vi kku Markku pyöräilee työmatkat 6/2007 kaupungin henkilöstölehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "vi kku Markku pyöräilee työmatkat 6/2007 kaupungin henkilöstölehti"

Transkriptio

1 6/2007 Tampereen kaupungin henkilöstölehti Markku pyöräilee työmatkat

2 PÄÄKIRJOITUS LOKAKUU 2007 SISÄLTÖ Rakennetaan ihmettelystä 2 ARI JÄRVELÄ Työhuoneeni oven vieressä on jo kymmenen vuotta vanha nimipäiväkortti, jonka olen kiinnittänyt seinään kortin tekstin takia: Rikkautta on taito ihmetellä. Sanoissa vanha hokema ei se ole tyhmä joka kysyy on kirjoitettu vähän toiseen muotoon. Mielestäni laittamattomasti sanottu, miettii sitten kumpaa versiota hyvänsä. Tänä vuonna Suomen kuntakeskustelua on hallinnut kunta- ja palvelurakenneuudistus. Parashankkeena tunnetutulla uudistuksella halutaan turvata hyvät palvelut suomalaisille myös tulevaisuudessa. Tähän pyritään muun muassa vahvistamalla kunta- ja palvelurakennetta sekä tehostamalla palvelujen tuotantotapoja. Tampereella kuntaliitoskeskustelu ei ole ollut ajankohtaista lähinnä naapurikuntiemme suuruuden vuoksi. Tampereen kaupunkiseudulla merkittävin hyöty Paras-hankkeesta saadaan siitä, että sen avulla voidaan konkretisoida ja aikatauluttaa seutuyhteistyötä. Seutuyhteistyön kärkiesimerkki on Tampereen ja Pirkkalan kaavailema yhteistyö, jossa Tampere järjestää vuoden 2010 alusta alkaen terveydenhuollon palvelut Pirkkalaan niin sanotulla isäntäkuntamallilla. Muutoksen myötä Pirkkalan perusterveydenhuollon henkilöstö siirtyy Tampereen palvelukseen. Muutoin Paras-hanke on Tampereella pääosin nojautunut jo aiemmin tehtyihin linjauksiin. Itse olenkin ihmetellyt sitä, että onko Paras isojen kaupunkien Paras ollenkaan vai löytyykö Paras omasta aktiivisesta toiminnastamme. Tampereella on tulkittu niin, että toimintamallimme uudistus vastaa jo pitkälti niihin vaateisiin, joita Paras on kunnille asettanut. Jos Parasta pidetään kuntakentän suurimpana uudistuksena vuosisataan, voidaan Tampereen toimintamallin uudistusta pitää suurimpana yksittäistä kuntaa koskevana uudistuksena. Erilaisissa tapaamisissa mallimme herättää uteliaisuutta ja jopa ihmetyksen sekaista kunnioitusta. Mallissamme eletään nyt normaalia muutosprosessin vaihetta: mallin käytännön vahvuudet ja heikkoudet ovat nousseet pintaan. Keskustelumme kiertyy helposti mallin heikkouksiin. Monelta suunnalta kuuluu jupinaa siitä, että se tai tämä ei toimi, ja kyllä ennen oli paremmin. Jupinan pitäisi kuitenkin löytää kanavansa mallin kehittämiseen; sillä tavoin pystymme yhdessä puuttumaan epäkohtiin. Niin, ehkäpä vanha viisaus ei se ole tyhmä joka kysyy pitäisi jalostaa nimipäiväkorttini henkeen sopivasti muotoon: Rikkautta on taito ihmetellä ja rakentaa ihmettelystä. Reija Linnamaa vs. strategiapäällikkö 2 Pääkirjoitus VILKKU 43. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, Tampere PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell, juttuideat ja -vinkit tai VILKKU INTER NETISSÄ TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA Painoyhtymä Oy, Porvoo ISSN SEURAAVA VILKKU ilmestyy lokakuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava mennessä päätoimittajalle. Toimi tuksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Ville Saha. Markku Koskinen Supasta on työmatkapyöräilijä. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskijalle. 3 Esimiespäivä Vapriikissa 4 SAP-toiminnanohjausjärjestelmä etenee vähitellen 6 Tiesitkö Paras-hankkeesta? 7 Kunta-alan palkkoihin tulossa korotuksia 8 Kaupunginhallitus vieraili Unkarissa 9 Raili Majala kokeili ope-tet:iä 10 Supalaiset liikkuvat ahkerasti 13 Looraan saa tehdä omia sivuja 13 Kurun metsäoppilaitos 70-vuotias 14 Pirkanmaan tulkkikeskus jatkaa Pohjolankadulla 15 Jarmon Kilpi siirtyi Tampereen Vedelle 16 Tuumasta toimeen -hanke tukee lapsiperheitä 17 Halo tiedottaa 17 Työmatkalipun käyttö laajeni 18 Uusia johtajia ja nimityksiä 18 Matkailutoimi muuttui GoTampereeksi 19 Kiitoksia ja ilmoituksia 20 Tampereen raatihuoneesta ilmestynyt uusi kirja

3 TEKSTI Raija Lindell KUVAT Ari Järvelä Koen tarvitsevani henkilöstöjohtamiseen työkaluja ja niitä toivon saavani tulevassa esimieskoulutuksessa, kertoo Anne Mäkinen, Hallilan päiväkodin tuore johtaja. Hän ja yli 250 muuta kaupungin palkkalistoilla olevaa esimiestä osallistui esimiespäivään syyskuussa Museokeskus Vapriikissa. Pidän päiväkodinjohtajien aluetiimijärjestelmää erittäin toimivana foorumina, jossa saan säännöllisesti vertaistukea esimiestaitoihini, kertoo Mäkinen esimiehenä olemisen alkumetreistään. Esimiespäivä oli lähtölaukaus Tampereen kaupungin hallintopalvelukeskuksen järjestämälle esimieskoulutukselle, joka käynnistyi syyskuussa ja jatkuu ensi kevääseen saakka. Tarkoitus on kehittää kaupungin palveluksessa olevien esimiesten taitoja ja tietoja monilla esimiestyön osa-alueilla. Lisäksi tämän vuoden loppuun mennessä pitäisi olla hahmotettuna Tampereen kaupungin oma esimiestyön malli, mitä Tampereen kaupunki edellyttää esimieskunnaltaan. Esimiestyö vaikuttaa ratkaisevasti työyhteisön onnistumiseen ja menestykseen. Tiedämme, että esimiestyölle voi asettaa paljon tavoitteita: kaupunki hakee esimiestä, joka on avoin, vuorovaikutustaitoinen, rohkea ja aloitteellinen. Työ on haasteellista, mutta palkitsevaa. Mutta huomatkaa, kaikkia näitä tarvittavia taitoja on mahdollista oppia ja opetella, pohjusti henkilöstön ke- Esimiehille kerrottiin Vapriikissa esimiestyön mallista, joka kehitetään esimiesten ja työntekijöiden mielipiteiden tuella. Esimiehet pohtivat työnsä haasteita Vapriikissa hittämispäällikkö Niina Pietikäinen Esimiespäivänä. On oleellista, että esimies tietää, millaisessa toimintaympäristössä hän toimii ja mitä uusi toimintamalli tarkoittaa esimiestyössä. Lisäksi on huomioitava useita eri osatekijöitä, jotka vaikuttavat kasvavassa määrin toimintaympäristöömme kuten henkilöstön ikääntyminen, kilpailu osaavasta henkilöstöstä ja uuden teknologian tuomat haasteet työlle ja sen tekemiselle. Tampereen kaupungin arvot ja toimintaperiaatteet on avattu kaupunkistrategiassa, mutta mitä ne tarkoittavat esimiestyössä ja tavassa johtaa tätä kaupunkia, näihin seikkoihin Pietikäinen haluaa koota esimieskoulutukseen osallistuvilta esimiehiltä ja työntekijöiltä hyviä vinkkejä. Esimiestyön malli tehdään yhdessä. Kaipaan teiltä kaikilta apua mallin kehittämisessä. Työntekijät voivat osallistua intran välityksellä mallin kehittämiseen, sillä intraan tulee vastausmahdollisuus kysymykseen Mi- Tuija Roininen (vas.) Leila Lilja ja Anne Mäkinen kävivät Esimiespäivän aikana kuuntelemassa Helka Piristä. Hänellä oli tosi hyviä näkökulmia kiireiseen työpäivään. 3

4 Sapissa 4 Petri Mattila aikoo osallistua esimieskoulutukseen ja toivookin, että koulutuksen anti olisi sisällöltään hedelmällistä. Mika Harinen odottaa saavansa esimieskoulutuksessa vinkkejä työarkeensa niin opettajilta kuin myös muilta esimiehiltä. ten ominaisuuksia arvostan esimiehessä?, Pietikäinen kertoi. Itseä uskallettava armahtaa Työmme on niin vahvasti palvelutyötä, jossa ei voi kangistua kaavoihin, vaan palautetta sekä koulutusta omassa työssä tarvitaan jatkuvasti, painottavat päiväkodinjohtajat Tuija Roininen ja Leila Lilja. He katselevat asioita 30 vuoden työkokemuksen perspektiivistä ja arvostavat sitä, että kaupunki on järjestänyt hyvin täydennyskoulutusta, ainakin päiväkotien työntekijöille. Roininen ja Lilja kuuntelivat tarkasti Helka Piristä, joka puhui Vapriikissa esimiestyöstä nykyisissä muutoksissa ja tulevaisuuden haasteista. Hänellä oli tosi hyviä pointteja. Pirinen korosti itsensä armahtamista, kaikkea ei tarvitse tietää ja taitaa eikä kaikessa voi olla mukana. Tärkeintä on löytää omaan työhön oleellisimmat lähestymiskulmat uudistusten ja muutosten keskellä. Työelämässä vauhti on nykyään niin kovaa, että myös omaan jaksamiseen on kiinnitettävä huomiota, Lilja ja Roininen poimivat Pirisen puheesta eväikseen. Vs. Toimistoesimies Petri Mattila Ehkäisevän päihdetyön toimistosta ja vs. vastaava ohjaaja Mika Harinen Nopean puuttumisen perhetyöstä seurasivat kiinnostuneena esimiespäivän antia. He odottavat alkavalta koulutukselta asiantuntevaa ja motivoivaa sisältöä. Kummallakin on takanaan vasta muutama kuukausi esimiestyötä. Mattila ja Harinen toivovat, että koulutuksesta saisi hyötyä työpäiviin, joissa vuoropuhelu ja vuorovaikutus moneen suuntaan korostuu. Harinen pitää haastavana asemaansa, jossa hänen on toimittavana linkkinä ja viestinviejänä kentällä työtätekevien ja ylempien esimiesten välillä. Vinkit niin koulutukseen osallistuvilta muilta esimiehiltä kuin itse kouluttajilta ovat tervetulleita, Mattila ja Harinen sanovat. Esimiehet vastasivat kyselyyn Kaupungin esimieskoulutus muodostuu yhdeksästä teemasta. Tämän vuoden puolella pureudutaan muun muassa seuraaviin aiheisiin: Ammattina esimies, Rekrytointi ja palvelussuhteen alkaminen, Kannustava palkitseminen, Toiminnan suunnittelu ja talous sekä Kehityskeskustelut. Koulutusjaksot ovat kestoltaan yleensä puolen työpäivän mittaisia, ja ne jatkuvat koko ensi kevään eri teemoilla. Ilmoittautuminen eri jaksoille on meneillään. Koulutuksen suunnittelun tukena on käytetty syyskuussa toteutettua esimiestyön kyselyä. Lähes 600 kaupungin esimiestä vastasi kyselyyn, jossa he arvioivat sekä itseään esimiehenä että omaa esimiestään. Kyselyn teki Life Works Consulting Oy, jonka tutkijat Tarja Pietiläinen ja Essi Forsström olivat Vapriikissa kertomassa tutkimustuloksia esimiehille. Kyselyn perusteella kaupungin esimiehet ovat helposti lähestyttäviä ja antavat tilaa itsenäiseen työskentelyyn. Työpaikoilla myös kannustetaan yhdessä tekemiseen ja oma esimies pystyy viemään hyvin eteenpäin yksikön kehitysehdotuksia. Kyselyn mukaan esimiehet kokevat tärkeäksi panostaa nykyistä enemmän alaisten ajankäytön ohjaamiseen niin, että tavoitteet saavutetaan. Kaupungin strategiaa ja suunnitelmia arvioitiin hyödynnettävän esimiestyössä heikosti. Keskeisiksi kehittämiskohteiksi nousivatkin tilaaja tuottaja-mallin opettaminen alaisille sekä uuden talousajattelun sisäistäminen. Vastanneet kokivat myös, että omat esimiehet eivät neuvottele riittävästi palvelussuhde-etuuksista ja palkitsemisperusteista ylemmän tason kanssa, eikä heillä ole aikaa luoda tehokasta työilmapiiriä. Tutkimustuloksiin voi tutustua tarkemmin intrassa, jossa on Ajankohtaisissa linkki sivuille SAP:n käyttöönotosta on kulunut aikaa reilu puolitoistavuotta. SAP:n käytön oppiminen on hankejohtaja Jussi Laitisen mukaan vienyt enemmän työtä, kuin alun perin osattiin odottaa. Prosesseja ja toimintoja on yhdenmukaistettu koko ajan käyttöönoton yhteydessä, mutta toisaalta SAP on lisännyt myös tehtävien määrää muun muassa ylläpidossa, hän laskee. TEKSTI Aino Siippainen KUVAT Ari Järvelä Hyötyjen saatavuus on suunniteltu pitkällä tähtäimellä ja ne ilmenevät vaiheittain. Nyt näyttäisi siltä, että hyödyt toteutuvat ennemmin kun eivät toteutuisi. Tosin sen, miten oikeasti käy, näkee vasta noin viiden vuoden päästä, Laitinen sanoo. Aikoinaan SAP:iin siirryttiin pääosin tilaaja tuottaja-mallin takia. Vanha järjestelmä koostui useista eri järjestelmistä ja oli vaikeasti muutettavissa toimintamallin uudistusta vastaavaksi. Uudistuksessa yhteensä noin 20 järjestelmää korvattiin yhdellä, Laitinen kuvailee. SAP-toiminnanohjausjärjestelmän ensimmäinen vaihe käynnistettiin vuoden 2006 alussa, jolloin käyttöön tulivat taloudenohjauksen prosessit, hankinta- ja materiaalihallinnanprosessit sekä henkilöstön perustietojen hallinta. Samassa yhteydessä uudistettiin ostoslaskujen kierrätysjärjestelmä. Viime kevät valmistauduttiin tänä syksynä käyttöön tulevaan toiseen vaiheeseen. Se tuo mukanaan muun muassa itsepalvelutoiminnot. Näitä ovat talousraportointi sekä erilaiset henkilöstön itsepalvelutoiminnot kuten sisäisten työpaikkojen

5 tilanne vakiintunut haku, kurssi-ilmoittautumiset ja osaamiskartoitusten tekeminen. Vapautus paperirumbasta Henkilöstösuunnittelija Pasi Laine vakuuttaa, että eteenpäin mennessä hyödyt lukuisten järjestelmien vaihtamisesta yhteen tulevat varmasti esille. Laineella SAP toimii työkaluna muun muassa raportoinnissa ja henkilöstörekisterinä. Henkilöstöhallinnon puolella SAP:n käyttöönoton ensimmäinen vaihe koski pääasiassa henkilöstön tietojen tallentamista järjestelmään eli SAP:sta rakennettiin kaupungin henkilöstörekisteri. Pienistä murheista huolimatta tämä vaihe saatiin lopulta rullamaan ja uskon, että siitä myös saadaan toimiva kokonaisuus. Seuraavassa vaiheessa henkilörekisteri kasvaa monipuolisemmaksi. Järjestelmään tallennetaan muun muassa henkilöstön osaamista ja koulutuksia. Sieltä tulee jatkossa näkymään muun Jukka Suojanen tuli kehittämään SAP:ia Henkilöstösuunnittelija Pasi Laineen mielestä tärkeintä on tällä hetkellä kehittää SAP:n helppokäyttöisyyttä. Tampereen Logistiikan kehitysinsinööri Tarja Matomäki arvelee, että kun SAP:n perustoiminnot muodostuvat rutiiniksi, käyttäjät alkavat kaivata lisäkoulutusta ja vaatia järjestelmän kehittämistä eteenpäin. TEKSTI Raija Lindell Konsernihallinnon tietohallintoyksikössä kehityspäällikkönä syyskuussa aloittanut diplomi-insinööri Jukka Suojanen ottaa vähitellen SAP ERPasiat haltuunsa Jussi Laitiselta, joka siirtyy uusiin tehtäviin vuoden vaihteessa. SAP on tuttu Suojaselle entisestä työpaikasta UPM:n Valkeakosken tehtaalta, jossa hän ehti olla töissä seitsemän vuotta. SAP on tuttu järjestelmänä, mutta luonnollisesti nyt olen perehtynyt siihen, mitä järjestelmä kaupunkikonsernissa pitää sisällään. Paletti on aika haastava ja osin hankalakin. SAP on hyvä järjestelmä, se toimii. Mutta kun se on uusi, se vaatii käyttöönottovaiheessa ja ensimmäisinä vuosina käyttäjiltään kärsivällisyyttä. Onhan se alussa varmasti kökkö ja kankea, myönnän sen. Suojanen arvioi, että parin vuoden sisällä SAP:n lastentaudit saadaan vähitellen pois. Rutiinit ja toisto tuovat varmuutta. Suojasen päätehtäviin kuuluu SAP-projektin eteenpäin vieminen ja edelleen kehittäminen. Hänen mielestään siinä on oleellista olla kuulolla, kysellä ja kuulostella eri tahoilla, mitä järjestelmästä halutaan ja mihin suuntaan sitä esimerkiksi konsernin johto haluaa viedä. Alussa niin puhdas kalenteri on alkanut vähitellen täyttyä kokouksilla ja tapaamisilla, Suojanen naurahtaa. Laskentapäällikkö Kristiina Michelsson ja laskentasuunnittelija Sanna Liljaranta talous- ja strategiaryhmästä ovat tekemisissä SAP:n kanssa päivittäin. Kehityspäällikkö Jukka Suojanen tietohallinnosta keskittyy SAP:iin. 5

6 Tiesitkö 6 muassa työntekijän kielitaito tai onko hän käynyt esimerkiksi ensiapukoulutuksen, Laine kertoo. Toisessa vaiheessa otetaan käyttöön myös rekrytointijärjestelmä. Tämä vapauttaa meidät paperirumbasta ja tiedot työnhakijoista saadaan entistä nopeammin esimiehille. Loppuvuoden aikana on SAP: lta tulossa paljon uutta, jota on Laineen mukaan väännetty hartaudella kasaan. Nyt olisi tärkeää saada käyttäjiltä ilmoituksia tarpeista ja ongelmista, jotta saisimme kehitettyä SAP:sta entistä toimivamman niin se olisi mahdollisimman hyödyllinen kaikille käyttäjilleen. Oppi perille kantapään kautta Johdon raportointi on osa talous- ja strategiaosaston laskentapäällikön Kristiina Michelssonin toimenkuvaa. Hänelle taloudenseurannassa SAP on päivittäinen työväline. Syksyllä käyttöön tuleva johdonraportointi helpottaa taloudesta vastaavien esimiesten työtä oman yksikkönsä talouden seuraamisessa ja analysoinnissa. Lisäksi työ koko konsernin talouden taloustilanteen arvioimisessa helpottuu. Raportointi SAP:sta yksinkertaistuu siten, että samalta raportilta löytyvät muun muassa vertailutiedot eri kausilta sekä ennuste. Myös läpinäkyvyys parantuu, kun tiedot ovat helpommin saatavissa ja hallittavissa. SAP on väline, jolla on mahdollista tuottaa monipuolista tietoa, joten meidän on jatkossa pyrittävä yhä paremmin hyödyntämään tällaista integroitua järjestelmää. Haasteena Michelsson näkee valtavan oppimisen määrän, mitä uusi järjestelmä on edellyttänyt. Aikaa ja työtä tämä on vaatinut ja toisinaan opitaan vasta kantapään kautta. Laajassa järjestelmässä on osattava valita oikeat asiat ja pystyttävä käyttämään niitä hyväksi. Uudella tavalla ajattelua SAP kuuluu päivittäin myös Tampereen Logistiikan kehitysinsinöörin Tarja Matomäen työkuvaan. Hän on ollut kaupungin palveluksessa viime syksystä lähtien, jolloin SAP oli ollut käytössä jo jonkin aikaa. Kun aloitin työt, muutostilanne oli vähän rauhoittunut, ja pahin vaihe ylitetty. Nyt perustoiminnot alkavat olla tuttuja, varsinkin niille, jotka työskentelevät SAP:in kanssa päivittäin. Matomäki arvelee, että kun perustoiminnot muodostuvat rutiiniksi, käyttäjät alkavat kaivata lisäkoulutusta ja vaatia järjestelmän kehittämistä eteenpäin. Ensi vuoden tavoite on järjestää koulutusta, jossa järjestelmää käydään läpi syvällisemmin. Koulutustarpeista esitettyjä toiveita otetaankin vastaan jatkuvasti ja lisätoiveet ovat tervetulleita. Kokonaisuudessaan Matomäki on ollut erittäin tyytyväinen järjestelmään. Kun on vain yksi järjestelmä, jota kaikki käyttävät, yksinkertaistuu moni asia. Ihmisten siirtyminen työtehtävästä toiseen helpottuu. Myös virheiden määrä esimerkiksi kirjanpidossa pienenee, kun tietoja ei tarvitse siirtää järjestelmästä toiseen. Suurin vaikeus Matomäen mukaan koko muutoksessa on ollut jokaisen henkilökohtaisen toimintatavan muuttaminen vanhasta järjestelmästä uuteen. Jokainen toiminnanohjausjärjestelmä toimii tietyn logiikan mukaan, joten ensin on opittava ajattelemaan uudella tavalla uuden ohjelman kanssa. Lisäksi on huomioitava, että uuttakin ohjelmaa kehitetään ja muutetaan käyttöönoton jälkeenkin aina kulloisiakin muuttuneita tarpeita vastaavaksi, Matomäki painottaa. Paras lisää yhteistyötä Monissa Suomen kunnissa kunta- ja palvelurakenneuudistus (Paras) on herättänyt kiivaan keskustelun kuntaliitosten tarpeesta. Tampereen seudun kunnat pysyvät itsenäisinä. Hankkeen myötä seudullinen ajattelu on voimistunut. Alueen kunnat ovat päättäneet kehittää yhteistyössä koko seudun palveluja, asumista, liikennettä ja maankäyttöä. Yhteistyön tavoitteena on seuturakenne, jossa kuntalainen ei huomaa kuntien välisiä rajoja. Paras-hankkeen tavoitteena on muun muassa: parantaa tuottavuutta hillitä kuntien menojen kasvua kehittää kuntien järjestämien palveluiden ohjausta varmistaa kansalaisten saataville hyvälaatuiset palvelut koko maassa Paras-hanke Lakisääteinen kunta- ja palvelurakenneuudistus Edellyttää kuntaliitoksia tai yhteistoimintaalueita Vähintään asukkaan väestöpohja Tampereen seudun kuntayhtymä Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi ja Orivesi Yhteistyösuunnitelman hankkeita: Elinkeinostrategia ja seudullinen elinkeinoyhtiö Perusterveydenhuollon, päivähoidon ja perusopetuksen palveluverkkoselvitys Lukioyhteistyöhanke Seudullinen asuntoohjelma ja maakäyttösuunnitelma Seudullinen liikennejärjestelmä-suunnitelma Alueellisen työterveyshuollon hanke Selvitys toimitilahallinnosta ja -palveluista Seudullisten eläinlääkäripalvelujen organisointi Seudullinen tietohallinto -hanke Pirsos Kehitysvammaisten erityishuoltopiiri Järjestää laitoshoitoa ja avohuollon tukitoimenpiteitä 26 kuntaa, 50 toimintayksikköä eri puolilla Pirkanmaata 800 työntekijää

7 Kunta-alalle uudet työehtosopimukset Kunta-alan uusien virka- ja työehtosopimusten mukaan palkkoja korotetaan alkaen yleiskorotuksella. Laskentateknisistä syistä korotus maksetaan viimeistään joulukuun palkanmaksun yhteydessä. Yleiskorotusta tai henkilökohtaisen lisän korotusta ei makseta Tehyn jäsenenä olleen palkkaan. TEKSTI Raija Lindell Valtakunnallisesti uuden sopimuksen piirissä on lähes 90 prosenttia kuntien henkilöstöstä eli yhteensä noin palkansaajaa. Sopimus koskee kunnallista yleistä virkaja työehtosopimusta (KVTES) sekä opetusalan sopimusta, lääkärisopimusta, teknisten sopimusta ja tuntipalkkaisten sopimusta. Lisäksi sopimukseen sisältyy pöytäkirjat samapalkkaisuuden edistämisestä ja palkkakilpailukyvyn ylläpitämisestä kunnissa ja kuntayhtymissä sekä kunnallisen alan työelämän kehittämisasioita koskevista neuvotteluista. TNJ:n jäsenjärjestöistä lähi- ja perushoitajia edustava SuPer hyväksyi työnantajan tarjouksen syyskuun lopulla olleessa kokouk- sessaan, mutta sairaanhoitajia edustava Tehy hylkäsi sen. Mitä korotetaan? Kuukausipalkkaisilla tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen, opetusalan sopimuksen, lääkärisopimuksen ja teknisten sopimuksen piirissä 3,4 prosentilla, jos se on vähintään 1588,24 euroa. Jos tehtäväkohtainen palkka on alle 1588,24 euroa, sitä korotetaan 54 eurolla kuukaudessa. Myös palkkahinnoittelujen alarajoja on korotettu yleiskorotuksella. KVTES vähimmäispalkka (3 ) on lukien 1 267,59 euroa. Kuukausipalkkaisilla henkilökohtaista lisää korotetaan 3,4 prosentilla. Omassa kodissaan työskentelevän perhepäivähoitajan tehtäväkohtaista palkkaa ja henkilökohtaista lisää korotetaan lukien 3,8 prosentilla. Teknisen sopimuksen piirissä henkilökohtaista lisää ja erillislisää korotetaan kumpaakin sillä prosenttimäärällä, jolla tehtäväkohtaista palkkaa on korotettu. Lääkäreillä myös omalääkärin väestöosaa korotetaan 3,4 prosentin yleiskorotuksella ja yliopistosairaaloiden sivuviranhaltijoiden palkkioita ja henkilökohtaista lisää 3,4 prosentilla. Luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille uudet korvaukset Myös luottamusmieskorvaukset nousevat Uudet korvaukset riippuvat edustettavien lukumäärästä. Korvauksen suuruus on 53 euroa kuukaudessa, mikäli edustettavia on 5 79 henkilöä, 67 euroa, kun edustettavia on , 80 euroa, kun edustettavia on , 105 euroa, kun edustettavia on ja 138 euroa, kun edustettavia on vähintään 340. Varsinaiselle työsuojeluvaltuutetulle maksetaan lukien työsuojeluvaltuutetun korvausta 53 euroa kuukaudessa. Korvaus on osa varsinaista palkkaa ja uusi sopimusmääräys. Tuntipalkka-alueella työsuojeluvaltuutetun korvaus lukien on 0,32 euroa per tunti. Tuntipalkkaisella henkilöstöllä palkkoja korotetaan tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 32 senttiä tunnilta, kuitenkin vähintään 3,4 prosenttia. Sopimuksiin sisältyy lisäksi joulukuussa 2007 maksettava 270 euron suuruinen kertaerä, ns. jouluraha, joka on samansuuruinen kaikille kunnan työntekijöille. Sopimusten selostustilaisuus pidetään lokakuun lopulla, asiasta ilmoitetaan intran ajankohtaisissa tiedotteissa sekä KOH-TI-TU-LI -jakeluna. Seuratkaa myös KT:n verkkosivuja, jossa on tietoa uusista virka- ja työehtosopimuksista vuosille

8 Kaupunginhallitus vieraili Unkarissa Tampereen kaupunginhallitus ja sen työskentelyyn osallistuvia virkamiehiä teki syyskuun lopussa nelipäväisen matkan Unkariin. Tutustumiskohteena oli nimenomaan Tampereen unkarilainen ystävyyskaupunki Miskolc ja maan pääkaupunki Budapest. Heti matkan ensimmäisenä päivän kaupunginhallitus tapasi Miskolcin varapormestarin Fedor Vilmosin. Hänen kanssaan kaupunginhallitus puhui uusista yhteistyömuodoista ja Vilmos tutustutti vieraansa myös Miskolcin hallintoon. Vilmos muisteli viime vuonna tekemäänsä vierailua Tampereella, ja erityisesti hän ihasteli, entisen teollisuuskiinteistön, nykyisen Museokeskus Vapriikin tiloja. Miskolc painii nyt samanlaisten ongelmien kanssa kuin Tampere taannoin:tyhjiin teollisuuskiinteistöihin olisi saatava elämää ja niihin haetaan luovia käyttöratkaisuja. Tiloja saneerataankin nyt nykyajan vaatimusten mukaisiksi. Tavoitteena on tuoda niissä esiin kaupungin rikas ja monipuolinen taide- ja kultuurielämä. Finnagora on ikkuna Suomeen Kaupunginhallituksen matka jatkui Miskolcista Egerin viinialueen kautta Budapestiin, jossa tamperelaiset vierailivat Suomen kulttuurin, tieteen ja talouden keskuksessa, Finnagorassa. Keskus tekee tunnetuksi suomalaista kultturielämää. Keskuksen toiminnanjohtaja Hanna-Leena Helavuori esitteli talon toimintaa ja korosti erityisesti verkostojen luomisen tärkeyttä. Helavuoren mukaan Unkarissa elävä myönteinen suhtautuminen suomalaisiin on suuri apu hedelmällisten verkostojen synnyttämisessä. Pormestari Timo P. Nieminen tapasi Budapestin pormestari Gábor Demszkyn kahden kesken, kun muut matkalaiset olivat tutustumassa Suomen suurlähetystöön. Niemisen mukaan keskustelut pormestari Demszkyn kanssa käsittelivät maiden välisiä kulttuuriyhteistyöhön liityviä mahdollisuuksia. Suurlähetystössä tuore suurlähettiläs Jari Vilén kertoi vierailleen Unkarin poliittisesta tilanteesta ja omasta työstään. Vilen aikoo tehdä kerran viikossa maakuntamatkan ja kiertää kaikki Unkarin 56 kuntaa. Finpro välittää yritysnäkökulmaa Suurlähetystössä tamperelaiset saivat kuulla myös Finpron toiminnasta Unkarissa. Talouselämän ja investoijien näkökulmasta kertoi Sami Humala. Finpro on suomalaisten yritysten perustama rekisteröity yhdistys, jonka jäseniä ovat yritysten lisäksi Elinkeinoelämän Keskusliitto ja Suomen Yrittäjät. Finpro edesauttaa suomalaisten yritysten kansainvälistymistä. Esimerkiksi Nokia Oyj:llä on Unkarin Komaromissa tehdas. Miskolc on ollut Tampereen ystävyyskaupunki vuodesta Unkarin kolmenneksi suurimmassa kaupungissa on asukkaita noin Miskolcissa on suuria rauta- ja terästehtaita sekä kone- ja moottoriajoneuvoteollisuutta. Tiiviin vierailun viimeisenä iltana kaupunginhallitus ja virkamiehet pääsivät Tonavalle jokiristeilylle. Nelipäiväinen matka tuli maksamaan noin euroa. 8 Miskolcin kaupungin 12 kilometrin mittaista pääkatua liikennöivät raitiovaunut. Budapestin pormestari Gábor Demsky ja Tampereen pormestari Timo P. Nieminen keskustelivat lounastapaamisessaan kulttuuriyhteistyöstä. Finnagorassa kaupunginhallitus kuuli Suomen ja Unkarin yhteistyöverkostoista. Miskolcin keskustan läpi virtaavan Sajo-jokea on käytetty hyväksi keskustan elävöittämisessä. KUVAT ANNA-MARIA MAUNU

9 Lehtoreille kehitettiin ope-tet Opetustyöhön etsitään uusia tuulahduksia tä ja laitoksen tutkimustoiminnasta. Erityisesti hän arvostaa tutustumista IMT:n bioteknologian koulutusohjelman parissa työskenteleviin henkilöihin ja heidän tehtäviinsä. Keskustelin myös laitoksen opiskelijoiden kanssa, ja käsitykseni siitä, mitä he alasta kiinnostuneina edellyttäisivät lukion biologian opetukselta, täsmentyi. Lisäksi osallistuin ensimmäisen vuoden bioteknologian opiskelijoiden geenitekniikka-aiheiselle Raili Majala kannustaa lehtoreita rohkeasti kurssille, jossa tehtiin osin minulle tarttumaan uuteen TET-mahjoituksia. Kurssin vetäjä, tutkijaksi tuttuja ja osin uusia laboratoriohardollisuuteen ja kouluttautuva Juha Määttä innostui tutustumaan myös IMT:n ja lukiolaisten yhteisen oman opetusalan sisältöjä Määtän innostuksen siivittä- kurssin järjestämisestä. tukeviin tutkimuslaitoksiinmänä Majala suunnitteli lukiolaisille Molekyylibiologian perusteista järjestöihin tai kurssin ensi toukokuuksi. Kurssille yrityksiin. on ilmoittautunut 18 opiskelijaa. Laboratorioharjoituksia ohjaavat IMT:n tutkijakoulutettavat yhdessä lukion biologian opettajan kanssa. Kurssi toteutetaan kouluajan ulkopuolella. Yhteistyön tarkoitus on innostaa lukion opiskelijoita alalle. Samoin yliopistoväen on hyvä olla siihen maailmaan yhteydessä, josta heidän opiskelijansa tulevat, Majala sanoo. Hän kehuu projektiksi kasvaneen kokemuksen tuntuvan 25 opettajatyövuoden jälkeen hienolta saavutukselta ja tärkeältä, koska se synnytti opiskelijoille jotain konkreettista. Tällä tavalla toimme kaukaiselta kuulostavaa yliopistomaailmaa koulun arkeen ja avasimme väyliä sekä madalsimme kynnyksiä. TEKSTI JA KUVA Aino Siippainen Lehtoreilla on tästä syksystä alkaen mahdollisuus 2 3 päivän mittaiseen ope-tet:iin, jonka Tampereen kaupungin lukiotoimi tarjoaa opettajilleen. Perinteisen jatkokoulutuksen sijaan aineenopettaja voi tutustua yritykseen, tutkimuslaitokseen, järjestöön, säätiöön tai viranomaiseen, joka soveltaa toiminnassaan erityisesti hänen oppiaineensa sisältöjä. Sammon keskuslukion biologian ja maantieteen lehtori Raili Majala pääsi kokeilemaan ope-tet:iä viime huhtikuussa pilottina. Hänen tutustumisjaksonsa kohde oli Lääketieteellisen teknologian instituutti, IMT (Institute of Medical Technology), joka on tutkimuslaitos ja Tampereen yliopiston erillislaitos. Kuulin jo suunnitteluvaiheessa asiasta lukiotoimen johtavalta rehtorilta Jorma Suoniolta. Hän mainitsi siitä sivumennen, mutta ajattelin heti, aiheesta tarkemmin tietämättä, että tämä on juuri minua varten. Neuvoteltuaan IMT:n professori Markku Kulomaan kanssa Majala kävi bioteknologian koulutusohjelman aamupalaverissa tutustumiskäynnillä. Tapasin henkilökuntaa, ja sovimme TETjaksoni perusrungon. Vastaanotto oli lämpimän innostunut ja positiivinen, Majala kuvailee. Yhteistyö poiki kurssin lukiolaisille Tutustumisjakson aikana lehtori Raili Majala sai käsityksen IMT:n koulutusohjelman sisällös- Oma aktiivisuus palkitsee Majala suosittelee vastaavanlaista kokemusta lämpimästi myös kollegoilleen oppiaineesta riippumatta. Kokemus oli minulle tärkeä ja innostava tuulahdus yliopistomaailmaa lukiokevään keskellä. TET-jaksoni palveli omaa kouluttautumistani bioteknologian kannalta ja hyödytti lukiolaisia uuden kurssin muodossa. Suosittelen oma-aloitteista aktiivisuutta, sillä itseä kiinnostava tutustumiskohde palkitsee parhaiten. Tärkeintä on kuunnella itseään ja tuntea omat rajansa. Mukaan ei kannata lähteä pakosta vaan omasta innostuksesta. Itselleni kokemus istui juuri oikeaan aikaan ja paikkaan, Majala sanoo. Hän pitää tutustumisjaksoaan hyvänä aloituksena lukion ja tutkimuslaitoksen opiskelijayhteistyölle. Samoin se tukee erinomaisesti 9

10 Suunnittelupalveluissa liikunta monen työntekijän arkea lukion kuntakohtaisen biologian opetussuunnitelman tavoitteita, joissa pyritään nostamaan esiin korkeatasoista bioteknologian osaamista ja koulutusta Tampereella. Koskinen taittaa työ 10 Täydennyskoulutukseen kaivataan vaihtelua Opettajien TET on lähtenyt liikkeelle tarpeesta hakea aineenopettajien täydennyskoulutukselle vaihtoehtoja. Yleensä täydennyskoulutus on oman alan seminaarien seuraamista. Kun lehtorilla on TET-kokemusta, toivomme, että hän saisi sen kautta potkua kehittää omaa työtään. Esimerkiksi itse koen harvoin innostuvani oman alan koulutuksista, enemmän kiinnostaisi seurata toisen johtavassa asemassa olevan työtä ja oppia siitä, kertoo lukiotoimen johtava rehtori Jorma Suonio. Idea opettajien TET-jaksoa kohtaan on lähtenyt itämään täydennyskoulutuksiin liittyvistä keskusteluista sekä tarpeesta tehdä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Yksittäisiä ja yleensä oma-aloitteisia TET-kokeiluja on ollut opettajilla ympäri Suomea. Nyt toteutetaan järjestelmä, joka kattaa koko lukiotoimen Tampereella. Ammattiopistoissa vastaavaa toimintaa on opettajilla ollut jo kauan, mutta yleissivistävän opetuksen puolella ilmiö on uusi, Suonio kertoo. Hän kertoo, että mahdollisuus tutustua työelämään on otettu lehtorikunnassa kiinnostuneena vastaan. Keväällä luotiin konsepti ja verkostoa elinkeinoelämän puoleen, syksyllä tiedon levitessä opettajat pääsevät kokeilemaan mahdollisuutta. Ratkaisu on myös kohtuullisen edullinen verrattuna täydennyskoulutuksiin ja seminaareihin osallistumiseen. Käytännön toteuttaminen ei siis vaadi lisäbudjetointia. Lisätietoja opettajien TET-koulutuksesta saa lukiotoimen johtavalta rehtorilta Jorma Suoniolta. TEKSTI Matti Wacklin KUVAT Ville Saha Karttojen painopintoja valmistava Markku Koskisen pyörä seisoo tanakasti Frenckellin sisäpihalla. Luotettavalla Tunturilla on tärkeä rooli siinä, että viisikymppinen Koskinen on yhä hyvässä fyysisessä kunnossa. Kun muutin runsaat parikymmentä vuotta sitten Leinolaan, katselin vatsan seudulle kohonnutta outokumpua. Silloin päätin, että pyöräilen työmatkani. Päätös on pitänyt. Painokin putosi aika nopeasti kymmenkunta kiloa. Neljä vuotta sitten kaupungin työntekijäksi yksityiseltä siirtynyt Koskinen rajasi aluksi hyötyliikunnan sulan maan projektiksi. Ajatus talvikeleillä ajamisesta tuntui vielä liian uskaliaalta. Noin 15 vuotta sitten hän siirtyi ympärivuotiseksi työmatkapyöräilijäksi. Nyt se on mennyt niin veriin, että kun joskus joudun matkaamaan töihin bussilla, olo tuntuu vähän ahdistuneelta. Yhdensuuntainen matka Leinolasta keskustaan ottaa kuivalla kelillä puoli tuntia ja talvisaikaan tunnin. Koskinen sanoo, että tärkeintä ovat hyvät välineet. Pyörän on oltava kestävä ja tanakka. Hän aloitti Helkaman Kulkurilla. Nyt on käytössä järjestyksessään vasta toinen kulkuneuvo seitsemänvaihteinen Tunturi Celeb. Parina viime talvena pyörässä on ollut nastarenkaat. Ilman kypärää Koskinen ei lähde liikkeelle koskaan. Myös vaatteet on mietittävä tarkkaan kelejä vastaavaksi. Kerrospukeutuminen on kunniassa, kun pakkanen, tuuli ja viima yrittävät hätyytellä polkijaa. Kesäisin TKT:n ikämiehissä jalkapalloa pelaava Koskinen hankki äskettäin pyöränsä perään lukittavan kotelon, jolla tarvittavat tavarat saa helposti kuljetettua. Frenckelissä käyn suihkussa ennen kuin työpäivä alkaa. Työvaatteet ovat täällä valmiina odottamassa. Markku Koskiselle työmatkapyöräily on niin itsestäänselvyys, ettei kelillä ole juuri väliä.

11 matkat pyörällä kesät ja talvet Monet työkaverit ovat kyllä matkan varrella ihmetelleet. Sitä kuvaa hyvin tätä juttua varten tehty etsintäkuulutus: haetaan hullua työmatkapyöräilijää. Hervannan jäähallin pukusuojassa on kello 6.55 hiljaisia miehiä, mutta kohta alkaa tapahtua. Turkka Sihvonen (vas. ylh.) ja Kari Hietala (alh.) varustautumassa pelikentälle. Fressin sali on torstaina iltapäivällä täynnä kaupunkilaista naisenergiaa, joka luo yhteisöllisyyttä. Paula Suoniemi (vas.) ja Marjo Virtanen jumpassa. Monenlaista hyötyä Koskinen sanoo, että työmatkaliikunta on tullut jo niin rutiiniksi, etteivät kelinvaihdokset kyseenalaista pyöräilyä. Vain silloin, kun aurat eivät ole ennättäneet lumimyrskyn jäljiltä puhdistustöihin, pyörä vaihtuu bussiin. Tämä on monella tapaa hyvä vaihtoehto. Pysyn kunnossa ja rahaakin säästyy, vaikkei säästämisellä mitään painoa lähtötilanteessa ollutkaan. Kai pyöräily on myös aika ekologista. Hänelle on oma auto, mutta työmatkojen kulkeminen sillä ei tule edes mieleen, eikä kyse ole vain Frenckellin seudun parkkipaikkapulmista. Koskinen arvelee, että aamuinen työmatka parantaa myös vireystilaa ja työssä jaksamista. Suuntaansa lähes kymmenen kilometrin pyöräily nostattaa mukavasti hien pintaa ja hengityselimetkin pääsevät välillä ahkeroimaan. Sykesiskot jumppaavat Markku Koskinen ei ole ainoa supalainen, joka pohdiskelee työmatkojensa vaihtoehtoja. Yhdyskuntatuotantoon kuuluva noin 180 työntekijän yksikkö sijoittui 20. syyskuuta järjestetyssä työmatkahaastekilpailussa toiseksi. Siihen osallistui kaupungin 39 yksikköä. Supa kilpaili sarjassa, jossa laskettiin autotta tiettynä päivänä työhön tulleiden työntekijöiden määrä. Peräti 96 supalaista valitsi henkilöauton sijaan toisen kulkuneuvon. Yksikkö on aktiivinen työhyvinvoinnin kehittäjä. Monimuotoinen liikuntaharrastus on tässä tärkeässä roolissa. Työntekijöillä on paljon yhteisiä liikuntaharrastuksia. Niistä vanhin on jumpparyhmä, joka aloitti jo vuonna 1982 Squash Centerin tiloissa. Sykesiskot lempinimen saanutta porukkaa on houkuteltu mukaan vuosien saatossa monenlaisin iskulausein: Paikalleen ei saa jämähtää, Sinulle nainen tehokas jytäjumppa, Nyt jumppaamaan, Keho kuntoon ja mieli virkeäksi, Kaiken A ja O on jumppa ja Kesäkilot kuriin. Nyt paikkana on Liikuntakeskus Fressi, jossa kokoonnutaan kerran viikossa torstaisin. Jumppa tekee työpäivän päälle mukavan rennon olon. Se sijoittuu työn ja vapaa-ajan välimaailmaan. Väsymys kaikkoaa ja staattisessa työssä rasittuvat hartiat saavat liikettä, kertovat kaavoitusavustaja Marjo Virtanen ja kaavoittaja-arkkitehti Tiina Leppänen. Molemmat korostavat myös harrastuksen yhteisöllistä merkitystä. Tapaaminen työkuvioiden ulkopuolella tuo syvyyttä ihmissuhteisiin. Joukkuehenki kasvaa. Mukana on jumppaajia noin 40 kaupungin eri yksiköstä. Supalaisia on tällä hetkellä viisi, kertoo Virtanen, joka on jumpan yhteyshenkilö. Ryhmä saa kaupungin liikunta- ja virkistysjaostolta 1200 euroa toimintatukea vuodessa. Sillä hinta saadaan pidettyä kohtuullisena. Se on halvempi kuin ilman kaupungin tukea. Fressin jumppa on tarkoitettu yksinomaan kaupungin väelle. Vetäjä Margit Kanerva tarjoilee monenlaisia moderneja jumppamuotoja. Tampereen kaupungin henkilöstöleht 11

12 Veikko Vänskän oma kuntoilu on lähinnä hyötyliikuntaa kotikulmilla Vesilahdella. Frenckellin kuntosalikin houkuttaa. Vänskä ehdottaa kaupungille kuntokampanjaa Yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Veikko Vänskä tekee työmatkansa henkilöautolla. Ratkaisu on pakon sanelama, sillä koti on Vesilahdella, josta julkisilla kulkuneuvoilla on hankala päästä töihin. Puutarhatöitä myös kuntoliikunta mielessään tekevä Vänskä arvostaa työntekijöitä, jotka jaksavat pitää kunnostaan huolta. Yritän innostaa liikkumiseen kaikella tavalla. Se on työnantajankin etu. Fyysisestä kunnosta huolehtiminen vaikuttaa olennaisesti työhyvinvointiin. Suunnittelupalveluissa on järjestetty jo vuosia tyky-tilaisuuksia, jonka yksi aihe on ollut yhteinen liikkuminen. Joukko on kokoontunut niin Varalassa kuin UKKinstituutissakin. Nyt kun väkimäärä on kasvanut, on siirrytty käytännön syistä entistä enemmän pienryhmiin. Yhteisen liikunnan osuus on vähentynyt, koska kaikki eivät pidä siitä. Vänskä tietää, että hänen joukkonsa harrastaa monipuolisesti liikuntaa. Kaupungin työntekijöiden yhteiskäytössä oleva Frenckellin kuntosalikin on osoittautunut suosituksi. Yhteiset liikuntaporukat vaikuttavat myönteisesti me-henkeen, joka on hyvin tärkeää. Monet lajit auttavat myös niskahartiaseudun remppojen ehkäisyssä. Nämä rempat ovat meidän työntekijöillemme tyypillisiä. Suunnittelupalveluissa on panostettu muutenkin me-henkeen. Keväällä valmistui oma logo ja nyt on hankittu t-paita. Vänskä arvelee, että tulevaisuudessa työkunnosta huolehtiminen on entistä suurempi haaste. Arvelen, että kaupunginkin kannattaisi miettiä järjestelmää, jolla voidaan tukea yksittäisiä liikkujia heidän harrastuksissaan. Se on vähän kuin panisi rahaa kaupungin pankkiin. Työntekijöiden pitäisi jaksaa yhä vanhemmaksi työelämässä. Nykyinen järjestelmä on sellainen, että liikuntaryhmät voivat hakea tukea kaupungin liikunta- ja virkistysjaostolta. Yksittäiselle toimijalle sitä ei jaeta. Vänskä olisi itse valmis harkitsemaan järjestelmää, jossa aktiivinen liikkuminen vaikuttaa myönteisesti jopa palkkaan. Pormestarin seuraava projekti siisteyskampanjan jälkeen voisi olla kuntokampanja. 12 Ne vaihtuvat viiden viikon välein. Mukana ovat toistaiseksi olleet step-muokkaus, bodypump, pace, fitball, rasvanpoltto, pallomuokkaus ja body-ballance. Tarkoitus on kehittää koordinaatiokykyä, tasapainoa ja lihaskuntoa, kertoo Marjo Virtanen. Monille Sykesiskojen jumppaajille kaupungin vuoro on vain yksi viikon monista liikuntahetkistä. Säännöllisellä liikkumisella on myös työsuojelullista merkitystä. Muutamissa yksityisissä yrityksissä se näkyy korotettuna palkkana. Ei hullumpi ajatus ollenkaan, sanoo Tiina Leppänen. Varhaisherännyt äijaporukka Hervannan jäähallissa syvällä maan sisällä kokoontuu keskiviikkoaamuisin ennen kello 7:ää äijäporukka, joka valmistautuu kaukalopalloharjoituksiin. Tällä kertaa mukana on myös Kari Hietala ja Turkka Sihvonen. Yleensä kymmenen miehen varhaisheränneissä on pari muutakin Supan työntekijää. Kun on vetänyt luistimet jalkaan, sitä jotenkin herää. Euforinen olo kantaa myös pitkälle työpäivään. Tämä rakentaa sekä henkistä että fyysistä kuntoa, kertoo katusuunnittelun esimies Kari Hietala. Alkujaan Tielaitoksen vuorona käynnistynyt varhainen jääleikki kokoaa elokuusta maaliskuuhun keskimäärin kymmenen eriikäistä miestä. Listoilla on miehiä kaksinkertainen määrä, mutta rankka aika verottaa välillä väkeä. Hietala ja Sihvonen ovat mukana myös kaupungin sählyporukassa, joka kokoontuu Metroauto areenalla. Molemmat uskovat, että hyvä fyysinen kunto auttaa myös työssä jaksamisessa. Sen olen huomannut, että liikkuminen työkavereitten kanssa vaikuttaa työpaikan henkeen. Kun oppii tuntemaan toisen myös siviilissä, se tekee kommunikaation entistä helpommaksi. Niin on myös esimies alainen -suhteessa, arvelee suunnitteluinsinöörinä työskentelevä, A-junioreihin asti KooVeessa kiekkoa pelannut Turkka Sihvonen. Hän on käynyt Hervannan vuorolla nyt kolme vuotta. Aamuharjoituksiin on ennättänyt tällä kertaa vain kuusi kaukalopalloilijaa, joista kaksi on Supasta. Se ei haittaa mitään. Peli on kohta käynnissä ja miehet hiessä.

13 Yksiköt voivat tehdä Looraan omat sivut Loora eli ensi vuonna käyttöönotettava kaupungin uusi intranet tarjoaa yksiköille mahdollisuuden oman toiminnan esittelyyn. Loorassa yksiköiden omat sivut voivat vaihdella niin sisällöltään kuin laajuudeltaan yksiköiden tarpeiden ja resurssien mukaan. Suppeimmillaan sivut voivat esitellä esimerkiksi vain yksikön toiminnan, henkilöstön ja vastuualueet. Mutta toki sivuilla voi myös jakaa työssä tarvittavia ohjeita ja lomakkeita tai tiedottaa yksikön henkilöstölle ajankohtaisista asioista. Sivujen sisältöjä voivat tehdä niin yksittäiset yksiköt, toimialat, palvelukeskukset kuin liikelaitoksetkin. Kukin yksikkö vastaa siitä, että sivujen tiedot pidetään ajan tasalla myös jatkossa. Haluatteko omia työtiloja Looraan? Yksiköiden sivut ovat kaikkien Looran käyttäjien luettavissa. Ne palvelevat siis sekä yksikön omaa henkilöstöä että koko organisaatiota. Looraan on myös mahdollista perustaa työtiloja, joihin pääsee vain rajattu ryhmä. Nämä työtilat soveltuvat esimerkiksi ryhmätyöskentelyyn. Parhaillaan kartoitetaan yksiköitä, jotka ovat halukkaita omien sivujen tuottamiseen. Yksiköiden esimiehiä pyydetään nimeämään omasta yksiköstään Loora-toimittaja sekä mahdollisuuksien mukaan hänelle varahenkilö. Osa yksiköistä on jo ilmoittanut kiinnostuksestaan omien sivujen tuottamiseen sekä nimennyt vastuuhenkilöt, projektipäällikkö Päivi Kuusisto kertoo. Looraa kehitetään käyttöönoton jälkeenkin, joten Loora-toimittajien verkostoon on mahdollista tulla mukaan myös myöhemmässä vaiheessa. Sivujen toimittaminen ja tietojen päivittäminen Looraan ei edellytä erityisiä teknisiä taitoja eikä html-koodin osaamista. Lisäksi Loora-toimittajille järjestetään talven aikana koulutusta Looran käyttöä varten. Omat intrasivut haluavista yksiköistä sekä Loora-toimittajista keräävät tietoja: sivistyspalvelut: Anna-Mari Martikainen puh , sosiaali- ja terveyspalvelut: Anne Kauhanen puh. (565) yhdyskuntatuotanto ja tilaajaryhmä: Vili Rajala puh , konsernihallinto, palvelukeskukset, liikelaitokset ja muut yksiköt: Marika Haapala puh , Lisätietoja: Kurun metsäoppilaitos 70-vuotias TEKSTI Henna Puisto Kurun metsäoppilaitos juhli 70-vuotista taivaltaan elokuun puolivälissä. Kurun metsäoppilaitoksessa, joka nykyään kuuluu Tampereen ammattiopistoon, aloitti ensimmäinen metsäteknikkokurssi lokakuussa Vuosien mittaan Kurussa on koulutettu teknikoiden lisäksi niin metsätalousinsinöörejä, metsäalan opettajia ja metsureita. Oppilasmäärä on kasvanut alun 45:stä nykyiseen 300:an. Tänä päivänä Kurun metsäoppilaitos kouluttaa metsäkoneenkuljettajia, puutavara-autonkuljettajia ja eräoppaita. Metsäalan kehittyminen ja koneellistuminen havainnollistui juhlia varten järjestetyssä metsähistorianäyttelyssä. Näyttelyyn oli tuotu mm. ensimmäisiä hakkuukoneita edustava Pika 50 sekä uusinta metsäkoneteknologiaa edustava John Deeren 1270-hakkuukone. Metsähistoria käytiin läpi olennaisilta osin, paikalla esiteltiin myös moottorisahoja sekä hevosmetsurin työtä. 70-vuotisjuhlaa vietettiin oppilaitoksen pihapiirissä ja paikalla oli yli 250 vierasta. Mukana oli paljon metsäoppilaitoksen entisiä opiskelijoita sekä henkilökuntaa ja yhteistyökumppaneita. Juhlapuhujina olivat oppilaitokselta valmistuneet metsätalousinsinööri Pentti Seljamo ja metsäkoneenkuljettaja Mikko Miikkulainen. Aarre Väisänen kertoili juhlaväelle metsäalan kehityksestä. 13

14 KUVAT ARI JÄRVELÄ Puheenvuorossa Janne Salo Pirkanmaan tulkkikeskuksen johtaja Tampereen kaupungin arabian tulkit Chalhoub Chalhoub ja Abudulkarim Hassan sekä persian tulkki Marja-Terttu Shajarian tutkivat seuraavan päivän ohjelmaa. Tulkkauspalvelut jatkuvat vaikka vastaanottokeskus lakkautetaan Tulkkauksia tehdään arkisin Tampereella 50 tuntia 14 Maassamme tehdään useita satoja asioimistulkkauksia joka arkipäivä tilanteissa, joissa eri alojen työntekijöiltä ja heidän maahanmuuttaja-asiakkailtaan puuttuu yhteinen kieli. Jo yksistään Tampereella tulkkauksia tehdään yli 50 tuntia päivittäin. Asioimistulkit työskentelevät mm. työvoimatoimistoissa, kouluissa, päiväkodeissa, poliisilla ja oikeuslaitoksissa. Suurin tulkkauspalveluiden käyttäjä on sosiaali- ja erityisesti terveysala. Lähes puolet tulkkauksista tapahtuukin sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja mielenterveystoimistoissa siis paikoissa, joissa on ensiarvoisen tärkeää, että kaikki osapuolet voivat ilmaista itseään luontevasti omalla kielellään ja ymmärtävät täysin, mitä toinen puhuu. Tulkkauksen ammattilainen pitää huolen siitä, että maahanmuuttaja-asiakkaiden kielellinen tasa-arvo palveluiden käyttäjinä toteutuu. Tampereen kaupungin asioimistulkkaus- ja käännöspalveluita tarjoava toimisto on nimeltään Pirkanmaan tulkkikeskus. Pohjolankadulla sijaitseva toimisto tarjoaa maahanmuuttajapalveluita yhdessä ulkomaalaistoimiston ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen kanssa. Vaikka kaupungin ylläpitämän vastaanottokeskuksen toiminta loppuukin tämän vuoden aikana, Pirkanmaan tulkkikeskus jatkaa kielipalveluiden välittämistä Hyvä muistaa Tulkki kannattaa tilata aina, jos et tiedä varmuudella, onko asiakkaan suomen kielen taito riittävä. Tilaa tulkki hyvissä ajoin. Varmista, että tulkki on ammattitulkki. Älä käytä asiakkaan lähisukulaisia tai ystäviä tulkkeina. Pidä kiinni aikataulusta. Tulkki on paikalla vain varatun ajan. Kohdista puheesi asiakkaallesi (älä tulkille) ja katso asiakasta kohti. Muista, että tulkkaus tapahtuu minämuodossa. Puhu mahdollisimman selkeästi ja ymmärrettävästi, vältä ammattislangia ja jaksota puhettasi sopivasti. Tulkki tulkkaa kaiken, puhu siis vain se, mitä haluat tulkattavan. entiseen tapaan. Kahden tulkkivälittäjän, toimistohenkilökunnan sekä kahdentoista kokopäiväisen tulkin lisäksi keskuksella on käytössään lähes sadan freelancetulkin am- Tulkki ei ole tulkattavien avustaja tai asiamies, mutta saattaa selvittää sanoman ymmärtämisen kannalta oleellisia kulttuuritaustoja. Yhteystiedot: Pirkanmaan tulkkikeskus Pohjolankatu 25 b, Tampere Puh. (03) (tulkkivälitys) (03) (käännösvälitys) Lisätietoja: Kunnallisten tulkkikeskusten laatukäsikirja, Tietoa maahanmuuttajille asioimistulkkauksesta (12 kielellä), Tulkin välityksellä: Tietoa viranomaisille asioimistulkkauksesta (suomeksi ja ruotsiksi),

15 mattitaitoinen joukko, jonka turvin palveluita tarjotaan kymmenillä kielillä. Suomessa 8 alueellista tulkkikeskusta Suomessa asioimistulkkauksen tarve kasvoi 1990-luvun alussa, jolloin pakolaisryhmiä tuli entistä enemmän maahamme. Tuolloin kehitettiin alueellisten tulkkikeskuksen järjestelmä, jonka tarkoituksena oli tukea kuntien pakolaisten vastaanottoa. Suomessa on tällä hetkellä kahdeksan alueellista kunnallista tulkkikeskusta. Niiden perustehtävänä on tarjota laadukkaita ja ammatillisia tulkkaus- ja käännöspalveluita viranomaisille, jotka tekevät työtä maahanmuuttajien kanssa. Tarpeen mukaan ne järjestävät myös koulutusta työyhteisöille mm. siitä, kuinka tulkin kanssa toimitaan. Alueellisissa tulkkikeskuksissa työskentelee tätä nykyä yli sata kokopäiväistä asioimistulkkia sekä useita satoja freelancetulkkeja ja -kääntäjiä. Vuonna 2006 Suomessa tarjottiin tulkkauksia yli 80 kielellä, joista yleisimmät olivat arabia, venäjä, persia, somali ja kurdi, ja harvinaisimpia olivat mm. aramea, malaji, tagalog, oromo. Milloin tulkki tulisi tilata? Velvollisuudesta huolehtia tulkitsemisesta ja kääntämisestä säädetään eri laissa ja säännöksissä. (Mm. laki potilaan asemasta ja oikeuksista, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä yhdenvertaisuuslaki) Tulkkikeskuksen johtaja Janne Salo muistuttaa, että tulkki kannattaa tilata aina paikalle, jos on epävarma asiakkaan suomen kielen taidosta. Hyvänä nyrkkisääntönä voidaan pitää työministeriön ohjetta (O/3/2005) kunnille siitä, kuinka maahanmuuttajien kielipalvelut tulee toteuttaa. Ohjeen mukaan tulkki- tai käännöspalveluja järjestetään, jos maahanmuuttaja tai turvapaikanhakija ei osaa suomea tai ruotsia ja jos viranomaisessa ei osata maahanmuuttajan tai turvapaikanhakijan käyttämää kieltä. Kielipalveluja tulee käyttää erityisesti silloin, kun kyse on maahanmuuttajan, oli maahantulon peruste mikä tahansa, oikeuksista, eduista ja velvollisuuksista. Tulkin tilaa aina viranomainen, ei maahanmuuttaja itse. Vaikka asiakas ei katsoisikaan tulkkausta tarpeelliseksi, on viranomaisella oikeus ja monesti velvollisuus tilata tulkki oman työnsä helpottamiseksi ja oikeusturvansa varmistamiseksi. Perinteisen paikan päällä tapahtuvan tulkkauksen sijaan voidaan käyttää myös etätulkkausta, joka tapahtuu yleisimmin kaiutinpuhelimen avulla. Kuka on pätevä tulkiksi? Asioimistulkin on hallittava tulkkaustekniikat ja työkielet, tunnettava laajasti erikoisalojen sanastoa sekä noudatettava ammattinsa eettisiä ja juridisia perusteita. Hänen tulisi olla ammattitulkki, joka tekee työtään niin, että puhe välittyy oikeanlaisena vivahteita myöten ja asiat tulevat ymmärretyiksi. Tulkit pitävät ohjenuoranaan Asioimistulkin ammattisäännöstöä, jossa määritellään mm. tulkin jääviys tietyissä tilanteissa, puolueettomuus ja vaitiolovelvollisuus. Tulkin ammattinimikettä ei toistaiseksi ole Suomessa suojattu. Periaatteessa siis kuka tahansa voi kutsua itseään tulkiksi riippumatta siitä, onko hän tulkkaustaitoinen tai edes tietoinen asioimistulkin ammattieettisistä toimintatavoista. Viranomaisella on kuitenkin tulkkia tai kääntäjää tilatessaan vastuu laadukkaiden ja ammatillisten palveluiden hankkimisesta. Maahanmuuttaja-asiakkaan ystävää, sukulaista tai lasta ei saa käyttää tulkkina. Tulkin pätevyyden takeita ovat mm. koulutus, työkokemus alalta sekä asioimistulkin ammattitutkinto, jonka on voinut suorittaa 1990-luvun loppupuolelta lähtien ainakin tärkeimmissä tulkkauskielissä. Koulutusmahdollisuudet ammattiin ovat viime vuosina huomattavasti parantuneet, esimerkiksi Pirkanmaalla Tampereen aikuiskoulutuskeskus järjestää vuosittain näyttötutkintoja ja valmistavaa koulutusta monimuotoisesti. Jarmon Kilpi Tampereen Vedelle TEKSTI Lasse Loponen ja Aulis Yli-Sirniö KUVA Leena Saloranta Toinen Tampere Golf pelattiin elokuun puolivälissä erinomaisissa olosuhteissa Golf Pirkkalan kentällä. Kilpailujärjestelyistä ja palkinnoista vastasi kilpailutoimikunnan ohella edellisen vuoden voittajajoukkue TIO. Ennakkoon ilmoittautuneita pelaajia oli kaikkiaan 69 kaupungin eri organisaatioista. Pelaajista muodostui omaa organisaatiota tai tahoa edustaneet 16 joukkuetta. Ilahduttavasti tämän vuoden kisassa oli mukana jo 18 naispelaajaa. Kaikki kisamuodot voitettiin huippusuorituksilla ja tulokset olivat erittäin tasaisia. Joukkuekilpailun Jarmon Kilvestä voitti Tampereen Vesi (102 pistettä). Joukkueessa pelasivat Petri Pulli, Pekka Seppä ja Tommi-Tapani Kivimäki. Toiseksi sijoittunut Team epoli Hatanpään sairaalasta hävisi ainoastaan yhdellä pisteellä. Henkilökohtaisen pistebogey-kisan voitti Arto Ranta 40 pisteellä, Tiina Rautanen oli toinen samalla tuloksella. Myös scratch-kisa oli huipputasainen. Voittajaksi selviytyi Pekka Seppä tuloksella 85 ja Risto Kuokkanen oli samalla tuloksella toinen. Tampere Golfin komean voittopokaalin kumartanut Arto Ranta vertasi voittajan puheenvuorossaan kisaa ja sen antia onnistuneeseen seminaariin. Ex-kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen kiitti puheenvuorossaan kilpailutoimikuntaa onnistuneesta tapahtumasta ja lupasi osallistua kisaan jatkossakin. Ensi vuoden kilpailupaikka ja ilmoittautumisohjeet selviävät toukokuun 2008 Vilkusta. Tulokset ja kuvia kilpailutunnelmista intrassa osoitteessa: Tampere Golf joukkuekilpailun voittaja oli Tampereen Vesi eli Pekka Seppä (vas.), Petri Pulli ja Tommi-Tapani Kivimäki. 15

16 Tuumasta toimeen -hanke etenee Tukea lapsen elämän nivelvaiheisiin 16 TEKSTI Aino Siippainen KUVA Ari Järvelä Tuumasta toimeen -hanke kehittää varhaista puuttumista, jolla voidaan auttaa ja tukea lapsiperheitä erilaisissa elämänvaiheissa. Tarkoitus on tukea lasta hänen elämänsä nivelvaiheissa eli kodista päiväkotiin, päiväkodista kouluun ja alakoulusta yläkouluun, kertoo varhaisen puuttumisen koordinaattori Tuija Nevala. Emme tee tätä yksin, vaan yhteistyössä koulukuraattoreiden ja kiertävien erityislastentarhanopettajien kanssa korostaa varhaisen puuttumisen koordinaattori Niina Virranniemi. Hankkeen pyrkimys on juurruttaa varhaisen puuttumisen toimintatavat kouluihin ja päiväkoteihin, jotta ne jäisivät elämään myös sen päätyttyä. Tampereen kaupungin sosiaalityö, päivähoito ja perusopetus käynnistivät vuoden 2006 keväällä Tuumasta toimeen, lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön -hankkeen. Hanke aloitettiin Hatanpään, Hervannan ja Kaukajärven sosiaaliasemien alueilla pilottina maaliskuussa 2006 ja se päättyy ensi vuonna lokakuussa. Suurin haasteemme tällä hetkellä on saada juurrutettua toiminnan idea kouluihin ja päiväkoteihin. Pohdimme kuumeisesti, mitkä hankkeen kokeilusta on jatkamisen arvoisia ja mitä kannattaa lähteä kehittämään. Haemme toimijoita, jotka huolehtisivat työn jatkumisesta. Keräämme kokemuksia ja ajatuksia, joiden pohjalta tulevaisuutta lähdetään rakentamaan. Työkaluja ja tietotaitoa levitetään koko kaupunkiin Lasten kasvua tukevassa varhaisen puuttumisen yhteistyöhankkeessa on kartoitettu varhaisen puuttumisen menetelmien toimivuutta sekä lapsiperheiden tarpeita vertaistukeen. Tavoitteena on, että koko kaupunki saisi hankkeen myötä työkalut varhaiseen puuttumiseen ja toiminta leviäsi myös pilottialueiden ulkopuolelle, kertovat Nevala ja Virranniemi. Uskomme että vaikka hanke on rajattu vain tietylle alueille, kulkeutuu tietotaito mukana olleiden kautta myös uusille ihmisille, Nevala sanoo. Kirsi Koponen (vas.), Tuija Nevala, Sari Luttinen ja Niina Virranniemi tekevät töitä Tuumasta toimeen -hankkeessa, jossa kehitetään lapsen kasvun tukemiseen mm. varhaisen puuttumisen tapoja. Hankkeen kokeilut varhaiseen puuttumiseen toimivat nyt kaikissa pilottialueiden kouluissa ja päiväkodeissa. Eri alueilla korostuvat eri toimintamuodot. Esimerkiksi Hervannassa painopisteenä ovat maahanmuuttajalapset. Varhaista puuttumista tuetaan keskustelemalla lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa. Varhainen puuttuminen on jo sitä, kun ensimmäisen kerran ollaan yhteydessä lapsen ja perheen kanssa, Nevala täsmentää. Puuttumisen kautta lisätään perheiden hyvinvointia ja ehkäistään ongelmien kasaantumista ja tarvetta käyttää erityispalveluita. Nevalan mukaan perheet tarvitsevat järjestettyä yhdessäoloa ja vertaisryhmiä. Kerhojen avulla saatetaan yhteen samanikäisten lasten vanhempia, joilla on samankaltaista keskustelun tarvetta esimerkiksi kasvatuskäytännöistä. Ihmiset liikkuvat nykyisin paljon, eikä kaikille perheille muodostu tuttavapiiriä, jossa lapset olisivat saman ikäisiä. Hankkeen kuluessa perheet voivat löytää tukirenkaan omasta arjesta, ettei kaikessa tarvitsisi turvautua viranomaisten apuun. Koulut ja päiväkodit mukana Koulujen ja päiväkotien henkilökunnan kouluttaminen varhaiseen puuttumiseen on tärkeä osa hanketta. Koulutuksiin ovat saaneet osallistua myös hankkeen pilottialueiden ulkopuoliset työntekijät. Koulutuksissa käydään läpi, mistä varhaisessa puuttumisessa on kyse ja kuinka huoli lapsesta otetaan puheeksi. Lisäksi pohditaan yhdessä, mitkä ovat sellaisia oman toimipisteen hyväksi kokemia puuttumistapoja, joista voisi olla hyötyä myös muille. Koulutuksessa henkilökunta saa työkaluja päivittäiseen työhön ja saa myös kirjallista tietoa omaan työhönsä, Nevala sanoo. Toinen puoli hankkeen toiminnasta keskittyy perheisiin. Perheitä on lähestytty vanhempainiltojen kautta, esimerkiksi Kukkapellon päiväkodissa kokeiltiin viimekeväänä vanhempainesikoulua. Lisätietoja: opetus.sis.tampere.fi. Myös Tampereen kaupungin internetsivuille on tulossa omat sivut mm. vanhempia varten.

17 Hallintopalvelukeskus Halo tiedottaa Vuosisidonnaisten palkanlisien hakeminen Työntekijän on itse huolehdittava ensimmäisen vuosisidonnaisen palkanlisän hakemisesta. Kuntien yleisen sopimuksen (KVTES), teknisten sopimuksen (TS) ja tuntipalkkaisten sopimuksen (TTES) piiriin kuuluvien ei tarvitse hakea ensimmäistä lisää, mikäli heillä ei ole muuta kuin Tampereen kaupungin palvelua. Muusikoiden ja lääkärien lisät määräytyvät myös KVTES:n määräysten mukaisesti. Opettajien sopimuksen (OVTES) piiriin kuuluvien on sopimuksen määräyksen mukaan aina haettava ensimmäinen lisänsä. Yrittäjänä toimiminen ei oikeuta vuosisidonnaisiin lisiin. Lomakkeet intrasta Lomakkeet löytyvät intranetistä kohdasta Henkilöstöasiat, ohjeet ja lomakkeet. Hakemuksessa pitää mainita henkilön viralliset nimet. Hakemukseen tulee liittää oikeaksi todistetut jäljennökset työtodistuksista. Tampereen kaupungin palvelusta, joka on saatavana henkilötietojärjestelmästä (v jälkeiset palveluajat), ei tarvitse esittää työtodistusta. Työsopimuskopioita tai eläkerekisteriotteita ei tarvitse liittää, ei myöskään toisten kuntien tekemiä lisäpäätöksiä. Vieraskielisistä todistuksista (esimerkiksi viron- ja venäjänkieliset) työntekijän on esitettävä viralliset suomenkieliset käännökset. Muut kuin ensimmäiset lisät lähtevät maksuun ilman hakemusta, mikäli tiedot henkilötietojärjestelmässä ovat oikein. Hakulomake liitteineen palautetaan hallintopalvelukeskukseen sisäisessä postissa osoitteella: Palveluaikalaskenta / HALO. Esimiehille neuvontaa palvelussuhdeasioiden hoitoon Kompastuskiviä Näin vältät kompastuskivet, kun: työtodistuskopiot on todistettu oikeiksi, käytät aina virallista nimeä ja työtodistus on päivätty työsuhteen viimeiseen päivään. Muuten otamme ko. työsuhteen huomioon vain todistuksen antamispäivään saakka. Lisätietoja: palvelunumero: Hallintopalvelukeskuksen esimiestenneuvonnasta voi tiedustella virka- ja työehtosopimuksiin sekä kaupungin käytäntöihin liittyviä asioita. Kysymyksiä voi tehdä joko sähköpostilla tai puhelimella. Puhelinpäivystys on kaikkina työpäivinä koko virka-ajan. Tiimiin kuuluu viisi asiantuntijaa ja lakimies. Yhteystiedot: puh , Työsuhdematkalippu laajeni Tampereen kaupunkiseudun ulkopuolelle Työsuhdematkalipun käyttö laajeni. Nyt Tampereen kaupunkiseudun ulkopuolella asuvat työntekijät voivat ladata työsuhdelipun Matkahuollon kortille. Työsuhdematkalipun piiriin kuuluvat uudet asuinkunnat ovat: Juupajoki, Orivesi, Pälkäne, Ruovesi, Keuruu, Mänttä, Vilppula, Virrat, Valkeakoski, Akaa, Vesilahti, Kylmäkoski, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Jämijärvi, Kihniö, Kuru, Mouhijärvi, Parkano, Vammala ja Äetsä. Tampereen kaupunginseudun ulkopuolella asuvat voivat valita työsuhdematkalipuksi asuinpaikkansa mukaan Tampereen itäisen tai läntisen seutulipun tai Etelä-Pirkanmaan seutulipun. Kaikki seutuliput ovat voimassa 30 vuorokautta ja niiden hinta riippuu alueesta. Työsuhdematkalipun Matkahuollon kortille lataamista varten tarvitaan valtakirja, joka kertoo oikeudesta lippuun. Valtakirjan saa palvelupiste Frenckellistä. Itse lippu pitää ladata valtakirjan esittämällä Matkahuollon Keskustorin palvelupisteessä, osoitteessa Aleksis Kiven katu 24. Matkahuollon matkakortti maksaa 6,50 euroa. Työsuhdelippu on bussiliikenteen matkalippu, josta työnantaja maksaa osan. Tampereen kaupunki otti työsuhdematkalipun käyttöön huhtikuussa Työntekijä on oikeutettu työsuhdelippuun sen jälkeen, kun palvelussuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti kolme kuukautta ja työntekijän työaika on vähintään puolet alalla vallitsevasta täydestä työajasta. Lisätietoa työsuhdematkalipusta: 17

18 Konsernipankkiin, sairaalaan ja kulttuurin saralle uusia johtajia Diplomi-insinööri, pankinjohtaja Arto Vuojolainen on Tampereen kaupungin tuore rahoitusjohtaja. Hänen tehtävänään on johtaa Tampereen kaupungin konsernipankkia ja vastata kaupunkikonsernin rahoitus- ja sijoitustoiminnasta sekä takauskannasta. Rahoitusjohtajan paikka tuli avoimeksi, kun Jaakko Kurikka lähti pois kaupungin palveluksesta. Vuojolainen, 43, tuli Nordea Pankki Suomi Oyj:n Tampereen yrityspalveluyksikön asiakasvastuullisen pankinjohtajan tehtävästä. Rahoitusjohtajan virkaa haki viisi henkilöä ja kahdeksan henkilöä ilmoitti suostumuksensa olla käytettävissä virkaa täytettäessä. Hatanpään kantasairaalan tuore johtaja on diplomi-insinööri Juha Räsänen. Hän oli aiemmin GE Finlandin Suomen aluejohtaja. Vs. johtava lääkäri Hatanpäällä on edelleen Juha Tiainen. Erikoissairaanhoidon johtajana toiminut vastaava ylilääkäri Jyrki Vainio on jäänyt eläkkeelle. Räsäsen lisäksi sairaalan johtajan virkaa haki 16 henkilöä. Filosofian maisteri Taina Myllyharju, 39, valittiin Tampereen taidemuseon uudeksi johtajaksi. Hän aloittaa tehtävässään ensi vuoden alussa. Taina Myllyharju tulee Tampereen taidemuseon johtajaksi Oulun taidemuseon johtajan tehtävästä. Tampereen taidemuseon johtajan virkaa haki kahdeksan henkilöä. Virka tuli avoimeksi, kun johtaja Janne Gallen-Kallela- Arto Vuojolainen Juha Räsänen Taina Myllyharju 18 Tampereen matkailuneuvonnasta ja -markkinoinnista vastaamaan perustettu GoTampere Oy aloitti toimintansa syyskuun alussa. Yhtiö korvaa kaupungin matkailutoimen ja matkailutoimiston, joiden toiminta on päättynyt. Matkailutoimiston henkilö- tekee Tamperetta tutuksi kunta jatkoi vanhoina työntekijöinä uudessa yhtiössä. GoTampere tuottaa Tampereen kaupungin tilaaman matkailuun liittyvän neuvonnan ja tiedotuksen sekä matkailumarkkinoinnin palvelut. Tampereen kaupunki omistaa toistaiseksi sata prosenttia yhtiön osakekannasta. Matkailupalvelujen myyntiä ja välitystä hoitaa entiseen tapaan Travelplan Oy, joka toimii GoTampereen markkinointinimen alla ja edelleen Matkailutalossa. Konsultoi myös maakuntaa Yhtiöittämisen tavoitteena on säilyttää Tampereen asema Suomen matkailun kärkikaupunkina. Lisäksi GoTampere pyrkii entisestään tehostamaan paitsi kaupun- GoTampere Oy toimii Tampereen kaupungin matkailutoimiston entisissä tiloissa Matkailutalossa. Osoitteessa Verkatehtaankatu 2 palvelevat muun muassa Kirsti-Liisa Lintula (vas.), Kari Saikkonen, Tuija Helminen, Jarmo Polvi, Maaret Timofejeff, Johanna Sahlgren, Reija Arajärvi ja Pirjo Puukka. gin myös koko maakunnan matkailun markkinointia. Yhtiömme tarjoaa markkinointi- ja konsulttipalveluja Pirkanmaan kaikille kunnille sekä myös yksittäisille matkailuyrityksille. Tavoitteemme on luoda pirkanmaalaisille matkailutuotteille yhä laajempi näkyvyys, suurempi tunnettuus ja sitä kautta parempi markkinapaikka, kertoo toimitusjohtaja Kari Saikkonen. Hänen mukaansa päämääränä on luoda koko maakunnan kattava matkailun alueorganisaatio, joka tarjoaa matkailuelinkeinolle vahvan, yhtenäisen markkinointikanavan. Lisäksi asiakkaille halutaan tarjota helppo, yhden luukun periaatteella toimiva palvelupiste, jossa toimivat niin matkailuneuvonta kuin tuotemyynti. Lisätietoja: tai

19 Sirén siirtyi uusiin tehtäviin Helsinkiin. Tuotantojohtaja Toimi Jaatinen on nimittänyt filosofian tohtori Jaakko Masosen kulttuuritoimenjohtajan virkaan lukien. Jaakko Masonen on työskennellyt tehtävässä jo lähtien, kun kulttuuri- ja vapaaaikalautakunta valitsi hänet kulttuuritoimenjohtajan määräaikaiseen virkaan. Tampere Filharmonian seuraavaksi ylikapellimestariksi on nimitetty Hannu Lintu, 39. Uusi ylikapellimestari aloittaa kolmivuotisessa tehtävässään elokuussa 2009, kun nykyisen kapellimestarin John Storgårdsin sopimus päättyy. Suomalaiskapellimestareiden eturiviin kuuluva Hannu Lintu on vieraillut Tampere Filharmonian kapellimestarina ja on myös levyttänyt orkesterin kanssa. Lintu oli orkesterin ykkösehdokas seuraavaksi ylikapellimestariksi. Tammikuussa 2008 alkavat ammatilliset erikoistumisopinnot Koulutukset kestävät vuoden. Opintojen laajuus on 30 op ja ne toteutetaan Tampereella ellei toisin mainita. Koulutusten hinta on 168 euroa lukuvuodelta. Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla Kehittyvä vanhustyö Perioperatiivinen hoitotyö II syventävät opinnot Psykofyysinen fysioterapia Päihdetyön erikoistumisopinnot Työhyvinvoinnin erikoistumisopinnot Työterveyshuollon erikoistumisopinnot Konserttiäänentoisto ja kiertuemanagerointi, Virrat Hakuaika koulutuksiin on päättyen kello Sähköinen haku Lisätietoja koulutuksista tai p. (03) , Katso myös Jaakko Masonen Hannu Lintu Kiitokset Feel the drive Kiitos kuluneista vuosista ja muistamisesta siirtyessäni eläkkeelle. Hannele Salonen Hatanpään puistosairaala Kiitos teille kaikille ystäville, jotka niin runsaslukuisesti muistitte minua jäädessäni eläkkeelle Hervannan neuvolasta. Elämä on seikkailu ja jokainen päivä on uusi mahdollisuus. Marja-Liisa Terho Lämpimät kiitokseni huomionosoituksista, jotka sain jäädessäni eläkkeelle. Olavi Pursiainen Riitta Kipalasta kiittää! TERVETULOA LÄMPIMÄÄN AUTOON Webasto lämmittää auton moottorin ja sisätilan lähtövalmiiksi missä tahansa. Webasto ei tarvitse verkkovirtaa, se toimii kupillisella polttoainetta. Webaston käyttö on mielekästä jo +5 C lähtien. Lämpimänä käynnistetty moottori vähentää päästöjä ja torjuu omalta osaltaan ilmastomuutosta. Webasto on mukava lisävaruste, järkevä sellainen. Webasto sopii lähes jokaiseen autoon tule tutustumaan! UUSI Webasto -myyntipiste palveluksessasi: WEBASTO TOIMII KAUKOSÄÄTIMELLÄ, AJASTIMELLA TAI PUHELIMELLA. Kysy myös asennusta! Asentajankatu 5, Tampere Lakalaiva, puh. (03) , fax Av. ma-pe

20 Tampereen raatihuoneen historian pajatsoa ei ole lähimainkaan tyhjennetty, sanoi tietokirjailija Ari Järvelä Raatihuoneesta kertovan teoksen julkistamistilaisuudessa. Ari Järvelä (neljäs vas.) historiateoksen toteuttamisessa mukana olleen tiiminsä keskellä: Nalle Ritvola (1. vas.), Emil Bobyrev, Jorma Rajamäki, Leena Willberg, Iris Toivola, Olli Helen, Virginia Mattila ja Markku Hyrkkänen. Tampereen raatihuoneesta kirja Merkittävän talon suuri kertomus TEKSTI JA KUVAT Raija Lindell 20 Tampereen raatihuoneesta on ilmestynyt uusi kirja. Tampereen Raatihuone, Pormestareiden talo -teos julkaistiin Tampereen päivänä Raatihuoneella. Teoksen on kirjoittanut tietokirjailija, filosofian maisteri Ari Järvelä. Hän on monelle tuttu mm. kaupungin viestintäyksiköstä. Minulle tämän talon menneisyys on kaikessa rikkaudessaan ainutlaatuisin, mitä minkään talon kohdalta tiedän. Tavoitteeni oli tehdä kirja, jonka luettuaan kukaan ei voi kulkea pysähtymättä tämän tarinoita pursuavan talon ohi. Kirjasin tarinat niin, että niistä syntyy suuri kertomus, merkittävän talon tarina. Halusin tehdä kaupungille ja tamperelaisille tutusta kohteesta helposti luettavan ja innostavan tietokirjan, kertoi Järvelä kirjan julkistamistilaisuudessa. Pormestareiden talo Kirjan alaotsikko Pormestareiden talo ei ole eikä yritäkään olla kaiken kattava. Halusin korostaa pormestareiden merkitystä talon menneisyydessä siksikin, kun tuo aika symbolisesti, joskin osittain myös konkreettisesti alkoi uudelleen, 103 vuoden jälkeen, Järvelä sanoo. Kun Tampereen kaupunki siirtyi vuoden 2007 alussa uuteen pormestarivetoiseen hallintomalliin, Raatihuoneen historiaan syntyi uusia linkkejä ja menneisyys alkoi elää. Viimeksi pormestari johti koko kaupungin hallintoa vuonna Sen jälkeenkin talossa tekivät edelleen työtään kunnallispormestari ja oikeuspormestari omilla hallinnonaloillaan, kunnallispormestari 1960-luvulle ja oikeuspormestari 1970-luvun lopulle saakka. Raatihuone on siis ollut todellinen pormestareiden talo. Vaikka pormestarin työhuone ei enää ole rakennuksessa, nykyisin edustuskäytössä oleva Raatihuone on tärkeässä roolissa ja varsin ahkerassa käytössä. Tampereen raatihuone on Järvelän mielestä kuin kivinen kirja, jolla on poikkeuksellisen paljon kerrottavaa: Miten talossa on eletty arkea ja juhlaa, miten siitä tuli kansallisesti merkittävien historiallisten tapahtumien, vuoden 1905 suurlakon ja vuoden 1918 sisällissodan näyttämö ja mitä siellä silloin tapahtui. Kirja kertoo myös, miten Raatihuone selvisi aikanaan purkamisuhan alta ja mitä kaikkea vuoden restauroinnissa tehtiin. Lisäksi kirja valottaa, millaista on talon arki edustustilana ja juhlahuoneistona. Raatihuoneesta kertovassa teoksessa on yli 200 valokuvaa, joista osa on harvemmin nähtyjä, osa tuttuja. Yksi helmi mahtuu mukaan. Sitä ei tietääkseni ennen tätä ole julkaistu vielä missään, vaikka se on otettu 102 vuotta sitten. Se on Hugo Simbergin Palanderin talon ateljeestaan ottama valokuva suurlakon päiviltä, Järvelä kertoo. Kirjan visuaalisesta asusta vastasi graafinen suunnittelija Nalle Ritvola. Raatihuone-kirja on myytävänä Tampere- Seuran toimistossa 39 euron hintaan.

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS Perustettu vuonna 1995 Vantaan, Helsingin,

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 1 SISÄLTÖ 1) Uudet seura-asut 3 2) Yhteistyösopimus Aito Säästöpankin kanssa 3 3) Perjantaipalaverit 4 4) Varainhankintaa 5 5) Ajankohtaiset pelaaja- ja joukkueasiat 5

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA. www.tulkkauspalvelut.fi

LAATUKÄSIKIRJA. www.tulkkauspalvelut.fi LAATUKÄSIKIRJA 2015 www.tulkkauspalvelut.fi SISÄLLYSLUETTELO Tulkkauspalvelun esittely 2 Toiminnan kuvaus 3 Tulkkimme & kielet 4 Laatu ja laadun mittaaminen 5 Yhteystiedot 6 TULKKAUSPALVELUN ESITTELY Oulan

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2015 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi

Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2015 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi NAANTALIN KAUPUNKI Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2015 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi Johtoryhmä 1.12.2014 ja 8.12.2014 Yhteistyötoimikunta 18.12.2014 Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 100-prosenttisesti suositeltu KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 1 www.kuntarekry.fi Kunta-alan työpaikkailmoitukset www.kuntarekry.fi Joka puolelta Suomea Organisaatiomuodosta riippumatta Eri asematasoilta

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Päämäärää kohti kulkiessaan ihminen joutuu usein muuttamaan suuntaa. Paulo Coelho Tavoite

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Tausta SOL konserni on Suomen suurimpia palvelualan työllistäjiä. SOLIssa työskentelee tällä hetkellä lähes 10 000 työntekijää, joista n 7500 Suomessa.

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla.

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla. Kunnanhallituksille ja kuntayhtymille Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 2012 2013 (KVTES 2012 2013) KVTES 2012 2013 Palkantarkistukset vuonna 2012 ja vuonna 2013 Yleiskorotus 1.1.2012 lukien

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

kampanjaopas #kunnontyönpäivä

kampanjaopas #kunnontyönpäivä kampanjaopas #kunnontyönpäivä mistä on kyse? Kansainvälistä kunnon työn päivää juhlitaan 7.10. Satoja tapahtumia yli 60 eri maassa. Juhlimme onnistumisia sekä muistamme, että korjattavaa löytyy vielä niin

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Anneli Kesola Tampereen seudun Osaavan osaamisen kehittämistiimi OSAAMISEN KEHITTÄMISTIIMI Anneli Kesola (Lempäälä) Pekka Jokela (Tampere) Teemu Keronen (Pirkkala) Jaana

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

ILMANKOS 2009 2012 Kokemuksia asukkaille suunnatusta ilmastotyöstä

ILMANKOS 2009 2012 Kokemuksia asukkaille suunnatusta ilmastotyöstä ILMANKOS 2009 2012 Kokemuksia asukkaille suunnatusta ilmastotyöstä ILMANKOS projektin päätösseminaari Vapriikki 6.11.2012 Leena Karppi ja Sanna Ovaska 2 6.11.2012 Esityksen sisältö ILMANKOS projektin lähtökohdat

Lisätiedot

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta.

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Talouspalvelut Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2011 PÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2011 PÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄ MUISTIO 2/2011 Aika 14.3.2011, klo 12.00 13.35 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Leena Viitasaari Tampere puheenjohtaja (x) Kirsi Vattulainen

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

Kotostartti. Kiintiöpakolaiset. Tavoite: antaa perustietoja ja taitoja Suomesta ja tutustuttaa suomen kieleen

Kotostartti. Kiintiöpakolaiset. Tavoite: antaa perustietoja ja taitoja Suomesta ja tutustuttaa suomen kieleen 2009-2013 Kotostartti Kiintiöpakolaiset Tavoite: antaa perustietoja ja taitoja Suomesta ja tutustuttaa suomen kieleen Mahdollistaa nopean ja tehokkaan kotoutumisprosessin aloituksen Kotostartti Materiaali:

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien alkukartoitusmallin luominen (ensisijainen tavoite) Tiedon lisääminen ja eteenpäin

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008. Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008. Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 4.2.2009 Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2008 Yleistä: Kunnallinen työmarkkinalaitos teki

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

Jalkapallojaoston tiedote 1/2014

Jalkapallojaoston tiedote 1/2014 1 SISÄLTÖ 1) Jalkapallojaosto 2014 3 2) Jotain uutta kotisivulle? 3 3) Perjantaipalaverit 4 4) Tulevia tapahtumia 5 5) OTO-valmennuspäälliköksi? 5 6) Tulevia koulutuksia alkuvuodesta 6 7) Lopuksi 6 2 1)

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

SEUDULLINEN HAKEUTUMISMAHDOLLISUUS PÄIVÄHOITOON- SOPIMUS PÄIVÄHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ KUNTIEN VÄLISENÄ OSTOPALVELUNA

SEUDULLINEN HAKEUTUMISMAHDOLLISUUS PÄIVÄHOITOON- SOPIMUS PÄIVÄHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ KUNTIEN VÄLISENÄ OSTOPALVELUNA SEUDULLINEN HAKEUTUMISMAHDOLLISUUS PÄIVÄHOITOON- SOPIMUS PÄIVÄHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ KUNTIEN VÄLISENÄ OSTOPALVELUNA Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat sopineet päivähoidon hakeutumisen laajentamisesta

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

Minun työhyvinvointini

Minun työhyvinvointini Minun työhyvinvointini Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja Kestävän työuran edistäjä Tuottavuuden mahdollistaja Hyvinvointi

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE 12940-2011 Liite 1 TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE HUOM! Lomakkeiden kenttien välillä tulee liikkua F11-näppäimellä HAKIJAN PERUSTIEDOT Rahoituksen hakija Turun Seudun Työttömät TST

Lisätiedot