Logistisen toimintaympäristön ja meriliikenteen näkymiä Itämeren alueella

Transkriptio

1 Logistisen toimintaympäristön ja meriliikenteen näkymiä Itämeren alueella Itämeri-foorumi 2012 Sakari Kajander Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus 1

2 Alustuksen sisältö Yleiskuva Itämeren merikuljetusten kehityksestä ja volyymiennuste 2030 Itämeren alueen logistinen kilpailukyky Itämeren alueen kehitysskenaarioita Merenkulun muuttuvat ympäristövaatimukset Logistiikan trendit ja muutokset Suomen näkökulmasta

3 Merikuljetusvolyymien kehitys Itämerellä

4 Tonnes Itämeren satamien kokonaisvolyymi Kokonaisvolyymi Jakautuminen maittain (2010) % -0.4% +9.2% -9.9% Estonia Germany 5,7 % (Baltic Sea coast) 6,8 % Poland 7,4 % Latvia 7,6 % Denmark (Baltic Sea coast) 9,9 % Lithuania 5,0 % Mt Finland 13,6 % Sweden 22,2 % Russia 21,9 % Lähde: Baltic Port List 2011

5 Rahtimäärät tavaralajeittain Itämeren satamissa Tonnes Mt=26% +12% +5% -4% -10% +4% +3% -0% 305 Mt=41% +2% Dry bulk Liquid bulk Other dry cargo (all non-bulk) Units 7.4 M TEU +27% 7.0 M UNITS 241 Mt=33% % +17% +5% +10% % -2% +8% -4% % -16% -18% Containers (TEU) Trucks and Trailers Lähde: Baltic Port List 2011

6 Meritse tapahtuvan viennin, tuonnin ja kotimaanliikenteen osuudet maittain 2010 Export Import Domestic Latvia Russia Estonia Lithuania Poland Germany (Baltic Sea coast) Sweden Finland Denmark (Baltic Sea coast) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: Baltic Port List 2011

7 Neste- ja kuivabulkin ja muun rahdin prosentuaaliset osuudet maittain 2010 liquid bulk dry bulk other dry cargo Estonia Latvia Russia Lithuania Poland Denmark (Baltic Sea coast) Finland Sweden Germany (Baltic Sea coast) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: Baltic Port List 2011

8 Nestebulkin volyymikehitys Tonnes % +4% -0% +2% Liquid bulk Total liquid bulk volume in 2010: 305 million tonnes International liquid bulk development by country in Tonnes Russia Sweden Finland Denmark (Baltic Sea coast) Latvia Germany (Baltic Sea coast) Poland Estonia Lithuania Lähde: Baltic Port List 2011

9 Baltic Transport Outlook 2030 Itämeren meriliikenteen volyymiennuste All cargoes +30% Containers +138% Ro-Ro +51% Dry bulk +42% Other cargoes +32% Liquid bulk -7% Lähde: Baltic Transport Outlook 2030

10 Merikuljetusvolyymien kasvu (pl. nestebulk) Lähde: Baltic Transport Outlook 2030

11 Maakohtainen volyymiennuste (kansainväliset merikuljetukset) +27% +42% +28% +24% +30% +4% +22% +18% +22% +49% Lähde: Baltic Transport Outlook 2030

12 Itämeren alueen logistinen kilpailukyky

13 Logistics Performance Index 2012 International LPI World ranking Lähde: Connecting to Compete 2012, The World Bank

14 Logistics Performance Index 2012 International LPI indeksin osatekijät Tullauksen toimivuus Toimitusten oikeaaikaisuus Lähetysten seuranta Liikenneinfran taso Kuljetusten saatavuus Suomi Saksa Tanska Ruotsi Puola Liettua Viro Latvia Venäjä Logistiikan laatu ja osaaminen Lähde: Connecting to Compete 2012, The World Bank

15 Itämeren alueen logistinen SWOT (Baltic Transport Outlook 2030) S O Vahvuudet Kaikki Schengen alueen maita Venäjää lukuunottamatta Vienti kokonaisuutena edelleen melko vahvaa Vahva merenkulku- ja satamasektori Hyvät roro-lauttayhteydet Elinvoimainen logistiikkatoimiala Kehittyneet intermodaaliketjut (erit. Ruotsi ja Norja) Kärkialue kestävän kehityksen edistämisessä Mahdollisuudet Itämeren alueen liikenneverkon strateginen suunnittelu yli maarajojen Panostaminen T&K toimintaan ja kestävään kehitykseen ohjaa tehokkaampaan logistiikkaan ICT:n kehittäminen ja hyödyntäminen Venäjän talouspotentiaali ja sen linkittäminen EU-talouteen Uusien jäsenmaiden infrastruktuurin kehittäminen Ympäristö- ja turvallisuusnäkökohtiin panostaminen tuottamassa hyviä tuloksia Itämeren alue porttina Kauko-Itään W T Heikkoudet Yhä eroja uusien ja vanhojen EU-jäsenmaiden ja Venäjän välillä (esim. infra) Laajoja harvaan asuttuja alueita, joiden saavutettavuuden kehittäminen haasteellista Raideliikenteen kehittämistä jarruttaa jakautuminen eri raideleveyksien alueisiin Satamien ja takamaiden raideyhteyksissä puutteita Venäjän puuttuminen Schengen-alueesta Kansainvälinen yhteistyö esimerkiksi infrastruktuurin kehittämisessä melko vähäistä Pullonkauloja rajaliikenteessä kolmansiin maihin Uhat Erot idän ja lännen välillä tasoittuvat hitaasti Talouskriisin jatkuminen Julkisten talouksien tarve säästää menoissa rapauttaa infrastruktuuria Venäjän transitovolyymien leikkautuminen kauttakulkumaista Harvaanasuttujen seutujen saavutettavuuden heikkeneminen (lentoliikenne) Lainsäädännöllinen ja tekninen harmonisointi ei etene, mikä syö kilpailukykyä Liialliset tiukennukset ympäristösäädöksissä voi johtaa ei-toivottuihin siirtymiin (tiekuljetusten kasvu)

16 Itämeren alueen kehitysskenaarioita

17 TransBaltic Baseline 2030 Vision Kasvun painopiste väestökeskittymissä Infrastruktuuri kehittyy tällä hetkellä olevien suunnitelmien mukaan. Painopiste pääväylissä. Kuljetusvälineiden energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys jatkavat tasaista kehittymistä Itä- ja länsiosien erot jatkavat supistumista Itämeren alueen maiden kauppa Venäjän, Kiinan ja muun Aasian kanssa kasvaa

18 TransBaltic Cohesion Scenario Raja-aitoja EU:n ja idän välillä madalletaan oleellisesti Kauppa ja kuljetukset alueen sisällä sekä edelleen Kiinan ja Keski-Aasian kanssa kasvavat merkittävästi Itä-Länsi kuljetuskäytävien infrastruktuuriin, erit. raideinfraan, panostetaan merkittävästi Koillisväylästä tulee tärkeä merikuljetusreitti läpi kesän. Kasvavilla kuljetusmäärillä negatiivisia ympäristövaikutuksia

19 TransBaltic Rivalry Scenario 2030 Luottamuksellinen yhteistyö EU:n ja itäisten naapurien kesken ei kehity suotuisasti Kauppa, kuljetukset ja infrastruktuuri itälänsi-suunnassa eivät kehity Kauppa EU:n sisällä kuitenkin lisääntyy Talouskasvun ja asutuksen keskittyminen urbaaneille seuduille voimakasta Keskusalueiden välisiin runkoväyliin panostetaan, syrjäseutujen infrastruktuuri rapistuu Liikenneteknologiaan EU:ssa panostetaan merkittävästi

20 TransBaltic Green Scenario Syntyy vihreitä korridoreja, joissa komodaalisuus on kehittynyttä ja jotka pystyvät houkuttelemaan rahtia muilta kuljetuskäytäviltä Myös harvempaan asutut alueet kehittyvät, mm. kehittyneemmän kuljetusoptimoinnin avulla Tuotanto pienimuotoisempaa ja hajautetumpaa Raideliikennettä kehitetään voimakkaasti Kuljetussuoritetta siirtyy vihreille korridoreille liikennepoliittisen ohjauksen seurauksena

21 Merenkulun muuttuvia ympäristösäännöksiä

22 Ympäristövaatimusten taustalla globaalin tason, Euroopan ja Itämeren tason tavoitteita ja toimijoita, mm: YK:n puitesopimus ilmastonmuutoksesta 1992 Kioton pöytäkirja päästöjen vähentämiseksi > Eurooppa 2020 strategia, mm. ilmasto- ja energia-alan tavoitteita Liikenteen valkoinen kirja 2011 IMOn yleissopimukset liitteineen Itämeren suojelukomissio HELCOM

23 Merenkulkuun vaikuttavia ajankohtaisia / tulevia muutoksia ympäristövaatimuksiin SO X päästörajoitukset / SECA-alue 2015 alusta Matalarikkinen polttoaine MGO Rikkipesurit Vaihtoehtoiset polttoaineet: LNG, biopolttoaineet NO X päästörajoitukset tulossa (2016?) Painolastivesien käsittelysäännökset Lastiruumien pesuvesiin liittyvät säännökset Matkustaja-alusten jätevesien käsittelysäännökset Uusien alusten energiatehokkuusindeksi EEDI Laivan energiatehokkuussuunnitelma SEEMP

24 Kuljetusvälineen ominaisuudet suhteessa kulutukseen, kustannuksiin ja päästöihin Merikuljetuksissa: Alusten koon kasvattaminen Slow steaming Lähde: Mäkelä et al., Trafi 18/2011

25 Lähde: Mäkelä et al., Trafi 18/2011 Laivan tehontarve eri nopeuksilla

26 Voimistuvat trendit logistiikassa ja arvioita Suomen logistisen toimintaympäristön kehityksestä

27 Voimistuvia trendejä logistiikassa vuoteen 2030 Lähde: Suomen ulkomaankaupan logistinen kilpailukyky ja kehittämistarpeet, LVM 6/2012

28 Arvio Suomen logistisesta toimintaympäristöstä 2030 Lähde: Suomen ulkomaankaupan logistinen kilpailukyky ja kehittämistarpeet, LVM 6/2012

29 Kiitos!