Antonín Dvořák: Karnevaali-alkusoitto, op min. Bohuslav Martinů: Pianokonsertto nro 3 25 min. VÄLIAIKA 20 min

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Antonín Dvořák: Karnevaali-alkusoitto, op. 92 9 min. Bohuslav Martinů: Pianokonsertto nro 3 25 min. VÄLIAIKA 20 min"

Transkriptio

1 Ludovic Morlot, kapellimestari Olli Mustonen, piano Antonín Dvořák: Karnevaali-alkusoitto, op min Bohuslav Martinů: Pianokonsertto nro 3 25 min I Allegro II Andante poco moderato III Moderato Allegro VÄLIAIKA 20 min Antonín Dvořák: Sinfonia nro 9 e-molli, op. 95 Uudesta maailmasta 40 min I Adagio Allegro molto II Largo III Scherzo (Molto vivace) IV Allegro con fuoco Väliaika noin klo Konsertti päättyy noin klo Suora lähetys YLE Radio 1:ssä ja internetissä (www.yle.fi/rso). 1

2 Antonín Dvořák ( ): Karnevaali-alkusoitto, op. 92 (1891) Antonín Dvořákin säveltäjänura käynnistyi hitaasti. Hän elätti itsensä alttoviulun soittajana yli 30-vuotiaaksi, ja heittäydyttyään lopulta säveltämisen varaan hän pelkäsi seurauksia. Valtavilla lahjoillaan ja saatuaan vetoapua Johannes Brahmsilta ja kriitikko Eduard Hanslickilta hän vähitellen kaatoi muurit edessään. Nelikymppisenä Dvořák alkoi olla musiikkiyleisölle tuttu nimi, ja hänen musiikkinsa raikas vastaansanomattomuus toi nopeasti uusia ystäviä luvun alussa 50-vuotias Dvořák oli saavuttanut ansaitsemansa: hänestä oli tullut kansainvälisesti kuuluisa säveltäjä. Hänen musiikkiaan soitettiin laajalti Euroopassa ja Amerikassa, ja hän oli johtanut esityksiä mm. Englannissa, Saksassa ja Venäjällä. Luonnoltaan hän pysyi böömiläisenä maalaispoikana, eikä huomion kohteena oleminen kunnolla luontunut hänelle. Silti hänen oli pakko pyrkiä vastaamaan sosiaalisiin odotuksiin. Mm. Cambridgen ja Prahan yliopistojen kunniatohtoruudet velvoittivat huomioimaan promovoijat sekä juhlallisuuksiin osallistumalla että säveltämällä asiaankuuluvan juhlallista musiikkia. Dvořák sävelsi vuonna 1891 juhla-alkusoittoja. Projektilla oli muitakin taustatekijöitä kuin akateemiset velvollisuudet. Voi olla, että mukana oli tahatonta, hyväntahtoista protestointia akateemisen maailman itseriittoisuutta ja elämälle vierautta kohtaan. Dvořakin alkuperäinen ajatus oli hänen juurevalle persoonalleen luonteenomaisesti lähes naivistinen: ilmentää ihmiselämän tärkeimpiä perusasioita musiikillisesti. Kolmen alkusoiton puoliohjelmallisella kokonaisuudella oli hykerryttävän yksinkertainen (ja ehkä myös lievää myötähäpeää nostattava) otsikko Luonto, elämä ja rakkaus, ja kunkin kappaleen oli tarkoitus keskittyä yhteen teemoista. Lopputuloksessa on tallella kyökkifilosofian konstailematon halki, poikki ja pinoon -henki. Illan ja yön tunnelmia kaiuttava ensimmäinen alkusoitto sai nimen Luonnossa, ja sen säveltäjä omisti Cambridgen yliopistolle, jonka oma luontosuhde on kaukaisempaa ja abstraktimpaa laatua kuin Dvořákin. Elämää kuvaavan toisen alkusoiton säveltäjä nimesi Karnevaaliksi, ja sen osoite oli Prahan yliopisto arvostettu opinahjo, joka ei varmasti ole sen karnevaalihenkisempi kuin mikään muukaan yhtä arvokas laitos. Kolmas kappale käsittelee rakkautta, ja se hahmottui moniselitteisemmäksi ja vähemmän onnelliseksi kuin Dvořák kaavaili. Otsikko Otello kertoo olennaisen. Ilmeisesti sopivaa kolmatta kunniatohtoruutta ei heti ilmaantunut, koska teos jäi vaille akateemista omistuksen kohdetta. Karnevaalista tuli elämänmyönteisen ilmapiirin ja loisteliaan soitinnuksen vuoksi suositumpi kuin kahdesta muusta alkusoitosta, ja sitä on alusta saakka esitetty enemmän erikseen kuin muiden kanssa. Tämä on ymmärrettävää, mutta on tavallaan sääli, että osa alkuperäisestä ideasta jää näin toteutumatta. Dvořák nimittäin sitoi alkusoitot toisiinsa yhteisellä teemalla, joka muistuttaa läheisesti Griegin Peer Gynt -musiikin kuuluisaa Aamutunnelmaa, mutta assosioituu yhtä lailla pentatoniseen böömiläiseen kansanmusiikkiin. Tosin teema on erilaisessa asemassa eri kappaleissa: ensimmäisessä se kuullaan pääteemana, toisessa siihen viitataan kaukaisesti, ja kolmannessa se saa pahaenteistä väritystä toimiakseen tiukan rakkausdraaman edistäjänä. Karnevaali alkaa räväkästi. Dvořákin menestyksellisesti soveltaman tšekkiläisen furianttanssin pontevat rytmit ja rientävät sävelkulut hallitsevat kappaleen alkua ja loppua, mutta välillä pistäydytään rauhallisemmissa maisemissa ja sivutaan panteistista tunnetta, joka oli Luonnossa-alkusoiton aihe. Partituurin viimeiset sivut ovat kekseliäs lisä triumfaalisten sinfonisten loppunousujen suurilukuiseen joukkoon; ratkaisusta ei puutu itsetarkoituksellista keimailua ja näyttävyyttä. Dvořák tuntuu viittaavan kintaalla tohtoripromootion jäykille raameille ja ehdottavan tilalle kunnon bileitä! 2

3 Bohuslav Martinů ( ): Pianokonsertto nro 3 (1948) Siihen nähden, että Bohuslav Martinůn oma tiin impressionistissävyiseksi, ja on luultavaa, soitin oli viulu, hän sävelsi paljon musiikkia että tässä oli syy hakeutua nimenomaan Pariinolle. ja erityisesti virtuoosisia konserttoja piasiin. Siellä hänen lähimmäksi opastajakseen tu- Piano esiintyy hänellä leimallisen usein li Roussel, joka oli kääntämässä katseensa uusklassismia myös orkesterisoittimena. Martinů oli mieltynyt kohti. Impressionismi sai väistyä pianon sointiin sinänsä, mikä ei ole aivan uusvanhan ajattelun tieltä, mutta suurempi tavallista jousisoitintaustaisten säveltä- mullistus oli tulossa: mielen täyttivät Ameri- jien keskuudessa; muistettakoon esimerkiksi kasta kiirineet jazzin kaiut. Niiden vaikutuspiitaneen runsaasti käyttömusiikkia pianolle kirjoitrissä Martinů sävelsi ensimmäiset menestystekasta Sibeliuksen kitkerähkö asenne pianon oksensa, kuten Keittiörevyy-baletin. 30-luvulla klangimahdollisuuksiin. Martinů innostui esiklassisesta musiikista, ja Martinů syntyi itäböömiläisessä Poličkan tämä johti esimerkiksi concerto grosson mallin pikkukaupungissa, jossa hänen isänsä toimi mukaisiin ratkaisuihin. Muutto Yhdysvaltoihin tornivahtina. Martinů asui kymmenvuotiaaksi ei yllättävää kyllä johtanut jazzin uudelleen asti kirkontornissa ja käveli 193 askelmaa löytämiseen, vaan Martinů sävelsi koko Ame- alas ja ylös käydäkseen viulutunneilla paikallisen rikan kautensa ajan vakavasävyistä, sodan kavät räätälin luona. Viralliset sävellysopinnot eitalysoimaa musiikkia, joka tyylillisesti liikkui ottaneet sujuakseen, vaikkei Martinůa voida uusklassismin romanttisemmin virittyneen silut syyttää yrittämisen puutteesta. Hän ei olvuvirran liepeillä. Kirjavaan minihistoriikkiin kouluakäyvää tyyppiä, joten hän oli säveltäjänä täytyy lisätä, että Martinůn tärkein kiinnekohna, olennaisesti itseoppinut. Yli 30-vuotiaata oli aina tšekkiläinen kansanmusiikki, jota sävellettyään aktiivisesti lähes kahden vuosikymmenen hän ihaili Dvořákiin verrattavalla hartaudella. ajan, hän pakottautui ensin Al- Martinůn viisi pianokonserttoa ja muut sa- bert Rousselin ja sitten Josef Sukin oppilaaksi, maa lajia sivuavat teokset heijastavat säveltä- ja näillä oli vaikutusta Martinůn tyylilliseen jän tyylillistä kehitystä kertovan tarkasti. Piamaa kehitykseen. Tuossa vaiheessa ei enää ollut kysymys nokonsertto nro 3 sai kantaesityksensä Dallasestä opintiestä, vaan taitojen täydentämisissa, jossa sen soitti säveltäjän maanmies Runokonsertto ja halusta laajentaa tyylikarttaa. Nuorena dolf Firkušný. Perinteiseen tapaan kolmiosaisoittajana miehenä Martinů hankki elantonsa jousisen konserton kaksi ensimmäistä osaa alkavat ja sävelsi ahkerasti. Martinůn mieli molemmat dramaattisin äänenpainoin. Vaikka paloi suurempiin ympyröihin. Kaukokaipuu vapaammin hengittävä, folklore-pohjainen ai- ajoi hänet 20-luvulla Pariisiin, jonne hän jäi 17 nes vähentää hetkittäin ilmaisun paineisuutta, vuodeksi. Tätä seurasi pako sodan ja natsien jaloista; päävaikutelma jännittyy kiihkeyden ja me- rutiköyhä säveltäjä vaelsi Etelä-Ranskassa, lankolian väliin. Pianon solistinen tekstuuri on Espanjassa ja Portugalissa, ennen kuin pääsi taidokkaasti sommiteltu; siinä on vahvaa rolankolian Amerikan laivaan. Runsaan kymmenen vuoden manttista otetta Lisztin ja Rahmaninovin tapaan, ajan Martinů asui New Yorkissa tai lähistöllä ja mutta myös pienempiä välähdyksiä klas- sai solmittua arvokkaita kontakteja mm. Bostonin sistisesta lähestymistavasta Prokofjevin, Strage sinfoniaorkesteriin ja sen johtajaan Servinskyn ja miksei myös Ravelin hengessä ja Koussevitzkyyn. Hän yritti palata kotimaahansa, hetkellisesti Gershwinin mieleen tuovaa jazz- mutta kommunistihallinto ei halunnut väritystä. Viime mainittu saa hiukan enemmän paluumuuttajaa. Martinů kuitenkin palasi Eurooppaan jalansijaa finaalissa, joka lyhyen levollisen joh- ja ehti asua monessa maassa ennen dannon jälkeen ponnahtaa ilmoille raikkaana asettumistaan Sveitsiin, jossa hän kuoli ja sangen rentona. Tärkeimpään asemaan yltää Kosmopoliittista luonnetta mukailevasti böömiläinen menoisuus, joka varsinkin kappaleen Martinů sai tyylillisiä virikkeitä monilta tahoilta. lopputahdeissa on kiedottu romanttis-vir- Hänen varhaista musiikkiaan luonnehdittuoosiseen kuosiin. 3

4 Antonín Dvořák ( ): Sinfonia nro 9 e-molli, op. 95 Uudesta maailmasta (1893) Sinfoniamusiikissa ei ole kovin monta teosta, joka olisi vähemmän esittelyn tarpeessa kuin Dvořákin sinfonia Uudesta maailmasta. Siitä on aikapäiviä sitten tullut arkkiklassikko ja suuren yleisön suosikki. Tämä ei ole mikään ihme, sillä sinfonia valloittaa sekä yksittäisten teemojensa kauneudella ja nasevuudella että kokonaiskaarroksensa jäntevyydellä. Ominaisuudet vaikuttavat hyvän säilöntämetodin tavoin: musiikki pysyy tuoreena ja juurevan oloisena, vaikka sitä on soitettu ja soitetaan todella paljon. Dvořák pysyi pitkään poissa julkisista viroista ja opetustyöstä, mutta 1890-luvulla tämä muuttui. Hän aloitti 1891 Prahan konservatorion sävellyksenopettajana, ja seuraavana vuonna tuli kutsu New Yorkin National Conservatory of Musicin johtajan virkaan. Kutsun takana oli Jeanette Thurber, konservatorion perustaja ja yksi Yhdysvaltain varakkaimmista taiteen tukijoista. Kysymyksessä oli isompi pesti kuin sävellysoppilaiden ohjaaminen: viime kädessä tarkoitus oli organisoida Yhdysvaltoihin eurooppalaismallinen musiikkielämä. Idea oli ajan amerikkalaiselle kulttuuriajattelulle tyypillinen. Yhdysvallat oli teollistumisen myötä vaurastunut ja voimavaroja oli käytettävissä kulttuurin tason nostamiseen. Kynnelle kykenevät tekijät puuttuivat, ja sellaisia piti hankittaman Euroopasta. Dvořák saatiin epäröinnin jälkeen suostumaan tehtävään, vaikka hän varmasti jo matkustaessaan New Yorkiin syyskuussa 1892 tajusi odotukset epärealistisiksi. Ei yksi ihminen voi rakentaa kokonaista musiikkielämää sisältöineen ja verkostoineen. Amerikan aika oli Dvořákille kuitenkin menestyksekäs ja hedelmällinen, ja myös oppilaat saivat visiitistä paljon. Olosuhteet luotiin hyviksi, eikä voida sanoa, ettei Dvořák olisi viihtynyt uudessa maailmassa hyvin. Mutta hän oli juuriltaan vahvasti tšekkiläinen, ja kolmessa vuodessa koti-ikävä teki tehtävänsä. Dvořák palasi Böömiin ja jatkoi sävellyksenopettajan toimessaan. Amerikassa syntyi joukko Dvořákin keskeisiä teoksia: sellokonsertto, F-duuri-jousikvartetto, Es-duuri-jousikvintetto molemmat lisänimeltään Amerikkalainen ja ennen muuta sinfonia Uudesta maailmasta. Sinfonioiden numeroinnissa on ollut epäjohdonmukaisuutta, minkä vuoksi e-molli-sinfonia tunnettiin numerolla viisi. Nykyään sitä pidetään yhdeksäntenä. Ensiesitys oli New Yorkissa joulukuussa 1893, ja se oli menestys. Tuskin teos on epäsuosiosta kärsinyt myöhemminkään. Kun säveltäjä antoi sinfonialle lisänimen Uudesta maailmasta, tuli tavaksi pitää autorisoituna käsitystä, jonka mukaan teoksessa on käytetty oikeaa, alkuperäistä amerikkalaista materiaalia; on puhuttu sekä negrospirituaaleista että intiaanien musiikista. Dvořákin tarkoitus oli vain kertoa musiikin syntypaikasta, tervehdyksenä kotiin Eurooppaan. Dvořák oli kansanmusiikki-innostuksessaan sikäli erikoislaatuinen, että huolimatta väkevästä kotiseuturakkaudestaan hän näki metsän puilta: ymmärsi folkloren perustaltaan kansainvälisenä ilmiönä ja tukeutui mieluiten piirteisiin, jotka ovat yhteisiä toisistaan etäisille kulttuureille. Niinpä hänen amerikkalaiset teemansa voisivat yhtä hyvin olla böömiläisiä : esimerkiksi sävelmien pentatonisuus ja runsaat loppupitkät rytmit ovat yleisiä molemmissa etnisissä maisemissa. Dvořák oli jo kauan ennen rouva Thurberin kutsua tuntenut vetoa alkuperäisamerikkalaiseen kulttuuriin tai ainakin sen virallisiin ilmentymiin: hän oli lukenut Longfellow n Hiawathan laulun ja päättänyt säveltää sen. Ehkä e-molli-sinfonia on osaltaan pyrinnön toteutusta? Dvořákin tiedetään ajatelleen Hiawathan laulun kuvausta intiaanihautajaisista säveltäessään sinfonian hitaan osan seisauttavaa pääteemavaihetta. Uudesta mailmasta ei liene yhtä kompakti kuin d-molli-sinfonia (numero 7 vuodelta 1884), jossa Dvořák oli pyrkinyt brahmsilaiseen kirkkaaseen logiikkaan ja jonka hän oli maustanut yllättävän modernein, wagnerilaisin harmonioin. Saavutuksen ominaisuuksiin kuuluva tiukka eurooppalainen kulttuuritietoisuus korvautui Uudesta maailmasta -sinfoniassa ren- 4

5 nommalla ja hedonistisemmalla lähestymistavalla. Ehkä säveltäjä viittasi tähän sanoessaan: En olisi koskaan kirjoittanut sillä tavalla, ellen olisi nähnyt Amerikkaa. Sinfonia on siinä määrin rakastettujen hittisävelmien kavalkadi, että on vaikea nähdä sen olevan myös täysipätöinen eurooppalaisen sinfoniatradition hedelmä. Kannattaa kiinnittää huomiota teemaesiintymien lisäksi siihen, mitä säveltäjä ideoilleen kehittelymielessä tekee. Draama on leiskuvaa ja pitkäjänteistä. Sinfonia alkaa linjaa haeskelevalla johdannolla, joka vie kohti käyrätorven esittelemää allegron pääaihetta. Siinä on signaalin luonnetta, ja tämän mukaisesti se muistuttaa itsestään siellä täällä sinfonian kuluessa. Siitä irtoaa myös jyrkkää dramatiikkaa. Ensimmäisen osan tärkeimmistä teemoista ensimmäinen ja kolmas ovat rytmisesti hyvin lähellä toisiaan, ja niiden käsittelyssä yhtäläisyys huomioidaan tärkeäksi. Välissä oleva melankolinen sivuteema on annettu puupuhaltimille. Kehittelyn ote on yhtä aikaa fantastinen ja tiivis. Toinen osa tunnetaan englannintorvimelodiastaan, mutta siihen sisältyy paljon muuta, päätaitteen tunnelmaa kontrastoivaa ainesta. Osan aloittava erikoisesti soiva ja moduloiva puhallinkuoro on hieno keksintö sinänsä. Scherzon pääjakso on kansantanssien maailman tyylitelty johdannainen, jonka itsepintainen rytmi on sijoiteltu hauskasti tahtiviivojen puitteisiin. Trio hengittää rauhallisemmin ja tuo mieleen maalaisidyllin. Finaalissa yhdistyy karun ankara, tuulen tuiverrukseen assosioituva ilmaisu romanttisempiin, hehkeämpiin ja miksei myös hempeämpiin sävyihin, ja lopussa ensimmäisen osan pääteema putkahtaa jälleen esiin. Jouni Kaipainen Ludovic Morlot Ranskalainen Ludovic Morlot on nopeasti vakiinnuttamassa mainettaan yhtenä sukupolvensa keskeisistä kapellimestareista. Hänet on nimitetty Seattlen sinfoniaorkesterin musiikilliseksi johtajaksi kaudesta alkaen kuuden vuoden sopimuksella. Morlot on erittäin kysytty kapellimestari Yhdysvalloissa, jossa hän johti kaudella Chicagon ja Bostonin sinfoniaorkestereita sekä debytoi Cincinnatin ja Atlantan sinfoniaorkestereiden kanssa. Viime kaudella hän johti ensimmäistä kertaa myös Oslon filharmonista orkesteria, Tanskan radion sinfoniaorkesteria, Tokion filharmonista orkesteria ja teki lisäksi Saksan-kiertueen Lontoon filharmonisen orkesterin ja Anne-Sophie Mutterin kanssa. Lisäksi hän johti mm. Ensemble Intercontemporainia, jonka kanssa yhteistyö on säännöllistä. Viime aikojen tärkeisiin esiintymisiin sisältyvät mm. New Yorkin filharmoninen orkesteri, Cleveland, Dresden Staatskapelle, Tonhalle, Budapestin festivaali sekä Tukholman ja Soulin filharmoniset orkesterit. Morlot on tehnyt yhteistyötä useiden maineikkaiden solistien kanssa, joihin lukeutuvat mm. Christian Tetzlaff, Gil Shaham, Renaud Capuçon, Lynn Harrell, Frank Peter Zimmermann, Emanuel Ax and Jessye Norman. Morlot on myös sitoutunut työhön nuorison parissa. Alun perin viulistiksi opiskellut Morlot perehtyi orkesterinjohtoon Lontoon Kuninkaallisessa musiikkiakatemiassa ja sittemmin Royal College of Music -oppilaitoksessa. 5

6 Olli Mustonen Olli Mustonen aloitti pianon- ja cembalonsoiton sekä sävellyksen opinnot viisivuotiaana. Hänen opettajiaan ovat olleet Ralf Gothóni, Eero Heinonen sekä Einojuhani Rautavaara. Jo parikymmentä vuotta jatkunut kansainvälinen ura pianistina on vienyt Mustosen suomalaisorkestereiden lisäksi maailman merkittävimpien orkestereiden eteen yhdessä tunnetuimpien kapellimestareiden kanssa. Soolokonsertteja Mustonen soittaa maailman suurissa musiikkikeskuksissa kuten Lontoo, Wien, Pariisi, Tokio, Berliini mutta myös pienillä paikkakunnilla kotimaassaan Suomessa. Vakituisia kamarimusiikkikumppaneita ovat mm. Steven Isserlis, Pekka Kuusisto, Joshua Bell, Heinrich Schiff ja Petteri Salomaa. Kapellimestarina Mustonen työskentelee säännöllisesti tärkeimpien suomalaisorkestereiden kanssa sekä yhä enemmän myös ulkomailla. Mustonen on Helsingin Festivaaliorkesterin perustaja ja taiteellinen johtaja ja hän toimi Tapiola Sinfoniettan kapellimestarina vuosina Mustonen tunnetaan myös säveltäjänä ja hänen teostensa kantaesityksiä on kuultu viime vuosina jopa parin teoksen vuosivauhdilla eri puolilla Eurooppaa. Mustosella on kustannussopimus maineikkaan saksalaiskustantamo Schottin kanssa. Mustosen levyluettelo on laaja ja poikkeuksellisen ansiokas. Hän on saanut useita kansainvälisiä levypalkintoja. Nykyään Mustosella on pitkäaikainen levytyssopimus Ondinen kanssa sekä pianistina että kapellimestarina. Viime vuonna valmistui Beethovenin pianokonserttojen kokonaislevytys, jossa Mustonen sekä soittaa solistina että johtaa Tapiola Sinfoniettaa. Tänä vuonna ilmestyi Radion sinfoniaorkesterin kanssa tehty levytys Ottorini Respighin harvoin kuullusta pianokonsertosta. Ondine on julkaissut myös suuren määrän Olli Mustosen sävellystuotantoa. RADION SINFONIAORKESTERi Radion sinfoniaorkesteri (RSO) on Yleisradion orkesteri, joka syksyllä 2007 juhli 80 vuottaan. Orkesterin ylikapellimestari Sakari Oramo aloitti kautensa syksyllä Radio-orkesteri perustettiin vuonna 1927 kymmenen muusikon voimin ja sinfoniaorkesterin mittoihin se kasvoi 1960-luvulla. RSO:n ylikapellimestareita ovat olleet Toivo Haapanen, Nils-Eric Fougstedt, Paavo Berglund, Okko Kamu, Leif Segerstam ja Jukka-Pekka Saraste. RSO:n ohjelmistossa on tärkeällä sijalla uusin suomalainen musiikki ja orkesteri kantaesittää vuosittain useita Yleisradion tilausteoksia. Yhteensä RSO on kantaesittänyt yli 550 teosta. Kaudella ohjelmassa on kuusi kantaesitystä sekä Suomen ensiesityksiä. Yli sadan levytyksen joukossa on mm. historiallinen helmi Sibeliuksen ainoasta taltioidusta kapellimestariesiintymisestä. Sakari Oramon kanssa RSO on levyttänyt mm. Bartókin, Hakolan, Lindbergin, Kaipaisen ja Kokkosen teoksia sekä Launiksen Aslak Hetta -oopperan ensilevytyksen. Levytykset ovat saaneet useita palkintoja, joista tuorein, MIDEM Classical Awards -palkinto myönnettiin 2008 RSO:n ja Lisa Batiashvilin levytykselle Lindbergin ja Sibeliuksen viulukonsertoista (Sony BMG). New York Times valitsi RSO:n Magnus Lindbergin orkesteriteoksia sisältävän levyn vuoden levyksi RSO levyttää myös mm. Ondinelle. RSO tekee säännöllisesti konserttikiertueita ympäri maailmaa ja on soittanut ulkomailla yli 300 konserttia. Kaudella orkesteri esiintyy mm. Edinburghin festivaalilla, Frankfurtissa ja Zürichissa sekä tekee kotimaan kiertueen. RSO:n kotikanava on YLE Radio 1, joka lähettää orkesterin kaikki konsertit yleensä suorina lähetyksinä niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Konsertteja voi kuunnella myös ympäri maailmaa RSO:n verkkosivujen kautta (www. yle.fi/rso). 6

17.2. PERJANTAISARJA 9 Musiikkitalo klo 19.00

17.2. PERJANTAISARJA 9 Musiikkitalo klo 19.00 17.2. PERJANTAISARJA 9 Musiikkitalo klo 19.00 Thomas Zehetmair, kapellimestari ja viulu Ludwig van Beethoven: Viulukonsertto D-duuri, op. 61 45 min I Allegro ma non troppo II Larghetto III Rondo (Allegro)

Lisätiedot

Johannes Brahms: Pianokonsertto nro 1 d-molli op. 15. Johannes Brahms: Sinfonia nro 2 D-duuri op.73

Johannes Brahms: Pianokonsertto nro 1 d-molli op. 15. Johannes Brahms: Sinfonia nro 2 D-duuri op.73 Sakari Oramo, kapellimestari Sunwook Kim, piano Johannes Brahms: Pianokonsertto nro 1 d-molli op. 15 I Maestoso II Adagio III Rondo (Allegro non troppo) 50 min VÄLIAIKA 20 min Johannes Brahms: Sinfonia

Lisätiedot

1. Alkusoitto 2. Adagio e staccato 3. Nimetön 4. Andante 6. Air 8. Bourrée 9. Hornpipe 7. Minuet

1. Alkusoitto 2. Adagio e staccato 3. Nimetön 4. Andante 6. Air 8. Bourrée 9. Hornpipe 7. Minuet Sakari Oramo, kapellimestari Joakim Svenheden, viulu Georg Friedrich Händel: Vesimusiikkia, sarja nro 1, F-duuri 1. Alkusoitto 2. Adagio e staccato 3. Nimetön 4. Andante 6. Air 8. Bourrée 9. Hornpipe 7.

Lisätiedot

13.2. KESKIVIIKKOSARJA 9

13.2. KESKIVIIKKOSARJA 9 13.2. KESKIVIIKKOSARJA 9 Musiikkitalo klo 19.00 Marc Minkowski, kapellimestari W. A. Mozart: Sinfonia nro 25 g-molli KV 183 29 min I Allegro con brio II Andante III Menuetti Trio IV Allegro VÄLIAIKA 20

Lisätiedot

Johannes Brahms: Konsertto viululle ja sellolle a-molli op. 102. Johannes Brahms: Sinfonia nro 1 c-molli op. 68

Johannes Brahms: Konsertto viululle ja sellolle a-molli op. 102. Johannes Brahms: Sinfonia nro 1 c-molli op. 68 Sakari Oramo, kapellimestari Elina Vähälä, viulu Marko Ylönen, sello Johannes Brahms: Konsertto viululle ja sellolle a-molli op. 102 I Allegro II Andante III Vivace non troppo Poco meno allegro Tempo 1

Lisätiedot

18.4. KESKIVIIKKOSARJA 14

18.4. KESKIVIIKKOSARJA 14 18.4. KESKIVIIKKOSARJA 14 Musiikkitalo klo 19.00 Jakub Hrůša, kapellimestari Elina Vähälä, viulu Antonin Dvořák: Tšekkiläinen sarja D-duuri op. 39 23 min I Preludium (Pastoraali) II Polkka III Menuetti

Lisätiedot

Sergei Prokofjev: Sonaatti pianolle nro 2 d-molli op. 14 I Allegro ma non troppo II Scherzo (Allegro marcato) III Andante IV Vivace

Sergei Prokofjev: Sonaatti pianolle nro 2 d-molli op. 14 I Allegro ma non troppo II Scherzo (Allegro marcato) III Andante IV Vivace 30.1. TORSTAISARJA 6 Musiikkitalo klo 19.00 Olli Mustonen, piano Sergei Prokofjev: Sonaatti pianolle nro 4 c-molli op. 29 (Vanhoista muistikirjoista) I Allegro molto sostenuto II Andante assai III Allegro

Lisätiedot

I Allegro II Andante III Presto in moto perpetuo

I Allegro II Andante III Presto in moto perpetuo Sakari Oramo, kapellimestari Pekka Kuusisto, viulu Ottorino Respighi: Fontane di Roma (Rooman suihkulähteitä) 18 min I La fontana di Valle Giulia all alba (Valle Giulian suihkulähde aamunkoitteessa) (Andante

Lisätiedot

I Allegro vivace (alla breve) II Largo III Allegro vivace. I Allegro II Poco allegretto III Poco adagio quasi andante IV Allegro

I Allegro vivace (alla breve) II Largo III Allegro vivace. I Allegro II Poco allegretto III Poco adagio quasi andante IV Allegro Sakari Oramo, kapellimestari Nikolai Luganski, piano Sergei Rahmaninov : Pianokonsertto nro 4 g-molli op. 40 I Allegro vivace (alla breve) II Largo III Allegro vivace 25 min VÄLIAIKA 20 min Kaija Saariaho:

Lisätiedot

22.3. PERJANTAISARJA 12

22.3. PERJANTAISARJA 12 22.3. PERJANTAISARJA 12 Musiikkitalo klo 19.00 Manfred Honeck, kapellimestari Alfred Schnittke: (K)ein Sommernachtstraum 11 min Joseph Haydn: Sinfonia nro 93 D-duuri 24 min I Adagio Allegro assai II Largo

Lisätiedot

2.3. PERJANTAISARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00

2.3. PERJANTAISARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00 2.3. PERJANTAISARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00 Joshua Weilerstein, kapellimestari Jean-Efflam Bavouzet, piano Anders Hillborg: Four Transitory Worlds A Flock descends into the Coral Forest Waltz Machine

Lisätiedot

Aram Hatšaturjan: Sapelitanssi baletista Gajane. Johann Strauss, nuorempi: Rosalinden csardas Klänge der Heimat operetista Lepakko

Aram Hatšaturjan: Sapelitanssi baletista Gajane. Johann Strauss, nuorempi: Rosalinden csardas Klänge der Heimat operetista Lepakko 24.10. NENÄPÄIVÄ-KONSERTTI Musiikkitalo klo 19.00 Hannu Lintu, kapellimestari Camilla Nylund, sopraano Ismo Alanko Ella Kanninen ja Jussi-Pekka Rantanen, juontajat Aram Hatšaturjan: Sapelitanssi baletista

Lisätiedot

19.12. KESKIVIIKKOSARJA 6

19.12. KESKIVIIKKOSARJA 6 19.12. KESKIVIIKKOSARJA 6 Musiikkitalo klo 19.00 BARTÓK-FESTIVAALI ANDRÁS SCHIFF Sakari Oramo, kapellimestari András Schiff, piano Béla Bartók: Pianokonsertto nro 1 A-duuri Sz. 83 23 min I Allegro moderato

Lisätiedot

Esa-Pekka Salonen: Viulukonsertto, ek Suomessa 30 min. VÄLIAIKA 20 min

Esa-Pekka Salonen: Viulukonsertto, ek Suomessa 30 min. VÄLIAIKA 20 min Jukka-Pekka Saraste, kapellimestari Pekka Kuusisto, viulu Esa-Pekka Salonen: Viulukonsertto, ek Suomessa 30 min I Mirage II Pulse I III Pulse II IV Adieu VÄLIAIKA 20 min Dmitri Šostakovitš: Sinfonia nro

Lisätiedot

10.4. KESKIVIIKKOSARJA 13

10.4. KESKIVIIKKOSARJA 13 10.4. KESKIVIIKKOSARJA 13 Musiikkitalo klo 19.00 NUORTEN SOLISTIEN KONSERTTI Atso Almila, kapellimestari Jan Koetsier: Konsertto neljälle käyrätorvelle ja orkesterille op. 95 I Lento Allegro con brio Aleksi

Lisätiedot

Johannes Piirto, piano

Johannes Piirto, piano Esa Heikkilä, kapellimestari Aarre Merikanto: Intrada 5 min Joonas Kokkonen: Sellokonsertto 8 min I osa Moderato mosso - Allegro Lauri Kankkunen, sello Maurice Ravel: Don Quichotte à Dulcinée 6 min I Chanson

Lisätiedot

17.9. KESKIVIIKKOSARJA 2

17.9. KESKIVIIKKOSARJA 2 17.9. KESKIVIIKKOSARJA 2 Musiikkitalo klo 19.00 Joshua Weilerstein, kapellimestari Jonathan Biss, piano Jean Sibelius: Kevätlaulu Ludwig van Beethoven: Pianokonsertto nro 4 G-duuri op. 58 8 min 30 min

Lisätiedot

Sakari Oramo, kapellimestari Taija Kilpiö, viulu Ilari Angervo, alttoviulu

Sakari Oramo, kapellimestari Taija Kilpiö, viulu Ilari Angervo, alttoviulu Sakari Oramo, kapellimestari Taija Kilpiö, viulu Ilari Angervo, alttoviulu Jouni Kaipainen: Beniniläinen aamulaulu, 8 min Aubade beninoise, version Grand Popo, op. 86c Wolfgang Amadeus Mozart: Sinfonia

Lisätiedot

Joseph Haydn: Sinfonia nro 101 D-duuri Kello

Joseph Haydn: Sinfonia nro 101 D-duuri Kello 18.5. TORSTAISARJA 8 Musiikkitalo klo 19.00 Herbert Blomstedt, kapellimestari Joseph Haydn: Sinfonia nro 101 D-duuri Kello 28 min I Adagio Presto II Andante III Menuetti (Allegretto) Trio IV Finaali (Vivace)

Lisätiedot

Okko Kamu, Jouko Harjanne,

Okko Kamu, Jouko Harjanne, 29.10. KESKIVIIKKOSARJA 5 Musiikkitalo klo 19.00 Okko Kamu, kapellimestari Jouko Harjanne, trumpetti Joseph Haydn: Konsertto trumpetille ja orkesterille Es-duuri Hob.VIIe:1 15 min I Allegro II Andante

Lisätiedot

Petri Alanko, huilu Jorma Valjakka, oboe Christoffer Sundqvist, klarinetti Otto Virtanen, fagotti Jozsef Hars, käyrätorvi

Petri Alanko, huilu Jorma Valjakka, oboe Christoffer Sundqvist, klarinetti Otto Virtanen, fagotti Jozsef Hars, käyrätorvi Juha Kangas, kapellimestari Raija Kerppo, piano Pehr Henrik Nordgren: Neljä kuoleman kuvaa I Yön maa II... Laskettelit saksanpolkan, siirryit purppurii. Oiva lisä, sanoi Herra, taivaan musiikkiin III Kalmantanssi

Lisätiedot

16.5. PERJANTAISARJA 14

16.5. PERJANTAISARJA 14 16.5. PERJANTAISARJA 14 Musiikkitalo klo 19.00 Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Vilde Frang, viulu Juhani Nuorvala: Septimalia, kantaesitys (Ylen tilaus) Erich Korngold: Viulukonsertto D-duuri op.35

Lisätiedot

Tugan Sohijev, kapellimestari Renaud Capuçon, viulu

Tugan Sohijev, kapellimestari Renaud Capuçon, viulu Tugan Sohijev, kapellimestari Renaud Capuçon, viulu Pjotr Tšaikovski: Viulukonsertto 35 min I Allegro moderato II Canzonetta (Andante) III Finaali (Allegro vivacissimo) VÄLIAIKA 20 min Pjotr Tšaikovski:

Lisätiedot

Joseph Haydn: Pianokonsertto D-duuri I Vivace II Un poco adagio III Rondo all Ungarese (Allegro assai)

Joseph Haydn: Pianokonsertto D-duuri I Vivace II Un poco adagio III Rondo all Ungarese (Allegro assai) 10.3. TORSTAISARJA 7 Musiikkitalo klo 19.00 Sir András Schiff, kapellimestari ja pianosolisti Joseph Haydn: Pianokonsertto D-duuri I Vivace II Un poco adagio III Rondo all Ungarese (Allegro assai) 20 min

Lisätiedot

25.1. KESKIVIIKKOSARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00

25.1. KESKIVIIKKOSARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00 25.1. KESKIVIIKKOSARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00 Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Juliana Avdejeva, piano Frédéric Chopin: Pianokonsertto nro 2 f-molli op. 21 30 min I Maestoso II Larghetto III Allegro

Lisätiedot

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BANDILLE SUOMEN BAND -YHDISTYS RY A A SUOMEN BAND -YHDISTYS RY Big Bang Markus Ketola (s. 1968) Suomen big band -yhdistyksen projekti big

Lisätiedot

31.5. Musiikkitalo klo 19.00

31.5. Musiikkitalo klo 19.00 31.5. Musiikkitalo klo 19.00 Frank Strobel, kapellimestari Joutilas luokka (The Idle Class, USA 1921) 34 min Tuotanto: Charles Chaplin Productions Alkuperäinen levittäjä: First National Tuottaja, ohjaaja

Lisätiedot

7.3. PERJANTAISARJA 10

7.3. PERJANTAISARJA 10 7.3. PERJANTAISARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00 Okko Kamu, kapellimestari Eero Heinonen, piano Petri Aarnio, viulu Joel Laakso, sello Tapani Länsiö: Sinfonia ( Varjot ), kantaesitys (Ylen tilaus) 26 min

Lisätiedot

15.1. KESKIVIIKKOSARJA 8

15.1. KESKIVIIKKOSARJA 8 15.1. KESKIVIIKKOSARJA 8 Musiikkitalo klo 19.00 Hannu Lintu, kapellimestari Angela Hewitt, piano Valérie Hartmann-Claverie, ondes Martenot W. A. Mozart: Konsertto pianolle ja orkesterille nro 23 A-duuri

Lisätiedot

8.3. PERJANTAISARJA 11

8.3. PERJANTAISARJA 11 8.3. PERJANTAISARJA 11 Musiikkitalo klo 19.00 Sakari Oramo, kapellimestari Nancy Zhou, viulu C. P. E. Bach: Sinfonia C-duuri WQ 182:3 11 min I Allegro assai II Adagio III Allegretto Niccolò Paganini: Viulukonsertto

Lisätiedot

Jean Sibelius 1865-1957

Jean Sibelius 1865-1957 Jean Sibelius 1865-1957 1 Lapsuus Johann Christian Julius Sibelius syntyi 8. joulukuuta 1865 Hämeenlinnassa. Hänen isänsä oli tohtori Christian Gustaf Sibelius ja äitinsä viereisessä kuvassa istuva Maria

Lisätiedot

Magnus Lindberg: Pianokonsertto nro 2, ensi kertaa Suomessa. Dmitri Šostakovitš: Sinfonia nro 11 g-molli op.103 Vuosi 1905

Magnus Lindberg: Pianokonsertto nro 2, ensi kertaa Suomessa. Dmitri Šostakovitš: Sinfonia nro 11 g-molli op.103 Vuosi 1905 4.3. KESKIVIIKKOSARJA 11 Musiikkitalo klo 19.00 Jukka-Pekka Saraste, kapellimestari Nicolas Hodges, piano Magnus Lindberg: Pianokonsertto nro 2, ensi kertaa Suomessa 30 min I II III VÄLIAIKA 20 min Dmitri

Lisätiedot

8.11. PERJANTAISARJA 5

8.11. PERJANTAISARJA 5 8.11. PERJANTAISARJA 5 Musiikkitalo klo 19.00 Vasili Petrenko, kapellimestari Juliana Avdejeva, piano Philomela, valm. Marjukka Riihimäki Johannes Brahms: Konsertto pianolle ja orkesterille nro 1 d-molli

Lisätiedot

27.9. PERJANTAISARJA 2

27.9. PERJANTAISARJA 2 27.9. PERJANTAISARJA 2 Musiikkitalo klo 19.00 Tugan Sohijev, kapellimestari Sergei Hatšatrjan, viulu Jelena Firsova: Beyond the Seven Seals (ensi kertaa Suomessa) 12 min Jean Sibelius: Konsertto viululle

Lisätiedot

26.2. KESKIVIIKKOSARJA 10

26.2. KESKIVIIKKOSARJA 10 26.2. KESKIVIIKKOSARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00 PEHR HENRIK NORDGREN 70 VUOTTA Sakari Oramo, kapellimestari Marko Ylönen, sello Pehr Henrik Nordgren: Sinfonia nro 8 op. 140 25 min I Minore II Intermezzo

Lisätiedot

30.1. KESKIVIIKKOSARJA 8

30.1. KESKIVIIKKOSARJA 8 30.1. KESKIVIIKKOSARJA 8 Musiikkitalo klo 19.00 Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Alisa Weilerstein, sello György Ligeti: San Francisco Polyphony 11 min Esa-Pekka Salonen: L.A. Variations 20 min VÄLIAIKA

Lisätiedot

Sakari Oramo, kapellimestari Robert McLoud, resitoija. Francois Joseph Gossec: Sarja oopperasta Tasavallan voitto

Sakari Oramo, kapellimestari Robert McLoud, resitoija. Francois Joseph Gossec: Sarja oopperasta Tasavallan voitto Sakari Oramo, kapellimestari Robert McLoud, resitoija Francois Joseph Gossec: Sarja oopperasta Tasavallan voitto I Villageois et Villageoises II Air pour les Polonais III Anglaise ou Bostonienne IV Air

Lisätiedot

16.10. KESKIVIIKKOSARJA 4

16.10. KESKIVIIKKOSARJA 4 16.10. KESKIVIIKKOSARJA 4 Musiikkitalo klo 19.00 Peter Oundjian, kapellimestari Khatia Buniatishvili, piano Frédéric Chopin: Konsertto pianolle ja orkesterille nro 2 f-molli op. 21 30 min I Maestoso II

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko,

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Etelä-Karjalan Klassinen kuoro Suomalainen Kevät Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Lappeenranta 18.4.2010 klo 16, Lappeenrannan Musiikkiopiston Helkiö-sali Ohjelma Jaakko Mäntyjärvi

Lisätiedot

Bela Bartók: Rapsodia nro 1 viululle ja orkesterille Emma Mali, viulu. Sergei Prokofjev: Pianokonsertto nro 1, 2. ja 3. osa Ossi Tanner, piano

Bela Bartók: Rapsodia nro 1 viululle ja orkesterille Emma Mali, viulu. Sergei Prokofjev: Pianokonsertto nro 1, 2. ja 3. osa Ossi Tanner, piano 13.5. KESKIVIIKKOSARJA 13 Musiikkitalo klo 19.00 Pertti Pekkanen, kapellimestari Bela Bartók: Rapsodia nro 1 viululle ja orkesterille Emma Mali, viulu 10 min Sergei Prokofjev: Pianokonsertto nro 1, 2.

Lisätiedot

Opinnot Tampereen Konservatoriossa 1974 1987 (ammattilinjalla 1985 1987)

Opinnot Tampereen Konservatoriossa 1974 1987 (ammattilinjalla 1985 1987) Kristiina Junttu Syntymäaika: 18.06.1968 Ammatti: pianisti, pianonsoitonopettaja Koulutus: Opinnot Tampereen Konservatoriossa 1974 1987 (ammattilinjalla 1985 1987) Opinnot Sibelius Akatemian Solistisella

Lisätiedot

John Dowland: Kokoelmasta Lachrimae or Seaven Teares Lachrymae Antiquae. Ralph Vaughan Williams: Sinfonia nro 2 A London Symphony

John Dowland: Kokoelmasta Lachrimae or Seaven Teares Lachrymae Antiquae. Ralph Vaughan Williams: Sinfonia nro 2 A London Symphony 27.2. PERJANTAISARJA 9 Musiikkitalo klo 19.00 Andrew Manze, kapellimestari John Dowland: Kokoelmasta Lachrimae or Seaven Teares Lachrymae Antiquae 4 min Jukka Rautasalo, diskanttigamba Varpu Haavisto,

Lisätiedot

10.1. PERJANTAISARJA 8

10.1. PERJANTAISARJA 8 10.1. PERJANTAISARJA 8 Musiikkitalo klo 19.00 Hannu Lintu, kapellimestari Alice Sara Ott, piano Magnus Lindberg: Era (ensi kertaa Suomessa) 18 min Felix Mendelssohn: Konsertto pianolle ja orkesterille

Lisätiedot

27.3. KESKIVIIKKOSARJA 12

27.3. KESKIVIIKKOSARJA 12 27.3. KESKIVIIKKOSARJA 12 Musiikkitalo klo 19.00 François-Xavier Roth, kapellimestari Patricia Kopatchinskaja, viulu Bruno Mantovani: Time Stretch (on Gesualdo) 17 min Peter Eötvös: Viulukonsertto Seven

Lisätiedot

Arvo Pärt: Silhouette. Seppo Pohjola: Pianokonsertto, kantaesitys

Arvo Pärt: Silhouette. Seppo Pohjola: Pianokonsertto, kantaesitys 20.11. PERJANTAISARJA 5 Musiikkitalo klo 19.00 Olari Elts, kapellimestari Paavali Jumppanen, piano Arvo Pärt: Silhouette Seppo Pohjola: Pianokonsertto, kantaesitys 7 min 27 min VÄLIAIKA 20 min Johannes

Lisätiedot

Einojuhani Rautavaara: Angels and Visitations. Sergei Prokofjev: Viulukonsertto nro 1 D-duuri op.19

Einojuhani Rautavaara: Angels and Visitations. Sergei Prokofjev: Viulukonsertto nro 1 D-duuri op.19 11.2. TORSTAISARJA 6 Musiikkitalo klo 19.00 Mikko Franck, kapellimestari Alina Pogostkina, viulu Einojuhani Rautavaara: Angels and Visitations 20 min Sergei Prokofjev: Viulukonsertto nro 1 D-duuri op.19

Lisätiedot

Alfred Schnittke: Viulukonsertto nro 4 I Andante II Vivo III Adagio IV Lento

Alfred Schnittke: Viulukonsertto nro 4 I Andante II Vivo III Adagio IV Lento 10.10. PERJANTAISARJA 3 Musiikkitalo klo 19.00 Hannu Lintu, kapellimestari Vadim Gluzman, viulu Alfred Schnittke: Viulukonsertto nro 4 I Andante II Vivo III Adagio IV Lento 45 min VÄLIAIKA 20 min Pjotr

Lisätiedot

"Hommage a O. M.", op. 46 (2010) - Ensiesitys - for clarinet, violin, cello and piano

Hommage a O. M., op. 46 (2010) - Ensiesitys - for clarinet, violin, cello and piano Erkki Palola (1957-) "Hommage a O. M.", op. 46 (2010) for clarinet, violin, cello and piano - Ensiesitys - Erkki Palola, viulu Heikki Kulo, sello Jörg Fabian Schnabel, klarinetti Kari Syväniemi, piano

Lisätiedot

8.5. KESKIVIIKKOSARJA 15

8.5. KESKIVIIKKOSARJA 15 8.5. KESKIVIIKKOSARJA 15 Musiikkitalo klo 19.00 ETELÄ-EUROOPAN KIERTUEEN LÄHTÖKONSERTTI Hannu Lintu, kapellimestari Nikolai Luganski, piano Jean Sibelius: Pohjolan tytär, sinfoninen fantasia op. 49 15

Lisätiedot

Hannu Lintu, kapellimestari Steven Osborne, piano. W. A. Mozart: Pianokonsertto nro 27 B-duuri KV 595 30 min

Hannu Lintu, kapellimestari Steven Osborne, piano. W. A. Mozart: Pianokonsertto nro 27 B-duuri KV 595 30 min Hannu Lintu, kapellimestari Steven Osborne, piano W. A. Mozart: Pianokonsertto nro 27 B-duuri KV 595 30 min I Allegro II Larghetto III Allegro Gustav Mahler: Sinfonia nro 10 Fis-duuri 75 min (täydentänyt

Lisätiedot

Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu

Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu DocMus-yksikkö Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu Juho Laitisen 3. jatkotutkintokonsertti lauantaina 12.3.2011 klo 21.00 Sibelius-Akatemian konserttisalissa Morton

Lisätiedot

13.4. PERJANTAISARJA 12

13.4. PERJANTAISARJA 12 13.4. PERJANTAISARJA 12 Musiikkitalo klo 19.00 David Zinman, kapellimestari Anders Hillborg: Cold Heat, ensi kertaa Suomessa (Ylen tilaus) 13 min VÄLIAIKA 20 min Gustav Mahler: Sinfonia nro 6 a-molli Traaginen

Lisätiedot

27.2. KESKIVIIKKOSARJA 10

27.2. KESKIVIIKKOSARJA 10 27.2. KESKIVIIKKOSARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00 Andrew Manze, kapellimestari W. A. Mozart: Sinfonia nro 39 Es-duuri K 543 30 min I Adagio Allegro II Andante con moto III Menuetti (Allegretto) Trio IV

Lisätiedot

10.1. 3 x CHAPLIN Musiikkitalo klo 15.00

10.1. 3 x CHAPLIN Musiikkitalo klo 15.00 10.1. 3 x CHAPLIN Musiikkitalo klo 15.00 Frank Strobel, kapellimestari Charlie Chaplin: A Dog s Life (Koiranelämää, USA 1918) 36 min Yhdysvallat 1918. Tuotantoyhtiö: Chaplin First National. Tuottaja, ohjaaja

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

4.3. 2016. Filharmonian vasket. Tampere Filharmonian vaski- ja lyömäsoittajat Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari

4.3. 2016. Filharmonian vasket. Tampere Filharmonian vaski- ja lyömäsoittajat Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari 4.3. 2016 Filharmonian vasket Tampere Filharmonian vaski- ja lyömäsoittajat Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Perjantai 4.3.2016 klo 19 Tampere-talon Iso sali Tampere Filharmonian vaski- ja lyömäsoittajat

Lisätiedot

PÄHEÄ -konserttisarja Euran koulukeskuksen auditoriossa

PÄHEÄ -konserttisarja Euran koulukeskuksen auditoriossa PÄHEÄ -konserttisarja Euran koulukeskuksen auditoriossa Sunnuntai 25.10.2015 klo 17, liput 10 PÄRE Ensimmäinen yhtye 200 vuoteen, tai koskaan, jossa on suomalainen säkkipilli! Yhtye tutkii rohkeasti soittimen

Lisätiedot

25.5. PERJANTAISARJA 15

25.5. PERJANTAISARJA 15 25.5. PERJANTAISARJA 15 Musiikkitalo klo 19.00 SAKARI ORAMON YLIKAPELLIMESTARIKAUDEN PÄÄTÖSKONSERTTI Sakari Oramo, kapellimestari Janine Jansen, viulu Seppo Pohjola: Sinfonia nro 3, kantaesitys I osa II

Lisätiedot

Sergei Prokofjev: Pianosonaatti nro 5 C-duuri, op. 38 (alkuperäisversio) I Allegro tranquillo II Andantino III Un poco allegretto

Sergei Prokofjev: Pianosonaatti nro 5 C-duuri, op. 38 (alkuperäisversio) I Allegro tranquillo II Andantino III Un poco allegretto 11.11. KESKIVIIKKOSARJA 5 Musiikkitalo klo 19.00 Olli Mustonen, piano Sergei Prokofjev: Pianosonaatti nro 5 C-duuri, op. 38 (alkuperäisversio) I Allegro tranquillo II Andantino III Un poco allegretto Sergei

Lisätiedot

Su 1.5.2016 klo 13 Sibeliustalo PERINTEINEN VAPPUMATINEA

Su 1.5.2016 klo 13 Sibeliustalo PERINTEINEN VAPPUMATINEA Su 1.5.2016 klo 13 Sibeliustalo PERINTEINEN VAPPUMATINEA Petri Juutilainen, kapellimestari Johanna Iivanainen, laulu Champagner-Galoppi (H. C. Lumbye) Marssi elokuvasta Sirkus (I. Dunajevski, sov. W. Tuschla

Lisätiedot

14.11. TORSTAISARJA 4

14.11. TORSTAISARJA 4 14.11. TORSTAISARJA 4 Musiikkitalo klo 19.00 Hannu Lintu, kapellimestari Markus Groh, piano Erkki Melartin: Traumgesicht op. 70 15 min Paul Hindemith: Konsertto pianolle ja orkesterille 30 min I Mässig

Lisätiedot

Richard Strauss - Manfred Honeck - Tomas Ille: Elektra, sinfoninen rapsodia

Richard Strauss - Manfred Honeck - Tomas Ille: Elektra, sinfoninen rapsodia 27.1. KESKIVIIKKOSARJA 8 Musiikkitalo klo 19.00 Manfred Honeck, kapellimestari Nelson Freire, piano Richard Strauss - Manfred Honeck - Tomas Ille: Elektra, sinfoninen rapsodia 31 min VÄLIAIKA 20 min Ludwig

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille

Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun haettaessa ennakkotehtäviä ja/tai soveltuvuuskoe

Lisätiedot

LAULUN KESÄAKATEMIA 2016

LAULUN KESÄAKATEMIA 2016 Kangasniemen Musiikkiviikot LAULUN KESÄAKATEMIA 2016 Taiteellinen johtaja Mikko Franck 1. Mestarikurssit laulajille 18. 24.7.2016 Opettajat: Irina Gavrilovici Camilla Nylund (20. 24.7.2016) Seppo Ruohonen

Lisätiedot

To 10.3.2016 klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Okko Kamu 70 vuotta

To 10.3.2016 klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Okko Kamu 70 vuotta To 10.3.2016 klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Okko Kamu 70 vuotta Okko Kamu, kapellimestari Arto Noras, sello Jeajoon Ryu: Konsertto sellolle ja orkesterille (2010/2011/2016; 3. version maailmanensiesitys)

Lisätiedot

Torstaina 23.4.2015 klo 19 Madetojan sali

Torstaina 23.4.2015 klo 19 Madetojan sali Torstaina 23.4.2015 klo 19 Madetojan sali Torstaina 23.4.2015 klo 19 Madetojan sali Johannes Gustavsson, ohjaaja Atso Almila, seremoniamestari Sikri Lehko, saksofoni Edward Ananian-Cooper, kapellimestari

Lisätiedot

SAKARI MONONEN COLL.629

SAKARI MONONEN COLL.629 Arkistoluettelo 637 SAKARI MONONEN COLL.629 Käsikirjoituskokoelmat 1 SAKARI MONONEN, säveltäjä COLL. 629 Säveltäjä ja musiikkipedagogi Sakari Mononen syntyi 27.7.1928 ja kuoli 1998. Hän työskenteli ensin

Lisätiedot

Mikä on Elävä arkisto?

Mikä on Elävä arkisto? Mikä on Elävä arkisto? 1 YLEn Elävä arkisto Kaikki hankkeet, joilla tähdätään tekijänoikeusviidakon yksinkertaistamiseen, ovat tervetulleita Suunta, jolla sopimista helpotetaan, on oikea Sopimuslisenssin

Lisätiedot

Sakari Oramo, kapellimestari Gabriel Suovanen, baritoni. J. S. Bach A. Webern: Ricercare teoksesta Musikalisches Opfer 10 min c-molli BWV 1079

Sakari Oramo, kapellimestari Gabriel Suovanen, baritoni. J. S. Bach A. Webern: Ricercare teoksesta Musikalisches Opfer 10 min c-molli BWV 1079 Sakari Oramo, kapellimestari Gabriel Suovanen, baritoni J. S. Bach A. Webern: Ricercare teoksesta Musikalisches Opfer 10 min c-molli BWV 1079 Franz Liszt: Kehdosta hautaan, sinfoninen runo 15 min VÄLIAIKA

Lisätiedot

Maanantai 11.6. Musiikkijuhlien 10-vuotisnäyttelyn avajaiset Iitin kirkonkylän kylätalossa klo 19.00

Maanantai 11.6. Musiikkijuhlien 10-vuotisnäyttelyn avajaiset Iitin kirkonkylän kylätalossa klo 19.00 IITIN MUSIIKKIJUHLAT 10 VUOTTA 11. - 16.6.2012 Ohjelma Maanantai 11.6. Musiikkijuhlien 10-vuotisnäyttelyn avajaiset Iitin kirkonkylän kylätalossa klo 19.00 Tiistai 12.6. Toivekonsertti Lossirannan kartanossa

Lisätiedot

To 19.3.2015 klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Aulis Sallinen 80 vuotta

To 19.3.2015 klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Aulis Sallinen 80 vuotta To 19.3.2015 klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Aulis Sallinen 80 vuotta Okko Kamu, kapellimestari Johannes Piirto, piano Claude Debussy: Pieni sarja (Petite Suite 1889, orkestrointi Henri Büsser 1907)

Lisätiedot

16.3. PERJANTAISARJA 11

16.3. PERJANTAISARJA 11 16.3. PERJANTAISARJA 11 Musiikkitalo klo 19.00 METROPOLIS (Saksa 1927) Frank Strobel, kapellimestari Tuotantoyhtiö: Ufa Tuottaja: Erich Pommer Ohjaus: Fritz Lang Käsikirjoitus: Thea von Harbou Kuvaus:

Lisätiedot

12.1. TORSTAISARJA 5 Musiikkitalo klo 19.00

12.1. TORSTAISARJA 5 Musiikkitalo klo 19.00 12.1. TORSTAISARJA 5 Musiikkitalo klo 19.00 Sakari Oramo kapellimestari Jukka Harju, käyrätorvi József Hárs, käyrätorvi Markus Maskuniitty, käyrätorvi Esa Tapani, käyrätorvi Magnus Lindberg: Al largo Robert

Lisätiedot

Antti Auvinen: Junker Twist, (Ylen tilaus)

Antti Auvinen: Junker Twist, (Ylen tilaus) 26.11. TORSTAISARJA 3 Musiikkitalo klo 19.00 Jukka-Pekka Saraste, kapellimestari Kari Kriikku, klarinetti Antti Auvinen: Junker Twist, (Ylen tilaus) Unsuk Chin: Klarinettikonsertto, ensiesitys Suomessa

Lisätiedot

16.9. KESKIVIIKKOSARJA 2. Osmo Vänskä, kapellimestari. Anton Bruckner: Sinfonia nro 7 E-duuri

16.9. KESKIVIIKKOSARJA 2. Osmo Vänskä, kapellimestari. Anton Bruckner: Sinfonia nro 7 E-duuri 16.9. KESKIVIIKKOSARJA 2 Musiikkitalo klo 19.00 Osmo Vänskä, kapellimestari Anton Bruckner: Sinfonia nro 7 E-duuri 68 min I Allegro moderato II Adagio (Sehr feierlich und sehr langsam) III (Sehr schnell)

Lisätiedot

ARMAS LAUNIS SÄVELLYSKÄSIKIRJOITUKSET

ARMAS LAUNIS SÄVELLYSKÄSIKIRJOITUKSET LUETTELO 133 ARMAS LAUNIS SÄVELLYSKÄSIKIRJOITUKSET Signum: Ms.Mus.Launis KANSALLISKIRJASTO KÄSIKIRJOITUSYKSIKKÖ Luettelo Armas Launiksen sävellyskokoelmasta Materiaali on lunastettu yliopiston kirjastoon

Lisätiedot

John Adams: Short ride in a fast machine. John Adams: Scheherazade.2, draamallinen sinfonia viululle ja orkesterille, ensi kertaa Suomessa

John Adams: Short ride in a fast machine. John Adams: Scheherazade.2, draamallinen sinfonia viululle ja orkesterille, ensi kertaa Suomessa 8.1. PERJANTAISARJA 7 Musiikkitalo klo 19.00 Hannu Lintu, kapellimestari Leila Josefowicz, viulu John Adams: Short ride in a fast machine 6 min John Adams: Scheherazade.2, draamallinen sinfonia viululle

Lisätiedot

23.10. 2015 SLAAVILAISROMANTIIKKAA. Tampere Filharmonia Nikolaj Znaider, kapellimestari Saleem Ashkar, piano

23.10. 2015 SLAAVILAISROMANTIIKKAA. Tampere Filharmonia Nikolaj Znaider, kapellimestari Saleem Ashkar, piano 23.10. 2015 SLAAVILAISROMANTIIKKAA Nikolaj Znaider, kapellimestari Saleem Ashkar, piano Perjantai 23.10.2015 klo 19 Tampere-talon Iso sali Nikolaj Znaider, kapellimestari Saleem Ashkar, piano PJOTR TŠAIKOVSKI

Lisätiedot

Wolfgang Amadeus Mozart: Exsultate, jubilate, motetti sopraanolle ja orkesterille KV 165

Wolfgang Amadeus Mozart: Exsultate, jubilate, motetti sopraanolle ja orkesterille KV 165 13.9. TORSTAISARJA 1 Musiikkitalo klo 19.00 Osmo Vänskä, kapellimestari Anna-Kristiina Kaappola, sopraano Wolfgang Amadeus Mozart: Exsultate, jubilate, motetti sopraanolle ja orkesterille KV 165 16 min

Lisätiedot

Maurice Ravel: Pianokonsertto G-duuri I Allegramente II Adagio assai III Presto

Maurice Ravel: Pianokonsertto G-duuri I Allegramente II Adagio assai III Presto 16.1. PERJANTAISARJA 6 Musiikkitalo klo 19.00 Hannu Lintu, kapellimestari Boris Berezovski, piano Maurice Ravel: Pianokonsertto G-duuri I Allegramente II Adagio assai III Presto 22 min VÄLIAIKA 20 min

Lisätiedot

Suomen Sinfoniaorkesterit ry 50 vuotta

Suomen Sinfoniaorkesterit ry 50 vuotta To 23.4.2015 klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Pe 24.4.2015 klo 19 Sibeliustalo VIIKONLOPUN KLASSISET Suomen Sinfoniaorkesterit ry 50 vuotta Okko Kamu, kapellimestari Réka Szilvay, viulu Marko Ylönen,

Lisätiedot

To 12.3.2015 klo 19 Sibeliustalo NUORTEN SOLISTIEN KONSERTTI

To 12.3.2015 klo 19 Sibeliustalo NUORTEN SOLISTIEN KONSERTTI To 12.3.2015 klo 19 Sibeliustalo NUORTEN SOLISTIEN KONSERTTI Esa Heikkilä, kapellimestari Carl Maria von Weber: Fritz Kreisler: Alkusoitto oopperaan Oberon (Adagio sostenuto) Preludi ja Allegro sol. Jenna

Lisätiedot

27.8. 2015 SUURET SAKSALAISET. Tampere Filharmonia Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Michael Barenboim, viulu

27.8. 2015 SUURET SAKSALAISET. Tampere Filharmonia Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Michael Barenboim, viulu 27.8. 2015 SUURET SAKSALAISET Tampere Filharmonia Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Michael Barenboim, viulu Torstai 27.8.2015 klo 19 Tampere-talon Iso sali Tampere Filharmonia Santtu-Matias Rouvali,

Lisätiedot

Pori Sinfoniettan kevätkausi 2016

Pori Sinfoniettan kevätkausi 2016 Pori Sinfoniettan kevätkausi 2016 Liput: 23,50/ 21,50/ 18,50/ 7,50 ellei toisin mainita (hinta sisältää Ticketmasterin toimitusmaksun) 16.1. Lauantai Promenadikeskus Talvikarnevaali -happening Kevätkauden

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

KAMPRAATTTI ON OSALLISTUNUT SEURAAVIIN KUOROKILPAILUIHIN, -KATSELMUKSIIN JA -FESTIVAALEIHIN:

KAMPRAATTTI ON OSALLISTUNUT SEURAAVIIN KUOROKILPAILUIHIN, -KATSELMUKSIIN JA -FESTIVAALEIHIN: KAMPRAATTI, viralliselta nimeltään Ilmajoen musiikkikoulun kamarikuoro Kampraatti, on perustettu vuonna 1979. Kuoron on perustanut ja koko sen historian ajan johtanut Ilmajoen musiikkiopiston rehtori,

Lisätiedot

Oppilaskunnan pajapäivä: verta, hikeä ja kyyneleitä

Oppilaskunnan pajapäivä: verta, hikeä ja kyyneleitä Oppilaskunnan pajapäivä: verta, hikeä ja kyyneleitä Oppilaskunnan pajapäivästä ei puuttunut vauhtia eikä vaarallisia tilanteita. Pajupillin veistäminen vaati verta ja tanssi, katukoris ja jalkapallo puskivat

Lisätiedot

23.4.2015 MOZARTISTA ITÄÄN. Tampere Filharmonia Lan Shui, kapellimestari Behzod Abduraimov, piano

23.4.2015 MOZARTISTA ITÄÄN. Tampere Filharmonia Lan Shui, kapellimestari Behzod Abduraimov, piano 23.4.2015 MOZARTISTA ITÄÄN Tampere Filharmonia Lan Shui, kapellimestari Behzod Abduraimov, piano Torstai 23.4.2015 klo 19 Tampere-talon Iso sali Tampere Filharmonia Lan Shui, kapellimestari Behzod Abduraimov,

Lisätiedot

6.1.2015 POHJOISET VIULUKONSERTOT. Tampere Filharmonia Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Baiba Skride, viulu

6.1.2015 POHJOISET VIULUKONSERTOT. Tampere Filharmonia Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Baiba Skride, viulu 6.1.2015 POHJOISET VIULUKONSERTOT Tampere Filharmonia Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Baiba Skride, viulu Tiistai 6.1.2015 klo 15 Tampere-talon Iso sali Tampere Filharmonia Santtu-Matias Rouvali,

Lisätiedot

8.11. TORSTAISARJA 4. VÄLIAIKA 20 min. Krzysztof Urbański, kapellimestari Lisa Milne, sopraano. Olivier Messiaen: Poèmes pour Mi

8.11. TORSTAISARJA 4. VÄLIAIKA 20 min. Krzysztof Urbański, kapellimestari Lisa Milne, sopraano. Olivier Messiaen: Poèmes pour Mi 8.11. TORSTAISARJA 4 Musiikkitalo klo 19.00 Krzysztof Urbański, kapellimestari Lisa Milne, sopraano Olivier Messiaen: Poèmes pour Mi 27 min I Action de graces (Kiitos) II Paysage (Maisema) III La maison

Lisätiedot

Klinge min sång till himlarnas höjd. Piano. Vinterafton Winterabend. Piano. Sinä nouset mun henkeni koitto. Sekakuoro

Klinge min sång till himlarnas höjd. Piano. Vinterafton Winterabend. Piano. Sinä nouset mun henkeni koitto. Sekakuoro Taivahan ääriin lauluni soikoon (EM229) Klinge min sång till himlarnas höjd Piano Sovitettu 1929? Käsikirjoitus SibA Mel 17:245 Hakumuoto Taivahan ääriin lauluni soikoon, EM229 Lisätietoja Kansanlaulusovitus,

Lisätiedot

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Case: Savonlinnan Oopperajuhlat Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 3.6.2011. Historiaa Ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa pidettiin kesällä

Lisätiedot

Hannu Lintu, kapellimestari Paavali Jumppanen, piano. Karol Szymanowski: Konserttialkusoitto E-duuri op. 12 13

Hannu Lintu, kapellimestari Paavali Jumppanen, piano. Karol Szymanowski: Konserttialkusoitto E-duuri op. 12 13 Hannu Lintu, kapellimestari Paavali Jumppanen, piano Karol Szymanowski: Konserttialkusoitto E-duuri op. 12 13 Ludwig van Beethoven: Pianokonsertto nro 5 Es-duuri op.73 36 Keisarikonsertto I Allegro II

Lisätiedot

Kansainvälinen Crusell-oboekilpailu

Kansainvälinen Crusell-oboekilpailu Kansainvälinen Crusell-oboekilpailu Uusikaupunki, 27.7. - 1.8.2014 1 Crusell-seura järjestää Uudessakaupungissa 27.7.-1.8.2014 Kansainvälisen Cruselloboekilpailun, johon voivat osallistua vuonna 1984 tai

Lisätiedot

KONSERTTIKALENTERI SYKSY 2014. sib.fi. Elävä musiikki konserteissa SYKSY 2014

KONSERTTIKALENTERI SYKSY 2014. sib.fi. Elävä musiikki konserteissa SYKSY 2014 KONSERTTIKALENTERI Elävä musiikki konserteissa on korvaamaton, ainutkertainen elämys. Huippumuusikoiden yhteispeli, musiikin olemus, suuret tunteet ja yhteys ihmisen historiaan on aina henkilökohtainen

Lisätiedot