TYÖSSä OPPIMINEN JA SEN ArvIOINTI

Transkriptio

1 TYÖSSä OPPIMINEN JA SEN ArvIOINTI T yössä tapahtuva oppiminen on aina ollut erityisesti käsillä työtä tekevien ammattien luonnollinen oppimismuoto. Oppipoika kisälli mestari -järjestelmä muuntui oppisopimuskoulutukseksi ja käsityöläisten ammattikouluiksi. Oppiminen työssä ei siis sinällään ole uusi asia. Työssä oppiminen eroaa kuitenkin työharjoittelusta: oppiminen on pitkäkestoisempaa, tavoitteellisempaa ja ohjatumpaa. Työssä oppiminen on käytännönläheinen oppimismenetelmä. Siinä huomioidaan opiskelijan tarpeet sekä kannustamaan opiskelijaa omatoimisuuteen ja itsenäisyyteen. Työssä oppimisen tarkoituksena on työhön ja ammattiin kasvaminen ja työelämän edellyttämien valmiuksien oppiminen. (Liite : Valtioneuvoston suositus työssä tapahtuvasta oppimisesta.) KuViO: AMMATTiTAidON KEHiTTYMiNEN OPPiSOPiMuSKOuLuTuKSESSA TYöSSä OPPiMiNEN (N. 8-9 % OPPiAjASTA) TYöPAiKKAKOuLuTTAjAN ja TYöYHTEiSöN AVuLLA TYöPAiKALLA ammattitaito TYöSSä OPPiMiNEN OPPiSOPiMuSKOuLuTuKSESSA O ppisopimuskoulutuksessa työnopetus on avainasemassa. Työnantaja sitoutuu tarjoamaan mahdollisimman hyvin oppimistavoitteita tukevia työtehtäviä, jotka vastaavat henkilökohtaistamissuunnitelmaan. Työpaikalla opiskelijalle nimetään vastuullinen työpaikkakouluttaja, joka ohjaa ja opastaa opiskelijaa työssä oppimisessa. TYöN ja TiETOPuOLiSEN OPPiMiSEN YHdiSTäMiNEN: TYöPAiKKAKOuLuTTAjAN, OPETTAjAN ja OPPiSOPiMuSViRANOMAiSEN AVuLLA TiETOPuOLiNEN OPPiMiNEN (N. - % OPPiAjASTA) OPETTAjAN AVuLLA OPPiLAiTOKSESSA

2 Työelämässä menestyminen vaatii työntekijöiltä monia perustaitoja. Eräs näkemys tarvittavista taidoista: Työelämän perustaidot Sosiaaliset taidot kyky luoda ja ylläpitää vuorovaikutussuhteita Oppimistaidot kyky oppia ja suunnitella oppimista Tiimityötaidot kyky yhteistyöhön ja tiimi-työskentelyyn Kokonaisuuksien kyky käsitellä asiakokonaisuuksia ja ymmärtää hallintataidot asioiden keskinäisiä yhteyksiä Tiedonkäsittely ja tietotekniikan hallinta, taito hakea tietoa ja tiedonhallintataidot arvioida sitä kriittisesti sekä valita siitä oleellinen Taloudelliset taidot ymmärrys taloudellisista asioista Luovuus kyky luoda uusia ratkaisuja Työelämän edellyttämä osaaminen Työn tekeminen muuttuu jatkuvasti ja työelämä edellyttää työntekijöiltä monenlaisia uusia taitoja ja osaamista. Yrityksissä ja työyhteisöissä on pidettävä huolta osaamisen päivittämisestä ja uuden tiedon saamisesta. Työelämässä vaadittava ammattitaito sisältää hyvän yleissivistyksen ja oppilaitoksessa opitun perustan lisäksi myös paljon sellaista, mitä ei voida koulussa oppia tai kirjoista lukea. Ammattitaito käsittää monia työsuorituksissa näkyviä tietoja taitoja asenteita kykyjä valmiuksia Ammattitaito on taitoalueiden kokonaisuus, joka on enemmän kuin taitojen summa. Suuren osan ammattitaidosta muodostaa ns. hiljainen tieto (tacit knowledge), jolla tarkoitetaan toimintaan sisältyvää sanatonta tietoa. Se näkyy ulospäin taitavana ja sujuvana toimintana. Hiljainen tieto on kokemuksen tuomaa osaamista, jota on sanoin vaikea kuvata ja selittää toisille. Se on sydämen sivistystä ja viisautta, joka syntyy vasta pitkäaikaisen kokemuksen myötä. Hiljaisen tiedon määrä kasvaa ammattia harjoitettaessa jatkuvan oppimisen myötä. Hiljainen tieto perustuu kokemukseen, tekemällä oppimiseen, yritykseen ja erehdykseen. Työssä oppijaa ohjaavat henkilöt ovat yleensä kokeneita ammattilaisia, joille on kertynyt osaamista jo vuosien ajan. Opiskelijan oppimista ajatellen oleellista on, miten ammattinsa hallitseva henkilö onnistuu jakamaan tietoaan ja saamaan sen osaksi yhteistä osaamista. Parhaiten tämä onnistuu keskustelemalla opiskelijan kanssa töistä, työtavoista ja siitä, miksi asiat tehdään kyseisellä tavalla. Pukemalla hiljainen tieto ja osaaminen sanoiksi tulee niistä osa laajempaa ja jaettua tietämystä. Ammatillinen kasvu on yksilön kehittymistä. Kasvun kannalta olisi tärkeää, että opiskelija ymmärtää, missä kehitysvaiheessa hän itse on ja minne hänen on mahdollista päästä. Opettajan ja ohjaajan tehtäväksi jää tarkkailla ja tukea kasvua. Todellinen asiantuntijuus kehittyy hitaasti, vuosien mittaan kokemuksien kautta. Asiantuntijuuteen kehittymisen kulkua voidaan kuvata vaiheittain. Noviisi on aloittelija, joka kehittyessään työtehtävissään tulee taitavaksi suorittajaksi ja lopulta ammattinsa osaavaksi ekspertiksi. (Liite : Oppisopimuskoulutukseen liittyvää termistöä.) Ammatillinen kasvu

3 Kuvio: Kolbin kokemuksellisen oppimisen kehä Erilaisia opiskelutapoja työssä oppimisen aikana Työssä oppien opiskelija työskentelee osana työyhteisöä tehden mahdollisimman monipuolisesti työpaikan normaaleja työtehtäviä. Työpaikan ei ole tarkoitus muuntua oppilaitokseksi eikä työntekijöiden opettajiksi. Työpaikalta nimetään vastuullinen työpaikkakouluttaja, joka vastaa opiskelijan ohjaamisesta muun työyhteisön tuella. Työssä oppiminen tapahtuu pääsääntöisesti tekemällä. Eri työpaikoilla ja erilaisissa työtehtävissä on luontevaa käyttää erilaisia opetusja opiskelutapoja. Työpaikan mahdollisuuksien mukaan työssä voi oppia esimerkiksi: katselemalla ja kuuntelemalla seuraamalla ja havainnoimalla työtehtävissä avustamalla työtehtäviä tekemällä ongelmia ratkomalla kokemuksista oppimalla omatoimisesti asioista selvää ottamalla Oleellista on, että työssä oppimisen aikana pysähdytään pohtimaan eli reflektoimaan syntyneitä oppimiskokemuksia. Työssä oppimisessa kokemuksellista oppimista voidaan toteuttaa esimerkiksi oppimispäiväkirjojen, keskusteluiden tai yhteisten pohdiskelujen avulla. Reflektoimisella tarkoitetaan prosessia, jossa oppija aktiivisesti tarkastelee ja pohtii kokemuksiaan ja konstruoi eli rakentaa saamaansa uutta tietoa tai uusia näkökulmia aikaisempiin tietoihinsa perustuen. Reflektio on pysähtymistä pohtimaan kriittisesti omia oletuksia ja näkemyksiä. Oppisopimusopiskelijan työssä oppimisen arviointi Oppisopimusopiskelijan tiedot ja taidot sekä niiden kehittyminen on arvioitava riittävän usein koulutuksen aikana ja koulutuksen päättyessä. Arvioinnin vertailukohtana käytetään valtakunnallisia tutkinnon perusteita, tutkinnon osiin jaoteltuna. Oppisopimuskoulutuksen arvioinnin tarkoituksena on turvata lain ammatillisesta koulutuksesta (60/998) ja lain ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (6/998) tarkoituksen toteuttamista ja tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä ( ). Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppisopimusopiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti ( ). Opiskelijan arvioinnin tehtävänä on tukea opiskelijan oppimista; ohjata, kannustaa ja motivoida kehittää opiskelijan itsearviointitaitoa vahvistaa myönteistä minäkuvaa ja motivaatiota tuottaa ja antaa tietoa opiskelijan osaamisen tasosta opiskelijalle itselleen ja työnantajalle antaa palautetta työssä oppimisen tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta Tavoitteena on, että opiskelija oppii työpaikalla suurimman osan tutkintoon kuuluvasta ammattitaidosta (määritelty työelämän valtakunnallisissa tutkintojen perusteissa) ja että hän saa yleisiä valmiuksia työelämää ja elinikäistä oppimista varten. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijan edistyminen arvioidaan toisistaan riippumattomasti a) työpaikalla tapahtuvan oppimisen osalta itsearvioinnin ja työpaikkakouluttajan arvioinnin yhdistelmänä (väliarviointi) ja ) tietopuolisissa opinnoissa koulutuksen järjestäjän toimesta (opintosuoritusrekisteri). Arviointikeskustelu on oppijan oppimisen eli oppimisprosessin arviointia ja osaamisen eli oppimistulosten arviointia. Lisäksi arviointikeskustelu on vuoropuheluprosessi, jossa opiskelija ja työpaikkakouluttaja tarkastelevat kehittämisen ja arvioinnin kohteena olevia asioita omista näkökulmistaan. Arvioinnin tärkein elementti on oppisopimusopiskelijan itsearviointi, jossa opiskelija arvioi kokemuksiaan, toimintaansa ja oppimistuloksiaan. Itsearvioinnissa opiskelija arvioi itse omaa osaamistaan ja kehittymistään. Hän siis esittää oman näkemyksensä oppimisestaan ja kehittymisestään. Itsearviointia seuraa aina työpaikkakouluttajan koostava palaute, jossa todetaan se mitä opiskelija osaa. Tämän lisäksi tunnistetaan oleellisimmat kehittämiskohteet ja pohditaan, mitä opiskelija ja muut asianosaiset voivat tehdä kehittämiskohteista johdettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Arvioinnin ensisijainen tehtävä on aina opiskelijan kehittymisen edistäminen. Paras oppimistulos saavutetaan, kun työpaikkakouluttajan lisäksi koko työyhteisö tukee opiskelijan oppimista, opiskeluohjelman toteuttamista ja koulutuksen arviointia. 6

4 Arviointikeskustelu Tila varaa rauhallinen tila, kiireetön hetki ja riittävästi aikaa varmista, ettei kukaan tai mikään keskeytä sovi keskusteluaika riittävän ajoissa, jotta voit valmistautua valmistaudu keskusteluun tunnollisesti pyri hyväksyvään ja avoimeen ilmapiiriin Keskustelu anna rakentavaa kritiikkiä hae vastauksia kysymyksiin: mitä tehtiin, mitä ei tehty, mitä olisi voinut tehdä toisin; saavutettiinko työssä oppimiselle asetetut tavoitteet, onko opiskelijan työskentely ollut tavoitteellista, onko opiskelija sitoutunut tehtäviinsä, toivotaanko muutoksia, miten ne ovat mahdollisia? mieti: mitä voimme tehdä ongelmalle; mitä sinä voisit tehdä; mitä haluat minun tekevän? Palaute puhu minä-sanoin anna rakentavaa palautetta ja keskity sellaisiin työ- ja tosiasioihin, joihin voi vaikuttaa vertaa todettuja työn tuloksia sovittuihin tavoitteisiin ja todettuihin tuloksiin arvioi toimintaa, ei persoonaa varmista, että molemmat osapuolet ymmärtävät asian samalla tavalla anna palaute mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen anna negatiivinen palaute kahden kesken, sandwich-mallilla (=positiivista > kehittymiskohdat > positiivista) anna yksiselitteistä ja selkeää palautetta Tuki rohkaise opiskelijaa päätösten ja ratkaisujen tekoon sekä ottamaan vastuu päätöksistään ole arviointikeskustelussa rehellinen, ytimekäs ja tarkoituksenmukainen Väliarviointi Oppisopimusopiskelun aikana tehdään kirjallinen väliarviointi kaksi kertaa vuodessa. Oppisopimusviranomaisen lähettää väliarviointilomakkeen työnantajalle. Sama lomake toimii myös koulutuskorvauksen maksun perusteena. Väliarviointi palautetaan oppisopimusviranomaiselle touko- ja marraskuun. päivään mennessä. Asianmukaisesti täytetyssä väliarvioinnissa on siis kolme allekirjoitusta: oppisopimusopiskelijan ja työpaikkakouluttajan arviointikeskustelun vahvistukseksi, ja työnantajan koulutuskorvauksen anomiseksi. Työnantajan koulutuskorvaus siirtyy maksuun, kun arviointilomakkeen palauttaa määräaikana. Väliarviointikeskustelu käydään työpaikkakouluttajan ja opiskelija välillä, joten he täyttävät yhdessä väliarviointilomakkeen. Työyhteisöstä voi myös muita henkilöitä osallistua keskusteluun. Keskustelu käydään myönteisessä hengessä. Arviointikeskusteluun on syytä varata rauhallinen paikka ja riittävästi aikaa. Keskustelussa käydään läpi työn kannalta olennaisia asioita. Arvioinnissa tarkastellaan opiskelijan ammattitaitoa suhteessa suoritettavan tutkinnon perusteisiin. Oppisopimusopiskelija ja työpaikkakouluttaja käyvät yhdessä läpi tutkinnon perusteissa mainittuja asioita ja miettivät, missä työtehtävissä opiskelija on näihin asioihin paneutunut ja miten hän on niistä suoriutunut. Työssä oppimista tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta; tekniset ja taloudelliset taidot, suunnittelu- ja kehittämistaidot sekä työelämän sosiaaliset taidot. Ammattitaito arvioidaan jokaisessa tutkinnon osassa Arviointi on oppimista edistävää jos se on: ohjaavaa kannustavaa ja motivoivaa kehittävää ja korjaavaa asiallista ja rehellistä monipuolista jatkuvaa / toimintakokonaisuudessa erikseen käyttäen arvosanoja -. Työssä tapahtuvan oppimisen väliarviointiin sisällytetään myös edellisen 6 kk aikana toteutuneen työkierron palaute. Koulutuskorvauksen hakeminen Väliarviointilomake toimii samalla työnantajan koulutuskorvauksen hakulomakkeena. Lomakkeella arvioidaan opiskelijan edistymistä työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa ja osaamista työtehtävissä. Opiskelija ja työpaikkakouluttaja allekirjoittavat sen. Työnantaja/työnantajan edustaja allekirjoittaa koulutuskorvaushakemuksen. 7

5 Arviointiperusteet ARVIOINTIASTEIKKO: = kiitettävä, - = hyvä, - = tyydyttävä Käytetään numeroarviointia Ammattitaito muodostuu kolmesta eri ammatinhallinnan osa-alueesta. Osaamista arvioidaan tutkinnon osittain/toimintakokonaisuuksittain.. Tekniset ja taloudelliset taidot = tehtävien hallinta, työn laatu ja taloudellisuus KIITETTÄVÄ Asiantuntija hallitsee työkokonaisuuksia työmenetelmien, -välineiden ja prosessien sekä materiaalien hallinta perusteltua kannattavuusnäkökulma ja asiakaskeskeisyys hallitsee työntekoa käsitteiden käyttö sisäistynyttä ja johdonmukaista työn tulos korkealaatuista ajankäyttö tehokasta edistää työturvallisuutta HYVÄ TAI Etevä tekijä Pätevä suoriutuja hallitsee työn osakokonaisuuksia työmenetelmien, -välineiden ja prosessien sekä materiaalien hallinta käytännön tasolla kannattavuusnäkökulma ja asiakaskeskeisyys näkyy työssä tuntee ja ymmärtää alan käsitteistöä työn tulos laadukasta ajankäyttö hallinnassa noudattaa työturvallisuutta TYYDYTTÄVÄ TAI Kehittynyt aloittelija Aloittelija hallitsee yksittäisiä työsuorituksia työmenetelmien, -vä-lineiden ja prosessien sekä materiaalien käytössä ja valinnoissa hapuilua ei miellä asiakaskeskeisyyden ja kannattavuuden merkitystä osana omaa työtään tuntee ja käyttää alan käsitteistöä sattumanvaraisesti työn tulos täyttää minimivaatimukset ajankäyttö hallitsematonta kehittymistarvetta työturvallisuudessa. Suunnittelu- ja kehittämistaidot = suunnittelu, arviointi, aloitteellisuus, kehittäminen ja luovuus KIITETTÄVÄ Asiantuntija HYVÄ TAI Etevä tekijä Pätevä suoriutuja arvioi aktiivisesti ja monipuolisesti työnsä tuloksia, toimintaansa työyhteisössä sekä yhteiskunnassa toimii itsenäisesti, joustavasti ja vastuullisesti sitoutuu yhteiseen päämäärään toimii aloitteellisesti ja vastuullisesti itsensä, työnsä ja koko työyhteisön kehittämiseksi pystyy suunnittelemaan ja arvioimaan sekä omaa että osastonsa toimintaa vaatii ongelmatilanteissa ja sovellutustehtävissä ohjausta tekee työn hyvin ilman laajempia tavoitteita tai merkitystä ottaa vastuuta itsensä ja työnsä kehittämisestä TYYDYTTÄVÄ TAI Kehittynyt aloittelija Aloittelija pystyy suunnittelemaan ja arvioimaan omaa toimintaansa yksittäisten tekojen tasolla tarvitsee ohjausta ja valvontaa ei näe jatkuvan kehityksen tarpeellisuutta tarvitsee ohjausta toiminnan muuttamiseksi. Työelämän sosiaaliset taidot = vuorovaikutus, esiintyminen, neuvottelutaidot, yhteistyö ja tiimityö KIITETTÄVÄ Asiantuntija on palveluhenkinen ja kannustava toimii aktiivisesti ryhmässä ja sidosryhmien kanssa haluaa aktiivisesti palautetta hyväksyy erilaisuuden ja erilaisen osaamisen arvostaa itseään ihmisenä ja työyhteisön jäsenenä HYVÄ TAI Etevä tekijä Pätevä suoriutuja pyrkii toimimaan palveluhenkisesti kykenee yhteistyöskentelyyn valmius palautteen vastaanottoon TYYDYTTÄVÄ TAI Kehittynyt aloittelija Aloittelija palveluhenkisyys sattumanvaraista yhteistyötaidot kehittymässä arka palautteelle vaikeuksia noudattaa työyhteisön sopimuksia 8

6 KOULUTUSKERTOMUS/KOULUTUSKORVAUSHAKEMUS Lähetetään koulutuksen järjestäjälle Vastaanottajan nimi ja osoite: Palautusosoite: Koulutusyritys Oy Koulutusyksikkö Seinäjoen koulutuskeskus, Oppisopimuspalvelut Koulutussuunnittelija Ss Toimitusjohtaja Kk PL xx 600 SEINÄJOKI Rastaantaival 6000 SEINÄJOKI Opiskelija: Koulutusyritys Oy Koulutusyksikkö Malli Marja-Leena Vastuullinen työpaikkakouluttaja: Ammattimies Antti Koulutuksen tavoite: 0 Merkonomi, liiketalouden perustutkinto Sovittu oppiaika: Työnantaja: Rek.nro: //06 (8 kk) VÄLIARVIO INTI Ammattitaidon arviointi = oppimisen seuranta Täyttöohje: opiskelija ja työpaikkakouluttaja täyttävät yhdessä lomakkeen käydyn arviointikeskustelun pohjalta. Tarkemmat arviointikriteerit oppisopimuskansiossa. Kiitettävä Hyvä - Tyydyttävä - Tekniset ja taloudelliset taidot Toimii suunnitelmallisesti, soveltavasti, luotettavasti ja teknisesti laadukkaasti. Toiminta asiakaskeskeistä sekä laatuja kustannustietoista. Hallitsee tekniikan, toimii laadukkaasti ja asiakaskeskeisesti, vaikka tarvitsee lisää kokemusta. Käyttää harjaantumattomasti työmenetelmiä, -tekniikoita ja -välineitä. Tarvitsee valvontaa ja ohjausta. Suunnitteluja kehittämistaidot Toimii itsenäisesti jäsentäen työn tekemisensä osaksi kokonaisuutta. Haluaa ja kykenee kehittämään vastuullisesti itseään, työtään ja työyhteisöään. Ottaa vastuuta, pystyy järjestelmällisyyteen, tilanteiden arviointeihin ja palautteen vastaanottoon. On harjaantumassa itsensä ja tekojensa arviointiin. Organisointitaito muotoutumassa ja aloitekyky kehittymässä. Hallitsee erilaiset työtilanteet sekä ihmissuhteet vastuullisesti ja työyhteisön yhteistyötä edistävästi. Kykenee toimimaan yhteistyössä sekä ottamaan vastuuta itsestä ja työyhteisön jäsenistä. Harjoittelee sosiaalisessa työympäristössä toimimista. On kasvamassa vastuuseen itsestä ja työyhteisön jäsenistä. Työelämän sosiaaliset taidot Tutkinnon osan/toimintakokonaisuuden nimi (opiskeluohjelmasta): Tutkinnon osan/toiminta- Ammattitaidon arviointi -: kokonaisuuden arvosana -:. Liiketalous ja hallinto Tekniset ja taloudelliset taidot - Suunnittelu- ja kehittämistaidot - Työelämän sosiaaliset taidot - Suunnittelu- ja kehittämistaidot - Työelämän sosiaaliset taidot - Sanallinen arviointi:. Asiakasmarkkinointi Tekniset ja taloudelliset taidot - Sanallinen arviointi: jokainen tutkinnon osa arvioidaan aina 9

7 KOULUTUSKERTOMUS/KOULUTUSKORVAUSHAKEMUS Lähetetään koulutuksen järjestäjälle. Markkinointiviestintä Tekniset ja taloudelliset taidot - Suunnittelu- ja kehittämistaidot - Työelämän sosiaaliset taidot - Suunnittelu- ja kehittämistaidot - Työelämän sosiaaliset taidot - Sanallinen arviointi:. Markkinoinnin suunnittelu Tekniset ja taloudelliset taidot - Sanallinen arviointi: jokainen tutkinnon osa arvioidaan aina KOULUTUSKERTOMUS/KOULUTUSKORVAUSHAKEMUS Oppimisympäristön arviointi Ympyröi Työssä oppimisen ohjaus on ollut riittävää. Työssä oppiminen on ollut oppimistavoitteita tukevaa. Työtehtävät ovat olleet monipuolisia. Työtehtävät ovat olleet oppimistavoitteita tukevia. T ÄYS IN T ÄYS IN Työympäristön ilmapiiri on ollut oppimiseen kannustava. ERI MIELTÄ SAMAA MIELTÄ Oppilaitoksen antama tietopuolinen opetus on ollut oppimistavoitteita tukevaa. Koulutuksen järjestäjän (oppisopimuskeskus, oppisopimustoimisto tai vastaava) palvelu oli hyvää. Lisätietoja, kehittämisehdotuksia: Onko tietopuolinen opetus ja tutkinnon suorittaminen On edistynyt suunnitellun sisällön ja aikataulun mukaisesti? Miksi ei? Arviointikeskustelu on käyty / /00 Opiskelijan allekirjoitus Työpaikkakouluttajan allekirjoitus Lisätietoja, esim. lomat, poissaolot Kausi / 007 Palautus..007 mennessä Koulutuskorvaushakemus Työnantaja/Kouluttava yritys hakee koulutuskorvausta ajalta Pankkiyhteys / 00 Päiväys 0 Työnantajan/Kouluttavan yrityksen allekirjoitus Ei

8 TiETOPuOLiSET OPiNNOT T ietopuolisen opetuksen järjestää ammatillinen oppilaitos tai jokin muu koulutusorganisaatio. Opetuksen hankkii ja maksaa oppisopimusviranomainen. Oppisopimuksen päättyessä oppilaitos toimittaa oppisopimusviranomaiselle koosteen tietopuolisista opinnoista (opintosuoritusrekisteri), tutkinnon osiin jaoteltuna. Tietopuoliset opinnot tukevat ammatin oppimista, sillä työtehtävien syvällinen hallinta edellyttää ammattiteorian oppimista ja käyttämistä. Tietopuoliset opinnot ovat tärkeä ja täydentävä osa oppisopimuskoulutusta. Ne antavat tiedollisen perustan ja auttavat ymmärtämään, miksi mitäkin työtehtäviä tehdään ja mikä on niiden suhde koko työprosessiin. Tietopuoliset oppimistehtävät liittyvät omaan työhön, eri työtapojen ja työkäytäntöjen perusteluihin sekä työstä saatujen omien kokemusten pohdintaan. Oppisopimuskoulutus alkaa yleensä työssä oppimisella ja tietopuoliset opinnot sijoittuvat oppisopimusajan varrelle. Työssä saatu kokemus antaa perustaa tietopuoliseen oppimiseen. Työpaikalla puolestaan sovelletaan ja kokeillaan tietopuolisissa opinnoissa opittuja asioita käytännön työtehtäviin. Työpaikkakouluttaja ohjaa ja opettaa ammatin teoriaan liittyvissä asioissa. Oppisopimusopiskelija opiskelee ammatin tietopuolisia sisältöjä työpaikkakouluttajan ja työyhteisön ohjauksessa (työssä oppimalla) itsenäisesti tietoa hankkien opettajien ohjauksessa oppilaitoksessa (lähiopetus) tai kotona (ohjattu etäopiskelu) itsenäisesti/työtoverin kanssa tekemällä kotona/työpaikalla oppimistehtäviä sekä erilaisia kehittämis- ja projektitöitä LASKU OPINTOSOSIAALISISTA EDUISTA Lähettäjä: Osoite: Haen oppisopimuskoulutuksen opintososiaalisia etuuksia tietopuoliseen koulutukseen osallistumisen ajalta Opetusministeriön asetuksen (0/00) mukaisesti koulutuksen järjestäjältä eli Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, y-tunnus Opintososiaaliset etuudet on haettava viimeistään kahden kuukauden kuluessa kurssijakson päättymisestä ja joka tapauksessa samana vuonna, kun kurssijakso on ollut. Minulla on huollettavanani alle 8 v. lapsi/lapsia kyllä ei Matka kotoani opetuksen järjestämispaikkaan Mistä: Mihin: Mistä: Mihin: Lisätietoja kääntöpuolella km km Mahdolliset juna- ja/tai bussiliput liitteenä Tietopuolisen lähikoulutuksen päivämäärät (vajailta päiviltä ilmoitetaan tunnit): Tietopuolisen opetuksen järjestäjän edustajan/opettajan vahvistus opiskelijan teoriapäivistä. Tietopuolisen koulutuksen järjestäjä Allekirjoitus Opiskelija saa / ei saa palkkaa tietopuolisen koulutuksen aikana. Työnantajan nimi Allekirjoitus Opiskelijan pankkiyhteys Allekirjoitus Matkakorvaus Majoitusraha Päiväraha Perheavustus kpl kpl kpl kpl á á,- á,- á 6,- LASKUN SAAPUMISPÄIVÄ TOIMITTAJANRO ESIRESKONTRAN JNRO Lähetä lasku: VASTAANOTTAJA / ASIATARKASTAJA SEINÄJOEN KOULUTUSKESKUS XXX XXX XXX PVM HYVÄKSYJÄ TILI PVM KP INV TU TU TU TU ALV EUR puh. xxxx xxxxx OPiNTOSOSiAALiSET EduT O ppisopimusopiskelijan toimeentuloa tuetaan tietopuolisen opetuspäivien ja näyttöpäivien aikana, jos lain määrittelemät kriteerit toteutuvat. Oppisopimusviranomainen maksaa opintososiaaliset edut, joita opiskelija hakee erillisellä lomakkeella. Edut ovat verottomia. Laskutuslomakkeeseen tulee opiskelijan ja oppilaitoksen allekirjoituksen lisäksi työnantajan allekirjoitus. Työnantajan edustaja vahvistaa allekirjoituksellaan, saako oppisopimusopiskelija palkkaa tietopuolisten lähiopetuspäivien aikana vai ei. Päiväraha: Perheavustus: Matkakorvaus: Majoittumiskorvaus: jos työnantaja ei maksa palkkaa tietopuolisen opetuksen ajalta, opiskelija saa ansionmenetyksen korvauksena päivärahaa /opetuspäivä. (päivärahaan liittyen) jos opiskelijalla on huollettavanaan alle 8-vuotias lapsi, hän saa edellisen lisäksi perheavustusta 6 /opetuspäivä. Opiskelija saa matkakustannusten korvausta asetuksen kohdan mukaan. Päivittäisiä matkakustannuksia ei makseta. Opiskelija saa majoittumiskorvausta /opetuspäivä asetuksen kohdan mukaan.