JAG ÄR HÄR FÖR DIG Selkokielinen suomi ruotsi -sanasto dementiaryhmäkodin arkea helpottamaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JAG ÄR HÄR FÖR DIG Selkokielinen suomi ruotsi -sanasto dementiaryhmäkodin arkea helpottamaan"

Transkriptio

1 JAG ÄR HÄR FÖR DIG Selkokielinen suomi ruotsi -sanasto dementiaryhmäkodin arkea helpottamaan Leena Rautakorpi Kati Åström Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki Terveysalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK), Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Leena Rautakorpi & Kati Åström. Jag är här för dig Selkokielinen suomi ruotsi - sanasto dementiaryhmäkodin arkea helpottamaan, Helsinki, kevät 2007, 57 s., liitteitä 2. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Terveysalan koulutusohjelma, terveydenhoitaja & sairaanhoitaja. Työn tavoitteena oli tuottaa yksinkertainen ja helppokäyttöinen sanasto helpottamaan suomenkielisen hoitajan työskentelyä ruotsinkielisten dementoituvien vanhusten parissa. Motivaatio työhön syntyi, kun tekijöistä lähes täysin ruotsia osaamaton päätyi kymmenen viikon työharjoitteluun ruotsinkieliseen dementiaryhmäkotiin. Tekijöistä kumpikin on työskennellyt kaksikielisessä hoitoyhteisössä ja nähnyt kommunikoinnin asettamat haasteet ei-kaksikieliselle hoitajalle. Lisäintoa työ sai selkokieleen tutustumisesta. Sanaston syntymiseen vaikutti myös se, että kielen ymmärtämisellä ja käytöllä on suuri merkitys toimittaessa dementoituvan vanhuksen kanssa. Tämän opinnäytetyön tuotoksena syntyi selkokielinen suomi ruotsi sanasto nimeltään JAG ÄR HÄR FÖR DIG. Se on tarkoitettu työvälineeksi suomenkielisille hoitajille, jotka työssään kohtaavat dementoituvia ruotsinkielisiä vanhuksia. Sanasto koostuu päivän rutiinien mukaisesti järjestetyistä fraasi- ja sanastokokonaisuuksista, jotta suomenkielisen hoitajan olisi helpompi muistaa ja sisäistää sisältö. Selkokielisyys auttaa sekä hoitajaa, että dementoituvaa ymmärtämään hänelle puhuttu asiakokonaisuus. Sanaston koekäyttäjiltään saama palaute oli pääosin positiivista ja sanasto nähtiin hyödyllisenä välineenä hoitotyössä. Sanastosta on tarkoitus painaa ennen levitystä pienikokoinen, jotta se olisi helppo pitää taskussa mukana. Työn raporttiosuudessa kerrotaan tarkemmin niistä perusteista, miksi tähän työhön ryhdyttiin. Tavoitteenamme raportissa on tarjota tiivis tietopaketti aiheesta alan ammattilaisille sekä asiasta muuten kiinnostuneille. Raporttiin on koottu tutkimustuloksia kielen merkityksen lisäksi myös kulttuuristen erojen ymmärtämisen merkityksestä. Työstämme poikineita jatkohaasteita olemme esitelleet raportissa ja näitä aiomme jatkossa toteuttaa toisen meistä tehdessä terveydenhoitajan opinnäytetyön. Lukuisat tutkimukset ympäri maailman ovat tukemassa aiheemme tärkeyttä. Asiasanat: dementia, selkokieli, äidinkieli, kaksikielisyys, etnisyys, produktio

3 ABSTRACT Leena Rautakorpi & Kati Åström. A Plain-Language Finnish Swedish Glossary for Health Care Professionals Nursing Swedish-speaking Older people with Dementia. Helsinki, Spring 2007, 57 p., 2 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Diak South, Helsinki Unit, Degree Programme in Health Care, Options in Nursing and Public Health Care. The objective of this thesis was to produce a plain-language glossary for Finnishspeaking nurses working with Swedish-speaking older people with dementia. The glossary is called Jag är här för dig (I am here for you). The glossary consists of twelve A4-pages of easy phrases and words usually needed during a normal day in a group home for older people with dementia. Plain language is used in order for the Finnishspeaking nurses to better remember and understand the contents of the phrases they read from the glossary. On the other hand, people with dementia can better understand spoken language if it is not too complicated. It is also important to communicate with people with dementia in their own mother tongue. The report-part of the thesis discusses the glossary s usefulness and significance for nurses working with older people with other ethnic backround than theirs. Moreover, bilingual nurses are scarce at least in some parts of Finland. In our report-part we show with the help of different studies the importance of language used when taking care of different kinds of patients. This way we can offer a compact info packet to the professionals or to anybody interested in this topic. The feedback of the glossary that we received from our test groups was mainly positive. The users found our product helpful and easy to use. The test users found it also informative and felt the glossary had improved their communication with the patients. Only the size of our glossarys test version was criticized to be too large and therefore difficult to carry in a pocket. Based on the feedback, a few phrases were added in the glossary. Our objective is achieved if health care professionals understand the meaning of one s mother tongue and are encouraged to use a language other than their native language in their work. Key words: dementia, plain language, mother tongue, bilingual, ethnic, product

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 5 2 IKÄÄNTYMINEN JA ETNISYYS 6 3 NÄKÖKULMIA DEMENTIAHOITOTYÖHÖN Dementiaa aiheuttavat sairaudet ja kommunikoinnin haasteet Äidinkieli ja sen merkitys ikääntyneelle dementoituvalle Potilaan oikeudet ja äidinkieli Kaksikielisyys hoitotyön haasteena Kielelliset vähemmistöt hoitotyön asiakkaina Ikääntyneen hyvä hoito ja elämän laatu 22 4 SELKOKIELI DEMENTIAHOIDON TYÖVÄLINEENÄ 25 5 TYÖSKENTELYPROSESSIN KUVAUS 28 6 SANASTON SYNTY JA JULKISTAMISSUUNNITELMA 30 7 ARVIOINTI Palautteet ja kommentit sanastosta Oma arviomme prosessista 32 8 POHDINTA 33 LÄHTEET 37 LIITTEET 43 Liite 1. Sanaston saatekirje 43 Liite 2. Sanasto 46

5 1 JOHDANTO Työskentely ruotsinkielisten ikääntyneiden dementoituneiden vanhusten parissa sai meidät suomenkielisinä hoitajina kiinnostumaan äidinkielen merkityksestä dementiahoidossa. Lisäksi työnantajamme edellytti meiltä ruotsin kielen käyttämistä työssämme. Kun vielä törmäsimme Sirkka-Liisa Ekmanin (1993) väitöstutkimukseen koskien ruotsinsuomalaisia dementoituvia vanhuksia, oli aihevalintamme selvä. Ekmanin tutkimustuloksista on nähtävissä kuinka suuri merkitys hoitajan ja dementoituvan vanhuksen yhteisellä kielellä on. Ilman yhteistä kieltä dialogin sijaan hoitotilanteiden kommunikaatio muuttuu helposti määräilyksi. Dementoituva turhautuu, potee syyllisyyttä väärinymmärryksistään sekä kokee itsensä hyödyttömäksi ja ulkopuoliseksi. Myös hoitaja turhautuu työssään, koska ei koe voivansa hoitaa erikielistä potilastaan hyvin. Tilanteen jatkuessa hoitotilanteisiin voi ilmaantua jopa molemminpuolista väkivaltaisuutta. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että varsinkin dementoituvat vanhukset saisivat hoitoa omalla kielellään ja hoitajan, joka tuntee heidän kulttuurinsa ja tapansa. Toteuttaminen ei ole yksinkertaista, mutta hyvällä tahdolla, joustavalla organisaatiolla sekä koulutuksella on mahdollista järjestää tällainen hoitoympäristö. (Ekman 1993.) Oman työuramme aikana olemme huomanneet, että ruotsin kielellä arjesta selviäminen ei vaadi hoitajalta liian suuria ponnistuksia jo muutamalla sanalla voi tulla ymmärretyksi. Koska ruotsinkielen opetus kuuluu Suomessa peruskoulun opetussuunnitelmaan, voi olettaa, että jokaisella koulutetulla hoitajalla löytyy perusteet ruotsin oppimisille. Alkuperäisenä ideanamme oli järjestää yhdessä työnantajamme kanssa koulutusta suomenkielisille hoitajille, mutta resurssipulan vuoksi päädyimme tekemään sanaston. Tällä tavoin meillä on mahdollisuus saavuttaa työllämme laajempi suomenkielinen hoitajisto kuin yksittäisellä koulutustapahtumalla. Sanastomme tarkoituksena on kannustaa ja rohkaista suomenkielistä terveydenhuoltohenkilöstöä käyttämään ruotsin kieltä työssään sekä osoittaa, kuinka vähällä kielitaidolla voi päivittäisistä toiminnoista saada molempia hoitosuhteen osapuolia tyydyttäviä hetkiä. Sanasto sisältää valmiita, selkokielisiä sanoja, sanontoja sekä lauseita liittyen

6 6 dementiaryhmäkodin arkeen. Sanasto on kirjoitettu selkokielellä, jotta dementoituvan olisi helpompi ymmärtää hänelle puhutut asiat ja reagoida niihin ja toisaalta siksi, että sanaston fraasit jäisivät helpommin suomenkielisen hoitajan mieliin ja niiden käyttämisen kynnys pysyisi mahdollisimman matalana. Pienikokoiseksi painettu sanasto on helppo pitää taskussa mukana ja arkirytmin mukaan jaotellut lauseet sieltä on helppo tarkistaa tarpeen mukaan nopeasti. Produktiomme raporttiosuuteen olemme keränneet erilaista tutkimusmateriaalia ikääntymisestä, dementoivien sairauksien vaikutuksista kielellisiin kykyihin, etnisyyden merkityksestä ikääntyvälle ihmiselle, hyvästä hoidosta sekä hoidon kehittämisen erilaisista interventioista. Näillä erilaisilla näkökulmilla osoitamme sanastomme tarpeellisuuden ja kyvyn toimia hoitotyön kehittämisen välineenä. 2 IKÄÄNTYMINEN JA ETNISYYS Ikääntymiseen liittyy anatomisia, fysiologisia, sosiaalisia sekä henkisten kykyjen muutoksia. Fyysistä vanhenemista määräävät perintötekijät, joita elinympäristö ja elintavat muokkaavat. Muutoksia tapahtuu yksittäisissä soluissa sekä elinjärjestelmissä. Muutokset ovat usein palautumattomia ja toimintakykyä heikentäviä. Psyykkisiin toimintoihin vaikuttaa eniten keskushermoston vanhenemismuutokset, jolloin toimintakykyisten hermosolujen määrä aivoissa vähenee. Normaaliin vanhenemiseen ei liity automaattisesti psyykkistä heikkenemistä, mutta toiminnot muuttuvat jonkin verran. Aivojen suorituskyky säilyy, mitä enemmän niitä harjaannuttaa jatkuvan käytön avulla. Vanhenemisesta johtuvat oireet luokitellaan sairauksiksi vasta sitten, kun niistä on selkeästi haittaa. (Himberg, Laakso, Peltola, Näätänen & Vidjeskog 2000, ) Tulee kuitenkin muistaa, että ihmisen biologisen heikkenemisen korostaminen rakentaa ikääntymiskäsityksiä, jotka johtavat vanhuuden nykyiseen aliarvostettuun asemaan. Tutkimusresursseja kohdistetaan väärin perustein kuoleman ongelman ratkaisemiseen sen sijaan, että arvostettaisiin elämän kaikkia vaiheita, sitä viimeistäkin. (Vincent 2003, 182.)

7 7 Ihmisen vanhuuden määritelmä, vanhusten arvostus ja yhteiskunnallinen asema sekä asema perheessä vaihtelevat kulttuurin mukaan. Kun gerontologinen tutkimus on kiinnostunut onnistuneesta, aktiivisesta tai produktiivisesta ikääntymisestä, se samalla muokkaa ikääntymistä kulttuuriseksi ilmiöksi sekä viestii siitä, mikä on meidän yhteiskunnassamme oikea tapa vanheta (Jyrkämä 2003, 206). Ikääntymisen kannalta kulttuurisidonnaisia asioita ovat käsitys hyvästä elämästä ja hyvästä vanhenemisesta (Sarvimäki 2003, 80). Länsimainen käsitys hyvästä elämästä tarkoittaa autonomiaa, omatoimisuutta, aktiivisuutta ja tuottavuutta ja ikääntymisen määrittely on suhteessa näihin edellä mainittuihin seikkoihin. Tämän mukaan varsinainen vanheneminen alkaa siinä vaiheessa, kun ihminen ei enää kykene elämään näiden ihanteiden mukaan ja hän tulee riippuvaiseksi muista ihmisistä. Pohjoismaissa vanhuuden ajatellaan alkavan ikävuoden välillä, jolloin keskimäärin toimintakyvyn heikkeneminen alkaa häiritä ihmisen arkea. (Sarvimäki 2003, 80.) Ei tule kuitenkaan unohtaa ikääntyvän ihmisen oman tunteen merkitystä arvioitaessa sitä, kuka on vanha. Jotkut hyvin iäkkäät ihmiset ovat haluttomia myöntämään, että ovat vanhoja ja tuntevat olonsa vanhoiksi. Tällöin sairaanhoitajalla on mahdollisuus kunnioittaa yksilön omaa näkemystä, ymmärtää ja tukea ikääntynyttä olemalla läsnä hänen siirtyessään elämän viimeiseen ikäkauteen. (Nilsson, Sarvimäki & Ekman 2000, ) Saamelaistutkija Veli-Pekka Lehtolan (1997) mukaan etnisyys voidaan nähdä kulttuuriilmiöinä, jotka erottavat yhteisöt tai ryhmät toisistaan (Lehtola 1997, 87). Kriteereinä pidetään usein, että etnisen ryhmän jäsenet polveutuvat samoista alkulähteistä, samastuvat ryhmäänsä ja osoittavat tiettyjä yhteisiä kulttuuripiirteitä. Etninen identiteetti on tulosta siitä, että tietyn ryhmän jäsenet ovat tietoisia yhteisestä erilaisuudestaan ja kokevat olevansa saman kulttuurin ja identiteetin osa, joka on erilainen kuin muilla ryhmillä. Tällöin jäsenten välille on muodostunut tietty yhteishenki, joka muodostuu etnisestä hengenheimolaisuudesta. (Lehtola 1997, 87; Sarvimäki 2003, 208.) Vaikka henkilö olisi muutoin löytänyt hyvin paikkansa yhteiskunnassa, hän tarvitsee myös tunnetta kuulua omaan etniseen yhteisöön ja perheeseen. Yhteinen kulttuuritausta ja mahdollisuus seurustella äidinkielellä ovat merkittäviä identiteetin eheyttämisessä ja jaksamisessa. (Gothoni 2005, 106.) Oma kieli ylläpitää etnistä identiteettiä, sillä kielitaidottoman kontaktit muihin ihmisiin keskittyvät lähinnä oman kansallisuusryhmien jäsenten välille. Oman-

8 8 kielisten ihmisten läheisyys lisää viihtyvyyttä ja vähentää ahdistusta. (Kärkkäinen & Mononen 1999, 107; 133). Koska etniset enemmistöt eivät yleensä kohtaa toiseutta samalla tavoin kuin vähemmistöihin kuuluvat, he eivät aina ole tietoisia omasta etnisyydestään. Ikääntyessään ihminen saattaa kuitenkin tulla tietoisemmaksi omasta etnisestä taustastaan. Elämän muiden osa-alueiden pikku hiljaa rauhoittuessa hän saattaa alkaa tiedostaa enenevässä määrin, että hän on kasvanut tietyn elämänmuodon osana, tuntee sen säännöt ja voi alkaa toimia enemmän niiden mukana. Vaikka kaikki ihmiset näin kuuluvat johonkin etniseen ryhmään, on niiden tutkimus kuitenkin keskittynyt paljolti vähemmistöryhmien tutkimiseen. (Sarvimäki 2003, ) Etnisyys voidaan nähdä resurssina ihminen hakee vanhetessaan juuriaan ja etnisyyden tärkeys korostuu. Löytämällä etnisyytensä ikääntyvä ihminen tuntee kuuluvansa johonkin, jolloin hänen itsetietoisuutensa kasvaa. Etnisyys voi olla ikääntyvälle myös voimavara, jos hän on jonkin verran integroitunut enemmistökulttuuriin, jolloin hän kykenee hyödyntämään molemmista kulttuureista hyviä puolia. (Sarvimäki 2003, ) Yhteiskunnat vaihtelevat etniseltä rakenteeltaan. Suomi on ollut poikkeuksellisen tasalaatuinen tässä suhteessa. Perinteisesti maassamme on ollut suuri suomea puhuva kulttuurinen enemmistö ja sen ohella noin kuuden prosentin kokoinen ruotsia puhuva vähemmistöryhmä sekä väestöryhmät romaneja ja saamelaisia. Täytyy kuitenkin muistaa, että jokin yhteinen etninen tausta ei tee koko ryhmästä homogeenista. (Jyrkämä 2003, 203.) Uutta monikulttuurisuutta Suomeen tuovat maahanmuuttajat. Tällä hetkellä maassamme on noin ihmistä, joilla on jokin muu äidinkieli kuin suomi. Heistä yli on yli 65 vuotiaita. Kymmenen vuoden kuluttua tuohon ikäryhmään kuuluu noin ruotsinkielistä. Aidosti monikulttuurisessa yhteiskunnassa vanhustyötä luonnehtii etninen herkkyys. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhustyön päätöksentekijät, suunnittelijat ja työntekijät ovat tietoisia maan väestönrakenteesta ja myös eri etnisten ryhmien taustasta ja kulttuurista: mikä on niiden tapa hahmottaa maailmaa, mitä niiden perinteet ja tavat merkitsevät, millä tavalla niiden jäsenet ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Etninen

9 9 herkkyys tarkoittaa myös sitä, että on tietoinen omasta etnisyydestään, että jokainen yhteiskunnan jäsen on jonkin etnisen ryhmän jäsen. (Sarvimäki 2002, ) Kulttuurisesti sopeutetussa vanhustyössä hoitohenkilökunnalla ja vanhuksilla on sama etninen tausta, mikä lisää luottamusta ja tuttavuutta hoitosuhteissa. Tällainen vanhustyö edellyttäisi kuitenkin, että eri etnisille ryhmille tulisi perustaa omat vanhainkodit tai osastot. (Sarvimäki 2002, ) Sillä kulttuurisesti kompetentti vanhusten hoito edellyttää, että vanhuksille tarjotaan hoitoympäristö, jossa heidän ei tarvitse tuntea itseään ulkopuolisiksi. Kun hoitohenkilökunnalla ja muilla kanssaihmisillä on sama etninen identiteetti, se vähentää ahdistusta, luo turvallisuuden, yhteenkuuluvuuden ja tuttuuden tunteita sekä uskon ymmärretyksi tulemiseen. (Kärkkäinen & Mononen 1999, 133; Heikkilä & Ekman 2003, 143; Heikkilä 2004, 41.) Aina ei ole mahdollista järjestää vanhukselle hoitajaa samasta etnisestä ryhmästä. Tällöin on kuitenkin ensisijaisen tärkeää, että hoitaja tiedostaa hoidettavansa etniset erityispiirteet ja niiden eroavaisuudet omastaan, jotta voisi aidosti tehdä yksilöllistä, asiakaslähtöistä hoitotyötä. Tiedostaessaan tämän hoitaja voi keskittyä hoitamaan hoidettavaansa juuri tämän etniset lähtökohdat huomioon ottaen, ei omista lähtökohdistaan. Vaikka erot suomenkielisten ja suomenruotsalaisten välillä eivät ole radikaalit, on suomenruotsalaisessa kulttuurissa kuitenkin havaittavissa omia erityispiirteitä, esimerkkinä sanottakoon vaikka juomalaulut. Kuinka hauskan ja kotoisan ilmapiirin saakaan suomenruotsalaisten dementoituvien juhlapöytään, kun maljan nostamisen jälkeen lauletaankin yhdessä pieni, tuttu, ruotsinkielinen juomalaulu. Tällaisen pienen kulttuurisen huomionosoituksen voi helposti myös suomenkielinen hoitaja tehdä. 3 NÄKÖKULMIA DEMENTIAHOITOTYÖHÖN 3.1 Dementiaa aiheuttavat sairaudet ja kommunikoinnin haasteet Dementia on oireyhtymä, johon liittyy muistihäiriön lisäksi aivojen korkeampien säätelytoimintojen laaja-alaista häiriintyneisyyttä. Dementia voi olla ohimenevä, etenevä tai

10 10 pysyvä jälkitila. Vaikeusasteen mukaan se luokitellaan lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan dementiaan (Erkinjutti & Huovinen 2001, 54). Vaikka keskeinen piirre dementiassa onkin muistin ja päättelykyvyn heikentyminen, siihen liittyy myös muiden aivotoimintojen, kuten puheen tuoton ja ymmärtämisen, sanojen merkityksien hahmottamisen, esineiden ja asioiden nimeämisen, kätevyyden, keskittymiskyvyn, aloitekyvyn, käyttäytymisen säätelyn ja hahmotuksen häiriöitä (Alhainen 2001, 22; Bourgeois 2002, 132). Dementian yhtenä oireena onkin aina joku seuraavista häiriöistä: dysfasia eli kielellinen häiriö, dyspraksia eli tahdonalaisten liikkeiden häiriö sekä liikeratojen suorittamisen vaikeus, agnosia eli havaintotoiminnon häiriö tai toiminnan ohjaamisen häiriö. Lisäksi dementiaan kuuluu, että älyllisten toimintojen muutokset rajoittavat merkittävästi sosiaalista tai ammatillista toimintaa ja toiminta heikkenee entisestä tasosta huomattavasti. Oireet kehittyvät pikkuhiljaa, vähintään kuuden kuukauden kuluessa. (Alhainen, Erkinjuntti & Rinne 2004, ) Dementiaa ei kuitenkaan aina ole helppo diagnostisoida. Joskus väärä diagnoosi saattaa johtua esimerkiksi kielimuurista potilaan ja häntä tutkivan ja hoitavan ammattihenkilöstön välillä. Kielitaidoton tai muuten erikoisesti käyttäytyvä vanhus saatetaan helposti leimata dementoituneeksi. (Ekman 1993.) Dementiadiagnoosia tehtäessä olisikin tärkeää, että käytetyt mittarit, kuten esimerkiksi MMSE, olisivat potilaalle varmasti tutulla kielellä. Näiden mittareiden luotettavuuteen vaikuttaa enemmän potilaan kielelliset taidot kuin se, mihin etniseen ryhmään hän kuuluu. (Daker-White, Beattie, Gilliard & Means 2002, 104.) Kulttuurierojen, ympäristön ja geneettisen taustan vaikutuksista dementian käytös- ja psyykkisiin oireisiin on kansainvälisesti tutkittu vähän, mutta ilmeisesti dementiaoireiden ja etnisen taustan välillä on havaittavissa korrelaatiota (Shah, Dalvi & Thompson 2005). Käytännön määritelmässä yleisimmät dementiaa aiheuttavat sairaudet ovat Alzheimerin tauti, vaskulaariset eli verisuoniperäiset dementiat sekä Lewyn kappale dementia. Muita dementiaa aiheuttavia sairauksia ovat aivovammat ja -kasvaimet, tulehdukset, aineenvaihduntahäiriöt, puutostilat tai myrkytykset. Näistä syistä on osa parannettavissa olevia. (Suomen dementiahoitoyhdistys. 1999, 13.) Dementoiva sairaus vaikuttaa yleisesti potilaan kykyyn käyttää kieltä, esimerkiksi aivohalvauksen aiheuttama dementia heikentää kielellistä kykyä enemmän kuin pelkkä aivohalvaus itsessään ja Alzheimerin tauti vaikuttaa spontaaniin kielenkäyttöön sitä heikentävästi jo taudin alkuvaiheissa

11 11 (Stephens 2004; Weintraub 2005, 204; Forbes-McKay & Venneri 2005, 243). Dementoituminen vaikuttaa yksilön kykyyn sekä käsittää että tuottaa puhuttua kieltä (Potkins ym. 2003, 1004). Kielen tehtävistä inhimillisesti koskettavin tehtävä on yhteyden saaminen toiseen ihmiseen, tasavertaisen kommunikoinnin mahdollisuus. Kielen avulla pääsemme hetkellisesti pois siitä yksinäisyydestä, jossa viime kädessä aina olemme. Jos kieltä ei olisi, emme pystyisi vaikuttamaan meitä koskeviin asioihin. Emme välttämättä saisi edes perustarpeitamme kuuluviin, mikä on yleensä ahdistava kokemus. (Eloniemi-Sulkava ym. 2004, 34.) Kielellisen ilmaisun heikentymisen onkin havaittu vähentävän yksilön osallistumista sosiaalisiin aktiviteetteihin ja kasvattavan eristäytyneisyyttä. Lisäksi dementoituvan kielellisen ilmaisun vaikeudet saatetaan sekoittaa harhojen näkemiseksi tai poikkeavaksi käyttäytymiseksi. Siksi olisikin tärkeää, että dementoituvien vanhusten hoitajat ymmärtäisivät dementian vaikutukset yksilön kielellisiin kykyihin ja ottaisivat sen huomioon hoitotyön suunnittelussa, interventioiden käyttämisessä sekä ennen kaikkea kommunikoinnissaan dementoituvan kanssa. (Potkins ym. 2003, ) Eri dementoivilla sairauksilla on erilaisia vaikutuksia henkilön toimintakykyyn ja muistiin. Yksi ei pysty palauttamaan mieleen, mitä tapahtui tunti sitten, mutta hänellä on säilynyt kyky ylläpitää merkityksellistä keskustelua (Alzheimerin tauti). Toinen taas on menettänyt puheen ja kirjoittamisen avulla kommunikoimisen kyvyn, mutta muistaa viime päivien tapahtumat paremmin (afaasinen dementia). Kolmas ei muista juuri mitään, pystyy silti keskustelemaan kanssaihmistensä kanssa, mutta luonnemuutosten takia saattaa aiheuttaa ympärilleen julkista hämmennystä (frontaalidementia). Tämän vuoksi ei dementiahoidossa ole olemassa mitään yleispäteviä hoito- ja kommunikointiohjeita. (Weintraub 2005, 202.) Muun muassa Baillonin ym. (2003) tutkimustulokset tukevat käsitystä siitä, että kielelliset toiminnot muuttuvat eritavoin Alzheimerin taudissa ja vaskulaarissa dementiassa. Jälkimmäisessä dementianmuodossa spontaanissa puheessa fraasien pituus ja kieliopilliset moniulottuvuudet vähenevät, mutta sisältö pysyy informatiivisempana kuin Alzheimerin tautia sairastavan puheessa. (Baillon ym. 2003, 606.) Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava neurodegeneratiivinen sairaus vanhemmilla ihmisillä (Weintraub 2005). Se vaikuttaa sekä potilaan puhutun kielen ymmärtämiseen että sen tuottamiseen. Kommunikointia tällaisen potilaan kanssa helpottaa

12 12 muun muassa se, että hänen tarvitsee käyttää ensisijaisesti näkö- ja pitkäaikaismuistia eikä häneltä vaadita niinkään asioiden mieleen palauttamista. Lauseet tulee pitää lyhyinä ja yksinkertaisina ja kysymykset tulisi asetella vaihtoehtoisina kuten Otatko kahvia vai teetä? eikä Mitä tahdot juoda?. Elämänvaiheiden muistelua tulisi harrastaa mahdollisimman usein. Kuunteleminen on myös tärkeää. Aina se, mikä kuulostaa ensin hölynpölyltä, ei todellisuudessa olekaan sitä. (Goldfarb & Santo Pietro 2004, 361.) Myös kosketus sekä rauhallinen, positiivinen ja kiireetön puhumistyyli auttaa kommunikoinnissa dementoituvan kanssa. Selkeitä käskyjä parempi olisi käyttää rohkaisevia ilmauksia kuten: Mennäänpä suihkuun. Viestin perille menoa helpottaa yksinkertaiset, yhden askeleen ohjeet, joita toistamaan jouduttaessa käytetään samoja sanoja uudelleen. Jos hoitajalla ja dementoituvalla ei ole yhteistä kieltä, olisi hyvä käyttää tulkkia kommunikoinnin apuna. (Bourgeois 2002, 141; Frazier-Rios & Zembrzuski 2002.) Yksi neurodegeneratiivinen dementian muoto on frontaalidementian variaatio; semanttinen dementia, jonka merkittävin oire on etenevä merkitysmuistin ja sanojen merkityksen assosioimisen vaikeus. Tämän dementiatyypin diagnosoiminen olisi tärkeää jo taudin aikaisessa vaiheessa, sillä ajoissa aloitettu päivittäin tarvittavien sanojen muistamisharjoittelu voi hidastaa sanojen katoamista taudin edetessä. Kadonneiden sanojen mieleen palauttaminen ei yleensä enää onnistu. (Reilly, Martin & Grossman 2005, 337.) Kuitenkin tulee muistaa, että kielelliset vajavuudet voivat ilmetä sairauden edetessä missä dementian muodossa tahansa. Siksi olisi tärkeää tunnistaa ennemmin oireet kuin tarkat dementian diagnoosit mietittäessä hoitotyön eri interventioita (esimerkiksi puheterapiaa) ja niiden hyödyttävyyttä kullekin dementoituvalle. (Weintraub 2005, 210.) Käytännön hoitotyössä olemme havainneet, että yhä useampi dementiayksikössä hoidettava vanhus tulee hoitoon siten, että heidän sairautensa on määrittelemätön. Tämä seikka vaikeuttaa henkilökunnan työtä, koska vanhuksen oireita ei välttämättä osata ennakoida. Oikeanlaisen hoidon saaminen näille vanhuksille on toisinaan vaikeaa. Hoitotyön ammattilaisina meidän tulee osata tulkita pitkällekin dementoituneen vanhuksen tekojen ja sanojen syvempiä merkityksiä, toimia ikään kuin tulkkina hänen ja ympäröivän maailman välillä. Kun sairaus etenee eikä dementoituva voi enää pitää puoliaan ja ilmaista tahtoaan omilla sanoillaan, on meidän tehtävämme hoitajina toimia hänen asianajajinaan, hänen etujensa puolesta taistelijana. Jos dementoivan sairauden vaikutukset jo omaan vahvimpaan kieleen voivat olla edellä kuvatun kaltaisia, voinemme olettaa, että

13 13 opittuun toiseen kieleen dementoiva sairaus vaikuttaa vielä radikaalimmin ja nopeammin. Opittu toinen kieli voikin alkaa heiketä jo aikaisessa dementian vaiheessa, siinä vaiheessa, jossa useimmat potilaista yrittävät ehkä vielä peitellä sairautensa laatua. Kuinka voimme tällöin olla varmoja, ettei ruotsinkielinen dementoituva vain esitä ymmärtävänsä suomea entiseen tapaan? 3.2 Äidinkieli ja sen merkitys ikääntyneelle dementoituvalle Lapsi altistuu äidinkielensä vivahteille jo ennen syntymäänsä ja jo muutaman päivän iässä lapsi erottaa vieraan kielen äidinkielestä. Jatkuva altistuminen äidinkielelle jättää aivoihimme sisäisiä edustumia (representaatioita) tai muistijälkiä muuttamalla hermosolujen välisiä synaptisia yhteyksiä. Näistä muodostuu monimutkaisia hermoverkkoja, jotka vahvistuvat sitä mukaa, kun korvan kuulema informaatio toistuu samanlaisena kuviona riittävän usein. Jatkuva äidinkielelle altistuminen aiheuttaa siis sen, että kyseessä olevan kielen ominaispiirteet jättävät aivoihimme syvimmät jäljet. (Aaltonen & Tuomainen 2005, 43.) Äidinkieli omaksutaan, kun muita kieliä ei ole aikaisemmin omaksuttu. Se on siis ensikieli. Ensikielen omaksuminen on kyseessä myös silloin, kun lapsen vanhemmat puhuvat eri kieliä ja lapsi alkaa omaksua molemmat kielet alusta asti. Seuraavat kielet ovat kommunikaatiokieliä ja ne täyttävät myös vieraan kielen käsitteen. Ne omaksutaan siitä sosiaalisesta ympäristöstä, jossa niitä puhutaan. Vieras kieli voidaan myös määrittää kieleksi, joka opitaan kieltä käyttävän yhteisön ulkopuolella, esimerkiksi suomen kieli Italiassa. (Toivola 2005, ) Iän mukana saattaa opittu kieli jossain määrin unohtua. Välillä iäkkäällä voi olla tarvetta levätä ja eristäytyä, koska ei jaksa kuunnella vierasta kieltä. (Gothoni 2005, 106.) Kuka tahansa tuntee olonsa kotoisaksi, kun ympärillä puhutaan omaa äidinkieltä, kommentoi eräs Ruotsissa asuva suomenkielinen ikäihminen äidinkielen tärkeydestä itselleen (Heikkilä & Ekman 2003, 142). Heikkilän ja Ekmanin haastattelemat Ruotsissa asuvat suomalaiset vanhukset kokivat, että mahdollisuus kommunikoida äidinkielellään suomella on perustavanlaatuisessa merkityksessä heidän suomalaisen identiteettinsä säilymisessä (Heikkilä & Ekman 2003, 143).

14 14 Dementoituvan tavallisimpia kielellisiä ongelmia on sanan unohtaminen. Jopa aivan tuttu sana ei tule mieleen, samoin sanan ymmärtäminen voi olla vaikeaa. Sanojen ajatellaan tallentuneen semanttiseen muistiin. Sanojen varastointi ja haku muistista ovat monipolvisia prosesseja, jotka voivat häiriintyä monesta syystä. (Eloniemi-Sulkava ym. 2004, 34.) Sanan tuttuus ja tunnelataus auttavat dementoituvaa muistamaan sanoja. Elämänkerrallinen ja henkilökohtainen säilyvät muistissa parhaiten. Näitä ovat jokapäiväinen sanasto, kuten myös tutut paikat ja omat esineet. Vielä siinä vaiheessa, kun potilaan yleistieto esineestä on kadonnut, hän voi kyetä tunnistamaan esineen käyttötarkoituksen perusteella. Sanan tunnepitoisuus voi myös vaikuttaa siihen, että sana löytyy helpommin kuin joku toinen. Samoin voimakkaasti emotionaalinen tilanne saattaa antaa aivoille niin voimakkaan impulssin, että sana löytyy, vaikka muuten puhetta olisikin enää hyvin vähän. (Eloniemi-Sulkava, Laaksonen & Rantala 2004, ) Äidinkielen merkitys kasvaa samassa tahdissa, kuin sairaus etenee. Dementoituvan useimmiten unohtaessa huomattavan osan aikuisena oppimastaan henkilökunnan riittävästä kieli- ja kulttuuritaidosta tulee erinomaisen tärkeä. Esimerkkinä voi mainita ruotsinsuomalaisten dementiaan sairastuneiden vaikean tilanteen, mihin viime aikoina on onneksi kiinnitetty huomiota. Kyse ei ole pelkästään itse kielitaidosta, vaan laajemmasta kulttuuriin liittyvästä kompetenssista, esim. musiikkivalinnoista, erilaisista murteista ja monista muista kommunikaation vivahteista, jotka usein toimivat ratkaisevina avaimina maailmaan, jota yritämme tavoittaa. Esimerkiksi rouva, joka syntyi ruotsinkielisessä kodissa, kävi ruotsinkielisen koulun ja meni naimisiin suomenkielisen miehen kanssa ja sai monta lasta. Perheessä puhuttiin ainoastaan suomea. Kun rouva sairastui dementiaan, hän unohti suomen kielen täysin eikä pystynyt kommunikoimaan miehensä kanssa. Hänen viimeiseksi lausumansa sanat olivat ruotsinkieliset. Tällä hetkellä hän ei puhu enää lainkaan. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei häneen saisi kontaktia, ruumiinkielen merkitys kasvaa. (Forsström & Lepänaho 1997, 16.) Potilaan oikeudet ja äidinkieli Amerikan oikeuslaitos katsoo, että rajoittuneesti englantia puhuvien potilaiden eettisin, laillisin ja tuottavin terveydenhuolto saadaan aikaan, kun heidän hoitotilanteissaan käy-

15 15 tetään päteviä tulkkeja, jotka ymmärtävät kielen lisäksi myös potilaan taustakulttuurin vaikutukset ja millaiset voinnin vertauskuvalliset ilmaisut siinä pätevät (Wood 2002; Bhui, Mohamud, Warfa, Craig, & Stansfeld 2003). Suomessa on säädetty ensimmäisenä maana Euroopassa laki potilaan asemasta ja oikeuksista eli ns. potilaslaki. Laki on tullut voimaan Laissa säädetään potilaan oikeudesta hyvään hoitoon ja kohteluun, potilaan hoitoon ottamisesta ja siihen liittyvistä periaatteista. Oikeuteen hyvään hoitoon ja kohteluun liittyy ihmisen yksilöllisten tarpeiden huomioiminen. Tämä sisältää muun muassa äidinkielen ja kulttuurin huomioimisen. (Alzheimer-keskusliitto 2005.) Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuonna 1999 selvitysmiehen kielellisten vähemmistöjen saamaa omankielistä hoitoa ja sen turvaamista selvittämään. Selvityksen mukaan kuntien ja kuntayhtymien velvollisuutena on turvata sekä suomen- että ruotsinkielisten sivistykselliset ja yhteiskunnalliset tarpeet yhtäläisin perustein. Vuonna 1995 uudistetun kuntalain mukaan kaksikielisen kunnan on annettava erikielisille asukkailleen palvelua yhtäläisillä perusteilla. Tarkemmat säännöt palvelujen järjestämisestä kunnan tulee kirjata ohjesääntöönsä. Suomen Kuntaliiton suosituksen mukaan näihin ohjeisiin tulee sisällyttää säännöksiä molempien kieliryhmien tarpeiden tasa-arvoisesta huomioimisesta kunnan hallinnossa ja toiminnassa. Kuntalaisilla on oikeus saada omakielistä palvelua kaikilla kunnan toimialueilla. Kunnat ovat velvollisia huolehtimaan siitä, että niillä on palveluksessaan sellaisen kielitaidon omaavaa henkilöstöä, että kielilain säännökset tulevat noudatetuiksi. Esimerkiksi Helsingissä kielitaitosääntö on vuodelta 1976 ja siinä omankielisen hoidon takaamiseksi on erikseen mainittu, että lääkäriltä, ylihoitajalta, apulaisylihoitajalta ja sosiaalihoitajalta vaaditaan vähintään ruotsinkielen tyydyttävä suullinen taito. (Lukkarinen 2001.) Erikoissairaanhoitolain mukaan kaksikielisiä tai erikielisiä kuntia käsittävässä sairaanhoitopiirissä on oltava lautakunta kielellistä vähemmistöä varten. Lautakuntien tehtävänä on huolehtia siitä, että potilas saa sairaanhoitopiirissä erikoissairaanhoidon palveluja omalla äidinkielellään, suomeksi tai ruotsiksi. Lautakunta myös seuraa henkilöstön vähemmistökielen taitoa sekä tekee tätä koskevia ehdotuksia ja valvoo kielitaitovaatimusten noudattamista. (Lukkarinen 2001.)

16 16 Niin sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman (2004) kuin Lukkarisen (2001) selvityksenkin mukaan, vaikka potilaan asema onkin viime vuosien lainsäädännöllisen kehityksen myötä parantunut, haasteena on edelleen palvelujen laadun kehittäminen palvelujen käyttäjän näkökulmasta. Vuorovaikutuksessa, potilaan osallisuudessa ja kohtelussa nähdään edelleen olevan parannettavaa. Palvelua annetaan henkilökunnan ehdoilla ja sillä kielellä, mitä he osaavat. Hoitohenkilökunta kokee kielitaitonsa usein puutteelliseksi ja jopa ahdistuneisuutta siitä, ettei voi kommunikoida asiakkaan kanssa. Lisäksi suomenruotsalaisia, saamenkielisiä, viittomakielisiä ja romanikieltä puhuvia kohtaan esiintyy paljon kielteisiä asenteita, kun he peräävät oikeuksiaan ja yrittävät puhua omaa kieltään. Asenteiden muokkaaminen onkin kaiken muun kehittämistyön perusedellytys. Asenteita on muokattava myös valtion ja kuntien organisaatioissa, jotta omakielisten palvelujen toteuttaminen käytännössä helpottuisi. Palvelun käyttäjän osallistumista hoitoonsa ja hoitotyön laatua yleensä voidaan vahvistaa erilaisilla valtakunnallisilla kehittämisohjelmilla ja hyvien käytäntöjen toteuttamisella. Ihmisten omatoimista suoriutumista tuetaan sekä kunnallisella että valtakunnallisella tasolla. (Sosiaalija terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma , 12 13; Lukkarinen 2001.) Äidinkielen käytön merkitys korostuu vanhusasiakkaiden kohdalla ikääntymisen ja sairauksiin liittyvän näön ja kuulon heikentymisen ja muistihäiriöiden vuoksi. Varsinkin dementoituneille vanhuksille on tärkeää saada käyttää omaa äidinkieltään. (Alzheimerkeskusliitto 2005.) Vanhukset ovat usein sitä mieltä, että puhumalla omaa äidinkieltään he voivat ilmaista itseään syvemmin ja monipuolisesti, mikä puolestaan edesauttaa heitä saamaan esimerkiksi oikeanlaista terveydenhoitoa sitä tarvitessaan (Heikkilä 2004, 32). Esimerkiksi monen Suomeen muuttaneen inkerinsuomalaisen vanhuksen kielitaito on kohtalaisen hyvä, mutta he itse pitävät asiointikieltä viranomaisten kanssa silti vaikeana ja toivovat siihen tukea sekä omankielisen tiedonsaannin ja tulkkien saatavuuden paranemista (Kärkkäinen & Mononen 1999, 82 83). Potilaan itsemääräämisoikeuden toteutumiseksi on hänelle annettava riittävästi hänen hoitoaan koskevista asioista tietoa. Tiedon saantiin liittyy oikeus käyttää äidinkieltään, suomea, ruotsia tai saamea sekä muunkielisten tai aistivammaisten potilaiden oikeus tulkkipalveluihin. Lisäksi tieto on annettava potilaalle riittävän ymmärrettävässä muodossa, jolloin esimerkiksi on vältettävä potilaalle vierasta hoitokielen sanastoa. (Mäki- Petäjä-Leinonen 2004, 17; Hoitotyön työryhmä 2003, 36.) Hyvän hoidon lähtökohtana

17 17 tuleekin aina olla dementoituva ja hänen oikeutensa. Ihmisarvon kunnioittamiseen kuuluu, että dementoituvan oikeuksista pidetään huolta silloinkin, kun hän ei itse siihen kykene. (Valvanne & Rautio 2002, 40.) Valvanne ja Rautio (2002) totesivat yhdessä Suomen dementiahoitoyhdistyksen kanssa Helsingin kaupungin sosiaalivirastolle tekemässään selvityksessä Dementoituneiden hoidon kehittämisohjelma, että äidinkielen merkitys korostuu vanhusasiakkaiden kohdalla ikääntymiseen ja sairauksiin liittyvän näön ja kuulon heikentymisen sekä muistihäiriöiden vuoksi. Varsinkin dementoituville vanhuksille on tärkeää saada käyttää omaa äidinkieltään. Selvityksen mukaan on esimiesten tehtävä huolehtia siitä, että iäkkäitä asiakkaita palvellaan heidän omalla äidinkielellään. Tämän toteutuminen tarkoittaisi, että esimerkiksi Helsingin alueen kotipalveluun tarvittaisiin sosiaaliviraston laskelmien mukaan noin 130 ruotsinkielistä työntekijää lisää. Vanhainkoteihin tulee lisäksi jatkossa perustaa lisää omia osastoja ruotsinkielisille dementoituville. (Valvanne & Rautio 2002, ) Kaksikielisyys hoitotyön haasteena Olemassa on hyvin vähän tutkimusta siitä, miten dementiasairaus vaikuttaa kaksikielisyyteen, mutta tehdyt tutkimukset kuitenkin osoittavat, että sairaus vie hiljalleen aikuisiässä opitun kielen. Esimerkiksi Brasilian japanilaisia Alzheimer-potilaita tutkittaessa havaittiin, että ennen sairastumistaan täysin kaksikieliset vanhukset menettivät ensin myöhemmin oppimansa kielen (Meguro ym. 2003). Ensin on vaikea pitää kielet erossa toisissaan ja taudin edetessä tulee enemmän ja enemmän vaikeuksia puhua ja myöhemmin myös ymmärtää muuta kuin äidinkieltä. Tuo suuria vaikeuksia hoitotilanteisiin, jos dementiaa sairastava henkilö ei tiedosta, ettei hänellä ole hoitajan kanssa sama kieli. Tämä näyttäytyy potilaan ärtymyksenä ja vihastumisena. Toisaalta hoitaja ei välttämättä ole tietoinen tämän sairauden vaikutuksesta kieleen vaan luulee, ettei vanhus vain halua puhua tätä kieltä, jolloin hän alkaa helposti antaa lyhyitä komentoja keskustelun sijasta. Dementiasta kärsivä puolestaan kokee tämän puhuttelutavan loukkaavaksi ja hoitosuhteesta kehittyy nopeasti negatiivinen. (Ekman 1993.) Varsinkin dementoituvalle vanhukselle oman äidinkielen käyttämismahdollisuus hoitosuhteissa luo turvalli-

18 18 suuden tunnetta, koska äidinkieltään puhuessaan hän voi olla varma, että tulee oikein ymmärretyksi ja sitä kautta saa oikeanlaista hoitoa. (Heikkilä 2004, 32). Heikkilän (2004) haastattelemat ikääntyvät ruotsinsuomalaiset ilmaisivat pelkoa siitä, että he unohtavat myöhemmin oppimansa ruotsin kielen taidon, minkä vuoksi he halusivat mahdollisimman pian pois ruotsinkielisiltä hoito-osastoilta, jossa hoitajat eivät ymmärtäneet suomea. Se, että hoidettavilta vanhuksilta puuttuu yhteinen kieli hoitajansa kanssa, herättää helposti epäluuloja vanhuksissa hoitoa ja varsinkin lääkitystä kohtaan. (Heikkilä 2004, ) Roperts (1994) huomasi tutkimuksessaan, että kun yksikieliset sairaanhoitajat opettelivat ja käyttivät edes pieniä fraaseja potilaiden äidinkielellä, kaksikieliset potilaat vastasivat tähän eleeseen ylitsevuotavan positiivisesti. He arvostivat sairaanhoitajien osoittamaa kunnioitusta heidän äidinkieltään kohtaan ja kyseessä olevia hoitajia pidettiin miellyttävämpinä ja helpommin lähestyttävinä. (Roperts 1994.) Kielelliset vähemmistöt hoitotyön asiakkaina Amerikkalaiset tutkijat ovat todenneet, että heikko valtakielen osaaminen on este preventiiviselle hoidolle. Ilman yhteistä kieltä, saadun terveydenhoidon laatu ja hoitoon sitoutuminen jäävät ala-arvoisiksi, kun hoito-ohjeet ja terveiden elämäntapojen merkitys jäävät ymmärtämättä kielimuurin takia. (Mullins ym. 2005, Dreger & Trembeck 2002.) Varsinkin mielenterveyden arvioinneissa käytetyissä kysymyksissä tulee arvioijan olla tietoinen, millaisesta kulttuurista potilas tulee. Esimerkiksi sanonta perhosia vatsassa ei välttämättä aukea somalialaiselle suoraan käännettynä. Toisaalta, vaikka ydinilmaus esimerkiksi ahdistuksen määrästä olisi samankaltainen kahdessa eri kulttuurissa, ei diagnoosiin johtava, sairaudeksi katsottava oiretaso, välttämättä ole identtinen. (Bhui ym ) Kulttuurisesti ammattitaitoisessa hoitotyössä on kiinnitettävä huomiota etnisten vanhuspotilaiden informoimiseen. Sairaanhoitajien työtä tukemaan tehtyjen erilaisten hoitoohjeiden kääntäminen eri kielille mahdollistaa vieraskielisen potilaan ongelmien identifioinnin, ohjauksen ja hoitotyön arvioinnin sekä yksilöllisyyden säilymisen kielimuurista huolimatta (Dunckley & Higginson 2003). Etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluville vanhuspotilaille on kerrottava eri terveysriskeistä ja siitä, kuinka tunnistaa ja vähentää

19 19 näitä riskejä omassa elämässään. Tällöin hoitohenkilökunnan tulee ymmärtää, kuinka kommunikoida erilaisista etnisistä taustoista tulevien vanhuspotilaiden, heidän perheidensä ja ystäviensä kanssa. Tämä taas edellyttää tietoisuutta kulttuurin syvemmästä rakenteesta, rodullisista ja etnisistä eroavaisuuksista sekä sosiaalisista, ympäristöllisistä ja historiallisista tekijöistä terveyskäyttäytymisen taustalla. (Wilson 2005.) Esimerkiksi amerikkalaisen tutkimuksen mukaan, Yhdysvalloissa asuvat kiinalaiset vanhukset saattoivat huonon kielitaitonsa vuoksi olla ymmärtämättä lääkärin heille antamia ohjeita, mutta kulttuuritaustansa vuoksi he eivät aina kuitenkaan uskaltaneet siitä lääkärilleen sanoa. Kiinalaisessa kulttuurissa lääkäri ja hoitohenkilökunta ovat suuria auktoriteetteja ja kysymyksien esittämistä tällaisille henkilöille pidetään Kiinassa epäkunnioittavana. Potilas voi jopa yrittää peitellä terveydenhuoltohenkilöstöltä puutteellista kielitaitoaan. Kun potilas ei ymmärrä saamiaan ohjeita, on vaarana esimerkiksi, että hän käyttää reseptilääkkeiden rinnalla kiinalaisia luonnonlääkkeitä ja tästä voi syntyä hyvinkin vaarallisia yhteisvaikutuksia. (Zhan & Chen 2004.) Jo koulutuksessa tulisikin huomioida valmistuvien hoitotyön ammattilaisten resurssit kohdata eri etnisistä taustoista tulevien potilaiden tarpeita, jotta kieli- ja kulttuurirajat eivät muodostuisi esteeksi hyvälle hoidolle ja informaation jakamiselle (Thomas & Richardson 2000). Robertsin (2000) mukaan, jos terveydenhuollon opetusta annetaan edes osittain joillakin maan vähemmistökielistä, se tuo koulutuksen jälkeisiin vähemmistökielisiin hoitosuhteisiin herkkyyttä ja tehokkuutta. (Roberts 2000). Wilson (2005) taas peräänkuuluttaa yksittäisten hoitotyöntekijöiden tietoisuuden lisäksi organisaatioiden velvoitetta luoda kulttuurisesti ja kielellisesti kompetentti ilmapiiri vanhustenhoitolaitoksiin (Wilson 2005). Davis (2005) on tutkimuksessaan koonnut tuloksia erilaisista dementiahoidon kuntouttavista interventioista. Davisin tutkimuksen mukaan dementoituvaakin on mahdollista opettaa tulemaan toimeen etenevän muistiheikkoutensa kanssa. Ohjeistuksella ja yhteisillä keskusteluhetkillä saatiin tutkimusryhmän dementoituvat pärjäämään kotonaan noin vuoden kauemmin kuin vertailuryhmän vanhukset. Interventiossa on tärkeää käyttää hyödyksi dementoituvalle tuttua kieltä ja kielikuvia ja toistoilla saadaan uusikin tieto jäämään muistihäiriöisen mieleen. (Davis 2005, )

20 20 Ruotsissa tehtiin 2000-luvun alussa selvitys siellä asuvien suomenkielisten vanhusten määrästä ja heidän äidinkielellään saamistaan vanhustenhoitopalveluista. Tarkoituksena oli kartoittaa sitä, millaisilla organisaatiomuutoksilla voitaisiin paremmin vastata suomenkielisten kansalaisten hoidon tarpeisiin. Aineisto kerättiin haastattelemalla vanhuksia, heidän omaisiaan sekä heidän suomenkielisiä hoitajiaan. Omaiset kokivat erityisen tärkeäksi, että heidän omaisensa saivat suomenkielistä hoitoa. Usein vanhustenhoito vähentää omaisen huolta läheisestään vasta, kun hän voi luottaa siihen, että vanhuksen toiveet tulevat hänen hoitopaikassaan ymmärretyksi. Suomenkielisten palveluiden saatavuus vaikutti ratkaisevasti siihen, halusiko vanhus lainkaan ottaa hänelle tarjottua hoitopaikkaa vastaan. Vaihtoehtona ruotsinkieliselle hoidolle saattoi olla jopa muutto Suomeen. Suomenkieliset hoitajat taas kokivat saavansa lisäarvoa työlleen, kun he saivat hyödyntää työssään suomen kieltä. Myös tässä tutkimuksen loppuraportissa kehotettiin Ruotsin maakäräjiä ja kuntia huomioimaan dementiaa sairastavien erityinen tarve saada palveluita omalla äidinkielellään. (Socialstyrelsen 2001.) Opitun kielen unohtamisen seurauksena dementoituva vanhus voi menettää yhteisen kielen myös ruotsissa kasvaneiden lastensa kanssa (Socialstyrelsen 2001). Heikkilän (2004) haastattelemat suomalaiset Ruotsissa asuvat vanhukset mielsivät sairaaloissa työskentelevät sairaanhoitajat ystävällisiksi ja ajattelevaisiksi, kun taas vanhusten hoidossa heidät miellettiin usein henkilöiksi, joilla on epähoidollinen asenne. Hoitotyytyväisyyteen vaikutti suuresti, oliko vanhuksella ja häntä hoitavilla yhteinen kieli. Suomikodissa asuvat vanhukset kokivat saavansa hyvää hoitoa, kun he saivat asua kulttuurisesti tasapainoisessa ympäristössä. Suomenkielen, suomalaisten tapojen ja juhlien sekä yhteisen etnisen taustan omaavat ihmiset ympärillään mahdollistivat suomalaisen identiteetin säilymisen ja hyvät hoitosuhteet sairaanhoitajien kanssa. (Heikkilä 2004, ) Suomessa puhutaan noin 120:tä äidinkieltä, joita puhuvista henkilöistä on lähes täyttänyt 65 vuotta olettamuksen mukaan heistä 7,5 % kärsii dementiasta, jolloin Suomessa saattaa olla lähes 5000 ikääntynyttä, joilla on vaikeuksia suomen kielen kanssa (Sarvimäki 2003, 82). Jo yksistään Helsingin alueella asuu noin muun kuin suomen kansalaisuuden omaavaa 65 vuotta täyttänyttä. Tosin etnisten vähemmistöryhmien ikäjakauma on selvästi perusväestöä nuorempi, keskimäärin vain 5 % on 65 vuotta täyttäneitä. Venäläiset ovat Helsingin suurin etninen vähemmistövanhusryhmä. Heidän tarpeisiinsa toistaiseksi vastaa suhteellisen hyvin oma venäjänkielinen, ortodoksinen

21 21 vanhainkoti. Muissa etnisissä vähemmistöryhmissä on toistaiseksi vain vähän 65 vuotta täyttäneitä, joten heidän palvelutarpeensa dementoituessa ratkaistaan toistaiseksi Helsingissä yksilöllisesti. (Valvanne & Rautio 2002, 40.) Palvelutarpeeseen vaikuttaa myös se, mistä kulttuurista Suomeen on tultu. Esimerkiksi inkerinsuomalaisilla on voimakas suomalainen identiteetti ja Suomeen pääsy voi olla pitkäaikaisen toiveen täyttymys, minkä vuoksi halu sulautua suomalaisuuteen ja suomen kieleen on suuri. Bosnialaiset ja vietnamilaiset ovat tulleet Suomeen pakolaisina, jolloin heillä ei ole välttämättä ollut mahdollisuutta valita kohdemaataan, ja lisäksi näissä kulttuureissa on tyypillistä, että lapset huolehtivat ikääntyvistä vanhemmistaan. Tämä korreloi selvästi heidän motivaatioonsa oppia edes auttavasti pärjäämään suomenkielellä. (Kärkkäinen & Mononen 1999, ) Vuoden 2006 alkaessa Suomen koko väestöstä ruotsinkielisiä oli 5,5 %, yhteensä henkilöä (Väestörekisterikeskus 2006). Ruotsinkielinen väestö on vanhusvaltaisempaa kuin väestö Helsingissä keskimäärin. Yli puolet Helsingin ruotsinkielisestä väestöstä asuu eteläisen ja läntisen suurpiirin alueella. Ruotsinkielisestä väestöstä noin 23 % on täyttänyt 65 vuotta, kaikista Helsinkiläisistä runsas 13 %. (Työryhmäraportti 2004, 29.) Suomenruotsalaiset ovat sekä Suomen että koko Pohjolan suurin kielivähemmistö. Ruotsin kielen perustuslaillisesta asemasta huolimatta monella vähemmistöön kuuluvalla voi olla vaikeuksia selvitä omalla äidinkielellään asioidessaan esimerkiksi viranomaisten kanssa. Erityisesti ruotsinkielisillä vanhuksilla saattaa olla kieliongelmia sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän kanssa, mikäli heille ei pystytä tarjoamaan palveluja ruotsin kielellä. Voi olla, että he eivät ole oppineet koskaan hyvin suomea ja dementia lievänäkin saattaa stressaavissa olosuhteissa pahentaa tilannetta. (Sarvimäki 2003, 83.) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin teettämässä tutkimuksessa selviteltiin suomenruotsalaisten potilaiden ruotsin kielellä saamaansa hoitoa sairaanhoitopiirin sairaaloissa. Helsingin sairaaloissa tehtyjen kyselyiden perusteella voidaan päätellä, että potilaille on tärkeää tai hyvin tärkeää saada puhua lääkäreiden, hoitajien sekä muun sairaalahenkilökunnan kanssa omalla äidinkielellään. Tämä toive ei korreloitunut potilaan

22 22 suomenkielen taidon kanssa, vaan toiveet olivat samansuuntaiset sekä huonosti että hyvin suomea puhuvien potilaiden kohdalla. Hoitajien haastatteluiden mukaan kuitenkin vain 56,3 % kommunikoi potilaansa kanssa hänen omalla äidinkielellään, jos potilas niin toivoi. Loppuraportin mukaan on erittäin huolestuttavaa, että 23,9 % :ssa tällaisista tilanteista hoitaja ei koskaan tai melkein koskaan kommunikoi potilaan kanssa ruotsiksi. Tutkimuksessa ei selvinnyt, onko tähän syynä puutteellinen kielitaito vai ymmärtämättömyys eikä työhöntulohaastatteluissa oltu monessakaan tapauksessa edes kysytty hoitajan ruotsin kielen taitoa. (Helsigfors och Nylands sjukvårdsdistrikt 2004.) Edellä kuvattujen tutkimusten valossa on selvää, että varsinkin ikääntyvät potilaat tarvitsevat hoitoa omalla kielellään. On ymmärrettävää, että maastamme löytyy hyvin vähän mandariinikiinaa osaavaa hoitohenkilöstöä, mutta koska Suomi on kaksikielinen maa, olisi edes ruotsinkielisten terveyspalveluiden saaminen turvattava. Helsingin ruotsinkielisellä terveysasemalla Viiskulmassa on vaikeuksia saada palkattua ruotsinkielistä henkilökuntaa (HNS & Folktinget seminarie 2006). Vanhustyöhön on nykypäivänä vaikeuksia saada suomenkielisiäkään hoitajia, saatikka sitten ruotsia puhuvia hoitotyön ammattilaisia. Havaintojemme mukaan, moni ruotsia edes jotenkuten osaava ei halua tai uskalla sitä käyttää työssään, vaikka jo muutamalla sanalla voisi tulla ymmärretyksi. Tarvitaan siis keinoja hoitohenkilökunnan rohkaisemiseksi toisen kotimaisen kielemme käyttämiseen. 3.3 Ikääntyneen hyvä hoito ja elämän laatu Hoidon laadun arviointi on tällä hetkellä hyvin kustannuksiin, tehokkuuteen ja hoidon näyttöön perustuvuuteen keskittynyttä. Taloudelliset ja tieteelliset arvot ovat vallitsevia ihmissuhdearvojen jäädessä taka-alalle. Eettiset ja esteettiset arvot näyttävät esittävän surullisen pientä osaa hoitotyön arvokeskusteluissa. Koska arvot luovat perustan koko hoitotyön prosessille ja hoitokulttuurille, olisi lisätutkimus tarpeen siitä, mitkä ovat todella niitä arvoja, jotka ohjaavat suunnittelua, päätösten tekoa ja arviointia sekä miten nämä arvot nähdään laadun käsitteellistämisessä. (Sandelin & Sarvimäki 2001.) Sarvimäen ja Stenbock-Hultin (2000) tutkimuksen tarkoituksena oli luoda mittari vanhusväestön elämän laadun arvioimiseksi. Tutkimuksessa elämän laatu määriteltiin koos-

23 23 tuvan tuntemuksista hyvinvoinnista, elämän tarkoituksesta ja arvostuksesta tai itseisarvosta. Mittareiden testauksen tuloksena näyttäisi muun muassa siltä, että vanhuksen itsetunnon määrä on enemmän riippuvainen perheen ulkopuolisten suhteiden määrästä kuin yhteydestä perheen jäseniin. Kontaktit omaan perheeseen näyttivät merkitsevän enemmän elämän tarkoituksen luojina. Tämä tulos osoittaa, että sosiaalisilla suhteilla on eri tehtäviä. (Sarvimäki & Stenbock-Hult 2000.) Elämän laatua voidaan arvioida myös olemassaolon kokemuksen kautta. Se on ihmisenä olemisen peruskokemus. Se on sitä, että elää ja kokee itseään ja ympäristöään. (Nores 1993, 23.) Fyysinen olemassaolokokemus sisältää vankina olemisen, ehtyvien voimien ja fyysisen kärsimyksen kokemukset. Emotionaalinen sisältää ikävöinnin, yksinäisyyden, surun, emotionaalisen kärsimyksen, turvan, toivon ja muistot. Sosiaalinen puolestaan sisältää läsnäolon ja aktiivisuuden (Nores 1993, 39). Sosiaalisten suhteiden merkityksestä vanhuksen elämänlaatuun kertovat Noreksen (1993) tutkimustulokset. Niiden mukaan tärkeimpiä vanhuksen selviytymiseen ja elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä ovat ymmärretyksi ja kuulluksi tuleminen. Mahdollisuus olla oma itsensä ja olla pidetty ja hyväksytty, mahdollisuus huolien purkamiseen, mahdollisuus siihen, että kärsimyksen kokeminen otetaan todesta sekä tuen saaminen, riittävä päiväohjelma, osaston hyvä henki, se ettei tarvitse pelätä hoitajaa, varovaisuus hoidossa sekä halujen ja kannanottojen huomioonottaminen ovat myös tärkeässä asemassa vanhuksen elämän laatua ja hyvää hoitoa mahdollistettaessa. (Nores 1993, 102.) Vanhusten hyvää hoitoa tavoiteltaessa olisi mielestämme hyvä pitää mielessä Näslindh- Ylispangarin (2005) tutkimuksen tulokset siitä, että sosiaalinen ympäristö ja sen turvallisuus elää arkipäivän yhteisöissä, perheessä, naapureissa, ystävissä sekä terveys- ja sosiaalialan ammattilaisissa. Kun vanhuksen olemassaoloa tuetaan eri palveluiden avuilla, vanhus saattaa pärjätä kotonaan pidempään, mutta myös laitoshoidossa vanhuksen olemassaolon tukeminen on merkityksellistä. Hengellisyys on vahvasti läsnä psyykkisessä olemassaolossa ja erityisen tärkeää on säilyttää vanhuksen oman arvon tunne. Elämänkokemus ja elämän aikana koetut kriisit ovat muokanneet vanhuksen persoonaa ja hänellä on syvä ymmärrys asioihin. (Näslindh-Ylispangar 2005, 148.) Alzheimer-keskusliiton hyvänhoidon kriteerien mukaan osaava ja riittävä henkilökunta on hoidon tärkein tae. Dementoituvien hoitotyöhön on tärkeää saada henkilöitä, jotka

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6 Keskittymisharjoitus Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Ikääntymisen myötä hermojärjestelmän kyky ylläpitää Säännöllinen alkoholin nauttiminen nuoruudessa muuttaa

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Kielenhuoltoseminaari 10.4.2015 Tukholmassa Ylitarkastaja Maria Soininen Oikeusministeriö, Helsinki 1 Kielelliset oikeudet Suomessa Suomen perustuslain 17 : Oikeus

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Parempi kokonaisuus. Potilastietojen yhdistäminen otetaan nyt käyttöön

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään

Lisätiedot

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Hiukka Haaparannan olosuhteiden erityisyydestä sekä ohjelman teosta ja seurannasta Ohjelman sosiaalialaa koskeva puoli Vanhus- ja vammaishuolto Yksilö- ja perhehuolto

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista. teoiksi. Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015

MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista. teoiksi. Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015 MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista teoiksi Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015 MMSE:n tekeminen MMSE-testin tekijältä ei edellytetä erityistä koulutusta. Pelkkää MMSE:n tekemistä

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelma Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelman työryhmä Vaasan keskussairaala, Vaasa 6.6.2011. Vähemmistökielinen lautakunta, päivitetty 10.2.2014.

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Koulutus ja osaaminen. Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia?

Koulutus ja osaaminen. Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia? Koulutus ja osaaminen Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia? Koulutus ja osaaminen Kommunikointi virheen sattuessa Mitä johtopäätöksiä tai toiminnan muutoksia virheen rakentava käsittely saa aikaan? Mitkä

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kieli valtionhallinnossa

Kieli valtionhallinnossa Kieli valtionhallinnossa Tässä kappaleessa kerrotaan kielellisistä oikeuksista valtionhallinnossa sekä kuntalaisten näkemyksistä siitä, miten kielelliset oikeudet käytännössä toteutuvat: Kieli viranomaisissa

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys. Eemeli Mikkonen, 2.11.2015, Pie Huolta - Alueellinen Hoitotyönpäivä

Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys. Eemeli Mikkonen, 2.11.2015, Pie Huolta - Alueellinen Hoitotyönpäivä Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys 1. Maahanmuuttajat Suomessa 2. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 3. Eri potilasryhmien erot 4. Miten kohdata eri kulttuurista tulevia potilaita? 5. Monikulttuurisen

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Johdanto Karlskogan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen vuodesta 2012 lähtien. Kunta hyväksyi vähemmistölain velvoitteet tehdessään päätökseen liittymisestä

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 103 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA HOITOHENKILÖKUNNAN VAIHDOSTA RUOTSIN JA SUOMEN KESKEN Terke 2010-497 Esityslistan asia TJA/13 TJA Terveyslautakunta päätti antaa

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

Opas kuulovammaisen potilaan hyvään kohtaamiseen hoitotyössä

Opas kuulovammaisen potilaan hyvään kohtaamiseen hoitotyössä Opas kuulovammaisen potilaan hyvään kohtaamiseen hoitotyössä Johanna Pekkarinen & Jenna Rouhiainen 2014 Sinulle, hoitoalan opiskelija! Käsissäsi on nyt opas, jota tulet todennäköisesti tarvitsemaan jo

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY

Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY 70 75 vuotta täyttäneistä, erityisesti 80-85 vuotta täyttäneistä Arvoperustana iäkkäiden omatoimisuuden ja

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot