä liun deviaatio retruusioaseman (RP) ja keskipurennan (IP) välillä [52] * molaarituen puute [53] hampaiden narskuttelu ja yhteen pureminen (bruksismi), hampaiden huomattava kuluminen ja aikaisempi leukanivelen naksuminen [54 56] tietyt yleissairaudet esimerkiksi tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet ja systeemiset sidekudossairaudet yleinen nivelten yliliikkuvuus [57, 58] depressio [59, 60] laaja-alainen kipu [61, 62]. geneettiset tekijät [63 65] psykologiset tekijät [25, 66, 67]. Diagnostiikka Täsmällisen diagnoosin tekeminen on TMD-tapauksissa usein vaikeaa, eikä diagnoosi aina ole yksiselitteinen. Diagnoosin tekeminen edellyttää tarkkaa anamneesia ja systemaattista purentaelimistön kliinistä tutkimusta, joita täydennetään tarvittaessa muun muassa kuvantamistutkimuksilla. Esitietojen, oireiden ja löydösten perusteella TMD-oireet voidaan luokitella pääasiassa kolmeen ryhmään: lihasperäiset syyt nivelperäiset syyt edellisten yhdistelmät. Potilaan oireiden selvittely (anamneesi) Hammaslääkäri tekee purentaelimistön suppean toiminnallisen tutkimuksen suun perustutkimuksen yhteydessä [68], (taulukko 1). Jos potilas hakeutuu TMD-vaivojen vuoksi hoitoon, on syytä tehdä laajempi oireiden selvittely. Potilaan yleisanamneesi; sairaudet, aiemmat tapaturmat ja lääkitykset tulee huomioida. Spesifiset anamnestiset oireet esiintyvät yksinomaan tai lähes yksinomaan TMD:n yhteydessä. Niitä ovat niveläänet (naksahdus, rahina) leukojen väsyminen, jäykkyys ja kipu sekä rajoittunut suun avausliike ja liikekipu. Epäspesifisten anamnestisten oireiden taustalla voivat olla muut kuin TMD:n aiheuttamat syyt. Niitä ovat kivut, säryt ja vieraat tuntemukset (esim. puutuminen) leukojen, kasvojen ja pään alueella; yleisimmät ovat kasvo- ja päänsärky korvaoireet, kuten korvakipu, korvien Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä

5 Taulukko 1. Kokonaishoitoon tulevan aikuispotilaan suppea toiminnallinen tutkimus TMD-oireiden selvittämiseksi. 1. Suppeaan toiminnalliseen tutkimukseen kuuluvat kysymykset Tunnetko kipua tai väsymistä ohimoillasi, leukanivelissäsi, kasvoillasi tai leuoissasi kerran viikossa tai useammin? Tunnetko kipua kerran viikossa tai useammin, kun avaat suusi aivan auki tai pureskelet? Oletko viime aikoina huomannut, että leukasi jumiutuu tai et pysty avaamaan sitä kunnolla? Onko sinulla usein päänsärkyä (kerran viikossa tai useammin)? 2. Kliininen tutkimus Inspektio (asymmetriat, turvotukset, ihomuutokset) Palpaatio (m. temporalis, m. masseter (myös etureuna), m. temporaliksen insertio, leukanivelet lateraalisesti ja dorsaalisesti), leukaniveläänten kuuntelu Alaleuan liikkeet (maksimaalinen avaus, sivuliikkeet ja protruusioliike) Intraoraalinen tutkimus, ylikuormituksen ja bruksismin merkit, esim. hampaiden kuluminen, kiiltävät bruksofasetit, hampaiden tai täytteiden lohkeamiset, poskilistat ym. soiminen, tukkoisuus ja kuulon heikkeneminen nieluoireet, kuten palan tunne kurkussa ja nielemisvaikeudet äänen käyttöön liittyvät ongelmat, kuten äänen käheytyminen ja pettäminen niska- ja hartiasärky sekä huimauksen tunne. TMD-kivulle ovat tyypillisiä seuraavat piirteet: Kipu on toispuolista. Kipu kuvataan yleensä tylpäksi, jomottavaksi ja häiritseväksi. Kipu vaihtelee vuorokaudenaikojen mukaan ja on useimmiten voimakkainta aamuisin. Pureskelu, kylmyys ja veto voivat laukaista oireita. Lisäksi on selvitettävä kivun alkamisajankohta ja siihen liittyvät tekijät, kuten pään, kasvojen ja niskan alueen traumat (esim. autokolari), isku leukaan, hammashoitotoimenpiteet (korottava paikka, suun pitkäkestoinen auki pitäminen) ja huonosti istuvat tai uudet proteesit kipualueen sijainti ja laajuus kipupiirrosta apuna käyttäen syvän traumaattisen purennan aiheuttamat oireet narskutus ja hampaiden yhteen pureminen potilaan tavat ja tottumukset (esim. poskien tai kynsien pureskelu tai liiallinen purukumin pureskelu) potilaan tuntemukset purennasta (esim. pureskeluvaikeudet ja tuntemukset siitä, etteivät hampaat mene kunnolla yhteen) kivun vaikutus elämänlaatuun (mieliala, uni ja sosiaalinen kanssakäyminen) psykososiaaliset tekijät [25], joita voidaan selvittää esimerkiksi seuraavin kysymyksin: 1. Koetko olevasi stressaantunut? 2. Kuormittavatko työasiat sinua? 3. Kuormittavatko kotiasiat sinua? 4. Tunnetko olevasi uupunut tai äärimmäisen väsynyt? 5. Estävätkö TMD-vaivat ja niihin liittyvät kivut päivittäisiä toimiasi? * Pyydä, että potilas arvioi vaivojen häiritsevyyden asteikolla Kliininen tutkimus Hammaslääkäri tekee purentaelimistön kliinisen suppean toiminnallisentutkimuksen suun perustutkimuksen yhteydessä kaikille potilaille (taulukko 1), (ks. myös artikkeli Purentaelimen oireet ja löydökset; Terveysportti/Hammaslääketieteen tietokannat, Therapia Odontologica). Myös lääkäri voi tehdä alustavan kliinisen tutkimuksen, jos hän epäilee potilaan vaivojen syyksi TMD:tä (ks. taulukko 2). Jos potilas hakeutuu TMD-vaivojen takia 5 Suosituksen nimi

6 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 6 hoitoon, tehdään laajempi kliininen tutkimus. Pään, kasvojen ja kaularangan inspektion yhteydessä kiinnitetään huomiota erityisesti asymmetrioihin, turvotuksiin, arpiin, puremalihasten liikakasvuun ja ryhtiin. Alaleuan aktiivinen ja passiivinen avaus ja alaleuan liikkeet sivulle, eteen ja taakse mitataan. Maksimaalinen avaus on vähintään 40 mm (inkisiivien kärkien väli mitataan maksimaalisessa avauksessa ja siihen lisätään vertikaalinen ylipurenta), alaleuan sivuliikkeet vähintään 7 mm ja liike eteenpäin vähintään 7 mm (kun huomioidaan horisontaalinen ylipurenta). * Äkillisesti rajoittunut suun avausliike ilman suun alueen infektiota johtuu useimmiten välilevyn sijoiltaan menosta (leukalukko, closed lock ). * Muita syitä rajoittuneelle suun avaukselle voivat olla lihasperäinen trismus, infektio (esim. perikoroniitti), trauma ja puudutuskomplikaatio. * Leukanivelen nivelpään sijoiltaan menossa suu on auki eikä potilas saa hampaitaan yhteen ( open lock ). Kiinnitetään huomiota liikeradan poikkeamaan keskiviivasta, erityisesti jos siihen liittyy suun avauksen tai sivuliikkeiden rajoittuneisuus ja/tai kivuliaisuus, koska ne ovat usein merkkejä nivelen sisäisestä häiriöstä tai voimakkaasta lihasjännityksestä. Suuri aktiivisen avauksen (potilas avaa itse) ja passiivisen avauksen (hammaslääkäri yrittää avata lisää) välinen ero viittaa lihasjännityksiin [69, 70]. Leukanivelet tutkitaan palpoimalla pehmein ottein noin 0,5 kg:n voimalla [71] leukanivelen sivulta. Avaus ja sulkemisliikkeen aikana rekisteröidään nivelten yliliikkuvuus. Niveläänet rekisteröidään joko palpoimalla tai stetoskooppia käyttäen. Naksuminen viittaa yleensä nivelvälilevyn virheasentoon, ja rahina on tärkein leukanivelrikon kliininen löydös. Leukanivel- tai lihasperäisen kivun selvittämiseksi voidaan lisäksi käyttää esimerkiksi leukanivelen kuormitustestiä ja purukoetta (ks. artikkeli Purentaelimen oireet ja löydökset, kuva 7; Terveysportti/Hammaslääketieteen tietokannat, Therapia Odontologica), [69, 70]. Puremalihakset palpoidaan * suun ulkopuolelta pehmein ottein noin 1 kg:n voimalla [71]: * m. temporalis, anteriorinen ja posteriorinen osa * m. masseter superficialis-osa * m. pterygoideus medialis, kiinnittyminen leukakulmaan (0,5 kg) * m. digastricuksen taka-osa (0,5 kg) * suun sisäpuolelta kevyesti noin 0,5 kg:n voimalla: * m. masseter, etureuna * m. temporalis, kiinnitys processus coronoideukseen * m. pterygoideus lateralis. Lisäksi voidaan palpoida * m. sternocleidomastoideus * alemmat ja ylemmät kieliluulihakset * niskalihakset. Suun sisältä tutkitaan * poskien limakalvot (purujäljet, poskilistat) * kieli (hampaiden painaumat, puremajäljet) * hampaiston kunto, hammaspuutokset, hampaiden kuluminen/lohkeamat ja liikkuvuus sekä ienvetäytymät * suun pohja palpoimalla * mahdolliset hammasperäiset syyt. Lopuksi tutkitaan purennasta liukuliikkeet (artikulaatioliikkeet) ja hampaiden kosketussuhteet alaleuan eri asennoissa (ks. artikkeli Purenta-analyysi; Terveysportti/Hammaslääketieteen tietokannat, Therapia Odontologica). Huomioidaan suuontelon, nenänielun ja sylkirauhasten pahanlaatuisiin kasvaimiin mahdollisesti liittyvät varoitusmerkit, esimerkiksi turvotukset ja tuntomuutokset (ks. Käypä hoito -suositus Suusyöpä). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä

7 Taulukko 2. Lääkärin tutkimus TMD-oireiden selvittämiseksi. Jos potilaalla on subjektiivisia vaivoja ja joitakin taulukossa mainituista kliinisistä löydöksistä, hänet lähetetään hammaslääkärin vastaanotolle. 1. Anamneesi, tavallisimmat oireet Leukojen alueen kipu ja alaleuan liikehäiriöt Päänsärky Kasvokipu Korvavaivat, jotka eivät johdu tulehduksesta Leukaniveläänet (naksahdus, rahina) Hampaiden narskuttelu tai voimakas yhteen pureminen (bruksismi) 2. Kysytään (esimerkiksi) Mihin vaivat paikantuvat (TMD-vaivoille on tyypillistä toispuolisuus)? Esiintyvätkö vaivat laajalla alueella (tyypillistä lihasperäisille vaivoille) vai nimenomaan leukanivelen alueella korvan edessä? Esiintyykö leukanivelen naksumista tai rahinaa? Onko pureskelu vaikeaa? Onko suun avaaminen tai sulkeminen vaikeutunut? Esiintyykö toistuvaa päänsärkyä? Onko korvaoireita? (korvien soimista, lukkiutumista tai kipua) 3. Tutkitaan Selvitetään suun maksimaalinen avautuminen eli ylä- ja alaetuhampaiden välinen etäisyys. Raja-arvo noin 40 mm eli 2 3 sormea. Selvitetään, aukeaako alaleuka suoraan vai devioiko se selvästi sivulle. Selvitetään, liittyykö suun avaamiseen kipua. Palpoidaan leukanivelet korvakäytävän etupuolelta Rekisteröidään niveläänet palpoimalla tai stetoskoopilla Palpoidaan m. masseter ja m. temporalis suun ulkopuolelta 4. Tehdään suun inspektio Hampaiden epäjärjestys, hammaspuutokset Kielessä näkyvät hammaspainaumat, poskilistat Hampaiden kuluminen Huonosti pysyvät tai toimivat proteesit Lasten ja nuorten TMD-oireiden selvittely ja toiminnallinen tutkimus Anamneesi ja kliininen tutkimus tehdään kuten aikuisillekin [72], (taulukko 3). Alle kouluikäisten vanhemmilta kysytään peukalon tai tutin imeskelystä, kynsien pureskelusta ja purukumin käytöstä. Pikkulasten narskutus saattaa liittyä leukojen, hampaiston ja suun alueen kasvun aikaiseen yleiseen motoriikan kehitykseen. Se loppuu aikanaan eikä vaadi hoitoa, ellei lapsella ole samanaikaisesti esimerkiksi päänsärkyä tai muita TMD-vaivoja. Kipuun liittyvät kysymykset ovat usein liian vaikeita alle 12-vuotialle [73]. Hampaiden narskuttelua esiintyy %:lla vuotiaista. Lisäksi kynsien pureskelu on suhteellisen yleistä: sitä esiintyy %:lla [15]. Lihaspalpaatioarkuudet lapsilla ja nuorilla ovat usein vaikeasti tulkittavissa. Lihaspalpaatiossa riittää kahden lihaksen m. masseterin ja m. temporaliksen palpaatio [72]. Silmän räpäysheijasteen (ei-tahdonalainen kipuheijaste) seuraaminen palpoitaessa tuo lisää tarkkuutta [74]. Oireissa havaittavat puolierot saattavat myös olla kliinisesti merkittäviä Suu avautuu lapsilla jonkin verran vähemmän kuin teini-ikäisillä. Yli 10-vuotiailla arvot ovat jo aikuisten arvojen kaltaisia [72]. Ruotsissa on julkaistu nuorten TMD-kivun seulontajärjestelmä [20, 37]. Seulonnan perusteella tehdyssä tutkimuksessa TMDkipua todettiin 4 %:lla vuotiaista nuorista. Kipu yleistyi iän myötä ja tytöillä enemmän kuin pojilla. Seulonta tehtiin käyttämällä kahta kysymystä: Oletko kokenut kipua ohimoilla, kasvoilla, leukanivelissä tai leuoissa kerran viikossa tai useammin? ja Oletko tuntenut kipua kerran viikossa tai useammin, kun avaat suutasi 7 Suosituksen nimi

8 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Taulukko 3. Lasten ja nuorten TMD-oireiden selvittely ja toiminnallinen tutkimus. 1. Anamneesi, kysytään seuraavia asioita Onko sinulla kipua kasvojesi tai leukojesi alueella? Onko sinulla usein päänsärkyä? Tunnetko leuoissasi väsymistä tai kipua, kun pureskelet tai avaat suutasi suureksi? Onko sinulla leukanivelääniä? Liittyykö niihin kipuja? Narskutatko tai puretko lujasti hampaitasi yhteen? Pureskeletko usein kynsiäsi tai purukumia? Onko muissa nivelissäsi turvotusta tai kipuja? 2. Tutkitaan kliinisesti Tehdään inspektio. Kiinnitetään huomiota asymmetrioihin Mitataan alaleuan liikkuvuus. Palpoidaan leukanivelet lateraalisesti (kipu, äänet) Palpoidaan puremalihakset (m. masseter, m. temporalis) ekstra- ja intraoraalisesti Tarkastetaan purenta. Kiinnitetään huomiota avo-, syvä-, risti- ja saksipurentoihin ja hampaiden kulumiseen 8 suureksi tai kun pureskelet?. Kysymykset todettiin luotettaviksi ja niiden käyttöä voidaan suositella nuorten TMD-kivun seulontaan [20, 37]. Kuvantamis- ja muut tutkimukset Kuvantamismenetelmät täydentävät kliinistä tutkimusta. Tavallisimpia tutkimuksia ovat yksittäisten hampaiden/hammasryhmien periapikaalikuvat ja panoraamakuvaus (PTG). TMD-oireiden kuvantamistutkimusten aiheita ovat oireiden muiden syiden sulkeminen pois ja diagnoosin vahvistaminen tilanteet, joissa tavanomainen purentafysiologinen hoito ei auta (esim. jatkuva leukanivelkipu, kivuliaat naksahdukset) huomattavat liikerajoitukset ja purennan muutokset esitiedoissa tai kliinisessä tutkimuksessa esiin tulleet viitteet traumasta erotusdiagnostiikka, tunto- tai liikemuutokset, esimerkiksi ympäröivien kudosten patologiset prosessit, kuten sylkirauhasten pahanlaatuiset kasvaimet, jotka saattavat aiheuttaa TMD-oireiden kaltaisia oireita. Muun kuin natiivikuvan tarpeesta päättää erikoishammaslääkäri. Panoraamakuvaus Panoraamakuvaus antaa hyvän yleiskuvan hampaiston ja leukojen alueen luisten rakenteiden muutoksista, mikä on tärkeää erotusdiagnostiikan kannalta. Leukanivelten lateraaliprojektiokuvausta (suu kiinni ja maksimaalisesti auki) ja postero-anteriorista (PA) kuvausta voidaan käyttää täydentävinä tutkimuksina. Jos kliinisen tutkimuksen perusteella epäillään leukanivelen luumuutoksia eikä edellä mainituissa tutkimuksissa todeta löydöksiä, tapauskohtaisesti voidaan harkita jatkokuvausmenetelmänä kartiokeilatietokonetomografiatutkimusta (KKTT-tutkimusta). Kartiokeilatietokonetomografia- eli KKTTtutkimus ja tietokonetomografia- eli TT-tutkimus KKTT:n ja TT:n käytön aiheita ovat muun muassa leukanivelen degeneratiiviset muutokset, vaikeasti tulkittavat murtumat, murtumien jälkitilat, kasvainepäilyt ja ankyloosit. KKTT-kuvauksessa otetaan kuvattavasta kohteesta lukuisia kaksitasoprojektiokuvia eli tavanomaisia röntgenkuvia, mikä poikkeaa tavanomaisesta tietokonetomografiakuvauksesta, jossa kuvataan leikkeitä. Molemmilla menetelmillä on mahdollista kuvantaa nivelen luiset rakenteet kolmiulotteisesti [75, 76]. Myös nivelraon suuruus on arvioitavissa niiden avulla [77, 78]. KKTT-tutkimuksessa pehmytkudosten erottelukyky on selvästi huonompi kuin tavanomaisessa TT-tutkimuksessa. KKTT-laitteilla kuvantamisessa käytettävät sädeannokset ovat yleensä pienempiä kuin Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä

9 tavanomaisessa TT-tutkimuksessa mutta suurempia kuin hampaiston ja leukojen alueen tavanomaisessa intraoraali-, panoraama- ja kefalometrisessa kuvantamisessa [79]. Vaikka KKTT-tutkimus osoittaa tarkasti leukanivelen luumuutoksia, se ei sovellu rutiinikäyttöön, sillä sen vaikutuksesta hoitopäätöksiin ei ole toistaiseksi näyttöä [79]. Magneettikuvaus (MK) MK ei rajallisen saatavuutensa ja kalliin hintansa vuoksi sovellu rutiinikäyttöön [80]. Sen sijaan sitä voidaan hyödyntää leukanivelen pehmyt- ja kovakudosmuutosten tarkemmassa diagnostiikassa [81]. MK:ta käytetään vaikeissa tapauksissa kliinisen diagnoosin vahvistamiseen ja hoitovasteen puuttuessa esimerkiksi leukanivelen välilevyn (muodon, rakenteen, paikan ja toiminnan) ja muiden pehmytkudosten tilanteen selvittämiseen. Magneettikuvauksessa potilas ei altistu ionisoivalle säteilylle MK:ta pidetään leukanivelvaivoista kärsivien suositeltavana jatkotutkimuksena, ja se perustuu muun muassa MK-löydösten sekä kliinisten ja kirurgisten löydösten hyvään korrelaatioon (88 93 %) erityisesti välilevyn sijainnin osalta [82 84]. MK-tutkimuksissa välilevyn virheasentoja on todettu 33 %:lla oireettomista ja %:lla oireisista potilaista [85 87]. Nivelvälilevyn virheasennon toteaminen ei siten aina edellytä hoitoa, ellei potilaalla ole kipu- tai lukkiutumisoireita. MK:ssa todettavalla leukanivelen nestekertymällä näyttää olevan selvempi yhteys leukanivelkipuun ja vakavampiin nivelensisäisiin rakennemuutoksiin kuin pelkästään nivelvälilevyn virheasentoon [88, 89]. Leukanivelkipu liittyy usein MK:ssa todettaviin nivelensisäisiin rakennemuutoksiin, osteoartroosiin, nivelen nestekertymään ja luuytimen ödeemaan [90, 91]. Systemoidun katsausartikkelin mukaan ei ole näyttöä kliinisen ja MK-tutkimuksen välisestä korrelaatiosta [92], mikä korostaa kliinisen tutkimuksen tärkeyttä [93]. Artroskopia Artroskopiaa käytetään hoitomenetelmänä, jonka yhteydessä voidaan varmistaa diagnoosi leukanivelongelmien ja degeneratiivisten nivelmuutosten yhteydessä. Uusi TMD:n diagnostinen tutkimusmalli TMD-diagnostiikan selkeyttämiseksi ja yksilöllisten hoitomuotojen valinnan helpottamiseksi on kehitetty tutkimuskäyttöön kansainvälinen laaja-alainen RDC/TMD (Research Diagnostic Criteria for Temporomandibular Disorders) [71] -tutkimusmalli, jolle on tunnusomaista kaksisuuntainen diagnoosimalli: * Axis I mittaa potilaan fyysisiä oireita ja kliinisiä löydöksiä ja luokittelee ne kolmeen diagnostiseen ryhmään: * lihasperäinen TMD * leukanivelen välilevyperäinen TMD * muu leukanivelperäinen TMD. * Axis II mittaa potilaan kivun kokemiseen vaikuttavia psykologisia ja psykososiaalisia tekijöitä sekä toimintakykyä ja jakaa ne neljään eri luokkaan: * Luokkien I ja II potilaat kuuluvat toiminnallisesti hyvin pärjäävien joukkoon. * Luokat III ja IV muodostavat toimintarajoitteisen ryhmän. * Axis II -luokkien I ja II potilaille riittävät tavanomaiset purentafysiologiset hoitotoimenpiteet, kun taas toimintarajoitteiseen kipuun (luokat III ja IV) liittyy enemmän ongelmaa ja siitä kärsivät tarvitsevat laaja-alaisempaa näkemystä heti hoidon alkuvaiheessa [94 96]. Malli on jo uudistettavana, ja sen kliiniseen käyttöön sovellettu versio DC-TMD julkaistaan vuonna TMD:n yleisimmät ICD-10-diagnoosit Yleisimmät TMD:n ICD-10-diagnoosit esitetään taulukossa 4. Erotusdiagnostiikka Kasvojen alueen kipuja aiheuttavat sai- 9 Suosituksen nimi

10 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 10 Taulukko 4. Yleisimmät TMD:n ICD-10-diagnoosit ICD-10 koodi Nimike K07.6 Leukanivelen sairaudet K07.60 Leukanivelen dysfunktio-oireyhtymä K07.61 Leukanivelen naksuminen (välilevyn palautuva anteriorinen virheasento) K07.63 Leukanivelen kipu S03.0 Leukanivelen välilevyn sijoiltaanmeno (välilevyn palautumaton virheasento, leukalukko) K07.65 Leukanivelen degeneratiiviset sairaudet (esim. osteoartroosi) S03.0 Leukanivelen sijoiltaanmeno K07.62 Toistuva leukanivelen sijoiltaanmeno K07.64 Leukanivelen jäykkyys S03.4 Leukanivelen nyrjähdys tai venähdys M19.0 Leukanivelen osteoartriitti, osteoartroosi M12.5 Leukanivelen traumaattinen nivelsairaus M79.1 Lihassärky (myalgia) F45.82 Bruksismi K07.10 Leukojen epäsymmetria M06 Leukanivelen reumatoidi niveltulehdus raudet ovat erotusdiagnostinen ongelma TMD-oireista kärsiviä hoitavalle kliinikolle. Heijastekivun mahdollisuus on hyvä muistaa ja selvittää kivun syy ja alkuperän tarkoin. Leukojen ja kasvojen hammasperäiset kiputilat Hampaiden vihlominen on kasvojen kiputiloista yleisin, ja sitä esiintyy 8 50 %:lla väestöstä [97]. Puolessa tapauksista vihlomisen syynä on paljastunut dentiinipinta. Muita oireiden aiheuttajia voivat olla täytteiden saumavuoto, kuspimurtumat ja pulpatulehdukset. Dentiinikipu on tyypillisesti terävää ja lyhytkestoista. Noin kymmenesosalla vihlomispotilaista oireet ovat kroonistuneet ja vihlominen kestää kauan esimerkiksi ympäristön lämpötilan vaihtuessa (ks. artikkeli Ekstrakraniaalisten syiden aiheuttama kasvokipu ja artikkeli Vihlovat hampaat; Terveysportti/Hammaslääketieteen tietokannat, Therapia Odontologica). Hampaan pulpakipu voi aiheuttaa erotusdiagnostisia vaikeuksia [98]. Pulpiittikipu voi tuntua eri paikassa, jopa eri leuassa, kuin kivun aiheuttava hammas on (kuitenkin aina samassa kasvopuoliskossa), ja se saattaa lisäksi säteillä korvaan, poskeen ja ohimoseutuun. Pulpakipu voi olla hyvin vaihtelevaa tulehduksen asteen mukaan, ja se saattaa muistuttaa muita kasvokipuja, minkä vuoksi esimerkiksi trigeminusneuralgia voidaan virheellisesti tulkita hammassäryksi tai päinvastoin. TMD-kivusta poikkeavasti pulpakivulle on tyypillistä, ettei se pysy kauan samanlaisena vaan muuttuu lyhyistä vihlaisuista lopulta jatkuvaan kipuun. Puhkeamattomat tai osittain puhjenneet viisaudenhampaat voivat infektoituessaan aiheuttaa jopa TMD-tyyppistä kipua (ks. Käypä hoito -suositus Viisaudenhammas). Ei-hammasperäiset leukojen ja kasvojen alueen kiputilat Kipu voi useissa tilanteissa paikantua hampaisiin ilman, että jossakin hampaassa on vikaa. Esimerkiksi poskiontelotulehduksen yhteydessä yläleuan hampaat saattavat tuntua kipeiltä ja liikkuvilta. Myös trigeminusneuralgia, neuropaattinen kipu, vaskulaarinen kipu ja puremalihasten heijastekivut saattavat tuntua hampaissa. Sylkirauhassairaus tai leukojen alueen muut patologiset tilat, esimerkiksi herpes zoster (vyöruusu) ja kystat, aiheuttavat usein kipua kasvoissa. Epätyypillinen kasvokipu on vaikeasti diagnosoitava ja hoidettava kiputila, jonka etiologia on avoin ja johon ei liity selviä Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä

11 kliinisiä tai muita löydöksiä. Siihen luetaan myös epätyypilliset hammassäryt ja suupolte. Hammashoitotoimenpiteet eivät yleensä auta epätyypilliseen kasvokipuun tai epätyypillisiin hammassärkyihin, ja tarpeettomia toimenpiteitä pitäisikin välttää (ks. artikkeli Kasvokipujen differentiaalidiagnostiikka; Terveysportti/Hammaslääketieteen tietokannat, Therapia Odontologica). Päänsärky Useissa neurologisissa sairauksissa esiintyy kipua puremalihasten ja leukanivelen seudussa toisella tai molemmilla puolilla. TMD:tä esiintyy yhtä paljon migreenipotilailla, jännityssärkypotilailla ja päänsäryttömillä [99, 100], mutta ilmeisesti päänsäryn esiintymistiheys ja voimakkuus korreloivat TMD-oireiden esiintymiseen [101, 102]. Seuraavassa on käsitelty neurologisia sairauksia, joihin liittyy kasvojen ja hampaiden alueen kiputiloja, jotka muistuttavat TMD:n oireita [103]. Jännityspäänsärky tuntuu usein koko päässä tai puristavana tunteena ohimoiden ympärillä, eikä siihen liity auraa, aistiherkkyyttä tai pahoinvointia. Se voi myös esiintyä toispuolisena ohimoseudussa, jolloin se saattaa muistuttaa TMD-oireita. Jännityspäänsärylle altistavina tekijöinä pidetään niska-hartiaseudun lihaksiston jännitystilaa aiempaa niskan seudun vammaa bruksismia, lihasperäistä TMD:tä psykososiaalista stressiä ahdistusta masennusta. Päänsärky saattaa olla osa TMD-oireistoa ja siten parantua TMD:n hoidolla [ ]. Migreeni on usein ohimon seutuun paikantuva, toispuolinen, useita tunteja kestävä särkykohtaus (ks. Käypä hoito -suositus Migreeni). Migreeniin liittyy usein * esioireita, kuten näköhäiriöitä * aistien herkistymistä * kovaa sykkivää särkyä * pahoinvointia tai oksentelua. Migreenin on kuvattu aiheuttavan toispuolisia kipuja purentaelimistön rakenteiden seudussa, ilman että potilaalla on varsinaista päänsärkyä [106]. Myös rasitukseen liittyvä migreeni saattaa ilmentyä hammassärkynä. Migreeniä potevilla lapsilla on raportoitu esiintyvän enemmän kliinisiä TMD-löydöksiä kuin päänsäryttömillä lapsilla [107], mutta suomalaisessa seurantatutkimuksessa päänsäryn esiintyminen 13 vuoden iässä ei ennustanut TMD-oireiden kehitystä murrosiän aikana [108]. Jos migreeniin liittyy jännityspäänsärkyä ja puremalihakset aristavat, TMD-hoidosta voi olla hyötyä. Komplisoitumaton migreeni hoidetaan tulehduskipulääkkeillä tai triptaaneilla. Trigeminaaliset autonomiset päänsäryt: Sarjoittainen päänsärky: * Kyseessä on primaarinen päänsärkysairaus, jossa kipu esiintyy aina toispuolisina kohtauksina. * Kipu paikantuu silmän taakse tai ohimolle. * Kipu kestää 30 minuutista 3 tuntiin, minkä jälkeen voi esiintyä jälkisärkyä ja arkuutta toispuolisesti kasvoissa. * Diagnostisten kriteerien mukaan kipuun liittyy toispuolista silmän punoitusta, vetistystä, nenän vuotoa tai tukkoisuutta. Krooninen kohtauksittainen hemikrania: * Potilaalla on päivittäin toistuvia lyhyitä toispuolisia kasvokipukohtauksia, jotka usein paikantuvat leukanivelen seutuun. * Indometasiini auttaa kipuun hyvin. * Kirjallisuudessa on kuvattu tapaus, jossa kipu esiintyi pääasiassa hampaassa mutta säteili leukanivelen seutuun [109]. Trigeminusneuralgia on toispuolinen, useimmiten trigeminus hermon haarojen II ja III alueelle paikantuva kova, tuikkiva kiputila, joka tuntuu hampaiston, leuan ja leukanivelen alueella. * Erotusdiagnostiikkaa vaikeuttavat trigeminusneuralgian laukeaminen 11 Suosituksen nimi

12 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 12 puremisesta ja hampaiden pesusta ja kasvojen arkuus säryn puolella. * Kipukohtaus on aina toispuolinen, sähköiskumaisen lyhyt ja tuikkiva, ja se toistuu useita kertoja saman päivän aikana. * N. trigeminuksen ulostuloaukko kallossa on leukanivelen seudussa, minkä vuoksi kipu voi tuntua harhaanjohtavasti leukanivelen seudussa [110]. * Trigeminusneuralgia reagoi lähes poikkeuksetta karbamatsepiinihoitoon, eivätkä hampaiden tai leukanivelten hoidot ole siinä aiheellisia. Kasvo- ja korvasärky TMD:n oireita muistuttavia kasvo- tai korvasärkyjä aiheuttavat yleisimmin monet ylähengitysteiden tulehdukset. Kasvainten aiheuttamat säryt ovat selvästi harvinaisempia. Kasvosärky voi olla poskiontelo-, seulalokerosto- tai otsaontelotulehduksen tai kasvaimen aiheuttama. Muita kasvosärkyä aiheuttavia sairauksia ovat sylkirauhasten tulehdukset ja kasvaimet. Väestöpohjaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa kasvokipuisilla esiintyi useammin TMD-oireita kuin verrokeilla [51]. Suomalaisen tutkimuksen mukaan TMD-oireisista naisista 10 %:lla kasvokipu ja 9 %:lla leukojen lepokipu ovat yhteydessä lääkärin toteamaan masennukseen [111]. Korvasärky voi olla oire kurkunpään, nielun, nielurisojen, nenänielun tai nenän ja sivuonteloiden tulehduksesta. Korvasärkyä aiheuttavat lisäksi korvalehden, ulkoisen korvakäytävän, tärykalvon ja välikorvan tulehdukset, jotka voivat olla viruksen, bakteerin tai sienen aiheuttamia. Korvalehden tulehdus saattaa olla bakteerin aiheuttama tai sidekudostauteihin kuuluva rustokalvon tulehdus eli perikondriitti. Harvinaisempia korvasäryn aiheuttajia ovat kilpirauhasen ja valtimoiden tulehdukset sekä ruokatorvesta ja sydämestä heijastuva korvakipu. Väestötutkimuksen mukaan toissijaisesta korvakivusta 35 % liittyy kaularangan toimintahäiriöön, 20 % TMD-oireisiin ja 30 % sekä kaularangan että TMD-oireisiin [112]. * TMD:n hoitoa tarvinneista korvakipuisista 61 %:lla todettiin myös kaularangan toimintahäiriön oireita tai löydöksiä. Heijastuvassa korvakivussa tulee ennen hoidon aloittamista selvittää myös kaularangan ja niska-hartiaseudun osuus kipuun. Kaularangan toimintahäiriöt Purentaelimistön ja kaularangan toimintahäiriöiden oireet muistuttavat osittain toisiaan. TMD:n hoidon tarpeessa olevilla esiintyy niskakipua 2 3 kertaa useammin kuin muilla [113]. Ruotsalaisen väitöskirjan mukaan opiskelijoilla esiintyy runsaasti TMD:tä, päänsärkyä ja kaularangan kipua [114]. Kaularangan yläosan säteilevä kipu voi tuntua korvakipuna, ja keskiosan säteilevä kipu voi tuntua poskipäiden tai alaleuan kipuna ja muistuttaa TMD:n oireita. Kaularangan heijastekivussa ei esiinny leukojen liikerajoituksia eikä liikekipua, ja sen aiheuttama kasvokipu on aina samalla puolen. Kliinisessä tutkimuksessa kaularangan yläosan kierrossa ilmenevä kipu, alakaularangan liikerajoitus ja niskalihasten palpaatioarkuus viittaavat heijastuvaan niskakipuun [115]. TMD-oireet ovat yhteydessä kaularangan vähentyneeseen liikkuvuuteen ja niskalihasten palpaatioarkuuteen [115]. Purentafysiologinen hoito voi lieventää potilaan kaularangan oireita ja muuttaa pään asentoa [ ]. Potilaat, joilla on pitkäaikaista kaularankaja TMD-kipua, tarvitsevat laaja-alaista hoitoa [119]. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä

13 Yleiset lihasperäiset kiputilat Fibromyalgia on krooninen kipuoireyhtymä, jota potevat ovat uupuneita ja kärsivät runsaasta psykosomaattisesta oirekirjosta [120]. Koska uni ei yleensä virkistä heitä, he kärsivät uupumuksesta, joka alkaa jo herätessä [121]. Potilaiden keskushermoston kivunkäsittelyja stressivastemekanismit toimivat poikkeavasti, ja heidän kipukynnyksensä on alempi kuin terveiden. Valtaosa fibromyalgiapotilaista on naisia, ja tilan esiintyvyys lisääntyy ikääntymisen myötä [121]. Fibromyalgiassa potilas yleensä hakee apua tuki- ja liikuntaelimistön jatkuvaan kipuun ja arkuuteen [122]. Fibromyalgiapotilailla esiintyy runsaasti TMD-oireita ja -löydöksiä [123]. Italialaisen tutkimuksen mukaan 87 %:lla fibromyalgiapotilaista esiintyy TMDoireita ja löydöksiä, kun taas TMD:tä potevista vain 10 %:lla on fibromyalgia [124]. Yleissairauksiin liittyvät nivelperäiset ongelmat ja kiputilat Kliinisesti tärkeimmät leukaniveltä vaurioittavat sairaudet kuuluvat tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin sekä systeemisiin sidekudossairauksiin, joita ovat reumatoidiartriitti lasten reumasairaudet spondyloartropatiat * ankylopoieettinen spondyliitti * psoriaasiartriitti * Reiterin tauti (reaktiivinen artriitti). Reumatoidiartriitissa lähes joka toiselle potilaalle ilmaantuu muutaman vuoden kuluessa taudin alkamisesta oireita myös leukaniveliin. Aikuisilla tila johtaa usein alaleuan liikerajoituksiin ja tyypillisiin TMD-kipuoireisiin nivelissä ja lihaksissa. Leukanivelen kuvantamistutkimuksissa todetaan aluksi synoviittia (MK-kuvauksessa), eroosioita ja myöhemmin nivelpään litistymistä, nivelraon kaventumista ja vaikeissa tapauksissa jopa koko nivelpään tuhoutumista [ ]. Lasten reumasairauksissa tulee kiinnittää erityistä huomiota leukojen, leukanivelten ja hampaiston kehityksen seuraamiseen [128, 129]. Leukanivelen artriittia todetaan lapsilla reumasairauden asteesta riippumatta myös lieväoireisilla [129]. Lapsilla tauti johtaa usein avopurentaan ja pienileukaisuuteen. Lapsilla, joilla tauti on lievä, leukanivelen muutokset voivat pysähtyä ja nivelpinta uusiutua [130, 131]. Tavallisimmat spondyloartropatioihin kuuluvat sairaudet ovat ankylopoieettinen spondyliitti, psoriaasiartriitti ja Reiterin tauti [ ]. Esiintymishuippu ajoittuu nuoreen aikuisikään, ja tauti puhkeaa harvoin yli 40-vuotiailla. Taudinkuvaan kuuluvat kaularangan jäykistyminen, TMD-oireet ja leukanivellöydökset, sekundaarinen Sjögrenin oireyhtymä ja komplisoiva amyloidoosi. Potilailla on usein kudostyyppi HLA- B27, joka Suomessa ja Pohjois-Skandinaviassa on moniin muihin maantieteellisiin alueisiin verrattuna yleinen. Ankylopoieettiselle spondyliitille on tyypillistä selkärangan ja risti-suoliluunivelten tulehduksellinen jäykistyminen. Sairaus on tyypillisesti miehillä vaikeampi kuin naisilla. * Purentaelimistöön tauti ilmaantuu muutaman vuoden kuluttua diagnosoinnista. Potilaan on vaikea avata suuta, ja hänen leukanivelensä on palpaatioarka. Röntgenologisesti tyypillisiä piirteitä ovat nivelpään tasoittuminen ja eroosio. * Leukanivelvaurioita esiintyy noin viidesosalla [134]. Psoriaasiartriitille on tyypillistä, että se alkaa ihopsoriaasilla ja %:lle ilmaantuu myöhemmin seronegatiivinen niveltulehdus. Esiintyvyydessä ei ole sukupuolieroja [134]. * Vajaalla kolmasosalla potilaista tauti ilmaantuu muutaman vuoden ku- 13 Suosituksen nimi

14 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 14 luttua diagnoosista myös purentaelimistöön. Tärkein koettu oire on leukanivelkipu alaleuan liikkeissä. Kliinisesti tärkeimmät ovat lihasten ja leukanivelten palpaatioarkuus ja nivelen rahina. * Leukanivelvaurioita esiintyy alle kolmasosalla. Tyypillisimpiä vaurioita ovat eroosio ja nivelpään tasoittuminen [135]. Reiterin taudille (reaktiivinen artriitti) on tyypillistä, että nuorella miehellä ilmenee muutama viikko ruoansulatuskanavan tai virtsatietulehduksen jälkeen aseptinen, nivelestä toiseen siirtyvä polyartriitti, tavallisimmin painoa kantavissa nivelissä. Taudin klassiseen kuvaan kuuluu myös silmätulehdus (Reiterin oireyhtymä: uretriitti, artriitti, konjunktiviitti). * Purentaelimistössä tauti ilmenee noin kuuden vuoden kuluttua sairauden toteamisesta. Tärkeimmät oireet ovat aamujäykkyys ja kipu ja turvotus leukanivelen alueella. Kliinisesti esiintyy palpaatioarkuutta leukanivelissä ja puremalihaksissa ja röntgenologisesti tyypillisin muutos on toispuolinen eroosio [136, 137]. Reumasairauksien hammaslääketieteellinen hoito Aikuisten leukanivelvaivoja hoidetaan yleensä oireenmukaisesti lääkityksillä yhdessä hoitavan lääkärin kanssa purentakiskoilla tarvittaessa purennan tasapainotushionnalla ja proteettisella hoidolla purentatoiminnan tasapainottamiseksi alaleuan voimisteluharjoituksilla [138, 139] fysioterapeuttisilla hoidoilla kortisoniruiskeilla [ ]. Purentaelimistön hoidolla pyritään taudin oireiden vähentämiseen, tulehdusmuutosten minimoimiseen ja purentatoiminnan ylläpitämiseen. Periaatteessa hoito jakaantuu akuutin ja eiakuutin vaiheen hoitoon. Akuutissa vaiheessa keskitytään yhteistyössä hoitavan lääkärin kanssa estämään leukanivelen tulehdusta ja kudosmuutoksia ja siten ylläpitämään purentatoimintaa. Taudin ei-akuutissa, rauhallisessa vaiheessa pyritään varmistamaan purentaelimistön tai leukanivelen toiminta vähentämällä nivelen ja lihasten kuormitusta. Purentafysiologisen hoidon lisänä käytetään tarvittaessa kipulääkkeitä, fysioterapiaa, proteettista-, ortodonttista tai kirurgista hoitoa. Muut kiputilat Leukanivelen infektioartriitin oireet ovat dramaattisia. Kliinisiä löydöksiä ovat punoitus, turvotus, kuumotus, kipu ja toimintahäiriöt. Koska infektio saattaa levitä kaulan alueelle, potilas on saatava välittömästi sairaalahoitoon [144]. Pitkä processus styloideus (yli 30 mm panoraamakuvassa) tai kalkkiutunut ligamentum stylomandibulare aiheuttavat joskus TMD:tä muistuttavia oireita (Eaglen oireyhtymä) [145, 146]. Temporaaliarteriittia esiintyy vasta yli 50-vuotiailla, yleensä osana polymyalgia rheumaticaa. Äkillisesti alkava ohimo- tai päänsärky ja kipu tuntuvat voimakkaasti sykkivänä ja joskus ilmenee puremisvaikeuksiakin. Päänahka saattaa olla hyvin arka. Kliinisenä löydöksenä on pullistunut, arka ohimovaltimo. Diagnoosi perustuu suureen laskoarvoon, valtimobiopsiaan ja nopeaan vasteeseen kortikosteroidihoidolle. Tila vaatii pikaista lääkärin hoitoa sokeutumisvaaran takia [147]. TMD:n hoito Purentafysiologisen hoidon tavoitteina ovat kipujen vähentäminen, lihaksiin ja niveliin kohdistuvan kuormituksen vähentäminen ja normaalin toiminnan palauttaminen. Hoidossa tulee huomioida yksilöllisesti potilaan ongelmat, niiden vaikeus ja niistä aiheutuva haitta. Hoitoja yhdistämällä saadaan usein pa- Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä

15 rempia tuloksia kuin yksittäisillä hoidoilla (esim. purentakisko, kipulääkitys, alaleuan liikeharjoitukset, fysioterapia) [148, 149]. Purentaelimistön yleisimpien toimintahäiriöiden hoitomuodot on koottu taulukkoon 5. Potilaan informoiminen ja omahoidon ohjeistus Potilaan informoiminen ja kannustaminen on oleellinen osa purentafysiologista hoitoa ja tärkeää hoidon kaikissa vaiheissa (ks. sähköinen tausta-aineisto, tulostettavat potilasohjeet ja). Jo neuvonta ja omahoidon ohjeistus ovat ilmeisesti tehokkaita vähentämään oireiden voimakkuutta ja potilaan ahdistuneisuutta [ ] B, [ ]. Neuvonta sisältää tietoa vaivojen yleisyydestä ja vaihtelevasta luonteesta taustatekijöistä, kuten purennan, bruksismin, stressin sekä yleissairauksien osuudesta TMD:n hyvästä hoitovasteesta (80 90%) ja hyvästä ennusteesta [155] myös leukanivelrikon hoidossa puremalihasten ja leukanivelten aktiivisesta omahoidosta. Akuutin tilanteen hoitamiseksi potilasta opastetaan kylmä- tai lämpöhoidon käytöstä, alaleuan rentoutuksesta, omatoimisesta aristavien puremalihasten hieronnasta ja kipulääkkeiden käytöstä (ks. taulukko 6). Purentakiskohoito TMD:n hoito aloitetaan usein hammaslääkärin tekemällä kiskohoidolla, ja sitä voi tarvittaessa seurata purennan tasapainotushionta tai purennan kuntoutus esimerkiksi proteettisesti tai oikomishoidolla, joilla pyritään tasapainoiseen purentatoimintaan. Purentakiskon toimivuus ja hoitovaste tulee arvioida kontrollikäynneillä. Ellei kiskohoidolla saada minkäänlaista tulosta noin kuukauden kuluessa, on syytä tarkistaa diagnoosi [68]. Tarvittaessa potilas lähetetään erikoishammaslääkärin tai muiden erikoisalojen konsultaatioon. Stabilisaatiokisko on tavallisin, yleensä yöllä käytettävä kisko (taulukko 7). Se soveltuu sekä lyhyt- että pitkäaikaiseen käyttöön, ja sen käyttöä suositellaan lihas- tai nivelperäisten TMD-oireiden hoitoon [ ] A. Suurin osa TMD-kivusta kärsivistä hyötyy stabilisaatiokiskon käytöstä [159]. Kiskosta saattaa olla apua myös TMDvaivojen hoidossa yöbruksismin, erilaisten parafunktioiden ja jännityspäänsäryn yhteydessä. Stabilisaatiokiskon avulla hampaisto voidaan suojata narskuttelun tai hampaiden voimakkaan yhteen puremisen aiheuttamalta liian suurelta purentarasitukselta. Lisäksi stabilisaatiokisko suojaa limakalvoja ja parodontaalisesti vaurioituneita hampaita. Stabilsaatiokiskoa voidaan käyttää myös ennen proteettista hoitoa esimerkiksi toiminnallisen purentakorkeuden määrittämiseen ja oikean nivelaseman etsimiseen sekä ortodonttisen hoidon retentiokojeeksi ja parodontologisen hoidon tueksi. Merkittäviä vasta-aiheita ei ole, mutta mahdollinen uniapnea on syytä huomioida [160]. Relaksaatiokisko on yläleukaan valmistettava kisko, jossa on kontaktit vain hampaiston etualueella (taulukko 7). Vaikka relaksaatiokiskon käytöstä on vain vähän tieteellistä näyttöä [161, 162] D, kokeneet kliinikot suosivat sitä varsinkin hoidon alkuvaiheessa, koska relaksaatiokiskon rakenne on yksinkertainen ja sen hoitovaste on kokemusten perusteella ollut hyvä. On kuitenkin huomioitava, että kisko soveltuu takahampaiden elongoitumisriskin ja etuhampaiden intruusion vuoksi vain lyhytaikaiseen yökäyttöön. Kiskotyyppi ei sovellu potilaille, joilla on avopurenta tai niukka ylipurenta. Kisko muutetaan stabilisaatiokiskoksi akuutin vaiheen jälkeen. Relaksaatiokiskosta on viime vuosina ilmestynyt muunnelmia, kuten 15 Suosituksen nimi

16 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Taulukko 5. Purentaelimistön yleisimpien toimintahäiriöiden hoito. Lihasperäinen toimintahäiriö (K07.60, M79.1) Nivelperäinen toimintahäiriö Välilevyn palautuva anteriorinen virheasento (K07.61) Välilevyn palautumaton virheasento (S03.0) (leukalukko, closed lock ) Leukanivelen osteoartroosi (K07.65) Akuutti traumaattinen artriitti (K07.60, S03.4) Hypermobiili leukanivel Luksaatio (K07.62) Bruksismi (F45.82) Annetaan informaatiota ja omahoidon ohjeistusta alaleuan rentoutuksesta ja puremalihasten hieronnasta. Akuutissa vaiheessa annetaan tarvittaessa lämpö-kylmähoitoa ja kuuriluontoisesti kipulääkitys. Valmistetaan stabilisaatio- tai relaksaatiokisko yökäyttöön. Relaksaatiokisko muutetaan myöhemmin stabilisaatiokiskoksi. Jos minkäänlaista hoitovastetta ei saada noin kuukauden kuluessa, diagnoosi arvioidaan uudelleen. Tehdään alaleuan liikeharjoituksia. Annetaan fysioterapiaa, ellei kiskojen käytöstä ole apua. Oireiden vähennyttyä tehdään tarvittaessa purennan hionta ja proteettinen tai oikomishoito tasapainoisen purentatoiminnan saavuttamiseksi. Jos potilaalla on oireita, hänelle annetaan omahoidon ohjeistus ja tavanomainen purentafysiologinen hoito esimerkiksi stabilisaatiokiskoa käyttämällä. Nuorelle potilaalle, jolla naksumista ei ole jatkunut vielä kauan, voidaan suositella kokemusperäisesti alaleuan liikeharjoituksia. Tällöin potilas tekee useita kertoja suu auki-kiinni -harjoituksia niin, että alaleuka on eteenpäin siirrettynä kärkipurenta-asemassa, jolloin naksumista ei kuulu (välilevy oletettavasti paikoillaan). Vaikeissa kivuliaissa naksahdustapauksissa, joihin liittyy myös aamuisin leuan lukkiutumista, voidaan käyttää anteriorista repositiokiskoa öisin ja tilanteen rauhoituttua jatkaa stabilisaatiokiskolla. Kipulääkitys voi lievittää oireita. Pitkään jatkuneissa kivuliaissa tapauksissa konsultoidaan erikoissairaanhoitoa, sillä joskus joudutaan turvautumaan leukanivelkirurgisiin toimenpiteisiin. Akuutissa tilanteessa tehdään manuaalinen repositio esimerkiksi vipuamalla, siten että käytetään apuna poskihampaiden väliin sijoitettua korotusta. Onnistuneessa repositiossa suun avausliike palautuu heti normaaliksi. Hoitoa on syytä jatkaa purentakiskohoidolla (anteriorinen repositiokisko, stabilisaatiokisko). Jos potilaalla on kipuja eikä repositiohoitoa tehdä tai se ei onnistu, voidaan määrätä kipulääkkeitä ja antaa omahoidon ohjeistus (alaleuan venytysliikkeet). Stabilisaatiokiskosta voi tarvittaessa olla hyötyä. Vaikeissa tapauksissa konsultoidaan erikoissairaanhoitoa, sillä joskus joudutaan turvautumaan leukanivelkirurgisiin toimenpiteisiin. Kysymyksessä on yleensä mikro - tai makrotrauma (vastaavasti esim. bruksismin aiheuttama tai iskun aiheuttama) ja siitä johtuva nivelpintojen vaurioituminen, usein välilevyn virheasennon jälkitila. Hoitoperiaatteina akuutissa vaiheessa (osteoartriitti) ovat kipulääkehoito ja leukanivelen kuormituksen vähentäminen esimerkiksi purentakiskohoidolla. Kivun jatkuessa voidaan käyttää myös nivelen sisäistä kortikosteroidiruisketta tulehduksen lievittämiseksi. Tilanteen rauhoituttua purennan tasapainottaminen, korjaavat toimenpiteet tai proteettinen hoito saattavat tulla kysymykseen kuormituksen optimoimiseksi. Vaikeissa tapauksissa konsultoidaan erikoissairaanhoitoa, sillä joskus joudutaan turvautumaan leukanivelkirurgisiin toimenpiteisiin. Tilan syynä on joko mikrotrauma tai makrotrauma. Suun avaaminen on vaikeutunutta ja kivuliasta ja nivel palpaatioarka. Nivelalueella voi myös olla turvotusta. Usein potilas ei saa sairaan puolen hampaitaan yhteen. Panoraamakuvauksen avulla suljetaan pois mahdollinen kondyylifraktuura ja muut syyt. Makrotraumasta johtuva artriitti paranee yleensä parissa viikossa tulehduskipulääkkeiden, levon, pehmeän ruoan sekä kylmä- ja myöhemmin lämpöhoidon avulla. Jos taustalla on bruksismi, purentafysiologinen hoito purentakiskon avulla on välttämätöntä, sillä muuten tilanne uusiutuu. Purentafysiologisista hoidosta, kuten alaleuan liikeharjoituksista tai purentakiskohoidosta, on usein hyötyä. Akuutissa luksaatiotilanteessa reponoidaan kondyyli alas- ja taaksepäin (ks. artikkeli Leukanivelen repononti (TED00); Terveysportti/Hammaslääketieteen tietokannat, Therapia Odontologica). Jos luksaatiot uusiutuvat, purentafysiologisesta hoidosta, kuten purentakiskojen käytöstä ja liikeharjoituksista, on monesti apua Toistuvissa luksaatioissa konsultoidaan erikoissairaanhoitoa, jolloin kirurginen hoito saattaa tulla kysymykseen. Vaikean bruksismin yhteydessä hoito on tarpeen sekä oireiden vähentämiseksi että kudosvaurioiden estämiseksi. Kudosvaurioita voidaan oleellisesti vähentää käyttämällä stabilisaatiokiskoa nukkuessa. Hampaiden vaurioitumisen estämiseksi voidaan myös käyttää purennan tasapainotushiontaa, jolla kuormitus voidaan jakaa hampaistossa mahdollisimman edulliseksi. Bruksismin vähentämiseksi voidaan käyttää myös biopalautehoitoa. 16 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä

17 Taulukko 6. Purentaelimistön toimintahäiriöiden hoidossa voidaan käyttää seuraavia lääkkeitä, mutta näyttö niiden tehosta on vähäinen. Tila/diagnoosi Lääke Erityistä Haittavaikutukset Lihas- tai nivelperäiset kiputilat: M79.1, K07.60, K07.63 Tulehduskipulääkkeet (NSAIDs), parasetamoli Ei pitkäaikaiseen käyttöön On Oireileva leukanivelartroosi: K07.65, M19.0 Tulehduskipulääkkeet (NSAIDs), parasetamoli, Glukokortikoidit, Hyaluronaatti Ei pitkäaikaiseen käyttöön Injisoitavia On Leukanivelen traumaattinen nivelsairaus: M12.5 Tulehduskipulääkkeet (NSAIDs) Ei pitkäaikaiseen käyttöön On Leukanivelartriitti, RA: K07.65, M19.0, M06 Tulehduskipulääkkeet (NSAIDs) Glukokortikoidit Ei pitkäaikaiseen käyttöön Injisoitava On Moniongelmaiset, pitkittyneestä kivusta kärsivät TMD-potilaat: K07.60, M79.1 Trisykliset antidepressantit Tulehduskipulääkkeet (NSAIDs) Annostitraus Lääkkeiden yhteisvaikutukset huomoitava Ei pitkäaikaiseen käyttöön On esivalmistettu etualueen pieni kisko, jossa kontakteja on kulmahampaasta kulmahampaaseen. Kisko valmistetaan potilaalle suoraan vastaanotolla, ja se näyttää toimivan kuten stabilisaatiokisko sekä lyhyellä aikavälillä että vuoden seurannassa [163, 164]. Kisko soveltuu lähinnä ajoittaiseen ja oireidenmukaiseen yökäyttöön (vuorokautinen käyttöaika korkeintaan 8 tuntia). NTI-tss-kisko (nociceptive trigeminal inhibition tension suppression system) peittää vain keskimmäiset inkisiivit, ja siinä on vain yksi kontakti alahampaisiin. Kisko saattaa olla tehokas bruksismin, TMD:n ja päänsäryn yhteydessä [165], mutta sen käyttöön voi liittyä eitoivottuja purennan ja parodontiumin muutoksia ja muita riskejä (aspiraatio, nieleminen), Pehmeä purentakisko (resilienssikisko) peittää koko hammaskaaren, ja se on kontaktissa vastapurijoihin. Pehmeän purentakiskon käyttö saattaa helpottaa lyhytaikaisesti oireita, mutta luotettava tutkimusnäyttö asiasta puuttuu [ ] D Ohjaavista kiskotyypeistä anteriorisen repositiokiskon (Farrarin kisko, taulukko 7) tarkoituksena on ohjata alaleuka terapeuttiseksi katsottavaan asemaan, jossa välilevy on paikoillaan eikä naksumista esiinny (ks. artikkeli Purentaelimen toimintahäiriön hoito, Kiskotyypit; Terveysportti/ Hammaslääketieteen tietokannat, Therapia Odontologica). Heikon hoitovasteensa ja purennan muutosten vuoksi kiskoa ei enää käytetä välilevyn palautuvan anteriorisen virheasennon hoitoon (leukanivelen avaus- ja sulkemisliikkeen aikainen naksuminen) [170, 171]. Kiskosta voi kuitenkin olla yökäytössä apua potilaille, jotka kärsivät leukanivelten toistuvasta lukkiutumisesta aamuisin ja kivuliaasta naksumisesta [172]. Käyttötapa ei paranna välilevyn virheasentoa, mutta se rauhoittaa tilanteen ja estää välilevyn kiinnikkeiden jatkuvan traumatisoitumisen yön aikana. Kun tilanne on rauhoittunut (yleensä 2 3 kuukauden aikana), repositiokiskosta on pyrittävä eroon ja hoitoa jatketaan tavallisella yökäyttöisellä stabilisaatiokiskolla. Lääkehoito Lääkityksen vaikuttavuudesta tavanomaisen TMD:n hoidossa on niukasti tietoa 17 Suosituksen nimi

18 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Taulukko 7. Yleisimmät purentakiskotyypit (muunneltu Therapia Odontologicasta). Kiskotyyppi feeni ja naprokseeni. Kipua lievittävältä (analgeettiselta) teholtaan valmisteet ovat yhtä tehokkaita. Valmisteen valintaan vaikuttavat muun muassa potilaan ominaisuudet, annostelutiheys ja valmisteiden hieman erilainen haittavaikutusprofiili. Kipu- ja särkylääkkeiden käytön tulee olla muuta hoitoa tukevaa, kuuriluontoista ja lyhytaikaista. Tulehduskipulääkkeiden käyttöä TMDkivun hoidossa tulee punnita suhteessa haittavaikutuksiin [180, 181]. * Maha-suolikanavan verenvuodon riskin osalta turvallisin vaihtoehto on nykytiedon mukaan diklofenaakki. * Sydän- ja verisuonihaittojen osalta turvallisin on naprokseeni. Pieni annos ibuprofeenia on myös melko turvallinen molempien haittojen osalta, mutta suuri ibuprofeeniannos (esim. 800 mg 3) suurentaa molempien haittojen riskiä. * Munuaisten vajaatoiminta ja taipumus astmakohtauksiin on huomioitava. Myös lääkeaineinteraktioiden mahdollisuus (esim. antikoagulantit, verenpai- Ohjausvaikutus Rakenne Käyttöaiheet Käyttötapa Rajoitukset Stabilisaatiokisko Ei Stabiilit kontaktit nivelasemassa (RP) ja keskipurenta-asemassa Kulmahammasohjaus ja etualueen ohjaus artikulaatioliikkeissä TMD:n oireet Nukkuessa Ei merkittäviä Relaksaatiokisko Ei Vain etuhampaat (dd ) kontaktissa Artikulaatioliikkeet kuten stabilisaatiokiskossa TMD:n oireet, erityisesti lihasperäiset jännitystilat ja kivut Nukkuessa Takahampaiden ylipuhkeamisen riski, jos käyttö on jatkuvaa Anteriorinen repositiokisko On Kaikki hampaat kontaktissa Ohjaa alaleukaa eteenpäin ja estää alaleuan taaksepäin suuntautuvat liikkeet etualueen vallin avulla Välilevyn palautuva virheasento Traumaattinen artriitti Nykyään vain vaikeissa kivuliaissa tapauksissa. Nukkuessa Enintään 6 kuukautta, artriitissa muutama päivä 18 eikä purentaelimistön akuuttien tai kroonisten toimintahäiriöiden lääkehoidosta toistaiseksi ole yleisesti hyväksyttyjä suosituksia [ ]. TMD:n hoidossa tulisi siten noudattaa kivun ja muun lääkehoidon yleisiä periaatteita (ks. Käypä hoito -suositus Tulehduskipulääkkeet). Useissa oppikirjoissa on kuitenkin suositeltu lääkitystä purentaelimistön toimintahäiriön hoidon tueksi [177, 178] (ks. taulukko 6). Kipulääkkeet TMD:n hoidossa: Kipulääkkeiden käyttöaiheita TMD:ssä ovat akuutti puremalihaskipu, akutisoitunut leukanivelartroosi ja traumaattinen leukanivelen artriitti. Parasetamoli on tehokas ja turvallinen kipulääke. Sen normaaliannos on mg 3 4/vrk [179]. Pitkäaikaisessa käytössä vuorokausiannos olisi syytä rajoittaa 3 g/vrk:aan, ja lääkkeen lyhyen vaikutusajan vuoksi on parempi ottaa 500 mg 4 6 tunnin välein kuin mg harvemmin. Tulehduskipulääkkeet ovat hieman tehokkaampia kuin parasetamoli. Turvallisimpia niistä ovat diklofenaakki, ibupro- Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä

19 nelääkkeet) on otettava huomioon (ks. Käypä hoito -suositus Tulehduskipulääkkeet). Lihasperäisessä ja nivelperäisessä TMDkivussa suositeltavat kipulääkkeet ja annokset: * parastamoli (500 mg 3 4), diklofenaakki (25 50 mg 3, tai depotvalmistetta 100 mg 1), ibuprofeeni ( mg 3 4), naprokseeni ( mg 2) [179]. * Erityisesti nivelperäisessä kivussa naprokseeni on kliinisesti ja tilastollisesti merkitsevästi tehokkaampi kuin selekoksibi tai lumelääke [182]. Muut TMD:hen liittyvät lääkehoidot Tutkimusnäyttö bentsodiatsepiinien käytön hyödyllisyydestä TMD:n hoidossa ei ole riittävää [176]. * Kun harkitaan bentsodiatsepiinien käyttöä TMD:n hoidossa, tulee huomioida niiden tavalliset haittavaikutukset muun muassa väsymys, lääkeaineriippuvuus, verenpaineen lasku, liiallinen sedaatio ja lihasheikkous, sekä haitallisten vaikutusten voimistuminen yhdessä alkoholin kassa. Bentsodiatsepiineja ei myöskään suositella pitkäaikaiseen käyttöön. * Haittavaikutukset ovat yleisempiä vanhuksilla, erityisesti dementoituneilla ja maksasairauksia potevilla. Lihasrelaksanttien, kuten klonatsepaamin tai titsanidiinin, vaikuttavuudesta TMD:n hoidossa ei ole näyttöä [174, 176]. * Kun harkitaan lihasrelaksanttien käyttöä TMD:n hoidossa, tulee huomioida niiden monet sivuvaikutukset, muun muassa suun kuivuminen, pahoinvointi, lihasheikkous ja väsymys. Näyttö uni- ja masennuslääkkeiden käytön hyödystä TMD:n hoidossa ei ole riittävää, eikä niitä tule käyttää tavanomaisen TMD:n hoidossa [174, 175]. * Kun harkitaan trisyklisten antidepressanttien käyttöä TMD:n hoidossa, tulee huomioida niiden haittavaikutukset, muun muassa suun kuivuminen, virtsaretentio ja sykkeen suureneminen. * Varovaisuutta on noudatettava yhteiskäytössä muiden serotonergisesti vaikuttavien lääkkeiden (esim. SSRI-/ SNRI-lääkkeet ja triptaanit) kanssa, sillä siihen liittyy serotoninergisen oireyhtymän riski. Paikallisesti iholle siveltäviä kipulääkevalmisteita käytetään melko paljon, mutta niiden tehosta ei ole riittävästi näyttöä [183]. Injektioina annettavat lääkkeet: Kortikosteroidien pitkäaikaistulokset leukanivelen artriitin ja artroosin hoidossa ovat hyvät [ ]. * Leukaniveleen annetun kortikosteroidin vaikutus leukanivelkipuun on ollut hyaluronihapon kaltainen 6 kuukauden seurannassa [143]. * Toimenpiteen steriliteettiin ja leukanivelen pistotekniikkaan tulee kiinnittää erityistä huomiota, sillä kirjallisuudessa on esitetty toistuvien injektioiden aiheuttavan nivelpään pinnan vaurioitumista [184]. Neurotoksiinien (Clostridium botulinumin erittämien toksiinien) käytöstä TMD:n hoidossa on toistaiseksi riittämätön näyttö [185, 186]. Hoitoon voi liittyä myös riskejä [187]. Fysioterapeuttiset hoitomuodot Fysioterapeuttiset hoidot saattavat vähentää TMD:n oireita ja löydöksiä, mutta minkään yksittäisen fysioterapeuttisen hoitomuodon tehokkuudesta muihin hoitoihin nähden ei ole luotettavaa näyttöä [150, 151, 188] D. Potilaita tulee kuitenkin kannustaa aktiiviseen ohjattuun omahoitoon ja harjoitteluun [ ] B. TMD-vaivojen fysioterapeuttisia hoitomuotoja ovat alaleuan liikeharjoitukset (taulukko 8), manuaalinen mobilisaatio lihasten rentouttavat pehmytkudoskäsittelyt ja venyttelyt lämpö- ja kylmähoito ultraäänihoito 19 Suosituksen nimi

20 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 20 Taulukko 8. Alaleuan liikeharjoitusohjeet TMD-potilaalle. 1. Aloita lämmittämällä puremalihaksia esimerkiksi lämpötyynyllä tai geelipakkauksella. 2. Rentoudu ja pidä olkapääsi alhaalla. Sano mmm ilman, että hampaat koskettavat toisiaan. Sen jälkeen verryttele leukaasi liikuttamalla sitä ylös, alas ja molemmille sivuille. 3. Aloita varsinaiset harjoitukset avaus- ja sulkemisliikkeillä. Avaa leukaa kivutta mahdollisimman paljon, anna pään taipua hieman taaksepäin. Pidä leukaa ääriasennossa muutaman sekunnin ajan ja sulje. 4. Työnnä leukaasi mahdollisimman pitkälle eteen ja molemmille sivuille. Pidä leukaa muutaman sekunnin ajan ääriasennossa. 5. Tee liikkeet ensin vapaasti ja sitten vastustaen liikkeitä kahdella sormella. 6. Avaa suusi ihan auki ja yritä sulkea samalla vastustaen liikettä sormilla. Pidä leukasi tässä asennossa muutaman sekunnin ajan. 7. Venytä suuta auki-asennossa asettamalla sormet hampaiden väliin. 8. Tee jokainen liike kymmenen kertaa harjoituskertaa kohti ja koko liikesarja kahdesti päivässä. Pidä harjoitusvoimat lihaksille ja leukanivelille sopivina. Voimistelu ei saa tuottaa kipua. 9. Lepää ja rentoudu harjoitusten päätteeksi kymmenen minuutin ajan. 10. Potilaalle annettavat ohjeet ja kooste kuvista on tulostettavissa suosituksen sähköisessä versiossa transkutaaninen hermostimulaatio (TENS) akupunktuuri laserhoito äänihieronta (voice massage). Potilaan tekemissä alaleuan liikeharjoituksissa (taulukko 8), motivointi ja opastus harjoitteluun ovat tärkeitä [189] lihaksia venytetään ja rentoutetaan isotoniset ja isometriset harjoitukset vaihtelevat lihakset rentoutuvat, lihasvoima lisääntyy ja alaleuan liikelaajuudet suurenevat [ ] naksuvan leukanivelen liikeharjoitusohjelma tehdään alaleuka eteenpäin siirrettynä kärkipurenta-asemassa palautumattoman diskusdislokaation (leukalukko) aiheuttamaa suun avausrajoitusta voidaan parantaa jokapäiväisillä suun aukivenytyksillä, joskin myös pelkkä informaatio saattaa olla yhtä tehokasta [189, 195]. Ryhdin ylläpito- ja rentoutusharjoitusohjelmista yhdistettynä muihin hoitomuotoihin voi olla hyötyä [192, ]. Lämpö- ja kylmähoitoa käytetään lihaskouristusten hoitoon [199]. Paikallista kylmähoitoa käytetään muun muassa turvotuksiin. Ultraäänihoitoa on käytetty yhdessä lihasten venytyksen ja muiden liikeharjoitusten kanssa toimintahäiriöpotilaiden pitkittyneissä kiputiloissa, mutta luotettava tutkimusnäyttö asiasta puuttuu [177, 178]. Transkutaanista hermostimulaatiota (TENS) käytetään kroonisen kivun hoidossa. Tutkimuksissa se ei ole vähentänyt merkitsevästi toimintahäiriöoireita bruksismista kärsivillä [200]. TENS ei sovellu sydämentahdistinpotilaille. Akupunktuuri ilmeisesti lievittää kipua ja laukaisee lihasjännitystä sekä vähentää purentaelimistön toimintahäiriöistä johtuvia aikuispotilaiden oireita ja löydöksiä lyhyellä aikavälillä [201, 202] B. Akupunktuuri vaikuttaa purentafysiologisten potilaiden hoidossa eniten alaleuanliikekapasiteettiin sekä liikekipuun ja lihaskipuun [ ]. Akupunktuuri voi olla vaihtoehto, tai sitä voidaan käyttää yhdessä tavanomaisen purentafysiologisen hoidon kanssa potilailla, joilla on lihasperäinen TMD [201, 202]. Laserhoidolla (pienienergiainen) ei ilmeisesti ole tehoa kroonisten lihas- tai nivelperäisten TMD-vaivojen hoidossa [206] B. Kognitiiviset hoitomuodot Kognitiiviset hoitomuodot voivat yksinään tai jonkin muun TMD hoidon lisänä vähentää TMD:n oireita ja löydöksiä sekä lyhytettä pitkäaikaisessa seurannassa [207] B. Niiden avulla pyritään opettamaan potilasta hallitsemaan kipuoireita muuttamalla kipuun liittyviä ajatuksia, tuntemuksia ja käyttäytymistä. Kognitiivinen hoito vaatii yhteistyötä Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermo eli nervus trigeminus on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kummallakin puolen kasvoja on oma kolmoishermo. Kolmoishermosärky on tämän hermon

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu

Lisätiedot

Monialainen kipuklinikkatoiminta

Monialainen kipuklinikkatoiminta Monialainen kipuklinikkatoiminta HYKS:n Kipuklinikan toiminta Kipuklinikan toiminnan tavoitteet Tutkituissa kroonisissa kiputiloissa tyydyttävä kivunhallinta mahdollisuuksien rajoissa, ensisijaisesti näyttöön

Lisätiedot

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.

Lisätiedot

Bruksismilla tarkoitetaan hampaiden narskuttelua

Bruksismilla tarkoitetaan hampaiden narskuttelua Näin hoidan Pentti Kirveskari Bruksismi Bruksismi eli hampaiden narskuttelu ja tarpeeton yhteen pureminen voi aiheuttaa kudosvaurioita purentaelimistössä. Tavallisia oireita ovat päänsärky, leukaniveläänet,

Lisätiedot

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite

Lisätiedot

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Migreeni Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Lisätietoja www.migreeni.org Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Esitteen on tuottanut Suomen Migreeniyhdistys ry ja Kuurojen Palvelusäätiön

Lisätiedot

LEUKANIVELEN ARTROSKOPIAT

LEUKANIVELEN ARTROSKOPIAT Petteri Jyrkönen LEUKANIVELEN ARTROSKOPIAT Syventävien opintojen kirjallinen tutkielma Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hammaslääketieteen laitos 13.4.2015 Tutkielman oppiala: Suu- ja leukakirurgia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

TERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä SUUN TERVEYS

TERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä SUUN TERVEYS TERVEYS 2000 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä SUUN TERVEYS T2250 SUUNTERVEYS (muuttujat lihavoituna) Tutkittavan numero 2) Päivämäärä..200 3) Tallentaja: SUUT_ANTIB 5) Antibioottisuojaus:

Lisätiedot

Hammassärky - diagnostiikan haasteet

Hammassärky - diagnostiikan haasteet Hammassärky - diagnostiikan haasteet 12.12.2014 TYKS alueellinen koulutus Tuija Teerijoki Oksa HLT, EHL TYKS Suu- ja leukasairaudet VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI

Lisätiedot

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN Kokemukseen pohjautuvaa tietoa tarkoitettu fysioterapeuteille, jotka suorittavat t määräaikaistarkastuksia ä i k t k i tekonivelpotilaille

Lisätiedot

Hammasterveyden täydentävät kysymykset (kliinisen tutkimuksen päivänä)

Hammasterveyden täydentävät kysymykset (kliinisen tutkimuksen päivänä) POHJOIS- SUOMEN KOHORTTI 1966:N HYVINVOINTI- JA TERVEYSTUTKIMUSOHJELMA Hammasterveyden täydentävät kysymykset (kliinisen tutkimuksen päivänä) KYSELYLOMAKKEEN VASTAUSOHJEET Vastaa rengastamalla sen vaihtoehdon

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

(4). Dysfunktio-oireista kärsivistä potilaista noin 70 90 % saa helpotusta tai tulee täysin oireettomiksi purentakiskohoidon

(4). Dysfunktio-oireista kärsivistä potilaista noin 70 90 % saa helpotusta tai tulee täysin oireettomiksi purentakiskohoidon Purentakiskot Suomen Hammaslääkärilehti 12/2007 Marjaana Kuttila Yrsa le Bell Purentaelimen toimintahäiriön (temporomandibular disorders, TMD) tavallisimpia oireita ovat leukaniveläänet, leukanivelten

Lisätiedot

Suomen koulu- ja opiskeluterveyden yhdistyksen 50-vuotisjuhlaseminaari 11.10.2013

Suomen koulu- ja opiskeluterveyden yhdistyksen 50-vuotisjuhlaseminaari 11.10.2013 Suomen koulu- ja opiskeluterveyden yhdistyksen 50-vuotisjuhlaseminaari 11.10.2013 Puhutaan suusta Suun terveydenhuolto yhteistyössä Johtajahammaslääkäri Anne Komulainen Mitä lääkärin on hyvä pitää mielessä

Lisätiedot

Hammas- ja suusairaudet: Ehkäisevä suun perusterveydenhuolto

Hammas- ja suusairaudet: Ehkäisevä suun perusterveydenhuolto 156 Hammas- ja suusairaudet: Ehkäisevä suun perusterveydenhuolto Ei ICD-koodia Ehkäisevän hoidon ensisijaisena tavoitteena on estää hammas- ja suusairauksien kehittyminen sekä ylläpitää suun hyvää terveyttä

Lisätiedot

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus?

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus? Hammashoitotuki Mihintukeenminullaonoikeus? Alle 20 vuotiaiden hammashuolto Lapsilla ja nuorilla on oikeus maksuttomaan hammashoitoon joulukuun viimeiseen päivään saakka sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät

Lisätiedot

NARSKUTTELIJAN OPAS - nakertaako narskuttelu hyvinvointiasi

NARSKUTTELIJAN OPAS - nakertaako narskuttelu hyvinvointiasi Opiskelijan parempaa terveyttä NARSKUTTELIJAN OPAS - nakertaako narskuttelu hyvinvointiasi OPPAITA 8 www.yths.fi Julkaisija: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Tilaukset: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö/julkaisut

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11

Lisätiedot

Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi?

Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi? Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi? Sisällysluettelo s. 3 Mikä on nivelpsoriaasi? s. 3 Mitkä ovat nivelpsoriaasin oireet? s. 4 Mitä oireita minun pitäisi tarkkailla? s. 5

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

411 Kiireellistä ensiapua tarvitsevan potilaan hoitokäynti

411 Kiireellistä ensiapua tarvitsevan potilaan hoitokäynti 1 HAMMASLÄÄKÄRIEN - JA SV-KOODIEN TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIEN TOIMENPIDELUETTELOSSA MÄÄRÄTTYJEN JA SAIRAUSVAKUUTUKSEN PALAUTUSTAKSASSA MÄÄRÄTTYJEN TOIMENPITEIDEN 1.9.2001 LUKIEN Tutkimukset 201 Tutkimus,

Lisätiedot

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN 1 Hyvä Nuori! Niska on kipeä, selkää särkee, päätä jomottaa Kuulostaako tutulta? Et ole yksin näiden ongelmien kanssa. Nuorten niska-hartiakivut ja päänsärky ovat yleistyneet

Lisätiedot

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY Selkälähete: uusi sähköinen työkalu Jaro Karppinen, professori, OY Selkäpotilaan anamneesi Oire (tai oireet) joka tuo potilaan vastaanotolle Kivun voimakkuus Kivun sijainti Yökipu/leposärky? Mikä pahentaa

Lisätiedot

Kolmoishermosärky. www.migreeni.org

Kolmoishermosärky. www.migreeni.org Kolmoishermosärky Kipu tuntuu vasemman yläleuan hampaissa ja nenänpielessä, ja vetää samanpuoleiseen korvaan. En voi käsittää miten voi olla näin kauhean kova kipu edes olemassa!!?? Se ei kestä kauaa,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

OHJE LÄHETTÄVÄLLE YKSIKÖLLE RADIOLOGIA NATIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET

OHJE LÄHETTÄVÄLLE YKSIKÖLLE RADIOLOGIA NATIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET Sivu 1/5 NATIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET Potilaan ohjaaminen tutkimukseen... 2 Tutkimukset, joista on harvoin hyötyä potilaan hoidon kannalta... 2 Häntäluu... 2 Kallo... 2 Kasvojen luut... 2 Kitarisa... 2 Korva,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Akne Aikuisiän aknea esiintyy 25 prosentilla aikuisista miehistä ja 50 prosentilla

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Primovist (dinatriumgadoksetaatti) 05/2013, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 2. Julkisen yhteenvedon osiot 2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Magneettikuvaus (MK) on yksi useasta

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Heikki Rantala Kuumekouristukset

Heikki Rantala Kuumekouristukset Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy

Lisätiedot

Niska-hartiaseudun tutkiminen

Niska-hartiaseudun tutkiminen Niska-hartiaseudun tutkiminen Miksi tutkitaan Anamneesi Kipumekanismit Ryhti Aktiivi- ja passiiviliikkeet Neurologinen testaaminen, merkkilihakset Johtopäätökset/diagnoosi Miksi tutkitaan? Niskakipua on

Lisätiedot

Lasten panoraamatutkimukset miten pienille?

Lasten panoraamatutkimukset miten pienille? Lasten panoraamatutkimukset miten pienille? HLT, EHL (hampaiston oikomishoito), dos., Janna Waltimo-Sirén, Hammaslääketieteen laitos, Helsingin yliopisto Leukojen panoraamatomografiatutkimus (PTG) antaa

Lisätiedot

Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10. Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka

Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10. Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10 Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka Lastenreuma Määritelmä ja luokittelu Yleisyys Lastenreuman erityispiirteet

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Koostuu ryhtitekijöistä, kehon hallinnasta, lihasten kalvorakenteiden joustavuudesta, nivelrakenteiden joustosta suhteessa nivelten tukevuuteen eli

Koostuu ryhtitekijöistä, kehon hallinnasta, lihasten kalvorakenteiden joustavuudesta, nivelrakenteiden joustosta suhteessa nivelten tukevuuteen eli Koostuu ryhtitekijöistä, kehon hallinnasta, lihasten kalvorakenteiden joustavuudesta, nivelrakenteiden joustosta suhteessa nivelten tukevuuteen eli stabiliteettiin, nivelten virheettömästä toiminnasta

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus TIEDE Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen ja Suomen Hammaslääkäriseura Unitutkimusseura Apollonia ry:n ry:n asettama työryhmä Unettomuuden hoito Lyhentyneen hammaskaaren

Lisätiedot

Sidekudosoireyhtymät. Perinnölliset sidekudosoireyhtymät. Marfanin oireyhtymä (s. 284) Luusto. Silmät. Perinnölliset sidekudoksen sairaudet 24.8.

Sidekudosoireyhtymät. Perinnölliset sidekudosoireyhtymät. Marfanin oireyhtymä (s. 284) Luusto. Silmät. Perinnölliset sidekudoksen sairaudet 24.8. Sidekudosoireyhtymät Perinnölliset sidekudosoireyhtymät Sirpa Kivirikko Perinnöllisyyslääkäri, dos 24.08.2012 Marfanin oireyhtymä Ehlers-Danlos oireyhtymä Osteogenesis imperfekta Perinnölliset sidekudoksen

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Yleissairauksien ja lääkitysten merkitys suun hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa

Yleissairauksien ja lääkitysten merkitys suun hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa Yleissairauksien ja lääkitysten merkitys suun hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa Suun hoidon tarpeen arviointi päivystystilanteessa Yleissairaudet ja suu Diabetes Umpieritysrauhasten sairaudet

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖ OPPAITA 8. Narskuttelijan opas. - nakertaako narskuttelu hyvinvointiasi

YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖ OPPAITA 8. Narskuttelijan opas. - nakertaako narskuttelu hyvinvointiasi YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖ OPPAITA 8 2013 Narskuttelijan opas - nakertaako narskuttelu hyvinvointiasi Terveyden edistämisen keskuksen arvioima. Julkaisija: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Tilaukset:

Lisätiedot

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä

Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä Harri Hakkarainen LL, LitM Urheilulääkäri / - valmentaja Suomen vahvuuksia Ortopedinen osaaminen huippua Onko syynä vammojen suuri määrä Tieto vammojen kuntoutuksesta

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Leukanivelen vammat ja sairaudet

Leukanivelen vammat ja sairaudet Leukanivelen vammat ja sairaudet Christian Lindqvist, klinikkaylilääkäri, professori LKT HLL Suu- ja leukasairauksien klinikka ja suu- ja leukakirurgian oppiala, HUS/HY http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=39503&name=dlfe-8278.pdf

Lisätiedot

Joka viidennen aikuisen vaiva

Joka viidennen aikuisen vaiva Kuiva suu ei laula. Joka viidennen aikuisen vaiva Suun kuivuus (kserostomia) johtuu alentuneesta syljen erityksestä ja hoitamattomana horjuttaa ihmisen koko yleisterveyttä ja hyvinvointia. Suun kuivumisesta

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

YTHS:n valtakunnallinen terveystyöryhmien koulutuspäivä 7.9.10

YTHS:n valtakunnallinen terveystyöryhmien koulutuspäivä 7.9.10 YTHS:n valtakunnallinen terveystyöryhmien koulutuspäivä 7.9.10 Punttijumppa ja hyvä ergonomia tehoaa Punttijumppatutkimus YTE- hanke: -tutkittiin YTHS:n Turun toimipisteen fysioterapian Ni-Ha-oireisten

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan

Lisätiedot

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71 Endometrioosi LK Heikkilä Maija, LK Jutila Topi, LK Myllylä Hanna, LK Pietarinen Johanna, LK Puumala Pasi, LK Vallasto Inari, LK Visuri Sofia, Prof Ryynänen Markku Johdanto Yleistä tarkoittaa endometriumin

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinällä on vaikutusta! Tärinälle altistuminen on päivittäinen ja vakava uhka tuhansien suomalaisten työntekijöiden terveydelle Ajettavia koneita

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala SO WHAT!? YLEISIMMÄT VAMMATYYPIT KNK-LÄÄKÄRIN OSUUS, HOIDOT ENSIHOITO HOIDON KIIREELLISYYS? KASVOVAMMAT Suomessa

Lisätiedot

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:

Lisätiedot

Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet

Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet sivu 1 Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet 1 Silmän anatomia ja fysiologia 2 Silmän tutkiminen 3 Taittovirheet ja niiden korjaaminen 4 Karsastus ja amblyopia 5 Harmaakaihi

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Voiko suu kertoa opintojen pitkittymisestä?

Voiko suu kertoa opintojen pitkittymisestä? Voiko suu kertoa opintojen pitkittymisestä? Annukka Vuorinen Marjo Tipuri 4.6.2014 Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on yksi 2000- luvun yhteiskuntapolitiikan tavoitteista niin kansallisella kuin Euroopan

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Mistä Ultherapy -hoidossa on kysymys? Ultherapy kohdistaa fokusoitua ultraäänienergiaa siihen ihokerrokseen, jota tyypillisesti käsitellään

Lisätiedot

Nuoren kipeä kives miten toimin. Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace

Nuoren kipeä kives miten toimin. Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace Nuoren kipeä kives miten toimin Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace Yleistä Kiveksen kiertymä on äkillisen kiveskivun yleinen syy lapsuus-

Lisätiedot

PÄIVYSTÄVÄ SAIRAANHOITAJA TORNION TERVEYSKESKUKSESSA. 161009 Merja Ollila Marianne Kunnari

PÄIVYSTÄVÄ SAIRAANHOITAJA TORNION TERVEYSKESKUKSESSA. 161009 Merja Ollila Marianne Kunnari PÄIVYSTÄVÄ SAIRAANHOITAJA TORNION TERVEYSKESKUKSESSA 161009 Merja Ollila Marianne Kunnari VIIME VUOSINA OLEMME SUUNNITELLEET JA KEHITTÄNEET TYÖNKUVAAMME JA PYRKINEET KOHDENTAMAAN HENKILÖSTÖÄ KÄYTÄNNÖSSÄ

Lisätiedot