Kuntouttava työote osaston arjessa tuloksia SATSHP:ssä tehdystä kuntouttavan työotteen alkukartoituksesta

Transkriptio

1 Kuntouttava työote osaston arjessa tuloksia SATSHP:ssä tehdystä kuntouttavan työotteen alkukartoituksesta Marita Koivunen, TtT, Dos, Kehittämisylihoitaja SATSHP, Sisäinen kehittämistoiminta

2 Hankkeen tavoitteet Tavoitteena on edistää kuntouttavan työotteen toteutumista näyttöön perustuvan toiminnan kehittämismallia ja tutkittua tietoa hyödyntäen. Yksilöidyt tavoitteet kerätä ja tiivistää näyttöön perustuva tieto kuntouttavasta työotteesta ja potilaan osallisuudesta omassa hoidossaan selvittää kuntouttavan työotteen ja potilaan osallisuuden toteutumista hankkeeseen rajatuissa yksiköissä vahvistaa hoitohenkilökunnan kuntouttavaan työotteeseen liittyvää osaamista kehittää kuntouttavan työotteen hyödyntäminen systemaattiseksi toimintatavaksi

3 Hankkeen toimijat Osastot: SISO1, SISO3, KIRO2, keuhkosairauksien osasto, kuntoutusosasto. Mukana olevien osastojen henkilökunta, osastonhoitajat, ylihoitajat. Sisäinen kehittämistoiminta (kehittämisylihoitaja). Yhteisvoimin kotona hanke (projektisuunnittelija). Vaikuttavat tavat VATA hanke (Arcada, Samk, yliopettajat, yamk opiskelijat)

4 Kehittämisen sykli Missä nyt mennään: Vaiheet 1. ja 2. toteutettu lukuun ottamatta potilaskyselyjä. Ollaan siirtymässä vaiheeseen

5 Kuntouttava työote kirjallisuudessa Yamk opiskelijoiden tuottamat kirjallisuuskatsaukset Todettiin, että kuntouttavaa / toimintakykyä edistävää työotetta ja / tai potilaan osallisuutta ei ole juurikaan tutkittu erikoissairaanhoidon ympäristössä. Lonkkaproteesipotilaan toimintakyvyn edistämistä selvittävässä kirjallisuuskatsauksessa todettiin, että aihetta ei ole tutkittu hoitotyön näkökulmasta. Kohtalaista näyttöä löytyi siitä, että lonkkamurtumapotilaan postoperatiivinen kuntoutus edistää potilaan kuntoutumista ja toimintakykyä sekä potilaan kotiutumista leikkauksen jälkeen. Kirjallisuuskatsauksen mukaan keuhkoahtaumatautia sairastavien kohdalla kuntouttavan hoitotyön vaikuttavuus perinteiseen hoitoon nähden on kiistatonta. Tähän näkemykseen perustuu myös COPD Käypä hoito suositus. COPD kuntoutuksen tulisi sisältää mm. tehostettua tupakasta vieroitusta, omahoidon ohjausta, fyysisen inaktiivisuuden ehkäisyä, liikunnallista kuntoutusta, fysioterapiaa ja ravitsemustilan arviointia. Kuntouttavasta työotteesta päivystysympäristössä ei löytynyt tutkimusta. Kuntouttava työote sydänpotilaan hoidossa kiteytyi tutkimusten mukaan laadukkaaseen potilasohjaukseen ja neuvontaan, hoitoketjun saumattomaan toimivuuteen, vertaistukeen sekä ryhmäkuntoutukseen

6 Kuntouttava työote kirjallisuudessa Tutkittu tieto ei tuottanut meille selkeää käsitystä siitä mitä kuntouttava työote voi olla erikoissairaanhoidon vuodeosastotoiminnan arjessa. Tutkimusta aiheesta on tehty pitkäaikaissairaanhoidossa ja vanhusten palveluissa. Kuntouttavan työotteen määrittelyä: Kuntouttavan hoitotyön tavoitteena on tukea yksilön mahdollisimman normaalia elämää sairauksista huolimatta, mikä tarkoittaa jäljellä olevan toimintakyvyn osa-alueiden tunnistamista ja hoidon rakentamista niiden varaan (Lundgren 1998). Kuntoutumista edistävä hoitotyö on terveydenhuollon ammattihenkilön toimintaa, jossa hoitaja edistää ikääntyneen kuntoutumista tuomalla hänen käyttöönsä ammatilliset tietonsa ja taitonsa (Routasalo 2004)

7 Kuntouttava työote kirjallisuudessa Kuntoutumista edistävä toiminta edellyttää hoitajan tietojen ja taitojen lisäksi yhteistä kuntoutumista edistävää toimintafilosofiaa, johon hoitajat sitoutuvat sekä hoitajan uskoa kuntoutumista edistävän toiminnan tuloksellisuuteen (Routasalo ym. 2003, Resnick ym. 2009). Kulmakivinä ovat hyvä perushoito, potilaan turvallisuudesta huolehtiminen ja riskitekijöihin puuttuminen (Pryor & Smith 2002). Kuntoutumista edistävä hoitotyö on moniammatillista, terveyslähtöistä, tavoitteellista toimintaa, jota toteutetaan opettamisen, ohjaamisen, yhdessä tekemisen, kannustamisen, auttamisen, motivoimisen ja tiedottamisen avulla (Vähäkangas 2010). Hoitajan tehtävä on myös hoidon koordinointi sekä omaisten ohjaus ja tuki (Vähäkangas 2010)

8 Osastojen alkukartoituksen toteuttaminen Osastojen tilakartoitukset toteutettiin hyödyntäen THL:n kaatumisen ehkäisyyn liittyvässä IKINÄ hankkeessa kehitettyä ympäristön tarkastuslistaa soveltuvin osin. Osastonhoitajien teemahaastattelut yksilöhaastatteluina (n = 5) toteutettiin välisenä aikana. Osastojen henkilökunnan moniammatilliset haastattelut ryhmähaastatteluina (n = 5, osallistujia yhteensä 25) toteutettiin Mukana olleet ammattiryhmät: sairaanhoitaja, fysioterapeutti, kuntohoitaja, lääkäri. Teemahaastattelurungot luotiin soveltaen tutkittua tietoa yhteistyössä VATA hankkeen edustajien kanssa. Haastattelut kestivät 1-1½ tuntia. Haastattelut nauhoitettiin

9 Tilakartoituksen tuloksia WC ja suihkutilat WC ja suihkutiloissa on yleisesti riittävästi oikein sijoitettuja tukitankoja ja kaiteita. WC istuimien korkeus ei pääsääntöisesti ole korotettavissa ilman erillistä irrallista korotinta. WC ja suihkutilojen lattiapinnat ovat liukumattomia, mutta pesuaineiden säilytystelineistä on mahdollista vuotaa pesuainetta lattialle. Veden valuminen suihkutilasta potilashuoneen puolelle on mahdollista, jolloin huoneen lattia oven edestä saattaa olla liukas. Osastojen suihkutuolit ovat vaihtelevan laatuisia. Pienimmät WC ja suihkutilat ovat ahtaita kun tarvitaan avustaja pesuissa. WC ja suihkutiloissa ylettyy istuessa pääsääntöisesti hoitajakutsupainikkeeseen

10 Tilakartoituksen tuloksia Potilashuoneet Sänkyjen korkeus on säädettävissä. Sängyissä ja yöpöydissä on lukittavat jarrut. Sänkyjen yläpuolelle on mahdollista kiinnittää kohottautumistelineet. Hoitajakutsulaitteet on pääasiallisesti kiinnitetty magneetilla potilassänkyyn tai yöpöytään. Yöpöydät kestävät jonkin verran nojaamista, mutta jarrut eivät välttämättä estä pöydän liikkumista nojattaessa. Potilaat syövät pääsääntöisesti hyödyntäen yöpöytää, paitsi kuntoutusosastolla, jossa ruokailu tapahtuu päiväsalissa. Potilashuoneissa on tuoleja (esim. vieraita varten), mutta ei yöpöytien lisäksi muita pöytiä. Geriatrisia tuoleja on vaihtelevasti osastojen käytössä ja ne ovat vaihtelevan laatuisia ja kokoisia. Osassa osastoja potilashuoneissa on runsaasti hoitoon liittyviä laitteita ja välineitä, joiden johdot saattavat aiheuttaa kaatumisriskin. Potilashuoneissa saatetaan säilyttää erilaisia apuvälineitä

11 Tilakartoituksen tuloksia Osastojen yleiset tilat Käytävillä on jonkin verran irtotavaraa; sänkyjä, varastotavaraa, eristyshuoneiden suojautumiseen liittyvää tavaraa, tarjoilurullakoita yms. Käytävien seinillä on kulkua tukevat kaiteet. Osassa osastoja kaiteet ovat pyöreät metalliset ja osassa leveät puiset. Saattaa olla, että pyöreästä kaiteesta on liikkuessa helpompi saada tukeva ote kun leveästä. Käytävien valaistus on hyvä ja lattiapinnat pääasiassa heijastamattomia. Päiväsalit sijoittuvat pääasiassa suhteellisen kauaksi potilashuoneista ja kaikilta osin niiden kalustus ei mahdollista esim. ruokailua tilassa. Osastojen parvekkeet ovat vaihtelevasti kalustetut ja vaihtelevasti käytössä. Hisseissä on tukikaiteet ja suhteellisen selkeät kerrosmerkinnät. Apuvälineiden säilytystilat osastoilla on niukat

12 Hoitoympäristön merkitys haastattelujen perusteella Hoitoympäristö ei sinänsä vaikuta kuntouttavan työotteen toteuttamiseen, mutta voi antaa enemmän mahdollisuuksia. Kuntouttavan työotteen toteuttaminen vaatii ehkä hiukan enemmän tilaa potilashuoneet ahtaita. Potilashuoneissa säilytetään hoitolaitteita ja apuvälineitä. Käytäviä käytetään myös tavaroiden säilytykseen pulaa varastotiloista. WC- ja suihkutilat osittain ahtaita, kun on hoitajan apua tarvitseva potilas. Päiväsalien sijainti haaste esim. ruokailua ajatellen optimaalinen päiväsalitila olisi keskellä osastoa. Potilashuoneissa ei erillistä pöytää ruokailua varten. Parvekkeet eivät juurikaan potilaskäytössä

13 Haastattelujen tuloksia työnjako ja resursointi Osastoilla käytössä moduuli työnjakomalli. Kuntoutusosastolla moniammatillinen tiimityö. Työnjako ohjaa toimintaa ja mooduulijako mahdollistaa sen, että hoitohenkilökunta oppii tuntemaan potilaat kohtalaisen hyvin. Erityistyöntekijöitä (esim. fysioterapeutti, toimintaterapeutti, sosiaalityöntekijä, ravitsemusterapeutti, haavahoitaja, jalkaterapeutti, farmaseutti, psykiatrisen sairaanhoitaja, diabeteshoitaja, puheterapeutti, kuntoutusohjaaja, avannehoitaja, sairaalapastori, eri erikoisalojen lääkärit ) kohtalaisen hyvin tarpeen mukaan saatavilla. Hoitohenkilökunnan resurssi kun kaikki potilaspaikat käytössä: aamuvuorossa 3,3 4,3 potilasta / hoitaja (ei huomioitu mahdollisia eristystai valvontapotilaita). Iltavuorossa 5 6,8 potilasta / hoitaja (Huom! Iltavuoroon sijoittuu esim. kaksi ruokailua)

14 Haastattelujen tuloksia potilaisiin ja hoitoon liittyviä erityispiirteitä / haasteita Lyhyet hoitojaksot. Ikärakenne potilaat iäkkäitä. Muistisairauksia. Huonokuntoisia ja monisairaita. Paljon apua tarvitsevia. Eristyspotilaita ja valvontapotilaita. Osastojen / potilaiden / tutkimusten yms. aikataulut asettavat haasteita päivittäisten toimintojen toteuttamiselle. Yhteydenpito ulkopuolisiin yhteistyötahoihin vaativaa. Potilaiden asennoituminen sairaalassa ollaan sängyssä

15 Haastattelujen tuloksia kuntouttava työote, mitä se on, mitä se vaatii? Potilaan tilanteen tarkastelua kokonaisvaltaisesti fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen. Potilaan tukemista päivittäisissä toiminnoissa. Potilaan itsenäistä tekemistä mahdollisuuksien rajoissa ei turhaa puolesta tekemistä. Potilaan osallistamista potilas mukaan tavoitteiden asettamiseen. Potilaan oman roolin korostamista kuntoutumisen edistämisessä. Potilaan toimintakyvyn ylläpitämistä ja palauttamista hetkellisen menettämisen jälkeen. Potilaan tarpeista lähtevää hoitoa / potilaslähtöisyyttä. Potilaan motivoimista, kannustamista, ohjaamista. Hoitohenkilökunnan oikeaa asennoitumista. Hoitohenkilökunnan toimimista yhteisin periaattein. Moniammatillista yhteistyötä. Riittävää resursointia perushoidon toteuttamiseen. Apuvälineiden oikeanlaisen hyödyntämisen osaamista. Oikeanlaista ohjausosaamista. Omaisten mukaan ottamista

16 Haastattelujen tuloksia - kehittämisehdotuksia Koulutusta Asennemuokkausta Moniammatillisuutta Ergonomiaa Apuvälineiden käyttöä Aktiivista, omaa opiskelua Hoitohenkilökunnan tukemista

17 Haastattelujen tuloksia - kehittämisehdotuksia Toimintakäytäntöjen kehittämistä Potilaiden ruokailukäytännöt. Potilaan toimintakyvyn / voimavarojen kartoittaminen korostetaan sitä mitä on jäljellä, ei sitä mikä on menetetty tulohaastattelut? Potilaat vahvemmin mukaan oman hoitonsa suunnitteluun. Potilasohjauksen kehittäminen tunnistetaanko ohjaus päivittäisten toimien ohella? Potilaiden pukeutuminen pyjama päivällä? Kanyylien / katetrien poisto ajoissa. Yhteistä toimintakäytäntöjen tarkastelua osastolla haasteita aiheutuu erilaisista aikataulutetuista asioista. Moniammatilliset hoitokokoukset. Yhteistyö fysioterapiayksikön kanssa. Apuvälineiden tehokkaampi hyödyntäminen. Osaston tilojen tarkastelu, suunnittelu, mahdolliset muutokset. Kirjaamisen kehittäminen. Tsekkauslistojen hyödyntäminen

18 Mitä tästä eteenpäin? Alkukartoituksen tulokset raportoitu ylihoitajille ja osastonhoitajille Osastojen henkilökunnan kanssa laaditaan ehdotukset kokeiluista / piloteista joita lähdetään toteuttamaan eri osastoilla. Pilottien suunnitteluun kootaan työryhmät, joissa mukana kaikki ne ammattiryhmät, joiden työtä valittu aihe sivuaa. Työryhmien workshopit kehittämisylihoitajan ja projektisuunnittelijan vetäminä nykykäytännön ja uuden toimintamallin kuvaus ja vertailu. Mahdollisten koulutustarpeiden selvitys. Uuden toimintamallin kokeilu, testaus ja arviointi

19 Kiitos!