Tulosyhteenveto julkaistaan

Transkriptio

1 Tulosyhteenveto julkaistaan Kysely Kaavamääräysten kustannusvaikutukset -selvityksen hyödyntämisestä ja jatkokehitystarpeista Anssi Salonen

2 Tämän tulosyhteenvedon sisältö: 1. Kyselyn tulokset ja nostot 2. Kyselyn toteutus Yhteinen ymmärrys, faktapohjaisuus ja kustannustehokkuus

3 Kyselyn tulokset ja nostot Kustannustietoisuus kehittynyt oikeaan suuntaan

4 RAKLIn selvitys tunnetaan ja sitä hyödynnetään päivittäisessä työssä 64% tunsi selvityksen Onko kyseinen selvitys sinulle tuttu ennen tätä kyselyä? Kyllä 64% Yli puolet on hyödyntänyt Ei, en ollut tutus tunut s iihen 36% Hyvänä taustatietona viranomaisten kanssa käytävissä yhteisneuvotteluissa. Erityisesti laskuesimerkki nro 6, joka on aika suoraan vastaava kuin suunnittelussa oleva kohde. 0% 20% 40% 60% 80%100%

5 Kustannuselvitystä hyödynnetään monipuolisesti Toimintaympäristön ja vaikutusmahdollisuuksien tarkastelussa. Korkean rakentamisen selvityksen laatimisessa. Kaavoituksen yhteydessä olemme kiinnittäneet erityisesti huomiota pysäköintiratkaisujen toteuttamiskelpoisuuteen. Pohja- ja vertailutietona kaavoituksesta päätettäessä Suuruusluokkien ja vaikutuksien ( ja jossain määrin mitoituksenkin) tarkastamiseen Kaavoissa turhien kustannustekijöiden arvioinnissa. Sen arvioinnissa, mihin laatutekijöihin kaavavaiheessa kannattaa panostaa ja toisaalta mitkä ovat "turhaa ja kallista laatua". Kaavoitustyön apuna. luomme, mitä vaikutuksia on erilaisilla ratkaisulla ja asumisen laadulla. Mukana keskusteluissa ja laskennassa, olemme myös järjestäneet aiheesta koulutuksia pääyhteistyökumppaneillemme (arkkitehdit, muut suunnittelijat) Suunnittelunohjauksessa on huomioitu selvityksessä esiin nostettuja kustannustekijöitä. Tutustuneet ja miettineet heijastuksia omaan suunnitteluohjaukseen ja vaikuttamiseen kaavoittajien suuntaan. Tausta-aineistona viranomaisten kanssa Selvitys toimii erittäin hyvänä taustatietona viranomaisten kanssa käytävissä yhteisneuvotteluissa. mahdollisuus viitata ns. Korkean tason tapaamisissa yhteisiin puolueettomiin julkaisuihin

6 Yleinen kustannustietoisuus on kehittynyt viimeisen vuoden aikana selvästi 94% on havainnut muutosta Varsinkin kaupunkien kaavoitukseen on tullut talouden arviointi vahvemmin mukaan. Kustannuksia ei arvioida pelkästään kustannuksina, vaan hinta-laatu-näkökulma on entistä voimakkaammin esillä. 100% 80% 60% 40% 20% 0% Miten yleinen kustannustietoisuus on mielestäsi kehittynyt viimeisen vuoden aikana? 5% 23% 25% 44% 4% Ei muuttunut ollenkaan (Keskiarvo: 3.18) Muuttunut merkittävästi

7 Muutosta kustannustietoisuudessa on tapahtunut Kustannustietoisuus on parantunut. Kaupungit näyttäisivät kiinnittävän kustannuksiin aikaisempaa enemmän huomioita. Mutta toiveita vieläkin perusteellisemmasta kustannusjohtamisesta esitetään. Varsinkin kaupunkien kaavoitukseen on tullut talouden arviointi vahvemmin mukaan, vihdoinkin. Kustannusvaikutukset on olleet esillä mm. mediassa ja keskustelun johdannaisena on myös hallitusohjelmaan kirjattu niihin liittyviä tavoitteita. Keskustelua asiasta on jatkettu eri foorumeilla RAKLIN selvityksen jälkeen. Ihmiset keskustelevat enemmän kustannuksista kuin aiemmin. Kuitenkaan sellaista kypsää kustannus-tulo näkökulmaa ei juuri kukaan esitä. Hankkeen jokaisella tasolla ja vaiheessa kustannuksia tarkastellaan entistä tarkemmin. Kustannuksia ei arvioida pelkästään kustannuksina, vaan hinta-laatu-näkökulma on entistä voimakkaammin esillä

8 Ymmärrys kaavamääräysten ja vastaavien vaatimuksien vaikutuksista kustannuksiin parantunut Yli puolet vastaajista näkee ymmärryksen kaavamääräysten ja vastaavien vaatimuksien vaikutuksesta rakentamiskustannuksiin parantuneen Kyllä Ei En osaa sanoa Onko yleinen ymmärrys kaavamääräysten ja vastaavien vaatimusten vaikutuksesta rakentamiskustannuksiin parantunut viimeisen vuoden aikana? 15% 32% 53% 0% 20% 40% 60% 80% 100%

9 Yritykset edelläkävijöinä kustannustehokkuutta parantavissa toimenpiteissä 60% on parantanut Oletteko organisaatiossanne parantaneet selvityksen aihepiirin liittyvää kustannustehokkuutta kuluneenvuoden aikana? kustannustehokkuutta Kyllä, olemme parantane et 55% 73% Kustannuksia arvioidaan ja jopa lasketaan jo suunnittelun varhaisimmissa vaiheissa Hyviä merkkejä periaatekeskustelujen ja vuoropuhelun lisääntymisestä Kaavojen laadinnassa selvitetty entistä paremmin perustamisen, hulevesien hallinnan, energiatehokkuuden vaikutuksia kustannuksiin. Ei, ei merkittäviä uusia toimenpiteitä 27% 45% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Julkiset toimijat Yksityiset toimijat

10 Hyviä esimerkkejä on todella runsaasti - yhteistyö ja vuoropuhelu korostuvat Rakennussuunnitteluvaiheessa vuoropuhelua kaupungin ja rakennusliikkeiden välillä. Miten toisaalta saadaan laatua aikaiseksi ja mikä on minkäkin ratkaisun kustannusvaikutus? Tehdään maankäytöstä enemmän vaihtoehtoja ja vertailua, esim. katuverkko, rakenentamisvolyymi jne. Kaavoihin on lisätty joustavia/vaihtoehtoisia elementtejä Autopaikkamääräyksiä on väljennetty ja niihin on tuotu joustoa Kumppanuuskaavoitus synnyttää toteutuskelpoisia kaavoja

11 Kustannusvaikutuksia arvioidaan vielä harvakseltaan kaavoitusprosessin aikana Maankäytön, kunnallistekniikan ja katujen kustannuksia arvioidaan Rakentamiselle koituvia kustannuksia ei niinkään Kustannusvaikutuksia ei toisinaan huomioida ajoissa saati riittävästi Kumppanuuskaavoitus luo edellytykset muullekin vertailulle 100% 80% 60% 40% 20% 0% Kuinka yleistä on laatia kaupungin tekemä/teettämä kaavaratkaisujen kustannusvaikutuksia arvioiva selvitys? 11% 44% Hyvin harvinaista 26% 28% 22% 22% 30% 0% 11% 6% Julkiset toimijat (Keskiarvo:3.04) Yksityiset toimijat (Keskiarvo:1.94)

12 Kustannusvaikutuksia arvioidaan kaavoitusprosessin aikana monin tavoin Arvioidaan positiivisia esimerkkejä Kaavoittaja: Erilaisin kaavatalouslaskelmin. Kaupunkisuunnitteluvirastoon on tullut teknis-taloudellinen asiantuntijaryhmä, samoin tonttiosastolle. Tästä huolimatta kustannusvaikutuksia ei toisinaan huomioida ajoissa saati riittävästi. Kaavataloutta kokonaisuudessaan. Mutta tietoisuus määräysten vaikutuksista rakentamiskustannusvaikutuksiin on tuonut vastuullisuutta ja luottoa siihen, että myös rava ja hankkeet itse voivat osaltaan vaikuttaa sekä kustannuksiin että laadukkaaseen kaupunkikuvaan. Tuonut tuntua siihen, mihin satsataan ja missä voi joustaa kaavamääräysten osalta. (kaavoittaja) Koko prosessin ajan Suuremmissa kaupungeissa arvioidaan, mutta pienemissä ei. Tämäkään ei ole niin yksinkertaista. Monet kustannukset kuitenkin lyödään lukkoon vasta kaavoitusprosessin jälkeen. Kaavakin voi johtaa useisiin eri hintaisiin lopputuloksiin. - keskustellen kaavalaskelmin Kaavaluonnoksissa ja ehdotuksissa laaditaan kaavatalouslaskelmat. Käymällä läpi kaavamääräysten vaihtoehtoisia sisältöjä. kaavataloustarkastelujen avulla. Rakennuttaja valistaa asioista kaavoittajaa Me julkisena rakennuttajana arvioimme omalta osalta kustannuksia tonttikohtaisesti huomioiden siihen liittyvät logistiset kustannukset koko elinkaaren ajalta. kaupunki Niitä kerätään tietona kasaan muttei niillä välttämättä ole merkitystä - asemakaavoitus on liian yksityiskohtaista ja säätelevää. kaupunki Arvioidaan tapauskohtaisesti Riippuu täysin maanomistajatahosta. Jos hankkeeseen ryhtyvä on ammattirakentaja, kaavaa arvioidaan aina myös kustannusten kannalta hyvinkin tarkasti. Kaavaviranomaisella itsellään tuota kyvykkyyttä ei ole. Maaperää (laji, pilaantuneisuus) ei voi muuttaa, joten se kustantaa mitä kustantaa. Jos rakennuttaja on mukana, voi arvioida osaltaan kaavaratkaisun vaikutuksia

13 Yhteisen näkemyksen muodostuminen laatu- ja kustannustasosta parantunut 80 % on havainnut muutosta parempaan 100% 80% 60% Onnistutaanko osapuolten yhteinen näkemys tavoitellusta laatu- ja kustannustasosta muodostamaan aikaisempaa sujuvammin? Tämän selvityksen ja joidenkin muiden tahojen avaamat kustannusvaikutuksen saavat aikaan myönteistä keskustelua, joka on edellytys yhteisen näkemyksen syntymiseen 40% 20% 0% 21% 28% 32% 15% Yhtä hyvin kuin ennenkin 4% Huomattavasti parantunut

14 Pysäköintiratkaisujen kustannusvaikutuksen tarkasteluun panostettu Lähes 90 % kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota 100% 80% 60% 40% Oletteko kiinnittäneet viimeisen vuoden aikana aikaisempaa enemmän huomiota pysäköintiratkaisujen kustannusvaikutuksiin? 89% kustannuksiin 20% 11% Uudessa pysäköintipolitiikassa pyritään mitoittamaan pysäköinti todellisen tarpeen mukaan. Tämä tarkoittaa useimmissa tapauksissa lievennystä paikkamäärissä 0% Kyllä Ei

15 Pysäköintiin tartuttu toden teolla Kaupunki on laatinut uuden pysäköintipolitiikan, jolla pyritään mitoittamaan pysäköinti todellisen tarpeen mukaan. Tämä tarkoittaa useimmissa tapauksissa lievennystä paikkamäärissä. rakenteellista pysäköintiä osoitetaan harkiten, pysäköintipolitiikka on päivitetty. Näistä väitellään lautakunnassa melkein joka kaavan osalta. Vähän on tehty myönny6tyksiä, mutta enemmistä on autopaikkojen kannalla. Virkamiesjohdon mukaan on mahdotonta sälyttää autopaikkoja käyttäjien kuluiksi, koska silloin ne eivät menisi kaupaksi. :-( Pysäköintinormia on lievennetty ja kohteita on tehty jopa ilman autopaikkoja. Joukkoliikenne ja kevytliikenne vähentävät autopaikkavaatimusta. Myös ensimmäinen pitkäikäisempi käyttötarkoitus huomioidaan aiempaa paremmin. Soveltamista ja kokeilua. Tiedostetaan vain mitä mikäkin maksaa. Pysäköintinormeista on voitu tinkiä

16 Selvityksen konkreettisuus, esimerkit ja eurot koetaan hyviksi Selvitys pidetään hyvänä ja tärkeänä sitä, että se on tehty Ajantasaisuutta ja keskustelun herättämistä kiiteltiin Konkreettisten laskentaesimerkit ja niiden selkeä esittäminen nousi esiin Selvitys tarjoaa työkalun: keskustelujen tausta-aineistoksi, vertailutiedoksi, kaavoitustyöhön, suunnittelunohjaukseen, päätöksenteon tueksi,

17 Ei tullut kerralla valmista, eli selvityksen päivitykseen oli toiveita Jatkoa aika ajoin ja jopa vuosittain Toiveissa nousi esiin: Kustannusvaikutuksien tarkentamista ja lisää dataa. Näkökulman laajentamista toisaalta välillisiin ja pitkäaikaisiin vaikutuksiin toisaalta elinympäristöjen laatutekijöihin

18 Kyselyn toteutus

19 Kyselyn tausta ja tavoite RAKLI julkaisi joulukuussa 2015 selvityksen kaava- ja vastaavien rakentamista ohjaavien määräysten kustannusvaikutuksista. Tavoitteena oli muodostaa kaupunkien ja rakennuttajien yhteinen näkemys siitä, mitä erilaiset ratkaisut käytännössä maksavat, lisätä faktoihin perustuvaa keskustelua aiheesta ja parantaa rakentamisen kustannustehokkuutta. Syksyllä 2016 tehtiin kysely, jolla kerättiin palautetta kustannustietoisuuden kehittymisestä ja kustannusselvityksen hyödyntämisestä käytännön toiminnassa sekä tunnistetiin jatkokehitystarpeita kustannustehokkuuden parantamiseksi. Selvityksen tuloksia hyödynnetään kustannustehokkuuden kehittämisessä ja RAKLIn työskentelyssä. RAKLI edistää myös jatkossa kustannustietoisuutta ja kustannustehokkaita ratkaisuja

20 Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin nettikyselynä syyskuussa 2016 Yhdistelmä avoimia ja valintakysymyksiä Hyvin laajalla jakelulla: kohdennettu viesti sekä avoin verkkolinkki Vastaajia oli yhteensä 59 henkilöä Kaavoit taj a 24% Muu virk am ies Poliittisesti valittu päättäjä (kaupungit, valtio) Kiinteistönomistaja, kiinteistösijoittaja Arkkitehti- tai suunnittelutoimiston edustaja Rakennusliikkeen edustaja 16% 10% 16% 17% 9% Muu 9% 0% 20% 40% 60% 80% 100%

21