Kunnat liikennebiokaasun tuottajina ja käyttäjinä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunnat liikennebiokaasun tuottajina ja käyttäjinä"

Transkriptio

1 KUNTAPÄÄTTÄJÄN SYVENTÄVÄ OPAS Ari Lampinen & Anu Laakkonen Kunnat liikennebiokaasun tuottajina ja käyttäjinä

2

3 Ari Lampinen & Anu Laakkonen Kunnat liikennebiokaasun tuottajina ja käyttäjinä Kuntapäättäjän syventävä opas Suomen Biokaasuyhdistys ry 2010

4 Suomen Biokaasuyhdistys ry PL 1173, Helsinki Finlands Biogasförening rf PB 1173, Helsingfors Ålandsbanken on tukenut tätä julkaisua Miljöbonus-apurahalla Saatavissa sähköisenä: Kirjoitettu ja toimitettu tuulivoimalla. Teksti Anu Laakkonen ja Ari Lampinen, valokuvat Ari Lampinen, taitto Nettienkelit Painettu Joensuussa/Painokanava Oy 2010 FSC-sertifioidulle G-Print-paperille ISBN (nid.) ISBN (PDF) 2

5 Sisällys Esipuhe 4 Lyhenneluettelo 5 Johdanto 6 Kuntien biojätteet ja biokaasuteknologian mahdollisuudet 9 Ruotsin kuntien esimerkki 14 Mitä kuntapäättäjä voi tehdä 28 Tuotannon ja käytön aloittaminen 36 Liitteet 39 LIITE 1: Usein kysyttyjä kysymyksiä liikennebiokaasusta 40 LIITE 2: Markkinoilla olevia biokaasuautoja 62 LIITE 3: Katsaus 15 Ruotsin kunnan liikennebiokaasutoimintaan 75 Lisätietoja 99 3

6 Esipuhe Esipuhe Tämä julkaisu on syventävä opas suomen- ja ruotsinkielisille julkaisuille "Kunnat liikennebiokaasun tuottajina ja käyttäjinä - Kuntapäättäjän opas" sekä "Kommuner som producenter och konsumenter av fordonsbiogas - Guide för beslutsfattare", jotka on lähetetty painettuina kuntien valtuustoille. Käsillä oleva julkaisu on kirjoitettu pelkästään suomenkielisenä ja tarkoitettu jaettavaksi pääasiassa verkon kautta, mutta pieni erä on painettu PR-tarkoituksiin. Nämä oppaat ovat vapaasti saatavissa liikennebiokaasun tiedotuspalvelimesta sekä Suomen Biokaasuyhdistyksen sivuilta. Julkaisujen tuottamisesta ovat vastanneet Anu Laakkonen, joka on toimittanut perusoppaat, ja Ari Lampinen, joka on toimittanut syventävän oppaan. Anu Laakkonen työskentelee liikennebiokaasukehittäjänä ja Ari Lampinen uusiutuvan liikenne-energian projektipäällikkönä Joensuun Seudun Jätehuolto Oy:ssä, jossa he vastaavat Pohjois-Karjalan maakunnan liikennebiokaasun tankkausverkoston kehittämistyöstä. He ovat sähköpostitse tavoitettavissa osoitteista Suomen Biokaasuyhdistys ja tekijät kiittävät Ålandsbankenia, joka on tukenut näitä julkaisuja Miljöbonus-apurahalla. Helmikuussa 2010, tekijät Biokaasua kuvaava taideteos Linköpingin rautatie- ja linja-autoaseman edessä, taustalla biokaasubusseja. Rautatieasemalta liikennöidään biokaasujunalla Västervikiin. 4

7 Lyhenneluettelo BG CBG CNG LBG LNG NG Nm 3 SBG SNG Biokaasu (BioGas): tässä julkaisussa biokaasulla tarkoitetaan pääsääntöisesti jalostettua biokaasua tai kaatopaikkakaasua (eli ei raakaa biokaasua, jota reaktoreista saadaan tai raakaa kaatopaikkakaasua, jota kaatopaikoilta saadaan) Paineistettu biokaasu (Compressed BioGas); Esim. CBG100 tarkoittaa 100 % biokaasua ja CBG50 tarkoittaa 50 % biokaasua, ja loppu on maakaasua. Paineistettu maakaasu (Compressed Natural Gas); Huom. on yleistä, että CNGkylteillä opastetaan myös biokaasun tankkausasemille johtuen näiden kylttien yleisestä käytöstä Keski-Euroopassa. Nesteytetty biokaasu (Liquefied BioGas) Nesteytetty maakaasu (Liquefied Natural Gas) Maakaasu (Natural Gas): tässä julkaisussa maakaasulla tarkoitetaan jalostettua maakaasua (eli ei raakaa maakaasua, jota maakaasulähteistä saadaan) Normaalikuutio = kuutiometri kaasua 1 ilmakehän paineessa ja 0 C lämpötilassa; 1 Nm 3 biokaasua vastaa energiasisällöltään 1,1 litraa bensiiniä tai litraa dieselöljyä Synteettinen biokaasu (Synthetic BioGas): tarkoittaa yleensä termisesti (korkeassa lämpötilassa kaasuttamalla ja syntetisoimalla) puusta (mutta myös muista bioenergialähteistä) valmistettua kaasua, jossa metaani on pääkomponentti Synteettinen maakaasu (Synthetic Natural Gas): tarkoittaa yleensä termisesti kivihiilestä (mutta myös muista fossiilisista energialähteistä) valmistettua kaasua, jossa metaani on pääkomponentti Kuvassa opastetaan FordonsGasin CBG100-asemalle Jönköpingissä ja Svensk Biogasin CBG100- asemalle Motalassa. 5

8 Johdanto Johdanto Biokaasu on sataprosenttisesti uusiutuva ajoneuvopolttoaine, joka ei lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta. Kun fossiilisia liikennepolttoaineita korvataan biokaasulla, vähennetään merkittävästi myös terveydelle vaarallisia ilmansaaste- ja melupäästöjä. Siksi biokaasu on ilmaston ja ympäristön kannalta paras nopeasti käyttöön otettavissa oleva biopolttoaine. Ilmastonmuutos voi pahimmillaan nostaa tällä vuosisadalla keskilämpötilaa enemmän kuin mitä lämpötila on noussut viime jääkauden jälkeen. Siitä syystä ilmastonmuutoksen torjunta on noussut EUja YK-tasolla tärkeimmäksi ympäristöpolitiikan osaksi ja toimenpiteitä edellytetään tehtäväksi sekä valtion että kuntien tasolla välittömästi. Liikenne on lähes kaikissa kunnissa toiseksi suurin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja sähkön ja lämmön tuotannon jälkeen. Liikenteen osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin 20 %, mutta lähes kaikissa kunnissa liikenteen osuus on paljon suurempi, noin kolmasosa, koska suuria energiantuotantolaitoksia ja runsaasti päästöjä aiheuttavia teollisuuslaitoksia on vain harvoissa kunnissa. EU:n uusiutuvan energian direktiivi (UE-direktiivi 2009/28/EY) edellyttää artiklassa 3.4, että vuoteen 2020 mennessä kaikissa jäsenvaltioissa liikenteen energianlähteistä vähintään 10 % on uusiutuvia energianlähteitä. Tämä on siten katsottava myös kuntien velvoitetasoksi. Biokaasu on uusiutuva liikennepolttoaine, koska sen valmistuksessa käytettyjen bioresurssien hiili vapautuisi joka tapauksessa luonnollisesti ilmakehään lahoamisen tai mätänemisen kautta. Siksi biokaasun poltto ei lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta päinvastoin kuin uusiutumattomien polttoaineiden eli maakaasu-, raakaöljy-, kivihiili- ja turveperäisten polttoaineiden poltto. UE-direktiivin artiklan 21.2 mukaan jätteistä valmistetun liikennepolttoaineen määrä otetaan velvoitetta laskettaessa huomioon kaksinkertaisena, koska jäteperäisten liikennepolttoaineiden elinkaaren kasvihuonekaasutase on paljon energiakasveja parempi, eikä se kilpaile ruoantuotannon eikä muun tuotannon kanssa. Siten jäteperäisiä polttoaineita käytettäessä vuoden 2020 velvoitetaso on 5 %. Biokaasu on yleisin kaupallisessa käytössä oleva jäteperäinen liikennepolttoaine. Liikenne on ainut hiilidioksidipäästöjä edelleenkin kasvattava sektori EU:ssa, joten toimenpiteet sillä sektorilla ovat erityisen tärkeitä. Euroopan ministerineuvoston ja parlamentin päätöksellä 406/2009/EY Suomen tulee vähentää liikenteen päästöjä vuoteen 2020 mennessä vähintään 16 %:lla, mutta on todennäköistä, että vähennysvelvoite vielä kasvaa YKneuvotteluiden seurauksena. Kuntien onkin varauduttava vähintään 20 %:n päästövähennykseen liikennesektorilla. Tämä voidaan kokonaan toteuttaa jäteperäisellä biokaasulla, mutta on toivottavaa, että monia muitakin toimenpiteitä otetaan käyttöön. Jotta vaadittu merkittävä vaikutus saavutettaisiin vuonna 2020, toimenpiteisiin on ryhdyttävä kuntatasolla välittömästi. Jäteperäisen biokaasun liikennekäytöllä voidaan vähentää liikenteen lisäksi jäte- 6

9 huollon, maatalouden ja teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjä. Lisäksi siirtyminen biokaasun käyttöön vähentää liikenteen kaikkia tavanomaisia ilmapäästöjä ja sitä kautta mm. parantaa kaupunki-ilman laatua ja vähentää happosateita 1. Myös liikenteen melutaso alenee, erityisesti raskaan liikenteen osalta eli juuri niiden ajoneuvojen, jotka aiheuttavat korkeimmat melutasot 2. Kaikissa kunnissa on merkittävä jäteresurssi, joka voidaan saada biokaasutekniikalla hyödynnettyä liikenteessä. Samalla jätteen jalostusarvo maksimoituu. Jätteet mahdollistavat useiden satojen tuhansien autojen polttoainetarpeen tyydyttämisen Suomessa ja samalla syntyy suuri määrä työpaikkoja. Ruotsin kaasuyhdistyksen mukaan biokaasun osuuden nosto Ruotsin liikenteen energiankulutuksesta 20 %:iin toisi uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä 3. Samalla tulisi muita kansantaloudellisia etuja. VINNOVAn eli Ruotsin TEKESiä vastaavan organisaation mukaan biokaasu on kustannustehokkain tapa liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen 4. Liikennebiokaasun tuotanto jätteistä ja sen käyttö kaikenlaisissa ajoneuvoissa on jo kauan ollut kaupallista ja kypsää teknologiaa 5. Biokaasun hyödyntämiseen pystyviä autoja on maailmassa yli 10 miljoonaa. Ruotsissa kymmenet kunnat ovat ottaneet tuottamansa jätteet liikennekäyttöön biokaasutekniikan avulla. EU:n lainsäädäntö takaa, että niin Ruotsissa kuin Suomessakin kunnilla on päätösvalta omien jätteidensä käytöstä, joten ne voivat edellyttää niiden jalostusarvon maksimointia liikennepolttoaineen tuotannolla 6. Samoin kunnilla on päätösvalta omien ajoneuvojensa polttoainevalinnasta kuten 1 Lampinen Lampinen Gasföreningen VINNOVA Lampinen Lampinen 2008a myös bussiliikenteen ja jäteautoliikenteen polttoainevalinnoista. Kyseessä on pitkällä tähtäimellä kaupallisesti kannattava toiminta, jota kunta voi harjoittaa yksin tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa, ja jolla on yleistä myönteistä merkitystä sekä kunnan taloudelle että aluetaloudelle. Liikennebiokaasuinvestoinnit antavat uusia mahdollisuuksia paikallisen liiketoiminnan synnyttämiseen ja auttavat vähentämään monia ympäristöongelmia. Nämä ovat hyviä perusteluja sekä kansallisille että EU:n avustuksille, joita hankkeisiin on käytettävissä. Ruotsin kuntien päätökset ovat johtaneet jo laajan biokaasun tankkausverkoston syntymiseen. Kunnan sisäisen liikenteen lisäksi myös kuntien välinen liikenne biokaasulla on tullut mahdolliseksi isossa osassa Ruotsia. Suomessa on toistaiseksi vasta yksi biokaasun tankkauspaikka, joka sijaitsee Kalmarin maatilalla Laukaassa. Se tuottaa biokaasua eläinten lannasta ja virtsasta, kasvijätteistä, keittiöjätteistä sekä elintarviketeollisuuden jätteistä 7. Kuntapäättäjien aloitteet liikennebiokaasun edistämiseksi voivat Suomessakin johtaa maan kattavan liikennebiokaasun tuotanto- ja tankkausverkoston kehittymiseen. Perusverkoston luominen kuntien toimenpiteillä ja myötävaikutuksella jätevedenpuhdistamojen, biojätteen mädättämöjen ja kaatopaikkojen yhteyteen antaa myös maatiloille mahdollisuuden tulla mukaan verkoston pienimuotoisemmiksi täydentäjiksi maaseudun kylissä. Tämä opas on laadittu antamaan kuntapäättäjille perustiedot liikennebiokaasutoiminnasta aloitteiden ja päätösten tueksi. 7 Lampinen 2004a 7

10 Johdanto Vuoden 2009 lopussa Ruotsissa oli 105 julkista liikennebiokaasuasemaa 65 kunnassa ja Suomessa yksi laukaalaisella maatilalla. Lisäksi Ruotsissa oli kymmeniä raskaan biokaasuliikenteen yksityisiä tankkauspaikkoja. Vuoden sisällä avattavia tankkauspaikkoja oli suunnitteilla 60. Biokaasukäyttöisiä autoja oli Suomessa noin 15 ja Ruotsissa noin

11 Kuntien biojätteet ja biokaasuteknologian mahdollisuudet Kuntien biojätteillä voisi potentiaalisesti kulkea kolmasosa Suomen tieliikenteestä ja useita kymmeniä miljoonia autoja EU:ssa 8. Kuntaesimerkkinä, Jyväskylän biojätteillä kulkisi henkilöautoa tai 400 linja-autoa 9. Kaikkien biojätteiden energiakäytön kasvupotentiaali on erittäin suuri. Uusimman biokaasulaitosrekisterin 10 mukaan vain 13/348 (3,7 %) Suomen kunnista käytti biokaasutekniikkaa jätevesien puhdistuksessa ja nekin käyttivät vain osan alueellaan syntyvästä jätevedestä. Vain 31/348 (8,9 %) Suomen kunnista tuotti energiaa kaatopaikkakaasusta ja nekin vain osasta ko. resurssista. Vain noin 10/348 (3 %) Suomen kunnista tuotti energiaa erilliskerätystä biojätteestä ja nekin vain osasta ko. resurssista. Suomen maatiloista vain 28/ (0,04 %) käytti biokaasutekniikkaa jätteidensä energiahyödyntämiseen ja vain kahdessa teollisuuden tuotantolaitoksessa on käytössä biokaasureaktori. Biokaasun tuotantolaitosten lukumäärä voitaisiin siis kertaistaa nykytilanteesta. Nykytilanne on esitetty viereisessä kartassa. 8 Lampinen 2003, Lampinen ym Uusi-Penttilä Kuittinen & Huttunen 2009; Tämä on 12. biokaasulaitosrekisteri sisältäen vuoden 2008 tiedot. Biokaasurekisterit on tuotettu Joensuun yliopistossa yhteistyössä Suomen biokaasuyhdistyksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Suomen biokaasulaitokset vuonna 2008 (Kuittinen & Huttunen 2009). Värikoodit: musta = kaatopaikkakaasulaitos, sininen = jätevedenpuhdistamon reaktori, vihreä= maatilareaktori, punainen = teollisuuden reaktori, keltainen = muu reaktori. Puoliympyrät tarkoittavat suunnitteilla tai rakenteilla olevia laitoksia. 9

12 Kuntien biojätteet ja biokaasuteknologian mahdollisuudet Oheisessa taulukossa on esitetty kunnat, joissa oli biokaasun tuotantopaikkoja vuonna Tuotantotiedot ovat kahta lukuun ottamatta vuoden 2008 biokaasulaitosrekisteristä. Henkilöautojen määrä on arvioitu olettaen keskikulutukseksi 6 Nm 3 /100 km, joka vastaa 6 l dieselöljyä/100 km, ja vuotuiseksi ajomatkaksi km. Olemassa oleva tuotanto vastaa näin laskettuna henkilöauton polttoainetarvetta, joka on kokonaan hyödyntämättä kaikissa kunnissa Laukaata lukuun ottamatta. Tällä hetkellä suurin osa kyseisestä energiamäärästä käytetään lämmön ja sähkön tuotantoon, mutta koska biokaasun jalostusarvo maksimoituu liikennepolttoaineena, se kannattaa myydä liikenteeseen ja korvata tuotantolaitosten lämmön ja sähkön tarve esimerkiksi puulla. Suomen biokaasun tuotantopaikat ja raakakaasun tuotantomäärät vuonna 2008 (Kuittinen & Huttunen 2009) sekä karkea arvio liikennekäytön potentiaalista. Kunta Tyyppi Tuotanto [Nm 3 ] Henkilöautoja Anjalankoski (2) Kaatopaikka Espoo (3) Jätevesi, 2 kaatopaikkaa Finström (Godby) Teollinen Forssa Jätevesi Haapavesi Maatilakohtainen Halsua Maatilakohtainen Helsinki (2) Jätevesi, kaatopaikka Hyvinkää Kaatopaikka Hämeenlinna (2) Jätevesi, kaatopaikka 2 ooo Iisalmi Kaatopaikka Ilmajoki Erilliskerätty biojäte arvio Imatra Kaatopaikka Joensuu (2) Jätevesi, kaatopaikka Jyväskylä (2) Jätevesi, kaatopaikka Järvenpää Kaatopaikka Kajaani Kaatopaikka Kerava Kaatopaikka Kouvola Kaatopaikka Kuopio (2) Jätevesi, kaatopaikka Lahti (2) Jätevesi, kaatopaikka Laihia Erilliskerätty biojäte 16o

13 Kunta Tyyppi Tuotanto [Nm 3 ] Henkilöautoja Lappeenranta Kaatopaikka Laukaa Maatilakohtainen Lohja Kaatopaikka Maarianhamina Jätevesi Mikkeli (2) Jätevesi, kaatopaikka Nivala Maatilakohtainen Nokia Kaatopaikka Orivesi Maatilakohtainen arvio Oulu Kaatopaikka Pori Kaatopaikka Porvoo Kaatopaikka Raisio Kaatopaikka Riihimäki Jätevesi Rovaniemi Kaatopaikka Salo Jätevesi Simpele Kaatopaikka Säkylä Teollinen Tampere (2) Jätevesi, kaatopaikka ,700 Turku Kaatopaikka Uusikaarlepyy (Jepua) Maatilakohtainen Vaasa (2) Erilliskerätty biojäte, kaatopaikka Vantaa Kaatopaikka Vinkkilä (Vehmaa) Maatilojen yhteinen Virrat Maatilakohtainen Ylivieska Maatilakohtainen Biokaasutekniikan lisäksi käytettävissä on lukuisa joukko muita teknologioita, joiden avulla biojätteistä voidaan tuottaa liikennepolttoaineita 11. Nykyään biojätteistä tuotetaan Suomessa liikennepolttoaineita mädätyksellä, käymisellä, vaih- 11 Lampinen 2009 toesteröinnillä ja hydrauksella. Kaikilla on tiettyjä etuja toisiinsa nähden. Biokaasutekniikan merkittävimpinä etuina ovat korkein potentiaalinen tuotannon ja käytön hyötysuhde, alhaisimmat elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt ja monet muut ympäristönsuojeluun ja paikallistalouteen liittyvät hyödyt: 11

14 Kuntien biojätteet ja biokaasuteknologian mahdollisuudet 1) Mädätys säilyttää ravinteet selvästi parhaiten biojätteen eri käsittelymuodoista eli se mahdollistaa jätteen materiaalikäytön lannoitteena jätehierarkian ensisijaisena jätteenkäyttömuotona. Kaikki muut biojätteen käsittelymenetelmät hukkaavat merkittävän osan ravinteista, erityisesti typen osalta. Typpilannoitteiden valmistus on kaikkein energia- ja päästöintensiivisintä lannoitevalmistusta ja siten keinolannoitteiden välttäminen alentaa merkittävästi viljelyn elinkaaren päästöjä. Maatiloilla lannan ravinteiden mahdollisimman tehokas käyttö parantaa tilan kannattavuutta, koska vähennetään ostolannoitteiden hankintoja. Mädätysjäännös myös ylläpitää maaperän kuntoa sekä hiilitasetta ja estää eroosiota, toisin kuin polton tuhka. 2) Mädätysjäännöksessä merkittävä osa typestä on vesiliukoisessa, kasvien helposti käytettävässä muodossa, mikä vähentää viljelyn typpioksiduulipäästöjä ja typpiyhdisteiden vesistöpäästöjä verrattuna keinolannoitteiden käyttöön. 3) Mädätysprosessia käytettäessä metaanipäästöt vähenevät muihin käsittelymenetelmiin verrattuna, sillä metaani hyödynnetään suljetussa prosessissa energiana. Sen sijaan useissa muissa menetelmissä biojätettä varastoidaan pitkiä aikoja (esim. lantaa varastoaltaissa), jolloin se tuottaa merkittäviä metaanipäästöjä. Myös kompostointi tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä. 4) Mädätysprosessi tuottaa energiaa metaanina, joka on moottoriteknisesti erityisen korkeatasoinen yli 140-oktaaninen polttoaine eli sitä voidaan käyttää erityisen suurella hyötysuhteella ja alhaisilla päästöillä liikenteen sekä liikkuvien työkoneiden kuten traktorien, leikkuupuimurien, trukkien ja kaatopaikkajyrien polttoaineena. Tällöin sillä korvataan fossiilisia polttoaineita ja vältetään niiden käytöstä aiheutuvat päästöt. Maatiloilla se mahdollistaa tuotetun ruoan fossiilihiilisisällön merkittävän alentamisen eli ruoantuotannon kasvihuonekaasupäästöjen merkittävän alentamisen. Lisäksi metaania voidaan hyödyntää myös sähkön ja lämmön yhteistuotantoon sekä keskitetysti että hajautetusti, jolloin myös korvataan fossiilisia polttoaineita päästöineen. Poltto mahdollistaa käytännössä biojätteen energiahyödyntämisen vain lämpönä ja suurissa laitoksissa lisäksi pieneltä osin sähkönä, mutta mahdollisuus liikenne- ja työkonepolttoaineiden valmistukseen menetetään. Mädätys soveltuu erityisen hyvin kosteiden jätteiden käsittelyyn, kun taas poltto edellyttää energiaa runsaasti vievää kuivausta, joten elinkaaren energiatehokkuudessa mädätys on parempi 12. Biojäte on polttoprosessin kannalta erityisen likainen polttoaine, mikä merkitsee alhaista hyötysuhdetta ja lyhyttä huoltoväliä. Poltto hävittää suurimman osan jätteen materiaalihyödyntämispotentiaalista eli lannoitearvosta. 5) Biokaasun liikennekäyttö alentaa erittäin merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna muiden biopolttoaineiden ja fossiilisten polttoaineiden käyttöön 13. 6) Biokaasun liikennekäyttö alentaa erittäin merkittävästi typen ja rikin oksidien ja pienhiukkasten päästöjä sekä melua verrattuna fossiilisten polttoaineiden polttoon 14. 7) Mädätys vähentää merkittävästi lannan ja muiden biojätteiden hajuhaittoja muihin käsittelymenetelmiin verrattuna, sillä prosessi on suljettu ja hajottaa hajua aiheuttavia yhdisteitä. Lannan hajuhaittojen väheneminen lisää maatalouden hyväksyttävyyttä ja toimintaedellytyksiä. 8) Suomen biojätteiden käsittelymarkkinoita dominoivassa kompostoinnissa jätteen energiasisältö jätetään kokonaan hyö- 12 Myllymaa ym. 2008a-b 13 Lampinen 2008a 14 Lampinen 2003,

15 dyntämättä ja lisäksi käytetään energiaa käsittelyprosessiin, mm. ilmastukseen ja sekoitukseen. Koska kyseinen energia on käytännössä usein fossiilista, siitä aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjä. 9) Mädätyksessä jätemassan (kuiva-aineen) määrä vähenee suurimman osan poistuessa metaanina sekä hiilidioksidina ja taudinaiheuttajien määrä vähenee oleellisesti. 10) Mädätys mahdollistaa maatilojen energiaomavaraisuuden, millä on paikallisesti suuri merkitys. 11) Mädätys mahdollistaa myös maatilojen energiayliomavaraisuuden eli tulot polttoaineiden, sähkön ja lämmön sekä tulevaisuudessa mahdollisesti myös hiilidioksidisertifikaattien ja vihreän energian sertifikaattien myynnin kautta. Energian huoltovarmuus lisääntyy paitsi maatilalla myös sen ympäristössä. Maatiloille saadaan uusia tulonlähteitä ja maatilojen teknologiaa palvelemaan syntyy uutta yritystoimintaa. Molemmat ovat tärkeitä tavoitteita erityisesti nykyisessä kiristyneessä kulujen kasvun tilanteessa. 12) Mädätyksen laaja käyttö maataloudessa sekä kuntien ja teollisuuden biojätteiden käsittelyssä merkitsisi etuja koko valtakunnan tasolla, koska se edistää ympäristön suojelua, energian huoltovarmuutta, työllisyyttä ja terveysongelmien vähentämistä sekä parantaa kriisivalmiut ta ja turvaa ruoantuotannon kriisitilanteissa, jolloin yleinen sähkön ja polttoaineiden jakelu keskeytyy tai katkeaa. Nykyään ko. teknologiaa käytetään Suomessa äärimmäisen vähän. Muilla biojätepohjaisten polttoaineiden valmistusteknologioilla yllä mainitut hyödyt jäävät saamatta tai ne ovat vähäisempiä. Mutta niiden etuina puolestaan on biokaasuun verrattuna helpompi käyttöönotto nykykalustossa ja polttoaineen suurempi energiatiheys tilavuusyksikköä kohti: 1) Maailmassa on yhteensä noin 600 miljoonaa autoa, joista suurin osa on bensiinikäyttöisiä. Biokaasun käyttöön pystyviä autoja on yli 10 miljoonaa, joista Suomessa runsaat 500. Näistä 15 autoa käytettiin vuoden 2009 lopussa pääasiassa biokaasulla ja loppuja pääasiassa maakaasulla. Etanolin käyttöön pystyviä autoja on maailmassa suurin piirtein saman verran kuin biokaasun käyttöön pystyviä. Lähes kaikki biokaasu- ja etanoliautot pystyvät käyttämään myös bensiiniä. Puhtaan biodieselin käyttöön pystyviä autoja on paljon vähemmän kuin etanoli- ja biokaasuautoja. Etanolia voidaan sekoittaa bensiiniin ja biodieseliä fossiiliseen dieselöljyyn, jolloin niitä voidaan käyttää kaikissa tavanomaisissa bensiini- tai dieselautoissa. 2) Biokaasun energiatiheys massayksikköä kohti (50 MJ/kg) on korkeampi kuin bensiinin ja dieselöljyn (41 43 MJ/kg), mutta tilavuusyksikköä kohti bensiinillä ja dieselöljyllä on suurempi energiatiheys, noin 5-kertainen verrattuna paineistettuun biokaasuun CBG (200 bar) ja 1,8-kertainen verrattuna nesteytettyyn biokaasuun LBG. Se tarkoittaa, että samankokoisella polttoainetankilla bensiinillä ja dieselöljyllä pääsee pitemmän matkan kuin biokaasulla. Biokaasutekniikan avulla voidaan saada aikaan ympäristön kannalta kestävä yhteiskunta. Biokaasu mahdollistaa biojätteiden, jätehuollon, energiantuotannon, maatalouden ja ruoantuotannon suljetun kierron. Ympäristöä vaalivassa yhteiskunnassa yhdyskunnan, teollisuuden ja maatalouden biojätteet ovat raaka-ainetta, josta tuotetaan mm. polttoainetta ajoneuvoihin. Jäte kuljetetaan biokaasujäteautoilla, joiden polttoaine on tuotettu niiden kuljettamasta jätteestä. Biokaasulaitoksen mädätysjäännöksestä saadaan pelloille biolannoitetta, jonka käyttö vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja muita ympäristöhaittoja. 13

16 Ruotsin kuntien esimerkki Ruotsin kuntien esimerkki Ruotsin Borås oli maailman ensimmäinen kunta, joka otti omat jätteensä liikennekäyttöön biokaasutekniikan avulla vuonna 1940, ja sitä seurasivat Helsinki vuonna 1941 sekä Tukholma vuonna Toiminta kuitenkin lopetettiin 1940-luvun lopussa. Se alkoi uudestaan Uudessa-Seelannissa 1980-luvun alussa ja Ruotsin Linköpingissä 1980-luvun lopussa 16. Niitä ovat seuranneet monet kunnat useissa maissa, mutta Ruotsi on nykyään johtava esimerkki. Siitä syystä toiminnan aloittamisessa Suo- men kunnissa on luonnollista ottaa opiksi Ruotsin kuntien kokemuksesta. Liite 3 sisältää yksityiskohtaista tietoa 15 Ruotsin kunnan liikennebiokaasutoiminnoista, joihin käytiin tutustumassa kesäkuussa Alla asiaa käsitellään yleisemmin. Lisätietoja on saatavissa mm. ruotsalaisen Gröna Bilister -järjestön oppaista kuntien liikenteen päästöjen vähentämisestä 17 ja kaasuautojen hankinnasta 18 sekä kahdesta Ruotsin kuntien esimerkkejä hyödyntävästä EU-projekteina laaditusta päättäjien oppaasta Lampinen Linköping GB Goldman EC 2000, Biogasmax

17 Biokaasureaktori Kuljetus Jalostuslaitos Kuljetus Jakelu/myynti Käyttö Kaatopaikka Kuljetus Laitteiden valmistus Laitteiden myynti Laitteiden huolto Liikennebiokaasun liiketoimintaketju. Ruotsissa ei toistaiseksi käytetä kaatopaikkakaasua liikennepolttoaineena, mutta se tulevaisuuden mahdollisuus on kuvaan merkitty. Muutamissa muissa maissa kaatopaikkakaasu jo on liikennekäytössä. Yllä oleva kuva esittää liikennebiokaasun liiketoimintaketjua, jonka jokainen osa voi olla eri toimijan vastuulla, kaikki samalla toimijalla tai useimmiten siltä väliltä. Linköping, joka aloitti Ruotsin nykyisen kehityksen vuonna 1989, on harvinainen esimerkki kunnasta, joka hallitsee koko ketjua oman yhtiönsä Tekniska Verkenin ja sen tytäryhtiöiden Svensk Biogasin ja Stadspartnerin kautta. Normaalitapauksessa, jossa liiketoimintaketjuun osallistuvia toimijoita on useita, tarvitaan sopimismenettelyä ketjun toiminnan takaamiseksi. Ruotsin liikennebiokaasutoiminta on nykyään kuntavetoista osittain EU-tason lainsäädännön takia ja ansiosta, mutta se oli kuntavetoista myös ennen kuin Ruotsi liittyi EU:hun ja ennen kuin Ruotsin valtiolta oli saatavissa kunnille tukia YK:n sopimusten ja EU:n ympäristöstrategioiden ja -lainsäädännön toteuttamiseen. Koska kunnat ovat jätelainsäädännön nojalla velvollisia huolehtimaan alueellaan syntyvistä biojätteistä, kunnan myötävaikutusta tarvitaan, jotta biojätteistä voidaan tuottaa liikennepolttoaineita, riippumatta mikä taho sen tekee. Lainsäädäntö ei velvoita käsittelemään biojätteitä biokaasulaitoksessa, mutta kaatopaikoilta kaatopaikkakaasu on EU-lainsäädännön nojalla pakko kerätä. Sekä biokaasureaktorit että kaatopaikat ovat tyypillisesti kunnan yhtiöiden hallinnassa. Ruotsissa liikennebiokaasu tuotetaan pääasiassa jätevedenpuhdistamojen reaktoreilla, mutta osassa kunnista biojätereaktoreilla tai peltobiomassareaktoreilla. Kaatopaikkakaasua ei Ruotsissa ole toistaiseksi hyödynnetty liikenteessä, mutta sen käyttöönottoa valmistellaan. Biokaasulogistiikalle on Ruotsissa otettu käyttöön monia vaihtoehtoja. Raaka biokaasu tai kaatopaikkakaasu voidaan kuljettaa kaasuputkella jalostuslaitokselle tai jalostuslaitos voi sijaita tuotantopaikalla, jolloin kuljetusta ei tarvita. Jalostettu biokaasu voidaan myydä ajoneuvoihin jalostuspaikalla tai se voidaan kuljettaa biokaasuputkiston, maakaasuputkiston tai rekkojen avulla myyntipisteisiin. Jakelupisteissä voidaan myydä paineistettua biokaasua (CBG) ja lähitulevaisuudessa myös nesteytettyä biokaasua (LBG). Kevyet ajoneuvot käyttävät tankeissaan 200 ilmakehän painetta, mutta raskaat myös 250 ilmakehän painetta. Tankkaus voidaan toteuttaa nopeatankkausjärjestelmällä, jolloin käytetään korkeapaineista välivarastoa. Tällöin toimenpide on yhtä nopea kuin nestemäisillä polttoaineilla. Vaihtoehtoisesti käytetään, erityisesti bussivarikoilla, hidastankkausjärjestelmää, jolloin kaasu kompressoidaan suoraan ajoneuvoon. Tällöin tankkaus kestää yli yön eli samaan tapaan kuin sähköau- 15

18 Ruotsin kuntien esimerkki Tämän sivun kuvissa on esimerkit rekkakuljetuksesta (FordonsGasin biokaasukontin siirto Jönköpingin jätevedenpuhdistamolla) ja biokaasun putkikuljetuksesta (Örebrossa rakenteilla oleva biokaasuputki). toilla. Biokaasu voidaan käyttää kaikenlaisissa ajoneuvoissa kaikentyyppisissä moottoreissa joko paineistettuna tai lähitulevaisuudessa myös nesteytettynä, joskin vain raskaat ajoneuvot käyttävät nesteytettyä kaasua. 20 Ruotsin kunnissa käytetään monia jalostustekniikoita, kuten vuoden 2006 alun tilannetta esittävästä taulukosta ilmenee. Jalostustekniikoista on annettu hyvät yhteenvedot Ruotsin kaasutekniikan keskuksen OECD/IEA:n projekteissa tuotetuissa julkaisuissa 21. Uutena teknologiana otettiin Sundsvallissa vuonna 2009 käyttöön kryojalostus, josta on yhteenveto Suomen Biokaasuyhdistyksen Biokaasu-lehdessä 22. Kryomenetelmä soveltuu myös kaatopaikkakaasun jalostukseen. 20 Nesteytettyä biokaasua (LBG) tuotetaan ja käytetään vuoden 2009 lopulla mm. Englannissa ja USA:ssa. Vuoden 2010 aikana se aloitetaan myös Ruotsissa. Ruotsissa on jo LNG-käyttöisiä autoja, jotka sopivat myös LBG:lle. 21 IEA 2000, Persson ym Kättström

19 Ruotsin liikennebiokaasua tuottavat kunnat vuoden 2006 alussa. M=mesofiilinen,T=termofiilinen prosessi. (Lampinen 2006) Kunta Liikennebiokaasutuotannon aloitusvuosi Biokaasutuotannon aloitusvuosi Reaktoreiden määrä, koko yht. [m 3 ], tyyppi Liikennebiokaasun tuotantomäärä [Nm 3 /v] Kaasun jalostusteknologia Borås 1940/2003 1, 3 100, T kemiallinen Tukholma 1942/ , , M vesipesu, PSA Linköping 1989/1996 2, 7 400, M vesipesu, PSA Göteborg , , M PSA, kemiallinen Trollhättan , 4 200, T vesipesu Uppsala , 3 000, T vesipesu Helsingborg , 6 000, M PSA Eslöv , 7 000, M vesipesu Kalmar , 3 600, T vesipesu Kristianstad , , M vesipesu Jönköping , 5 800, M vesipesu Vänersborg , 2 500, T vesipesu Laholm , 4 500, M selexol Ulricehamn , 350, M PSA Eskilstuna , 4 800, M vesipesu Skövde , 1 400, T PSA Lilla Edet , 600, T PSA Norrköping , 4 000, M vesipesu Västerås , 4 000, M vesipesu Boden , 1 500, T vesipesu Skellefteå , 3 800, T vesipesu Bjuv , 4 200, M PSA 17

20 Ruotsin kuntien esimerkki Jätelainsäädännön ja julkisten hankintojen lainsäädännön nojalla on mahdollista vaatia biokaasua käytettäväksi jäteautojen, kunnan bussiliikenteen ja palveluliikenteen, kunnan yhtiöiden ajoneuvojen ja kunnan omien ja vuokrattujen ajoneuvojen polttoaineena. Tämä kunnan päätösvallassa oleva liikenne on ensisijainen kohde liikennebiokaasun käytölle. Näistä ovat esimerkkejä: Kunnan omat ajoneuvot Katrineholmin kunnan VW Touran Ecofuel tankkaamassa Katrineholmin jätevedenpuhdistamosta peräisin olevaa biokaasua biokaasuyhtiö Svensk Biogasin ylläpitämällä tankkausasemalla. Ekoautojen käyttö on normaalia toimintaa Ruotsin kunnissa. Vain 28 kuntaa ei Gröna Bilisterin joulukuun 2009 tiedotteen mukaan käytä niitä. Kunnan yhtiöiden ajoneuvot Eskilstuna Energi och Miljön VW Transporter ja MB Sprinter NGT tankkaamassa Eskilstunan jätevedenpuhdistamolta peräisin olevaa biokaasua kaupungin omistaman energiayhtiön Eskilstuna Energi och Miljön ylläpitämällä tankkauspaikalla. 18

21 Kunnan jäteautoliikenne Sundsvallissa jätteitä kuljettavan jäteyhtiö Rekon Volvo FL 205g. Kunnan sisäinen bussiliikenne Kristianstadin kaupunkibussi hidastankkaamassa bussivarikolla. Kunnan muu palveluliikenne Uppsalan kaupungin koulukuljetus- ja muu palveluliikenne käyttää amerikkalaisia koulubusseja. 19

22 Ruotsin kuntien esimerkki Muut kunnan ja kunnan yhtiöiden ajoneuvot (esim. kuorma-autot) ja työkoneet (esim. tiekarhut, lakaisukoneet, trukit, traktorit, kaivinkoneet, nosturit) ovat useimmiten dieselmoottoreilla varustettuja ja toistaiseksi niitä ei Ruotsissa ole käytetty biokaasulla. Teknisesti se kuitenkin on mahdollista monella tavoin. Kuorma-autoja ja joitakin työkoneita (kuten trukkeja ja traktoreita) on markkinoilta saatavissa biokaasukäyttöisinä ja konversioiden kautta se onnistuu kaikille työkoneille. Toissijaisesti liikennebiokaasua käyttävät muut kunnan liikenteeseen sidotut ajoneuvot, joiden ei koskaan, tai hyvin harvoin, tarvitse tankata kunnan ulkopuolella. Nämä ajoneuvot (captive fleets) ovat EU:n liikennebiopolttoainedirektiivin (2003/30/EY) mukaisesti tärkein kohde puhtaiden biopolttoaineiden käytölle. Esimerkkejä ovat: Muu julkinen sektori Malmön yliopistollisen keskussairaalan VW Touran Ecofuel. Taksit VW Passat Ecofuel Linköpingissä. 20

23 Postiautot Iveco-postiauto tankkaamassa Rejmesin ja Svensk Biogasin asemalla Linköpingissä. Kuriiriliikkeiden autot DHL:n Volvo V70 Bi-fuel Tukholmassa. Huoltoyhtiöiden autot Centric-yhtiön MB Sprinter Norrköpingissä. 21

24 Ruotsin kuntien esimerkki Paikallisjunat Linköpingin ja Västervikin välillä liikennöivä paikallisjuna. Kaupunkien välinen bussiliikenne Skånessa biokaasua käytetään paitsi kaupunkien sisäisessä myös kaupunkien välisessä bussiliikenteessä. Skånen maakunnan tavoitteena on saattaa maakunnan kaikki julkinen liikenne biokaasulle ja muille uusiutuville energianlähteille vuoteen 2020 mennessä. Busseille biokaasu on tärkein energianlähde. Muita kaupunkiliikenteeseen sidottuja ajoneuvoja ovat esimerkiksi autokouluautot, poliisiautot, rautatieasemien järjestelyveturit sekä paikallisen vesi- ja ilmaliikenteen ajoneuvot. Esimerkkinä mainittakoon Oslon paikallisen vesiliikenteen laivat, jollaisesta on kuva liitteessä 1A. Kyseinen teknologia sopisi Suomessa esimerkiksi Helsingin vesitaksiliikenteeseen sekä sisävesiliikenteeseen. Kolmantena kohderyhmänä ovat yksityiset ajoneuvot ja yritysten ajoneuvot (mm. autot ja moottoripyörät), joiden biokaasukäytölle kunnat ovat ottaneet käyttöön paljon erilaisia omassa päätösvallassaan olevia edistämistoimenpiteitä. Esimerkkejä ovat ilmainen pysäköinti, edut kunnan verotuksessa, vapautus ruuhkamaksuista sekä taksi- ja bussikaistojen käyttöoikeus. Yritykset voivat joko käyt- 22

25 Scania 114G- ja MB Econic NGT- merkkisiä maitoautoja biokaasutankkauksessa meijerin pihalla. tää yleisiä tankkausasemia tai toteuttaa tankkausinfrastruktuurin omiin tiloihinsa. Jälkimmäisestä toiminnasta on erityisen edistyksellisenä esimerkkinä malmöläinen meijeri Skånemejerier, joka on rakennuttanut oman biokaasun hidastankkauslaitteiston. Ruotsin kunnissa liikennebiokaasua tuottavat joko kunnan virasto, kunnan liikelaitos, kunnan kokonaan omistama yhtiö, useamman kunnan omistama yhtiö, yksityinen yhtiö tai näistä tahoista muodostettu ryhmä. Liikennebiokaasun julkisia tankkausasemia operoivat vuonna 2009 seuraavat toimijat: Kunnat 2 kpl Boden ja Skellefteå. Kuvat talvisesta Bodenista Ruotsin Lapista: metaanin jäätymispiste on -182 ºC, joten se mahdollistaa paljon bensiiniä ja dieselöljyä paremmat talvikäyttöominaisuudet. 23

26 Ruotsin kuntien esimerkki Kunnan yhtiöt 30 kpl Svensk Biogas (Linköping) (15), Öresundskraft (Helsingborg) (3), Trollhättan Energi (2), Lunds Energi (2), Borås Energi och Miljö (2), Eskilstuna Energi och Miljö, Grästorp Energi, NSR (Nordvästra Skånes Renhållnings), Ulricehamn Energi, Uppsala Vatten och Avfall, Västervik Biogas, Östersunds Vatten. Kuvat Linköpingistä, Trollhättanista ja Östersundista, jossa tankkaamassa Berners-yhtiön VW Passat Ecofuel. Osittain kunnan omistamat yritykset 30 kpl FordonsGas (Göteborg) (28), Svensk Växtkraft (Västerås) (2). Kuvat Vänersborgista, jossa FordonsGasin asemalla tankkaamassa Vänersborgin kunnan VW Caddy Ecofuel sekä Västeråsista, jossa Växtkraftin asemalla tankkaamassa asunnonvälitysyritys Mimerin Opel Combo CNG. Yksityiset energia-alan yritykset 27 kpl E.ON (27). Kuvat Norrköpingistä, jossa E.ON myy biokaasua, sekä Gislavedistä ja Malmöstä, joissa E.ON myy fordonsgas:ia (eli CBG50-ajoneuvokaasua, jossa vähintään 50 % on biokaasua ja loput maakaasua). Energiayhtiöistä Sydkraft aloitti toiminnan ensimmäisenä Ruotsissa. E.ON on Sydkraftin ostettuaan jatkanut ja oleellisesti laajentanut sitä. 24

27 Yksityiset huoltoasemaketjut 23 kpl Preem (8), Statoil (5), OKQ8 (4), Qstar (2), Shell (2), Uno-X, Norsk Hydro. Kuvat ovat Södertäljestä (Preem) ja Tukholmasta (Statoil, OKQ8 ja Shell). Lisäksi useita muiden tahojen operoimista tankkausasemista sijaitsee OKQ8:n, Norsk Hydron, Pumpin, Bilisterin, Qstarin ja St1:n asemilla. Kuvassa on FordonsGasin sinisiä tankkausyksiköitä St1:n asemalla Göteborgissa ja Svensk Biogasin vihreä tankkausyksikkö Qstarin asemalla Mjölbyssä. Yksityiset kaasualan yritykset 12 kpl AGA (12). Kuvat LBG-varastosta Preemin ja AGAn asemalla Sundsvallissa ja CBG-varastokontin siirrosta OKQ8-asemalla Tukholmassa. 25

28 Ruotsin kuntien esimerkki Yksityiset autoalan yritykset 5 kpl Rejmes (3), Bilia/Tanka (2). Kuva Tukholmasta Bilian/Tankan asemalta, jossa tankkaamassa biokaasutaksi MB B170 NGT. Liikennebiokaasun liiketoimintaketjussa laitteiden valmistus, myynti ja huolto ovat eniten yksityisen sektorin alueella, joskin merkittävä osa huoltotoiminnasta on perinteisesti osa kunnan yhtiöiden liiketoimintaa. Linköping on ainut kunta, joka on mukana myös laitteiden valmistuksessa ja myynnissä. Linköpingin Tekniska Verken konvertoi biokaasuautoja sekä -junia ja myy konvertoimiaan autoja. Linköping on harjoittanut kunnallista ajoneuvojen konversiotoimintaa jo vuodesta 1989 alkaen 23 ja on sillä sektorilla poikkeuksellisen innovatiivinen kunta ja moderni globaali pioneeri, joskin myös 1940-luvulla kunnat (Borås, Tukholma ja myös Helsinki) konvertoivat ajoneuvoja. Monilla kunnil- la on oman kaluston korjaamo/huoltotoimintaa, joka voitaisiin helposti laajentaa konversiotoimintaan. Tekniska Verkenin tytäryhtiö Svensk Biogas puolestaan valmistaa ja/tai myy biokaasulaitoksia, jalostuslaitoksia ja tankkausasemia. Kuitenkin pääosasta näistä liiketoiminnoista vastaavat yksityiset yritykset. Kunnat ovat perustaneet yhdessä valtion organisaatioiden, yhtiöiden ja järjestöjen kanssa biokaasun käytön edistämiseksi alueellisia keskuksia (Biogas Syd, Biogas Väst, Biogas Öst ja Biogas Mitt; perusteilla Biogas Nord), joiden keskeisiin toimintamuotoihin kuuluu tiedon jakaminen ja liikennebiokaasuhankkeiden koordinointi. Tiedon jakamista harjoitetaan paitsi alueellisesti ja kansallisesti myös kansainvälisesti. 23 Linköping

29 Tekniska Verkenin konvertoima Citroën C5, jolle konvertoinnin yhteydessä annetaan mallimerkintä CBG (Compressed BioGas). Kuvat ovat Biogas Sydin ja Biogas Västin Kööpenhaminan ilmastokokouksessa joulukuussa 2009 järjestämästä liikennebiokaasuseminaarista, jonka avulla pyrittiin edistämään Ruotsin mallin mukaista kehitystä muissa maissa. 27

30 Mitä kuntapäättäjä voi tehdä Mitä kuntapäättäjä voi tehdä Suomen kunnissa voidaan Ruotsin kuntien tavoin päättää liikennebiokaasun tuotannon ja kulutuksen toteuttamisesta. Vuoden 2003 loppuun asti toiminta olisi jouduttu käytännössä rajoittamaan vain bussien, kuorma-autojen ja työkoneiden (kuten lakaisukoneet, tiekarhut, trukit, traktorit ja kaivinkoneet) käyttöön tai demonstraatiohankkeisiin, koska biokaasukäyttöisille henkilö- ja pakettiautoille oli voimassa jo vuodesta 1965 asti käytetty moottoriajoneuvoverolain mukainen 20-kertainen dieselvero, jota lukuisista kansanedustajien aloitteista huolimatta ei saatu poistettua 24. EU:n vaatimuksesta moottoriajoneuvoverolaki saatiin lakkautettua, joten vuoden 2004 alusta alkaen biokaasun käyttö tuli käytännössä mahdolliseksi kaikissa ajoneuvoluokissa. Vaikka fossiilisilla polttoaineilla on edelleen joitakin verotukia uusiutuviin verrattuna, ollaan biokaasun käytön osalta verotuksellisesti oleellisesti samassa tilanteessa Ruotsin kanssa. Samassa tilanteessa ollaan myös jätelainsäädännön ja hankintalainsäädännön osalta, koska ne ovat EU-direktiivipohjaisia ja mahdollistavat kuntien biojätteiden liikennekäytön kuntien omilla päätöksillä. Aloite liikennebiokaasun tuotannon ja käytön aloittamisesta voi tulla monilta eri tahoilta, kuten eurooppalaisen Biogasmax -EU-projektin kyselystä selviää 25. Se voi tulla esimerkiksi kunnan tai maakunnan luottamushenkilöiltä, viranhaltijoilta tai kunnan/kuntien yhtiöiden ja 24 Lampinen 2008b 25 Biogasmax 2008 liikelaitosten johdolta. Näissä kaikissa tapauk sissa kuntapäättäjät voivat käytännössä olla aloitteen takana. Toisaalta aloite voi tulla yksityisiltä kaasu-, energia-, liikenne-, maatalous- tai ajoneuvoalan yrityksiltä. Tällaisissa tapauksissa valtuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden tuki on oleellista, jotta tarvittavat kunnan päätökset ja välttämätön yhteistyö kunnan kanssa saadaan aikaan. Ruotsissa aloitteiden teko ja niiden tukeminen on täysin puoluerajat ylittävää ja erinomaista toimintaa on saavutettu kaikkien suurimpien puolueiden johtamissa valtuustoissa. 26 Usein ihmetellään, miksi Suomessa ollaan edelleen niin paljon Ruotsia jäljessä liikennebiokaasun käytön toteuttamisessa. Aloitteita on kyllä tehty monessa Suomen kunnassa vuodesta 2004 alkaen, jolloin verotus ei ole enää estänyt toimintaa minkään ajoneuvotyypin osalta. On myönteistä, että Ruotsin tavoin Suomessakin aloitteet ovat lähtöisin monen eri puolueen edustajilta ja niitä on allekirjoitettu puoluerajat ylittävästi. Yhdessäkään kunnassa liikennebiokaasua ei kuitenkaan toistaiseksi ole saatu käyttöön sen jälkeen, kun Helsinki lopetti vuodesta 1941 alkaneen työnsä vuonna Viranhaltijoiden aloitteellisuudesta on esimerkkinä Jyväskylän yhdyskuntatoimen aloite. Vuonna 2004 Jyväskylässä yritettiin ensimmäisenä Suomen kunnista saada liikennebiokaasutoimintaa aloitettua ja myös ensimmäisenä toteutettiin asiasta esiselvitys 27. Tämä toiminta olisi ollut 26 GB Uusi-Penttilä

31 osa kaupungin ilmastostrategian toteutusta 28. Sekä liikennebiokaasun käyttöönotto että ilmastostrategia jäivät kuitenkin hyväksymättä. Biokaasun tuotannon ja liikennekäytön edistämistä koskevista valtuustoaloitteista suurin osa on hyväksytty valtuustoissa loppuun käsitellyiksi siten, että ne eivät ole johtaneet toimenpiteisiin. Näin on tapahtunut esimerkiksi Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella, Joensuussa, Porissa, Jyväskylässä ja Punkalaitumella. Jotkin valtuustoaloitteet ovat johtaneet valtuuston käsittelyssä päätökseen jonkinlaisista jatkotoimenpiteistä, vaikka aloitteen vastauksessa jatkotoimenpiteitä ei ole esitetty. Tällaisia esimerkkejä ovat Kontiolahden ja Pyhtään valtuustoaloitteet. Joissakin kunnissa, mm. Salossa, Haminassa, Nastolassa, Oulussa ja Ilmajoella yksityiset ja kuntien yritykset valmistelevat toimintaa. Vaasassa on yliopiston hankkeessa luotu malli liikennebiokaasuliiketoiminnalle, jonka toteuttajiksi toivotaan useita eri toimijoita, kaupunki mukaan lukien. Toimenpiteisiin johtamatonta päätöstä on kunnissa perusteltu varsin harvoilla tavoilla, joista mikään ei ole tosiasiallisesti pätevä. Valtuustoissa ei kuitenkaan ole ollut riittävästi asiantuntemusta havaitsemaan valtuustoaloitteiden vastausten perustelujen virheitä, jotka ovat peräisin esitteleviltä virkamiehiltä, kunnan yhtiöiden ja liikelaitosten johdolta sekä yksityisten yritysten, kuten kaupunkien bussiliikennettä harjoittavien yritysten, johdolta. Koska Suomessa käytetään biokaasuteknologiaa vielä varsin vähän, on ymmärrettävää, että tiedoissa on aukkoja. Tämän oppaan liite 1 sisältää kysymysten ja vastausten muodossa paljon yleistietoa aloitteiden ja päätösten pohjaksi. Sundsvallin jätevedenpuhdistamon reaktorit. Viidentoista ruotsalaisen kunnan liikennebiokaasutoiminnan kuvaus liitteessä 3 havainnollistaa, millaiseen käytännön toimintaan myönteiset päätökset voivat Suomessakin johtaa. Tarvittavan teknologian kypsyys sekä liikennebiokaasun tuotannon, myynnin ja käytön kaupallinen kannattavuus ovat Ruotsin lukuisista kunnista tuttuja tosiasioita, ja myös Suomessa osoitettuja 29, mutta vastakkainen perustelu on toistaiseksi läpäissyt päätöksentekoprosessin Suomen kunnissa. Joskus annetaan jopa ymmärtää, että kunnan talouden parantaminen ja/tai työllisyyden lisääminen liikennebiokaasun käyttöönotolla ei sovi tilanteessa, jossa kunnan talous on huono ja/tai työllisyystilanne on huono. Yleisesti käytetty peruste olla ryhtymättä toimenpiteisiin liikennebiokaasun edistämiseksi on ollut, että tuotettu biokaasu käytetään jo nyt, esimerkiksi jätevedenpuhdistamon omaan energiankulutukseen. Useimmiten tuotettua kaasua ei kuitenkaan kokonaisuudessaan hyödynnetä, vaan kaasun soihduttaminen (huk- 28 Jyväskylä Peura ym

32 Mitä kuntapäättäjä voi tehdä kapoltto) on edelleen yleistä 30. Jätevedenpuhdistamojen kaasusta valtaosa hyödynnetään joko lämmön tuotantoon tai sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Kyseessä ovat jalostusarvoltaan liikennekäyttöä alemmat energian hyödyntämismuodot eli taloudellisesti olisi kannattavampaa käyttää tuotettu kaasu liikenteessä. Lämmityskäytössä biokaasun potentiaali työn tekoon menetetään kokonaan (exergiahyötysuhde on nolla) eli se on resurssin tuhlausta riippumatta siitä, miten korkea energiahyötysuhde on. Puhdistamoiden lämpö ja sähkö voivat olla esimerkiksi hakeperäisiä. Biokaasu on helposti valmistettavaa 140-oktaanista polttoainetta, kun taas puu (jonka resurssi on huomattavasti biojätettä suurempi) on erittäin paljon vaikeampi jalostaa liikennepolttoaineeksi, mutta se soveltuu helposti lämmitykseen. Kun kuntien on joka tapauksessa pakko saada liikennettä uusiutuvilla energiavaroilla käytettäväksi, ei ole varaa hukata helposti käyttöön otettavaa resurssia. Ruotsin kunnissa jätevedenpuhdistamot ovat nykyään liikennebiokaasun päälähteitä ja sekä Ruotsin kuntien että Helsingin 1940-luvun liikennebiokaasu tuotettiin jätevedenpuhdistamoissa. On toki mahdollista, että liikennebiokaasuna käytetään vain soihdutettava kaasu, jolloin ei puututa nykyiseen käyttöön. Biojätteen olemassa olevaa kompostointijärjestelyä on pidetty perusteena biokaasun tuotantoaloitteen hylkäämiselle. Kompostoinnissa menetetään biojätteen koko energiasisältö ja lisäksi joudutaan käyttämään energiaa ilmastukseen ja sekoitukseen. Lisäksi kompostoinnissa menetetään merkittävä osa biojätteen ravinteista, erityisesti typpi, jonka valmistus on kaikkein energia- ja päästöintensiivisintä. Nämä ongelmat poistetaan biokaasutekniikalla, joka myös on taloudel- 30 Kuittinen & Huttunen 2009 Soihtupoltin. lisesti paljon keskitettyä kompostointia kannattavampaa. Ei löydy mitään kunnan talouden ja ympäristönsuojelun kannalta järkeviä perusteita rakentaa uusia keskitettyjä kompostointilaitoksia. Olemassa olevia kompostointilaitoksia voidaan hyödyntää biokaasulaitosten mädätysjäännöksen jälkikäsittelyyn, joten tehtyjä investointeja ei tarvitse hukata. Mahdollisuus biojätteen polttoon mädätyksen sijaan on myös arvioitu sopivaksi hylkäämisperusteeksi. Polton yhtey dessä jätteen lannoitearvo menetetään kokonaan (mikäli tuhkaa ei käytetä) ja joka tapauksessa typpi menetetään. Mädätyksessä biojätteen lannoitesisältö säilyy. Biojäte on märkää, minkä takia polttoprosessin energiasta suuri osa kuluu veden höyrystämiseen. Se johtaa heikkoon hyötysuhteeseen. Myös biojätteen likaisuus polton 30

33 näkökulmasta johtaa alhaiseen hyötysuhteeseen sekä alemman polttolämpötilan että suuremman huoltotarpeen vuoksi verrattuna puujätteen polttoon. Samoista syistä sähköä voidaan tuottaa vain suurissa polttolaitoksissa ja niissäkin heikolla hyötysuhteella, eikä liikennepolttoaineita voida tuottaa lainkaan. Lämpöä tuotettaessa resurssin potentiaali työn tekoon menetetään kokonaan. Mädätyksen kannalta korkea vesipitoisuus on etu ja prosessin energiahyötysuhde on polttoa korkeampi. Tuotteena saadaan erityisen korkealaatuista 140-oktaanista moottoripolttoainetta sekä erityisen korkealaatuista lannoitetta. Joidenkin aloitteiden vastauksissa aliarvioidaan kunnassa muodostuvan biojätteen määrä ja yliarvioidaan kaupalliseen kannattavuuteen vaadittava biojätteen määrä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on katsottu, että auton tarpeisiin riittävä olemassa oleva biokaasuresurssi on liian pieni toiminnan aloittamiseen (tarkemmin sanottuna kielteisen vastauksen yhtenä perusteena on ollut resurssin rajallisuus ), vaikka maakaasu on jo liikennepolttoaineena käytössä mm. linja-autoissa eli kalustoa olisi valmiina biokaasua varten. Suomen ainut kaupallinen liikennebiokaasun tuotantolaitos sijaitsee laukaalaisella 40 lehmän maatilalla ja se tuottaa biokaasua 15 autolle ilman tukia investointeihin tai tuotantoon (kts. kuva alla). Pienimmänkään Suomen kunnan biojätetuotanto ei ole yhden pienen maatilan jätteentuotantoa pienempi, joten kaupallinen kannattavuus on toteutettavissa kaikissa Suomen kunnissa. Ruotsissa toistaiseksi kaikki liikennebiokaasua tuottavat kunnat ovat yli asukkaan kuntia, mutta se johtuu siitä, että vain pieni osa syntyvästä biojätteestä toistaiseksi hyödynnetään liikennebiokaasuna. Liikennebiokaasun edistämiseksi tehtyjen ehdotusten hylkäämisperusteissa esitetty oletus suurten keskitettyjen tuotantoyksiköiden ja suuren ajoneuvokannan vaatimuksesta on jo laukaalaisen maatilan esimerkillä osoitettu virheelliseksi. Suomen ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan biokaasutaksin omistaja Juha Kalmari tankkaa VW Caddy Ecofuel -taksia maatilalla Laukaassa. 31

34 Mitä kuntapäättäjä voi tehdä Yksi valtuustoaloitteiden vastauksissa esiintyvä argumentti on, että maatilat tarvitsevat lietelannan lannoitteeksi, eikä lanta näin ollen olisi käytettävissä energiantuotantoon. Tosiasiassa mädätysjäännös on parempaa lannoitetta kuin lietelanta. Biokaasuprosessi ei hävitä jäteresurssin lannoitesisältöä (kuten kompostointi ja poltto), mutta se muuntaa typen kasveille helpommin hyödynnettävään muotoon. Sen lisäksi jäteresurssin energiasisältö on mahdollista hyödyntää 140-oktaanisena polttoaineena autojen lisäksi maatilan traktoreiden, leikkuupuimureiden ja muiden työkoneiden käytössä. Näin toimien suomalaisen ruoan nykyisin erittäin korkea elinkaaren fossiilihiilipitoisuus saadaan valtaosin poistettua. Valtuustoaloitteiden vastauksissa on myös sanottu, että liikennepolttoaineiden tuotanto ei kuuluisi kunnan tai kunnan jäteyhtiöiden tai kunnan energiayhtiöiden tai kunnan muiden yhtiöiden tai liikelaitosten toimialueeseen. Niin voisi sanoa monesta kuntien ja kuntien yhtiöiden toimintamuodoista eli taustalla on puhtaasti poliittinen mielipide. Kuntalaiset tarvitsevat energiaa sekä sähkön, lämmön että liikennepolttoaineiden muodossa. Näistä sähkön ja lämmön tuotanto on normaalia kuntien ja kuntien yhtiöiden liiketoimintaa Suomessa, joten liikenne-energian tuotanto voisi olla luonteva lisä varsinkin kun se on sidoksissa biojätteiden käsittelyyn, jota kuntien yhtiöt joka tapauksessa tekevät. Helsingin kaupunki toimi niin tuottaessaan liikennebiokaasua kahdessa jätevedenpuhdistamossaan omille ajoneuvoilleen 1940-luvulla. Tuoreena suomalaisena esimerkkinä Merijärven kunta otti helmikuussa 2009 fossiilisten (mutta ei uusiutuvien) liikennepolttoaineiden myynnin osaksi kunnan omaa liiketoimintaa. Ei siten ole epäilystäkään, etteikö liikennebiokaasutoiminta soveltuisi sekä kunnan että kunnan yhtiöiden liiketoimintamuodoksi, mutta myös yksityiset yritykset voivat sitä harjoittaa. Koska biojätteiden käsittely on EU:n ja Suomen lainsäädännön nojalla kunnan määräysvallassa, kunnan myötävaikutusta tarvitaan jäteresurssin käyttämiseen liikennepolttoaineiden tuotantoon. Lisäksi kunnan vallassa olevien ajoneuvojen käytöstä biokaasulla tarvitaan päätös. Kunta ei siis voi olla pelkästään sivustakatsojan roolissa. Yhtenä hylkäämisperusteena on pidetty markkinoilla olevan biokaasukäyttöön soveltuvan auto- ja työkonevalikoiman suppeutta, jolloin kaikkia kunnan ajoneuvoja ei voida saada biokaasukäyttöisiksi. Teknisesti kaikki ajoneuvot ja työkoneet niiden moottorityypistä ja nykyisestä polttoaineesta riippumatta on saatavissa biokaasukäyttöisiksi joko Suomen ja/tai ulkomaiden markkinoilta saatavissa olevalla kalustolla tai konvertoimalla olemassa olevaa kalustoa. Esimerkiksi henkilö- ja pakettiautoja markkinoilla on tarjolla varsin runsaasti, kuten liitteestä 2 nähdään, vaikkakin vähemmän verrattuna bensiini- ja dieselautovalikoimaan. Toisaalta ei ole tietenkään välttämätöntä saattaa kaikkea kalustoa biokaasukäyttöiseksi, varsinkaan heti. Toiminta voidaan aloittaa muutamalla ajoneuvolla. Energian säästötoimenpiteiden, jotka sisältävät liikenteen energian tehostamista ja liikenteen määrän vähentämistä, katsotaan usein korvaavan siirtymisen uusiutuvan energian käyttöön. Mutta säästötoimenpiteitä tarvitaan ja tulee tehdä joka tapauksessa sekä fossiilisen energian että uusiutuvan energian käytössä. Ne siis eivät korvaa vaan täydentävät uusiutuvien käyttöä. Säästötoimenpiteillä voidaan ratkaista ilmastonmuutosongelma vain tukeutumalla linkolalaiseen politiikkaan. Mikäli kunnat eivät halua hoitaa asiaa laskemal- 32

Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan

Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan 1. Kansallinen liikennebiokaasuseminaari Liikennebiokaasu ja Suomi, Tiedepuisto, Joensuu 31.5.2010 Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan Ari Lampinen, projektipäällikkö Joensuun Seudun

Lisätiedot

Ruotsin liikennebiokaasun 10-vuotisjuhlat Ari Lampinen (ala@jyu.fi), Suomen biokaasuyhdistyksen hallituksen jäsen

Ruotsin liikennebiokaasun 10-vuotisjuhlat Ari Lampinen (ala@jyu.fi), Suomen biokaasuyhdistyksen hallituksen jäsen Ruotsin liikennebiokaasun 10-vuotisjuhlat Ari Lampinen (ala@jyu.fi), Suomen biokaasuyhdistyksen hallituksen jäsen Liikennebiokaasun käyttöönotosta itsenäisen kunnallisen infrastruktuurin avulla tuli kesäkuussa

Lisätiedot

Kilpailutus ja kuntien mahdollisuus vaikuttaa

Kilpailutus ja kuntien mahdollisuus vaikuttaa Kilpailutus ja kuntien mahdollisuus vaikuttaa Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi) Projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke Puheenjohtaja, Suomen biokaasuyhdistys

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Biokaasun tuntematon, ansiokas menneisyys - Biokaasun käyttöä Suomessa 80 vuotta

Biokaasun tuntematon, ansiokas menneisyys - Biokaasun käyttöä Suomessa 80 vuotta Suomen Biokaasuyhdistyksen biokaasuseminaari Missä menet biokaasu Ympäristötekniikan messut, Helsingin messukeskus 11.10.2012 Biokaasun tuntematon, ansiokas menneisyys - Biokaasun käyttöä Suomessa 80 vuotta

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Biokaasua maatiloille

Biokaasua maatiloille Biokaasua maatiloille Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi) Projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke, Puhas Oy Puheenjohtaja, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen

Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen Suomen Biokaasuyhdistyksen biokaasuseminaari Missä menet biokaasu Ympäristötekniikan messut, Helsingin messukeskus 11.10.2012 Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi)

Lisätiedot

Biokaasu ajoneuvokäytössä. BioE-logia Biokaasuseminaari Liminka, 27.2.2014 Janne Kilpinen Suomen Bioauto oy

Biokaasu ajoneuvokäytössä. BioE-logia Biokaasuseminaari Liminka, 27.2.2014 Janne Kilpinen Suomen Bioauto oy Biokaasu ajoneuvokäytössä BioE-logia Biokaasuseminaari Liminka, 27.2.2014 Janne Kilpinen Suomen Bioauto oy Liikennebiokaasu Miksi biokaasua autojen tankkeihin? Kaasuliikenteen mahdollistavat tekniikat

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

Uusiutuvan liikenne-energian projektipäällikkö, Joensuun Seudun Jätehuolto Oy (www.liikennebiokaasu. )

Uusiutuvan liikenne-energian projektipäällikkö, Joensuun Seudun Jätehuolto Oy (www.liikennebiokaasu. ) SETCOM-seminaari Biokaasuliikenne matkailualalla Ari Lampinen (etunimi.sukunimi at liikennebiokaasu. ) Uusiutuvan liikenne-energian projektipäällikkö, Joensuun Seudun Jätehuolto Oy (www.liikennebiokaasu.

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ. Sanna Marttinen, MTT From waste to traffic fuel (W-FUEL)-hanke Työpaja Salossa 6.9.2010

JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ. Sanna Marttinen, MTT From waste to traffic fuel (W-FUEL)-hanke Työpaja Salossa 6.9.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Sanna Marttinen, MTT From waste to traffic fuel (W-FUEL)-hanke Työpaja Salossa 6.9.2010 W-FUEL edistää biokaasun tuotantoa ja liikennepolttoainekäyttöä Teemme Salon seudulla

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

JOHDANTO LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN KÄYTTÖÖN

JOHDANTO LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN KÄYTTÖÖN Biopolttoainejalosteet (3 op) LUVA, Saarijärvi, sl 2005 Ari Lampinen (ala@jyu.fi), Jyväskylän yliopisto JOHDANTO LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN KÄYTTÖÖN A. SYITÄ BIOPOLTTOAINEIDEN KÄYTTÖÖN B. EU:n VASTAUKSIA

Lisätiedot

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman

Lisätiedot

2.1 LIIKENNEBIOK A ASUN TUOTANTO JA K ÄY TTÖ VUONNA

2.1 LIIKENNEBIOK A ASUN TUOTANTO JA K ÄY TTÖ VUONNA energialähde, jonka ympäristöedut ovat huomattavat. Yleisimmin biokaasua hyödynnetään lämmön- ja sähköntuotannossa. Metaani on vapaasti ilmakehään päästessään yli 20 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi

Lisätiedot

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 2 Gasum s year 2015 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 3 24.05.2016 Gasum Oy Jussi

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

JÄTTEIDEN LIIKENNEKÄYTTÖPOTENTIAALI SUOMESSA

JÄTTEIDEN LIIKENNEKÄYTTÖPOTENTIAALI SUOMESSA JÄTTEIDEN LIIKENNEKÄYTTÖPOTENTIAALI SUOMESSA Ari Lampinen, ala@jyu.fi, Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos EU:n ja nykyään myös Suomen jätepolitiikan mukaan materiaalikäyttö on jätteiden

Lisätiedot

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kohti älykästä energiajärjestelmää Mistä älykäs, fiksu energiajärjestelmä koostuu? Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Älykkään energiajärjestelmän

Lisätiedot

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuhanke ja hallituksen energiaveropaketti

Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuhanke ja hallituksen energiaveropaketti Suupohjan biokaasustrategia -hankkeen biokaasuseminaari, Teknologiakeskus Logistia, Kauhajoki 1.12.2010 Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuhanke ja hallituksen energiaveropaketti Ari Lampinen (etunimi.sukunimi

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto

Lisätiedot

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet 29.10.2014 Juha Luostarinen Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998, tavoitteena mikrobien

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen

Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin tulosseminaari 8.12.2010 Saarijärven kaupungintalo Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hanke

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

BIOKAASU LIIKENNEPOLTTOAINEENA

BIOKAASU LIIKENNEPOLTTOAINEENA BIOKAASU LIIKENNEPOLTTOAINEENA BioG: Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla Mikko Aalto, Oamk Kuva: Lea Ruotsalainen, Ammattiopisto Lappia BIOKAASU LIIKENNEPOLTTOAINEENA

Lisätiedot

Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa?

Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa? Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa? Johan Saarela, Ab Stormossen Oy Puh. +358 (0)50 376 5054 S-posti. johan.saarela@stormossen.fi BioE-logia, Liminka, 25.9.2014 Sisältö Historia

Lisätiedot

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Excellence by Experience Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Punkalaidun 15.3.2014, Päivi Piispa Excellence by Experience. Biokaasun tuotannon mahdollisuudet

Lisätiedot

Turun liikennebiokaasuhanketyöryhmän

Turun liikennebiokaasuhanketyöryhmän Turun liikennebiokaasuhanketyöryhmän työ ja ehdotukset Fredrik Klingstedt, ympäristötoimiala, ys 25.9.2013 1 Tavoite: Paikallinen, innovatiivinen ja kestävä toimintamalli Khpäätti 14.11.2011 selvityttää

Lisätiedot

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 Vuosiseminaari Ari Juva RED dir. 2009/28/EC: EU polttoainedirektiivit ohjaavat kehitystä Uusiutuva energia (polttoaine + sähkö) liikenteessä min.10% 2020 Suomen tavoite

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy

Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy Bioetanoli liikennepolttoaineena RES - direktiivi (artikla 3(4)): uusiutuvien energialähteiden osuus liikenteen energiankulutuksesta koko EU:ssa 10 % vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

siis ligniinirikas puu soveltuu nykytekniikalla huonosti biokaasuprosessin ligniiniköyhät peltokasvit soveltuvat

siis ligniinirikas puu soveltuu nykytekniikalla huonosti biokaasuprosessin ligniiniköyhät peltokasvit soveltuvat Biokaasun tuotannon ja hyödyntämisen perusteet ARI LAMPINEN, Ympäristöfysiikan yliassistentti, Jyväskylän yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos, ala@jyu.fi Hiilihydraatit Proteiinit Muut typpiyhdisteet

Lisätiedot

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu

Lisätiedot

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Osakeyhtiö perustettu 1.1.2015, sitä ennen liikelaitoksena vuodesta 1995 Oulun kaupungin 100 %:sti omistama

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Ekoautoseminaari 28.11.2015 Espoo Tekniikka elämää palvelemaan ry ja Tekniikan akateemisten liitto ry VUODEN 2015 EKOAUTON VALINTAPROSESSI

Ekoautoseminaari 28.11.2015 Espoo Tekniikka elämää palvelemaan ry ja Tekniikan akateemisten liitto ry VUODEN 2015 EKOAUTON VALINTAPROSESSI Ekoautoseminaari 28.11.2015 Espoo Tekniikka elämää palvelemaan ry ja Tekniikan akateemisten liitto ry VUODEN 2015 EKOAUTON VALINTAPROSESSI SISÄLTÖ 1. Ehdokkuuden vaatimukset 2. Ehdokkaat 3. Arviointi 4.

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 Helena Kahiluoto Tausta Ilmastonmuutos ja Itämeren tila Velvoitteet ja energian hinta Vastuullinen kuluttaminen Vajaahyödynnetyt biomassat Tavoite JaloJäte tuottaa

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

BioGTS biojalostamokonsepti

BioGTS biojalostamokonsepti BioGTS biojalostamokonsepti Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna energiantuotantona BioGTS Biokaasu

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:

Lisätiedot

Kaasuauto. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere. www.kvlakk.fi. Jussi Sireeni. www.kvlakk.fi

Kaasuauto. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere. www.kvlakk.fi. Jussi Sireeni. www.kvlakk.fi Kaasuauto Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere Miksi kaasua autoihin? Maa- ja biokaasu on edullinen polttoaine verrattuna öljyjalosteisiin jopa 40% säästöä polttoainekustannuksissa

Lisätiedot

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys 17.03.2010 Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys Toteutusaika 1.9.2009-31.12.2011 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet

Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet Kimmo Klemola Yliassistentti, teknillinen kemia, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kaakkois-Suomen kemistiseuran öljyhuippu- ja bioenergiailta, Lappeenrannan teknillinen

Lisätiedot

22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 1

22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 1 22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 1 BIOKAASUMARKKINOIDEN KEHITYS SUOMESSA BIOLAITOSYHDISTYKSEN JUHLASEMINAARI 21-22.10.2015 22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 2 Biokaasun tuotanto jäteraaka-aineista MÄKIKYLÄ,

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Parasta jätehuoltoa puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi facebook, Kurre Kainuulainen Eloperäisen jätteen (lietteet, biojätteet)

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku

Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku BIOJALOSTUKSEN INNOVAATIOPÄIVÄ 30.5.2013, Lappeenranta Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku St1 Biofuels Oy Patrick Pitkänen Globaali energiahaaste

Lisätiedot

Liikennebiokaasun käyttö Suomessa

Liikennebiokaasun käyttö Suomessa Liikennebiokaasun käyttö Suomessa Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi) Projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke, Puhas Oy Puheenjohtaja, Suomen Biokaasuyhdistys

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet

Lisätiedot

Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle.

Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle. TANKKAA AUTOOSI PUHTAAMPAA. VALITSE LUONNONKAASU. Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle. Suomessa asiat ovat hyvin. Voit valita autosi polttoaineeksi puhtaamman vaihtoehdon luonnonkaasun. Maakaasu

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot