KAAVOITUSKATSAUS Kaupunginhallitus hyväksynyt

Transkriptio

1 KAAVOITUSKATSAUS 2010 Kaupunginhallitus hyväksynyt

2 SISÄLLYSLUETTELO OSALLISTUMINEN JA KAAVOITUKSEEN VAIKUTTAMINEN... 3 JÄRVENPÄÄN KAAVOITUSTILANNE... 3 Maakuntakaava... 3 Yleiskaavat... 3 Asemakaavat... 3 Asemakaavoitukseen lii yvät sopimukset... 4 Asemakaavojen ajanmukaisuuden arvioin... 4 Rakennuskiellot... 4 Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset... 4 Rakennusjärjestys... 4 Arvio rakentamiseen vara ujen ton en rii ävyydestä... 5 VIREILLÄ OLEVAT YLEISKAAVATYÖT... 7 VIREILLÄ OLEVAT JA VUONNA 2010 TODENNÄKÖISESTI VIREILLETULEVAT ASEMAKAAVAT Keskus Kinnari Pöytäalho Pajala Jamppa Wärtsilä Nummenkylä Peltola Isokytö Mikonkorpi Terhola Lepola Vanhakylä VUOSINA MAHDOLLISESTI VIREILLETULEVIA YLEISKAAVATÖITÄ VUOSINA MAHDOLLISESTI VIREILLETULEVIA ASEMAKAAVOJA Keskus Lou Saunakallio Kyrölä Kinnari Pöytäalho Pajala Wärtsilä Nummenkylä Pie lä Haarajoki Mikonkorpi Terhola Satukallio Ris nummi Lepola Kaakkola LIIKENNESUUNNITTELU VIHERSUUNNITTELU KAAVOITUKSEN MENETELMÄHANKKEET ORGANISAATIO JA HENKILÖKUNTA LIITEKARTAT Osayleiskaava-alueet Vireilläolevat ja pian vireilletulevat asemakaavat Uudet asuin- ja elinkeinoalueet, kaavoituksen aloituksen tavoitevuodet Mahdollises vireilletulevat asemakaavahankkeet, kaavoituksen aloituksen tavoitevuodet Tärkeimpiä liikenneväylähankkeita KANSI: Suunnitelmia Lepolan uudelle asuinalueelle. Arkkiteh toimisto Jukka Tur ainen Oy/ Palmberg-Urakoitsijat Oy, Arkkitehdit An la & Rusanen Oy/ Lujatalo Oy 2

3 OSALLISTUMINEN JA KAAVOITUKSEEN VAIKUTTAMINEN Kunnalla on yksinoikeus kaavoituksessa omalla alueellaan. Maankäy öä, rakentamista ja muita ympäristönmuutoksia säädellään ja ohjataan erilaisten kaavojen avulla. Kaavoitus on siten kunnallishallinnon strategises tärkeä toimiala. Kaavat tulee laa a vuorovaiku eises ja hankkeiden vaikutukset tulee arvioida. Kunnan tulee edo aa kaavoituksesta rii äväs ja järjestää osallistumismahdollisuudet kaavahankkeissa. Vähintään kerran vuodessa on laadi ava katsaus vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista merki ävistä kaava-asioista (MRL 7 ). Kunnan on kiinnite ävä huomiota myös olevien kaavojen ajanmukaisuuden arvioin in ja tarpeelliseen uudistamiseen. Kaavoituskatsauksen yhteyteen on kysynnän sitä edelly äessä liite ävä arvio asumiseen vara ujen ton en rii ävyydestä. Osallistuminen Aloitusvaihe - Ilmoitus vireilletulosta - Tiedottaminen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) Mielipide osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta - Luonnos nähtävillä - Mahdollinen yleisötilaisuus Mielipide luonnoksesta Ehdotusvaihe - Ehdotuksen hyväksyminen julkisesti nähtäville ja lausunnoille (kh) - Ehdotus julkisesti nähtäville Muistutus ehdotuksesta Valmisteluvaihe Hyväksymisvaihe - Asemakaavan hyväksyminen (muutoksenhaku HHO ja KHO) - Voimaantulo Mahdollinen valitus Osallisten vuorovaikutusmahdollisuudet asemakaavan laa misvaiheissa. JÄRVENPÄÄN KAAVOITUSTILANNE Maakuntakaava Järvenpään kaupunki kuuluu Uudenmaan lii oon. Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan maakuntakaavan Maakuntakaava sisältää alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaa eet pitkälle tulevaisuuteen. Maakuntakaavan tärkeimpiä tehtäviä on osoi aa, miten muu oliikkeen ja syntyvyyden aiheu ama suuri väestönkasvu voidaan sijoi aa Uudellemaalle. Maakuntakaavaa täydentää maakuntavaltuuston hyväksymä ensimmäinen vaihekaava, joka on ympäristöministeriön vahviste avana. Vaihekaava käsi elee muun muassa jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeita, kiviaineshuoltoa, moo oriurheilu- ja ampumarata-alueita, liikenteen varikkoja ja terminaaleja sekä laajoja yhtenäisiä metsäalueita ja hiljaisia alueita. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan lii ojen toiminta-alueet yhdistyvät vuoden Maakuntakaavan uudistaminen (toinen vaihekaava) on käynnissä. Pääpaino on yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen lii yvissä aluerakenteellisissa kysymyksissä. Lisäksi selvitetään virkistys- ja viheryhteystarpeet, kul uurimaisema-alueet ja luontokohteet sekä maatalousalueet. Käsiteltävänä ovat ainakin energiaverkot ja -varat, tulvariskien ehkäiseminen ja logis ikka sekä Malmin lentokentän sijain. Yleiskaavat Yleiskaavat ovat koko kunnan alueelle tai kunnan osalle laadi uja yleispiirteisiä suunnitelmia, jotka ohjaavat asemakaavoitusta ja muuta tarkempaa suunni elua. Yleiskaavoilla voi olla mi aviakin oikeusvaikutuksia (mm. erilaisten oikeuksien lunastaminen). Koko kaupungin käsi ävä Järvenpään yleiskaava 2020 on lainvoimainen. Yleiskaavaa täydentää kul uuriympäristön hoitosuunnitelma. Keskustan osayleiskaava on oikeusvaiku einen yleiskaava, joka on voimassa rinnakkain koko kaupungin yleiskaavan kanssa. Lepolan osayleiskaava sai lainvoiman Tällä hetkellä valmisteltavana on Pie län-haarajoen osayleiskaava. Ris nummen ja Wärtsilän-Purolan osayleiskaavat saa avat tulla vireille vuosina Asemakaavat Asemakaavat ovat yksityiskohtaisia rakentamista ja muuta maankäy öä sääteleviä suunnitelmia. Asemakaavalla on aina yksi äisiin kuntalaisiin ja maanomistajiin kohdistuvia täsmällisiä oikeusvaikutuksia. Voimaan saate u asemakaava on eri osapuolia sitova. Järvenpään maa-alueen pinta-alasta noin puolet on asemakaavoite u. Vuonna 2009 hyväksy in 12 asemakaavaa: seitsemän puistokioskikaavaa sekä Jampankaari 6:n matalaenergiapalvelutalon, Saunaniityn asuinalueen, Pykäläkadun, Maahisenpuiston ja Rauhanyhdistyksen toimitalon asemakaavat. 3

4 Vuoden 2010 alkupuolella valtuusto on hyväksynyt Lepolan aloituskor eleiden ja Terveystalon asemakaavat, ja valmistelut ovat pitkällä mm. Ånäsin yritysalueen asemakaavan osalta. Vuoden 2010 kaavoitusohjelmassa on kaikkiaan 16 asemakaavahanke a, joiden vireilletulosta on ilmoite u kuulutuksella. Tässä kaavoituskatsauksessa esitetään niiden lisäksi 12 asemakaavahanke a, jotka on tarkoitus saa aa vireille vuonna 2010, sekä 42 muuta asemakaavahanke a, jotka mahdollises tulevat vireille vuosina Asemakaavoitukseen liittyvät sopimukset Asemakaavojen laa miseen voi lii yä kaupungin ja edunsaajan (maanomistaja, rakennusliike) välisiä sopimuksia. Puite- tai yhteistoimintasopimukset ovat itse asemakaavaa juridises sitoma omia asiakirjoja, joiden tarkoituksena on määritellä osapuolten yhteistyön tavoi eet ja pui eet ja mm. suunni eluun osallistuminen. Kaupunki pyrkii tekemään puite- tai yhteistoimintasopimuksen aina, kun kysymys on merki ävästä kehityshankkeesta, joka voi koho aa maan arvoa, ja jos kohdealue on kokonaan tai pääosin yksityisessä omistuksessa. Maankäy ösopimus on yksityiskohtainen, yksityisoikeudellises sitova asiakirja, jossa sovitaan kaavoituksen yhteydessä syntyvien etujen, oikeuksien ja velvollisuuksien jakamisesta, ja jonka toteutuminen riippuu kaavan hyväksymisestä ja lainvoimaiseksi tulemisesta. Kaupan esisopimus on muutoin kuten maankäy ösopimus, mu a sillä voidaan lisäksi määritellä sitovas maa-alueen tai muun omaisuuden yleiset kauppaehdot, milloin kaupan toteutuminen riippuu kaavan hyväksymisestä ja lainvoimaiseksi tulemisesta. Kaupunki pyrkii tekemään kiinteistökaupan esisopimuksen hankkeissa, jossa kaupunki toimii maa-alueen myyjänä tai ostajana. Maankäy ö- ja rakennuslaki kieltää kaavoitusta sitovien tai osallisten vuorovaikutusta liiallises ohjaavien maankäy ösopimusten tai kaupan esisopimusten solmimisen ennen kaavaehdotuksen saa amista julkises nähtäväksi, joten nämä sopimukset kuuluvat vasta kaavaprosessin loppuvaiheeseen. Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi Kunnalla on velvollisuus pitää asemakaavat ajan tasalla. Toteutuma a jääneet kaavat voivat myös vanhentua määräajassa (13 vuo a), ellei kunta erikseen totea niiden olevan ajanmukaisia. Järvenpäässä on yli 200 ennen vuo a 2000 voimaantullu a asemakaavaa, joiden ajanmukaisuuden arvioin saa aa johtaa muutostarpeisiin. Voimassa olevien asemakaavojen ajanmukaisuu a on arvioitu yleiskaavan laa misen yhteydessä. Yleiskaavakar aan sisältyy useita merkintöjä asemakaavojen muu amistarpeesta. Arvioin a on tarkoitus suori aa edelleen ja sisälly ää johtopäätökset ja aikataulutus vuosi aisiin kaavoitusohjelmiin. Asemakaavojen uudistamistarve a on tarkasteltava myös rakennetun ympäristön vaalimisen ja kaupunkirakenteen täydentämisen kannalta. Kul uuriympäristön hoitosuunnitelma sisältää säilyte ävien kohteiden kaavamuutosohjelman. Asemakaavan tueksi tulee laa a rakentamisohjeet kul uurihistoriallises arvokkaille alueille. Yleiskaavan toteutuksen myötä voi syntyä muitakin asemakaavojen uudistamista edelly äviä kehi ämishankkeita, kuten tarpee omat yleisten rakennusten ton t. Rakennuskiellot Pajalassa Seutulan en ja Kaski en kulmauksessa tonteilla ja on asemakaavan muu amista varten voimassa rakennuskielto, jota on pääte y jatkaa kahden vuoden ajan (kh ). Järvenpäässä ei ole muita kaupunginvaltuuston pää ämiä rakennuskieltoja. Rakennuskieltoja ja -rajoituksia on kuitenkin tonteilla, joiden asemakaava on hyväksy y, mu a kaava ei ole vielä saanut lainvoimaa, joiden ton jako ei ole kaavanmukaises lainvoimainen tai jos ton a ei ole merki y ton jaon mukaises kiinteistörekisteriin. Näissä tapauksissa kaupungilla on oikeus antaa poikkeamispäätös rakennuslupaa varten. Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset Yleiskaavaan sisältyy kul uuriympäristön suojelukohteiden purkukielto ilman lupaa asemakaavan ulkopuolella sekä toimenpidekiellot koskien virkistys- sekä maa- ja metsätalousalueiden maisemaa muu avia maanrakennustöitä, avo- tai siemenpuuasentoon hakkaamista, puiden kaatoa ja metsänaurausta sekä muita vastaavia toimenpiteitä. Suunni elutarpeesta johtuva rakentamisen erityisten edellytysten vaa mus rakennuslupaa myönne äessä on voimassa asemakaavan ulkopuolisilla alueilla. Näissä tapauksissa kaupungilla on oikeus antaa suunni elutarveratkaisu rakennuslupaa varten. Rantavyöhykkeitä koskevat ratkaisut tehdään Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa. Rakennusjärjestys Järvenpään rakennusjärjestys on saanut lainvoiman Rakennusjärjestyksen tavoi eena on ohjata rakentamaan suunnitelmallises, ympäristöön ja kaupunkikuvaan sopivalla tavalla. Rakennusjärjestyksellä voidaan edistää hyvää ja paikalliset olosuhteet huomioono avaa rakentamistapaa. 4

5 Arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä Asemakaavoitetut, rakentama omat maa-alueet muodostavat kaupungin ton varannon. Kaupunki omis marraskuussa 2006 asuntorakentamiseen kaavoite ua maata noin k-m2 eli runsaat 15 % kokonaiskaavavarannosta. Tästä noin kolmannes eli k-m2 oli väli ömäs toteute avissa (1 2 vuodessa) ja noin 9400 k-m2 todennäköises toteute avissa (2 5 vuodessa). Yksityisomistuksessa oli ton varantoa yhteensä k-m2, josta noin kolmannes oli väli ömäs toteutuskelpoista ja noin neljännes todennäköises toteute avissa. Vuonna 2006 arvioi in, e ä 1 5 vuoden sisällä toteute avissa olevat kerrostaloton t rii ävät noin neljäksi vuodeksi ja pientaloton t noin viideksi vuodeksi. Tätä kaavavarantoa on kuitenkin vielä jäljellä talouslaman takia. Syksyllä 2008 asemakaava-alueella oli rakentama omia kerrostaloton eja 28, rivitaloton eja 88 ja omako ton eja 587 kpl. Iso haaste on poh a, miten nämä ton t saadaan käy öön kohtuullisessa ajassa. Vuonna 2009 myönne in rakennuslupa vain neljälle kerrostalolle, neljälle rivitalolle ja 37 omako talolle, joten kaavavaranto väheni hitaas. Moni rakennushanke, jolle on myönne y rakennuslupa vuosina , on vielä aloi ama a. Vuoden 2010 alussa rakennusluvat ovat valmiina perä 369 asunnon rakentamista varten. Kaupungin omistama ton varanto on kuitenkin pienentynyt viime vuosina. Tammikuussa 2010 jäljellä oli kaksi kerrostaloton a (AK), viisi rivitaloton a (AP, AR) ja kolme omako taloton a (AO). Kaupungin asemakaavoite ujen ton en väheneminen on muodostunut esteeksi asuntotuotannolle. Erityises omako ton en vähäisyys heijastuu kaupungin väestökehityksessä, joka on ollut heikompi kuin naapurikunnissa. Yleiskaavassa esite yä noin 300 asunnon vuosituotantoa ja noin 1,5 %:n väestönkasvutavoite a ei ole saavute u. Lepolaan ja Saunanii yyn kaavoite ujen uusien asuinalueiden saaminen toteutukseen parantaa lanne a jonkin verran. Uusimman, vuosien asuntopolii sen ohjelman arvion mukaan kaupungilla on valmiudet omako tuotantoon (AO) vuosiksi sekä rivi- ja kerrostalotuotantoon (AR/AP, AK) vuoteen 2017 saakka. Helsingin seudun 14 kunnan yhteinen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL toteutusohjelma tähtää asuntotuotannon lisäykseen kaikissa seudun kunnissa. Kun en ja val on välisessä aiesopimuksessa Järvenpään asuntotuotantotavoite on 500 asuntoa vuodessa vuosina Näistä 20 % tulisi olla val on tukemia vuokra-asuntoja. Tällainen asuntotuotanto nostaisi vuosi aisen väestönkasvun yli 2 %:iin. Järvenpään yleis- ja asemakaavavarannot mahdollistavat tavoitellun 500 asunnon vuosituotannon vuoteen 2017 saakka, mikäli tarvi avat maapolii set ratkaisut syntyvät ja asemakaavoitus etenee. Lepolan lunastusprosessin pääty yä tavoitellaan muitakin merki äviä maanhankintoja. Kaupunginhallitus on pää änyt pyytää lunastuslupaa Ris nummella sijaitseviin Pohjolanhovin lan maihin. Kaupungin maaomaisuuden lisäys on noudatetun maapoli ikan pohjalta väl ämätön edellytys kaupungin asemakaavoitetun ton varannon ja asuntotuotannon kasva amiseksi. PITKÄN AIKAVÄLIN MAANKÄYTTÖTAVOITTEET Yleiset toiminnalliset ja rakennetta määrittävät tavoitteet Järvenpään tulevaisuusvisio on kehittyä elinvoimaisena kulttuurikaupunkina. Kaupungin kehitystä tukee hyvä julkinen ja yksityinen infrastruktuuri ja palveluva- rustus sekä kuntarajat ylittävä seutuyhteistyö. Järvenpää haluaa olla Keski-Uudenmaan merkittävin palvelukeskus. Kaupallinen rakentaminen keskitetään ydinkeskustaan. Tilaa vaativan erikoiskaupan yksiköi- den sijoittamista keskustan ulkopuolelle edistetään, mikäli ne ovat seudullisesti perusteltuja eivätkä haittaa ydinkeskustan kehitystä. Järvenpää painottaa hyvien liikenneyhteyksien merkitystä. Keskustan, yritysalueiden ja tärkeimpien virkistyskohteiden on oltava hyvin saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla. Yrityksille tärkeitä ovat liikennejärjestelmäsuunnitelmassa osoitetut ulkoiset maantiekohteet, joissa suurimpana puutteena vielä on kolmos- moottoritien suunta. Pääradan parantaminen ohitusraiteiden avulla sekä ulkoisen ja sisäisen joukkoliikenteen toimivuus ovat tärkeitä kaupungin kehittämisessä. Pääradan liikennepai- koille (Kyrölä, Järvenpää ja Saunakallio) halutaan järjestää taajamajunayhteys myös iltaisin ja viikonloppuisin vähintään kolme kertaa tunnissa, mikä perustelee asuinrakentamista näiden asemien ympäristöön. Taajamajunatarjonnan ja asutuksen lisäykseen varaudutaan myös Purolassa ja Ristikydön (Ristinummi-Kytömaa) alueella. Näiden alueiden kehittämistä edistäisi Järvenpään ja Keravan tekemän esityksen mukainen osakuntaliitos sekä seudullinen yhteistyö. Haarajoen aluetta tarkastellaan oikoradan varressa sijaitsevana alakeskuksena, jonka vaikutusalue yltää neljän kunnan alueelle. Järvenpää haluaa kehittää kaupunkiympäristön turvallisuutta asukkaiden ja yritystoiminnan lähtökohdista kaikentasoisessa suunnittelussa ja rakentamisessa. Ympäristölliset tavoitteet Järvenpää haluaa kehittää yhdyskuntarakennettaan painottamalla nykyisen rakenteen täydentämistä ja viimeistelyä uusien kasvusuuntien avaamisen ohessa. Kau- punkirakenne pidetään tiiviinä ja henkilöautoliikenteen kasvua pyritään rajoittamaan. Asutusta lisätään ensi sijassa keskustassa ja pääradan varressa. Kaupungin raja maaseutuun päin pidetään selkeänä ja luonnon moninaisuuden kannalta tärkeät alueet jätetään rakentamisen ulkopuolelle. Puhtaan ja ekologisesti toimivan luonnonympäristön edellytyksiä vaalitaan eri osa-alueiden suunnitteluratkaisuissa. Toimintojen sijoittelulla pyritään vähentämään pohja- ja pintavesien kuormitusta ja säilyttämään eliöille tärkeitä ekologisia käytäviä. Järvenpää haluaa tulla tunnetuksi viihtyisänä viher- ja puutarhakaupunkina. Viherympäristön olosuhteita parannetaan sekä viherkohteiden määrää ja laatua nos- tetaan. Asuminen ja muut yhdyskunnan toiminnot liitetään luonnonläheisesti ympäristöön ja ulkoilureittien kautta laajempiin virkistysalueisiin. Järvenpään mer- kittävin luonto-, maisema- ja virkistyskokonaisuus on Tuusulanjärvi rantavyöhykkeineen. Vanhankylänniemeä kehitetään kartanokulttuurin perinteiden pohjalta maisema-, matkailu- ja virkistyskohteena. Järvenpää pyrkii löytämään keinot meluhaittojen torjumiseksi yhdyskuntarakenteessa. Liikennemelun ja tärinän osalta toimitaan yhteistyössä tie- ja rataviran- omaisten kanssa. Kulttuuriset tavoitteet Järvenpää haluaa edistää ja tehdä tunnetuksi kaupungin nykyistä, vahvaa monipuolista ja moniarvoista kulttuuritoimintaa sekä seudun vahvoja kulttuuriperinteitä. Sibeliuksen Ainolan ja Tuusulanjärven taiteilijayhteisön muiden vanhojen kohteiden yhteyteen varaudutaan toteuttamaan myös uusia hankkeita, kuten Sibelius- matkailu- ja kulttuurikeskus ja nykytaiteilijoiden tarvitsemia tiloja. Kulttuurihistoriallisia kohteita ja alueita sekä maisemallisesti arvokkaita perinnemiljöitä säilyte- tään kaupunkikuvassa. Sosiaaliset tavoitteet Järvenpää haluaa kasvaa maltillisesti, jotta asukkaille voidaan turvata riittävät palvelut. Kaupunkia kehitetään luonnollisen väestönkasvun ja asumisväljyyden lisäyksen vaatimusten sekä kohtuullisen muuttovoiton mukaan. Asuntotuotannossa pyritään saavuttamaan Helsingin seudun yhteistyössä sovittu 500 asunnon vuositaso siten, että 20 % asunnoista on valtion tukemia vuokra-asuntoja. Väestön vuosittainen lisäys voi nousta noin 2 %:iin. Järvenpää hoitaa asuntopolitiikkaa siten, ettei synny sosiaalisesti tai ikärakenteeltaan yksipuolisia alueita, ja että asunnottomuuden lisääntyminen voidaan estää. Asuntoalueiden ja koko kaupungin rakenta- misessa pyritään ratkaisuihin, jotka edistävät yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta. Asuntoalueiden yhteyksiä luontoon ja viheralueille vaalitaan asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin lähteenä. Väestön ikärakenteen vanheneminen otetaan huomioon varautumalla palvelujen järjestämiseen monipalvelukeskuksiin. Taloudelliset tavoitteet Järvenpää korostaa yrittäjyyttä ja yritysten toimintaedellytysten parantamista kaupungin kehityksessä ja työllisyystilanteen helpottamisessa, mikä edellyttää monipuolista yhteistyötä. Osaamisen ja koulutuksen edistämisellä vahvistetaan elinkeinotoimintaa ja kaupungin edullista sijaintia hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Yrityksille osoitetaan monipuolisesti eri käyttötarkoituksiin sopivia toimialueita ja tiloja. Kaupungin kasvaessa nykyiset kaupunkitekniset rakenteet hyödynnetään ja niiden laajennukset sopeutetaan käytettävissä oleviin resursseihin. Yhdyskuntarakentei- den toteutukseen etsitään yhteistyökumppaneita maapoliittisten keinojen avulla suunnittelun ja toteutuksen laadusta tinkimättä. 5

6 6 KAUPUNKISTRATEGIAN MENESTYSTEKIJÄT VUODELLE 2010 Järvenpään kaupunkistrategian (kv ) peruslähtökohtana on, että Järvenpään asukkaat ja ympäristö voivat hyvin, ja että yri- tyksillä on hyvät toimintaedellytykset. Kaupunkikehitystä ohjataan kaupunkistrategiaan kistrategiaan liittyvien toimintaohjelmien avulla. Kaupun- kikehitysohjelma on pitkän ajanjakson suunnittelua (20 vuotta), ja se päivitetään neljän vuoden välein. Kaupunkikehityksen kriittinen menestystekijä on vetovoimatekijöiden hyödyntäm isessä. Kaupunkikehityksen haasteena on, että yleiskaava-alueella ei ole merkittä- viä uusia maareservejä. Kaupungin kasvun rajat tulevat vastaan ja kaupunkirakennetta on tiivistettävä. Työpaikkojen määrän vuosittainen 2 % kasvu edellyttää maanhankintaa. Kaupungin tällä hetkellä omistamille vapaille tonteille voi syntyä yhteensä noin 665 työpaikkaa. Nämä tontit rakennetaan arviolta viiden vuoden sisällä. Kaavoitetu t työpaikkatontit, it, joille mahtuu yhteensä noin 3000 työpaikkaa, riittävät arviolta vuoden 2018 loppuun saakka. Vuosien tarpeisiin tarvitaan noin ha uusia työpaikka-alueita varten. Kaupunkikehitysohjelman työvälineet: Asuntopoliittinen ohjelma Houkuttelevien ja kilpailukykyisten asuntoalueiden syntyminen ja 2 % vuosittainen väestönkasvu. Asuntotuotanto-ohjelma 500 asunnon vuosituotanto, josta 100 asuntoa ARA:n tukemaa vuokra-asuntotuotantoa. Elinkeino-ohjelma Maapoliittinen ohjelma Maanhankintaohjelma Kaavoitusohjelma Tontinluovutusohjelma Investointiohjelma Yritysten sijoittumis- ja toimintaedellytyksiä Järvenpäässä parannetaan. Hyödynnetään maapolitiikan keinoja linjakkaasti ja tehokkaasti. Määritellään keinot ja aikataulu yleiskaavan mukaisten maa-alueiden hankinnalle. Luodaan edellytykset asunto- ja elinkeinoalueiden kaavoittamiselle, kaavahankkeiden aikataulutus. Luovutettavien tonttien määrä- ja laatutavoitteet sekä alueiden kokonaistaloudellinen luovutusjärjestys. Keskeisten infra-rakentamisen hankkeiden aikataulutus. TALOUSARVION JA KÄYTTÖSUUNNITELMAN 2010 SITOVAT TAVOITTEET Vuoden 2010 talousarvion tuloskorttiin sisältyy kaupunkikehityk- aupuṉ selle ja kaavoitukselle tavoitteita, jotka koskevat asuin ja työpaikka-alueiden suunnittelua ja tontinluovutusta : Järvenpään väkiluku kasvaa. Väestökasvu 2010 on noin 1,2 %. Helsingin seudun aiesopimuksen mukainen asuntotuotantotavoite saavutetaan sopimusaikana. Vuonna 2010 asuntojen vuosituotanto on asuntoa, joista 20 % ARA:n tukemaa vuokra-asunto- tuotantoa. Uusia yrityksiä ja työpaikkoja Järvenpäähän. Työpaikkojen nettolisäys on 2 %. Yritysten nettomäärä lisääntyy. Laaditaan ensimmäinen tontinluovutusohjelma. Hankitaan riittävä raakamaareservi yleiskaavan toteuttamiseksi. Hankitaan kaikkia maapolitiikan keinoja hyödyntäen raakamaa- ta asuntorakentamiseen ha/v ja työpaikkarakentamiseen ha/v keskimäärin. Laaditaan riittävä kaavareservi tontinluovutusohjelman toteuttami- seksi. Kaavoitetaan asuntorakentamiseen k-m2/v ja työpaikkarakentamiseen k-m2/v keskimäärin. Kunnallistekniikan investointiohjelma sovitetaan yhteen kaavoitusohjelman ja tontinluovutusohjelman kanssa. Kaupunkikehi- tyksen kannalta keskeiset kunnallistekniikan investointihankkeet priorisoidaan talousarvion investointiohjelmassa ja ne toteutetaan tontinluovutusohjelman aikataulussa. MAANKÄYTÖN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Yleiskaavan toteutus ja sitä tukeva maapolitiikka. Kaupungin kehittämisen strategiset tavoitteet ja aloitteet muutetaan aluevarauksiksi, ke- hittämiskohteiksi ja -ohjelmiksi. Yleiskaavan toteuttamisessa edetään muutos- ja kasvualueiden asemakaavoitukseen ja muuhun suunnit- teluun. Maapolitiikan tehtävänä on turvata kaupungin kehittämiseen tarvittavien maa-alueiden saaminen käyttöön oikeaan aikaan. Yleiskaavan kasvualueiden osayleis- ja asemakaavoitus. Kiireelli- simpänä tehtävänä on Lepolan seuraavien osa-alueiden asemakaa- voitus. Pietilän Haarajoen alueen osayleiskaavoitus on aloitettu, jotta syntyisi edellytykset mm. Pietilän yritysalueen ja Halkiantien ja Leppätien asuntoalueiden asemakaavoitukselle. Poikkitien yritys- alueen suunnitteluun varaudutaan maanlunastusprosessin edetessä. Kaupungin omistamien yleiskaavan kasvualueiden asemakaavoitusta mm. Ristinummella edistetään. Keskustan kehittäminen, jossa pyritään eri osapuolten yhteistoimin keskustan rakenteen tiivistämiseen sekä toiminnalliseen monipuolis- tamiseen ja elävöittämiseen samalla kun ympäristön laatu ja hoitotaso paranevat. Ydinkysymyksiä ovat kaupallisen vetovoiman lisääminen erityisesti Perhelän korttelissa, kävelykeskustan kehittäminen kaupallisella ydinalueella, keskustan kaikkien liikennemuotojen yhteenso- vittaminen, asumisen lisääminen keskustassa sekä viherympäristön parantaminen. Keskustaa koskevat asemakaavahankkeet asetetaan etusijalle kaavoitusohjelmassa. Pajalan teollisuusalueen muutos keskustan laajennusvyöhykkeeksi, jota kehitetään keskusta-asumisen ja yritystoiminnan erityiskohteena yleisen ideakilpailun ja kaavarungon pohjalta. Keskustan tuntumassa sijaitsevien asuntoalueiden tiivistäminen ja täydennysrakentaminen, mikä edellyttää arviota asemakaavareservien käyttökelpoisuudesta ja käyttöönsaamismenetelmistä. Toisaalta tulee arvioida yhtenäisten ja miellyttävien asuntoaluemiljöiden, kulttuuri- historiallisesti arvokkaiden kohteiden ja tärkeiden virkistysalueiden säilyttämismahdollisuuksia ja asemakaavanmuutosten tarvetta. Kulttuurihistoriallisesti lisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaiden kohtei- den säilyttäminen kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman pohjalta. Kriittisimpien rakennuskohteiden asemakaavanmuutokset ja rakenta- misohjeiden laatiminen kulttuuriympäristöohjelman alueille. Liikennejärjestelmien ja väylien kehittämiseen liittyvät maankäytön ja kaavoituksen ratkaisut kaupungin eri osien saavutettavuuden ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Pääradan lisäraiteisiin varautu- minen voi edellyttää asemakaavojen muutoksia. Viheralueiden kehittäminen yleiskaavan pohjalta yhtenäiseksi virkistysalueverkostoksi, joka tukee sekä kesä- että talvikäyttöisiä ulkoilureittejä. Samalla on ratkaistava mittavampien urheilulaitosten ja -kenttien sijainti. Viheralueiden kunnostaminen ja kehittäminen edellyttää resurssien arviointia ja pitkän aikavälin ohjelmointia. Rantapuistoa kehitetään kaupungin tärkeimpänä puistona. Selvitetään Tuusulanjärven kansallisen kaupunkipuiston edellytyksiä. Jampan lähiöuudistus ja pääkeskustaan vuorovaikutussuhteessa ole- van Saunakallion-Jampan alakeskuksen palveluiden säilyttäminen ja monipuolistaminen. Jampan lähiökeskuksen toiminnan ja ympäristön kohentaminen tarjoamaan päivittäiset palvelut kävelyetäisyydellä. Yrittäjien palvelu kaavoituskysymyksissä erityisesti kaupungin työllisyyttä lisäävissä hankkeissa. Yritystoiminta on nopeatempoista ja muutosherkkää, mikä edellyttää usein asemakaavojen muutta- mista ja kaavoitusprosessin merkittävää joustavuutta ja nopeutta. Yritystonttien tarjonnan parantamiseksi jatketaan mm. Wärtsilän alueen kehittämistä, laaditaan asemakaavanmuutos Metson alueelle ja toteutetaan Ånäsin yritysalueen asemakaavoitus ja rakentaminen kumppanuushankkeena. Asuntorakentajien palvelu kaavoituskysymyksissä. Kerrostaloraken- taminen on suhdanneherkkää ja vaatii asemakaavojen sopeuttamista kulloisiinkin toteutusmuotoihin ja -tapoihin. Keskusta-alueiden asuntorakentaminen edellyttää usein erityisiä sopimusmenettelyjä ja kaupungin aktiivista panostusta. KUUMA kuntayhteistyö yleiskaavatasoisissa, kuntarajat ylittävissä maankäytön ja liikennejärjestelmäkysymyksissä. Keskeisiä toiminta- kohteita ovat KUUMA maankäytön kehitys- ja ympäristökuvan sekä KUUMA asuntopoliittisen ohjelman hyödyntäminen, laadukkaan asumisen kehittämisprojektin edistäminen, Helsingin seudun liikenne- järjestelmäsuunnitelmatyön seuranta ja edistäminen sekä osallistumi- nen Helsingin seudun 14 kunnan maankäytön, asumisen ja liikenteen vision, strategian ja MAL-toteutussuunnitelmien laadintaan. Pohditta- vaksi voi tulla myös joidenkin KUUMA kuntien yhteisen strategisen yleiskaavan ja raja-alueyleiskaavojen laatiminen. Strategiavalinnoista tai ulkopuolisista aloitteista johtuvat muut kaavahankkeet.

7 VIREILLÄ OLEVAT YLEISKAAVATYÖT Koko kaupungin yleiskaavan tarkistus Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt yleiskaavan oikeusvaiku eisena yleiskaavana. Yleiskaavaan lii yviä hankkeistusohjelmia ja toteutusasiakirjoja on laadi avana. Näiden tarkoituksena on osoi aa väestö-, elinkeino- ja palveluverkkotavoi eiden sekä kaavoitus- ja maapoli ikan keskeiset yhteydet, vaadi avat resurssit ja realis nen ajoitus taloussuunni elun ja muun ohjelmoinnin pohjaksi. Keskustan osayleiskaava Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt keskustan osayleiskaavan oikeusvaiku eisena yleiskaavana. Osayleiskaavaan lii yviä hankkeistusohjelmia ja toteutusasiakirjoja on laadi avana. Osayleiskaava lii yy osaprojek na keskustan kehi ämiskokonaisuuteen ja sen tarkoituksena on selvi ää ja järjestää keskustassa tarvi avien asemakaavamuutosten ja muiden toimenpiteiden lähtökohdat ja ratkaisuperiaa eet. Pietilän-Haarajoen osayleiskaava Pie län-haarajoen alueelle on ryhdy y laa maan osayleiskaavaa asemakaavan ulkopuolisten alueiden kehi ämiseksi. Osayleiskaavatyöhön lii yy viemäröimä ömien palsta-alueiden vesihuollon edistäminen sekä asemakaavoituksen edelly ämät maapolii set toimet. Vuoden 2010 aikana vuorovaikutuksen kohteena ovat osayleiskaavan tavoi eet ja lähtökohdat. VIREILLÄ OLEVAT JA VUONNA 2010 TODENNÄKÖISESTI VIREILLE TULEVAT ASEMAKAAVAT Tässä kaavoituskatsauksessa esitetään vaikutuksiltaan merki ävät asemakaavahankkeet. Hanke on vireillä, jos sen vireilletulosta on ilmoite u kuulutuksella. Lueteltujen lisäksi laaditaan vaikutuksiltaan vähäisiä kaavamuutoksia, jos ne sopivat työohjelmaan. Yksi äisiä kadun- tai puistonnimien muutoksia ei käsitellä enää asemakaava-asioina, koska ne voidaan ratkaista erillisillä hallinnollisilla päätöksillä. Kaavamuutos ei ole maankäy ö- ja rakennuslain ja ympäristöministeriön ohjeiden mukaan vaikutukseltaan vähäinen, jos muutetaan rakennuskor elin tai muun alueen pääasiallista käy ötarkoitusta supistetaan puistoja tai muita lähivirkistykseen osoite uja alueita nostetaan rakennusoikeu a tai rakennuksen korkeu a ympäristöön laajemmin vaiku avalla tavalla heikennetään rakennetun ympäristön tai luonnonympäristön arvojen säilymistä tai muutetaan kaavaa muulla näihin rinnaste avalla tavalla. 1 Keskus Kasino (tontti 162-1) Ravintolatoimen laajentaminen vaa i lisäautopaikkoja, joita on vaikea osoi aa ton lle, minkä vuoksi kiinteistönomistajan pyytämässä kaavamuutoksessa on tutki u mahdollisuu a laajentaa pysäköin ä Rantapuiston alueelle. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävänä tammikuussa Kaupunginhallituksessa on tode u, e ä kaupungin omistaman vuokraton n tulevaisuu a on selvite ävä tarkemmin ennen kaavatyön jatkamista. Åsa Graeffe, Osa Rantapuistoa (kahvila-ravintola Huili) Ravintolan terasseja on tarkoitus muu aa osi ain tai kokonaan lämpimiksi loiksi ja kei ön laajentamiseen on tarkoitus varautua. Kaavamuutos laaditaan kahvilayri äjän aloi eesta. Kaavaluonnos on ollut nähtävänä syyskuussa Kaavaehdotus laitetaan nähtäväksi vuonna Rii a Vihanto, Kinnari Tataarikujan alue (osa korttelista 527, tontti ja Tataarikuja) Islamilainen seurakunta omistaa kaksi suurehkoa vajaas rakenne ua laa Tataarikujan ja Pykälistön en välissä, jonne suunnitellaan asuntorakentamista. Alueella on kul uuriympäristön hoitosuunnitelmaan sisältyviä säilyte äviä rakennuksia (Samaletdinin talo, tataarien vuokratalo, Talusenin talo). Tataarikujan katualuevarausta tarkistetaan. Puitesopimus on hyväksy y. Islamilaisen seurakunnan ja Talusenin talon osalta hankkeen toteutuksesta on tarpeen laa a maankäy ösopimus, mikäli rakennuksia suojellaan ja olevaa rakennusoikeu a korotetaan. Kaavaluonnos on ollut nähtävänä helmi-maaliskuussa Rii a Vihanto, Torpantie 33 (tontti 562-1) En selle kaupungin nuorisotoimiston ton lle on tarkoitus rakentaa asuinkerrostalo. Kaavaluonnos asetetaan nähtäville vuonna Jaana Pohjola,

8 Wärtsilän-Purolan osayleiskaava Pietilä-Haarajoki osayleiskaava Keskustan osayleiskaava, lainvoimainen Lepolan osayleiskaava, lainvoimainen Ristinummen osayleiskaava Kaavoitus ja mittaus Osayleiskaavat vireillä vireilletuleva 8

9 6 Pöytäalho Villa Enckell (tontit ja 8) Kaupungin omistama, Lars Sonckin suunni elema Villa Enckell (Cooperin huvila) on valtakunnallises arvokas suojeltu rakennus. Rakennus ympäristöineen on tarkoitus säily ää. Ton voitaisiin muu aa Lars Sonckin mukaan nimetyksi puistoksi, jonka keskellä rakennus toimisi kul uurikäytössä. Myös viereisen ns. nukkakutomon ton n käy öä asuinrakentamiseen on tarkoitus tutkia. Asia lii yy terveystalon alueen suunni eluun ja kaavan aikataulu on avoin. Terveystalo Uusi terveystalo Helsingin en varressa korvaa Vanhankylänniemen ja Mylly en terveysasemien toiminnot. Toteutus edelly ää merki äviä muutoksia Helsingin en lii ymiin ja katujärjestelyihin. Terveystalon hankesuunnitelma on laadi u samanaikaises kaavamuutoksen kanssa. Kaavamuutos on hyväksy y valtuustossa Samalla käsitel in viisi muuta kaava-aloite a, jotka koskevat Polvipolun alue a (kor eli 638), kaupungin omistamaa Järvenpään Mestariasunnot Oy:n ton a, Muorinpolkua kor elin 638 kohdalla (A-elintarvikekiska), kor eleita 614 ja 627 sekä kor elin 636 ton a 4. Rii a Vihanto, ja Ter u-elina Wainio, Pajala Harjoitusjäähalli ja Seutulantalo (tontit ja 7) Jäähallia on tarkoitus laajentaa. Kaavamuutoksessa tutkitaan myös Seutulantalon ton n lisärakentamismahdollisuudet ja alueen pysäköin järjestelyt. Asemakaavaluonnos asetetaan nähtäväksi vuoden 2010 aikana. Jaana Pohjola, Valssimylly Myllyrakennus siiloineen on osoite u asemakaavassa säilyte äväksi. Rakennusteknisten tutkimusten mukaan siilot ovat odote ua huonompikuntoisia. Museoviranomaisten kanssa on neuvoteltu siilojen korvaamisesta vastaavanlaisella uudisrakennuksella ja asemakaavan suojelumääräyksen purkamisesta siilojen osalta. Asemakaavaluonnos asetetaan nähtäväksi vuoden 2010 aikana. Ter u-elina Wainio, Pajalan teollisuusalueen pohjoisosat Pajalan teollisuusalueesta on tarkoitus kehi ää keskustaan lii yvä asuin- ja yritysalue. Alueelle on laadi u kaavarunko Pajalan arkkiteh kilpailun tulosten pohjalta. Kiinteistönomistajien ja rakennusliike YIT:n kanssa on laadi u puite- ja aiesopimusehdotukset asemakaavanmuutoksen käynnistämiseksi Alun ton lla ja viereisillä kaupungin omistamilla alueilla. Alueelle on tarkoitus toteu aa asuinkerrostaloja ja kaupunkipuisto. Asemakaavanmuutos edelly ää maankäy ösopimusta. Pajalan asuntoalueen pohjoisosat/ Pajalanpiha Kaupunki omistaa Laurilan en ja Pohjoisväylän tuntumassa asemakaavoi amatonta alue a, josta Rampakan metsää käytetään ulkoiluun. Sähkön pientaloalueeseen lii yvä metsikkö sijaitsee Pohjoisväylän varressa. Uusien asuinkerrostalojen ja rivitalojen sijoi amista Pohjoisväylän laitaan on tutki u aikaisemmin (ns. Pajalan nauha ja Pajalanpiha), mu a nämä hankkeet eivät ole edenneet. Yleiskaavan perusteella Rampakan metsä säilyy virkistysalueena, mu a Pohjoisväylän varteen kaavoitetaan pientaloja. Alueelle on tarkoitus suunnitella omako ton eja, jotka tulisivat myyn in vuosina Asemakaavaluonnos asetetaan nähtäväksi vuoden 2010 aikana. Järvenpään Mestariasunnot, Sauvakatu 6-8 (tontit 784-1,8 ja 9) Järvenpään Mestariasuntojen Sauvakadun kerrostalojen peruskorjauksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuu a koro aa yhtä rakennusta yhdellä tai kahdella kerroksella tai sen korvaamista uudella, korkeammalla talolla. Rakennuksessa ei ole hissiä, ja lisäasunnoilla voitaisiin kompensoida sen rakentamiskustannuksia. 9 Jamppa Levysepänkaari (Rudus Oy) Kiinteistönomistaja on pyytänyt katualueen osan lii ämistä yrityston in. Alue on jo nyt vuokra u varastoin - ja liikennekäy öön. Lisärakennusoikeudelle ei ole tarve a. Kaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuudet kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Levysepänkaaren varteen. Jäppilänkadun ja Pietolankadun liittymän luoteispuoli Jäppilänkadun ja Pietolankadun lii ymä tulisi liikenneturvallisuussyistä muu aa kiertolii ymäksi, mu a se edelly ää kaavamuutosta. Kaksi suurehkoa laa käsi ävä kaavoi amaton alue olisi edullinen o aa asuntorakentamisen kohteeksi. Toisen lan omistaja on käynnistänyt keskustelun kaavamuutoksesta kaupungin kanssa ja alueelle on laadi u alustavia maankäy öluonnoksia, mu a hanke ei ole toistaiseksi edennyt. 9

10 Reservikomppanian aluesekä Sorapuisto Metson alueen pohjois- ja itäpuoli Ruukkukatu 18-20, tontti Tuottajankatu, tontti Levysepänkaari, Rudus Oy Jäppilänkadun ja Pietolankadun liittymän luoteispuoli Ohratie, tontti Laurilantie Tammelantie 4, tontti ja katualue Pajalanpiha Mestariasunnot, Sauvakatu 6-8 Jäähalli ja Seutulantalo Villa Enckell, tontit 6447 ja 8 Pajalan teollisuusalueen pohjoisosat (YIT) Valssimylly Terveystalo Alhotie, tontit ja 3 Vahteriston tontti Kassatalo, tontit ja Torpantie 33, tontti Rantapuisto Tataarikujan alue Rousun alue Ånäsin yritysalue Kasino, tontti Lepola I Vanhankylänniemi Lepola III Lepola II Kaavoitus ja mittaus Vireilläolevat ja pian vireilletulevat asemakaavat ehdotusvaihe luonnosvaihe vireillä + oas selvitysvaihe 10

11 10 Wärtsilä Metson itä- ja pohjoispuoliset alueet (kortteli 1001) Primula Oy:n ja kaupungin väliseen kiinteistökauppaan sisältyy velvoite kor elin 1001 asemakaavan muu amisesta mm. katuyhteyksien osalta. Kaupungin omistamat rakentama omat alueet kor elissa 1001 sopivat yritystoimintaan, ja asemakaavoitus riippuu lähinnä paikkaa etsivien yritysten kiinnostuksesta. Ton en markkinoin a voidaan edistää tarkistamalla asemakaavaa ja parantamalla kunnallistekniikan valmiuksia. Samalla tutkitaan, miten Metson nykyisen ton n itäosaan saataisiin uusia yrityston eja. Uusia ton eja palveleva katu voidaan tarvi aessa lii ää suoraan Vähänummen ehen. Asemakaavavalmiuksia voidaan lisätä mahdollises alkavan Wärtsilän-Purolan osayleiskaavan avulla. Kaavaa varten on tehty selvityksiä katujärjestelyistä. Kaavahanke voi edelly ää puite- ja maankäy ösopimuksia katujen toteutuksista. 11 Nummenkylä Reservikomppanian alue ja Sorapuisto Reservikomppanian alueen asemakaava suojelee pääosan vanhoista rakennuksista ja pihamiljööstä (en nen naisvankila), mu a kaavamerkinnät vaa vat tarkistamista. Yleiskaavassa rakennusryhmä pihoineen on merki y valtakunnallises arvokkaaksi kohteeksi ja alue on osoite u pientaloasumiseen. Myös asuntorakentamisesta alueen länsiosaan on neuvoteltu rakennusliikkeen kanssa. Ton n rajaa tarkistetaan ton nomistajan pyynnöstä siten, e ä viereisessä Sorapuistossa oleva sorakuoppa ei ulo uisi ton lle. Kaavamuutos edelly ää puite- ja maankäy ösopimuksia. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävänä syksyllä Rii a Vihanto, Ruukkukatu (tontti 11433) Nummikadun ja Hahlakadun välinen kaupungin omistama kerros- ja rivitaloton muutetaan omako tonteiksi. Asemakaavaehdotus tulee nähtäville vuoden 2010 aikana. Åsa Graeffe, Tuottajankatu 10 (tontit , 2 ja 3) Maanomistaja on pyytänyt mahdollisuu a lisäliike loihin ton lla, joka on teollisuus- ja varastorakennusten kor elialue a. Kaavamuutoksessa tutkitaan mahdollisuuksia lii ää viereinen kaukolämpölaitoksen ton yrityston in. Kaavamuutos edelly ää sopimusta kiinteistönomistajan kanssa. Asemakaavaluonnos tulee nähtäväksi vuoden 2010 aikana. Jaana Pohjola, Peltola Ohratie 14 (tontti ) KOy Järvenpään Ohra e ton n omistajana on anonut ton n käy ötarkoituksen muu amista pienteollisuusalueesta asuntoalueeksi. Hanke edelly ää puite- ja maankäy ösopimuksia. Kaavaluonnos asetetaan nähtäväksi vuoden 2010 aikana. Åsa Graeffe, Isokytö Tammelantie 4 (tontti ja katualue) Asunto-osakeyh ö on pyytänyt katualueen levennysosan lii ämistä ton in pysäköin lan lisäämistä varten. Kaavamuutos edelly ää sopimusta kiinteistönomistajan kanssa. Jaana Pohjola, Mikonkorpi Ånäsin yritysalue Kaupunki omistaa Lahden moo ori en ja vanhan Lahden en välissä sijaitsevan maa-alueen, joka voi olla houku eleva sijoituspaikka kaupungin aluerakenteeseen sopiville yrityksille. Alueen liikenteeseen ja kunnallistekniikkaan lii yviä lähtökoh a on selvite y maankäy ösuunnitelmassa, joka on tehty konsul työnä vuoden 2007 lopussa. Asemakaavaa on valmisteltu kumppanuushankkeena rakennusliikkeiden kanssa. Järvenpään kaupunki, NCC Rakennus Oy ja Pohjola Kiinteistösijoitus Oy ovat tehneet keskenään puitesopimuksen yritysalueen suunni elua, toteutusta ja markkinoin a varten. Asemakaava on tarkoitus saa aa valtuuston hyväksy äväksi keväällä Ter u-elina Wainio, Terhola Rousun alue Lallan alueeseen lii yy Terholassa kor elien 1804 ja 1812 pohjoispuolella laajahko alue, joka soveltuu asuntorakentamiseen. Alueelle on aiemman maanomistajan aloi eesta laadi u maankäy öluonnoksia ja alue on yleiskaavassa pientaloalue a. Alueen kaavoitus on käynniste y aloituskyselyllä ja kaavaluonnos on tarkoitus ase aa nähtäväksi vuonna Pilvi Nummi,

12 Reservikomppanian aluesekä Sorapuisto Ruukkukatu 18-20, tontti Metson alueen pohjois- ja itäpuoli Metson alueen luoteispuoli Pietilän yritysalue Haarajoki, osa tilasta 11:125 Ohratie, tontti Pajalanpiha Haarajoen asuntoalueet Välskärinkatu, korttelit 724 ja 762 Mestariasunnot, Sauvakatu 6-8 Laaksokatu, korttelin 648 pohjoisosa Pajala, tontit ja 12 Laaksokatu, korttelin 639 pohjoisosa Alhotie, tontit ja 3 Pajalan teollisuusalueen pohjoisosat (YIT) Pajalan teollisuusalue Harjutie, tontti Valssimylly Kassatalo, tontit ja Tupalantie, tontti Vahteriston tontti Perhelän kortteli Sampotalo, kortteli 132 Rantapuisto Helsingintie-Pohjoisväylä Keskitalontie, kortteli 560 Torpantie 33, tontti Ånäsin yritysalue Rousun alue Tontti (Kasino) Sibeliuksenväylä, tontti (Esso) Sipoontien yritysalue Tervanokantie. kortteli 103 Mikonkorven yritysalue Lepola III Lepola IV Vanhankylänniemi Lepola II Poikkitien yritysalue Ristinummen asemakaava Ristinummentien alue (Europan) Kaavoitus ja mittaus Asuin- ja elinkeinoalueet, kaavoituksen aloituksen tavoitevuodet

13 Alhotie, tontit ja Alho en varressa sijaitsevat, kaupungin omistamien ns. varikkoton t on osoite u iviiksi asuntoalueeksi yleiskaavassa. Tavoi eena on kaavoi aa kohteeseen tehokas ja laadukas kerrostalokohde soveltaen laatupaino eista ton nluovutuskilpailua ja kumppanuusmene elyä, jossa rakennusliikkeet esi ävät omat vaihtoehtonsa kaavan pohjaksi. 22 Lepola Lepola I, aloituskorttelit Lepola I asemakaava on hyväksy y , mu a se on voitu saa aa voimaan vain osi ain (asuntokor elit, kadut, puistot ja suojaviheralueet). Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus antoi asemakaavaan sisältyvää urheilu- ja virkistyspalvelualue a koskevan oikaisukehotuksen, mikä edelly ää tältä osin uu a valtuustopäätöstä elokuun 2010 loppuun mennessä. Lepola II, Seurakuntaopiston pelto (kortteli 2204) Seurakuntaopiston sää ön maille Poikki en eteläpuolelle suunnitellaan uusi asuntoalue Lepolan osayleiskaavan pohjalta. Tavoi eena on monipuolinen rakennuskanta ja asukasrakenne. Asemakaavanmuutos edelly ää puite- ja maankäy ösopimusta. Lepola III, Maatalousnormaalikoulun alue Kaupunki on solminut Senaa -kiinteistöjen kanssa Maatalousnormaalikoulun alueen kaavoitusta ja maakauppoja koskevan aiesopimuksen ja koulurakennukset omistavan Hyvinkään koulukiinteistöt Oy:n ostaminen kaupungille on vireillä. Alueen kehi ämismahdollisuuksia on tutki u arkkiteh kilpailussa ja Lepolan osayleiskaavassa. Alueella on useita valtakunnallises merki äviä rakennuksia ja miljöitä, jotka säilytetään. Alueelle voidaan toteu aa myös uusia asuinrakennuksia ja palveluja. Kaavamuutos edelly ää maankäy ösopimusta Senaa - kiinteistöjen omistukseen jäävien alueiden osalta. 24 Vanhakylä Vanhankylänniemi Vanhankylänniemen alueella on arvokasta rakennuskantaa ja ympäristöä, jotka tulisi suojella asemakaavalla. Vanhankylänniemen kehi ämistä on selvite y alueen käy ö- ja hoitosuunnitelmassa (kv ). Matkailukeskuksen toiminnat on vuokra u vuonna Rakennushankkeiden toteu aminen edelly ää pitkäaikaises luovute avissa olevia kiinteistöjä tai rakennuspaikkoja. Asemakaavaluonnos tulee nähtäväksi vuonna Åsa Graeffe, VUOSINA MAHDOLLISESTI VIREILLETULEVIA YLEISKAAVATÖITÄ Ristinummen osayleiskaava tai muu yleissuunnitelma Ris nummen pientaloalueiden jatkosuunni elun ja asemakaavoituksen pohjaksi tarvitaan yleispiirteinen kokonaissuunnitelma. Osayleiskaavan tai muun yleissuunnitelman laa mistapa ratkaistaan yleiskaavan lähtökoh en ja aluetavoi eiden mukaises. Alueella on järjeste y nuorille arkkitehdeille tarkoite u Europan 10 -kilpailu, jolla etsi in Ris nummen länsiosan uudelle pientalovaltaiselle asuntoalueelle kul uurimaisemaan ja kaupunkiympäristöön sopivaa sekä ekologises kestävää, vähähiilistä yhdyskuntakehitystä tukevaa fyysistä ja toiminnallista perusratkaisua. Alueelle halutaan sekä ivistä ryhmärakentamista e ä omaton sia omako taloja. Kilpailu on ratkaistu tammikuussa Wärtsilän-Purolan osayleiskaava Osayleiskaavan rajaus, tarve ja aikataulu riippuvat ensi sijassa yritys- ja asuntoalueiden kysynnästä. Kaupungin omistamat maat Metson pohjoispuolella sopivat myös raideyhteyksiä tarvitsevien yritysten sijoituspaikoiksi. Metson alueen itäosan saamiseksi yritysrakentamiseen on tehty valtuustoaloite. Purolan seisakkeen säily äminen ja sen lähellä sijaitsevan asemakaavan ulkopuolisen asutusalueen kehi ämissuunta ovat suunni eluun lii yviä erityiskysymyksiä. Yleiskaavassa alueelle on tehty varaus asumisen reservialueeksi. Osayleiskaava voidaan laa a myös osina vaihei ain. KUUMA-kuntien yleiskaavayhteistyön ohjelmointi ja resurssointi Mikäli KUUMA-kunnat ryhtyvät maankäytön yhteistyöhön, on kun en varaudu ava yhteisen yleiskaavan tai osa-alueiden yleiskaavojen laa miseen. Yleiskaavan taso ja kohdealueiden ka avuus, työohjelma ja aikataulu sekä työn resurssoin tulevat pohdi aviksi. Todennäköises merki ävä osa työstä la aisiin konsulteilta, mu a myös kun en kaavoitusorganisaa oita tulisi vahvistaa. Yhteisistä kaavoista tai kaavayhteistyöstä ei ole tehty hallinnollisia päätöksiä. 13

14 Kaavoitus ja mittaus Mahdollisesti vireilletulevia asemakaavoja, kaavoituksen aloituksen tavoitevuodet

15 VUOSINA MAHDOLLISESTI VIREILLETULEVIA ASEMAKAAVOJA Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman kohteet Kul uuriympäristön hoitosuunnitelmassa on lueteltu ne säilyte ävät kohteet ja alueet, joiden säily ämiseksi kaupunki ryhtyy asemakaavan muutoksiin yhteistyössä kohteiden omistajien kanssa (toimenpideluokka 2). Asemakaavanmuutoksia voidaan laa a myös toimenpideluokan 3 kohteisiin maanomistajan pyynnöstä tai jos kaavamuutos tulee muusta syystä vireille. Pääradan lisäraide Pääradan länsipuolelle tullaan rakentamaan lisäraide, mikä saa aa edelly ää radanvarsialueen asemakaavan tarkistamista Saunakalliossa, Lou ssa, Kinnarissa ja Ris nummella. Liikennevirasto laa i pääradan lisäraiteiden yleissuunnitelmaa. 1 Keskus Keskustan alueen asemakaavan muutokset Keskustarakenne uudistuu erityises Sibeliuksenkadun lähiympäristössä keskustan osayleiskaavan antamista lähtökohdista. Kävelykeskustan kehi äminen, liike- ym. toiminta lojen muutokset ja laajennukset sekä erilaiset liikennejärjestelyt edelly ävät asemakaavan muutoksia. Yksi äisten liikekiinteistöjen muutokset ovat mahdollisia jo vireillä olevien ja tulevien hankkeiden (mm. Pajalan teollisuusalue, Perhelän kor eli, Sampo-talo, Erkomaan talo) lisäksi. Kassatalo (tontit ja 129-2) Järvenpään Kassatalo Oy:n pyytämässä kaavamuutoksessa tutkitaan liike- ja asuin lojen säily ämistä kellarissa ja kerroksissa, hoivako lojen sijoi amista kiinteistöön ja autopaikkojen järjestämistä. Mannilan en ja Helsingin en kulmassa halutaan varautua katutason liike lojen rakentamiseen pysäköin talon päätyyn. Kassatalo on tarkoitus säily ää. Kaavaluonnos on ollut nähtävänä marras-joulukuussa Kaavamuutos edelly ää puitesopimusta ja maankäy ösopimusta. Lii yy viereisen Perhelän kor elin asemakaavan muutokseen Rii a Vihanto, Perhelän kortteli (kortteli 131) Järvenpään liiketalo Oy, Kiinteistö Oy Sibeliuksenkatu 12 ja As.Oy Helsingin e 16 ovat pyytäneet kor elin 131 asemakaavanmuutosten edellytysten selvi ämistä. En sen Perhelän kiinteistön sekä S-marke n rakennuksen kaupallinen elinkaari on loppuvaiheessa ilman kävelykeskustaan lii yviä merki äviä uudistuksia. Kaupunki pyrkii edistämään uudistusten suunni elemista ja on valmis laa maan asemakaavanmuutokset maankäy ösopimushankkeena keskustan osayleiskaavan pohjalta tai tarvi aessa sitä tarkistamalla. Liike- ja asuinrakennushankkeesta on käyty neuvo eluja Skanska-konsernin kanssa, ja liikenteeseen ja geotekniikkaan lii yviä selvityksiä on tehty. Hankkeen suunni elusta on järjeste y kutsuarkkiteh kilpailu vuonna Perhelän liikerakennuksen vanhin julkisivuosa on tarkoitus säily ää. Perhelän hankkeeseen lii yy Sibeliuksenkadun pysäköin talon toteu aminen ja vähäinen asemakaavanmuutos kor elin 147 pysäköin vyöhykkeellä (ns. Vahteriston ton ). Ter u-elina Wainio, Erkomaan talo (tontit ja 9) Keskuskujan varressa sijaitseva Erkomaan liiketalo (06.001) on osoite u kul uuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi, jonka säily ämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin. Hanke on sisällyte y kaupunginhallituksen iltakoulussa kiireellisten kul uuriympäristö kohteita koskevien asemakaavatöiden lue eloon. Asemanmäki Asemakaavan muu amisesta asemanmäen rauhoi amiseksi on tehty hallitusaloite (3/99 Jaakko Kuusela), mu a hanke lii yy myös keskustan osayleiskaavan periaa eiden toteu amiseen. Asemanmäellä on VR-yhtymän omistamia maita, joiden käytöstä tarvitaan sopimuksia kaupungin kanssa. Kaavakohteeseen sisältyy myös valtakunnallises arvokkaan rauta easeman suojeleminen asemakaavalla. Sampo-talo (tontti 132-9) Kävelykeskustan kehi yessä olisi ajankohtaista tutkia Sampo-talon kehi ämismahdollisuudet, joita tukee mm. uuden pysäköin talon rakentaminen vastapäätä Sibeliuksenkadun ja Tupalan en kulmaan. Kaupunki pyrkii edistämään uudistusten suunni elemista ja on valmis laa maan asemakaavanmuutoksen yhteistyö- ja sopimushankkeena keskustan osayleiskaavan pohjalta. Viereinen sivu, mahdollises vireilletulevia asemakaavahankkeita 15

16 Tervanokantie, kortteli 103 Valtaosa Tervanokan en varressa sijaitsevan vanhan puhdistamoalueen ton sta muutetaan puistoksi nykyisen käytön mukaan. Puhdistamorakennusten ympärille on tavoi eena on kaavoi aa sinne korkealuokkainen julkinen kohde, jonka kehi ämisen myötä puhdistamoalue siis ytyy osaksi Tervanokan kokonaisuu a. St1 / Esso (tontti 114-4) Huoltoaseman omistaja St1 Oy on pyytänyt asemakaavan muutosta asuinkerrostalon rakentamiseksi huoltamon lalle. Huoltamoalue on yleiskaavoissa osoite u palvelujen ja hallinnon alueeksi, joten asemakaavaa laadi aessa on myös arvioitava muutoksen vaikutukset laajemmin keskustan alueella. Ton n maaperä saa aa vaa a puhdistustoimia. Hanke edelly ää puite- ja maankäy ösopimuksia. 2 Loutti Alankotie 28 (tontti 242-8) Alanko e 28:ssa sijaitseva asuintalo on osoite u kul uuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.069), jonka säily ämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2). Hanke on sisällyte y kaupunginhallituksen iltakoulussa kiireellisten kul uuriympäristöko hteita koskevien asemakaavatöiden lue eloon. Harjutie 17 (tontti 252-7) Asemakaavan muutoksessa tutkitaan julkisten rakennusten ton n muu amista asuinrakentamiseen. Asia on ollut esillä kaupunginhallituksen iltakoulussa Pilvi Nummi, Tupalantie 17 (tontti 212-1) Kaupunki omistaa keskustassa pienen kerrostaloton n, jonka toteu aminen saa aa edelly ää asemakaavan muutosta. 3 Saunakallio Vihtakatu, kortteli 308 ja Hakapuisto Vihtakadun varressa sijaitsevan kor elin 308 ton n 11 omistajat ovat anoneet asemakaavan muu amista siten, e ä heidän ton lleen puistoon vara u ajoyhteys liite äisiin ton n osaksi mm. talousrakennusoikeuden saamiseksi. 4 Kyrölä Tanhumäentie, Harjanteen/Kaurasen talo (tontti ) Tanhumäen en varressa sijaitseva ns. Harjanteen/Kaurasen talo on osoite u kul uuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.021), jonka säily ämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2). Hanke on sisällyte y kaupunginhallituksen iltakoulussa kiireellisten kul uuriympäristökohteita koskevien asemakaavatöiden lue eloon. Ristikkipolku, kortteli 443 Lumikellonkadun ja Neilikkakadun välillä on asemakaavassa kevyen liikenteen väylä, jonka poistamista viereisten ton en omistajat ovat pyytäneet. Väylää ei ole rakenne u ja paikalla on ollut iso oja, joka on putkite u. Kevyen liikenteen väylällä ei ole merkitystä kulkuyhteytenä, joten aluevaraus voitaisiin lii ää ton eihin. Maanalainen johto otetaan huomioon rasi eena. 5 Kinnari Torpantie, Mankisen talo (tontti 562-4) Torpan en varressa sijaitseva Mankisen talo on osoite u kul uuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.065), jonka säily ämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2). Hanke on sisällyte y kaupunginhallituksen iltakoulussa kiireellisten kul uuriym päristökohteita koskevien asemakaavatöiden lue eloon. Torpantie, Pekka Harjuvaaran talo (tontti 563-1) Torpan en varressa sijaitseva Pekka Harjuvaaran talo on osoite u kul uuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.068), jonka säily ämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2). Hanke on sisällyte y kaupunginhallituksen iltakoulussa kiireellisten kul uuriympäristökohteita koskevien asemakaavatöiden lue eloon. Keskitalontie, kortteli 560 Islamilainen seurakunta omistaa Kinnarin kaupunginosassa Keskitalon en varrella kor elissa 560 moskeijan, jonka ton lla on käy ämätöntä julkisten rakennusten rakennusoikeu a. Moskeija tullaan säily ämään ja asuinrakentamismahdollisuuksia alueelle tutkitaan. Asuinrakentaminen edelly ää puite- ja maankäy ösopimusta. 6 Pöytäalho Laaksokatu, korttelin 639 pohjoisosa Yleiskaavassa on osoite u Laaksokadun varressa olevien omako talojen asemakaavan muu aminen pientalovaltaiseksi siten, e ä nykyisen asemakaavan mukaiset kerrostalojen rakennusalat poistuvat. Tavoi eena on kaavoi aa kohteeseen tehokas ja laadukas pientalokohde, jossa nykyisiä pihapiirejä voidaan täydentää uusilla rakennuksilla. Laaksokatu, tontit ja 4 sekä tila 5:207 Laaksokadun varren kiinteistönomistajat pyytävät rakennusoikeuden nostamista. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa omako rakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen kor elialue a. Isojen ton en rakennusalalle saa rakentaa enintään 260 k-m2 16