5.1 Reittien vertailu ja Suomen reitin näkymät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5.1 Reittien vertailu ja Suomen reitin näkymät"

Transkriptio

1 68 5 REITTIEN ROOLIEN ARVIOINTI Tässä luvussa vertaillaan kuljetusreittien heikkouksia ja vahvuuksia sekä toimintaympäristön muutosten ja toimenpiteiden (infrastruktuurin kehittämisen) vaikutuksia reittien asemaan ja markkinaosuuksiin Lisäksi arvioidaan eräiden olennaisten muuttujien (hinta, palvelutaso, nopeus) muutosten vaikutuksia reittien kilpailuasemaan. 5.1 Reittien vertailu ja Suomen reitin näkymät Suomen reitin asemaan vaikuttaa eniten logistiikan kehittyminen Baltiassa ja Venäjällä Baltian satamien reitti hyötyy kaupan kasvusta, jos Venäjän satamien kapasiteetti ei kasva riittävästi ja Baltian logistinen sektori kehittyy kilpailukykyiseksi Saksa Puola reitin kehittyminen on eniten riippuvainen poliittisen toimintaympäristön muutoksista kuten reitin liikenneyhteyksien ja rajanylitysten parantamisesta Venäjän Itämeren satamien reitin osuus kasvaa lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä satamien kapasiteettipula, muiden reittien hyvä toiminta ja satamien välinen vapaa kilpailu voivat vähentää reitin osuutta EU:n ja Aasian välisissä kuljetuksissa Trans-Siperian radan osuuden kasvua tukevat useat toimintaympäristön muutokset. Radan osuus kokonaiskuljetuksista jää kuitenkin vaatimattomaksi. Lentokuljetukset kasvavat nopeasti, mutta ovat herkimpiä toimintaympäristön muutoksille Taulukossa 5.1 on esitetty tarkasteltujen kuljetusreittien nykyisiä vahvuuksia ja heikkouksia. Venäjän satamista on tarkasteltu vain Itämeren satamia. Arviointi on tehty lähinnä kasvavan kappaletavaraliikenteen näkökulmasta. Suomen reitti on kilpailukykyinen muiden kuin bulk-tuotteiden kuljetuksissa. Reitin ensisijainen tehtävä on kuitenkin aina palvella suoraan Suomen ja Venäjän välistä kauppaa. Baltian ja Venäjän satamien reitit ovat palvelutasoltaan lähellä toisiaan. Venäjän satamien kapasiteettipula siirtää kuljetuksia Baltiaan. Saksa Puola reitin kilpailukyky on huono, mikä näkyy myös sen vähäisenä kappaletavaraliikenteenä. Trans-Siperian rata kilpailee lentokuljetusten kanssa arvotavarakuljetuksista. Merkittävin osa tavaravirroista kulkee kuitenkin aina meritse.

2 69 Taulukko 5.1. Kuljetusreittien nykyiset vahvuudet ja heikkoudet. Suomen satamat EU:n ja Venäjän väliset kuljetukset Baltian Venäjän satamat satamat Saksa- Puola Trans- Siperian ratayhteys EU:n ja Aasian väliset kuljetukset Valtamerireitti Lentokuljetukset Tieyhteydet Ratayhteydet Satamien kapasiteetti Konttien käsittely Lisäarvopalvelut Rajanylitys ja tullaus Nopeus Turvallisuus Luotettavuus Kustannukset/bulk Kustannukset/arvotavara / ++ Ko. tekijä on reitin vahvuus / merkittävä vahvuus - / -- Ko. tekijä on reitin heikkous / merkittävä heikkous Harmaille alueille ei tehdä arviota Taulukoissa 5.2 ja 5.3 käsitellään eri reittien välisten suhteellisten osuuksien muutoksia toimintaympäristön muuttuessa. Eräät toimintaympäristön muutokset voivat kasvattaa tai vähentää kaikkien reittien absoluuttisia kuljetusmääriä ja suhteellinen muutos ei näin välttämättä indikoi absoluuttisen muutoksen suuntaa. Venäjän talouden on oletettu kehittyvän ns. todennäköisen skenaarion mukaisesti eli talous kasvaa lähes 4-kertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Arvioinnin aikajänne ulottuu vuoteen 2030.

3 70 Suomen satamat EU:n ja Venäjän väliset kuljetukset Baltian Venäjän satamat satamat Taulukko 5.2. Eri toimintaympäristön muutosten vaikutukset reittien suhteelliseen osuuteen EU:n ja Venäjän sekä EU:n ja Aasian välisistä kuljetusmääristä vuoteen 2030 mennessä. Saksa- Puola EU:n ja Aasian väliset kuljetukset Valtamerireitti Trans- Siperian rata Lentokuljetukset Toimintaympäristön muutokset Maailmankaupan vapautuminen Tuotannon globalisoituminen EU-Venäjä suhteiden kehittyminen Venäjän ja EU:n välisen kaupan kasvu Venäjän omia satamia suosiva politiikka Logistiikan kehittyminen Venäjällä ja Baltiassa Lastin suuryksiköityminen Energiakriisi Ympäristöasioiden korostuminen Kustannuserojen tasaantuminen Euroopassa + / ++ Reitin osuus kokonaiskuljetuksista kasvaa / kasvaa merkittävästi - / -- Reitin osuus kokonaiskuljetuksista laskee / laskee merkittävästi Harmaille alueille ei tehdä arviota

4 71 Taulukko 5.3. Eri toimenpiteiden vaikutukset reittien suhteelliseen osuuteen EU:n ja Venäjän sekä EU:n ja Aasian välisistä kuljetusmääristä vuoteen 2030 mennessä. Suomen satamat EU:n ja Venäjän väliset kuljetukset Baltian Venäjän satamat satamat Saksa- Puola EU:n ja Aasian väliset kuljetukset Valtamerireitti Trans- Siperian rata Toimenpiteiden vaikutukset suhteelliseen asemaan Investointien rahoitusmahdollisuudet Venäjän satamien kapasitee- tin nosto Brestin rajaaseman kehitys Korridori 2:n ++ kehittäminen Trans-Siperian radan nopeuden nosto + ++ Kaakkois- Kiinan ratayhteyden kehitys Etelä-Korean ratayhteys Korridori 9A:n + kehittäminen + / ++ Reitin osuus kokonaiskuljetuksista kasvaa / kasvaa merkittävästi - / -- Reitin osuus kokonaiskuljetuksista laskee / laskee merkittävästi Harmaille alueille ei tehdä arviota Lentokuljetukset Maailmankaupan vapautuminen lisää globaaleja kauppavirtoja ja kuljetussuoritteen määrää. Vapautuminen kohdistuu erityisesti kulutushyödykkeisiin, jolloin lentokuljetusten osuus EU:n ja Aasian välisistä kuljetuksista kasvaa. Trans- Siperian radan kapasiteetti ei kasva riittävästi kuljetuskysynnän kasvuun nähden. EU:n ja Venäjän välisissä kuljetuksissa maailmankaupan vapautuminen (mikä tarkoittaa myös Venäjän WTO-jäsenyyttä) vähentää Venäjän satamien osuutta kokonaiskuljetuksista, koska Venäjä ei voi jatkaa omia satamia suosivaa kuljetuspolitiikkaa. Lisääntynyt tuotekuljetusten kysyntä monipuolistaa Baltian satamien tämänhetkistä, melko yksipuolista liikennerakennetta. Tuotannon globalisoituminen lisää tavaravirtoja eri maiden välillä johtuen kansainvälisistä alihankintaketjuista. Tuotannon globalisoituminen nostaa Venäjän satamien osuutta EU:n ja Venäjän välisenä kuljetusreittinä, koska globalisoituminen siirtää tuotantoa Venäjälle ja Venäjän kuljetuksissa muiden kuin raakaaineiden osuus kasvaa. Saksa Puola reitti ei ole globaalien tuotantovirtojen kannalta kilpailukykyinen johtuen mm. reitin ruuhkista. EU:n ja Aasian välisissä kuljetuksissa Trans-Siperian radan ja lentokuljetusten osuus kasvaa, koska tuotannon globalisoituminen koskee erityisesti kulutus- ja investointihyödykkeitä, joiden hintataso sallii merikuljetuksia kalliimpien kuljetusmuotojen käytön.

5 72 EU Venäjä suhteiden kehittyminen lisää maiden välistä kauppaa, vähentää maiden välisen kaupan ja logistiikan hallinnollisia hidasteita ja lisää investointeja maiden väliseen liikenneinfrastruktuuriin. Saksa Puola reitti on EU:n ja Venäjän keskusalueiden lyhin reitti, jonka kehittämiseen ja toimivuuteen panostaminen parantaa reitin nopeutta merkittävästi nykyisestä tasosta. Poliittisiin syihin perustuvat kuljetukset Venäjän satamien kautta vähenevät. Suhteiden parantuessa maiden välisen kaupan rakenne tasapainottuu, jolloin kuljetus- ja investointihyödykkeiden osuus kokonaiskaupasta kasvaa. Tämä vähentää merikuljetusreittien kilpailukykyä. Vienti- ja tuontikuljetusten volyymit tasapainottuvat, mikä edistää kannattavien maakuljetuspalveluiden kehittämistä. Baltian maat hyötyvät suhteiden paranemisesta eniten johtuen aikaisemmista Venäjä-suhteista. Trans-Siperian rata toimii EU:n ja Venäjän yhtenä merkittävänä kuljetusväylänä, johon panostaminen parantaa väylän kilpailukykyä myös EU:n ja Aasian välisissä tavarakuljetuksissa. EU:n ja Venäjän suhteiden paraneminen vähentää EU:n Kaukoitä-riippuvuutta, minkä takia suuriin volyymeihin sopivien merikuljetusten osuus pienenee. Venäjän ja EU:n välisen kaupan kasvu kasvattaa muiden kuin Venäjän omien satamien kautta tapahtuvan liikenteen suhteellista merkitystä. Tämä johtuu siitä, ettei Venäjän satamien kapasiteetin kasvu ole riittävä kuljetusmäärien kasvuun nähden. EU on riippuvainen Venäjän energiatuonnista, joten EU:n intressinä on myös viedä Venäjälle kaupan tasapainon ja kaupallisten suhteiden ylläpitämiseksi. Kaupan rakenteen monipuolistuessa lyhimmän kuljetusreitin merkitys kasvaa, mikä lisää Saksa Puola reitin merkitystä. Venäjän omia satamia suosivan politiikan voimistuminen lisää tietysti Venäjän satamien merkitystä muiden satamien kustannuksella. Tällainen politiikka on mahdollinen olosuhteissa, missä EU:n ja Venäjän suhteet ja kanssakäyminen eivät ole kehittyneet parhaalla mahdollisella tavalla. Seurauksena on kaikkien satamien absoluuttisten tavaramäärien muihin skenaarioihin verrattuna hitaampi kasvu. Logistiikan kehittyminen Venäjällä ja Baltiassa (keskusvarastojen synty, logistiikkapalvelutarjonnan kehittyminen, yritysten logistiikkainfrastruktuurin kehittyminen, logistiikan nopeuden ja turvallisuuden parantuminen jne.) heikentää selvästi Suomen reitin logistista kilpailukykyä. Baltian ja Venäjän logistiikan kehittyminen parantaa EU:n ja Aasian välisissä kuljetuksissa Trans-Siperian radan osuutta, kun radan nopeus ja luotettavuus sekä rataan liittyvät logistiset palvelut parantuvat ja tulevat yleisesti tunnetuiksi. Venäjän lentokuljetuksia palvelevan logistiikan ei uskota kehittyvän merkittävästi nykyisestä. Lastin suuryksiköityminen lisää Saksa Puola reitin mahdollisuutta, koska kasvavat virrat kannustavat suoran maakuljetusyhteyden ja erityisesti toimivan rautatieyhteyden kehittämiseen. Venäjän satamien osuus omista virroista kasvaa, kun tällä hetkellä suunnitteilla olevat konttisatamainvestoinnit ovat käytössä.

6 73 Suomen asemassa ei tapahdu olennaista muutosta, koska Saksa-Puola -reitti ei merkittävästi kilpaile Suomen reitin kanssa. Aasian ja EU:n välisissä kuljetuksissa lastin suuryksiköityminen lisää erityisesti Trans-Siperian radan osuutta, kun radan nopeuteen perustuvaa kilpailukykyä voidaan hyödyntää entistä paremmin. Tietyissä tuotteissa Trans-Siperian rata kilpailee jopa lentokuljetusten kanssa. Energiakriisistä johtuva polttoaineen hinnan nousu vähentää ratkaisevasti lentokuljetuksia (vaikutus EU:n ja Aasian välisissä kuljetuksissa) ja maakuljetuksia (EU:n ja Venäjän välisissä kuljetuksissa). Venäjän satamien osuus Euroopan kuljetuksissa kasvaa, kun maakuljetusosuus halutaan pitää mahdollisimman lyhyenä kuljetusketjussa. Energiakriisillä on globalisaatiota ja kuljetusten absoluuttista kasvua hidastava vaikutus. Ympäristöarvojen korostuminen vähentää öljykuljetusten osuutta Itämeren kokonaismerikuljetuksista. Öljykuljetukset siirtyvät Venäjän Itämeren-satamista ja Baltian satamista Murmanskin satamaan ja putkikuljetuksiin, jolloin esimerkiksi Suomenlahden tiiviistä henkilöliikenteestä aiheutuvat suuronnettomuusriskit voidaan välttää. Saksa Puola reitin rautatieyhteyden kehittäminen parantaa ko. reitin ympäristökilpailukykyä. EU:n ja Aasian välisissä kuljetuksissa ympäristöarvojen korostuminen vähentää erityisesti lentokuljetuksia ja lisää valtamerikuljetuksia. Ympäristöarvot lisäävät antiglobalisaatiota eli kuljetussuoritetta pyritään kokonaisuudessaan vähentämään. Tuotanto- ja kuljetuskustannusten erojen tasaantuminen Venäjän ja muun Euroopan välillä siirtää globalisaation painopisteen Euroopan ulkopuolelle (esimerkiksi Kaukoitään tai Etelä-Amerikkaan). Venäjän alhainen kustannustaso houkuttelee tuotantoyrityksiä vain seuraavan kymmenen vuoden aikana, jonka jälkeen Venäjän talouskasvu nostaa kustannustason lähelle Euroopan länsiosan tasoa. Trans-Siperian radan hintakilpailukyky heikkenee ja valtameri- ja lentokuljetusten osuus Aasian kuljetuksissa kasvaa. Toimenpiteiden eli lähinnä infrastruktuuri-investointien vaikutus eri kuljetusreittien osuuteen on toimintaympäristön muutoksia yksiselitteisempi. Selvimmin reittien osuuksiin vaikuttaa Venäjän satamakapasiteetin kasvu, joka vähentää Baltian ja Suomen satamien osuutta. Korridori 2:n ja erityisesti Brestin tekninen ja toiminnallinen kehittäminen pystyvät nostamaan Saksa Puola reitin ajallisesti selkeästi nopeammaksi kuljetusyhteydeksi EU:n ja Venäjän välillä. Trans- Siperian radan kehittämishankkeet lisäävät paitsi radan osuutta Aasiankuljetuksissa myös Suomen reitin osuutta EU:n ja Venäjän välisissä kuljetuksissa. Suomi on ollut aktiivisesti mukana Trans-Siperian liikenteen kehittämisessä, joten sillä on etulyöntiasema radan hyödyntämisessä.

7 74 Investointien rahoitusmahdollisuudet ovat ratkaiseva kilpailutekijä. Infrastruktuuri voi kehittyä nopeastikin, kun rahoitusedellytykset ovat olemassa. Venäjän kohdalla kysymys on myös ulkomaisen rahoituksen saamisesta hankkeisiin. Rahoitusmahdollisuuksien osalta reitit poikkeavat toisistaan. Saksa-Puola reitti neljän maan reittinä on ongelmallinen verrattuna Suomen satamien reittiin. Käytäntö on jo osoittanut, että Venäjä voi ulkomaisen rahoituksen turvin kehittää omaa satamakapasiteettiaan hyvin nopeasti. Kaukoidässä EU:n kannalta merkittäviä hankkeita ovat Kaakkois-Kiinan ratayhteyden muodostaminen sekä pidemmällä aikajaksolla mahdollisen Etelä- Korean ratayhteyden rakentaminen. Kummatkin hankkeet lisäävät merkittävästi Trans-Siperian radan vaikutusaluetta. Kuten jo edellä mainittiin, Suomi hyötyy kummastakin hankkeesta myös EU:n ja Venäjän välisissä kuljetuksissa. Suomen reitin kannalta merkittäviä ovat myös kaikki Korridori 9A:han liittyvät kehityshankkeet, mitkä lisäävät Suomen reitin nopeutta. Tärkeimpiä kilpailukykyyn liittyviä hankkeita ovat mm. Lahti Kerava oikorata, Lahti Luumäki Vainikkala rataosuuden sekä E18-tien kehittäminen ja rajamuodollisuuksien vähentäminen. Vertailutaulukkoa on edellä tarkasteltu vaakariveittäin. Sitä voidaan tarkastella myös pystyriveittäin eli reiteittäin. Samalla on huomattava, että osa esitetyistä toimintaympäristön muutoksista tapahtuu todennäköisesti samanaikaisesti. Voidaan helposti muodostaa kasvuskenaario, missä maailmankauppa vapautuu, globalisaatio voimistuu, EU Venäjä -suhteet kehittyvät myönteisesti kasvattaen EU:n ja Venäjän välistä kauppaa ja asettaen kaikki kuljetusreitit tasaarvoiseen asemaan, missä ne kilpailevat omilla luontaisilla vahvuuksillaan. Tähän skenaarioon kuuluu osana myös ympäristöarvojen korostuminen ja energiakriisi, jollainen voi tarkasteluajanjaksona syntyä. Nämä tekijät hillitsevät skenaarion toteutumisen nopeutta. Toinen äärivaihtoehto on edellisen vastakohta. Reittien väliset suhteelliset muutokset ovat kummassakin em. skenaariossa kokonaisuudessaan pienet, joskin absoluuttisten tavaramäärien erot ovat huomattavat. Suomen reitin kilpailukykyä vahvistaa ympäristöasioiden korostuminen (toteutunee kummassakin skenaariossa) ja Venäjän kaupan niin nopea kasvu, että tavara virtaa kapasiteettipulan johdosta Suomen kautta. Uhkana on logistiikan nopea kehitys Venäjällä ja Baltiassa ja Venäjän omia satamia suosiva politiikka. Voittajia kasvuskenaariossa olisivat Saksa-Puola-reitti ja Trans-Siperian rata, joilla kummallakin on hyödyntämättömiä luontaisia edellytyksiä kasvattaa osuuttaan. Trans-Siperian radan hyötyjä tavoittelevat lisäksi kaikki tarkastellut EU:n ja Venäjän väliset yhteydet.

8 Esimerkkitarkastelut eri tekijöiden vaikutuksista reittien kilpailukykyyn Yksikköhinnat ja kuljetusajat Suomen reitin ja Pietarin reitin kautta Keski-Euroopan ja Moskovan välisissä kuljetuksissa ovat lähes yhtä suuret. Suomen reitin kilpailukyky perustuu kuljetusten nopeuteen ja joustavuuteen. Arvokkaiden tai herkästi pilaantuvien tuotteiden kuljetuksissa Suomen reitti palvelee hyvin aina Moskovaan asti suuntautuvia kuljetuksia. Baltian satamien reitin kokonaiskuljetusaika on hieman edellisiä pitempi johtuen satamien odotusajoista. Kuljetusten yksikköhinta on arvokkaiden tuotteiden osalta edellisiä reittejä kalliimpi, mutta raaka-aineiden ja metallituotteiden osalta näitä edullisempi. Jos palvelutaso Saksa Puola -reitillä olennaisesti paranisi, siirtyisi arvotavarakuljetuksia lähinnä Baltian satamien reitiltä Saksa Puola -reitille. Parannettuna tämä reitti olisi hyvin kilpailukykyinen yhteys kallisarvoisille tuotteille EU:n ja Moskovan välillä. Reitin kokonaistavaramäärä voisi hyvin kasvaa 2,0-2,5 -kertaiseksi nykyisiin määriin verrattuna. Saksa Puola -reitin vaikutusalue laajenisi Puolan keski- ja eteläosiin, Saksan itä- ja eteläosiin sekä Etelä-Euroopan maihin. Muualle Länsi- Eurooppaan Moskovan kuljetukset kannattaisi edelleen hoitaa Itämeren satamien kautta, koska pitkillä kuljetusmatkoilla merikuljetusten edullisuus vaikuttaa selvemmin. Kuljetusreittien kilpailukykyvertailua syvennettiin esimerkkitarkasteluilla, joissa tutkittiin: mitä vaikutusta Saksan ja Puolan reitin palvelutason tehostamisella olisi eri reittien kokonaiskuljetusmääriin miten reittien yksikköhinnat eroavat toisistaan miten reittien kuljetusajat eroavat toisistaan miten Saksa Puola -reitin palvelutason tehostaminen vaikuttaa eri reittien vaikutusalueisiin Tarkastelut toteutettiin Frisbee-mallilla, joka on kuvattu tarkemmin raportin liitteessä. Palvelutason parantamisen vaikutukset reittien kuljetusmääriin Saksa Puola -reitin palvelutason tehostamisen vaikutukset muiden reittien kuljetusmääriin (suhteelliset muutokset) on esitetty kuviossa 5.1.

9 76 % 5,0 0,0 Suomen reitti Venäjän Itämeren satamien reitti Baltian satamien reitti -5,0-10,0 Saksan ja Puolan reitti, A Saksan ja Puolan reitti, B Kuvio 5.1. Reittien kuljetusmäärien väheneminen Saksa Puola -reitin palvelutason tehostamisen vaikutuksesta. (Saksa Puola -reitillä yksikköhinnat välillä Moskova - Puolan raja A: EU:n tasolla B: Venäjän tasolla) Muutokset Suomen reitillä olisivat suhteellisen pienet, kokonaistavaramäärät Suomen ja Venäjän rajalla vähenisivät 1 2 % nykyisestä tasosta. Suomen transitoliikenteessä tämä merkitsisi noin 0,2 0,4 miljoonan tonnin vähennystä. Baltian satamien kautta kuljetetut tavaramäärät vähenisivät keskimäärin 6 8 % ja Venäjän Itämeren satamien liikennemäärät vastaavasti 1 5 %. Palvelutason tehostamisen vaikutuksesta Saksa Puola -reitin kuljetusmäärät kasvaisivat hieman yli kaksinkertaisiksi. Potentiaalisia tälle reitille siirtyviä kuljetuksia olisivat muut kuin ns. bulk-kuljetukset. Venäjän Itämeren ja Baltian satamien kautta kuljetettiin vuonna 2003 yhteensä noin 210 miljoonaa tonnia. Tästä määrästä muita kuin bulk-kuljetuksia oli noin 55 miljoonaa tonnia. Reittien yksikköhintojen vertailu Kuviossa 5.2 on esitetty reittien yksikköhintaindeksit kolmen eri tuoteryhmän osalta. Suomen reitin (nykyistä) yksikköhintaa on merkitty kaikkien tuoteryhmien osalta 100:lla. Suomen reitin (nykyiset) yksikköhinnat ovat samansuuruisia Pietarin reitin kanssa kaikkien kolmen tuoteryhmän osalta. Baltian reitti on edellisiä edullisempi metallituotteiden ja raaka-aineiden kuljetuksissa, mutta kalliiden tuotteiden osalta se on selvästi kalliimpi. Tehostettu Suomen reitti (väylämaksualennus 50 % ja rautateillä Venäjän hinnat Kotkan satamaan asti) olisi hyvin kilpailukykyinen muiden kuin Saksa Puolan B-reitin kanssa Saksan keskiosan ja Moskovan välisillä kuljetuksilla. Suomen reitin kilpailukyky perustuu kuljetusten nopeuteen ja joustavuuteen. Arvokkaiden tai herkästi pilaantuvien tuotteiden kuljetuksissa Suomen reitti palvelee hyvin myös Moskovaan asti suuntautuvia kuljetuksia.

10 77 indeksi Suomen reitti, nykyinen Suomen reitti, väylämaksualennus 50% + Venäjän hinnatkotkaan Pietarin reitti Baltian satamien reitti Saksa - Puola -reitti, A Saksa - Puola -reitti, B metallituotteet kalliit tuotteet raaka-aineet Kuvio 5.2. Kuljetusreittien yksikköhintaindeksit kolmelle eri tuoteryhmälle välillä Saksan keskiosa Moskova. Suomen reitin (nykytilanne) yksikköhintaa on merkitty kaikkien tuoteryhmien osalta 100:lla. (Saksan ja Puolan reitillä yksikköhinnat välillä Moskova Puolan raja A: EU:n tasolla B: Venäjän tasolla) Saksa Puola -reitin kilpailukyky riippuu paljon siitä, mitä yksikköhintoja reitillä sovelletaan: Jos kuljetukset tapahtuvat EU:n hinnoilla, on reitti kalliimpi kuin muut reitit metallituotteiden ja raaka-aineiden osalta. Kalliiden tuotteiden osalta reitti on suunnilleen yhtä kallis kuin esimerkiksi Suomen reitti. Jos kuljetukset voidaan toteuttaa Moskovasta Puolan rajalle ns. venäläisillä hinnoilla, on reitti selvästi muita edullisempi kaikkien tuoteryhmien osalta On huomattava, että arvokkaiden tuotteiden osalta kuljetusreittien yksikköhinnat ovat 6 10 kertaa korkeammat kuin raaka-aineiden tai metallituotteiden yksikköhinnat vastaaville reiteille. Reittien kuljetusaikojen vertailu Kuviossa 5.3 on esitetty reittien kokonaiskuljetusajat välillä Saksan keskiosa ja Moskova. Kokonaisaika muodostuu kuljetusnopeudesta eri kuljetustavoilla ja käsittelyajoista terminaaleissa (satamat ja rajanylityspaikat). Suomen ja Pietarin reiteillä kuljetusajat ovat suunnilleen yhtä pitkät. Baltian satamien reiteillä kokonaiskuljetusajat ovat nykyisin keskimäärin 10 % pidemmät kuin Suomen ja Pietarin reiteillä. Tähän vaikuttaa mm. se, että Baltian satamissa on keskimäärin huonompi laivalinjatarjonta (pidemmät odotusajat) kuin esimerkiksi Suomen satamilla.

11 78 indeksi Suomen reitti Pietarin reitti Baltian satamien reitti Saksa - Puola -reitti, nykyinen Saksa - Puola - reitti, EU:n rajaviiveet Kuvio 5.3. Kuljetusreittien kuljetusajat Saksan keskiosan ja Moskovan välisissä kuljetuksissa. Suomen reitin kuljetusaikaa on merkitty 100:lla. Saksa Puola -reitillä nykyiset kuljetusajat ovat muita reittejä pidemmät. Jos rajamuodollisuudet ja kuljetusnopeudet tällä reitillä olisivat samaa tasoa kuin EU:n alueella keskimäärin, olisi tämä reitti selvästi nopein Saksan ja Moskovan välisillä kuljetuksilla. Tällä reitillä ei ole satamakäsittelyjä kuten muilla reiteillä, vaan kuljetus koostuu pelkästään maakuljetuksesta. Reittien vaikutusalueet Tässä osassa mallilla tutkittiin miten reittien vaikutusalueet muuttuisivat, jos Saksa Puola -reitillä palvelutaso oleellisesti paranisi (kuviot 5.4 ja 5.5). Venäjällä tavaroiden lähtö-/määränpääalueeksi valittiin Moskovan seutu. Yksityiskohtaisempia tulostekuvia on esitetty liiteosassa. Moskovan ja EU:n väliset kuljetukset tapahtuvat nykyisin lähes yksinomaan Venäjän Itämeren satamien, Baltian satamien ja Suomen satamien kautta Palvelutason tehostamisen jälkeen Saksa Puola -reitin vaikutusalue laajenisi nykytilasta (kuvioiden punainen palkki) Puolan keski- ja eteläosiin, Saksan itäosiin sekä Etelä-Euroopan maihin (vihreä palkki) Muualle Länsi-Eurooppaan Moskovan kuljetukset kannattaisi edelleen hoitaa Itämeren kautta. Pitkillä kuljetusmatkoilla merikuljetus tulee edullisemmaksi. Suomen reitin kautta kannattaa kuljettaa jatkossakin Moskovan tavaroita, vaikka palvelutaso paranisi oleellisesti Saksa Puola -reitillä. Suomen reitin vahvuuksia ovat hyvä laivalinjatarjonta ja nopea satamakäsittely, joiden merkitys korostuu arvokkaiden tuotteiden kuljetuksissa. Metallituotteiden kuljetuksissa Baltian satamien rooli säilyy vahvana, koska suoremman maakuljetusreitin tarjoama aikaetu ei ole niin merkitsevä kuin arvokkaiden tuotteiden kuljetuksissa. Arvotavarakuljetuksia puolestaan siirtyy Baltian satamien reitiltä Saksa Puola reitille. Kallisarvoisille tuotteille (kuten toimistokoneet, atk-, puhelin, radio- ja TVlaitteet) parannettu Saksa Puola -reitti olisi hyvin kilpailukykyinen yhteys EU:n ja Moskovan välillä

12 79 Nykytila Parannettu palvelutaso Saksan ja Puolan reitillä Oslo Helsinki Tukholma Pietari Tallinna Riika Kööpenhamina Vilna Minsk Lontoo Amsterdam Berliini Varsova Bryssel Kiev Praha Pariisi Bern Wien Budapest Bukarest Moskova Rooma Sofia Ankara Kuvio 5.4. Metallituotteiden kuljetusreitit Moskovan ja EU:n välillä: vaikutusalueiden muutos Saksa-Puola-reitin palvelutason olennaisesti parantuessa. Reitille oletettiin rakennetuksi moottoritietasoinen yhteys ja suorat yksikköjunayhteydet Moskovasta Berliiniin. Rajaviiveet oletettiin samoiksi kuin EU:n alueella yleensä eli 2-5 tuntia.

13 80 Nykytila Parannettu palvelutaso Saksan ja Puolan reitillä Lontoo Pariisi Amsterdam Bryssel Kööpenhamina Bern Oslo Berliini Tukholma Praha Wien Budapest Helsinki Varsova Tallinna Vilna Riika Pietari Minsk Bukarest Kiev Moskova Rooma Sofia Ankara Kuvio 5.5. Kalliiden tuotteiden kuljetusreitit Moskovan ja EU:n välillä: vaikutusalueiden muutos Saksa-Puola-reitin palvelutason olennaisesti parantuessa. Reitille oletettiin rakennetuksi moottoritietasoinen yhteys ja suorat yksikköjunayhteydet Moskovasta Berliiniin. Rajaviiveet oletettiin samoiksi kuin EU:n alueella yleensä eli 2-5 tuntia.

14 81 6 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ SUOMEN SATAMIEN REITIN KANNALTA Aasian talouksien voimakas kehitys ja Venäjän talouskasvun jatkuminen synnyttävät merkittäviä uusia kuljetustarpeita toisaalta EU:n ja Aasian ja toisaalta EU:n ja Venäjän välille. Osa näistä kuljetuksista kulkee Suomen kautta. Lisäksi Suomen ja Venäjän välisen tuonnin ja viennin arvioidaan kolminkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä, kun energiatuotteita ei oteta huomioon. Näihin muutoksiin liittyy mahdollisuuksia, joita Suomen elinkeinoelämä ja erityisesti kuljetuselinkeino voivat käyttää hyväkseen. Mahdollisuuksia on tie-, rautatie-, meri- ja lentokuljetusten ja niihin liittyvien logistiikkatoimintojen alueilla. EU:n ja Suomen vientiä Venäjälle, tuontia Venäjältä ja Suomen reitin asemaa ja markkinaosuutta EU:n ja Venäjän välisissä sekä toisaalta EU:n ja Aasian välisissä kuljetuksissa voidaan vahvistaa ainakin seuraavin tavoin: Lisäarvologistiikan palveluihin panostaminen. Tätä tukevat Suomen reitin nopeus, luotettavuus ja Venäjän markkinoiden läheisyys, mikä mahdollistaa jakeluliikennetyyppisen toiminnan Suomesta käsin Pietarin ja Moskovan talousalueille. Kehittämishankkeiden käynnistäminen ja tukeminen Suomessa, Venäjällä ja Aasiassa Suomen reittiin liittyvien pullonkaulojen poistamiseksi. Erityisen tärkeitä ovat tie- ja ratahankkeet Suomessa, korridori 9:n (Helsinki Pietari Moskova) tie ja ratayhteyksien kehittäminen ja Trans- Siperian rata. Suomen tie- ja ratahankkeet liittyvät E18-tiehen ja tarvittaviin radanparannustöihin Lahden ja Vainikkalan välillä. Trans-Siperian rata on tärkeä Suomen viennin ja tuonnin kannalta ja samalla kilpailukykyinen reitti Kauko-Idän ja EU:n välilllä. Suomella on edellytyksiä toimia radan jatkeen logistisena keskuksena. On EU:n ja Suomen etujen mukaista tukea Trans-Siperian radan ja sen aasialaisten jatkeiden sekä radan liikenteeseen liittyvien logististen ja hallinnollisten toimintojen kehittämistä. Euroopan ja Aasian välisiin lentorahtikuljetuksin odotetaan erityisen suurta kasvua. Suomen reitti sijaitsee maantieteellisesti edullisesti ja Keski-Euroopan kenttiä haittaa niiden ruuhkaisuus, joten toimivan logistiikkaketjun aikaansaamiseen Suomen kautta on hyviä edellytyksiä. Toimivan infrastruktuurin lisäksi tarvitaan toimivia kuljetusten tuki- ja hallintojärjestelmiä. Näiden aikaansaamiseksi tarvitaan suhteiden kehittämistä viranomaisiin ja logistiikkaketjujen yksityisiin toimijoihin niin Euroopassa, Venäjällä kuin Aasiassakin. Erityisen tärkeätä on rajamuodollisuuksien nopeuttaminen. Myös ympäristökysymysten hallinta voi tuottaa kilpailukykyä. Hintakilpailukyvyn ylläpitäminen edellyttää toimintojen jatkuvaa tehostamista, mutta myös oikein suunniteltua viranomaisten tariffipolitiikkaa.

15 82

16 83 KIRJALLISUUSLUETTELO ACI (2004). ACI cargo traffic reports Cargo Traffic 2003 Final. Saatavilla internetissä: Viitattu: Boeing (2004). World Overview and Forecast. Saatavilla internetissä: Viitattu Cargo Turnover in the Baltic Ports January December, International Journal Transit. 1/2004. Tallinn. Saatavilla internetissä: Carruthers, R. et al. (2003). Trade and Logistics: An East Asian Perspective. Teoksessa: World Bank (ed.): East Asia Integrates. Saatavilla internetissä: +5.pdf. Viitattu: CCTST (2004). The International Coordinating Council on Transsiberian Transportation. Brochure. Moscow. Community guidelines for the development of the trans-european transport network, proposal for a decision of the European Parliament and the Council, Brussels De Palacio. L. (2003). EU Transport Policy: towards global growth and sustainable mobility. Speech by transport commissioner Loyola de Palacio in St. Petersburg, September 11, Directorate General Energy and Transport (2004). Wider Europe for Transport. Reflection note of Directorate General Energy and Transport, Santiago de Compostela, June 8, Estonian Ministry of Economic Affairs and Communications and The World Bank (2004). Transport Sector Restructuring in the Baltic States Toward EU Accession. Proceedings of the 2 nd Seminar held in Parnu on November 24 25, EUROPA Enlargement: Weekly Newsletters European Commission (2001). White paper on Transport: European Transport Policy for 2010: Time to decide. European Commission (2003a). EU Energy and Transport in Figures Statistical Yearbook Luxembourg: Office for Official Publications of the European Communities.

17 84 European Commission (2003b). European Energy and Transport Trends to Saatavilla internetissä: figures/trends_2030/index_en.htm. Viitattu European Commission (2003c). EU Crude oil imports, volumes & prices. European Commission (2003d). Wider Europe Neighbourhood: A New Framework for Relations with our Eastern and Southern Neighbours, Communication from the Commission, Brussels, European Commission (2003e). Enlargement of the trans-european transport network. Commission Press release, October 1, European Commission. Wider Europe: Commission to strengthen cross-border cooperation with new neighbours. Press Release. European Parliament - Directorate-General for Research. (2001). Meeting Demand for Sustainable Transport and Transport Infrastructure in the Enlarged European Union. Working paper for the STOA Unit. Brussels. Eurostat. European Statistical Data Support (ESDS) tietopalvelu. Saatavilla internetissä: &_dad=portal&_schema=portal Foundation of Federal and Regional Programs (2003). MTK North - South. International Transport Corridor North South. Esite. Saatavilla internetissä: GAIA Suuri maailmankartasto (2004). Helsinki: Weiling+Göös. Goldman&Sachs (2003). Dreaming with BRICs: The Path to Global Economics Paper No: 99. High Level Group (2004). Extension of the Major Transport Axes to the Neighbouring Countries and Regions. EU working document, October International Railway Journal. 06/2004. Klaipeda State Seaport (1998). Klaipeda Container Terminal. Esite. Laaksonen, P. et al. (2004). Logistiikan tulevaisuus Itämeren alueella. Yhteenveto asiantuntijoiden kirjoituksista ja keskustelutilaisuudesta TE- DIM-sihteeristö. Latvian Road Administration (2004). Yearbook of the Latvian Road Administration Riga.

18 85 LT-Konsultit et al. (2004). ELOG EU RUS Logistisen informaation kehitystarpeet Venäjän ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisessä tavaraliikenteessä. TEDIM Publications: Helsinki. Maailmanpankki (2004). World Development Indicators Database. September Maddison, A. (2003). The World Economy: Historical Statistics. Development Centre Studies. OECD, Paris Manunen, O. et al. (1999). Aasian viennin logistiikka. Tutkimusraportti 516/1999. VTT Yhdyskuntatekniikka. MAP Kaliningrad. Information Brochure Kaliningrad. Maritime business of Latvia (1996). Esite. Riga. Ministry of Transport of Lithuania. Lithuania: A Transit Country. Esite. Vilnius. MPS (1998). Russian Railways Inclusive Transportation Corridors. Brochure. Moscow. OECD (2004). Monthly Statistics of International Trade. Volume 2004/7 July. PCA-sopimus EU:n ja Venäjän välillä Port Authority. Port of Tallinn. Esite. Tallinn Port of Tallinn. Port Rules. Valid from Tallinn. Research and Design Institute of Regional Development and Transportation (2003). Pan-European Transport Corridor IXA. Modeling Freight Transport. Phase II. Sankt-Petersburg. Ringborg, W. (2004). Trade and transport in Northern Europe Renaissance for River Sea Shipping?. Baltic Shipping Days Effects of the European Extension. Sundsvall Ryan, N. K. (1998). The future of maritime facility designs and operations. Proceedings of the 1998 Winter Simulation Conference. RZD. Presentation Russian Railways AO. Moscow SVULO (2004). Suomen ja Venäjän välinen kumppanuus. Julkaisematon raporttiluonnos. TEN-STAC (2003). Scenarios, Traffic Forecasts and Analysis of Corridors on the Trans-European Network. Description of the Base Year 2000 and Interim

19 86 Forecasts D1+ Deliverable Corrigendum. Saatavilla internetissä: Viitattu: Tilastokeskus (2003). Suomen tilastollinen vuosikirja Gummerus Kirjapaino Oy: Jyväskylä. TINA (2002). Transport Strategies. Status of the Pan-European Transport Corridors and Transport Areas. Development and Activities in 2000 and Final report. Vienna TIS. Trans-Siberian Intermodal Service. Brochure. Moscow. Saatavilla internetissä: Transit Business Information. Transit business of Latvia `98. Riga. Saatvilla internetissä: Transport Infrastructure Development for a Wider Europe. Seminar, Paris, November 2003 Tähismaa, I (2004). Information concerning construction of Port of Sillamäe. Äripäev. 25/10/2004. UNCTAD (2003). Review of Maritime Transport, Annexes. UNESCAP (2001). Report on the policy-level expert group meeting of the road networks connecting China, Kazakhstan, Mongolia, the Russian Federation and the Korean Peninsula. UN Economic and Social Commission for Asia and the Pacific, Bangkok. United Nations (2001). Review of Developments in Transport and Communications in the ESCAP Region Saatavilla internetissä: Viitattu United Nations (2003). Review of Developments in Transport in the ESCAP Region Saatavilla internetissä: detail.asp?id=972. Viitattu Venäjän Federaation liikennestrategialuonnos (versiot talvi 2003 sekä kevät 2004) Venäjän Federaation tullikomitea (2004). Tullitilastot Osa I ja II. Tullikomitean julkaisu. Moskova. VR Cargo. Liikennetilastot. YK (2004). World Population Prospects: The 2002 Revision and World Urbanization. Saatavilla internetissä: Viitattu: Haastattelu: Mahlin, E., Giprotranstein. Moskova

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009 TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Liite 8 FRISBEE-mallinnus. Yleistä

Liite 8 FRISBEE-mallinnus. Yleistä 104 Liite 8 FRISBEE-mallinnus Yleistä Frisbee-projektin tarkoituksena oli tuottaa olevaa tietoaineistoa käyttäen ja sitä täydentäen strategisen tason tavaraliikenteen ja logistiikan tietojärjestelmä, jota

Lisätiedot

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista Kuljetusselvityksen tausta ja tavoitteet Osa EU:n Itämeri-ohjelmasta rahoitettua Midnordic Green Transport Corridor

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI -

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - Kymenlaakson kauppakamari / logistiikkapäivä 24.5.2010 Toimitusjohtaja Markku Mylly Suomen Satamaliitto Kurssi kohti tulevaa Mitä

Lisätiedot

Rail Baltic and the North Sea Baltic Corridor background and the Finnish perspective

Rail Baltic and the North Sea Baltic Corridor background and the Finnish perspective Rail Baltic and the North Sea Baltic Corridor background and the Finnish perspective Olli Keinänen, chief adviser Helsinki-Uusimaa Regional Council May 18th, 2015 content 1. Rail Baltic confirmed, but

Lisätiedot

WP3: Tutkimus kuivasatamakonseptista

WP3: Tutkimus kuivasatamakonseptista WP3: Tutkimus kuivasatamakonseptista Ville Henttu Työryhmä: Ville Henttu, Lauri Lättilä, Juha Saranen, Olli-Pekka Hilmola Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kouvolan yksikkö Prikaatintie 9, FIN-45100

Lisätiedot

"Sähköä ilmassa: Miten öljyriippumaton kuivasatamaverkosto rakentuisi Suomeen?"

Sähköä ilmassa: Miten öljyriippumaton kuivasatamaverkosto rakentuisi Suomeen? E-mail: olli-pekka.hilmola@lut.fi "Sähköä ilmassa: Miten öljyriippumaton kuivasatamaverkosto rakentuisi Suomeen?" Prof. Olli-Pekka Hilmola Lappeenranta University of Technology, Kouvola Unit Prikaatintie

Lisätiedot

Belt and Road Initiative (OBOR)

Belt and Road Initiative (OBOR) Belt and Road Initiative (OBOR) Enright, Scott & Associates on tehnyt selvityksen aiheesta Tekesille ja tämän esityksen materiaali perustuu suurelta osin Michael Enrightin taustamateriaaliin. 26.1.2016

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Suomi Venäjä liikenne

Suomi Venäjä liikenne Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla

Lisätiedot

Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology

Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology 1 Finland as a part of the World Kuva: NASA Globalisation and the structural change of trade

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan?

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka - tutkimuskeskus 161008 0/20 Mihin merenkulkuosaamista

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

KYMENLAAKSO- FINLAND S LOGISTICS CENTRE- REGION OF OPPORTUNITIES Kai Holmberg, NELI-North European Logistics Institute RIGA 20.04.

KYMENLAAKSO- FINLAND S LOGISTICS CENTRE- REGION OF OPPORTUNITIES Kai Holmberg, NELI-North European Logistics Institute RIGA 20.04. KYMENLAAKSO- FINLAND S LOGISTICS CENTRE- REGION OF OPPORTUNITIES Kai Holmberg, NELI-North European Logistics Institute RIGA 20.04.2010 20.7.2012 Finland Land of A Thousand Lakes 187,888 lakes 5,100 rapids

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

ICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX

ICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC Open Market Index 2013 Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC OPEN MARKET INDEX INTRO ICC OPEN MARKET INDEX 2013 Tausta Talouden taantumassa yrityselämässä koettiin huolta markkinoilla

Lisätiedot

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1 Bench-hanke Slide 1 Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010 BENCH perustiedot Bench-projektin koko nimi on Beneficial Business Contacts between the Central Baltic Region and China. Perustietoja: Slide 2 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Asiakkuuspäällikkö Outi Nietola, Liikennevirasto 26.3.2015 Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

EU:n ja Venäjän välisten liikenneyhteyksien nykytila ja kehitysnäkymät

EU:n ja Venäjän välisten liikenneyhteyksien nykytila ja kehitysnäkymät LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 4/2005 Liikenne EU:n ja Venäjän välisten liikenneyhteyksien nykytila ja kehitysnäkymät Liikenne- ja viestintäministeriö Helsinki, 2005 KUVAILULEHTI Julkaisun

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2011. 278/2011 Ulkoasiainministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2011. 278/2011 Ulkoasiainministeriön asetus SUOMN SÄÄDÖSKOKOLMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2011 Ulkoasiainministeriön asetus ulkomaanedustuksen korvauksista annetun ulkoasiainministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät Jari Gröhn Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset puristavat Julkinen talous on tiukkaa Innovaatiot

Lisätiedot

Venäjän ja Suomen välinen liikenne 2020 ja 2030. Tapani Särkkä, SITO Oy

Venäjän ja Suomen välinen liikenne 2020 ja 2030. Tapani Särkkä, SITO Oy Venäjän ja Suomen välinen liikenne 2020 ja 2030 Tapani Särkkä, SITO Oy KOUVOLA 29.01.2013 2 Tekijät Tilaaja Suomen liikenne- ja viestintäministeriö Rahoitus Suomen ulkoministeriö Tekijäkonsortio: - VTT

Lisätiedot

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014 Suomi ja Rail Baltica Juhani Tervala, 4.12.2014 pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne), TEN-EN (energia) sekä TEN-TELE (tietoliikenne).

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti

Lisätiedot

Maantieselvitys 16.8.2010

Maantieselvitys 16.8.2010 Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi

Lisätiedot

KUINKA TALOUSKRIISI NÄKYY ITÄMEREN MERIKULJETUKSISSA

KUINKA TALOUSKRIISI NÄKYY ITÄMEREN MERIKULJETUKSISSA KUINKA TALOUSKRIISI NÄKYY ITÄMEREN MERIKULJETUKSISSA Antti Saurama Itämeri-foorumi, Turku, 15.5.2009 0 Esityksen sisältö Itämeren merikuljetukset ja kehityskuva Talouskriisi merellä Suomen tilanne 1 ITÄMEREN

Lisätiedot

Logistisen toimintaympäristön ja meriliikenteen näkymiä Itämeren alueella

Logistisen toimintaympäristön ja meriliikenteen näkymiä Itämeren alueella Logistisen toimintaympäristön ja meriliikenteen näkymiä Itämeren alueella Itämeri-foorumi 2012 Sakari Kajander Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus 1 Alustuksen sisältö Yleiskuva Itämeren merikuljetusten

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15 Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopiston

Lisätiedot

reitin kansainvälisen kehittämisyhteistyön vaikeus

reitin kansainvälisen kehittämisyhteistyön vaikeus 51 4 EU:N JA VENÄJÄN VÄLISET PÄÄKULJETUSREITIT Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjän käyttöön jäivät Itämerellä Suomenlahden pohjukan ja Kaliningradin satamat. Suomenlahden itäosan ongelmana on vaikeat

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

ELIAS- Elinvoimaa asemanseuduille

ELIAS- Elinvoimaa asemanseuduille ELIAS- Elinvoimaa asemanseuduille Helsingin seudulla ja Uudellamaalla Asemanseudut kaupunkien kasvun moottoreina 19.5.2016 Projektipäällikkö Pia Tynys, HSY Lähtökohtana seudun hiilineutraaliustavoite Liikenne

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013. 168/2013 Ulkoasiainministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013. 168/2013 Ulkoasiainministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ulkoasiainministeriön asetus ulkomaanedustuksen korvauksista annetun ulkoasiainministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari LIIKENTEEN JA LIIKKUMISEN SUURI MERKITYS IHMISET, INNOVAATI0T,

Lisätiedot

JÄÄMEREN RAUTATIE ROVANIEMI-KIRKKONIEMI WWW.ARCTICCORRIDOR.FI

JÄÄMEREN RAUTATIE ROVANIEMI-KIRKKONIEMI WWW.ARCTICCORRIDOR.FI JÄÄMEREN RAUTATIE ROVANIEMI-KIRKKONIEMI WWW.ARCTICCORRIDOR.FI KILPAILUKYKYÄ INVESTOIJILLE JA YRITYKSILLE Jäämeren rautatie parantaa yrityten ja invetoijien toimintamahdolliuukia arktiella alueella. Uuia

Lisätiedot

Helsingin Satama Suomen ulkomaankaupan pääsatama

Helsingin Satama Suomen ulkomaankaupan pääsatama Helsingin Satama Suomen ulkomaankaupan pääsatama 2013 Tavaraliikenne 10,5 milj. tonnia Kappaletavara 9,6 milj. tonnia markkinaosuus 25 % (määrä) markkinaosuus 40 % (arvo) Matkustajaliikenne Linjaliikenne

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics

Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics 2012 Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics Lentomatkustajien yhteismäärä Finavian lentoasemilla oli 19 187 508 was the total number of passengers in Finavia airports Matkustajamäärät

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä elokuuta 2014. 693/2014 Ulkoasiainministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä elokuuta 2014. 693/2014 Ulkoasiainministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä elokuuta 2014 693/2014 Ulkoasiainministeriön asetus ulkomaanedustuksen korvauksista annetun ulkoasiainministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Taloudelliset ulkosuhteet Aasia maailmantaloudessa - merkitys Suomelle Kasvumarkkinat Toimintaympäristö ja kauppajärjestelmän

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras?

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Pekka Ylä-Anttila 20.1.2011 Maailman paras? Evaluation of the Finnish National Innovation System (syksy 2009) Suomessa on edelleen hyvä ja toimiva innovaatiojärjestelmä,

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

Teollisuuden kehitystä ennakoiva indikaattori* EU-maissa Industrial confidence indicator* for EU countries Saksa/Germany Ranska/France Iso-Britannia/UK Suomi/Finland Ruotsi/Sweden 25 2 15 1 5-5 -1-15 -2-25

Lisätiedot

Etelä-Suomen kehityskäytävät ja liikennejärjestelmän kehittämispolku. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 5. 6.

Etelä-Suomen kehityskäytävät ja liikennejärjestelmän kehittämispolku. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 5. 6. Etelä-Suomen kehityskäytävät ja liikennejärjestelmän kehittämispolku Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 5. 6. 2015 Helsingin seutu viiden kehityskäytävän risteyksessä Työmatkapendelöinti

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 2014. 158/2014 Ulkoasiainministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 2014. 158/2014 Ulkoasiainministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 2014 158/2014 Ulkoasiainministeriön asetus ulkomaanedustuksen korvauksista annetun ulkoasiainministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Finland/Europe. Helsinki. Metrex Partners. Helsinki Metropolitan Area - Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa

Finland/Europe. Helsinki. Metrex Partners. Helsinki Metropolitan Area - Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa Finland/Europe Metrex Partners Helsinki Helsinki Metropolitan Area SWEDEN Stockholm Area Baltic Sea FINLAND Helsinki Area Tallinn Area ESTONIA RUSSIA St. Petersburg Area Finland in Europe Regions By population

Lisätiedot

Logistiikkaratkaisut Venäjällä nyt ja tulevaisuudessa. Passion Logistics Oy

Logistiikkaratkaisut Venäjällä nyt ja tulevaisuudessa. Passion Logistics Oy Logistiikkaratkaisut Venäjällä nyt ja tulevaisuudessa Passion Logistics Oy Passion Logistics Yhtiö on perustettu kesäkuussa 2012, kaikilla omistajilla on pitkä tausta logistiikka-alalta Yli 30 vuoden kokemus

Lisätiedot

C Bukarest, Haag, Kiova, Ljubljana, Luxemburg, Minsk, Murmansk, Praha, Sofia, Varsova, Zagreb Abu Dhabi, Alger, Ankara, Ateena, Bangkok,

C Bukarest, Haag, Kiova, Ljubljana, Luxemburg, Minsk, Murmansk, Praha, Sofia, Varsova, Zagreb Abu Dhabi, Alger, Ankara, Ateena, Bangkok, 4 278/2011 Liite 6 Muuttokorvausmäärät ja muuttoreitit Muuttokorvaus muutto-oikeuden ja muuttoreitin mukaan: Muuttokorvaus reittiryhmittäin Muuttooikeus m 3 A 60-7 369 10 376 11 928 13 667 16 363 18 320

Lisätiedot

Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen

Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen Älyliikennettä maalle, merelle ja solmupisteisiin 26.3.2013 LVM, Helsinki Riitta Pöntynen SPC Finland Eurooppalainen liikenneverkko TEN-T

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

Kouvolan RailRoad -terminaali ja logistiikka-alue - nykytila ja kehityskuva

Kouvolan RailRoad -terminaali ja logistiikka-alue - nykytila ja kehityskuva Kymenlaakson liiton liikenneseminaari 26.3.2015 Kouvolan RailRoad -terminaali ja logistiikka-alue - nykytila ja kehityskuva Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki 26.3.2015 1 EU:n päätös ydinverkkokäytäviksi

Lisätiedot

SUOMEN TRANSITOLIIKENNE NYT JA TULEVAISUUDESSA

SUOMEN TRANSITOLIIKENNE NYT JA TULEVAISUUDESSA SUOMEN TRANSITOLIIKENNE NYT JA TULEVAISUUDESSA SPC Finlandin transitoselvitys Pekka Sundberg SPC Finland SPC Finlandin transitoselvitys Selvityksen tavoite Keinojen kartoittaminen Suomen reitin kilpailukyvyn

Lisätiedot

Paikalliskorotusten perusarvot toistaiseksi olevassa virkasuhteessa. Edustuston päällikkö (vaativuustasot 1-3) 36 950

Paikalliskorotusten perusarvot toistaiseksi olevassa virkasuhteessa. Edustuston päällikkö (vaativuustasot 1-3) 36 950 970 N:o 308 Liite 1 Paikalliskorotusten perusarvot toistaiseksi olevassa virkasuhteessa Virkanimike tai tehtävä Perusarvo euroa vuodessa Edustuston päällikkö (vaativuustasot 1-3) 36 950 Edustuston päällikkö

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014 Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 1 Maailman viljatase 2013/14 2010/11 2011/12 2012/13 2013/14* Milj. tonnia Tuotanto 1751 1851 1790 1946 Kulutus 1784 1855

Lisätiedot

Etelä-Suomen kehityskäytävät - kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmasta. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 10. 6.

Etelä-Suomen kehityskäytävät - kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmasta. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 10. 6. Etelä-Suomen kehityskäytävät - kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmasta Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 10. 6. 2015 Helsingin seutu viiden kehityskäytävän risteyksessä Työmatkapendelöinti

Lisätiedot

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista 17.06 2010 Tapani Oksanen, Indufor Oy Muutama sana Induforista Riippumaton metsäalan neuvonantajaorganisaatio,

Lisätiedot

3 EU:N, VENÄJÄN JA KAUKOIDÄN VÄLISET KULJETUKSET JA LIIKEN- NEYHTEYDET

3 EU:N, VENÄJÄN JA KAUKOIDÄN VÄLISET KULJETUKSET JA LIIKEN- NEYHTEYDET 21 3 EU:N, VENÄJÄN JA KAUKOIDÄN VÄLISET KULJETUKSET JA LIIKEN- NEYHTEYDET 3.1 Aluemaantieteellinen näkökulma Euraasian luonnonvarat ovat keskittyneet alueen keskiosiin. Asutus ja tuotanto ovat puolestaan

Lisätiedot

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen SKOL-yritysten ja henkilöstön määrän kehitys Henkilöstömäärän kehitys 2013-2014 Sektori Henkilöstömuutos

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari Hannu Piekkola Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari 17.9.2009 Vaasa 13.00 SEMINAARIN AVAUS JA ALUSTUS Johtaja Jouko Havunen ja kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola, Vaasan yliopisto (tilaisuuden

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Autojen tuotanto, miljoonia

Autojen tuotanto, miljoonia Seuraavan hallituksen talouspolitiikan ongelmat ja ohjelma Sixten Korkman ETLA Vaasa, 21.3.2011 Maailmankauppa, teollisuustuotanto ja Suomen teollisuustuotanto talouskriisin aikana Maailmankauppa Maailman

Lisätiedot

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013 Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee Olli Martikainen 19.3.2013 Miten tuottavuus syntyy? 1. Miten tuottavuus syntyy? Tuotanto voidaan kuvata työhön vaadittavien investointien ja itse

Lisätiedot

SUOMEN TRANSITOLIIKENNE NYT JA TULEVAISUUDESSA

SUOMEN TRANSITOLIIKENNE NYT JA TULEVAISUUDESSA SUOMEN TRANSITOLIIKENNE NYT JA TULEVAISUUDESSA SPC Finlandin transitoselvitys 2010 Pekka Sundberg SPC Finland Tilastotiedot päivitetty 26.9.2011 SPC Finlandin transitoselvitys Selvityksen tavoite Keinojen

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Venäjän biotalouden kehitys ja ilmastonmuutos

Venäjän biotalouden kehitys ja ilmastonmuutos Venäjän biotalouden kehitys ja ilmastonmuutos Lauri Hetemäki Apulaisjohtaja, Euroopan metsäinstituutti & Professori, Itä-Suomen yliopisto Venäjän talous ja öljyn hinta naimisissa Venäjän BKT (reaalinen)

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLINEN KULJETUSLOGISTIIKKA Yrityshaastattelut

SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLINEN KULJETUSLOGISTIIKKA Yrityshaastattelut TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA PUBLICATIONS FROM THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU B 135 2006 SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLINEN KULJETUSLOGISTIIKKA

Lisätiedot