KOUVOLAN LUKIOKOULUTUKSEN PALVELUVERKKOSELVITYS Lasten ja nuorten palvelut Toisen asteen koulutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOUVOLAN LUKIOKOULUTUKSEN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013- Lasten ja nuorten palvelut Toisen asteen koulutus"

Transkriptio

1 1 KOUVOLAN LUKIOKOULUTUKSEN PALVELUVERKKOSELVITYS Lasten ja nuorten palvelut Toisen asteen koulutus Kouvolan kaupunki PL 85 (Torikatu 10) Puhelin Y-tunnus Kouvola Faksi

2 2 Kouvolan kaupunki Lasten ja nuorten palvelut Toisen asteen koulutus LUKIOKOULUTUKSEN PALVELUVERKKOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 VALMISTELUTYÖ 3 3 SELVITYKSEN TAVOITTEET 3 4 NYKYTILANNE KOUVOLASSA Opetus ja opiskelijamäärät Lukiot yhteishaussa Lukioiden erityispiirteet Lukioiden kieliohjelma Lukioiden talous Lukioiden henkilöstö 10 5 TARKASTELTAVAT TEKIJÄT Strategiat ja kehittämissuunnitelmat Lukiokoulutuksen kehittäminen valtakunnallisesti Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma asteen koulutuksen strategia Lukiokoulutuksen TVT-strategia Oppilasmäärien muutokset ja nykyinen lukioverkko Valtionosuustarkastelu Kuntien valtionosuusjärjestelmä Lukiokoulutuksen vo-yksikköhintarahoitus Opetuksen järjestäminen ja laatu Nykyiset toimitilat ja investointisuunnitelmat Kulkuyhteydet ja koulumatkat Perusopetuksen palveluverkko ja lukiokoulutus 15 6 KUULEMINEN Opiskelijat ja nuoret Henkilöstö Kuntalaiset 17 7 VAIHTOEHTOISET RATKAISUMALLIT 17 8 EHDOTUS 20 LIITTEET

3 3 1 JOHDANTO Kuntien yhdistymissopimuksessa uuden Kouvolan perustamisen yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi asetettiin hallinnon ja palvelujen rakenteiden kehittäminen, minkä perusteella sivistystoimi valmisteli toisen asteen koulutuksen palveluverkkoselvityksen. Valtuusto päätti helmikuussa 2010, että Elimäen lukion jatkoa ei voida turvata jälkeen, mikäli oppilasmäärä on alle 150. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 3/2012 taloustyöryhmän loppuraportin ja sen toimenpide-ehdotukset taloussuunnittelun yleisohjeeksi. Taloussuunnittelun tavoitteeksi asetetaan tasa-painotilan saavuttaminen ensisijaisesti toiminnallisin ja rakenteellisin uudistuksin siten, että vuosikate kattaa suunnitelman mukaiset poistot, veroprosentti pysyy nykyisellä tasolla ja velkamäärä ei merkittävästi poikkea kuntien keskimääräisestä tasosta. Vuoden 2012 talousarvion toiminnallinen painopiste on palvelurakenteiden uudistamisessa. Yhdistymissopimukseen sisältyvä palveluverkkosuoja purkautui vuoden 2011 lopussa. Kaupungin palveluiden järjestämisen näkökulmasta väestörakenteessa tapahtuva muutos on merkityksellinen myös toisen asteen koulutuksen osalta. Perusasteen päättävien ikäluokkien pieneneminen heijastuu suoraan nuorten toisen asteen koulutuksen määrään. Kouvolan kaupungin tuottavuusohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa vuoden 2010 talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Tuottavuusohjelma on osa strategista suunnittelua ja sen tavoitteena on tehostaa toimintaa pysyvin ratkaisuin. Lisäksi kaupunki on laatinut vapaaehtoisen talouden tasapainottamisohjelman, jossa tarkastellaan palvelutuotannon rakennemuutostarpeita. Valtakunnallisia tuottavuustavoitteita lukiokoulutuksessa ovat mm. opetuskustannukset/opiskelija ja läpäisyaste. Lukiokoulutuksen rahoitukseen tehdään kuluvalla hallituskaudella yli 30 milj. euron menoleikkaukset, jotka ajoittuvat vuosille Lisäksi valtion vuoden 2013 talousarvioesityksessä lukiokoulutuksen yksikköhintoihin ei tehdä indeksikorotusta. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan lukiokoulutuksen laatua vahvistetaan sekä uudistetaan tavoitteet ja tuntijako. Ylioppilastutkintoa kehitetään mm. mahdollistamalla sen laajempi hyödyntäminen opiskelijavalinnoissa. Maahanmuuttajien edellytyksiä lukio-opintoihin parannetaan lukioon valmentavalla koulutuksella. Lukiokoulutuksen rahoitusta uudistetaan siten, että se turvaa lukioikäisten vähentyessä koulutuksen laadun ja alueellisen saatavuuden mm. etäopetusta hyödyntäen. Pienten lukioiden (alle 200 opiskelijaa) valtionosuuslisä säilyy nykyisellään kuluvalla hallituskaudella. 2 VALMISTELUTYÖ Lukion palveluverkkoselvityksen valmistelutyö käynnistettiin kaupunginjohtajan toimeksiannosta lokakuussa. Selvitystyötä on tehty yhdessä sivistyspalvelujen tilaajan ja tuottajan 2. asteen hallinnon sekä lukion rehtoreiden kanssa. Lukion rehtorit ovat käsitelleet asiaa kahdessa kokouksessa sekä osallistuneet lisäksi asian valmisteluun verkkoasemalla. 3 SELVITYKSEN TAVOITTEET Selvityksen tavoitteena on antaa Kouvolan päätöksentekijöille objektiivinen ja mahdollisimman kattava selvitys lukiokoulutuksen nykytilasta ja kehittämistarpeista.

4 4 Kouvolan lukiokoulutuksen kehittämiselle on määritelty selvityksessä seuraavat tavoitteet: Laadullisesti korkeatasoinen lukiokoulutus Riittävät valinnanmahdollisuudet takaava resurssointi Saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen Taloudelliset ja tehokkaat prosessit Kiinteistöjen investointisuunnitelman optimointi. Näitä lähtökohtia on otettu huomioon selvitystä tehtäessä: Lukion uusi opetussuunnitelma tulee voimaan 2016 Omien tilojen käyttö opetuksessa on ensisijaista, Tilojen käyttöastetta nostetaan, toimialan sisäistä yhteiskäyttöä lisätään. Opetuksen tuottavuuteen ja tehokkuuteen kiinnitetään huomiota Yhdistelmäopintojen sekä lukio- ja ammatillisten kurssien suoritusmahdollisuuksien tarjoaminen lukion opiskelijoille Sähköinen yo-tutkinto Henkilöstön sijoittuminen 4 LUKIOKOULUTUKSEN NYKYTILANNE KOUVOLASSA 4.1. Opetus ja opiskelijamäärät Kouvolan kaupungin 2. asteen koulutuksen palvelualueella toimii seitsemän lukiota. Nuorille tarkoitettua koulutusta antavat Anjalankosken lukio, Elimäen lukio, Kouvolan Lyseon lukio, Kouvolan yhteiskoulun lukio, Kuusankosken lukio sekä Valkealan lukio. Lukioiden nykyinen laskennallinen mitoitus on seuraava: Anjalankoski Elimäki Lyseo Kuusankoski Valkeala Yhteiskoulu 2-sarjainen, max 64 aloittavaa, yhteensä 192 opiskelijaa 2-sarjainen 4-sarjainen, max 128 aloittavaa, yhteensä 384 opiskelijaa 3-sarjainen, max 96 aloittavaa, yhteensä 288 opiskelijaa 2-sarjainen 3-sarjainen Tässä sarjaisuus tarkoittaa 32:n opiskelijan ryhmää/vuosi. Lyseon lukio on laajennettavissa nykyisissä tiloissaan 6-sarjaiseksi ja Kuusankosken lukio 4-sarjaiseksi. Yhteiskoulun lukion kasvattaminen 4-sarjaiseksi edellyttäisi laajentamista Kuntotaloon sekä ratkaisuja keskusta-alueen yläkoulujen opetusjärjestelyissä. Aikuisille tarkoitettua opetusta antaa Kouvolan iltalukio, joka toimii samassa kiinteistössä Lyseon lukion kanssa. Lukiot toimivat yhteistyössä järjestäen muun muassa yhteisiä kursseja. Kouvolan iltalukio palvelee koko lukiotointa antamalla maahanmuuttajille suunnattua suomi toisena kielenä opetusta. Se toteuttaa myös lukio-opetuksen osuuden yhdistelmäopintoja suorittaville KSAOn opiskelijoille. Kouvolan iltalukio järjestää myös peruskoulun päättötodistukseen tähtäävää opetusta oppivelvollisuusiän ylittäneille vuotiaille maahanmuuttajanuorille (Monikulttuurinen peruskoulu). Opetukseen otetaan ensisijaisesti perusopetuksesta siirtyviä

5 5 opiskelijoita, mutta yhteistyötä tehdään myös TE-toimiston kanssa tarjoten maahanmuuttajille mahdollisuus 2. asteen jatko-opintoihin ja siten integroitua yhteiskuntaan sen koulutettuina jäseninä. Monikulttuurisessa peruskoulussa opiskelee 30 opiskelijaa lukuvuonna Tarve maahanmuuttajien koulutukselle alueellamme on kasvamaan päin. Yhdistelmäopintoihin kuuluvat lukio-opinnot tarjotaan keskitetysti yhdessä ammatillisen koulutuksen toimipisteessä (Liiketalous, Salpausselänkatu 57) niin, että opiskelijoilla on kaksi lukiopäivää viikossa. Tämä tekee yhdistelmäopinnoista taloudellisesti järkevän, todellisen vaihtoehdon Kouvolan seudun ammattiopiston opiskelijoille koulutusalasta ja toimipisteestä riippumatta mahdollistaen lukio-opinnot ja tarjoten näin joustavan opinpolun Syksyllä 2012 on avattu aikaisempaa aktiivisemmin myös KSAOn kurssitarjontaa päivälukioiden opiskelijoille. Nykyinen lukioverkko on sijoitettu kartalle liitteessä 1. Lukion valtakunnallinen opetussuunnitelmauudistus tulee voimaan vuonna Toistaiseksi esitettyjen arvioiden mukaan siinä tulee korostumaan valinnaisuuden lisääminen, joka korostaa keskimääräistä suurempien lukioiden merkitystä. Valtuuston päätöksen edellyttämä 150 opiskelijan raja näyttää Elimäen lukiossa jäävän pysyvästi saavuttamatta ja Anjalankosken lukio on pudonnut nyt Elimäen lukion tasolle. Huolestuttavaa on se, että myös Kuusankosken lukio uhkaa jäädä toimimaan vajaatehoisesti sen hakijamäärien pudottua. Kouvolan lukioiden opiskelijamäärien kehitys ja ennuste on nähtävissä liitteessä Lukiot yhteishaussa Kevään 2012 yhteishaussa toisen asteen koulutuksen aloituspaikkoja oli haettavissa 1273, joista lukiokoulutuksessa 497 ja ammatillisessa peruskoulutuksessa 776. Ensisijaisia hakijoita oli kaikkiaan 1465 eli 1,15 hakijaa paikkaa kohti. Kouvolassa perusopetuksen päättäneiden 9-luokkalaisten ikäluokan koko oli 1040 ja 10-luokat mukaan lukien Ikäluokasta haki lukioon 39 % ja ammatilliseen koulutukseen 61 %. Lukiokoulutuksen vetovoima suhteessa ammatilliseen koulutukseen on pysynyt lähes samana muutaman vuoden ajan. Kaupungin tavoitteeksi asettama 9-luokkalaisten koulutustakuu toteutuu määrällisesti. Kaikki peruskoulun päättävät eivät pääse ykköstoiveena hakemaansa koulutusohjelmaan tai lukioon. Lukiokoulutukseen valittaville opiskelijoille on asetettu keskiarvorajaksi 7,00. Kouvolan keskustassa sijaitsevat Kouvolan yhteiskoulun lukio ja Kouvolan lyseon lukio ovat olleet pitkään suosituimmat lukiot. Molempiin on lähes poikkeuksetta ollut enemmän ensisijaisia hakijoita kuin aloituspaikkoja. Muihin lukioihin ei ollut ensisijaisia hakijoita aloituspaikkoja vastaavasti. Normaalisti lukiot kuitenkin täyttyvät 2- ja 3- toiveen hakijoista varsin hyvin etenkin Kuusankoskella ja Valkealassa. Elimäen ja Anjalankosken lukioon on ollut ensisijaisia hakijoita selvästi paikkatarjontaa vähemmän. Lukiopaikkoja on vuosittain jäänyt tyhjilleen useita kymmeniä, kevään 2012 varsinaisessa yhteishaussa hakijoita oli 402, kun aloituspaikkoja oli tarjolla 497. Anjalankosken, Elimäen ja Kuusankosken lukion hakijamäärät ovat pienentyneet merkittävimmin, mikä merkitsee sitä, että ne toimivat hyvin vajaatehoisesti. Aikaisempien kuntien reuna-alueilla Myllykoskella ja Korialla asuvista peruskoulun päättävistä jonkin verran suurempi osa on hakeutunut mieluimmin Kouvolan keskustan lukioihin.

6 6 Tarkempi tilasto kevään 2012 yhteishaun oppilaitoskohtaisista hakijamääristä ja aloituspaikoista on liitteessä Lukioiden erityispiirteet Anjalankosken lukio Anjalankosken lukio on pieni yhteisöllinen yleislukio, jossa kaikki tuntevat toisensa. Lukio on osa Inkeroisten koulukampusta, jossa tiivistä yhteistyötä tekevät Inkeroisten Yhteiskoulu ja Anjalankosken lukio, sekä tilojen että opettajien osalta. Läheisyyden edut ovat merkittäviä molemmille kouluille. Kampus on toimiva kokonaisuus, joka tarjoaa lapselle ja nuorelle yhtenäisen ja turvallisen opintien pienestä esikoululaisesta ylioppilaaksi. Lukion kansainvälistä toimintaa ovat mm. CERN yhteistyö ja kieliryhmien matkat. Lukion musiikkikasvatus (bänditoiminta, konsertit ja näytelmät) on aktiivista, yhteistyötä tehdään alueen muiden alan toimijoiden kanssa (esim. kuorot), lukiodiplomi on mahdollista suorittaa sekä musiikissa että kuvataiteessa. Etäopetusteknologiassa lukion on edelläkävijä alueella yhdessä Valkealan lukion kanssa. Lukiolla on nykyisin aktiivista toimintaa alueen yrittäjien kanssa (esim. ikkunaprojekti) osana lukion yrittäjyyskasvatusta. Tänä lukuvuonna on alkanut yhteistyö Kymenlaakson opiston (ikkunaprojekti) ja KSAO:n luonnonvaran kanssa (opintokäynnit, kurssivalinnat mahdollisia kummastakin koulusta, jätehuoltokartoitus). Lukio on Etelä-Kouvolan alueen palvelukokonaisuuden merkittävä osa. Elimäen lukio Elimäen lukio on Kouvolan lukiosta lähimpänä laajentuvaa pääkaupunkiseutua. Se toimii samoissa tiloissa Elimäen koulukeskuksessa Elimäen yläkoulun kanssa. Suurin osa opettajista opettaa myös yläkoululla, joten molemmilla kouluilla on suuri merkitys aineopettajien omien aineiden opetustunneille. Yläkoulu ja lukio käyttävät samoja opetustiloja. Yläkoululla ja lukiolla on paljon yhteistoimintaa mm. joka toinen vuosi järjestettävä kulttuuritapahtuma vanhemmille. Koulukeskuksessa on yläkoulun ja lukion yhteiset kehittämistyöryhmät. Koulukeskuksen vieressä sijaitsee Kartanokoulu (alakoulu), jossa myös osa yläkoulun opettajista opettaa. Näin Elimäen kirkonkylässä on koulukampus esikoulusta lukioon. Elimäen lukion vahvuuksia on esimerkiksi yrittäjyyskasvatus. Se on mukana valtakunnallisessa Yrittäjyyslukioverkostossa (Y-love). Nuori Yrittäjyys toiminta on vahvaa mm. NY24-leirien muodossa. Viimeisen kahden vuoden aikana yli puolet ikäluokasta on osallistunut toimintaan. Lisäksi Elimäen lukion opiskelijat ovat vetäneet yrittäjyysleirejä mm. KSAO:n opiskelijoille. Niin yläkoulun kuin lukion oppilaat ja opiskelijat ovat menestyneet valtakunnallisissa yrittäjyyskilpailuissa. Elimäen lukio on mukana kansallisesti huomattavassa ja kansainvälisestikin huomiota saaneessa Mobiluck Mobiiliopetusteknologia lukiolaisen arjessa -hankkeessa viiden muun lukion kanssa. Elimäen lukion opiskelijat ovat suorittaneet myös yliopistotason opintoja Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitokselle jo osana lukio-opintoja. Elimäen lukion opiskelijat ovat suorittaneet lukiodiplomeja kuvataiteessa, musiikissa ja liikunnassa. Leirikouluja on järjestetty mm. Berliiniin ja Lontooseen. Lyseon lukio

7 7 - Opetussuunnitelmassa painotetaan liikuntaa ja kuvataidetta. - Kieliohjelma on laaja A-kieli: englanti, saksa,( ranska ja venäjä) B1-kieli: ruotsi B2 kieli: ranska, saksa ja venäjä B3-kieli : ranska, saksa, venäjä ja italia Lisäksi italian, venäjän ja latinan alkeet - Mahdollisuus suorittaa lukiodiplomi musiikissa, kuvataiteessa, kirjallisuudessa ja liikunnassa. - Yliopistojen ja korkeakoulujen valmennuskurssit: lääketiede, biologia, liikunta ja teknilliset korkeakoulut - Joka kolmas vuosi valmistetaan suurena yhteisöllisyyttä edistävänä projektina musiikkinäytelmä. - Kansainvälisyys: Ystävyyskoulut Unkarissa ja Saksassa, kummiluokka Botswanassa, Plan kummilapsi ja vaihto-opiskelijat Kuusankosken lukio Kuusankosken lukio on yleislukio, jossa opiskelijoille on mahdollisuus valita opintojaan laajasta kurssitarjonnasta: kieliä, luonnontieteitä, liikuntaa, kuvataidetta, musiikkia. Lukiossa voi opiskella kieliä seuraavasti: A1-kielenä englantia A2-kielenä ruotsia ja saksaa B1-kielenä ruotsi B2-kielenä saksaa, ranskaa, venäjää B3-kielenä saksaa, ranskaa, venäjää Lisäksi tarjotaan tutustumiskursseja espanjan, italian ja latina kielistä. Kuusankosken lukiolla on ystävyyskoulut Saksassa ja Virossa. Mülheimissa olevien Gesamtschule Saarnin ja Luisenschulen kanssa sekä Viimsin Viims koolin kanssa liikunnallista yhteistyötä. Syksystä 2013 lähtien on suunniteltu Kuusankosken lukioon logistiikkapuolen yhteistyötä ja kursseja yhdessä Taloudellisen tiedotustoimiston, paikallisten alan yritysten, puolustusvoimien ja koulutusyksiöiden kanssa. Yhteiskoulun lukio Lukiossa Studies in English- opetusryhmä, jossa opiskellaan lukion kursseja osittain englannin kielellä (CLIL-opetus, Content and Language Integrated Learning). Englannin kielellä on mahdollista opiskella reaaliaineiden pakollisia lukiokursseja. Vuosittain Studies in English opetukseen valitaan n. 30 lukio-opiskelijaa, joten opetuksessa on mukana n. kolmasosa lukion opiskelijoista. Opiskelijat saavat erillisen todistuksen englanninkielisestä opiskelustaan. Kouvolan musiikkiluokkien Edustuskuoro toimii koulun tiloissa. Edustuskuoron jäsenistä noin puolet on lukion opiskelijoita. Musiikin, ilmaisuaineiden, Kouvolan Teatterin ja yrittäjyysopintojen välisenä yhteistyönä lukio toteuttaa kolmen vuoden välein musikaalin, jossa esiintyjinä ovat koulumme opiskelijat. Musiikki on vahvasti mukana koulun toiminnassa. Lukio on mukana valtakunnallisessa yrittäjyyslukioverkossa Y-Love, ja tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden yrittäjyyskurssien suorittamiseen. Lukio on mukana Kouvolan kaupungin Pietarin yhteistyöhankkeessa Allegretto. Lukiossa tehdään useita länteen ja itään suuntautuvia opintomatkoja vuosittain. Lukiolla on ystävyyskoulu Gdyniasta, Puolasta.

8 8 Lukiodiplomeja voi suorittaa kuvataiteessa, liikunnassa, musiikissa, kirjallisuudessa ja mediakasvatuksessa. Valkealan lukio Lukio sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä Valkealan taajaman koulukeskuksessa. Lukio on kaksisarjainen noin oppilaan yleislukio, joka sijaitsee Valkealan koulukeskuksessa. Liikuntapaikat ovat Valkealatalolla ja sen lähiympäristössä Valkealan urheilu- ja liikuntakeskuksessa. Lukiolla on yhteisiä opettajia yläkoulun kanssa liikunnassa, musiikissa, kuvataiteessa sekä terveystiedossa että biologiassa. Kaikki lukion opettajat ovat kokeneita ja päteviä. Ylioppilaskirjoitusten keskimääräiset tulokset ovat valtakunnan keskitasoa. Opiskelijat sijoittuvat kuitenkin erittäin hyvin jatko-opintopaikkoihin. Koulussa toimii aktiivinen oppilaskunta ja Tutor-toiminta. Koulurakennus on otettu käyttöön vuonna Rakennus on hyväkuntoinen, siisti, valoisa ja viihtyisä. Opetusvälineet ovat hyvät. mm luonnontieteissä uudistetut välineet, useassa luokassa älytaulut sekä koulussa hyödynnetään runsaasti tieto- ja viestintätekniikkaa. Koulussa on käsikirjasto. Koulun tarjoamat aihekokonaisuudet: Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, kansainvälisyys ja mediakasvatus Valkealan lukion projektit ovat painopisteiden tuomia: esim. yrittäjyydessä Y-LOVE projekti, lisäksi yhteistyötä KYAMK:n mediakampuksen kanssa. Lisäksi mm mediakasvatuksessa ja yrittäjyydessä on useita koulukohtaisia kursseja. Etäopetusta toteutetaan yhteistyössä lyhyissä kielissä Anjalankosken lukion kanssa. Yhteiskoulun lukion kanssa on yrittäjyysyhteistyötä ja venäjän kielen yhteistoimintaa, mm opintomatkoja Pietariin. Vieras kieli ja kulttuurikurssilla opiskelijat tekevät opintomatkoja mm USA:ssa ja Kanadassa. Kielivalikoima on laaja. Ilmapiiri on rento ja kannustava. Oppituntien pituus on pääsääntöisesti 75 min Lukioiden kieliohjelma Opetus- ja kasvatuslautakunta on hyväksynyt esityksen, että Kouvolan kaupungin kieliohjelmaan lisätään vapaaehtoiseksi A2-kieleksi venäjän kieli. Lukuvuodesta lähtien vapaaehtoisena A2-kielenä Kouvolan peruskouluissa tarjotaan saksaa, ruotsia, ranskaa ja venäjää. Kieliohjelman toteuttaminen edellyttää sitä, että opiskelija voi jatkaa perusopetuksessa aloitetun A-kielen opiskelua myös lukiossa. Oheisesta taulukosta ilmenee, että laajempaa kieliohjelmaa A-kielten osalta on voitu toteuttaa vain suuremmissa lukioissa. Taso A1 A2 B1 B2 B3 S2 Kieli englanti saksa venäjä ranska ruotsi ruotsi saksa ranska venäjä saksa ranska venäjä espanja italia Anjalankosken lukio X X X X X X X X X Elimäen lukio X X X X X X X X X Kuusankosken lukio X X X X X X X X X X Lyseon lukio X X X X X X X X X X X X Valkealan lukio X X X X X X X X X X Yhteiskoulun lukio X X X X X X X X X X X X Iltalukio X X X X X X X X X X X A1 A2 lukiossa jatkuva, opiskelijan 1. pitkä vieras kieli lukiossa jatkuva, opiskelijan 2. pitkä vieras kieli

9 9 B1 B2 B3 S2 perusopetuksen 7. luokalla alkanut kieli, pakollinen perusopetuksessa alkanut kieli, valinnainen lukiossa alkava kieli, valinnainen suomi toisena kielenä 4.5. Lukioiden talous Verrattaessa Kouvolan lukiokoulutuksen kustannuksia vuonna 2011 vastaavien muiden kaupunkien kustannuksiin, voidaan todeta, että kustannukset/opiskelija ovat Kouvolassa Jyväskylää lukuun ottamatta selvästi korkeimmat. Jyväskylänkin kustannuksia nostavat korkeat kiinteistökulut sekä muutosvaihe, jossa alueen lukiokoulutus on siirretty kuntayhtymän ylläpidettäväksi (liite 4). Sekä Kouvolan että Jyväskylän lukiokoulutus maksaa lähes /opiskelija muita enemmän. Muut kaupungit toteuttavat lukiokoulutuksensa keskimäärin 600 valtionosuusyksikköhintaa korkeammalla tasolla. Ainoastaan Joensuun sekä Pori pystyvät yksikköhintaan tai sen alle, joka kertoo osaltaan siitä, että lukiokoulutuksen yksikköhinnat eivät ammatillisen koulutuksen tapaan ole seuranneet kustannuskehitystä. Kallis lukioverkko näkyy Kouvolassa myös siinä, että lukion perustehtävään, opetukseen, on opiskelijoiden hajautuessa pieniin lukioihin panostettava selvästi muita enemmän. Ryhmät jäävät pakollisissakin aineissa selvästi pieniksi, jolloin opetuksen kustannukset/opiskelija kasvavat. Mikäli lukiokoulutuksen kustannukset saataisiin edullisempien vertailukaupunkien keskimäärään sekä opetuksen että kiinteistökustannusten osalta ja siten tehostettua koulutuksen järjestämistä, olisi tämän kokonaiskustannusvaikutus vuositasolla n. 1,4 m. Lukioiden käyttämät resurssit lukuvuonna on esitetty liitteessä 5. Kustannukset/opiskelija/lukioiden tilinpäätös , , , , ,00 yks.hinta 4 000, Poistot Kiinteistön ylläpito Kuljetus 2 000,00 0,00 Hallinto Muu oppilashuolto Oppilasruokailu Opetus Kouvolan lukioista kustannukset ovat selvästi suurimmat Elimäen lukiossa /opiskelija ja edullisimmat Lyseossa ja Yhteiskoulussa. Kuusankosken lukion kustannuksia nostaa kiinteistön peruskorjauksesta johtuva pääomavuokra sen muiden kustannusten ollessa vastaavan kokoisen yhteiskoulun lukion tasolla. Lukioiden käyttämä tuntikehys on lukuvuonna yhteensä 2171 kurssia, keskimäärin 1,66 tuntia/opiskelija. Kokonaistuntimäärää ei voida nykyisellä lukioverkolla täs-

10 10 tä tasosta opiskelijamäärän pudotessakaan merkittävästi laskea, koska pienissäkin lukioissa on voitava tarjota pakollisten kurssien lisäksi kohtuullinen määrä valinnaisuutta samalla, kun suurempien lukioiden resurssointi turvaa laadukkaan tarjonnan Lukioiden henkilöstö Kaikissa lukioissa on päätoimiset rehtorit. Kahdessa lukiossa (Lyseon lukio, Iltalukio) on apulaisrehtori, ja Elimäen lukiossa on apulaisrehtori yhdessä yläkoulun kanssa. Muissa lukioissa toimii vararehtori. Koulusihteeripalvelut ovat päätoimisina kaikissa muissa lukioissa paitsi Anjalankoskella ja Elimäellä ja Kouvolan Iltalukiossa, missä koulusihteeri on yhteinen yläkoulujen kanssa Lukion lehtorin virkoja on tällä hetkellä 41 ja lukion ja perusopetuksen lehtorin virkoja 50. Nämä luvut eivät kuitenkaan kerro siitä, miten opetus käytännössä järjestetään. 11 lukion ja perusopetuksen lehtoreista kerää osan opetustunneistaan perusopetuksen puolelta ja vastaavasti 17 perusopetuksen ja lukion lehtorin on opetusvelvollisuutensa täyttääkseen opetettava myös lukioissa. Lisäksi lukioissa lukuvuodesta riippuen on tarvetta myös muiden perusopetuksen opettajien tai tuntiopettajien käyttöön. Lukioverkkoon liittyvät ratkaisut vaikuttavat siis myös perusopetuksen järjestelyihin. Lukiokoulutuksella on suuri merkitys perusopetukseen erityisesti Anjalankosken ja Elimäen lukioissa, mutta taito- ja taideaineissa myös isommissa lukioissa. 5 TARKASTELTAVAT TEKIJÄT 5.1. Strategiat ja kehittämissuunnitelmat Lukiokoulutuksen kehittäminen valtakunnallisesti Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama Lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpideehdotuksia valmisteleva työryhmä jätti muistionsa Työryhmän keskeisiä ehdotuksia: - Valtakunnallisesti tarjottavien lukion kurssien määrää tulee vähentää ja oppiaineet ryhmitellä kokonaisuuksiin. - Opiskelijan mahdollisuuksia yksilöllisten opintopolkujen rakentamiseen tulee lisätä, jolloin opiskelijalla olisi mahdollisuus keskittyä ja syventyä nykyistä enemmän kiinnostuksensa mukaisiin opintoihin. - Työryhmä säilyttäisi lukion oppimäärän nykyisen laajuisena, mutta lisäisi valinnaisuutta. - Lukiokoulutuksen tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä tulee muuttaa oppimisen ja kokonaisuuksien hallintaa tukevien valmiuksien ja taitojen vahvistamiseksi. - Kaikissa lukiossa tulee ottaa käyttöön ajanmukaiset pedagogiset työtavat ja opetusmenetelmät. - Oppimisympäristöjä tulee uudistaa vastaamaan oppimisen haasteita. Opetuksessa ja oppimisessa tulisi lisätä merkittävästi tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ja hyödyntää ylioppilastutkinnon suorittamisessa tietoja viestintäteknologiaa asteittain vuodesta 2014 alkaen. Työryhmän ehdottamat muutokset mm. valinnaisuuden lisäämisen osalta edellyttävät riittävän kokoisia, yleensä vähintään 250 opiskelijan lukioyksiköitä. Lukion tuntijaot ja opetussuunnitelmat uudistuvat nykyisen aikataulun mukaan vuonna Tämän hetken aikataulun mukaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen yo-kirjoituksissa alkaa samoin vuonna 2016 osassa kirjoitettavia aineita.

11 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa 2011 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman KESUn vuosille Suunnitelman merkittävänä pohjana lukiokoulutuksen osalta on edellä siteerattu lukiotyöryhmän muistio. Suunnitelman mukaan: - Ylioppilastutkintoa ja lukiokoulutusta sekä ammatillisia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina. - Lukiokoulutusta ja ammatillisia tutkintoja uudistettaessa parannetaan mahdollisuuksia rakentaa joustavia opintopolkuja ja lisätään mahdollisuuksia suorittaa osia tutkinnoista yli tutkintorajojen. - Ammatillisen perustutkinnon, ylioppilastutkinnon sekä lukion oppimäärän suorittamista rinnakkain kehitetään saatujen kokemusten ja tehtyjen arviointien pohjalta. - Lisäksi lukiokoulutuksen rahoitusperusteet uudistetaan ottaen huomioon rahoituksen ylläpitäjäneutraalisuus. - Rahoitusta uudistetaan siten, että se turvaa ikäluokkien pienentyessä lukiokoulutuksen laadun ja alueellisen saavutettavuuden myös etäopetusta hyödyntäen. - Rahoitusperusteisiin sisällytetään tuloksellisuusrahoitusosuus, joka palkitsee koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta, esimerkiksi yksilön oppimistulosten paranemisesta ja vähäisistä keskeyttämisistä. - Lukiokoulutukseen kehitetään tuloksellisuusrahoitusta tukevat kattavat laatukriteerit Kuten edellä olevasta ilmenee, velvoittavat myös valtakunnalliset tavoitteet lukiokoulutuksen laadulliseen kehittämiseen. Lisäksi KESUssa korostuu lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyön kehittäminen. Ratkaistaessa Kouvolan lukioverkkoa tulisi huomioida myös tämä näkökulma asteen koulutuksen strategia Opetus- ja kasvatuslautakunta hyväksyi sivistyspalvelujen johtokunnan esityksestä lukiokoulutuksen strategian vuosille Strategian keskeisinä päämäärinä lukiokoulutuksen osalta ovat kansainvälisyyteen ja suvaitsevaisuuteen kasvattaminen sekä ennen kaikkea tavoite kehittää Kouvolasta Kaakkois-Suomen vetovoimaisin II-asteen opiskelukaupunki. Näihin päämääriin liittyvinä tavoitteina ovat mm. lukioiden laatutyön aloittaminen 2012, sekä uusien lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteisten koulutustuotteiden kehittäminen. Lukion laatutyö on aloitettu syksyllä 2012 lukioiden KSAOn ja EKAMin yhteisessä Laatua henkilöstön osaamiseen hankkeessa. Lukiokoulutuksen laadussa korostuvat mm. seuraavat asiat: Toiminta on laadukasta, kun asetetut tavoitteet saavutetaan valtakunnallisten syventävien kurssien toteutuminen lähiopetuksena on laajaa toteutunut kieliohjelma on monipuolinen opintojen läpäisy on korkeaa opiskelijat sijoittuvat hyvin jatko-opintoihin oppimistulokset ovat hyviä nuorten kasvua ihmisinä ja tasapainoisiksi, terveen itsetunnon omaaviksi yhteiskunnan jäseniksi tuetaan opiskeluympäristö on turvallista oppimisympäristö tukee nykyaikaista lukio-opiskelua

12 12 opiskelijahuollon ja opiskelijan ohjauksen resurssointi on riittävää lukiokoulutusta kehitetään aktiivisesti opiskelun hinta suhteessa vo-yksikköhintaan ja muihin koulutuksen järjestäjiin on kilpailukykyinen Kaikki edellä oleva edellyttää sitä, että lukiokoulutuksen toimintaympäristö ja puitteet ovat kunnossa ja tuleva lukiorahoitus ohjautuu niille toiminnan alueille, jotka parhaiten tukevat laadun turvaamista Lukiokoulutuksen TVT-strategia Opetus- ja kasvatuslautakunta hyväksyi sivistyspalvelujen johtokunnan esityksestä lukiokoulutuksen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian Strategian vision mukaan Kouvolan lukioissa käytetään ajantasaisia tieto- ja viestintätekniikan menetelmiä ja välineitä, joiden käyttämiseksi opettajat saavat laadukkaan ja motivoivan koulutuksen. Jokainen opettajan mieltää tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnittelun osaksi omaa opetuksen suunnittelua ja toteuttaa sitä monella eri tavalla. Kehittämisen painopisteet vuosina ovat: - Valmistaudutaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöön ottoon ylioppilaskirjoituksissa - Tehdään mahdolliseksi yksilölliset opinpolut - Turvataan opiskelijoiden ja opettajien tietoyhteiskuntavalmiudet - Kehitetään opetusta tieto- ja viestintätekniikan keinoin - Kehitetään lukioiden tieto- ja viestintätekninen toimintaympäristö paremmin oppimista tukevaksi - Turvataan opetukselle ajanmukaiset ja riittävät tekniset resurssit - Verkostoidutaan seudullisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti tieto- ja viestintätekniikan keinoin - Ylläpidetään lukioiden opetuksen tueksi tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksi käyttävää, reaaliaikaisesti hyödynnettävissä olevaa asiantuntijaverkostoa - Aktivoidaan kunnallisen päätöksenteon seuraamiseen ja osallistumiseen sähköisiä vaikutuskanavia käyttäen - Luodaan opettajille mahdollisuuksia jakaa osaamistaan tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksikäyttäen oppimisaihiopankin avulla TVT-strategiassa keskeisenä korostuu resurssien kohdentaminen ensisijaisesti oppimisen ja oppimisympäristöjen kehittämiseen Opiskelijamäärien muutokset ja nykyinen lukioverkko Lukuvuonna lukioiden opiskelijamäärä oli Kuluvan lukuvuoden alkaessa opiskelijamäärä oli pudonnut 1289:ään ja tämän hetken arvion mukaan on tällä vuosikymmenellä putoamassa edelleen alle 1100:n. Opiskelijamäärän putoaminen on näkynyt ennen kaikkea Elimäen ja Anjalankosken lukioissa, joihin hakijamäärät ovat vähentyneet. Koska pienessä lukiossa opiskelijoille on tarjottava samat pakolliset kurssit kuin suuressakin ja lisäksi kohtuullisesti valinnaisuutta, käyttävät nämä lukiot koko lukiokoulutuksen osalta opiskelijaa kohden kohtuuttoman suuren osuuden resursseista. Sekä taloudellisten ja tehokkaiden prosessien että riittävät valinnanmahdollisuudet takaavan resurssoinnin ja laadukkaan opetuksen näkökulmasta tulisi pyrkiä suurempiin lukioyksiköihin. Yhteiskoulun lukio ja osittain myös Valkealan lukio toimivat tällä hetkellä tiloihinsa nähden täydellä opiskelijamäärällä ja teholla. Kuusankosken lukion suosio on selvästi laskenut ja tällä hetkellä sen voidaan arvioida toimivan selvästi vajaatehoisesti, koska

13 13 se olisi mahdollisuus kasvattaa 4-sarjaiseksi. Lyseon lukiolla on laajentamismahdollisuudet aina 6-sarjaiseksi. Valtakunnallisesti koulutuspoliittisena tavoitteena on pidetty sitä, että peruskoulun päättävästä ikäluokasta 50% menee lukioon ja 50% ammattikouluun. Mm. yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijamitoitukset on laskettu tämän pohjalle. Kouvolassa lukiosuosio on viime vuosina ollut selvästi alle tämän, n. 40%. Mikäli KSAOn opiskelijoihin laskettavat yhdistelmäopintojen suorittajat lasketaan mukaan, syksyllä 2012 lukio-opiskelun aloitti 42% ikäluokasta. Kuitenkin on perusteltua mm. elinkeinorakenteen todennäköisten muutosten johdosta pitää Kouvolassa tavoitteena sitä, että lukiosuosio saataisiin edes jossakin määrin nousuun. Liitteessä nro 2 oleva lukion opiskelijaennuste on laskettu sen pohjalle, että päivälukioiden suosio saataisiin nousemaan 42%:iin. Tällä arviolla lukioiden opiskelijamäärä olisi syksyllä 2013 yhteensä n. 1224, josta se vähitellen laskee vuoteen 2020 jatkuvalla ennustevälillä 1066:teen opiskelijaan. Laskennallisten opetusryhmien määrä putoaa samalla 38:sta 33:een. Tämä opiskelijamäärä olisi mahdollisuus sijoittaa syksyllä 2013 nykyiset tilat huomioiden kahteen 4- sarjaiseen, yhteen 3-sarjaiseen ja yhteen 2-sarjaiseen lukioon ja vuonna 2019 myös jäljellä oleva 2-sarjainen voitaisiin lakkauttaa Valtionosuustarkastelu Kuntien valtionosuusjärjestelmä Valtio osallistuu kunnallisten palveluiden rahoitukseen kuntien valtionosuusjärjestelmän kautta. Kuntien valtionosuusjärjestelmä muodostuu kolmen hallinnonalan lainsäädännön kokonaisuudesta. Valtiovarainministeriö vastaa kuntien yleisestä valtionosuudesta, verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasauksesta ja kunnille myönnettävästä yleisestä harkinnanvaraisesta rahoitusavustuksesta. Valtionosuusjärjestelmän muut osat ovat sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmä toimii osana kuntien valtionosuusjärjestelmää, mutta se kattaa myös yksityiset koulutuksen järjestäjät ja kuntayhtymät. Järjestelmällä rahoitetaan koulutuksen ja kulttuuripalvelujen järjestämisestä aiheutuneita käyttökustannuksia ja pieninvestointeja. Valtion ylläpitämän ja järjestämän koulutuksen rahoitus määräytyy valtion talousarvion perusteella. Lisäksi kunnat osallistuvat rahoitukseen kunnan rahoitusosuuden muodossa. Kunnat maksavat osuutensa sivistystoimen rahoitusjärjestelmässä kunnan asukaskohtaisen rahoitusosuuden muodossa, jonka kunta joutuu maksamaan riippumatta järjestämänsä koulutus- ja kulttuuripalvelujen määrästä. Maksatuksessa otetaan huomioon myös valtiovarainministeriön hallinnoimat kuntien valtionosuuksiin vaikuttavat verotulojen tasaukset. Kuntayhtymä ja yksityinen koulutuksen järjestäjä saavat valtiolta rahoituksena valtionosuuden perusteen (opiskelijamäärän ja opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan tulo) kokonaisuudessaan. Valtionosuusjärjestelmän keskeinen periaate on korostaa kuntien ja muiden opetus- ja kulttuuritoimen palveluja tarjoavien yhteisöjen itsenäistä päätöksentekoa. Rahoitusta ei ole korvamerkitty, vaan valtionosuuden saaja päättää rahoituksen käytöstä. Liitteessä 6 on laskelma Kouvolan kaupungille myönnetystä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta vuodelle 2012.

14 Lukiokoulutuksen vo-yksikköhintarahoitus Opetusministeriö myöntää kunnalle luvan lukiokoulutuksen järjestämiseen. Järjestämisluvassa määrätään opetuskieli, koulutuksen järjestämismuoto, erityinen koulutustehtävä sekä muut tarpeelliset koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Lukion rahoitus määräytyy opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan ja lukiokoulutuksen opiskelijamäärän tulosta. Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 635/1998. Yksikköhinnan määräytyminen Lukiokoulutuksen yksikköhinta on järjestäjäkohtainen ja lasketaan lukiokoulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan pohjalta. Vuonna 2012 lukion keskimääräinen yksikköhinta on 6704,40 /opiskelija. Kouvolan kaupungin lukiokoulutuksen yksikköhinta on 6 540,42 /opiskelija, missä on tunnuslukujen kautta otettu huomioon yhdistyneiden kuntien pienten lukioiden lisät. Liite 7: Kouvolan kaupungin lukiokoulutuksen yksikköhinnan laskennasta ja päivälukioiden valtionosuuksien vertailu Opetuksen järjestäminen ja laatu Toisen asteen koulutuksen tuotannon johto on selvittänyt yhdessä lukioiden rehtorien kanssa palveluverkon rakennetta opetuksen järjestämisen ja kehittämisen kannalta. Seuraavat tekijät tulisi ottaa huomioon ratkaistaessa tulevaa lukioverkkoa: - Opetuksen laadun turvaaminen (huom! kohta ). - Toimivat ja riittävästi opiskelijoille valinnanmahdollisuuksia tarjoavat lukioyksiköt - Kiinteiden kulujen (tilakustannukset, konsernin vyörytyserät) osuus tuotteen hinnassa ei saa kasvaa nykyisestä. - Kampus- ja klusteriajattelulla (osaamiskeskittymät) on jatkossa keskeinen asema myös lukiokoulutuksessa ja yhdistelmäopintojen organisoimisessa. - Koulun kyky tehdä verkostoyhteistyötä, korkeakouluyhteistyötä ja kansainvälistä yhteistyötä - Opetushenkilöstön osalta pidemmällä aikavälillä tavoitteena on ollut kehittää lukioiden virkarakennetta niin, että painopiste on puhtaasti lukion lehtorin viroissa ja lukion ja peruskoulun yhteisiä virkoja käytetään ainoastaan silloin, kun siihen on erityisiä ja molempia koulumuotoja tukevia perusteita. - Lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteisiä opettajia ja tiloja käytetään jatkossa silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Palveluverkko ei tähän juurikaan vaikuta. - Oppilasvirroilla on merkitystä ennen kaikkea ammatillisessa koulutuksessa, jossa koulutusohjelmiin hakeudutaan tai opiskelijoita pitäisi saada koko kaupungin alueelta. - Etä- ja verkko-opetuksen varaan ei lukioverkkoa tulisi rakentaa, koska päivälukioissa pääpaino on kuitenkin opetuksessa, jossa opettaja on fyysisesti paikalla. Etäopetusta on käytetty ja kehitetään kuitenkin ennen kaikkea harvinaisemmissa aineissa niin, että mahdollisuuksia näiden opiskeluun voidaan tarjota myös niiden lukioiden opiskelijoille, joissa opetusta ei muutoin tarjota Nykyiset toimitilat ja investointisuunnitelmat Tilaliikelaitos on kerännyt tiedot lukiokoulutuksen käytössä olevista kaupungin omistamista tiloista (liite 8). Ulkoa vuokrattuja tiloja ei ole tällä hetkellä lukioiden käytössä. Lukuvuonna lukiotiloja on käytössä yhteensä m2.

15 15 Lukioiden omat arviot nykytiloistaan, niiden toimivuudesta ja opiskelijavolyymin kasvattamisesta ovat liitteinä Vuokra jakautuu pääomavuokraan ja ylläpitokustannuksiin, joista ensin mainittu perustuu kaikissa rakennuksissa 40 vuoden poistoaikaan ja jälleenhankinta-arvoon. Ylläpitokustannuksiin sisältyy sähkö, vesi, jätevesi, puhtaanapito, kunnossapito, jätehuolto, vakuutukset, vartiointi ja muut erittelemättömät menot vuoden 2012 hoitovastikkeen mukaisesti. Lukiokoulutuksen tilavuokrat tilaliikelaitoksen alustavassa laskelmassa ovat yhteensä 1,730 milj. vuonna 2012, ja vuodelle 2013 kokonaisvuokraksi on ilmoitettu 1,960 milj.. Keskimääräinen omien lukiotilojen kokonaisvuokra v on 8,29 /m2 ja Lukiot ovat kunnoltaan vähintään tyydyttäviä Kulkuyhteydet ja koulumatkat KELAn maksamaa koulumatkatukea voivat saada lukiossa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelevat opiskelijat, jos yhdensuuntainen koulumatka kotoa oppilaitokseen on vähintään 10 kilometriä. KELA korvaa matkakustannuksia 100 kilometriin asti. Matkakustannusten tulee olla yli 54 euroa kuukaudessa, ja viikossa on tehtävä vähintään 7 yhdensuuntaista matkaa. Opiskelun on oltava päätoimista ja jatkuttava yhtäjaksoisesti 18 päivän ajan kuukaudessa. Muutamana päivänä viikossa ei riitä koulumatkatuen saamiseen. Kuntaliitoksen yhteydessä päätettiin, että uudessa Kouvolassa ei makseta kuntakohtaista koulukuljetustukea toisen asteen koulutuksessa. Lukioverkkoa muutettaessa on huomioitava opiskelijoiden kulkuyhteydet oppilaitoksiin. Erityisesti itä-länsisuunnassa kulkevien linja-autojen reittien ja aikataulujen suunnittelussa on mahdolliset verkkomuutokset otettava huomioon. Perusopetuksen koulukuljetukset on pyrittävä hoitamaan niin, että myös toisen asteen opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää niitä kohtuulliseen hintaan esim. syöttökuljetuksissa. Joukkoliikennetoimikunta on vuosina valmistellut joukkoliikenteen lipputuotejärjestelmän uudistamista, jossa yksi keskeinen tarve oli oman lipun luominen nuorille ja opiskelijoille alkaen 43 euron hintainen nuorisolippu vuotiaille kouvolalaisille ja yli 19-vuotiaille kouvolalaisille opiskelijoille on tarjolla samanhintainen opiskelijalippu. Molemmat liput ovat kuukausilippuja. Nuoriso- ja opiskelijalipun hinta vastaa KELA:n koulumatkatuen piiriin kuuluvan henkilön omavastuuosuutta Perusopetuksen palveluverkko ja lukiokoulutus Perusopetuksen palveluverkon muutokset liittyvät toisen asteen koulutuksen palveluverkkoon pääasiassa lukiokoulutuksen osalta, koska lukiot ja yläkoulut ovat toimineet osassa yhdistyneitä kuntia samassa rakennuksessa ja käyttäneet osin yhteisiä tiloja. Taito- ja taideaineiden opettajat ovat osassa kouluista yhteisiä lukion ja perusopetuksen kanssa. Perusopetuksen kouluverkko liittyy lukiokoulutuksen järjestelyihin lähinnä Elimäellä, Inkeroisissa yhteisten opettajien kautta ja ydin-kouvolassa myös perusopetuksen oppilaiden ohjaamisen kautta. Lukioverkon ratkaisut on otettava huomioon lähivuosien lisäks myös pitkällä aikavälillä. Opetushenkilöstön tarve ja luontainen poistuma samoin kuin vähenevät oppilasmäärät on arvioitava, jotta vakinaisen henkilöstön määrä on oikea suhteessa tarpeeseen ja resursseihin. Perusopetuksen näkökulma mahdollisiin lukioverkkomuutoksiin:

16 16 Opetus- ja kasvatuslautakunta on käsitellyt kokouksessaan uuden Mansikka-ahon koulun oppilasmäärää. Yleisopetuksen oppilaiden lisäksi (500 oppilasta) kouluun keskitetään 100 erityisen tuen oppilasta luokkamuotoiseen erityisopetukseen. Keskittämisen pohjana on valtuuston tekemä päätös ( ), jonka perusteella Kankaan koulu lakkautetaan uuden Mansikka-ahon koulun valmistuessa ja Tornionmäen koulun yhdistetään Mansikka-ahon kouluun. Mansikkaahon koulun hankesuunnitelman oppilasennusteen mukaan Mansikkaahon- ja Tornionmäen oppilaaksiottoalueet täyttävät uuden Mansikkaahon koulun luokat. Ensi vuoden koulutulokkaita tällä yhdistetyllä alueella on 107 oppilasta. Perusopetuksen palveluverkon valtuustopäätöksen toimeenpanon kannalta perusopetuksen palveluverkosta olevasta Kouvolan yhteiskoulusta ei voi vapauttaa tiloja yhteiskoulun lukiolle. Kankaan koulun oppilaista osa sijoittuu Kaunisnurmen kouluun, mutta jos nykyisen suunnitelman mukaan myös musiikkiluokat sijoitetaan Kaunisnurmeen, niin keskisellä alueella tarvitaan 1-9 yhtenäiskoulu. Keskisen alueen yhtenäiskouluksi sopii parhaiten nykyinen Urheilupuiston koulu, koska kyseisen koulun osalta perusopetus pystyy paremmin järjestämään välituntipihan koulun oppilaille. Urheilupuiston koulun muuttaminen yhtenäiskouluksi ei mahdollista yläkoululuokkien lisäämistä, jotta Yhteiskoululta voitaisiin vapauttaa tiloja lukion käyttöön. Perusopetuksen palveluverkon toimeenpanoa parhaiten lukioverkon osalta tukisi Lyseon ja Yhteiskoulun lukion yhdistäminen yhdeksi lukioksi nykyisiin Yhteiskoulun ja Kuntotalon tiloihin. Aikataulun osalta perusopetuksen verkon toimeenpanoa tukisi paremmin, jos lukioverkon muutokset keskisellä alueella tapahtuisivat jo KUULEMINEN Opiskelijoiden, henkilöstön sekä kuntalaisten kuulemiset toteutetaan sen jälkeen, kun kaupungin johto on päättänyt lukion palveluverkkoesityksen eteenpäin viemisestä sekä aikataulutuksesta Opiskelijat ja nuoret Lain mukaan nuoria tulee kuulla heitä koskevissa asioissa. Lisäksi koulutuksen järjestäjän tulee varata opiskelijoille mahdollisuus osallistua koulutuksen kehittämiseen sekä kuulla opiskelijoita ennen opintoihin ja muihin opiskelijan asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä. Jokaisella oppilaitoksella on opiskelijoista muodostuva oppilaskunta, joka käyttää opiskelijoiden puhevaltaa. (Nuorisolaki 8; Lukiolaki 27, 31; Laki ammatillisesta koulutuksesta 36, 41). Hyvinvointipalveluiden strategisina päämäärinä ovat mm. asiakastarpeisiin vastaaminen jatkuvalla yhteistoiminnallisella kehittämisellä. Palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja asiakkaat osallistuvat palvelujen suunnitteluun, mikä velvoittaa ottamaan opiskelijat mukaan lukioverkon kehittämiseen. Opiskelijoiden ajatuksia ja näkemyksiä lukioverkon muutoksiin voidaan selvittää laajalla kaikille lukioiden opiskelijoille suunnattavalla webropol-kyselyllä. Oppilaskuntien ja nuorisovaltuuston mielipiteet on perusteltua selvittää, kuten tehtiin aiemmassa toisen asteen palveluverkkoselvityksessä.

17 Henkilöstö Kouvolan kaupungissa työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta toteutetaan työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (449/2007), jäljempänä Yt-lain mukaisesti. Laki on perusta työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan järjestämiselle, yhteistoiminnan edistämiselle, henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien turvaamiselle, kunnan palvelutuotannon tuloksellisuuden parantamiselle ja henkilöstön työelämän laadun edistämiselle. Selvitystyön kuluessa on palveluverkkoselvityksestä tiedotettu henkilöstölle sisäisen intran tiedotteen kautta ja asiasta on tiedotettu oppilaitosten henkilöstökokouksissa ja tiedotteissa julkisen sanan lisäksi. Yt-lain mukaisesti palveluverkkoselvitys käsitellään kaupungin Yt-toimikunnissa, koska palveluverkkoselvityksen ratkaisuvaihtoehdot sisältävät henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa ja kunnan palvelurakenteessa Kuntalaiset Kuntalain 29 :n ja hallintolain 41 :n mukaan kunnan on tiedotettava asukkailleen vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Selvitystyöstä ja sen etenemisestä on tiedotettu julkisuudessa tiedotusvälineissä ja kaupungin kotisivuilla. Kunta- ja hallintolain edellyttämää tiedotusta jatketaan, kun tehdään yksityiskohtaisempia suunnitelmia palveluverkon muutoksista. 7 VAIHTOEHTOISET RATKAISUMALLIT Mikäli nykyinen opiskelijamäärä keskitettäisiin kuuden päivälukion sijasta neljään, olisivat pelkästään tuntikehyksen käytön tehostamisen sekä hallinnon ja kiinteistökulujen vähenemisen kautta päivälukioiden kokonaiskustannukset TP 2011 verrattuna n. 0,9 m pienemmät samalla, kun nykyistä paremmin turvataan esim. opiskelijoiden valinnaisuus. Tuntikehysleikkaus voisi tällöin olla vuoden 2011 opiskelijamäärillä n. -225, joka tarkoittaa n. 10 opettajan vähennystä. Kolmen lukion mallissa säästö olisi n. 1,6 m -280:n tuntikehysleikkauksella n. 13 opettajan vähennyksellä. Samalla on kuitenkin huomioitava se, että kahden pienen lukion lakkautumisessa menetetään myös valtionosuudessa pienen lukion lisää n ja kolmen mallissa (liite 7). Opiskelijamäärän tuleva väheneminen mahdollistaa kuitenkin vuoteen 2016 mennessä edellä mainittua suuremman tuntikehyksen leikkauksen ja tehostamisen. Mikäli lukioverkkoa tiivistetään neljän lukion malliin, tuntikehysvähennys voisi olla jopa 650, opettajavähennys 30 ja kokonaissäästö 1,8m. Kolmen lukion mallissa vastaavasti 700 tuntia, 33 opettajaa ja 2,2m nettosäästö. Opiskelijamäärän väheneminen pienentää kuitenkin myös yksikköhintapohjaista vo-rahoitusta n. 1,2m, jolloin nettosäästö on 0,6-1m. Kuten kappaleessa 4.5. todetaan, kokonaistuntimäärää ei voida nykyisellä lukioverkolla opiskelijamäärän pudotessakaan merkittävästi laskea, koska pienissäkin lukioissa on voitava tarjota pakollisten kurssien lisäksi kohtuullinen määrä valinnaisuutta. Seuraavat vaihtoehdot ovat valikoituneet alussa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, joista erityisesti nousevat seuraavat: Lukion vastaanottokyky Saavutettavuus 2. asteen koulutuksen yhteistyö Lukiokoulutuksen uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 2016 Opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksien parantaminen

18 18 Taloudellinen tehokkuus ja investointitarpeen minimoiminen Lisäresurssoinnin tarve lukion TVT-tekniikkaan vuodesta 2016 lukien, koska tieto- ja viestintätekniikkaa aletaan ottaa asteittain käyttöön yo-tutkinnon suorittamisessa. Toteuttamisvuosien ja järjestyksien osalta vaihtoehdoissa on liikkumavaraa. Vaihtoehto 1 1. Elimäen lukio lakkautetaan Anjalankosken lukio lakkautetaan 2015 Vuonna 2016 jäljellä Lyseon, Yhteiskoulun, Kuusankosken ja Valkealan lukiot. - Jäljelle jäävät lukiot säilyvät nykykokoisina Arviointi - Neljässä lukiossa yhteensä 12 alkavaa perusopetusryhmää - Taloudelliset nettosäästöt olisivat n nykyiseen verrattuna. - Opiskelijamäärän pudotessa säästöt kuitenkin kasvavat, kuten jäljempänä olevissa muissakin vaihtoehdoissa. - Valkealan lukion säilyttäminen olisi perusteltua sen muita pieniä lukioita paremman vetovoiman vuoksi. - Opiskelijamäärän pudotessa isommat lukiot toimivat vajaatehoisesti - Lukioverkko olisi arvioitava uudelleen Valkealan lukion osalta viimeistään vuonna 2016 Vaihtoehto 2 Vaintoehto 3 1. Elimäen lukio lakkautetaan Anjalankosken lukio lakkautetaan Valkealan lukio lakkautetaan 2016 Vuonna 2016 jäljellä Lyseon, Yhteiskoulun ja Kuusankosken lukiot - Lyseo 4-6-sarjaiseksi - Kuusankoski 4-sarjaiseksi - Yhteiskoulu jatkaa 3-4 sarjaisena Arviointi - Vaihtoehto on nykyennusteen mukaan mahdollista toteuttaa silloinkin, jos lukiosuosio kasvaa 42-45%:iin - Kolmessa lukiossa on alkuvaiheessa yhteensä alkavaa ryhmää ja vuosikymmenen lopulla vähennetään 11 ryhmään. - Toteuttaa hyvin lukioverkolle asetettuja tavoitteita - Kolme tasavahvaa lukiota luo positiivisen kilpailuasetelman - Taloudelliset nettosäästöt olisivat n nykyiseen verrattuna 1. Elimäen lukio lakkautetaan Anjalankosken lukio lakkautetaan Valkealan lukio lakkautetaan Yhteiskoulu ja Lyseon lukio yhdistetään vuosina Lyseon lukion tiloihin

19 alkaen Lyseon lukio toimii 6-sarjaisena ja Kuusankosken lukio 4- sarjaisena Arviointi - Toteutettavissa kokonaisuudessaan aikaisintaan vuonna Ikäluokkaennusteen mukaan vuonna alkaen tarvitaan 10 alkavaa ryhmää. Jos väestökehitys on aleneva, niin ryhmäkoko pienenee entisestään. - Taloudelliset nettosäästöt olisivat n nykyiseen verrattuna. - Voi olla tulevaisuuden malli, mutta ei tarkoituksenmukaista ratkaista vielä Vaihtoehto 4 Vaihtoehto 5 1. Elimäen lukio lakkautetaan Anjalankosken lukio lakkautetaan Lyseo ja Yhteiskoulu yhdistetään yhdeksi lukioksi nykyisiin Yhteiskoulun ja Kuntotalon tiloihin vuonna Valkealan lukio lakkautetaan 2019 Vuonna 2019 jäljellä Kuusankosken ja Lyseo-Yhteiskoulun lukiot. Keskusta-alueen perusopetus keskittyy Urheilupuisto-Lyseo kiinteistöihin. Kuusankosken lukio 4-sarjaiseksi ja Yhteiskoulu 6-7 sarjaiseksi. Arviointi - Kahdessa lukiossa yhteensä 13 alkavaa ryhmää , jonka jälkeen 11 alkavaa ryhmää - Taloudelliset säästöt olisivat n nykyiseen verrattuna - Mahdollinen edellisen vaihtoehdon tapaan vasta Perusopetuksen kannalta paras vaihtoehto keskusta-alueen lukiojärjestelyissä - Edellyttää arviota Kansalaisopiston opetustilajärjestelyistä keskustaalueella - Edellyttää ainoana vaihtoehtona investointeja sekä lukiokoulutukseen että perusopetukseen - Yhdyskäytävä Yhteiskoulu-Kuntotalo - Kuntotalon saneeraus - Aineluokat perusopetukselle Lyseoon 1. Lakkautetaan kaksi pientä lukiota Yhdistetään Lyseo ja Yhteiskoulu Jäljelle jäävissä lukiossa Kuusankosken lukiossa 4 sarjaa, Lyseossa tai Yhteiskoulussa (1 lukio keskustassa) 6-7 sarjaa ja Anjalankosken, Elimäen tai Valkealan lukiossa 2 sarjaa. Arviointi - Päähakeutuminen tulisi joka tapauksessa ohjautumaan keskustan kouluihin

20 20 - Lukioverkkoon jäävä pieni lukio kohtaisi sekä saavutettavuusongelman että vetovoimaongelman - Pientä lukiota ei olisi tässä vaihtoehdossa tarkoituksenmukaista pyrkiä kasvattamaan 2-sarjaisuudesta, koska tällöin suuremmat lukiot toimisivat kapasiteettiinsa nähden vajaatehoisesti - Taloudelliset nettosäästöt olisivat n nykyiseen verrattuna. - Yhteiskoulun jäädessä verkkoon edellyttää investointeja - Lukion palveluverkolle asetetut tavoitteet eivät täysin toteudu ja päätös saattaa pohjautua muihin kuin lukiokoulutuksen kehittämiseen liittyviin perusteisiin. 8. EHDOTUS Valmisteluryhmässä todettiin, että ottaen huomioon 2. asteen yhteishaun valmistelun aikataulu, on tarve selkeään ja nopeaan päätöksentekoon viimeistään loppukeväästä 2013, mikäli palveluverkon muutoksia toteutettaisiin jo vuonna Selkeä päätös antaa lisäksi mahdollisuuden lukiokoulutuksen kehittämisen pitemmän tähtäimen suunnitteluun. Mahdolliset muutokset toteutetaan niin, että koko lakkautettavan lukion opiskelijat siirtyvät toiseen lukioon yhdellä kertaa. Joukkoliikenneratkaisuilla koulumatkat pyritään turvaamaan siirtymäkauden ajaksi. Muutoksien kohteena oleva henkilöstön käyttö suunnitellaan yhdessä jäljelle jäävien lukioiden, ammattiopiston ja perusopetuksen kanssa. Huolellisella henkilöstösuunnittelulla pyritään siihen, että lakkautuvien lukioiden henkilöstö pystytään sijoittamaan muihin kouluihin. Lukion palveluverkon valmisteluryhmä on päätynyt esittämään lukion palveluverkkoa karsimista vuodesta 2014 lukien vaihtoehto 2:n pohjalta niin, että 1. Elimäen lukio lakkautetaan Anjalankosken lukio lakkautetaan Valkealan lukio lakkautetaan 2016 Vuonna 2016 jäljellä ovat Lyseon, Yhteiskoulun ja Kuusankosken lukiot.

Lasten ja nuorten palvelut Toisen asteen koulutus

Lasten ja nuorten palvelut Toisen asteen koulutus LUKIOVERKKOSELVITYS 2013- Lasten ja nuorten palvelut Toisen asteen koulutus 1 TAVOITTEET LUKIOVERKON KEHITTÄMISELLE Laadullisesti korkeatasoinen lukiokoulutus Riittävät valinnanmahdollisuudet takaava resurssointi

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus)

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) Tekijä: Pakkoruotsi.net. Mahdolliset oikaisut: info@pakkoruotsi.net KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) KIEPO-projektin keskeiset suositukset, sivut 50

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki 10.9.2012 Lukiolaki 1998/629 Lukiokoulutuksen järjestäminen (3 luku) Koulutuksen järjestäjät 3 Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 luonnos 27.8.2014

Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 luonnos 27.8.2014 Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 luonnos 27.8.2014 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava palvelujohtaja

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

Lapin koulutusfoorumi. Näkökulmia Itä-Lapin lukiokoulutukseen

Lapin koulutusfoorumi. Näkökulmia Itä-Lapin lukiokoulutukseen Lapin koulutusfoorumi Näkökulmia Itä-Lapin lukiokoulutukseen 14.1.2015 - Juha Narkilahti- Taustaa Prosessi voi olla rinnastettavissa ammatillisen koulutuksen vastaavaan Kemijärven kokemukset ministeriön

Lisätiedot

Lukio tänään: lukioverkko on pysynyt kutakuinkin ennallaan

Lukio tänään: lukioverkko on pysynyt kutakuinkin ennallaan Mihin menet suomalainen lukio? nykytilan puntarointia ja huomisen haasteita OAJ Pohjanmaa 26.10.2011 ravintola Marttilan Talli Seinäjoki Olavi Arra erityisasiantuntija Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lukio

Lisätiedot

Lukiokokeilu (-21)

Lukiokokeilu (-21) Lukiokokeilu 2016-2020 (-21) Lukiokokeilu Munkkiniemen yhteiskoulu on mukana Opetus- ja kulttuuriministeriön lukiokoulutuksen tuntijakokokeilussa. lukiolaki (629/1998) 15 kokeilu käynnistynyt 1.8.2016

Lisätiedot

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2006 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 350 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMA LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNILLE

OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMA LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNILLE OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMA LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNILLE Pääjohtaja Aulis Pitkälä Lukio Suomessa tulevaisuusseminaari Helsinki 11.4.2012 LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEEN ON RIITTÄVÄSTI TIETOA Opetushallitus:

Lisätiedot

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh Sivistys- ja Sivistys- ja Sivistys- ja 18 01.03.2016 39 26.04.2016 47 18.04.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 45/12.00.01/2016 Sivistys- ja 01.03.2016 18 Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

Tilannekatsaus lukiokoulutuksen uudistumiseen. Helsinki Opetusneuvos Tiina Tähkä

Tilannekatsaus lukiokoulutuksen uudistumiseen. Helsinki Opetusneuvos Tiina Tähkä Tilannekatsaus lukiokoulutuksen uudistumiseen Helsinki 28.4.2014 Opetusneuvos Tiina Tähkä Lukiokoulutuksen tarkoitus Lukiokoulutus antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa opiskelu yliopistossa, ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Vantaan kaupungin lausunto

Vantaan kaupungin lausunto Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo@minedu.fi, rahoitus@minedu.fi OKM/26/010/2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää Vantaan kaupungilta lausuntoa hallituksen esityksestä

Lisätiedot

LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 11.2.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

KOKKOLAN YHTEISLYSEON LUKIO

KOKKOLAN YHTEISLYSEON LUKIO Vuodesta 1898 alkaen Ylioppilaita jo lähes 12 000 Keski-Pohjanmaan ensimmäinen suomenkielinen lukio KOKKOLAN YHTEISLYSEON LUKIO KYL VAHVA YLEISLUKIO a Vankka pohja yo-tutkintoon, jatko-opintoihin ja hyvään

Lisätiedot

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014 Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta 1 A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017

Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava palvelujohtaja ja palvelutuotantoa

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 384 opiskelijaa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH LUKIN VALMISTAVA KULUTUS Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 PH Tavoitteet Parantaa opetuskielen taitoja ja opiskelutaitoja. Antaa valmiuksia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Mahdollisuuksien

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2013 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Eduskunnan sivistysvaliokunta

Eduskunnan sivistysvaliokunta Muistio P. Väisänen-Haapanen 14.10.2013 3746/90/2013 Eduskunnan sivistysvaliokunta Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttaminen ja väliaikainen muuttaminen, vapaasta sivistystyöstä

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

AJANKOHTAISET KOULUTUSUUTISET. Erja Vihervaara IOYn päivillä

AJANKOHTAISET KOULUTUSUUTISET. Erja Vihervaara IOYn päivillä AJANKOHTAISET KOULUTUSUUTISET Erja Vihervaara IOYn päivillä 9.11.2013 AIKUISLUKIORINTAMALLA TAPAHTUU Perusopetuksen ops-työ Oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajien mahdollisuudet suorittaa peruskoulu

Lisätiedot

Lappeenranta. Hämeenlinna. Jyväskylä. Kuopio

Lappeenranta. Hämeenlinna. Jyväskylä. Kuopio 2011 LASTEN PÄIVÄHOIDON VERTAILUTIEDOT Rovaniemi Vaasa Kouvola Lasten päivähoidon 7 117 7 085 6 126 6 116 6 097 5 997 5 659 5 517 6 214 555 nettokustannukset 0-6 vuotiasta kohti Päiväkotipaikan bruttokustannus

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan.

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan. - 1-1.1 Koululautakunta 1.1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA

AJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA AJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA Johtaja Jorma Kauppinen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät Helsinki 27.11.2014 Lain käsitteet Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki Opetussuunnitelman

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27

Lisätiedot

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Palveluverkkomuutosten taustalla I Toiminnan laatu Kaiken palvelutuotannon ja toiminnan lähtökohtana pitää olla kuntalainen (tuotantolähtöisyys

Lisätiedot

Tilat Lukio toimii omassa rakennuksessaan, lisäksi yläasteen erikoisluokat ovat lukion käytettävissä. Ylläsinstituutti. toimii lukion kanssa

Tilat Lukio toimii omassa rakennuksessaan, lisäksi yläasteen erikoisluokat ovat lukion käytettävissä. Ylläsinstituutti. toimii lukion kanssa KOLARIN LUKIO 2 Historiaa Valtioneuvosto antoi 17.5.1973 luvan Kolarin lukion perustamiseen ja syksyllä 1973 lukion aloitti 47 opiskelijaa. Tilaongelmia oli pitkään; aluksi toimittiin vuosi yläasteen tiloissa,

Lisätiedot

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Sivistyslautakunta 6.8.2012 Sisällys 1. JOHDANTO...3 2. PERUSOPETUS...3 2.1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN...3 2.2 OPPILAAT...3 2.3 OPPILASKULJETUKSET...4

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

YSIEN YHTEISVALINTAILTA tammikuu 2015

YSIEN YHTEISVALINTAILTA tammikuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori ANNE LINDELL Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi YSIEN YHTEISVALINTAILTA tammikuu 2015 MIKÄ SINUSTA TULEE ISONA? VUOSI 2020/2025

Lisätiedot

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.5.2017 Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Uudistusprosessin aikataulu Eduskunta hyväksyi 29.12.2016 perusopetuslain

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi Avoimet ovet 18. 19.1.2017 Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri, yhteishenki -suvaitsevaisuus, tasa-arvo,

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Opiskelijamäärät ilmoitetaan 20.1.2016 tilanteen mukaan.

Opiskelijamäärät ilmoitetaan 20.1.2016 tilanteen mukaan. TÄYTTÖOHJE 1 (9) Perustiedot 20.1.2016 LUKIOKOULUTUS Yhteystiedot (1 * ) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 58 :n ja asetuksen (1766/2009) 25 :n mukaan koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Työvaliokunnan kokous

Työvaliokunnan kokous Työvaliokunnan kokous 17.1.2014 Kunta Päiväkodit Ryhmikset PPH kotona Kust. / lapsi / vuosi / PK Kust. / lapsi / vuosi / PPH Harjavalta 3 0 20 8 220 12 015 Kokemäki 3 1 18 10 243 5 898 Lavia 0 1 5 0 8

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 04 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 Alakoulujen rehtorit ENSIMMÄISEN VIERAAN KIELEN VALINTA JA MUSIIKKILUOKALLE PYRKIMINEN Tämän kirjeen liitteenä on 2. luokkalaisten vanhemmille jaettava

Lisätiedot

Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014

Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 MATTI RINTEEN KUNTALAISALOITE:NYKYMUOTOINEN PERUSOPETUS JA LUKIO SÄILYTETTÄVÄ KUNNASSA/LUKIOKOULUKSEN TULEVAISUUS

Lisätiedot

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014). - 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

Opintotukilaki 5 a, 2 mom.

Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Lukio-opinnot ovat päätoimisia, jos niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia tai jos ne suoritetaan ammatillisen perustutkinnon yhteydessä aikuisille

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 Toisen asteen koulutus: LUKIO - KOULUTUS AMMATILLINEN KOULUTUS

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNNAN TALOUSARVION VUODELLE 2016

LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNNAN TALOUSARVION VUODELLE 2016 Lasten ja nuorten lautakunta 88 29.09.2015 LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNNAN TALOUSARVION VUODELLE 2016 Lasten ja nuorten lautakunta 29.09.2015 88 Lasten ja nuorten lautakunnan talousarviota on valmisteltu

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla

Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISSEMINAARI 12.5.2015 Nina Lehtinen Seutusivistys työryhmän puheenjohtaja Aineistot: Tampereen kaupunkiseutu ja

Lisätiedot

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten Hakijan perustiedot Virallinen nimi Y-tunnus Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka

Lisätiedot

Palveluverkon kehittäminen Suutarila-Tapanilan alueiden johtokuntien tapaaminen

Palveluverkon kehittäminen Suutarila-Tapanilan alueiden johtokuntien tapaaminen Palveluverkon kehittäminen Suutarila-Tapanilan alueiden johtokuntien tapaaminen 8.10.2014 Outi Salo linjanjohtaja Peruskoulut Helsingissä 1.8.2014 yhteensä 143 Peruskoulun oppilasmäärät Helsingissä 20.9.2014

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016 Tapio Kosunen Valtiosihteeri 30-vuotiaiden koulutustaso sukupuolen mukaan, 2009 Hallitusohjelman painopistealueet Köyhyyden,

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1.-2.12.2009 Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS Terveisiä Opetushallituksesta 2 UUDISTUNEET AMMATILLISET

Lisätiedot

Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 luonnos 25.11.2013

Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 luonnos 25.11.2013 Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 luonnos 25.11.2013 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava palvelujohtaja

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari 24.11.2009 Opetushallitus Kirsti Kupiainen Hallituksen esitys (107/2009) Eduskunnalle 26.6.2009 Ehdotetut muutokset -säädetään

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 844 023 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää:

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu

Lisätiedot

Perusopetuksen seutuvertailu

Perusopetuksen seutuvertailu Perusopetuksen seutuvertailu Vuosi 205 Toimintatiedot ja kustannukset Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi 2..206 Vertailun tarkoitus Seutuvertailun tavoitteena

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) 239 Esitys kaupunginhallitukselle virkojen perustamisesta HEL 2011-008297 T 01 01 00 Päätös päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaisi 1.8.2012

Lisätiedot

HARJAVALLAN LUKIO KOULUN YHTEYSTIEDOT HARJAVALLAN LUKIO. Myllykatu 10 29200 Harjavalta. OSOITE Harjavallan lukio

HARJAVALLAN LUKIO KOULUN YHTEYSTIEDOT HARJAVALLAN LUKIO. Myllykatu 10 29200 Harjavalta. OSOITE Harjavallan lukio KOULUN YHTEYSTIEDOT OSOITE Harjavallan lukio YHTEYSHENKILÖT Risto Tenhunen Rehtori GSM 0444325321 Satu Metso Koulusihteeri GSM 0444325322 Riitta-Liisa Kortetjärvi Opinto-ohjaus 0444325324 SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@harjavalta.fi

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli) Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Tämä raportti perustuu Kouluikkunatietokantaan

Tämä raportti perustuu Kouluikkunatietokantaan Kuopion tilastotiedote 1/2017 Kuopion perusopetuksen ja lukiokoulutuksen Kouluikkuna 2015 Tämä raportti perustuu Kouluikkunatietokantaan 2015. Raportissa on käytetty perusopetuksen ja lukiopetuksen kustannustietoja

Lisätiedot

Uusi e-oppimateriaali lukiodiplomin tueksi

Uusi e-oppimateriaali lukiodiplomin tueksi Uusi e-oppimateriaali lukiodiplomin tueksi B5. Oppimateriaalit ja verkko-oppimisympäristöt Mikko Hartikainen 7.12.2011 Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2011 7.-8.12.2011 Helsinki, Helsingin Messukeskus,

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut Ohjausryhmän seminaari 4.2.2014 Nykytilan kuvaus / Varhaiskasvatus Kunta Päivähoidossa olevien lasten määrä / Päiväkodit

Lisätiedot

Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja

Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10 Kirsi Kangaspunta, johtaja Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) OPETUSHALLITUS Rahoitus- ja kustannustietopalvelut PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2008 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero

Lisätiedot

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Opetus- ja kulttuuritoimen valtion määrärahaesitys 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ

YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ Vaikutus Vaihtoehto 2+ (7,4 milj.+0,8 milj. = 8,2 milj.) Vaihtoehto UUSI (9,8 milj.+0,6 milj. = 10,4 milj.) Perusopetuksen vl.

Lisätiedot

Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa

Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa 23.11.2016 Neuvotteleva virkamies Ulla-Jill Karlsson Ammatillisen koulutuksen osasto Mitä reformissa tavoitellaan?

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot