TILINPÄÄTÖS Kokkolan kaupunginhallitus Kokkolan kaupunginvaltuusto

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2013 Kokkolan kaupunginhallitus Kokkolan kaupunginvaltuusto

2

3 KOKKOLAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2013

4 Kansilehden kuva: Elina Paavola

5 SISÄLLYSLUETTELO KOKKOLAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2013 TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kaupunginjohtajan katsaus vuoteen Kokkolan kaupungin hallinto Kokkolan kaupunginvaltuusto Kokkolan kaupunginhallitus Kokkolan kaupungin henkilöstö YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA OMAN TALOUSALUEEN KEHITYS KAUPUNGIN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS JA OLENNAISET MUUTOKSET ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tuloslaskelman tuotot Kulut Toimintakate Vuosikate Tilikauden tulos ja yli-/alijäämä Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelman analysointi Rahoitusasema ja sen muutokset Tase ja sen tunnusluvut Taseen sisältö KOKONAISTULOT JA -MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS KAUPUNGINHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ...43 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Toimialojen toimintakertomukset Liikelaitosten tavoitteiden toteutuminen MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN Käyttötalouden ja tuloslaskelman toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta sitovuustasolla Käyttötalouden ja investointien erittelyt Tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase ilman liikelaitoksia TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE KONSERNILASKELMAT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TASEEN LIITETIEDOT VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT OSAKKEET JA OSUUDET KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Liikelaitokset Yhteenveto liikelaitoksista ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT TILINPÄÄTÖSTÄ VARMENTAVAT ASIAKIRJAT...291

6

7 TOIMINTAKERTOMUS

8

9 1.1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2013 Jo perinteeksi muodostunut Anders Chydenius -vapaakauppaseminaari järjestettiin kesäkuun lopulla Kokkolassa. Aiheena oli Euroopan tulevaisuus riittääkö osaamisemme kilpailueduksi? Seminaarissa pohdittiin monipuolisesti mm. Euroopan ja Suomen asemaa globaalissa investointien ja työpaikkojen kilpailussa niin valtiontalouden, koulutuksen, teollisuuden kuin yhteisen eurovaluutan näkökulmasta. Seminaarissa puhuivat mm. valtiovarainministeri Jutta Urpilainen, vuorineuvos Jorma Eloranta sekä Euroopan Keskuspankin johtokunnan entinen jäsen Sirkka Hämäläinen-Lindfors. Vuonna 2013 kaupunkiorganisaation toimintaa ja kehittämistä leimasivat kiristynyt kuntatalous, kiinteistöjen sisäilmaongelmista aiheutuneet työntekijöiden evakuoinnit sekä sopeuttamisohjelman valmistelu ja toimeenpano. Kaupungilla käytiin myös koko henkilökuntaa koskevat yt-neuvottelut. Epävarmuustekijöistä ja hämmennyksestä huolimatta henkilöstö on osoittanut korkeaa työmotivaatiota osallistumalla säästötalkoisiin. Säästötoimista huolimatta palvelutuotanto on pystytty toimintaa tehostamalla turvaamaan. Tätä arviota tukee Epsi Rating -tutkimuslaitoksen alkusyksystä tekemä valtakunnallinen tutkimus, jossa 75 kunnan ja kaupungin asukkaat arvioivat tyytyväisyyttään kuntapalveluihin. Maakuntatasolla tyytyväisimpiä kuntapalveluihin oltiin Keski-Pohjanmaalla. Kokkola sijoittui vertailussa sijalle 9, parannusta edellisvuoteen oli kuusi sijaa. Talouden kehitys Vuoden 2013 tilinpäätöksistä saadun ennakkotiedon mukaan kuntatalous on kehittynyt ennakoitua paremmin vuonna Tulos parani edellisestä vuodesta toimintojen tehostamisen ansiosta, minkä johdosta henkilöstömenojen säästö oli merkittävä ja kokonaismenojen kasvu puolittui. Verotuksen kertaluonteiset erät nostivat verotuloja, joiden nousu edellisvuodesta oli 6,8 %. Toisaalta valtionosuuksien leikkaus ja tehtävien ja palvelujen kysynnän kasvu heikensivät tulosta. Ennakoitua paremmista tuloksista huolimatta kuntien vuosikatteet eivät riittäneet täysimääräisesti kattamaan poistoja. Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 36, mikä on puolet vähemmän kuin vuonna Kuntien lainakanta oli 13,8 mrd euroa ja se kasvoi 13,4 prosenttia, eli 1,6 miljardia euroa edellisvuoteen verrattuna. Kokkolan verotulot olivat yhteensä 171,7 milj. euroa, joka ylitti talousarvion 1,8 milj. eurolla. Kertaluonteisten kunnallisveron erien osuus oli 1,6 milj. euroa. Nousu vuodesta 2012 oli 10,0 %. Toimintatuotot nousivat 5,4 %, toimintakulut 3,1 % ja toimintakate 1,0 %. Vuosikate oli 22,2 milj. euroa, joka oli 10,0 milj. euroa parempi kuin alkuperäinen talousarvio, vaikka vuoden 2013 aikana myönnettiin lisämäärärahoja yhteensä 7,8 milj. euroa. Vuosikate oli 0,5 milj. euroa suurempi kuin poistot. Tilikauden ylijäämä oli 3,2 milj. euroa, joka oli 11,2 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempi. Tämä johtui verotuksen kertaluonteisten erien lisäksi erittäin alhaisesta korkotasosta, minkä ansiosta korkokulut alittuivat 3,2 milj. euroa. Lisäksi Liikelaitos Kokkolan Sataman ylijäämä oli 6,1 milj. euroa arvioitua suurempi. Siitä 2,4 milj. euroa syntyi poistoeron tuloutuksesta. Investointien nettomenot olivat yhteensä 34,2 milj. euroa, josta kaupungin osuus oli 13,8 milj. euroa ja liikelaitosten osuus 20,5 milj. euroa. Lainakanta oli ilman liikelaitoksia 205,3 milj. euroa eli / asukas ja liikelaitokset mukaan lukien 250,9 milj. euroa eli /asukas. Väestönkehitys Väestömäärä ylitti uuden tuhatluvun kertomusvuoden aikana. Kokkolalaisia oli vuoden lopussa Asukasluvultaan Kokkola on maamme 23. suurin kaupunki. Kokkolan väkiluku on jatkanut vakaata kasvua. Hallittu ja ennakoitavissa oleva kasvu on sopeutettu hallitusti palvelurakenteisiin ja -tuotantoon. Väestön kasvu keskittyy maassamme kasvukeskuksiin. Kokkola on hyvin pysynyt mukana vallitsevassa kehitystrendissä. Vuonna 2013 kaupungin asukasmäärä lisääntyi noin 250:lla. Väestökasvu perustui suurelta osalta luonnolliseen väestönkasvuun eli syntyvyyden enemmyyteen. Luonnollinen väestönkasvu oli 171 henkilöä ja syntyneiden määrä 596. Muuttotase on ollut viime vuodet muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta positiivinen. Viime vuonna muuttovoittoa kertyi noin Tilinpäätös

10 80 asukkaan verran pitkälti merkittävän maahanmuuton ansiosta. Kuntien välinen muuttoliike oli niukasti negatiivinen. Kokkolaan muutti ulkomailta 170 henkilöä ja Kokkolasta ulkomaille 74 henkilöä. Kaupungin väestöstä on ulkomaan kansalaisia yli Ulkomaan kansalaisten määrä on kaksinkertaistunut vajaassa kymmenessä vuodessa ja kymmenkertaistunut parissa kymmenessä vuodessa. Elinkeinot Kuntien menestys ja alueen yritysten menestys kulkevat käsi kädessä. Elinkeinoelämän keskusliiton elinkeinopolitiikkaa ja yritysystävällisyyttä mittaavassa selvityksessä Kokkola sijoittui 11. sijalle 50 kunnan joukossa. Yritysjohdon mukaan tarjoaa yritystoiminnalle hyvän yritysilmaston. Tätä myötäilee myös alueellinen kilpailukykyanalyysi, jonka mukaan 25 suurimman seutukunnan joukossa Kokkolanseudun sijoituksen paraneminen 10 sijalla vuodesta 1995 on ollut suurin. Analyysi perustui kymmeneen alueen muutosta ja dynamiikkaa kuvaavaan tekijään, jotka liittyivät alue- ja kuntatalouteen, alueelliseen vetovoimaan, työllisyyskehitykseen ja osaamiseen. Tämä on viime vuosina myös konkreettisesti näkynyt rakentamisena ja elinkeinoelämän investointeina. Vaikka vuoden mittaan oli aistittavissa hienoisia kasvun merkkejä, jatkui talouden supistuminen maassamme jo toista vuotta. Tämä on tuntunut luonnollisesti myös Kokkolassa. Vaikka laajamittaisia irtisanomisia tai lomautuksia ei ole toteutunut, on yt-neuvotteluja käyty monessa yrityksessä sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatiossa. Vahvat alat kauppa ja teollisuus ovat jatkaneet mittavia investointeja kaupungissa. K-Citymarket avattiin huhtikuussa. Valtakunnallisestikin merkittävässä kauppakeskuksessa pinta-alaa on noin m2. Loppuvuodesta K-Citymarketin vanhassa, remontoidussa kiinteistössä avattiin moderni liikekeskus. Niinikään syksyllä oli Kokkolan Prisman noin m2 laajennusosan avajaiset. Heinolan työpaikka-alueen rakentaminen on edennyt ripeästi ja alue on periaatteessa täynnä. Kokkolan Industrial Park Kokkolan suurteollisuusalueen lippulaivat Boliden Kokkola ja Freeport Cobalt (ent. OMG) ovat jatkaneet järjestelmällistä tuotannon tehostamista ja ympäristöystävällisempää tuotantoa edistäviä investointejaan. Boliden Kokkolan investoinnit kohdistuvat hopean talteenottolaitokseen, jonka rakentaminen on käynnissä. Tuotanto käynnistyy vuonna Woikoski Oy:n viime vuosien investoinnit ovat keskittyneet pitkälti Kokkolaan. Ilmakaasutehdas otettiin käyttöön loppuvuodesta. Investoinnit jatkuvat ja vetytehdas otetaan käyttöön kesällä Maamme veneteollisuus on elänyt jo muutaman vuoden epävarmoja aikoja. Kokkolan suurimmat veneenvalmistajat ovat kuitenkin pystyneet tuomaan markkinoille uusia venemalleja ja jopa kasvattaneet liikevaihtoaan yleisestä suuntauksesta poiketen. Helsingin venemessuilla palkittiin Finnmarinin Grandezza 33 OC parhaana matkamoottoriveneluokassa. Sarin Boatsin Minor Offshore 36 valittiin Lontoon venemessuilla vuoden 2013 moottoriveneeksi. Pohjanmaan radan kaksiraiteistaminen ja perusparannustyöt ovat olleet käynnissä useita vuosia ja jatkuvat lähivuodet. Rakennusvaihe on tuonut alueen yrityksille työtilaisuuksia. Kyseessä on Suomen rautatiehistorian suurin yksittäinen investointi, joka merkittävästi parantaa alueen infraa. Kokkolan satamalle vuosi 2013 oli ennätysvuosi aluksilla (614) ja liikevaihdolla (22 milj. euroa) mitattuna. Myös sataman kokonaisliikenteessä päästiin lähes ennätystasolle (7,854 miljoonaa tn), lisäystä edellisvuodesta oli 5,9 %. Kokkolan Satama oli vuonna 2013 Suomen suurin bulkia, eli kuivaa irtotavaraa käsittelevä satama ja kolmanneksi suurin yleissatama HaminaKotkan ja Helsingin jälkeen. Vuonna 2013 keskimääräinen työttömyysaste oli Kokkolassa 9,5 %. Edellisvuonna työttömyysaste oli 8,8 %. Koko maan vastaavat luvut olivat 11,1 % ja 9,4 %. Nuorten työttömyyden kääntäminen laskuun on suuri haaste työmarkkinoille. Vuonna 2013 voimaan astuneesta nuorisotakuusta huolimatta nuorten työttömyys on jatkanut kasvuaan. Työpaikkojen määrä on kasvanut 2000-luvulla yli 3 100:lla. Työpaikkoja oli Kokkolassa vuoden 2011 lopussa (viimeisin tilastoitu tieto) vajaat Strategiatyö Kaupunginvaltuusto hyväksyi lokakuussa kaupungin strategian valtuustokaudelle sekä vision vuoteen Strategian valmistelu toteutettiin osallistavana prosessina. Työ käynnistyi valtuuston arviointikyselyllä. Kuntalaiset saivat ottaa kantaa ja tehdä esityksiä strategiaan. Tämä toteutettiin nettikyselyllä, johon osallistui yli 800 kaupunkilaista. Myös nuorisovaltuusto antoi valmistelus- 2 Tilinpäätös 2013

11 sa oman näkemyksensä strategiaan. Strategian jalkauttaminen toimialoille ja toimintaan tapahtuu vuoden 2014 aikana. Aluekehittäminen Kokkolan seudun kemian osaamiskeskus on ollut mukana nanoteknologian klusterissa ja uusiutuvan metsäteollisuuden klusterissa. Ohjelmakausi päättyi vuoden 2013 lopussa. Osaamiskeskusresurssi on merkittävällä tavalla ollut myötävaikuttamassa kansallisten ja kansainvälisten verkostojen syntyyn ja niiden hyödyntämiseen. Sen avulla on päästy mukaan eri puiteohjelmiin ja hyödyntämään niiden resursseja. Osoituksena tehdystä työstä palkittiin Suomen nanoteknologian osaamisklusteri ja Kokkolan seudun nanoteknologian osaamiskeskus parhaasta OSKE-käytännöstä Nanolla Paremmaksi -toiminnasta. Kokkola haki yhdessä Kajaanin ja Mikkelin kaupunkien kanssa kasvusopimusmenettelyyn sekä valtakunnalliseen INKA-ohjelmaan (innovatiiviset kaupungit). INKA-ohjelman tavoitteena on synnyttää korkeaan osaamiseen perustuvia kilpailukykyisiä yrityksiä ja siten vauhdittaa innovaatiokeskittymien syntymistä. Vaikka hakemusta sinänsä ei hyväksytty, voidaan alueella ja verkostoissa tehtyä laajaa valmistelutyötä hyödyntää jatkossa. Vihreän teollisuuden ratkaisut (WITERA) -ohjelmalla on mahdollisuus hankkeiden kautta verkostoitumalla olla mukana INKA-kaupunkien ohjelmien toteuttamisessa. Keskiasteen ammatillinen koulutus ja korkeakoulutus sekä tutkimus Alustavissa suunnitelmissa Keski-Pohjanmaan ammatillisen nuorisoasteen koulutuksen aloituspaikkoja uhkasi kohtuuttoman suuri leikkaaminen vuoteen 2016 mennessä. Leikkauksilla olisi ollut negatiivinen vaikutus aluekehitykselle ja elinkeinoelämän työvoiman tarpeiden tyydyttämiselle. Aloituspaikkojen säilymisen eteen tehty työ toi tulosta ja opetusministeriön lopullisessa päätöksessä leikkaukset kohtuullistettiin mittoihin, joiden kanssa koulutuksen järjestäjät pystyvät elämään ja turvaamaan osaavan työvoiman tarjonnan maakunnan elinkeinoelämälle. Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistojen yhteisen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen (KYC) toiminta kehittyi myönteisesti ja vahvistui mm. yrittäjyyden tutkimusjohtajalla yhteistyössä Vaasan yliopiston kanssa. Loppuvuodesta valtioneuvosto päätti uuden lain edellyttämistä ammattikorkeakoulujen toimiluvista. Centria ammattikorkeakoululle myönnettiin ns. toistaiseksi voimassaoleva eli pysyvä toimilupa. Päätöksessä on kehittämisvelvoitteena kirjaus, jonka mukaan ammattikorkeakoulun on selvitettävä vuoteen 2017 mennessä mahdollisuudet nuorisoasteen koulutuksen keskittämisestä yhdelle kampukselle. Tapahtumia vuonna 2013 Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri aloitti syyskauden uuden taiteellisen johtajan Sakari Oramon johdolla. Kamariorkesterin konsertit ja Kokkolan kaupunginteatterin näytännöt ovat vahva perusta kaupungin kulttuurivuodelle. Niitä täydentävät monet muut toimijat kulttuurisesti ja musiikillisesti rikkaalla tarjonnalla kaupungissa. Perinteisinä ja kehittyvinä tapahtumina lunastivat kannuksiaan edelleen Kokkolan talvitanssit, Kokkolan XV talviharmonikka, Mustakari Memories, Lohtajan 35. kirkkomusiikkijuhlat, Kokkolan kesäviikko, Kokkolan Venetsialaiset ja West Coast Kokkola Operan Oopperatalvi. Uutena tapahtumana järjestettiin kaupungin ja kokkolalaisten nuorisotoimijoiden yhteisvoimin kokkolalaisille nuorille päihteetön NollaPiste-tilaisuus kouluvuoden päätyttyä kiitokseksi kuluneesta kouluvuodesta. Urheilupuolella merkittävin tapahtuma oli Kokkolan Tiikerien lentopallon Suomen mestaruus. Tiikerit sai myös järjestettäväkseen Kokkolassa lentopallon maaottelun Suomi-Tsekki. Suomen toiseksi suurin nuorten jalkapallotapahtuma Kokkola Cup veti kesäiseen Kokkolaan tuhansittain vieraita, nuoria pelaajia perheenjäsenineen. Kokkolan Hermes täytti 60 vuotta. Merkkivuottaan juhlivat mm. seuraavat - Roosin talo 200 vuotta - Gymnastikföreningen Nordan 90 vuotta - Sotainvalidien Veljesliiton Kokkolan osasto 70 vuotta Tilinpäätös

12 - Radio YLE Keski-Pohjanmaa 70 vuotta - Kokkolan senioriopettajat 60 vuotta - Suomen Kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan rahasto 50 vuotta - Kokkolan Sotaveteraanit 50 vuotta - Kokkolan ratsastajat 50 vuotta - Ykspihlajan Eläkeläiset 50 vuotta - Maanrakennus B. Dahbacka Oy 50 vuotta - Kokkolan Kansalliset seniorit 40 vuotta - Kokkolan sydänyhdistys 40 vuotta - Vi Norrifrån 40 vuotta - Kokkolan Työväenlaulajat 40 vuotta - Apex Automation 20 vuotta - Keski-Pohjanmaan Hoitopalvelu 20 vuotta Tapahtumia ja vierailuja - Valtakunnalliset sukututkimuspäivät - Valtakunnalliset evankeliumijuhlat - Valtakunnallinen kehitysvammaisten kirkkopyhä - Veteraanivainajien Muistokiven paljastus Annan hautausmaalla - Tankarin Pilot-Luotsiaseman uusien majoitus- ja kokouskäyttötilojen vihkiäiset - Kokkolan Seudun Opiston Opistotalon vihkiäiset - Honkaharjun toimintakeskuksen lähiliikuntapaikka Onninpolun avajaiset - Koivuhaan uuden hammashoitolan avajaiset - Kokkolassa vierailivat mm. Ruotsin, Israelin, Kuuban ja Georgian suurlähettiläät - kuten myös Freeport Cobalt kobolttitehtaan presidentti Steve Higgins Kiitokset Parhaat kiitokset kaupungin ja koko alueen hyväksi tehdystä työstä. Saavutettujen tulosten pohjalta on hyvä jatkaa eteenpäin. Antti Isotalus kaupunginjohtaja 4 Tilinpäätös 2013

13 1.2. KOKKOLAN KAUPUNGIN HALLINTO KOKKOLAN KAUPUNGINVALTUUSTO Kaupunginvaltuusto kokoontui 12 kertaa ja käsitteli 122 pykälää vuonna Valtuustossa oli 51 jäsentä. Valtuuston kokoonpano Puheenjohtaja Stefan Anderson I varapuheenjohtaja Tapani Hankaniemi II varapuheenjohtaja Raimo Hentelä KESK Hankaniemi Tapani Herlevi Reino Innanen Sari Kemppainen Ari Laitila Veikko Maijala Aimo Ojala Kauko Ojanperä Kaija Orjala Tapani Pajunpää Tapio Paloranta Johanna Puumala Tuomo Tofferi Petri Virolainen Timo SDP Harju-Karhula Tarja Hentelä Raimo Kant Esa Kellosalo Anne Lahti Mauri Mustasaari Erkki Rasi Anne Sabel Roy Urpilainen Jutta Urpilainen Kari KOK Haimakainen Pentti Jukkola Janne Kauppi Sanna-Maija Nokso-Koivisto Pekka Nurmi Pekka Puurula Juha Winter Hannele RKP Anderson Stefan Brandt Mats Kouvo Kajsa Liimatta-Åström Katja Snellman Hans Timonen Marlén KD Lindqvist Erik Paananen Juha Rahnasto Raimo Rasmus Jarmo Salo Mauri PS Kemppainen Irma Leppälä Pekka Puolimatka Pekka Sillanpää Timo Ylitalo Alpo VAS Aarnos Eila Tastula Seppo VIHREÄT Cygnel Hanna Taarna Terho KOKKOLAN KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallitus kokoontui 33 kertaa ja käsitteli 778 pykälää vuonna Kaupunginhallituksen kokoonpano Puheenjohtaja Veikko Laitila (Keskusta) I varapuheenjohtaja Kari Urpilainen (SDP) II varapuheenjohtaja Mauri Salo (KD) Haimakainen Pentti (KOK) Herlevi Reino (Keskusta) Jokela Anne (Keskusta) Kemppainen Irma (PS) Kouvo Kajsa (RKP) Orjala Sirpa (SDP) Tastula Seppo (VAS) Winter Hannele (KOK) Muut kaupunginvaltuuston valitsemat toimielimet Kaupunkirakennelautakunta Keskusvaalilautakunta Kulttuuri- ja nuorisolautakunta Liikuntalautakunta Maaseutulautakunta Opetus- ja kasvatuslautakunta Pelastuslautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Tarkastuslautakunta Valtuuston vaalilautakunta Ympäristöterveyslautakunta Energiajohtokunta Satamajohtokunta Työplussan johtokunta Vesilaitosjohtokunta Poliisilaitoksen neuvottelukunta Käräjäoikeuden lautamiehet Uskotut miehet Tilinpäätös

14 Kokkolan kaupungin luottamushenkilöorganisaatio Kaupunginvaltuusto 51 Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus 11 Konserni- ja kaupunkikehitysjaosto 7 Henkilöstöjaosto 5 Kuntayhtymät Konserniyhtiöt ym. Rakennus- ja ympäristölautakunta 10 Kaupunkirakennelautakunta 10 Kulttuuri- ja nuorisolautakunta 10 Liikuntalautakunta 10 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ruotsinkielinen jaosto Opetus- ja kasvatuslautakunta 10 Suomenkielinen jaosto 8 Ruotsinkielinen jaosto 8 Kokkolan seudun opiston johtokunta 8 Koulujen johtokunnat Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren seudun pelastuslautakunta 5*) + 6 Liikelaitos Kokkolan Energian johtokunta 7 Liikelaitos Kokkolan Sataman johtokunta 7 Liikelaitos Kokkolan Veden johtokunta 7 Liikelaitos Työplussan johtokunta *) Kokkolan toimialue, Kokkola ja Kruunupyy Keski-Pohjanmaan ympäristöterveyslautakunta Maaseutulautakunta 7 Neuvostoja Neuvottelukuntia Toimikuntia Tilinpäätös 2013

15 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ Palvelussuhteiden lukumäärä oli vuoden 2013 viimeisenä päivänä 4 009, joista vakituisia (57 enemmän kuin vuonna 2012) ja määräaikaisia 981, joka on 63 vähemmän kuin vuonna Luvuissa näkyy siirtymä määräaikaisista palvelussuhteita vakituisiin, jota on tapahtunut varsinkin sosiaali- ja terveystoimessa. Määräaikaiseen henkilöstön lukumäärään sisältyvät myös kaikki tuntiopettajat. Lukuihin sisältyvät myös työllisyysvaroin palkatut henkilöt, joiden määrä vuoden lopussa oli 23 (34 v. 2012). Lukuihin eivät sisälly Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastuslaitoksen sivutoimiset ns. puolivakinaiset palomiehet, joita oli 343. Palvelussuhteiden määrä työllistetyt määräaikaiset vakinaiset Kokoaikaisia työntekijöitä oli vuoden 2013 lopussa yhteensä Vakituisesta henkilöstöstä naisia oli 78,5 % ja miehiä 21,5 %. Henkilöstön keski-ikä vuonna 2013 oli 47 v 11 kk (48 v 7 kk vuonna 2012). Kaupungilta jäi eläkkeelle 119 työntekijää/viranhaltijaa vuoden 2013 aikana. Henkilötyövuosien määrä oli 3 008,3. Henkilöstön sairauspäivien määrä jatkoi laskuaan vuonna Sairauspäiviä oli kalenteripäivää, joka on päivää vähemmän kuin vuonna Henkilöä kohti sairaspäiviä oli 15,0 kalenteripäivää, vuonna 2012 vastaava luku oli 15,4. Sairasajalta maksettiin palkkoja euroa, mikä oli enemmän kuin edellisenä vuonna. Kela maksoi sairauspäivärahakorvauksia euroa, jolloin kaupungin kustannukseksi jäi euroa. Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma vuonna 2013 oli 132,6 milj. euroa (2,2 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2012). Palkkojen ja palkkioiden määrä sisältää lomapalkkavelan, mutta ei sivukuluja. Vakinaisen henkilökunnan ikäjakauma miehet naiset Tilinpäätös

16 2. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA OMAN TALOUSALUEEN KEHITYS Yleistä Suomen kokonaistuotanto laski toisena vuotena peräkkäin. Kokonaistuotanto alkoi supistua vuoden 2012 toisella neljänneksellä ja talouden taantuminen jatkui vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä. VM:n ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote supistui viime vuonna -1,2 % ja vuonna 2014 sen ennustetaan kääntyvän maltilliseen 0,8 prosentin kasvuun. Valtiosta, kunnista, työeläkerahastoista ja muista sosiaaliturvarahastoista koostuvan julkisen talouden rahoitusasema on kokonaistuotannon supistumisen seurauksena heikentynyt noin 3 mrd. euroa hallituksen mittavista sopeutustoimista huolimatta. Lähivuosien vaimea talouskasvu ei yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Julkinen velka lisääntyy sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna ja velkasuhde kohoaa 60 prosenttiin vuonna Viime vuonna työllisyys heikkeni nopeasti ja työttömyysaste kohosi. Pitkään heikkona jatkuneessa suhdannetilanteessa yritykset ovat alkaneet parantaa kannattavuuttaan irtisanomisten kautta. Työllisyystilanteen ja kuluttajien luottamuksen heikentyminen ovat johtaneet siihen, että yksityinen kulutus on vähentynyt vuonna Työllisyyden ja reaaliansioiden lievä supistuminen rajoittavat tulojen kehitystä vielä vuonna Kotimaisen kysynnän pysyessä heikkona on todennäköistä, että talouden palveluvaltaistuminen hidastuu, eikä talouden kasvu ole sen vuoksi kovin työllistävää. Tuotannolliset investoinnit vähenivät viime vuonna, kun heikko suhdannetilanne lykkäsi investointihankkeiden aloituksia. Nimelliset ansiot nousivat vuonna 2013 arviolta kaksi prosenttia, josta 1,4 prosenttiyksikköä selittyy sopimuskorotuksilla. Palkansaajien yhteenlaskettu käytettävissä oleva reaalitulo supistui viime vuonna 1,1 prosenttia, mihin vaikutti ennen kaikkea työllisyyden heikkeneminen. Vuoden 2013 infl aation odotetaan jäävän 1,4 prosenttiin. Keski-Pohjanmaa Vuonna 2013 myönteinen asia oli se, ettei niin sanottu toinen taantuma toteutunut siinä laajuudessa mitä monet ennakoivat. Suomi on vientiriippuvainen maa, ja siten aika suhdanneherkkä globaalin talouden ongelmien suhteen. Talousvuotta 2013 värittivät myös Nokian romahdus ja paperiteollisuuden vaikeat ajat. Lisäksi euron ongelmat pidensivät talouskriisin kestoa. Tästäkin huolimatta Suomi on pärjännyt. Sekä kotitalouksien että erityisesti julkisyhteisöjen velkaantuminen on edelleen haasteena myös Suomessa. Jatkossa kasvua rajoittavia tekijöitä ovat edellä mainittujen tekijöiden lisäksi työvoiman tarjonnan supistuminen. Työn tuottavuuden merkitys korostuu entisestään. % 14 TYÖTTÖMYYSASTE VUOSIKESKIARVONA koko maa Kokkola Tilinpäätös 2013

17 Jos verrataan tilannetta edelliseen vuoteen 2012, kääntyi Keski-Pohjanmaalla kaikkien toimialojen liikevaihto nousuun. Jos tämä trendi jatkuu, näkyy se vuonna 2014 myös työllisyydessä. Keski-Pohjanmaalla tulevaisuuden uskosta kertoo myös vuoden 2013 aikana toteutuneet merkittävät teollisuuden investoinnit. Investoinnit jatkuvat myös vuonna Myös väestömäärän kehitys jatkui edelleen myönteisenä Keski-Pohjanmaalla, tosin vain Kokkolan kaupungin osalta. Kokkolan asukasluku nousi 200 henkilöllä, ja muun maakunnan väkimäärä laski yli 150 asukkaalla. Työttömyyden osalta Manner-Suomen maakunnista oli Pohjanmaan 6,8 ja Keski-Pohjanmaan 8,5 työttömyyslukemat parhaat koko maassa. Seuraavaksi sijoittuivat Uudenmaan 8,9 ja Etelä-Pohjanmaan 9,3 maakunnat. Keski-Pohjanmaalla työttömyys nousi vuoden aikana vain 5 prosenttia ja koko maassa noin 15 %. Vuonna 2012 työttömyys nousi enemmän kuin vuonna Työttömyyden nousu ei ole pelkästään huono asia. Se kertoo myös siitä että ihmiset hakevat edelleen aktiivisesti työtä. Maaseudulla työttömyys oli 7 prosentin tasolla ja maakuntakeskuksessa 9 %. Tunnuslukuja / Kokkola 2013 Asukasmäärä Muuttovoitto/-tappio +80 Asukasmäärän muutos +251 Työttömyysasteprosentti (keskim.) 9,5 Uusia asuntoja 202 Veroprosentti 20,50 Toimintatuotot * Toimintakulut * " Toimintakate * " Verotulot * " Valtionosuudet * " Vuosikate * " Tulos * " Vuosikate mukaan lukien liikelaitokset " Tulos mukaan lukien liikelaitokset " 579 Ylijäämä/alijäämä mukaan lukien liikelaito " Investoinnit mukaan lukien liikelaitokset " Lainakannan nettomuutos " Lainakanta mukaan lukien liikelaitokset /asukas * ilman liikelaitoksia Tilinpäätös

18 3. KAUPUNGIN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS JA OLENNAISET MUUTOKSET Kaupungin toiminnan ja talouden kehitys Vuoden 2013 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman valmistelun lähtökohtana oli talouden tasapainottaminen. Toimintamenojen kasvua ei saatu vuonna 2012 taittumaan talousarvion mukaiseksi, mikä vaikeutti vuoden 2013 talousarvion laadintaa. Tulopohja heikkeni merkittävästi valtionosuusleikkausten vuoksi. Niiden vaikutus vuoden 2013 talousarvioon oli 6,5 milj. euroa ja suunnitelmavuosiin ,0 milj. euroa. Talouden sopeuttamiseksi päätettiin vahvistaa tulopohjaa vuonna 2013 korottamalla sekä kunnallisveroja että kiinteistöveroja. Vuonna 2013 on valmisteltu ja noudatettu sopeuttamisohjelmaa, johon sisältyy useita eri tasoisia sopeuttamistoimenpiteitä, jotka vaikuttivat osaltaan siihen, että vuoden 2013 tilinpäätös on arvioitua parempi. Vuoden 2013 talousarvion tuloarvioita on korotettu vuoden aikana yhteensä 1,35 milj. euroa ja lisämäärärahoja on myönnetty 7,8 milj. euroa. Ne heikensivät toimintakatetta 6,45 milj. euroa. Toteutuneet määrärahojen ylitykset olivat arvioitua pienempiä ja alkuperäisen talousarvion (ilman liikelaitoksia) mukainen toimintakate alittui 1,1 milj. euroa. Vuoden 2013 valtuuston hyväksymien tuloarvioiden ja määrärahojen muutosten lisäksi alittuivat valtuuston nähden sitovat tuloarviot euroa. Nettositovien tulosyksiköiden toimintakatteet alittuivat euroa. Merkittävimmät tuloarvioiden ja toimintakatteen alitukset, joita ei ole anottu tilivuoden aikana olivat ympäristöterveyslautakunnan tuloarvio alittui euroa sosiaali- ja terveystoimen tuloarvio alittui euroa, josta Kokkolan toiminnan osuus on euroa ja Kruunupyyn toiminnan osuus euroa opetus- ja kasvatuslautakunnan tuloarvio alittui euroa kaupunginhallituksen alaisen palkkavarauksen toimintakate alittui euroa kaupunginhallituksen alaisen työllisyysvarauksen toimintakate alittui euroa. Se käsitellään valtuustossa sosiaali- ja terveystoimen toimeentulotuen toimintakate alittui euroa ja työmarkkinatuen kuntaosuus euroa Kaupunginhallituksen ja lautakuntien menot alittuivat myös, joten kokonaisuutena toimintakate ei ylittynyt muutetusta talousarviosta. Vuoden 2013 tulos ilman liikelaitoksia on 6,4 milj. euroa alijäämäinen, mikä on 7,3 milj. euroa arvioitua parempi. Virallinen tulos on 3,2 milj. euroa ylijäämäinen. Taseen ylijäämä kasvaa aiemmat ylijäämät mukaan lukien 10,9 milj. euroon. Kokkolan nettoinvestoinnit olivat yhteensä 34,2 milj. euroa, joka alitti talousarvion 11,7 milj. eurolla. Lainakanta kasvoi 18,0 milj. eurolla ja oli ,9 milj. euroa, joka oli 14 milj. euroa pienempi kuin talousarviossa. Olennaiset tapahtumat ja muutokset vuoden 2013 toiminnassa Uusi terveydenhuoltolaki on siirtänyt vastuun ensihoidon järjestämisestä kunnilta sairaanhoitopiireille lukien. Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos on tuottanut sairaanhoitopiireille ensihoitoon liittyviä sairaankuljetuspalveluja Kokkolan ja Pietarsaaren seudulla. Terveydenhuoltolaki edellytti merkittäviä muutoksia ensihoidon järjestämiseen, minkä johdosta sen kustannukset nousivat siirtymävuonna Hyväksytty palvelutasopäätös tuli voimaan kokonaisuutena vuonna 2014, jolloin kustannukset nousevat merkittävästi. 10 Tilinpäätös 2013

19 Ensihoidon järjestäminen siirtyy Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toiminnaksi lukien. Korpelan Voima kuntayhtymän kanssa ei vuonna 2013 saatu sovituksi Kokkolan jäsenyyttä kuntayhtymässä eikä mahdollista korvausta liittyneiden kuntien osuuksista. Asiasta on vireillä oikeusprosessi. Kaupunginhallitus on hyväksynyt Kiinteistö Oy Kokkolan Snellmanin perustamisen Vingenkatu 18 kiinteistön hallinnoimiseksi. Kuntien omistamat liikelaitokset tulee kuntalain muutoksen mukaan yhtiöittää, mikäli ne kilpailevat markkinoilla muiden yritysten kanssa. Yhtiöittäminen tulee vaikuttamaan merkittävästi myös Kokkolan talouteen, sillä Liikelaitos Kokkolan Energian ja Liikelaitos Kokkolan Sataman toiminnat on yhtiöitettävä. Perustamistoimenpiteet ja omaisuuden siirrot kaupungilta yhtiöihin on tehtävä vuoden 2014 loppuun mennessä. Yhtiöittämistoimenpiteitä valmistellaan siten, että yhtiöt voivat jatkaa liikelaitosten toimintaa häiriöttä lähtien. Yhtiöittämiseen liittyen Liikelaitos Kokkolan Satama tuloutti tehtyjä poistoeroja 2,4 milj. euroa. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suosituksen mukaisesti on muutettu Kokkolan kaupungin poistosuunnitelmaa ja lyhennetty poistoaikoja siten, että suunnitelma on otettu käyttöön vuoden 2013 aikana valmistuneiden investointien poistojen laskennassa. Poistoaikojen lyhentäminen tulee vaikuttamaan kaupungin talouteen heikentävästi, koska tulevien vuosien investoinnit ovat huomattavan suuret varsinkin sisäilmaongelmaisten kiinteistöjen korvausinvestointien vuoksi. Toisaalta poistoaikojen lyhentäminen parantaa oikean kuvan kaupungin antamista kaupungin taloudesta. Verontilityslakia muutettiin siten, että aikaisemmin seuraavan vuoden tammikuussa tilitetyt jäännösverot on tilitetty joulukuussa ja kirjattu vuoden 2013 tilinpäätökseen. Vaikutus vuoden 2013 tilinpäätökseen oli 1,6 milj. euroa. Tilinpäätös

20 4. ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuoden 2013 tilikauden tulos oli 3,2 milj. euroa ylijäämäinen, mikä oli 11,2 milj. euroa parempi kuin talousarvion mukainen tulos. Vuoden 2013 taseeseen ei kertynyt alijäämää kuten tilinpäätösennusteen mukaan oli arvioitu, vaan taseen kumuloitunut ylijäämä on 10,9 milj. euroa. Verotulotalouden alijäämä oli -6,4 milj. euroa, mikä oli 7,3 milj. euroa arvioitua pienempi. Talouden sopeuttamisohjelmaa on valmisteltu ja noudatettu vuoden 2013 aikana ja jatkuu edelleen. Tavoitteena on talouden tasapainottaminen ja velkaantumisen taittaminen. Sopeuttamistoimien avulla tilikauden tulos oli selvästi alkuperäistä talousarviota parempi. Toisaalta kaupungin lainakanta kasvoi edelleen. Virallisen tuloksen ylijäämäisyys perustuu liikelaitosten tuottamiin ylijäämiin. Liikelaitosten yhtiöittäminen vuoden 2015 alusta merkitsee kaupungin verotulotaloudelle entistä pienempää liikkumavaraa. Vuoden 2014 talousarvioon sisältyy 4,3 milj. euron kohdistamaton henkilöstömenojen säästötavoite, jota voidaan pienentää muilla uusilla säästöillä. Säästötavoitteesta huolimatta talousarvion tulos on 0,9 milj. euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitus on päättänyt henkilöstön lomautuksista riittävien säästöjen aikaan saamiseksi. Vuoden 2014 talousarvion vuosien taloussuunnitelman toteutuminen edellyttää sekä rakenteellisia muutoksia että palveluverkoston ja -tason kriittistä tarkastelua, mikä edellyttää sopeuttamisohjelman ajantasaistamista ja noudattamista. Taloussuunnitelmaan sisältyy tulopohjan vahvistaminen veronkorotuksilla siten, että tuloveroa korotetaan vuonna 2015 ja kiinteistöveroja vuonna Valtion kaavailemat uudet leikkaukset tulevat murentamaan kuntien tulopohjaa entisestään, kun jo päätettyjen valtionosuusleikkausten vaikutus on Kokkolan osalta 57,1 milj. euroa. Investointitaso tulee olemaan korkea koko suunnittelukauden lähinnä koulujen merkittävistä korvausinvestoinneista johtuen. Investointien rahoitukseen liittyvät tunnusluvut pysyvät siten edelleen varsin matalina. Investointien tulorahoitus eli vuosikatteen osuus investointimenojen omahankintamenosta, heikkenee vuonna 2014 talousarvion mukaan 36 %:iin, kun se vuonna 2013 oli 60 %. Vuosina tulorahoituksen on arvioitu hieman paranevan. Suunnitelmanmukaiset poistot kattavat suunnittelukaudella vain hieman yli puolet investointien omahankintamenosta. Koska tulorahoitus ei riitä investointeihin, lainakanta tulee edelleen kasvamaan. Lainanhoitokatteen tunnusluku on alle 1, mikä merkitsee sitä, että vieraan pääoman maksuun joudutaan ottamaan lisälainaa tai realisoimaan omaisuutta. Kaupungin lainakanta on jo nyt selvästi maan keskiarvoa korkeampi, joten korkojen kehitys on merkittävä rahoitusriski jatkossa. Talouden tulevaan kehitykseen vaikuttaa kaupungin sopeuttamisohjelman toteutus siten, että investointitarpeista huolimatta velkaantuminen saadaan taittumaan. Liikelaitosten yhtiöittäminen on olennainen muutos kaupungin talouden kannalta ja niiden tuloutus ja tasetta vahvistava vaikutus tulisi saada säilymään nykyisellä tasolla. Tulevaan kehitykseen vaikuttavat julkisen talouden kokonaiskehitys ja kestävyysvaje ja valtion päättämät toimet talouden tasapainottamiseksi. 12 Tilinpäätös 2013

21 5. ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ Kokkolan kaupungin riskienhallinnan periaatteiden mukaan riskit jaetaan strategisiin, operatiivisiin, taloudellisiin ja vahinkoriskeihin. Strategiset ja taloudelliset riskit Valtiovarainministeriön joulukuussa 2013 julkaiseman ennusteen mukaan Suomen taloustilanne näyttää synkältä. Bruttokansantuotteen arvioidaan supistuneen 1,4 prosenttia vuonna 2013 ja vuonna 2014 arvioidaan päästävän vain 0,8 prosentin kasvuun. Tulevien vuosien varsin matalaksi arvioitu kokonaistuotannon kasvu heijastuu kuntien taloustilanteeseen verotulokasvun jäädessä lähivuosina matalalle tasolle. Suomen julkisen talouden kestävyysvaje, laman seuraukset ja merkittävä elinkeinoelämän rakenteellinen murros aiheuttavat kuntien talouden merkittävän kiristymisen. Jatkuvasti lisääntyneitä kuntien velvoitteita ei pystytä hoitamaan. Tilannetta tiukentaa vielä väestön nopea vanheneminen. Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskeva siirtymäaika päättyy pääosin vuoden 2014 lopussa. Yhtiöittämisvelvoitteen täytäntöönpano vaikuttaa merkittävästi kaupunkikonsernin rakenteeseen. Liikelaitos Kokkolan Energian ja Liikelaitos Kokkolan Sataman kaupungille maksamat tuloutukset ja niiden ylijäämäiset tulokset ovat viime vuosina vahvistaneet merkittävästi kaupungin taloutta ja parantaneet siten kaupungin palvelujen rahoitusmahdollisuuksia. Liikelaitos Kokkolan Energian ja Kokkolan Sataman yhtiöittämisen jälkeen kaupungin taloudellinen liikkumavara tulee pienene-mään, minkä vuoksi taloustavoitteisiin pääsemiseksi joudutaan vuonna 2015 selvästi kiristämään kaupungin taloudenpitoa. Mittavat valtionosuusleikkaukset ovat heikentäneet entisestään kuntien tulopohjaa ja johtavat sekä veronkorotuksiin että lainakannan kasvuun. Kiinteistöjen mittava korjausvelka edellyttää korkeaa investointitasoa merkittävästi varsinkin sisäilmaongelmaisten kiinteistöjen korvausinvestointeina. Väestön kasvu ja ikääntyminen lisäävät palvelutarpeita ja niihin liittyviä investointeja. Riskien hallinta Kokkolan kaupungin taloutta on lähdetty tasapainottamaan kaupunginvaltuuston vuosien strategiaohjelmassa linjatulla tavalla. Niukkenevaan talouteen sopeutuminen edellyttää toimintojen uudelleen arviointia, uusia asiakaslähtöisiä toimintatapoja, palvelujen tuottamista yhdessä asiakkaiden kanssa sekä uusien teknologioiden käyttöönottoa. Kaupungin talouden ja toiminnan sopeuttamisohjelmaa on valmisteltu ja noudatettu vuonna Sopeuttamisohjelman laadinta jatkuu pitkän tähtäimen toimenpiteiden ja rakenteellisten muutosten valmistelulla. Osana sopeuttamisohjelmaa on laadittu tavoitteellinen toimitilaohjelma, jolla pyritään tilojen käytön tehostamiseen ja vähentämiseen. Tilat on salkutettu vuoden 2013 aikana. Sopeuttamisohjelman tavoitteena on velkaantumisen katkaiseminen ja rahoitusriskin pienentäminen. Taloudellisten riskien vaikutukset otetaan huomioon talousarvioprosessissa. Operatiiviset riskit Toimintaympäristön ja palvelutuotannon muutokset aiheuttavat toiminnallisia riskejä mm. toiminnan jatkuvuuteen ja sujuvuuteen. Erilaisten säännösten muutokset ja henkilöstön eläköityminen voivat aiheuttaa osaamistarpeen muutoksia ja vaikuttaa palveluprosesseihin ja niiden laatuun. Tietojärjestelmiin liittyvät riskit vaikuttavat myös palveluprosessien toimivuuteen. Kiinteistöjen, erityisesti koulukiinteistöjen, sisäilmaongelmat aiheuttavat riskejä, joiden hallinta on ollut vaikeaa. Sisäilmaongelmat aiheuttivat vaikeasti hallittavia tilanteita ja toiminnallista haittaa. Tilinpäätös

22 Vuokrattujen väliaikaisten koulutilojen käyttöä on jouduttu edelleen lisäämään koulurakennusten sisäilmaongelmien takia. Riskienhallinta Sopeuttamisohjelman yhteydessä laaditaan kullekin toimialalle lyhyen ajan tavoiteorganisaatio, joka mahdollistaa ennakoivan henkilöstösuunnittelun ja osaamistarpeiden kartoituksen. Varahenkilöstöjärjestelmällä turvataan osaava henkilöstö myös sijaisuuksien aikana. Tietojärjestelmien riskejä käsitellään tietotekniikkayhteistyön asiantuntijaryhmässä sekä tietoturvatyöryhmässä. Tavoitteellisen toimitilaohjelman avulla voidaan toimitilaomaisuuden käyttöä hallita entistä suunnitelmallisemmin, ja ajoittaa tarvittavat peruskorjaukset oikea-aikaisesti. Vahinkoriskit Omaisuuteen ja turvallisuuteen kohdistuu onnettomuus-, palo ja vuotoriskejä sekä näistä aiheutuvia toiminnan keskeytysriskejä. Riskienhallinta Kaupunki on varautunut vahinkoriskeihin vakuuttamalla ja rahastoimalla. Vakuuttamalla varaudutaan mm. kiinteistöjen palovahinkoihin, liikennevahinkoihin, vastuuvahinkoihin sekä toiminnan keskeytyksiin. Omaisuuden vakuutustaso on määritelty. Vahinkorahastosta korvataan kiinteistöihin kohdistuneita vahinkoja, jotka alittavat omavastuurajan. Kokkolan Energian tuotantolaitosten ja siirtoverkostojen vaurioriskiä on hajautettu energian vaihtoehtoisilla hankintalähteillä. Poikkeuksellisten olosuhteiden aiheuttamaan riskiin Kokkolan Energia varautuu mm. valmiussuunnitelman avulla sekä ylläpitämällä henkilöstön varallaolojärjestelmää. Kokkolan Sataman riskienhallintatyöryhmä on laatinut riskienhallintakäsikirjan, johon on koottu riskienarviointia koskevat keskeiset osiot, kuten henkilöriskit, omaisuusriskit, vastuu- ja keskeytysriskit, tietoriskit sekä liiketoimintariskit. Kokkolan Vedessä on tehty riskiarviointi syksyllä 2013 eri toiminnoista. Hopeakivenlahden jätevedenpuhdistamon käytönaikaisia riskejä on arvioitu erillisessä riskikartoituksessa. Tapaturmien toimintamallia on kehitetty sosiaali- ja terveystoimessa. Turvallisuuden asianhallintaohjelman käyttöönoton myötä otetaan käyttöön työtapaturmien selvittämisen toimintamalli teknisessä ja sivistystoimessa Toimialoilla on tehty riskikartoituksia lähinnä työsuojelutoimintaan, pelastussuunnitelmien päivittämiseen ja turvallisuussuunnitteluun liittyen. Sivistystoimessa on tehty asiakasväkivallan uhka- ja riskikartoitus, mutta riskien arviointi tulee vielä vakiinnuttaa vuosittain tapahtuvaksi toiminnaksi. Ympäristöriskien kartoitus on valmistunut. Kokkolan kaupungin valmiussuunnitelman yleinen osa on hyväksytty. Suunnitelmaan on koottu koko kuntakonsernia koskevat yhteiset linjaukset ja toimintaperiaatteet noudatettaviksi myös toimialoilla sekä merkittävimmät kaupunkikonsernin uhkatilat ja riskit. Toimialat ovat päivittäneet hyväksyttyjen linjausten mukaisesti omia valmiussuunnitelmiaan. Riskienhallintaa tukee myös viestintäohjeiden laatiminen poikkeustilanteiden viestinnästä. 14 Tilinpäätös 2013

23 6. YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Ympäristötilinpäätöksen muotoa, sisältöä ja määrittelyjä on kehitetty vuosina Efeko Oy:n vetämän Kunnan ympäristökustannukset ja tunnusluvut (KUTU) hankkeessa. Kokkolan kaupunki osallistui hankkeeseen yhdessä eräiden muiden pilottikuntien kanssa. Hankkeessa on laadittu koetilinpäätökset vuosille 2005 ja 2006, mutta varsinainen ensimmäinen ympäristötilinpäätösraportti julkaistiin vuoden 2007 tietojen pohjalta ympäristöraportin osana. Tämä on kuudes Kokkolan kaupungin ympäristötilinpäätös, joka liitetään osaksi kaupungin varsinaista tilinpäätöstä. Ympäristötilinpäätökseen on koottu Kokkolan kaupungin ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit, kokonaissummina. Ympäristötilinpäätös sisältää lisäksi suhteutettuja taloudellisia tunnuslukuja. Tunnusluvut ovat vuosilta Vuosien tiedoissa on huomioitava, että siinä on mukana laajentuneen Kokkolan luvut. 1.1 Laskentaperiaatteet ja rajaukset Ympäristötilinpäätös on rajattu siten, että se kattaa organisaatioon kuuluvat hallintokunnat sekä kaupungin liikelaitokset eli Kokkolan Veden, Kokkolan Energian ja Kokkolan Sataman. Ympäristötilinpäätöksen aineisto koskee myös kaupunkiorganisaatioon kuuluvaa Keski- Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitosta. Tämä tulee huomioida eri kaupunkeja vertailtaessa. Ympäristötalouden tunnusluvut on määritelty ns. ensisijaisuuden periaatteella. Sen mukaan ympäristökustannuksia aiheutuu toiminnoista, joiden ensisijainen tarkoitus on ympäristönsuojelu. Ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit on kohdennettu ympäristönsuojelun eri osa-alueille eli ulkoilman- ja ilmastonsuojeluun, vesiensuojeluun ja jätevesien käsittelyyn, jätehuoltoon ja roskaantumiseen, maaperän ja pohjavedensuojeluun, melun ja tärinän torjuntaan, luonnonsuojeluun ja maisemansuojeluun, ympäristönsuojelun viranomaistehtäviin ja ympäristönsuojelun edistämiseen. 2. Ympäristötoiminnan taloudelliset vaikutukset Ympäristötoiminnan taloudelliset tunnusluvut kuvaavat tiivistetysti kaupungin kykyä toteuttaa sen toimintaan kuuluvaa ympäristönsuojelua talousnäkökulmasta tarkasteltuna. Kokkolan kaupungin ympäristötuotot, - kulut ja -investoinnit 2013 (1000eur) Tuotot 1000 Kulut 1000 Investoinnit 1000 Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely Jätehuolto ja roskaantuminen Maaperän ja pohjaveden suojelu Melun ja tärinän torjunta Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu Ympäristönsuojeluun liittyvät viranomaistehtävät Ympäristönsuojelun edistäminen Yhteensä Tilinpäätös

24 Ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut (1000 eur) b) Polttoainevero 22 Yhteensä YMPÄRISTÖTOIMINTAKULUT YHTEENSÄ 4732 Ympäristönsuojelulaitteiden (investointien) poistot ja arvoalentumiset: a) Viemäriverkoston poistot 757 b) Jäteveden puhdistaminen/ poistot 1007 c) kaupungille jääneet jätehuollon poistot 90 Yhteensä Korkokulut (joko laskennalliset (esim. kunnan keskimääräinen korko%) tai kohdennetut todelliset kork a) Vesilaitoksen tuloutus, viemärilaitoksen osuus 253 Yhteensä Taseeseen tulevat tiedot: Pakolliset varaukset (budjetoitu): 1. Kaatopaikan maisemointiin 168 Yhteensä Ympäristötilinpäätöksen tiedot on kerätty samalla tavoin vuosina Suurin osa ympäristötilinpäätöksen luvuista on saatu kirjanpidosta ja osa perustuu arvioon. Menojen ja tulojen suuruusluokka on oleellisinta ja siten myös luvut on esitetty tuhansina euroina. 2.1 Ympäristötilinpäätöksestä johdettuja tunnuslukuja KOKKOLAN YMPÄRISTÖTALOUDELLISET TUNNUSLUVUT v v.2012 v v v. 2009* v v v Ympäristötuotot/ kunnan kaikki toimintatuotot 2,9 3,3 3,2 2,9 3,2 4,6 4,0 4,0 % 2. Ympäristötuotot/ asukas 90,8 99,8 92,2 85,5 82,1 95,7 81,0 82,4 eur 3. Ympäristökulut + poistot/ kunnan kaikki toimintakulut ja poistot 1,7 1,7 1,4 1,2 1,2 1,4 1,5 1,5 % 4. Ympäristökulut + poistot/ asukas 140,1 139,8 111,7 89,1 85,4 89,5 90,4 84,4 eur 5. Ympäristöinvestoinnit/ kunnan kokonaisinvestoinnit 3,4 3,8 16,4 15,1 4,0 4,6 4,0 7,4 % 6. Ympäristöinvestoinnit/asukas 27,6 35,1 212,0 121,5 35,7 29,7 30,5 42,4 eur * tarkennetut luvut Tunnusluvuista voidaan havaita, että ympäristöinvestointien osuus kokonaisinvestoinneista on vuonna 2013 ollut alhaisimmillaan. Vuosien suurempaa osuutta selittää Kokkolan Veden jätevedenpuhdistamon rakentaminen Ympäristötuotot Ympäristötuotot muodostuvat tilikaudelle jaksotetuista ympäristötuloista. Kunta voi saada ympäristömenojensa vastineeksi ympäristötuloja. Ympäristötuloja ovat esimerkiksi jätevesi- ja jätehuoltomaksut, ympäristön pilaajilta perityt korvaukset johtuen kunnan suorittamista tai teettämistä kunnostustöistä ja siivouksista, öljynsuojarahastolta saadut avustukset koskien öljyvahinkojen aiheuttamia korjaus- ja kunnostustöitä, torjuntakaluston hankintaan ja pilaantuneiden maiden kunnostukseen saadut avustukset, ympäristöinvestointien rahoitusosuudet ja -avustukset sekä muut vastaavat ympäristötulot. Kokkolan kaupungin ympäristötuotot olivat vuonna 2013 yhteensä noin 4,3 miljoonaa euroa, mikä on n. 0,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna Ympäristötuotot vastasivat 2,9 % kaupungin kaikista toimintatuotoista ja olivat 90,8 euroa asukasta kohden. 16 Tilinpäätös 2013

25 Ympäristötuottojen jakautuminen 2013 Jätehuolto ja roskaantuminen 4,2 % Luonnon ja maisemansuojelu 0,8 % Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 93,7 % Ympäristönsuojeluun liittyvät viranomaistehtävät 0,4 % Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 0,9 % 2.3 Ympäristökulut Ympäristökulut ovat tilikaudelle jaksotettuja ympäristömenoja. Ympäristömenot aiheutuvat toiminnasta, jonka tarkoituksena on tuottaa ympäristöhyötyjä tai ennaltaehkäistä, vähentää taikka korjata ympäristöhaittoja, parantaa tulevaa ympäristönsuojelun tasoa ja edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tällaisia menoja muodostuu muun muassa jätteen käsittelyssä ja jätteen syntymisen ehkäisyssä, maaperän, pinta- ja pohjavesien, ulkoilman ja ilmaston suojelussa, melun torjunnassa sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Ympäristömenoja voi aiheutua joko kunnan omasta toiminnasta tai toiminnasta, jolla kunta pyrkii ennaltaehkäisemään, vähentämään tai poistamaan muiden toimijoiden ympäristöön kohdistamaa rasitusta tai vahinkoa. Ympäristökulujen jakautuminen 2013 Ympäristönsuojeluun liittyvät viranomaistehtävät 9,6 % Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 1,8% Ympäristönsuojelun edistäminen 4,1 % Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 4,0% Melun ja tärinan torjunta 0,7 % Maaperän ja pohjaveden suojelu 1,4% Jätehuolto ja roskaantuminen 13,9 % Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 64,5 % Tilinpäätös

26 Ympäristöperusteisia veroja ja veroluonteisia maksuja peritään tietystä luonnonvarojen käytöstä tai haitallisia ympäristövaikutuksia aiheuttavasta toiminnasta. Ympäristöveroja ovat jätevero, sähkövero ja polttoainevero. Öljyjätemaksu on veroluonteinen maksu. Ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut ovat taloudellisia ohjauskeinoja, joilla valtio kerää verotuloja ja pyrkii ohjaa toimijoita niin, että ne valitsevat ympäristölle vähemmän haitallisia tuotteita ja toimintatapoja. Kokkolan kaupungin ympäristökulut olivat vuonna 2013 yhteensä 4,7 miljoonaa euroa, mikä on n. 0,2 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna Tähän summaan ei sisälly ympäristöperusteisia veroja ja vero-luonteisia maksuja eikä poistoja ja korkoja. Ympäristötoimintakulut ja poistot olivat 1,7 % kaupungin kaikista toimintakuluista ja poistoista. Kaupungin asukasmäärään suhteutettuna ympäristötoimintakulut ja poistot olivat 140,1 euroa/asukas. 2.4 Ympäristöinvestoinnit Ympäristöinvestointi on meno, joka aiheutuu ympäristönsuojelutarkoituksessa hankitusta hyödykkeestä. Tällaisella hyödykkeellä tuotetaan ympäristöhyötyjä, ennaltaehkäistään, vähennetään tai korjataan ympäristöhaittoja, parannetaan tulevaa ympäristönsuojelun tasoa ja edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä. Hankitun hyödykkeen odotetaan tuottavan tuloa tai se on tarkoitettu käytettäväksi tuotannontekijänä kunnan hyödyke- tai palvelutuotannossa jatkuvasti usean tilikauden ajan. Lisäksi hyödykkeen hankintamenon on ylitettävä poistosuunnitelman mukainen pienhankintaraja. Ympäristöinvestointeja ovat esimerkiksi ympäristönsuojelua varten hankitut koneet ja laitteet. Ne voivat olla myös infrastruktuuriinvestointeja, jotka kohdistuvat eri ympäristönsuojelun osa-alueille. Kokkolan kaupungin ympäristöinvestoinnit olivat hallintokuntien ilmoitusten perusteella tilikaudella 2013 yhteensä 1,3 miljoonaa euroa, mikä on n. 0,3 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna Ympäristöinvestoinnit vastasivat 3,4 % kaupungin kokonaisinvestoinneista. Asukasta kohden laskettuna ympäristöinvestoinnit olivat 27,6 euroa/asukas. Muutos aikaisempiin vuosiin johtuu Kokkolan Veden jätevedenpuhdistamon rakentamisesta vuosina Ympäristöinvestointien jakautuminen 2013 Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 96,4 % Jätehuolto ja roskaantuminen 1,3 % Maaperän ja pohjaveden suojelu 1,5 % Ulkoilman ja ilmaston suojelu 0,8 % 18 Tilinpäätös 2013