ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero EPOELY/140/ /2010 Käsittelijä Terhi Pajumäki Puhelinnumero Projektikoodi S10990 Tila Valmis PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi PROTEK Etelä-Pohjanmaa Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Valtakunnallinen osio Toimintalinja 1 : Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Projektin vastuuhenkilön nimi Kari Välimäki Sähköpostiosoite kari.valimaki@ely-keskus.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Heikki Hurrila Sähköpostiosoite heikki.hurrila@ely-keskus.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Projektin lähtökohtana oli koordinoida E-P:lla käynnistyvissä Protek-tyyppisiä ESR hankkeissa toteutettavien yritysten henkilöstön kehittämistoimintaa ja tukea pk- yrityksiä ja niiden muodostamia verkostoja henkilöstön kehittämistoiminnassa ja sekä parantaa kehittämispalvelujen laatua ja tarjontaa. Projektissa kehitettiin henkilöstön ja johtamisen malleja, jotka perustuvat yrityksen liiketoimintastrategiaan ja joilla on vaikutus toimintaympäristön muutoksiin. Tavoitteena oli aikaansaada pysyvää henkilöstövoimavaroja ennakoivaa hallintaa yrityksissä, joka ottaa huomioon myös niiden henkilöstöryhmien ammatilliset kehittämistarpeet, joiden pääsy ja osallistuminen osaamisen kehittämiseen oli vähäistä. Ammatillisen henkilöstökoulutuksen toteuttaminen yhteishankintakoulutuksena ja liiketoiminnan kehittämispalveluja ELY-keskuksen tuotteistettuja palveluja hyväksi käyttäen sekä huomoiden muut toimijat ja palvelun tuottajat alueella. Tavoitteena oli selvittää, suunnitella, ja toteuttaa hoiva-alan koulutusta E-P:n alueen toimiville pk-hoivayrityksille. Yhteishankintakoulutuksen lisääminen pkyrityksille hankkeen kautta oli projektin tärkeimpiä lähtökohtia. Osaamisen kehittäminen tarvelähtöisesti niin, että tarpeet tunnistettiin yrityskäynneillä aina strategia-liiketoimintalähtöisesti. Tavoitteena oli lisätä sidosryhmien keskenäistä tiedottamista ja yhteistyötä toimijoiden välillä. Tavoitteena oli parantaa sekä EURA JÄRJESTELMÄ 1/6

2 aloittavien yrittäjien että toimivien pk-yritysten liiketoimintaosaamista kehittämällä uusia tai uudistamalla ja levittämällä edellisellä ESR-ohjelmakaudella kehitettyjä koulutusohjelmia ja räätälöityjä asiantuntijapalveluita aloittavien yritysten ja pk-yritysten tarpeisiin. Lisäksi tavoitteena on luoda uusia toimintatapoja ja -malleja pk-yritysten palvelutarjontaan. Tavoitteena oli etsiä ja löytää muilta alueilta omaksuttavia uusia hyviä käytäntöjä, toimintamalleja, työskentelytapoja ja työkaluja, joiden avulla voidaan lisätä nykyisten kansallisesti käytössä olevien menetelmien toimivuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Kohderyhmänä ovat olleet Etelä-Pohjanmaan pk-yritykset ja niiden sidosryhmät. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Protek Etelä-Pohjanmaa -mallissa liiketoiminnan kehittämisen kautta on haettu pitkäjänteisiä yritysten kehittämistoimia, joiden keskeisenä osana on henkilöstön osaamisen kehittäminen. Asiakkuuksien hallintaa ja toiminnan vaikuttavuuden lisäämistä on lisätty proaktiivisella työotteella. Toimia on tehty yhteistyössä ELY-keskuksen itse toteutettujen ESR-rahoitteisten kehittämispalveluhankkeiden ( Osaaamisesta kasvua 1 ja 2 ) kanssa ja lisätty niiden palveluiden käyttöä sekä tunnettuutta (esim. LTS, Kunto, Tuotto, ELY-keskuksen pienkonsultointituotteet, avainhenkilövalmennukset jne.). Yrityskäynneilllä on hankittu uusia asiakkuusia ja ohjattu pk- ja mikroyrityksiä kehittämisavustuksien, maaseuturahoituksen ja Tekes-rahoituksen hakemiseen. Hankkeessa on toteutettu henkilöstön ammattilisen yhteishankintakoulutuksia yht. 25 ýritykseen. Vuosina toteutettiin kuusi lomautuskoulutusta, jotka osaltaan tukivat henkilöstön ammatillista osaamista ja työssäpysymistä lamatilanteessa. Protek toimintamallin prosessi on ollut kolmivaiheinen: 1. Liiketoiminta ja kehittäminen ( rahoitusmahd..esr; TEKES, Kans.rahoitus) 2.Henkilöstön kehittäminen ja kouluttaminen ( Asiantuntijapalvelut ja yhteishankintakoulutus) 3. Seuranta ja jatkotoimet yrityksen kehittämiselle. Protek Etelä-Pohjanmaan projektissa on hyödynnetty Yritysharavaa sekä työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimusta (TKTT). Suupohjan alueen, Alavuden ja Kauhavan kanssa on tehty yhteistyössä yritysasiakkaiden tarveselvityksiä ja hoidettu asiakkuuksia eteenpäin.hankkeessa toteutettiin v.2010 hoivaja sosiaalipalvelualan pk-yrityksille selvitys koulutus- ja kehittämistarpeista sekä verkostotoiminnasta toimijoiden välillä. Vuonna 2011 on suunniteltu ja kilpailutettu yhteistyössä ELY-keskuksen kehittämispalveluhankkeen kanssa pilottiluontoinen kehittämispalvelutarjotin hoiva- ja sosiaalipalvelualoille. Tavoitteena on ollut alan yritysten ja niiden palveluiden kehittäminen. Koulutuksiin osallistui 15 alan toimialan yritystä. Hanke on toiminut ELY-keskuksen ja TE-toimistojen ns. yrityspilotti -ryhmässä, jonka tavoitteena on ollut yrityskohtaisten kehittämis- ja kouluttamisprosessien kehittäminen ja parempi asiakkuuksien hallinta. Yhteistyö Etelä-Pohjanmaa TE-toimistojen ja alueen elinkeinotoimijoiden kanssa on ollut säännöllistä. Yrityskäyntejä hankkeessa on tehty 450 joista 65 % yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Yhteistyö on tuonut kymmeniä uusia koulutustyöpaikkoja, joita on viety eteenpäin. EURA JÄRJESTELMÄ 2/6

3 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Projektia on esitelty alueen seutukunnille ja kunnille. Projekti on ollut mukana seutukuntien elinkeinotoimijoiden kanssa kehittämässä alueittensa yritysten toimintaa. Hankkeen kautta on pidetty lehdistötilaisuus yhteistyössä sidosryhmien kanssa.hanke on toiminut aktiivisesti alueen TE-toimistojen ja koulutusorganisaation kanssa. Protek Etelä-Pohjanmaa on mukana TEM:n Protek -julkaisussa. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Protek -ohjelman taustasta sekä alkuvaiheen koordinointiin liittyneistä puutteista johtuen Protekkehittämisohjelmasta ei ole muodostunut sellaista kuvaa, että se olisi vahva tai selkeä yhtenäinen kokonaisuus. Valtakunnallisella tasolla aluksi puuttui selkeä yhtenäinen toimintamalli. Ohjelma pitää sisällään melko eri tyyppisiä hankkeita, mm. vahvasti yhteishankinnan volyymiin kasvattamiseen pyrkiviä hankkeita, rakennemuutokseen vastaavia hankkeita, toimintamalleja kehittäviä hankkeita, yrityksiä verkottavia hankkeita, yrittäjyyden syntyyn vaikuttava hanke jne. Eri alueilla Protek-hankkeeksi on tultu siten hieman eri tulokulmista.yhteinen nimittäjä kuitenkin löytyy Protek-hankkeille siitä, että ne pyrkivät vastaamaan yritysten tarpeisiin tai luomaan edellytyksiä näiden tarpeiden ratkaisemiseksi. Tässä työssä Protek Etelä-Pohjamaan on pystynyt näkemään hankkeen yritysten kokonaisvaltaisena kehittämisprosessina eikä vain yksittäisten palveluiden tuottajana. Hankkeiden erilaisuus muodostaa kuitenkin vaikeusastetta valtakunnalliseen koordinointiin. Jatkossa tavoitteena on yhdistää Protek ja Apake toiminnan mahdollisuudet kehittämisen yhtenäisenä polkuna unohtamatta Ely-keskuksen laajaa palvelumahdollisuuksia. Yhteistyötä sidosryhmien kanssa on tuonut vaikuttavuutta ja yhteistä kehittämistoimintaa eri seutukuntaalueilla.yritysten kehittämistarpeiden tarkasteleminen kokonaisvaltaisesti on haastava tehtävä verkostossa, vaikka mallinnusta onkin jo tehty. Käytännössä mallinnusta on kokeiltu kuitenkin vielä vähän. Jatkossa Yritys-Suomen verkostotyöllä pyritään jatkamaa ohjaustyötä toimijoiden välillä. 8. PROJEKTIN TULOKSET Protek- Etelä Pohjanmaa hanke on luonut aktiivisesti proaktiivista yhteistyötä esim: TE-toimistojen, ELYkeskuksen, Tekesin ja alueiden eri elinkeinotoimien kesken yritysten kehittämistyössä. Projekti on tuonut lisäarvoa suhteessa ELY-keskusten ja hankkeita hallinnoivien organisaatioiden normaaliin toimintaan. Ns. yrityspilotti -toiminnassa on haettu ELY-keskuksen ja TE-toimiston yhteistä kehittämisfoorumia yritysasiakkuuksien hoitoon.yhteistyö yritysten kanssa on ollut asiakas-/tarvelähtöistä. Palveluiden piiriin on saatu uusia yritysasiakkaita. Sidosryhmätyöskentelyllä on voitu kehittää yhteistyöverkostoja yrityspalveluissa. Protek -toimintaa voidaan kuvata ELY-keskuksen yritysasiakkuusstrategian jalkauttamisen työvälineeksi. Hankkeessa on tehty yrityskäyntejä noin 450:een yritykseen.yritysten kehittämispalveluissa on haettu kokonaisvaltaista näkökulmaa yksittäisten toimenpiteiden sijasta. Yhteishankintakoulutuksen mahdollisuus on ollut merkittävä lisätekijä henkilöstön kehittämistyössä ja hanke on lisännyt yhteishankintakoulutuksien määrää Etelä-Pohjanmaalle. EURA JÄRJESTELMÄ 3/6

4 Hankkeessa on pilottiluonteisesti perehdytty hoiva-alan pk-yrityksien kehittämistarpeisiin ja kehitetty monipuolisesti niiden liiketoimintaosaamista sekä yhteistyötä mm. julkisen sektorin kanssa toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi kireässä kilpailutilanteessa. Yhteishankintakoulutuksen hankintaprosessia on kevennetty Protek Etelä-Pohjanmaa- hankkeen kautta sujuvammaksi. Yhteishankintakoulutuksien suunnittelussa on tarvittu projektin reusrsseja henkilö- ja yrityskohtaiseen ohjaukseen. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Projektin innovativisuus kohdistuu pk-yritysten kehittämistoiminnan ja koulutuksen kokonaisvaltaisen prosessiohjaukseen. Tavoite on ollut tukea muutostilanteessa olevien yritysten ratkaisuja ja löytää kehittämispolkuja yrityksille. Projekti on toiminut aktiivisena promoottorina kehittämis- ja rahoituspalveluiden markkinoinissa ja ELY-keskuksen/TE-toimiston/sidosryhmien yhteistyön aktivaattorina yrityskehitystyössä. Protek-hankkeella on ollut vaikutusta yritysten osaamiseen ja työvoiman saatavuuteen. Hoiva- ja sosiaalipalvelualan pk-yritysten ja niiden sidosryhmäyhteisyön monipuolinen kehittäminen on alueella innovatiivinen ja pilottiluonteinen toimintatapa. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Projektin koulutuksiin on osallistunut tasapuolisesti naisia ja miehiä. Projektin yhtenä kokonaisuutena on ollut hoiva-ja sosiaalipalvelualan osaajien kehittäminen ja kouluttaminen. Nämä yrittäjät ja työntekijät ovat pääsääntöisesti olleen naisyrittäjiä. Yhteishankintakoulutukseen osallistuminen on ollut henkilöstöä osallistavaa ja näin koulutukset on koettu hyviksi. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Liiketoiminnan kehittämisestä lähtevä pk-yritysten kehittämis- tarpeiden kokonaisvaltainen selvittäminen, josta lähtien on ryhdytty myös henkilöstön osaamisen kehittämiseen.asiakkukksien hoidon pitkäjänteistäminen ja asiakkaiden ohjaaminen tarpeellisiin palveluihin ja pitempikestoiseen kehittämistoimintaan. Yhteishankintakoulutuksen mahdollisuuksien hyväksi käyttäminen yrityksissä niiden muutostilanteissa. ELY-keskuksen ja TE-toimiston yhteiset yrityskäynnit, joilla on saatu parannettua tiedon kulkua. Sidosryhmäyhteistyön lisääminen alueella ja säännöllisen vuorovaikutuksen ylläpitäminen yrityspalvelutoimijoiden kanssa. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Hankkeen toimintaa jatketaan Protek Pro-projektilla vv Jatkotyössä keskitytään asiakkuuksien hoidon pitkäjänteistämiseen ja, asiakkuuden hoitoprosessien kehittämiseen yhteistyössäte-toimiston ja sidosryhmien kanssa. Työelämän laatu- ja työhyvinvointiasiat pk-yrityksissä ovat myös jatkotyön kohteena. Yhteishankintakoulutuksen toteuttamista jatketaan. EURA JÄRJESTELMÄ 4/6

5 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus ,00 81 % ,68 71 % Kuntien rahoitus ,00 5 % ,35 10 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus ,00 13 % ,49 19 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Protek Etelä-Pohjanmaa kautta alueen yhteishankintakoulutuksia ja kehittämispalveluja on lisätty aktiivisella työotteella. (yrityskäyntejä 450). Uusien asiakkuuksien saaminen palvelujen piiriin ja toiminnassa olevien yritysten kehittämisaktiivisuutta on lisätty. Proaktiivisuus toiminta näkyy aktiivisena yrityskäynneissä sidosryhmien kanssa. Protek- EP hanke on luonut aktiivisesti yhteistyötä esim: Te.-Toimistot, ELy-keskus toimijat rahoitus, Tekes,alueiden elinkeinotoimien kanssa. Protek-hanke ESR-toiminnassa on toteutunut hyvin kumppanuus ja yhteistyön kehittämistyö. Projekti on lisännyt lisäarvoa suhteessa ELY-keskusten ja hankkeita hallinnoivien organisaatioiden normaaliin toimintaan. Protek-hankkeen yhteistyö yritysten kanssa on onnistunutta ja asiakaslähtöistä. Yritykset ovat motivoituneita osallistumaan yhteiseen kehittämistoimintaan myös jatkossa hyvien kokemusten kautta. Protek toimintaa voidaan kuvata asiakkuusstrategian jalkauttajana. Yhteishankinnan mahdollisuuden henkilöstön kehittämistyössä on Protek toiminassa avainasemassa. Protek toiminta on luonut asiakaslähtöistä palveluohjasta ja toiminut linkkinä E - toimijoiden välillä. Protek tuloksena yritysasiakkuuksien kehittämistyössä yritys on siirtynyt seuraavalle palvelutasolta seuraavaan tasoon kehittämispolullaan. Toteutuneilla henkilöstökoulutuksilla on lisätty osaamisen tasoa ja panostuksia tulevaisuuteen. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Projektin aineisto säilytetään Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen arkistossa. Osoite. Alvar Aallon katu 8,PL 156, Seinäjoki Huom. Hankkeen päättymisaika ( muuttaminen ei sallittu) EURA JÄRJESTELMÄ 5/6

6 Päiväys ja allekirjoitus Leena Ahonen - Lätti Yksikön Päällikkö Kari Välimäki Kehittämispäälikkö EURA JÄRJESTELMÄ 6/6