LOIMAAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN JA YPÄ- JÄN JÄTEVESIEN PUHDISTUSYHTEISTYÖ TIIVISTELMÄ

Transkriptio

1 LOIMAAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN JA YPÄ- JÄN JÄTEVESIEN PUHDISTUSYHTEISTYÖ TIIVISTELMÄ LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOS HUMPPILAN KUNTA JOKIOISTEN KUNTA YPÄJÄN KUNTA HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Työ: EY22470 Kaarina, AIRIX Ympäristö Oy PL KAARINA Puhelin Telefax Toimistot: Kaarina, Tampere, Espoo ja Oulu

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO NYKYTILANNE JA ENNUSTEET SUUNNITTELUALUE VÄESTÖMÄÄRÄ JÄTEVESIEN VIEMÄRÖINTI JA KÄSITTELY SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERUSTEET TAVOITTEET JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN YMPÄRISTÖLUVAT YMPÄRISTÖVIIHTYISYYS JA MAANKÄYTTÖ SUUNNITTELUVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VERTAILU SUUNNITTELUVAIHTOEHDOT Nykyiset puhdistamot jatkavat (VE1) Loimaan ja Jokioisten puhdistamot jatkavat (VE1B) Loimaan seudullinen puhdistamo (VE2) Loimaan seudullinen puhdistamo (VE3) SUUNNITTELUVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Kustannukset Tekninen toteutettavuus ja toimintavarmuus Ympäristövaikutukset SUUNNITELMARATKAISU TOTEUTETTAVAT HANKKEET Siirtoviemärit Jätevedenpuhdistamot Lietteen käsittely KUSTANNUKSET JA RAHOITUS KUSTANNUKSET JA RAKENTAMISOHJELMA KUSTANNUSTEN JAKO Kustannusten jaon perusteet Kustannusten jako kuntien kesken HANKKEIDEN RAHOITTAMINEN Vaikutus perittäviin maksuihin Valtion tuki vesihuollolle SUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN TOTEUTUSAIKATAULU TOTEUTTAMISESTA VASTAAVA ORGANISAATIO JATKOTOIMENPITEET KARTAT: 106 Suunnitelmaratkaisu (1: ) 109 Suunnitteluvaihtoehdot (1: ) / KAS / KAS / ARY VALMIS Muutos Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Huomautukset Tiivistelmä

3 LOIMAA, HUMPPILA, JOKIOINEN, YPÄJÄ JÄTEVESIEN PUHDISTUSYHTEISTYÖ TIIVISTELMÄ TYÖ EY22470 JOHDANTO Tämä työ koskee Loimaan kaupungin sekä Humppilan, Jokioisten ja Ypäjän kunnan jätevedenpuhdistuksen yhteistyömahdollisuuksien selvittämistä. Suunnittelutyön laatimisesta sovittiin yksimielisesti Forssassa pidetyssä kokouksessa, jossa olivat mukana ko. kuntien edustajien lisäksi myös Forssan kaupungin ja vesihuoltolaitoksen edustajat. Suunnittelutyö ko. kuntien kesken nähtiin tarpeelliseksi Forssan kaupungin päätyessä kehittämään omaa puhdistamoa nykyisellä paikallaan. Tämän työn tavoitteena on selvittää kuntien jätevedenpuhdistuksen yhteistyömahdollisuudet, niin että yleissuunnittelutyön tulosten avulla on mahdollista päättää ko. kuntien jätevesien johtamisen ja käsittelyn vaatimista toimenpiteistä. Tiivistelmään on koottu pääkohdat kolmesta osaraportista: - Osaraportti 1: Perusselvitykset, ennusteet ja tavoitteet - Osaraportti 2: Suunnitteluvaihtoehdot - Osaraportti 3: Suunnitelmaratkaisu Työn aikana kunnat ottivat kantaa muodostettuihin suunnitteluvaihtoehtoihin. Kuntien kannanottojen perusteella valituksi tuli suunnitteluvaihtoehto 1B eli Ypäjän jätevesien johtaminen Loimaalle ja Humppilan jätevesien johtaminen Jokioisiin. Työn aikana pidettiin seminaari Loimaalla. Seminaariin osallistui kuntien virkamiesjohtoa, valtuustojen, hallitusten ja teknisten lautakuntien johtoa ja jäseniä sekä suunnittelua ohjaava työryhmä. Seminaarissa esiteltiin suunnitteluvaihtoehdot ja suunnitelmaratkaisu. Seminaarissa esitetyt huomiota ja kannanotot otettiin huomioon suunnitelman viimeistelyssä. Työtä on ohjannut Loimaan, Humppilan, Jokioisten ja Ypäjän jätevesien puhdistusyhteistyön yleissuunnittelutyöryhmä. Työryhmään kuuluvat Jouko Grön (pj, Loimaan kaupungin vesihuoltolaitos), Kari Tasala (Humppilan kunta), Markku Nikander (Jokioisten kunta), Jouko Käkönen (Ypäjän kunta), Jyrki Lammila (Lounais- Suomen ympäristökeskus) ja Paavo Päätalo (Hämeen ympäristökeskus). Suunnitelma on laadittu AIRIX Ympäristö Oy:n Kaarinan toimistolla. Laitosten yleissuunnittelu on tehty AIRIX Ympäristö Oy:n Tampereen toimistolla. Työn laatimiseen ovat osallistuneet projektivastaavana ins. AMK Kai Saralehto ja suunnittelijoina DI Antti Ryynänen, FM Jani Sillanpää ja ins. AMK, tekn. yo Sampo Saarinen. Tiivistelmä

4 Jätevesien puhdistusyhteistyö 2/25 1. NYKYTILANNE JA ENNUSTEET 1.1 SUUNNITTELUALUE 1.2 VÄESTÖMÄÄRÄ Varsinaiseen suunnittelualueeseen kuuluvat Loimaan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta ja Ypäjän kunta. Suunnittelussa otetaan huomioon myös Mellilän kunta ja Alastaron kunta. Vuoden 2009 alussa Mellilän kunta ja Alastaron kunta yhdistyvät Loimaan kaupunkiin. Loimaan kaupunki kuuluu Loimaan seutukuntaan ja Varsinais-Suomen liiton ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen toimialueeseen. Humppila, Jokioinen ja Ypäjä kuuluvat Forssan seutukuntaan ja Hämeen liiton ja Hämeen ympäristökeskuksen toimialueeseen. Suunnittelualue kuuluu kokonaisuudessaan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston toimialueeseen. Yhteensä suunnittelualueen kunnissa asui asukasta vuonna Väestöennusteen mukaan vuonna 2030 alueella asuu henkeä. Kasvu on positiivista, mutta maltillista. Vuodesta 2006 kasvua tapahtuu 2,2 %. Taulukossa 1.1 on esitetty suunnittelualueen väestömäärä ja ennuste vuoteen Taulukko 1.1 Suunnittelualueen väestöennuste vuonna Alastaro Humppila Jokioinen Loimaa Mellilä Ypäjä Yhteensä Tilastokeskus (2007): Väestöennuste vuodelle Ennustetta on jatkettu vuoteen 2030 trendin mukaisesti. 1.3 JÄTEVESIEN VIEMÄRÖINTI JA KÄSITTELY Liittyjämäärät ja laskutettu jätevesi Suunnittelualueella on liittynyt jätevesiviemäriin asukasta (54 % väestöstä). Vesijohtoon on liittynyt asukasta (94 % väestöstä). Loimaan osuus on hieman alle puolet liittyjistä. Ennusteen mukaan vuonna 2030 suunnittelualueen liittyjämäärä tulee olemaan yhteensä asukasta, jolloin liittymisaste nousee nykyisestä 54 prosentista 76 prosenttiin. Viemäriverkostoja tullaan laajentamaan lisääntyvässä määrin hajaasutusalueelle. Puhdistamoille tulevan virtaama on nykyisin yhteensä m 3 /d. Laskutettu jätevesimäärä on nykyisin yhteensä m 3 /d. Virtaaman ennustetaan olevan m 3 /d vuonna Määrä kasvaa nykyisestä 29 %.

5 Jätevesien puhdistusyhteistyö 3/25 Suunnittelualueella on rakennettu yhteensä km vesijohtoa, 270 km jätevesiviemäriä ja 66,4 km hulevesiviemäriä. Mellilästä on rakennettu 11,2 km:n pituinen siirtoviemäri Loimaan puhdistamolle. Viemäriverkostojen liittyjämääräennusteet perustuvat alueellisissa kehittämissuunnitelmissa esitettyihin liittyjämääräennusteisiin sekä väestöennusteeseen. Taulukossa 1.2 on esitetty jätevesiviemäriin liittymisaste, liittyneiden määrä ja puhdistamolle tuleva virtaama nyt ja ennusteen mukaisesti vuosina 2020 ja Taulukko 1.2 Suunnittelualueen kuntien viemäröinnin liittymisasteen, liittyjämäärän ja puhdistamolle tulevan virtaaman ennuste vuodelle Alastaro 1) Liittymisaste (%) Liittyjiä (asukasta) Virtaama (m 3 /d) Humppila 2) Liittymisaste (%) Liittyjiä (asukasta) Virtaama (m 3 /d) Jokioinen 2) Liittymisaste (%) Liittyjiä (asukasta) Virtaama (m 3 /d) Loimaa 1) Liittymisaste (%) Liittyjiä (asukasta) Virtaama (m 3 /d) Mellilä 1) Liittymisaste (%) Liittyjiä (asukasta) Virtaama (m 3 /d) sis. Loimaaseen Ypäjä 2) Liittymisaste (%) Liittyjiä (asukasta) Virtaama (m 3 /d) ) Ennuste Huittisten - Loimaan alueen vesihuollon kehittämissuunnitelma (AIRIX 2003) 2) Ennuste Forssan seudun vesihuollon yleissuunnitelma (SKOY 2003). Jätevesimäärä (Pöyry 2007). Vuoden 2030 liittyjämäärät arvioitu. Jätevedenpuhdistamot Suunnittelussa mukana olevat jätevedenpuhdistamot sijaitsevat Loimaalla, Jokioisilla, Humppilassa ja Ypäjällä. Lisäksi Alastarossa on oma jätevedenpuhdistamo. Taulukossa 1.3 on esitetty yhteenveto suunnittelussa mukana olevien puhdistamoiden mitoitusarvoista. Taulukko 1.3 Yhteenveto nykyisten puhdistamoiden mitoitusarvoista suure yksikkö Loimaa Humppila Jokioinen Ypäjä AVL as n Q kesk m 3 /d q mit m/h BOD 7 kg/d Tiedot puhdistamoiden vuosiyhteenvedoista (KVVY)

6 Jätevesien puhdistusyhteistyö 4/25 Suunnittelualueen puhdistamoille tuleva keskimääräinen kuormitus on yhteensä n m 3 /d. Orgaanisen aineen osalta puhdistusteho on %, fosforin osalta % ja typen osalta %. Taulukossa 1.4 on esitetty nykyisten puhdistamoiden tulevat ja lähtevät virtaamat ja kuormitukset sekä puhdistusteho. Taulukko 1.4 Puhdistamoille tuleva virtaama ja kuormitus, lähtevä kuormitus ja puhdistusteho nykyhetkellä. Kunta (tiedot vuodelta) yksikkö Tuleva Lähtevä Puhdistusteho Alastaro (2001) % Qkesk m 3 /d 487 BOD 7 ATU kg/d 44 4,4 90 P kg/d 2 0,2 88 N kg/d 10 8,9 11 Loimaa (2007) Qkesk m 3 /d BOD 7 ATU kg/d P kg/d 22 0,43 94 N kg/d Jokioinen (2006) Qkesk m 3 /d BOD 7 ATU kg/d 190 4,7 97 P kg/d 8 0,15 98 N kg/d Humppila (2007) Qkesk m 3 /d 574 BOD 7 ATU kg/d 100 9,8 90 P kg/d 6 0,21 96 N kg/d Ypäjä (2007) Qkesk m 3 /d 323 BOD 7 ATU kg/d P kg/d 2 0,1 96 N kg/d 15 6,9 54 Yhteensä Qkesk m 3 /d BOD 7 ATU kg/d P kg/d 40 1,09 97 N kg/d Tiedot puhdistamoiden vuosiyhteenvedoista (KVVY ry), paitsi Alastaron tiedot Huittisten - Loimaan alueen vesihuollon kehittämissuunnitelmasta (AIRIX 2004). Ennusteen mukaan puhdistamoille tuleva keskivirtaama tulee olemaan vuonna 2030 yhteensä m 3 /d (nykyisin m 3 /d). Orgaanisen aineen kuormitus tulee olemaan kg/d (1 000 kg/d), fosforin kuormitus 55 kg/d (40 kg/d) ja typen 350 kg/d (270 kg/d). Taulukossa 1.5 on esitetty puhdistamoille tulevan kuormituksen ennuste vuonna 2030.

7 Jätevesien puhdistusyhteistyö 5/25 Taulukko 1.5 Puhdistamoille tulevan kuormituksen ennuste 2030 (Pöyry 2007) Suure yksikkö Alastaro Loimaa 1) Jokioinen Humppila Ypäjä Yhteensä Q kesk m 3 /d Q mit (2xQ kesk ) m 3 /d BOD 7 ATU kg/d kok. P kg/d kok. N kg/d SS kg/d ) Mitoitusvirtaamana käytetty virtaaman pysyvyyskäyrän 95 % virtaamaa Teollisuus Loimaan puhdistamolla käsitellään HK:n Mellilän teurastamon jätevedet ja Loimaan kaatopaikan suotovesiä. Teollisuuden osuus on noin 10 % tulovirtaamasta ja noin 22 % orgaanisen aineen tulokuormituksesta. Jokioisilla kunnan jätevedenpuhdistamolle jätevettä johtavat Maa- ja elintarviketeollisuuden tutkimuskeskus (MTT), MTT/ETL ja Borealis Oy. Niiden osuus on yhteensä noin 8 m 3 /d. Genencor International Oy:n (ent. Suomen Sokeri Oy) Jokioisten tehtaalla ja OY Ofa AB:llä on omat jätevedenpuhdistamot. Genencor International Oy:n jätevesimäärä on noin 250 m 3 /d, jonka johtaminen tulevaisuudessa kunnan puhdistamolle on huomioitu mitoituksessa. Puhdistamolietteet Loimaan puhdistamolla liete kuivataan suotonauhakuivaimella. Kuivattu liete kuljetetaan kompostoitavaksi ympäristöluvan mukaiselle kompostointi- ja kypsytysasemalle, joka sijaitsee Loimaan Kirveskalliolla. Jokioisten puhdistamolla tiivistämössä sakeutettu liete kuivataan lingolla. Vuoden 2008 alusta alkaen kuivattu liete on toimitettu Envor Biotechille Forssaan käsiteltäväksi. Humppilan puhdistamolla liete tiivistetään ja kuljetetaan jatkokäsiteltäväksi Forssan jätevedenpuhdistamolle. Ypäjän puhdistamolta poistettu ylijäämäliete sakeutetaan. Osa lietteestä on viety viljelijän välivarastoon ja edelleen hyötykäyttöön. Osa on viety suoraan viljelykäyttöön. Lietteen viennistä Forssan vesihuoltolaitokselle on sopimus, mikä mahdollistaisi myös käsittelyn Forssan puhdistamolla. Taulukossa 1.6 on esitetty suunnittelualueella syntyvän puhdistamolietteen määrä. Taulukko 1.6 Puhdistamolietemäärät suure yksikkö Loimaa (2007) Humppila (2007) Jokioinen (2006) Ypäjä (2007) Alastaro 1 lietemäärä m kuivaainepitoisuus % 12,2 0,6 15,5 0,6 0,3 1 Tiedot puhdistamon ympäristölupapäätöksestä (annettu 2003). Kuiva-ainepitoisuus on arvio.

8 Jätevesien puhdistusyhteistyö 6/25 2. SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERUSTEET 3. TAVOITTEET Siirtoviemärit ja jätevedenpuhdistamot on mitoitettu laaditun ennusteen mukaan noudattaen Kaupunkiliiton (Jätevedenpuhdistamon suunnittelu, Kaupunkiliiton julkaisu B 87) mitoitusohjeita. Kustannuslaskennassa käytetään seuraavia oletuksia: - investointien pitoajat: o koneistot 15 vuotta o rakennus 30 vuotta o johtolinjat 50 vuotta o pumppaamoissa ja puhdistamoissa oletetaan koneiston osuudeksi 35 % ja rakennuksen osaksi 65 %. - energian hinta 0,09 /kwh - kustannuksia tarkastellaan eri laskentakorkoprosenteilla 4 %, 5 % ja 6 %. Suunnitelmassa kustannuksia on vertailtu annuiteettimenetelmällä. Investointien hankintahinta on jaettu vuosikustannuksiksi annuiteettimenetelmää käyttäen. Menetelmä ottaa huomioon laskentakoron ja investoinnin laskennallisen pitoajan (esim. johtolinjat 50 vuotta). Kun investoinnin vuosikustannukseen lisätään vuotuinen käyttökustannus, saadaan vertailukustannus ( /vuosi). Esimerkiksi investointina olkoon johtolinja, jonka hankintahinta on , pitoaika 50 vuotta, käytetty laskentakorko 5 % ja käyttökustannus /vuosi. Johtolinjan investoinnin vuosikustannukseksi saadaan /vuosi. Kun käyttökustannus on /vuosi, niin vertailukustannus on /vuosi. Toinen vaihtoehtoinen menetelmä olisi nykyarvomenetelmä. Menetelmässä tulevaisuuden käyttökustannukset lasketaan yhteen esim. 30 vuoden laskenta-ajalta. Käyttökustannukset diskontataan nykyhetken arvoon käyttäen laskentakorkoa. Kun tähän lisätään investoinnin hankintahinta, saadaan vertailukustannus. Jos investoinnin pitoaika ylittää laskenta-ajan, vähennetään hankintahinnasta jäännösarvo. Vastaavasti, jos pitoaika jää alle laskenta-ajan, lisätään hankintahintaa uusinvestoinnin arvo. Jätevesien käsittelyssä tavoitteena on suunnittelualueen kannalta taloudellisesti, toiminnallisesti ja puhdistustuloksen kannalta paras ratkaisu. Lisäksi tavoitteena on hyödyntää ja lisätä ylikunnallista yhteistyötä. Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen Tavoitteiden toteuttamiseksi on asetettu useita suuntaviivoja. Vesihuollon kannalta keskeisimpiä ovat yhdyskuntien jätevesien käsittelyn (typenpoiston) tehostaminen erityisesti silloin, kun jätevedet kohdistuvat huonokuntoisiin pintavesiin, häiriötilanteiden ehkäiseminen ja niihin varautuminen sekä lietteen turvallinen ja kestävä hyötykäyttö ja sijoitus. Periaatepäätöstä toimeenpannaan mm. puhdistamoiden ympäristöpien avulla. Suunnitelmassa jätevesien puhdistustavoitteet tulevat puhdistamoiden ympäristöluvista. Haja-asutuksen jätevesistä aiheutuvia haittoja vähennetään annetun asetuksen mukaisesti. Keskitettyä viemäröintiä ja jätevesien käsittelyä edistetään silloin, kun se on vesihuollollisesti ja ympäristöllisesti järkevää.

9 Jätevesien puhdistusyhteistyö 7/25 Suunnittelualueella vesistönsuojelulliset tavoitteet kohdistuvat erityisesti Loimijokeen ja sen tilan parantamiseen. Vaikka yhdyskuntien ja haja-asutuksen jätevesikuormituksen vähentäminen on tärkeää, on suurin vesistön kuormittaja kuitenkin pelloilta tuleva kuormitus. 3.1 JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN YMPÄRISTÖLUVAT Loimaan jätevedenpuhdistamo Puhdistamon ympäristölupa on vuodelta 2005 (Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös ). Ympäristölupaa on muutettu Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä sekä Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksillä ja Nykyiset lupavaatimukset ovat voimassa vuoden 2011 loppuun asti. Ellei ylikunnallinen puhdistamon rakentaminen tule toteutumaan, Loimaan kaupungin puhdistamoa on saneerattava ja laajennettava vastaamaan luvassa asetettuja tiukempia vaatimuksia. Tiukennetut lupaehdot tulevat voimaan vuoden 2012 alusta alkaen. Tehostamista ja laajentamista koskeva suunnitelma on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle vuoden 2009 loppuun mennessä. Mikäli yhteispuhdistamo toteutuu, yhteispuhdistamoa koskeva ympäristölupahakemus on toimitettava Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle vuoden 2009 maaliskuun loppuun mennessä. Humppilan jätevedenpuhdistamo Voimassa oleva ympäristölupa on vuodelta 2003 (Hämeen ympäristökeskuksen päätös ). Humppilan kunnan on vuoden 2008 loppuun mennessä tehtävä selvitys ammoniumtypen nitrifiointimahdollisuuksista puhdistamolla siten, että nitrifiointiasteeksi tulee vähintään 90 % ja laitokselta lähtevän veden ammoniumtyppipitoisuudeksi vuosikeskiarvona enintään 4 mg/l. Lupamääräysten tarkistamiseksi tulee tehdä uusi hakemus vuoden 2013 loppuun mennessä. Jokioisten jätevedenpuhdistamo Voimassa oleva ympäristölupa on vuodelta 2004 (Hämeen ympäristökeskuksen päätös ). Jäteveden käsittelyssä on lisäksi pyrittävä mahdollisimman hyvään ammoniumtypen poistoon. Jokioisten kunnan on vuoden 2008 loppuun mennessä tehtävä selvitys ammoniumtypen nitrifiointimahdollisuuksista puhdistamolla siten, että nitrifiointiasteeksi tulee vähintään 90 % ja laitokselta lähtevän veden ammoniumtyppipitoisuudeksi vuosikeskiarvona enintään 4 mg/l. Lupamääräysten tarkistamiseksi tulee tehdä uusi hakemus vuoden 2014 loppuun mennessä. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt vuonna 2007 ympäristöluvan Jokioisten ja Humppilan jätevesien käsittelylle Jokioisten laajennettavalla puhdistamolla. Puhdistamoa on tehostettava vuoden 2010 kesäkuun loppuun mennessä ja uudet lupaehdot tulevat voimaan vuoden 2011 alusta. Puhdistamon tehostamista koskeva suunnitelma on toimitettava Hämeen ympäristökeskukseen vuoden 2008 loppuun mennessä. Lupamääräysten tarkistamiseksi tulee tehdä uusi hakemus vuoden 2015 loppuun mennessä.

10 Jätevesien puhdistusyhteistyö 8/25 Ypäjän jätevedenpuhdistamo Voimassa oleva ympäristölupa on vuodelta 2003 (Hämeen ympäristökeskuksen ). Lupaehdot ovat samat kuin Humppilan puhdistamon luvassa. Taulukossa 3.1 on esitetty yhteenveto suunnittelussa mukana olevien puhdistamoiden lupaehdoista. Taulukko 3.1 Yhteenveto puhdistamoiden lupaehdoista Loimaa Loimaa 1) Humppila ja Ypäjä 2) mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % BOD 7ATU O COD Cr, O Fosfori, P 0,6 92 0,3 95 0,6-0,5 92 0,4 95 Kok. typpi, N Jokioinen 2) Jokioinen- Humppila 1) Ammoniumtyppi, NH 4 -N Nitrifiointiaste >90 >90 Kiintoaine ) Ammoniumtypen ja kokonaistypen osalta vuosikeskiarvoina, muilta osin neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna 2) BOD 7ATUO 2 ja fosfori puolivuosikeskiarvoina, muut vuosikeskiarvoina. 3.2 YMPÄRISTÖVIIHTYISYYS JA MAANKÄYTTÖ Jätevedenpuhdistamoista asutukselle mahdollisesti muodostuvia haittoja ovat hajuhaitat ja lisääntyvän liikenteen tuoma melu, tärinä, pöly ja pakokaasut. Loimaan, Jokioisten ja Ypäjän puhdistamot sijaitsevat joenranta-alueella. Tonteille saattaisi olla myös muita maankäytöllisiä tarpeita, kuten asumisalueiden laajentaminen. 4. SUUNNITTELUVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VERTAILU 4.1 SUUNNITTELUVAIHTOEHDOT Suunnittelutyön yhteydessä muodostettiin neljä suunnitteluvaihtoehtoa. Suunnitteluvaihtoehdot on esitetty liitteenä olevassa kartassa (Kartta 109) Nykyiset puhdistamot jatkavat (VE1) Vaihtoehdossa 1 Loimaalla, Ypäjällä ja Jokioisilla puhdistamot jatkavat toimintaansa. Loimaalle rakennetaan uusi puhdistamo, joka mitoitetaan ottamaan vastaan nykyisten Alastaron, Mellilän ja Loimaan jätevedet. Humppilan kunnan puhdistamo lopetetaan ja jätevedet johdetaan rakennettavalla siirtoviemärillä Jokioisille. Jokioisten puhdistamo laajennetaan ja saneerataan. Ypäjän puhdistamo saneerataan. Yhteensä puhdistamoja jää suunnittelualueelle kolme kappaletta. Kuntien välisten siirtoviemärien lisäksi haja-asutusalueiden viemäröintiä varten rakennetaan Korpi- Metsämaa, Järvensuo-Humppila, Palikkala-Ypäjä, Alkinkulma-Ypäjä ja Vaulammi-

11 Jätevesien puhdistusyhteistyö 9/25 Jokioinen viemärilinjat. Siirtoviemäreiden pituus on yhteensä 65,6 km ja rakentamiskustannus yhteensä 7,2 M. Loimaan uusi jätevedenpuhdistamo rakennetaan olemassa olevan puhdistamon viereen samalle tontille. Puhdistamo mitoitetaan käsittelemään Loimaa (ja Mellilän) ja Alastaron jätevedet. Puhdistamo on kolmilinjainen aktiivilieterinnakkaissaostuslaitos. Puhdistamolle tehdään varaus jälkikäsittely-yksikköä varten (tertiäärikäsittely, jatkuva toiminen hiekkasuodatus). Liete kompostoidaan omalla kompostointikentällä. Rakentamiskustannus on yhteensä noin 6,8 M. Jokioisten puhdistamoa laajennetaan ottamaan vastaan Humppilan jätevedet ja tehostetaan vastaamaan puhdistamon ympäristöluvan vaatimuksia. Nykyinen jälkiselkeytysallas muutetaan ilmastusaltaaksi. Lisäksi rakennetaan uusi puhdistamoosa, joka sisältää kaksi linjaa. Mahdollista jälkikäsittelyä varten tehdään tilavaraus. Lisäksi tulopumppaus ja esikäsittely saneerataan, ilmastusjärjestelmä ja kaikki lietekierrot uusitaan sekä lietteenkäsittelyä laajennetaan. Lingolla kuivattu liete kuljetetaan Forssaan ja käsitellään ostopalveluna. Rakentamiskustannus on noin 2,3 M. Ypäjän puhdistamo tehostetaan vastaamaan ympäristöluvan vaatimuksia. Ilmastusosan tilavuutta lisätään muuttamalla nykyinen jälkiselkeytysallas ilmastusaltaaksi. Puhdistamolle rakennetaan lisäosa, johon tulee uusi jälkiselkeytysallas. Puhdistamo toimii jatkossakin yksilinjaisena. Lisäksi välppäys, hiekanerotus, ilmastusjärjestelmä ja kaikki lietekierrot uusitaan. Lietteen kuivaamiseksi hankitaan linko. Kuivattu liete kuljetetaan Forssaan, jossa se käsitellään ostopalveluna. Rakentamiskustannus on noin 0,9 M. Yhteensä vaihtoehdossa 1 jätevedenpuhdistamoiden rakentamiskustannus on noin 10,0 M. Vaihtoehdon 1 rakentamiskustannukset ovat yhteensä noin 17,1 M Loimaan ja Jokioisten puhdistamot jatkavat (VE1B) Vaihtoehdossa 1B Loimaan ja Jokioisten puhdistamot jatkavat toimintaansa. Loimaalle rakennetaan uusi puhdistamo, joka mitoitetaan ottamaan vastaan nykyisten Alastaron, Mellilän, Loimaan ja Ypäjän jätevedet. Humppilan kunnan puhdistamo lopetetaan ja jätevedet johdetaan rakennettavalla siirtoviemärillä Jokioisille. Jokioisten puhdistamo laajennetaan ja saneerataan. Ypäjän puhdistamo lopetetaan ja jätevedet johdetaan siirtoviemärillä Loimaalle. Yhteensä puhdistamoja jää suunnittelualueelle kaksi kappaletta. Kuntien välisten siirtoviemärien lisäksi hajaasutusalueiden viemäröintiä varten rakennetaan Korpi-Metsämaa, Järvensuo- Humppila, Palikkala-Ypäjä ja Vaulammi-Jokioinen viemärilinjat. Siirtoviemäreiden pituus on yhteensä 77,7 km ja rakentamiskustannus yhteensä 8,6 M. Loimaan ja Jokioisten puhdistamot jatkavat (kts. VE1). Loimaan puhdistamon VE1:n mukainen mitoitus riittää myös Ypäjän jätevesien vastaanottamiseen. Yhteensä vaihtoehdossa 1B jätevedenpuhdistamoiden rakentamiskustannus on noin 9,1 M. Vaihtoehdon 1B rakentamiskustannukset ovat yhteensä noin 17,7 M.

12 Jätevesien puhdistusyhteistyö 10/ Loimaan seudullinen puhdistamo (VE2) Loimaalle rakennetaan uusi seudullinen puhdistamo. Muut puhdistamot lopetetaan ja jätevedet johdetaan siirtoviemäreillä Loimaalle. Siirtoviemäri lähtee Humppilasta ja kulkee Jokioisten ja Ypäjän kautta Loimaalle. Kuntien välisten siirtoviemärien lisäksi haja-asutusalueiden viemäröintiä varten rakennetaan Korpi-Metsämaa, Metsämaa-Loimaa ja Järvensuo-Humppila viemärilinjat. Siirtoviemäreiden pituus on yhteensä 78,4 km ja rakentamiskustannus yhteensä 15,6 M. Loimaan olemassa olevan puhdistamon viereen rakennetaan uusi 4-linjainen typenpoistolaitos ja tertiäärikäsittely (jatkuvatoiminen hiekkasuodatus). Liete kompostoidaan omalla kompostointikentällä. Rakentamiskustannus on noin 10,0 M. Vaihtoehdon 2 rakentamiskustannukset ovat yhteensä noin 25,6 M Loimaan seudullinen puhdistamo (VE3) Loimaalle rakennetaan uusi seudullinen puhdistamo. Muut puhdistamot lopetetaan ja jätevedet johdetaan siirtoviemäreillä Loimaalle. Siirtoviemärit rakennetaan Humppilasta Loimaan Metsämaan kautta Loimaalle ja Jokioisista Ypäjän kautta Loimaalle. Lisäksi Jokioisten ja Humppilan välisen alueen asutuksen jätevesiä varten rakennetaan viemärit Minkiön asemalta Jokioisille ja Huhtaasta Humppilaan. Siirtoviemäreiden pituus on yhteensä 76,1 km ja rakentamiskustannus yhteensä 12,9 M. Loimaalle rakennetaan uusi jätevedenpuhdistamo (kts. VE 2). Vaihtoehdon 3 rakentamiskustannukset ovat yhteensä noin 22,9 M.

13 Jätevesien puhdistusyhteistyö 11/ SUUNNITTELUVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Kustannukset Vaihtoehtojen yhteenlasketut rakentamis- ja käyttökustannukset on esitetty taulukossa 4.1. Kustannuksien vertaamiseksi on muodostettu vaihtoehdon vertailukustannus (kokonaisvuosikustannus). Vertailukustannus sisältää rakentamiskustannuksen jaettuna vuosikustannukseksi annuiteettimenetelmällä sekä käyttökustannukset. Taulukko 4.1 Vaihtoehtojen kustannusvertailu annuiteettimenetelmällä laskettuna.(alv 0 %) Rakentamiskustannus Käyttökustannus Vertailukustannus (korko 5%) /a /a VE1 Siirtoviemärit (65,6 km) Puhdistamot (3 kpl) Lietteenkäsittely Yhteensä Valtion tukiessa (40 %) VE1B Siirtoviemärit (77,7 km) Puhdistamot (2 kpl) Lietteenkäsittely Yhteensä Valtion tukiessa (40 %) VE2 Siirtoviemärit (78,4 km) Puhdistamot (1 kpl) Lietteenkäsittely Yhteensä Valtion tukiessa (40 %) VE3 Siirtoviemärit (76,1 km) Puhdistamot (1 kpl) Lietteenkäsittely Yhteensä Valtion tukiessa (40 %) Kok. vuosikustannuksen laskennassa rakentamiskustannus on jaettu kuoletusajalle. Kuoletusajat: runkolinjat 50 vuotta, rakennukset 30 v., koneisto 15 v. Korko 5 %. Taulukossa esitetty rakentamiskustannus, josta vähennetty mahdollinen valtion tuki (40 %). Valtion tuki kohdistuu ainoastaan siirtolinjojen rakentamiseen. Kustannusvertailun mukaan vaihtoehto 1 on rakentamiskustannuksiltaan edullisin. Vaihtoehdon 1 rakentamiskustannukset ovat yhteensä 17,1 M. Toiseksi edullisin on vaihtoehto 1B, jossa rakentamiskustannukset ovat 17,6 M eli 0,5 M korkeammat. Vaihtoehdoissa 2 ja 3 rakentamiskustannukset ovat selvästi korkeammat

14 Jätevesien puhdistusyhteistyö 12/25 eli 22,9 25,6 M. Selvittävä ero on, että vaihtoehdoissa 2 ja 3 siirtolinjat ovat halkaisijaltaan suurempia, mikä nostaa kokonaisrakentamiskustannusta. Käyttökustannukset ovat vaihtoehdoissa 2 ja 3 edullisemmat. Vaihtoehto 1 on kallein. Edullisimman ja kalleimman erotus on vuodessa. Ero johtuu siitä, että vaihtoehdoissa 2 ja 3 päästään suuremassa puhdistusyksikössä pienempiin yksikkökustannuksiin ( /m 3 ). Laskettujen vertailukustannusten suhteen vaihtoehto 1B on edullisin ja vaihtoehto 1 toiseksi edullisin. Vaihtoehdon 1B vertailukustannus on noin 1,90 M ja VE1:n 1,94 M, kun se vaihtoehdossa 3 on 2,05 M ja vaihtoehdossa 2 on 2,20 M. Suurimman ja pienimmän vertailukustannuksen ero on 0,3 M eli vain 15 %. Jos otetaan huomioon mahdollinen valtion tuki, on erotus vain 0,14M eli 8 % Tekninen toteutettavuus ja toimintavarmuus Vaihtoehdossa 1 jää toimintaan kolme puhdistamoa. Puhdistamoista Loimaa on kolmilinjainen, joka helpottaa altaiden ja laitteiden kunnossapitoa ja toimintaa poikkeustilanteissa. Jokioisten puhdistamon loppuosa on kaksilinjainen, joka myös edesauttaa kunnossapitotoimien suorittamista ja tuo varmuutta vikatilanteisiin. Ypäjän puhdistamo jää saneerauksenkin jälkeen yksilinjaiseksi. Riski esim. ohituksille on suurempi. Myös kunnossapidon ja vikatilanteiden korjaamisen kannalta toiminnallisuus on heikko. Jokioisilla ja Ypäjällä saneerataan vanhat puhdistamot. Uuteen puhdistamoon verrattuna saneeratun puhdistamon prosessin säätö puhdistustavoitteeseen on haastavampaa. Vaihtoehto 1B on selvästi vaihtoehtoa 1 toimintavarmempi ratkaisu, kun Ypäjän puhdistamo jää pois toiminnasta. Vaihtoehdoissa 2 ja 3 rakennetaan täysin uusi 4- linjainen puhdistamo. Puhdistamo voidaan suunnitella alusta alkaen tarkoitettua toimintaa varten. Useampi linja takaa huoltovarmuuden ja turvaa toimintaa vikatilanteissa. Rakennettavien siirtolinjojen pituudessa ja pumppaamoiden määrässä ei vaihtoehtojen kesken ole merkittävää eroa Ympäristövaikutukset Vesistökuormitus Jätevedenpuhdistamoista aiheutuva vesistökuormitus lisää vesistöjen rehevöitymistä, heikentää vesistön happiolosuhteita ja hygieenistä laatua. Käytöstä poistuvien jätevedenpuhdistamoiden kohdalla purkupaikan poistuminen parantaa purkualueen ja sen alapuolisen vesistön virkistysarvoa ja lähiasutuksen asumisviihtyvyyttä. Suunnittelualueen vesistökuormitus kohdistuu Loimijokeen. Vaihtoehdossa 1 Loimijoen pistekuormitus säilyy Jokioisten, Ypäjän ja Loimaan kohdalla. Vaihtoehdossa 1B pistekuormitus poistuu Ypäjän kohdalta. Vaihtoehdoissa 2 ja 3 yhdyskuntien jätevesistä johtuva pistekuormitus siirtyy ja keskittyy kokonaisuudessaan joen alajuoksun suuntaan Loimaan puhdistamon kohdalle. Orgaanisen aineen ja fosforin aiheuttama kuormitus kasvavat kaikissa vaihtoehdossa verrattuna nykytilaan. Tämä johtuu tulokuormituksen kasvusta ja jo nykyisin

15 Jätevesien puhdistusyhteistyö 13/25 hyvästä orgaanisen aineen ja fosforin puhdistuksen tasosta. Kokonaistypen aiheuttama kuormitus sen sijaan vähenee 27 % vaihtoehdossa 1, 30 % vaihtoehdossa 1B ja 38 % vaihtoehdossa 2 ja 3 huolimatta tulokuormituksen kasvusta. Syynä on siirtyminen suurempiin puhdistusyksiköihin ja tehostettu kokonaistypen poisto. Kuvassa 4.1 on esitetty yhdyskuntajätevesien vesistökuormitus nykytilanteessa ja eri vaihtohedoissa. kg/d BOD7ATU P N Nykytilanne VE1 VE1B VE2-3 Kuva 4.1 Yhdyskuntajätevesien vesistökuormitus nykytilanteessa ja eri vaihtoehdoissa Yhdyskuntia merkittävämpi vesistöjen kuormittaja on hajakuormitus, joka aiheutuu maa- ja metsätaloudesta sekä yksittäisten kiinteistöjen puutteellisesti käsitellyistä jätevesistä. Siirtolinjojen myötä on mahdollista liittää haja-asutuksen kyliä ja asutuskeskittymiä yhteiseen viemäröintijärjestelmään. Tämä vähentää tarvetta rakentaa kiinteistökohtaisia järjestelmiä. Kylät ja kiinteistömäärät on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukossa 4.2 on esitetty kiinteistömäärät, jotka on mahdollista liittää siirtoviemäreihin. Taulukko 4.2 Mahdollisuus liittää kiinteistöjä siirtoviemäreihin Alue kiinteistöt kpl Minkiön as 64 Rehtijärvi 38 Kiipunmäki 64 Selkäinmäki 31 Kirkonkulma 26 Huhtaa 40 Vaulammi 184 muut Jokioinen-Ypäjä 50 Kauhanoja 150 muut Ypäjä-Loimaa 94 Metsämaa 240 Humppila-Metsämaa 88 Kiinteistöt yht Kiinteistöjen liittyminen siirtoviemäriin ja jätevesien johtaminen puhdistamoille vähentää hajakuormitusta. Verrattuna nykyisin yleisesti käytössä oleviin sakokaivoi-

16 Jätevesien puhdistusyhteistyö 14/25 hin, lähtevä kuormitus vähenee orgaaniseen aineen ja fosforin osalta yli 90 % ja typen osalta vaihtoehdosta riippuen n. 60 %. Kuormituksen väheneminen on suoraan verrannollinen siirtoviemäreihin liitettävien kiinteistöjen määrään. Taulukossa 4.3 on esitetty hajakuormituksen väheneminen siirtoviemäreitä rakennettaessa. Taulukko 4.3 Hajakuormituksen väheneminen siirtoviemäreitä rakennettaessa Suure yksikkö Hajakuormituksen väheneminen 1 BOD 7ATU kg/d 120,3 P kg/d 3,6 N kg/d 16,0 1 Hajakuormituksen väheneminen kiinteistöjen johtaessa jätevedet siirtoviemärien kautta puhdistamoille sakokaivokäsittelyn sijaan. Taulukossa 4.4 on esitetty yhteenlaskettuna puhdistamoilta ja haja-asutuksesta lähtevä kuormitus eri suunnitteluvaihtoehdoissa. Nykytilanteeseen verrattuna orgaanisen aineen ja fosforin kuormituksessa ei tapahdu merkittävää muutosta. Lähtevän fosforin kuormitus jopa nousee, johtuen ennusteen mukaisesta puhdistamoille tulevan kuormituksen kasvusta. Tulokuormitus kasvu johtuu väestönkasvusta ja viemäriverkostojen laajenemisesta haja-asutusalueelle. Puhdistamoiden puhdistustulokset ovat jo nykyisin korkealla tasolla orgaanisen aineen ja fosforin osalta. Lähtevän typpikuorman osalta muutos on merkittävämpi. Tämä on seurausta tehokkaammasta typen poistosta rakennettavalla keskuspuhdistamolla ja siirtoviemäreihin liitettävien kiinteistöjen suuremmasta määrästä. Taulukko 4.4 Puhdistamoilta ja haja-asutuksesta lähtevän kuormituksen muutokset nykytilaan verrattuna. Vertailussa haja-asutuksen osalta kiinteistökohtaisen puhdistuksen tasona on käytetty: BOD 7ATU 80 %, P 70 % ja N 30 %. Suure yksikkö Nykytila VE1 VE1B VE2 VE Kuormitus BOD 7ATU kg/d P kg/d 2,5 3,0 3,0 3,0 3,0 N kg/d Kuormituksen väheneminen BOD 7ATU kg/d P kg/d +0,5 +0,5 +0,5 +0,5 N kg/d Siirtoviemärit Jäteveden siirtojärjestelmien (siirtoviemärit ja pumppaamot) rakentamisesta aiheutuvat haitalliset ympäristövaikutukset jäävät vähäisiksi, koska siirtoviemärit sijoittuvat pääasiassa rakennettuun ympäristöön esim. teiden pientareisiin. Rakentaminen aiheuttaa vain lyhytaikaista häiriötä ympäristössä. Rakentamisen aikaisia haittavaikutuksia voidaan vähentää huolellisella suunnittelulla sekä luonnon ja asutuksen huomioon ottamisella. Siirtoviemäreiden pumppaamoiden ja purkukaivojen läheisyydessä hajuhaitat ovat mahdollisia. Haittoja on mahdollista ehkäistä rakennussuunnitteluvaiheessa pumppaamoiden ja purkukaivojen sijoituksella. Hajunpoistoon on olemassa teknisiä rat-

17 Jätevesien puhdistusyhteistyö 15/25 kaisuja. Hajunpoistolaitteistojen sijoittaminen jälkikäteen helpottuu, jos pumppaamoilla on suunnitteluvaiheessa huomioitu mahdollisen laitteiston tilantarve. Siirtoviemärien pumppaamot liitetään kaukovalvonnan piiriin. Häiriöt pumppaamoille välittyvät reaaliajoissa päivystäjälle. Pumppaamot sijoitetaan niin, että ylivuodot voidaan ohjata turvallisesti ympäristöön. Pumppaamot varustetaan kahdella pumpulla, joista toinen on varalla. Puhdistamoilla vastaanottokapasiteetin ylittyessä ohitusvedet käsitellään mekaanisesti ennen purkamista vesistöön. Puhdistamot on mitoitettu vastaanottamaan kaksikertainen normaali vuorokausivirtaama. Ylivuodot pumppaamoilla ja ohitukset puhdistamoilla mitataan ja raportoidaan osana ympäristöluvan seurantaa. Lietteenkäsittely Lietteenkäsittelyn osalta vaihtoehdoissa 2 ja 3 kuljetustarve ja kuljetuksesta aiheutuvat päästöt ilmaan ovat vähäisimmät. Kaikissa suunnitteluvaihtoehdoissa suunnittelualueella on yksi kompostointikenttä, joka sijaitsee Loimaalla. Kompostointikentällä käsiteltävän lietteen määrä on suurin vaihtoehdoissa 2 ja 3, riippuen lietteenkuivauksessa saavutettavasta tasosta.

18 Jätevesien puhdistusyhteistyö 16/25 5. SUUNNITELMARATKAISU Kunnat ottivat työn aikana kantaa suunnitteluvaihtoehtoihin. Yleissuunnittelutyöryhmä käsitteli kokouksessaan kuntien lausunnot. Kuntien kannanottojen perusteella yleissuunnittelutyöryhmä päätti jatkaa suunnittelutyötä suunnitteluvaihtoehdon 1B pohjalta. Suunnittelutyön edetessä suunnitelmavaihtoehtoihin on tehty pieniä muutoksia ja kustannusarvioita on tarkistettu. Siksi esim. kustannukset poikkeavat hieman kuntien kommentoimasta suunnitelmasta. 5.1 TOTEUTETTAVAT HANKKEET Siirtoviemärit Jätevedenkäsittely keskitetään suunnittelualueella Loimaalle ja Jokioisiin. Loimaalle rakennetaan uusi puhdistamo, joka mitoitetaan ottamaan vastaan Loimaan (ja Mellilän) lisäksi Alastaron kunnan ja Ypäjän kunnan jätevedet. Ypäjän puhdistamo lopetetaan ja Ypäjältä rakennetaan siirtoviemäri Loimaalle. Humppilan kunnan puhdistamo lopetetaan ja jätevedet johdetaan rakennettavalla siirtoviemärillä Jokioisille. Humppilan jätevesien johtaminen Jokioisille edellyttää Jokioisten puhdistamon laajentamista. Yhteensä puhdistamoja jää suunnittelualueelle kaksi kappaletta. Suunnitellut siirtoviemärit ja puhdistamot on esitetty liitteenä olevassa kartassa (Kartta 106). Suunnitelmassa ei ole huomioitu mahdollisesti viemärin kanssa samaan kaivantoon sijoitettavan vesijohdon kustannuksia. Vesijohdon tarve ja kustannukset tulee tarkastaa toteutussuunnitteluvaiheessa. Rakennettavat siirtoviemärit ja niiden mitoitus on esitetty Taulukossa 5.1. Q max H kok Taulukko 5.1 Rakennettavat siirtoviemärit ja mitoitus Siirtoviemäriosuus Pituus L Mitoitusvirtaama Putki Kok.nostokorkeus Pumppaamot Korpi - Metsämaa 7,9 km 1,3 l/s 90 PEH m 3 kpl Metsämaa - Loimaa 13,5 km 3,2 l/s 110 PEH m 5 kpl Palikkala - Ypäjä 8,2 km 0,3 l/s 75 PEH m 3 kpl Ypäjä - Loimaa 19,8 km 15 l/s 160 PEH m 7 kpl Järvensuo-Humppila 2,8 km 0,3 l/s 75 PEH-10 6 m 1 kpl Humppila - Jokioinen 20,1 km 21 l/s 200 PEH m 7 kpl Vaulammi-Jokioinen 5,2 km 2,5 l/s 90 PEH m 2 kpl Yhteensä 77,7 km Jätevedenpuhdistamot Loimaan uusi jätevedenpuhdistamo rakennetaan olemassa olevan puhdistamon viereen samalle tontille. Puhdistamo mitoitetaan käsittelemään Loimaan (ja Mellilän), Alastaron ja Ypäjän taajaman jätevedet. Keskimääräinen vuorokausivirtaama on m 3 /d ja mitoitusvirtaama 425 m 3 /h. Orgaaninen kuormitus (BOD 7ATU ) on 807 kg/d (70 g/as d -> AVL = ). Puhdistamo on kolmilinjainen aktiivilieterinnakkaissaostuslaitos.

19 Jätevesien puhdistusyhteistyö 17/25 Ilmastusaltaat ovat U:n muotoisia ja jokaisessa linjassa on lietteen sisäinen kierrätys. Ilmastusaltaiden tilavuus on yhteensä m 3 ja pinta-ala 600 m 2. Selkeytysaltaat ovat pyöreän muotoisia ja niitä on kolme kappaletta. Selkeytyksen pintaala on yhteensä 789 m 2 ja tilavuus m 3. Selkeytysaltaiden jälkeen on rakennus jälkikäsittely-yksikköä varten, joka sisältää myös nostopumppaamon ja lähtevän veden ja ohitusten virtaamamittauksen. Puhdistamorakennukseen sijoitetaan sakokaivolietteen vastaanotto, esikäsittely, lietteenkäsittely, kemikaalivarastot, kompressorit ja sähköpääkeskus. Erilliseen valvomorakennukseen tulevat sosiaalitilat, laboratorio, autotalli ja korjaamo. Jätevedet pumpataan uuteen puhdistamoon olemassa olevan puhdistamon tulokaivosta. Olemassa oleva puhdistamorakennus puretaan. Puhdistetut jätevedet ja ohitukset johdetaan purkuputkella Loimijokeen. Tontilla kulkee kaksi suurjännitelinjaa, joita on siirrettävä puhdistamon tieltä. Jokioisten jätevedenpuhdistamo laajennetaan. Puhdistamo mitoitetaan käsittelemään Jokioisten, Humppilan ja Genencor International Oy:n Jokioisten tehtaan jätevedet. Keskimääräinen virtaama on m 3 /d ja mitoitusvirtaama 187 m 3 /h. Orgaaninen kuormitus (BOD 7ATU ) on 473 kg/d (70 g/as d -> AVL = 6 750). Puhdistamo yksilinjainen (osin kaksilinjainen) aktiiviliete - rinnakkaissaostuslaitos. Olemassa olevan puhdistamon selkeytysallas muutetaan ilmastusaltaaksi. Lisäksi olemassa olevassa rakennuksessa tulevat olemaan tulopumppaamo, esikäsittely, olemassa oleva ilmastusallas, lietteen sakeuttamo, lietteen kuivaus, kompressorit, valvomo ja sähkökeskus. Ohitukset johdetaan purkuputkeen esikäsittelyn kautta. Olemassa olevan rakennuksen lisäksi rakennetaan uudisosa, jonne tulee kaksilinjainen ilmastus ja selkeytys, palautuslietepumput ja kompressorit. Lisäksi mahdollista jälkikäsittelyä varten tehdään tilavaraus. Holvin yläpuoliset rakenteet jätetään rakentamatta toistaiseksi, mutta alapuolista tilaa (allasrakenteet) voidaan hyödyntää purkuputken lähtökaivoa ja virtaamamittausta varten. Uudisosan pinta-ala on 660 m 2. Uusien ilmastusaltaiden tilavuus on yhteensä 800 m 3 ja pinta-ala 160 m 2 sekä selkeytyksen pinta-ala 340 m 2 ja tilavuus m 3. Yhteensä puhdistamon ilmastusaltaiden kokonaistilavuus on m 3. Puhdistamoiden mitoitus ja tunnusluvut on esitetty Taulukossa 5.2. Puhdistamoiden mitoituksessa on arvioitu viemäriverkoston liittyjämääräennusteen perusteella verkoston ulkopuolelta tulevat sako- ja umpikaivolietemäärät. Toteutusvaiheessa ennuste ja arviointi tulee tarkastaa.

20 Jätevesien puhdistusyhteistyö 18/ Lietteen käsittely Taulukko 5.2 Puhdistamoiden puhdistusvaatimukset, mitoitus ja tunnusluvut PUHDISTAMO yksikkö LOIMAA JOKIOINEN PUHDISTUSVAATIMUS BOD 7ATU O 2 pitoisuus mg/l käsittelyteho % Fosfori, P pitoisuus mg/l 0,3 0,4 käsittelyteho % Kok. typpi, N pitoisuus mg/l - 20 käsittelyteho % VIRTAAMA Mitoitustuntivirtaama q mit m 3 /h Vuorokausivirtaama Q m 3 /d Suurin vuorokausivirtaama Q max m 3 /d KUORMITUS BOD 7ATU O 2 L BOD kg/d P L P kg/d N L N kg/d BIOLOGINEN OSA Kokonaispinta-ala A m Kokonaistilavuus V m Lietepitoisuus C MLSS kg MLSS / m 3 6,0 6,0 Lietekuorma L MLSS d 0,04 0,04 kg BOD 7 / kg MLSS / Tilavuuskuorma L V kg BOD 7 / m 3 /d 0,2 0,3 Keskimääräinen viipymä T h 17,2 19 SELKEYTYS Kokonaispinta-ala A m Kokonaistilavuus V m Pintakuorma S h m/h 0,5 0,5 Lietetilavuuskuorma S MLSS m 3 /m 2 /h 0,6 0,7 Lietepintakuorma S SS kg SS / m 2 / h 3,2 3,3 Loimaan puhdistamolta tiivistetty liete kuljetetaan 5 km:n päähän Loimaan Kirveskalliolla sijaitsevalle kaupungin kompostointi- ja kypsytysalueelle. Jokioisten puhdistamolta tiivistetty liete kuljetetaan Forssaan yksityisen palveluntarjoajan käsiteltäväksi. Puhdistamolietemäärät ja kuljetusmatkat on esitetty Taulukossa 5.3.

21 Jätevesien puhdistusyhteistyö 19/25 Taulukko 5.3 Puhdistamolietteet ja kuljetusmatkat PUHDISTAMO yksikkö LOIMAA JOKIOINEN Kuivatun lietteen määrä kg TS / d kuiva-ainepitoisuus % tilavuus m 3 /d 8 5 tilavuus m 3 / vuosi lietteen määrä t / vuosi Kuljetus Kuljetusetäisyys km Kuljetusmatka yhteensä 1 km/vuosi Kuljetusauton kapasiteetti 18 m 3

22 Jätevesien puhdistusyhteistyö 20/25 6. KUSTANNUKSET JA RAHOITUS 6.1 KUSTANNUKSET JA RAKENTAMISOHJELMA Hankkeiden rakentamiskustannus on yhteensä 17,7 milj. euroa. Siirtoviemärien osuus on 8,6 milj. euroa ja puhdistamoiden 9,1 milj. euroa. Käyttökustannukset ovat yhteensä euroa vuodessa. Siirtoviemärien osuus on euroa, jätevedenkäsittelyn euroa ja lietteenkäsittelyn euroa. Kustannukset on arvioitu vuoden 2008 syksyn tasossa. Rakentamisajankohta Taulukko 6.1 Rakentamis- ja käyttökustannukset sekä rakentamisajankohta (ALV 0 %) HANKE (Rakentamisvuosi) Rakentamiskustannukset Käyttökust. Vertailukustannus (Korko 5 %) /vuosi /vuosi Siirtoviemärit Humppila-Jokioinen Ypäjä-Loimaa Vaulammi-Jokioinen Järvensuo-Humppila Metsämaa-Loimaa Korpi-Metsämaa Palikkala-Ypäjä Puhdistamot Jokioisten JVP Loimaan JVP Lietteenkäsittely Jokioisten JVP Loimaan JVP Yhteensä Valtion tuki (40 %) huomioitu Kok. vuosikustannuksen laskennassa käyttökustannukseen on lisätty rakentamiskustannus, joka on jaettu kuoletusajalle. Kuoletusajat: runkolinjat 50 vuotta, rakennukset 30 v., koneisto 15 v. Korko 5 %. 1 Taulukossa on esitetty rakentamiskustannus, josta vähennetty mahdollinen valtion tuki (40%). Valtion tuki kohdistuu ainoastaan siirtolinjojen rakentamiseen. 6.2 KUSTANNUSTEN JAKO Kustannusten jaon perusteet Kustannusjako on alustava ehdotus, jota tullaan tarkentamaan jatkosuunnittelun yhteydessä ja kuntien välisissä neuvotteluissa. Kustannusjako perustuu jätevesivirtaamien osuuksiin. Lisäksi siirtoviemäreissä osuus putken pituudesta kunnan alueella vaikuttaa kunnan osuuteen kustannuksesta. Tällä huomioidaan siirtoviemärin positiivista vaikutusta kunnalle haja-asutuksen viemäröinnissä. Kustannusjakoeh-

23 Jätevesien puhdistusyhteistyö 21/25 dotuksessa virtaaman painoarvo on 60 % ja painoarvo osuudelle putkenpituudesta on 40 % Kustannusten jako kuntien kesken Ehdotus rakentamis- ja käyttökustannusten jaosta kuntien kesken on esitetty taulukoissa 6.2 ja 6.3. Puhdistamoiden käyttökustannuksissa on mukana lietteenkäsittelyn kustannukset. Korpi-Metsämaa Metsämaa-Loimaa Palikkala-Ypäjä Ypäjä-Loimaa Vaulammi-Jokioinen Järvensuo-Humppila Humppila-Jokioinen Loimaan JVP Jokioisten JVP yht Taulukko 6.2 Hankkeiden rakentamiskustannustenjako kuntien kesken (ALV 0 %) Hanke Rakentamiskustannus Osuus rakentamiskustannuksista Humppila Jokioinen Loimaa 1 Ypäjä Taulukko 6.3 Hankkeiden käyttökustannustenjako kuntien kesken (ALV 0 %) Hanke Käyttökustannus Osuus käyttökustannuksista /vuosi /vuosi Humppila Jokioinen Loimaa 1 Ypäjä Korpi-Metsämaa Metsämaa-Loimaa Palikkala-Ypäjä Ypäjä-Loimaa Vaulammi-Jokioinen Järvensuo-Humppila Humppila-Jokioinen Loimaan JVP Jokioisten JVP yht Loimaan osuudessa on mukana Mellilän ja Alastaron osuudet 2 Puhdistamoiden käyttökustannuksissa mukana lietteenkäsittelyn kustannukset 6.3 HANKKEIDEN RAHOITTAMINEN Vaikutus perittäviin maksuihin Vesihuoltolain mukaan vesihuollon kustannukset tulee rahoittaa käyttäjiltä perittävillä maksuilla. Vesihuoltolain määrittelemiä maksuja ovat kulutukseen perustuva käyttömaksu ( /m 3 ), perusmaksu ( /vuosi) ja liittymismaksu ( /liittymä).

24 Jätevesien puhdistusyhteistyö 22/25 Taulukossa 6.4 on laskelma, kuinka paljon jäteveden käyttömaksua tulee korottaa, jos kaikki hankkeiden investoinnit katetaan pelkästään jäteveden käyttömaksulla. Laskelma on vain suuntaa antava, koska siinä ei ole esimerkiksi huomioitu mahdollisia kuntien ja osuuskuntien osuuksia tai vesihuoltolaitosten olemassa olevia investointivaroja. Taulukossa liittyjämääräennuste on vuoden 2020 mukainen. Laskelman mukaan Jokioisilla tarve maksun nostoon on 0,62 /m 3. Loimaalla (sis. Alastaro ja Mellilä) tarve maksun nostoon on 0,94 /m 3. Humppilassa tarve on 1,57 ja Ypäjällä 1,69 /m 3. Laskelmassa ei ole huomioitu mahdollisia valtion avustuksia, jotka alentavat kokonaisvuosikustannusta parhaimmillaan 9 %. Taulukko 6.4 Hankkeiden kustannusten vaikutukset jätevedenkäyttömaksuihin ( /m 3 ). Kaikissa kustannuksissa ja maksuissa ALV on 0 %. Kunta yksikkö Loimaa Humppila Jokioinen Ypäjä (Alastaro, Mellilä) Liittyjämäärä (v. 2020) as Laskutettu jätevesimäärä l/as d Laskutettu jätevesi (2020) m 3 /vuosi Investoinnit (tasapoistoina) /vuosi Jv-maksun korotustarve /m 3 0,94 1,57 0,62 1,69 Jv-maksu nykyisin /m 3 1,38 (Loimaa) 1,30 1,09 1,15 Jv-maksu korotettuna /m 3 2,32 2,87 1,71 2,84 Jv-maksun korotus % 68 % 121 % 57 % 147 % Valtion tuki vesihuollolle Valtio tukee vesihuollon rakentamista myöntämällä siihen vesihuoltoavustusta tai sijoittamalla hankkeen vesihuoltotyöksi. Suunnitelmassa esitetyt hankkeet kuuluvat kooltaan vesihuoltotöiden kautta avustettaviin hankkeisiin. Työvoima- ja elinkeinokeskukset (TE-keskukset) voivat myöntää investointiavustusta vesihuoltohankkeisiin, jos hankkeet liittyvät oleellisesti muihin suunnitteilla oleviin elinkeinoja edistäviin ja työllistäviin hankkeisiin. Avustusten tärkein ehto on hankkeen positiiviset työllisyysvaikutukset. Hankkeiden rahoitus on poikkeuksellista ja tapauskohtaista. Aiemmin rahoitusta oli mahdollista saada myös EU-tukina, mutta alkaneella ohjelmakaudella vesihuollon investoinneille ei ole rahoitusta jaossa. Valtion vesihuoltotyöt Valtion vesihuoltotyöt koskevat vesijohto- ja viemärilinjojen rakentamista. Hankkeissa valtio (alueellinen ympäristökeskus) toimii rakennuttajana. Hankkeet ovat yleensä mittavia, monesti kuntien tai taajama-alueiden välisten vesijohto- ja viemärilinjojen rakennustöitä. Valtion tuen osuus on noin % kokonaiskustannuksista. Aloite hankkeen aloittamisesta tekee kunta tai kunnat alueelliselle ympäristökeskukselle. Ympäristökeskus pitää listaa hankkeista ja tekee esityksen valtion budjettiin nimettävistä hankkeista maa- ja metsätalousministeriölle ja ympäristöministeriölle. Ympäristökeskukset tekevät esitykset maaliskuun alussa ja syyskuussa

25 Jätevesien puhdistusyhteistyö 23/25 ministeriöt nimeävät hankkeet valtion talousarvioehdotukseen. Eduskunta hyväksyy lopullisen talousarvioesityksen vuoden lopussa. Valtion vesihuoltoavustukset Kunnat, vesihuoltolaitokset ja erilaiset vesiyhtymät voivat saada vesihuoltohankkeisiin avustusta valtiolta. Avustuksen suuruus on nykyisellään noin 20 % toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustukset myöntää alueellinen ympäristökeskus ympäristöministeriön sekä maaja metsätalousministeriön niiden käyttöön osoittamista määrärahoista. Ympäristöministeriön momentilta myönnetyt avustukset on tarkoitettu yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamiseen eli viemäröintiin ja jäteveden käsittelyyn. Maa- ja metsätalousministeriön momentilta myönnetyt avustukset on tarkoitettu vedenhankinnan ja -jakelun kehittämiseen. Viemärihanketta voidaan tukea myös MMM:n varoilla, jos viemärin yhteydessä rakennetaan vesijohto tai alueelle on aiemmin rakennettu vesijohto valtion tuella. Ympäristökeskus valitsee avustettavat hankkeet tiettyjen kriteereiden avulla. Valintaa edistäviä asioita ovat hankkeen positiiviset ympäristövaikutukset ja sijoittuminen haja-asutusalueelle. Avustus on tarkoitettu vain vakituisessa käytössä olevien asuinrakennusten vesihuoltoon. Avustettavat kohteet jaetaan niin sanottuihin pieniin ja isoihin hankkeisiin. Isojen hankkeiden kokonaiskustannukset ovat yli Näihin hankkeisiin haetaan avustusta kerran vuodessa, kunkin vuoden lokakuun loppuun mennessä seuraavana vuonna toteutettavalle hankkeelle. Hankkeen kustannuksiin voidaan hyväksyä hakemuksen jättämishetken jälkeen syntyvät kustannukset. Pieniin hankkeisiin voidaan hakea tukea ympäri vuoden ilman erillistä hakuaikaa.