Ryhmädynamiikka ja ryhmän ohjaaminen. Minna Putous, Riikkaelina Susipolku

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ryhmädynamiikka ja ryhmän ohjaaminen. Minna Putous, Riikkaelina Susipolku"

Transkriptio

1 Ryhmädynamiikka ja ryhmän ohjaaminen Minna Putous, Riikkaelina Susipolku

2 Ryhmän perusta lapsuuden perheessä Kuljetamme kokemusta lapsuuden perheestä mukanamme muihin ryhmiin ja miten ne säilyvät/muuttuvat oman perheen ja oman tunneperheen sisällä. Meissä on sisäistyneenä monien ihmisten asenteita ja reagointitapoja. Uudet havainnot tulkitaan jo olemassa olevien tarinoiden kautta.

3 Sisäiset työskentelymallit lapsi soveltaa työskentelymallia, jota oppinut käyttämään perheen kanssa pystyäkseen toimimaan lapsi ikään kuin luo sen ympäristön, johon hänen mallinsa on sopeutettu sisäisten työskentelymallien avulla ihminen kykenee ennakoimaan, mitä tapahtuu, jos hän toimii tietyllä tavalla (läpi elämän) Tärkeimmät sisäiset työskentelymallit liittyvät sosiaalisiin suhteisiin; Kiintymyssuhdemalli Vrt. transferenssi

4 Kokemuksellista oppimista, harjoitus Katsokaa hetki toisianne ryhmässä. Ota jokaiseen vuorollaan katsekontakti Kertokaa vuorotellen toisillenne, mikä on toinen nimenne ja millaiset fiilikset sinulla on tällä hetkellä.

5 Milloin joukko ihmisiä muodostaa ryhmän? Jäsenillä on - yhteinen tavoite mahdollisuus tavoitteesta seuraavaan työnjakoon - jonkin verran keskinäistä vuorovaikutusta (tai mahdollisuus siihen) - käsitys siitä, ketkä ryhmään kuuluvat (tuttuus) - Yhteinen rajattu tavoite, mahdollisuus siitä seuraavaan työnjakoon ja jäsenten tuttuus (vrt. yhteisö, verkosto, satunnainen ryhmä) Johtajuus ja roolit syntyvät vuorovaikutuksen kautta nopeasti (esim. taksijono) Ryhmälle syntyy yhteinen tapa kommunikoida ja yhteisiä käsityksiä ryhmästä ja ulkopuolisesta maailmasta sekä ryhmän suhteesta siihen (esim. työpaikoilla työntekijöiden siirtämiset traumat )

6 Ryhmän käyttäytymismalleja Toistuvat ja niiden tunteminen auttaa ennakoimaan ryhmien toimintaa ja vaikuttamaan siihen Teho laskee, koska motivaatio vähenee (köydenveto: 80kg 5x80=400kg? Ei vaan vastaus on 5x80=300kg) Luovuus (esim. aivoriihi: ihmiset tuottavat vähemmän ja huonompia ideoita kuin työskennellessä yksinään): yhteistoiminnan turhauttavuus & tilanteen näennäinen tasa-arvoisuus Ryhmässä usein päätökset huonompia kuin niiden asiantuntevimpien jäsenten tiedot edellyttäisivät Ryhmän vetäjät ja dominoivat persoonallisuudet vaikuttavat suuresti työskentelyn lopputulokseen

7 Hyvässä ryhmässä tulokset ylittävät suuresti yksittäiset suoritukset - Innostus lisääntyy - Jokainen tuo ryhmään oman asiantuntemuksensa Toimivaa ryhmää ei rakenneta mekaanisesti Tärkeää ymmärtää ryhmää ja sen sisäistä dynamiikka

8 Status ja Rooli ryhmässä Lajina olemme hyvin riippuvaisia toisista yksilöistä - Menestyksemme lajina on suurelta osin sen ansiota, että pystymme hallitsemaan sosiaalisten suhteiden herkkiä eroja Rakkautta, ravintoa ja hyödykkeitä rajallisesti jatkuvan ja mahdollisesti tuhoisan kahakoinnin välttämiseksi on kehittynyt status eli arvojärjestelmä: kuka saa tehdä mitäkin ja kuka saa säädellä kenenkin tekemistä Ihmisellä statuksen määräytymiseen vaikuttaa ryhmä (eläimillä määräytyy pitkälti keskinäisen mittelön oletetun lopputuloksen mukaan) arvostus ryhmässä määräytyy ryhmän muiden jäsenten arvostusten mukaan. - Rooli yhteisössä määrää statuksen

9 Status ja Rooli ryhmässä Status määrää, kuka saa tehdä mitäkin ja säädellä kenenkin tekemistä. Arvostus ryhmässä määräytyy muiden jäsenten arvostusten mukaan (ei esim. taito) - Statusjärjestelmä on itsestään selvä tarkastelu hämmentävää, sillä oma riippuvuus siitä koetaan nolona - Ryhmän jäsen haluaa liittyä ryhmään, mutta turvallisesti, ettei kukaan loukkaannu, menetä kasvojaan. - Ryhmän muodostuminen turvallisesti vaatii aikaa ja mahdollisuuksia keskinäiseen vuorovaikutukseen, sillä ihminen tutustuu vain yhteen henkilöön kerrallaan Rooli yhteisössä määrää statuksen Roolit ovat vastavuoroisia käyttäytymiskokonaisuuksia, joihin liittyy kehon asento, puhetapa, ajatuksia ja asenteita, pukeutuminen ja suhde tilaan. Roolit edellyttävät vastarooleja toimiakseen (muiden hyväksyntä)

10 Miksi rooleja tarvitaan? Ryhmässä henkilöt omaksuvat erilaisia ryhmärooleja Sosiaalinen elämä on hallittavaa roolien ansiosta. Jokainen meistä on monissa eri rooleissa päivän aikana Ne tuovat ihmisten keskinäiseen elämään ennakoitavuutta ja ymmärrettävyyttä Vähentävät ahdistusta ja säästävät energiaa Liian jähmeinä roolit saattavat muodostua piinaavaksi yksilölle ja esteeksi ryhmän tehokkaalle toiminnalle Aistimme herkästi toistemme rooleja ja statuksia. Pystymme hetkessä aistimaan tunnelman, joka vallitsee ryhmässä. Oma keho havaitsee muiden läsnäolijoiden kehojen tilan ja reagoi siihen (vrt. tunnetarttuminen erilaisissa ryhmissä) havaintomme kehomme reagoinnista on hyvin arvokas tietolähde!

11 Väliharjoitus, ryhmiin jakautuminen ja tutustuminen Jakautuminen pienryhmiin sattumanvaraisesti jollakin mukavalla, tutustumista edistävällä tavalla (jonoon järjestäytyminen esim. syntymäajan mukaan ja muodostaa ryhmät tämän perusteella) Käykää läpi ryhmässä elämän pieniä nautintoja: mikä tuottaa juuri Sinulle arjessa iloa?

12 Kotiryhmän muodostaminen, kokemuksellisesti, harjoitus Keksikää ryhmälle nimi, joka kuvaa jotakin yhdistävää tekijää teissä kaikissa. Kirjoittakaa paperille ryhmänne nimi sekä sen alle kaikkien ryhmään kuuluvien nimet.

13 Vaiheittaisia malleja Esim. B.Tuckman, ryhmän vaiheittainen kehitys: - Muodostusvaihe (tehtävät, säännöt ja menetelmät alkavat hahmottua) - Kuohuntavaihe (sisäinen taistelu ja vetäjän ja saadun tehtävän vastustaminen) - Sopimisvaihe (roolit hyväksytään ja yhteenkuuluvuuden tunne syntyy, pelisäännöt selkiytyvät) yhteistyötä alkaa syntyä - Hyvin toimiva ryhmä (ihmissuhdeongelmat ja työnjako ratkaistu, roolit joustavia ja tarkoituksenmukaisia) ryhmä tuottava ja tehokas (Lopettamisvaihe) kuvaileva, ei ennusta, ei interventiomahdollisuutta ei juurikaan tieteellistä tutkimusta!

14 Ryhmän kehitys Ei etene suoraviivaisesti etenee ja peruuttaa. Vaiheet ei puhtaita harppauksia vaiheesta toiseen, vaan yleensä usean vaiheen ilmiöitä on havaittavissa yhtä aikaa. Eri vaiheet painottuvat eri tavoin ja useimmat ryhmät eivät etene koskaan puhtaiksi neljännen vaiheen tiimeiksi. - Malli auttaa arvioimaan ryhmän tarpeita - Malli auttaa hahmottamaan keinoja, joilla ryhmää voi viedä oikealla tavalla eteenpäin

15 Liittyminen ja erillisyys Liittyminen on elämän alkuvaiheen hallitseva tarve ja tavoite = on läpi elämän keskeinen merkityksen antaja - Äiti reagoi vauvan itkuun tyynnyttämällä vauvan tunteiden säätely vähitellen lapsi pystyy tyynnyttämään itsensä joksikin aikaa äidin lohduttavan mielikuvan avulla - Myöhemmin liittymisen tarve tulee esiin myös omien suhteiden ja aseman pohdiskeluna Itsenäisyyden ja erillisyyden, hallinnan ja itsemääräämisen kokemus on tärkeä osa kehitystä ja tasapainoa läpi elämän. Itsenäisyyden puuttuminen aiheuttaa turhautumista ja ärtymystä (esim. parisuhteessa) Elämän voi nähdä ratkaisuna tähän ristiriitaan: kuinka liittyvä syvästi toisiin ja samalla säilyttää riittävä erillisyys ja itsenäisyys.

16 Ihmiselle ensiarvoisen tärkeää on kokea kuuluvansa ryhmään, jossa tuntee itsensä hyväksytyksi ja arvostetuksi ja yhtä lailla saavuttaa sopiva itsenäisyys ja erillisyys.

17 Ryhmädynamiikka Ryhmädynamiikka syntyy siitä, että ryhmä pyrkii yhdessä ratkaisemaan liittymisen ja erillisyyden välisen ristiriidan. Ryhmädynamiikka syntyy jäsenten välisestä vuorovaikutuksesta ja kommunikaatiosta. Ne ovat ryhmän sisäisiä voimia. Ryhmä toimii tavalla, jota ei voisi suoraan päätellä yksittäisten jäsenten käytöksestä. Ryhmän jäsenet liittyvät emotionaalisesti toisiinsa sen mukaan, miten turvalliseksi he kulloinkin olonsa ryhmässä tuntevat Kannattaa käyttää vaivaa ja aikaa ryhmän muodostamiseen tai siihen liittymiseen

18 Kokemuksellinen oppiminen Pohdi ryhmän kehityksen vaiheita läpi käytäessä oivalluksia, havaintoja ja ajatuksia, omia kokemuksia ryhmäytymisestä ja erilaisista vaiheista erilaisissa ryhmissä. Kirjoita ylös: - Mihin minä voin kiinnittää huomiota ryhmän ohjaajana? - Mihin minun voisin keskittyä verkoston/tiimin/työyhteisön jäsenenä?

19 Harjoitus Palauttakaa mieleen ensimmäinen päivä, kun aloitit opiskelun. Kuvaile yhdellä lauseella ajatuksiasi ja toisella lauseella tuntemuksiasi tuona päivänä.

20 Ensimmäinen vaihe: Alkava ryhmä Odotukset, käsitykset, aiemmat kokemukset ihmissuhteiden aluista ja ryhmistä, kokoontumisen syy, oma odotettavissa oleva asema, jo ennestään olemassa olevat suhteet (ovat muiden aprikoinnin kohteena), tutut jne. kaikki ryhmät eivät etene ensimmäiseen vaiheeseen, jos esim. ohjaaja ei saa luottamusta osakseen, eikä ryhmälle synny yhteistä tavoitetta ja selkeää rajaa. Hämmennystä, jännitystä, tarkkailua, arvioita ja johtopäätöksiä

21 Alkava ryhmä: Liittymisen halun ja itsenäisyyden ristiriita Tuodaan itseä esille yksilöinä (nk. Käyntikortit) Toisaalta luontainen halu sopeutua ryhmään keskustelua käydään asioista, joista varmasti ollaan samaa mieltä, etsitään yhteisiä asioita ym. Vuorovaikutus ja kiinnostus kohdistuvat ohjaajaan liittymistunteet - Asioita joita ohjaaja arvostaa, yleistyvät ryhmässä - Osallistujat etsivät häneltä vihjeitä oikeasta tavasta olla ryhmässä ohjaajalta (vrt. oma epävarmuus) (nyökkäystutkimus) - Kelpaanko minä (erityislaatu, käyntikortit ) - Kelpaako ryhmä ja ohjaaja - Uusi ryhmä iso haaste

22 Alkava ryhmä: Liittymisen halun ja itsenäisyyden ristiriita Erillisyys/erilaisuus kohdistetaan ryhmän ulkopuolisiin (me?) Ryhmän haastajat (vrt. tarve liittyä emotionaalisesti ryhmään ja vetäjään) - Muista: osallistuja, joka on haastava, osoittautuu ryhmän edistyessä erittäin sitoutuneeksi jäseneksi: älä torju, ole pitkämielinen (vrt. lapset/nuoret: suuri emotionaalinen tarve liittyä ryhmään koko ryhmä voi olla haastajia) Ohjaaja - ota vahvan opastajan rooli vastaan, ohjaa ryhmää määrätietoisesti ja varmasti ( lapsi-olo ) (jos ohjaaja sanoo en tiedä itsekään, ei vastaa tarpeita). Jos ohjaaja ei ota tätä roolia, joku jäsenistä ottaa vallan ryhmässä. - selkeytä ryhmän perustehtävä, tavoitteet ja tulevaisuus & auta luomaan käyttäytymisnormit Vaihe saavutettu, kun jäsenet tuntevat kuuluvansa ryhmään, hyväksyvät muut jäsenet ja ohjaajan.

23 Toinen vaihe: Rakentuva ryhmä Ryhmän omat normit & kulttuuri muodostuvat - Ohjaajan aktiivinen ote edelleen tärkeä Keskinäinen vuorovaikutus lisääntyy tuttuus Turvallisuus/ Liittyminen: - Turvallisuusmatikkaa eli tutustutaan yhteen ihmiseen kerrallaan Turvaihmiset + samankaltaisuus pienryhmät (eli nk. kuppikunnat) ryhmän sisälle - Liittymistunteet kohdistetaan turvaihmisiin (ystävyyssuhteet) - Ohjaajaan ryhmän alussa suunnatut odotukset ovat ylimitoitetut johtavat väistämättä pettymykseen

24 Rakentuvan ryhmän erillisyyden tunteet Erillisyyden tunteet Ärtymys kohdistetaan muihin pienryhmiin ryhmän sisällä - jännitteitä, etäisyyden ottoa - arvostaako ohjaaja minun ryhmääni ja minua Loukkaantumisherkkyys ja vastahakoisuus yhteistyöhön - Erillisyystunteet kohdistetaan myös ohjaajaan ärtymys/pettymys ja kritiikki (esim. ohjaajan taidot, kokemukset tai pätevyys) Ohjaaja: - saata eri alaryhmien jäsenet aktiiviseen yhteistyöhön keskenään - suhtaudu rooliin kohdistuvaan kritiikkiin rauhallisesti ja asiallisesti (huom! Kritiikki ei kohdistu henkilöön, vaan liittyy rooliin)

25 Rakentuvan ryhmän kehityskulkuja: syntipukki Syntipukki-ilmiö (ryhmädynamiikka & erilaiset johtajuudet) - Jos ohjaaja ei ole turvallisesti kritisoitavissa ärtymyksen tunteet etsiytyvät useimmiten ryhmän jäseneen, joka ei kuulu kiinteästi mihinkään alaryhmään - hiljainen/vetäytyvä tai toisaalta runsaasti ilmaiseva/arvaamaton - Yhteinen tyytymättömyyden kohde yhdistää muuta ryhmää Ohjaaja - Näin voi käydä, jos ohjaajaa ei voi arvostella sitä seuraavan sanktion vuoksi (vrt. sairaala) - tai jos ohjaaja ei ole riittävän vahva ollakseen kritiikin kestävä/ ryhmä haluaa suojella ohjaajaa (kokematon, sairas ym.)

26 Rakentuva ryhmä ja syntipukkiilmiö Ryhmään kehittyvät vahvat roolit - syntipukin poistuessa jäljelle jäänyt rooli odottaa toteuttajaa (vrt. miksi ajaudumme tietynlaisiin ihmissuhteisiin) vältä ohjaajana sijoittamasta ketään välittömästi samoihin tehtäviin! Ratkaisuja esim. - Syntipukin liittäminen arvostettuun alaryhmään työtehtävien kautta - Tarkastelemalla syntipukkiin kohdistuvaa kritiikkiä laajemmin - Tukemalla johtajuutta - Selkiyttämällä perustehtävää

27 Rakentuvan ryhmän kehityspolkuja: Alaryhmän jäsen Ohjaajan kuuluminen johonkin alaryhmään Alaryhmistä nousee luottohenkilöitä, jotka ottavat johtavan aseman omassa alaryhmässään Tilanne altis konflikteille ja vaikea saada etenemään kolmanteen vaiheeseen - Voi olla kohtuullisen toimivakin alaryhmien toimiessa itsenäisesti, jos niiden keskinäinen yhteistyö ei ole tärkeää

28 Kolmas vaihe: tiivis ryhmä Alaryhmien jäsenet lisäävät yhteistyötään muiden alaryhmien jäsenten kanssa (ohjaajan merkitys!) lisää toisten työn arvostamista ja turvallisuutta epäluottamus ja kilpailu alaryhmien välillä alkaa hälvetä lämmin tunnelma, yhteinen kokonaisuus (yhteiset harrastukset vapaa-ajalla jne.) Ulkopuolisia kyseinen ryhmä saattaa ärsyttää, sillä se koetaan sisäänpäin lämpiäväksi, itsetyytyväiseksi ja tehottomaksi Erillisyyden tunteet Ärtymyksen tunteet kohdistetaan yhteiseen ulkopuoliseen kohteeseen (esim. organisaation toinen ryhmä, asiakkaat): tarkasti ja intensiivisesti

29 Tiivis ryhmä Luovuus ja tehokkuus ei ole parhaimmillaan, koska ryhmän jäsenet eivät tuo erilaisuuttaan ja erilaista osaamistaan esiin ryhmissä - Yhtenäisyyden säilyttäminen koetaan tärkeimmäksi Jos työtehtävät mekaanisia, eivätkä vaadi luovuutta toimiva Luovuutta ja verkostoitumista edellyttävät tehtävät ei paras Ohjaaja - Tärkeää korostaa jäsenten erilaisia tietoja, taitoja ja näkökulmia Tämä voi tuntua vaikealta, koska ohjaaja koetaan mukavana jäsenenä ( erimielisyys on petturuutta ) - Haaste: saatava ryhmä yhteistyöhön muiden ryhmien kanssa - Ärtymyksen siirtäminen tulee käsitellä avoimesti

30 Tiiviin ryhmän ongelmia: ryhmäajattelu Ryhmäajattelu (Irving Janis, 1970, group-thinking) - jäsenet muokkaavat mielipiteitään edustamaan kantaa, jonka he olettavat olevan ryhmän yleisen mielipiteen (vaara: päätökset, joita kaikki pitävät huonoina) Syntyy, kun tiivis ryhmä joutuu tekemään tärkeitä päätöksiä (koskettaa siis sosiaalialaa) - Esiintyy usein kriisitilanteissa ryhmäajattelu voi olla vaarallista - Tukholman syndrooma = vahva kiintymysilmiö, uhka ulkopuolelta Huom! Verkostot! (vrt. sosiaalialan työ) - Tärkeää harkita: eri vaihtoehdot, mahdolliset huonot seuraukset, hankkia tietoja, eikä keskittyä vain päätöstä tukeviin seikkoihin

31 Ryhmäajattelun ehkäiseminen Voi estää erilaisin tekniikoin Niiden avulla erimielisyydet voidaan ilmaista ilman pelkoa joutumisesta ryhmän hyväksynnän ulkopuolelle Paholaisen asianajaja hyvät vastaväitteet mahdollisia päätöksiä vastaan Nimetön kirjallinen palaute Jokainen tekee kolme vastaväitettä Tärkeissä päätöksissä kysytään ryhmän ulkopuolisen asiantuntijan mielipide

32 Harjoitus Mieti ryhmätilanne, jossa Sinä olet kokenut, että et ole kertonut todellista näkemystäsi keskusteltavasta asiasta. Kuvaile tuon ryhmän jäsenten suhteet muutamalla sanalla. Miltä Sinusta tuntui tilanteen jälkeen?

33 Neljäs vaihe: luova ryhmä (tiimi) Turvallisuuden tunne lisääntyy - erimielisyyksien ilmaisu ilman kohtuutonta ahdistusta - ryhmän ulkopuolelle suuntautuvasta ärtymyksen siirtämisestä voidaan luopua - yhteistyö ulkopuolisten kanssa melko kitkatonta Ilmapiiri käy itsekriittisemmäksi ja avoimemmaksi (vrt. uudet jäsenet) ja se ottaa viestejä myös ulkopuolelta paremmin huomioon Yksilöiden keskinäinen erilaisuus ja erimielisyys voidaan hyväksyä osaksi ryhmän elämää - tiedetään, että eri näkemysten kokeilu ja yhteenotot tuovat oivalluksia - Kokevat keskinäisissä suhteissaan erilaisia tunteita ei tarvitse siirtää

34 Luova ryhmä Ohjaaja - Luopuu organisoivasta roolistaan - Tehtävien paras asiantuntija vastaa sen hoitamisesta - Jäsenet tuntevat toisensa ja tietävät, kehen nojata missäkin tilanteessa Henkilökohtainen teema: kuinka paljon tehtävät kehittyvät ja kuinka paljon uutta haastetta työskentely tarjoaa työryhmän on saatava uusia tehtäviä, joiden valintaan ja rajaamiseen se haluaa itse osallistua Raja ulkopuolisiin joustava ja läpäisevä (vrt. uudet jäsenet ja poistumiset sekä yhteistyö ryhmän ulkopuolisiin )

35 Luova ryhmä Ryhmä on tavoiteorientoitunut ja itsetuntoinen Taipumusta noudattaa sopimuksia vain, jos ne ovat perusteltuja ja tavoitteenmukaisia - Ryhmän vahva sisäinen tuki ja luottamus itseohjautuvuus Voi ajautua hankauksiin organisaation muiden osien kanssa, mutta vain koska näkee oman toimintatapansa johtavan paremmin perimmäisiin tavoitteisiin - Kokevat vastuun työstään omakohtaisena, vaikka ovat sitoutuneita tiimiin Tuottelias ja luova (nk. Huipputiimi)

36 Luovan ryhmän ongelma: sisä- ja ulkopiiri Sisäpiiri / Ulkopiiri - Ohjaaja kohdistaa omat liittymistunteensa sisäpiirin henkilöihin, jotka hän näkee muita pätevämpinä ryhmän jäseninä, tapaa heitä useammin jne. (vrt. vähemmän näkyvä johtajuus) - Ohjaaja näkee sisäpiiriläisten onnistumisen aiheutuvan heidän kyvykkyydestään, ulkopiiriläisten suhteen toisin - Kaikki ryhmän jäsenet tietävät paikkansa ja sen, kuka kuuluu sisäpiiriin ja kuka ei - Sisäpiiriläiset tuntevat liittymistunteita vetäjään, ulkopiiriläiset ovat loukkaantuneita ja arvostelevat ohjaajan tekoja ulko- ja sisäpiiriläisten vuorovaikutus vähenee

37 Ohjaaja ja Sisä- ja ulkopiirin ongelma Ohjaaja - Merkitsisi myös vähemmän näkyvää johtajuutta - Ei voi avoimesti ilmaista tunteitaan yksittäistä ryhmäläistä kohtaan Säilyttää tiiviin ryhmän kaltaisen suhteen niihin jäseniin, joiden kanssa on luonnostaan tekemisissä - ei aina havaitse suosikkijärjestelmän syntymistä &useammin on tietämätön siitä, miten ilmeinen se on ryhmän jäsenille Ohjaajan annettava: arvostusta, aikaa ja huomiota ulkopiiriläisille palauttaa heidän luottamuksensa Lisäksi ohjaajan on autettava ryhmää tasapainoiseen keskinäiseen vuorovaikutukseen

38 Määräaikaisissa ryhmissä Vaihe: Ryhmän päättäminen On itsenäinen vaiheensa, johon pitää valmistautua! - Myös jos tapahtuu olennainen muutos ns. pysyvässä ryhmässä (kuten työyhteisössä jonkun jäsenen eläkkeelle jääminen)

39 Harjoitus Keskustelkaa: - Mihin minä voin kiinnittää huomiota ryhmän ohjaajana? - Mihin minun voisin keskittyä verkoston/tiimin/työyhteisön jäsenenä?

40 Lähteet Kopakkala, A. (2011). Porukka, jengi, tiimi. Ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen. Edita. Helsinki. Vilén, M., Leppämäki, P., Ekström, L. (2008). Vuorovaikutuksellinen tukeminen. WSOY. Helsinki. Williams A. (2002). Ryhmän salaisuudet. Sosiometria muutoksen voimana. Resurssi. Tampere.

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Näkökulmia ryhmän vaiheittaiseen kehitykseen Yksilön haaste: kelpaanko minä ryhmälle ja ryhmä minulle?

Lisätiedot

Sisällys. 1 Yksilö on ryhmä. Kirjoittajasta 5 Saatteeksi 6 Miksi kaikki on niin vaikeaa? 15. 1. Laumasta tiimiin 28

Sisällys. 1 Yksilö on ryhmä. Kirjoittajasta 5 Saatteeksi 6 Miksi kaikki on niin vaikeaa? 15. 1. Laumasta tiimiin 28 Sisällys Kirjoittajasta 5 Saatteeksi 6 Miksi kaikki on niin vaikeaa? 15 Perustehtävästä ja oheistehtävästä 18 Selittämisestä 19 Vuorovaikutus havainto, tulkinta, teko, havainto... 21 Hauskinta on olla

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä

Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä OPS 2016 Yhteistyön ja luottamuksen kulttuuri Lisääntyvä yhteistyön tarve Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä Opetuksen eheys edellyttää opettajien yhteissuunnittelua

Lisätiedot

ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Lukupiirissä tarpeen: RYHMÄTYÖTAIDOT Opintopsykologi Minna Nevala, muokkaukset Marko Keskinen LÄHTEET: Kopakkala (2005) + www.kielijelppi.fi Ryhmätyötaidot Näitä molempia

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Tiimijohtaminen. Toimi mieluummin tiimin palvelijana kuin sen johtajana. Kati Aikio-Mustonen, johtamisen kehittämisrakenne 19.10.

Tiimijohtaminen. Toimi mieluummin tiimin palvelijana kuin sen johtajana. Kati Aikio-Mustonen, johtamisen kehittämisrakenne 19.10. Tiimijohtaminen Toimi mieluummin tiimin palvelijana kuin sen johtajana Lähteet Heikkilä, Kristiina: Tiimit avain uuden luomiseen Janhonen, Minna: Tiimien verkostot: tarinoita vallasta, tehokkuudesta ja

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.

Lisätiedot

Ryhmän johtaminen. Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät

Ryhmän johtaminen. Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät Ryhmän johtaminen Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät RYHMÄN JOHTAMINEN OHJAAJA ON RYHMÄN VIRALLINEN JA EPÄVIRALLINEN JOHTAJA. VIRALLINEN JOHTAJUUS MERKITSEE TEHTÄVÄJOHTAMISTA, EPÄVIRALLINEN JOHTAJUUS MM. TUNNEJOHTAMISTA.

Lisätiedot

Oma roolini uudessa työpaikassa

Oma roolini uudessa työpaikassa Oma roolini uudessa työpaikassa Asiarunko Hyviä uutisia; työn maailma muuttuu oikeaan suuntaan Muutos ja huoli omasta osaamisesta Monimutkaisiin asioihin tarvitaan yksinkertaisia ratkaisuja Perustettu

Lisätiedot

Vertaisohjaaminen ryhmässä. Tuutorointi ja ryhmädynamiikka

Vertaisohjaaminen ryhmässä. Tuutorointi ja ryhmädynamiikka Vertaisohjaaminen ryhmässä Tuutorointi ja ryhmädynamiikka Koulutussihteeri Jari-Pekka Kanniainen 24.3.2015 Mikä on ryhmä? Ryhmän voi määritellä hyvin monella tavalla Yksinkertaistaen ryhmä on kolmen tai

Lisätiedot

TIIMIN, TYÖRYHMÄN TAI PROJEKTIN MITTARI, lomake A

TIIMIN, TYÖRYHMÄN TAI PROJEKTIN MITTARI, lomake A Karl-Magnus Spiik 1 TIIMIN, TYÖRYHMÄN TAI PROJEKTIN MITTARI, lomake A Tämä työkalu sopii ohjausryhmille, tiimeille, työryhmille, projekteille joilla on melko itsenäinen vastuualue. Alla käytetään kaikista

Lisätiedot

JOHTORYHMÄN MITTARI, lomake A

JOHTORYHMÄN MITTARI, lomake A Karl-Magnus Spiik 1 JOHTORYHMÄN MITTARI, lomake A Tämän mittarin avulla johtoryhmä voi seurata ja kehittää suunnitelmallisesti työskentelyään. Täydellisyyttä tai ehdottomia totuuksia ei etsitä, koska sellaisia

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

ymmärtää, mistä syntyy hyvinvoiva klubi osata vaikuttaa tekijöihin, joiden avulla klubin hyvinvointi lisääntyy

ymmärtää, mistä syntyy hyvinvoiva klubi osata vaikuttaa tekijöihin, joiden avulla klubin hyvinvointi lisääntyy Klubin hyvinvointi Tavoitteena on Tavoite ymmärtää, mistä syntyy hyvinvoiva klubi osata vaikuttaa tekijöihin, joiden avulla klubin hyvinvointi lisääntyy Vasta kun ymmärrämme osatekijät, voimme valita niitä

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat. Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni

NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni 29.4. 2016 Helka Pirinen People & Leadership Consulting PLC Oy, p. 040 51 21 470, www.peopleleadership.fi

Lisätiedot

Ryhmätyöskentely. Perehdytysviikko Psykologit Merita Petäjä Ja Minna Nevala

Ryhmätyöskentely. Perehdytysviikko Psykologit Merita Petäjä Ja Minna Nevala Ryhmätyöskentely Perehdytysviikko 2.9.2015 Psykologit Merita Petäjä Ja Minna Nevala Psykologit Aallossa https://into.aalto.fi/display/fiopintopsykologi/etusivu Ryhmiä ja ilmoittautumiset Opiskelutaidot

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää Anna Viipuri 30.9.2014 Toimintakyky Ihminen on kokonaisuus, toimintakyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista. Se on haastavaa, mikä edellyttää hoitajalta

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit ja lihakset toimeenpanevat Omat

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

Koulutuspäivän tavoite

Koulutuspäivän tavoite Työnohjauksesta nousevia asioita Kohtaamisia terveydenhuollon arjessa 23.5.2017 Työhyvinvointiylihoitaja, työnohjaaja KSSHP Koulutuspäivän tavoite Herättää ajatuksia ihmisten kohtaamisesta Muuttaa kohtaamisen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 MITEN YHTEISKUNNALLINEN ILMAPIIRI VAIKUTTAA IHMISTEN TURVALLISUUTEEN? MIKSI VÄESTÖRYHMIEN VÄLILLE

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

YHTEISÖJEN JA ORGAANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN

YHTEISÖJEN JA ORGAANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN YHTEISÖJEN JA ORGAANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN organisaatiotjayhteisot.wordpress.com/ SEURAA KOTIBLOGIA 21.2.2017 Pirkko Siklander, Apulaisprofessori pirkko.siklander@ulapland.fi Lapin yliopisto, KTK TIIMIEN

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Neljän Tuulen Seminaari VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen

Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Neljän Tuulen Seminaari VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä Neljän Tuulen Seminaari 19.3.2014 VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen Moniammatillisuus-käsitteen teoreettiset juuret Taustalla systeeminen ajattelu - kokonaisuus

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

Vastuullinen osaaja Miten kannan vastuuta ja kehitän osaamistani työyhteisössä? Liisa Luukkonen Seurakuntien Lapsityön Keskus

Vastuullinen osaaja Miten kannan vastuuta ja kehitän osaamistani työyhteisössä? Liisa Luukkonen Seurakuntien Lapsityön Keskus Vastuullinen osaaja Miten kannan vastuuta ja kehitän osaamistani työyhteisössä? Liisa Luukkonen Seurakuntien Lapsityön Keskus Kenen vastuu Kuvaile henkilöä, joka toimii työssä vastuullisesti! Työnantajan

Lisätiedot

Yhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen

Yhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen Yhdessä elämään Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen. Ystävyys ja toimeen tuleminen Aikuisten tehtävä on auttaa lapsia ymmärtämään ystävyyden erilaisuutta, ja sitä että kaikkien

Lisätiedot

INNOVATIIVISEN TIIMIN

INNOVATIIVISEN TIIMIN 1 INNOVATIIVISEN TIIMIN TEHOKKUUS JA SEN HUOLTAMINEN Lähde: Ulla Vehkaperä, Kaarina Pirilä & Marianne Roivas (toim.): Innostu ja innovoi Käsikirja innovaatioprojektiopintoihin METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MINDFULNESS ON TIETOISTA LÄSNÄOLOA Mindfulness on valintaa ja tietoinen päätös kohdistaa huomio nykyhetkeen. Tavoitteena on luoda uudenlainen

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Eveliina Salonen. INTUITIO Ja TUNTEET. johtamisen ytimessä. Alma Talent Helsinki 2017

Eveliina Salonen. INTUITIO Ja TUNTEET. johtamisen ytimessä. Alma Talent Helsinki 2017 Eveliina Salonen INTUITIO Ja TUNTEET johtamisen ytimessä Alma Talent Helsinki 2017 Tilaa INTUITIO JA TUNTEET johtamisen ytimessä Alma Talent Shopista: https://shop.almatalent.fi Copyright 2017 Talentum

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Työnantajan ja avustajan roolit ja tehtävät työsuhteessa. Susanna Haapala, Kouvola

Työnantajan ja avustajan roolit ja tehtävät työsuhteessa. Susanna Haapala, Kouvola Työnantajan ja avustajan roolit ja tehtävät työsuhteessa Susanna Haapala, Kouvola 23.5.2017 Mitä roolit ovat? Sosiaalipsykologiassa roolin käsitteellä kuvataan ryhmän jäsenten väliseen työnjakoon perustuvia

Lisätiedot

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Ateria 13 5.11.2013 Wanha Satama, Helsinki Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia,

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

Ohjaaminen. http://www.roihu2016.fi/ Ohjaajan tärkein tehtävä on antaa ohjattavalle. Aikaa Huomiota Kunnioitusta

Ohjaaminen. http://www.roihu2016.fi/ Ohjaajan tärkein tehtävä on antaa ohjattavalle. Aikaa Huomiota Kunnioitusta Ohjaaminen Ohjaajan tärkein tehtävä on antaa ohjattavalle Aikaa Huomiota Kunnioitusta Ohjaajan rooli riippuu ohjattavista (lähde: Nuorten akatemia) Auktoriteetti Antaa tarkkoja ohjeita, valvoo, opastaa,

Lisätiedot

ASENTEET JA LUOTTAMUKSEN RAKENTAMINEN Humap Oy, sivu 1

ASENTEET JA LUOTTAMUKSEN RAKENTAMINEN Humap Oy,  sivu 1 ASENTEET JA LUOTTAMUKSEN RAKENTAMINEN 1.9.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 1.9.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Asenteet ja luottamus TAVOITTEET PÄIVÄLLE Oman asenteen tarkastelu ja tutkiminen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso

Lisätiedot

Luottamuksesta osallisuutta nuorille. Eija Raatikainen, KT Twitter:

Luottamuksesta osallisuutta nuorille. Eija Raatikainen, KT Twitter: Luottamuksesta osallisuutta nuorille Eija Raatikainen, KT Twitter: raatikaineneij1@ Esityksen rakenne Luottamus mitä se on? Epäluottamus miten se ilmenee vuorovaikutuksessa? Luotettava ihminen mistä hänet

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä

Lisätiedot

Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara!

Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara! 1 Esimiesvalmennus entistä tietoisempaan johtajuuteen Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara! Hyvä johtaja ja esimies! Tarvitsetko ajan ja paikan, missä voit tutkia

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. Miten autan esimiestäni johtamaan minua? CxO Academy Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2013

CxO Mentor Oy. Miten autan esimiestäni johtamaan minua? CxO Academy Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2013 CxO Mentor Oy Miten autan esimiestäni johtamaan minua? CxO Academy 12.6.2013 Eerik Lundmark Pomon pulma Alaisen suoriutuminen - rooli johtajana Yksilön johtamisen ongelma Alaisen luontainen toiminta ja

Lisätiedot

TERVETULOA! yhteistä elämää

TERVETULOA! yhteistä elämää TERVETULOA! Vuoroin vaikuttamassa Parisuhdekouluttajat Liisa Välilä ja Sari Liljeström Parisuhdetyytyväisyys Miten perustarpeeni suhteessa täyttyvät? Tarpeiden ja tunteiden tiedostaminen lisää ymmärrystä

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi 19.11.2013 Inspiroivat oppimisympäristöt Miten ne tehdään?

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi 19.11.2013 Inspiroivat oppimisympäristöt Miten ne tehdään? Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Olli Niemi Dosentti, TkT Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Tampereen teknillinen yliopisto 1 Ilkka Halavalta kysyttiin: Oletko Himasen ystävä? Olen vaikka en henkilökohtaisesti

Lisätiedot

IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY?

IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY? VAATIVA YHTÄLÖ IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY? AMMATTILAISEN PERUSKYSYMYKSIÄ: ONKO PERUSTEHTÄVÄ POMO? MITEN TYÖNI OTETAAN VASTAAN? MITÄ LAATUA TUON TYÖMAALLE? MITEN

Lisätiedot

Työyhteisötaidot Invalidisäätiössä

Työyhteisötaidot Invalidisäätiössä Työyhteisötaidot Invalidisäätiössä Erityisesti Sinulle Työyhteisötaitoja tarvitaan Työpaikka on töiden tekemistä varten. Jokainen varmistaa omalta osalta töiden sujuvuuden. Sujuvaan työn tekemiseen kuuluvat

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Sykettätyöhön.fi-palvelu 15.12.2014 Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia, energiaa

Lisätiedot

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot