Kuntauudistus Talousriihi

Transkriptio

1 Kuntauudistus Talousriihi Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, kuntatalous

2

3 Mikä linja itsehallinnon (rakenteiden) pohjaksi tulevaisuudessa? - vaihtoehtoiset suunnat 1) Vahvat peruskunnat yksitasoinen peruskuntamalli? 2 ) Vahvat aluekunnat /maakunnat ja rajatun vastuun itsenäiset lähikunnat (kotikunnat) tai aluekunnan lähiyhteisöt kaksitasoinen edustukselliseen demokratiaan perustuva malli? 3) Alueellisiin eroihin perustava kaksitasoinen malli: Kuntien ja ylemmän tason kokonaisuus, jossa valinta tapahtuu luontaisten kehityspolkujen mukaan vahvat peruskunnat ja rinnalla kuntien yhteistoiminta = kaksiportainen malli? Hallitusohjelma tavoitteli mallia 1) mutta ollaan päätymässä malliin 3). Vastuukunta on yritys pitää kiinni vahvan peruskunnan mallista. Malli 2) on suljettu keskustelusta poliittisista syistä.

4 Kuntien väestömäärät Kunnan väestöpohja on alle asukasta, 248 kuntaa asukasta, n. 29,3 % väestöstä Kunnan väestöpohja on yli asukasta, mutta alle asukasta, 36 kuntaa asukasta, n. 20,1 % väestöstä Kunnan väestöpohja on yli asukasta, 20 kuntaa asukasta, n. 50,1 % väestöstä Ahvenanmaa, 16 kuntaa asukasta, 0,5 % väestöstä 4 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

5 Kunnat koordinaatioryhmän linjausten mukaisesti Metropolialue, 14 kuntaa Maakuntakeskus, yli asukasta, 15 kuntaa Kunta yli asukasta, 2 kuntaa Maakuntakeskus, alle asukasta, 2 kuntaa Kunta asukasta, pendelöintikriteeri maakuntakeskukseen, 8 kuntaa Kunta asukasta, 18 kuntaa Kunta alle asukasta, penedelöintikriteeri maakuntakeskukseen, 35 kuntaa Kunta alle asukasta, penedelöintikriteeri muuhun työssäkäyntialueen keskuskuntaan, 12 kuntaa Kunta alle asukasta, työssäkäyntialuekeskus, 3 kuntaa Kunta alle asukasta, 195 kuntaa Ahvenanmaa, 16 kuntaa 5 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

6 Hallitusohjelma: Sote-uudistus Uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta osana kuntarakenteen uudistamista. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla. Laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi ja rahoituksen turvaamiseksi tulee muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä vahvoja peruskuntia. Vahvan kunnan vaihtoehtona tarvittaessa poikkeusmenettely, jossa kunnat yhdessä voivat muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä, väestöpohjaltaan riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksen toteutus selvitetään osana kunta- ja palvelurakenneselvitystä. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on samalla organisaatiolla (kunta tai sote-alue) etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

7 Ohjauskeinot Kuntien tuli tehdä selvitykset ja päätökset mennessä nyt tämä pvm. siirtyy. Määräaikana selvitykset ja liitospäätökset tehneet kunnat ovat oikeutettuja valtion yhdistymisavustuksiin ja valtionosuusmenetysten kompensaatioihin. Valtio varautuu asettamaan vuoden 2013 aikana suurimmille kaupunkiseuduille (12) erityiset kuntajakoselvittäjät. Osana kuntajakoselvitystä tehdään kaupunkiseudun toiminnallisen kokonaisuuden arviointimenettely. Kunnat itse päättävät yhdistymisestä. Ns. kriisikuntien osalta myös ns. pakkoliitos on mahdollinen. Helpot liitokset on tehty syntyykö uusi kuntarakenne rakennelain keinoin? Onko sote- uudistus nyt kuntarakenteen muutoksen ohjauskeino? etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

8 OKA / Kuntarakenneuudistuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmistelun eritahtisuutta ei voi pitää perustuslaissa turvattujen kansanvaltaisuuden, osallistumisoikeuksien, oikeuden tulla kuulluksi ja kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta onnistuneena ratkaisuna. Näkemykseni mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen perusratkaisujen tulisi olla riittävällä tarkkuudella tiedossa» toisaalta eduskunnan näkökulmasta sen käsitellessä kuntajakolain uudistamista koskevaa hallituksen esitystä lakien voimaantuloajankohdan ja ilmoituksille ja selvityksille asetettavien määräaikojen osalta sekä» toisaalta kuntien näkökulmasta siinä vaiheessa, kun kuntien uudistettuun kuntarakennelakiin perustuva velvollisuus selvittää kuntien yhdistymistä tulisi voimaan etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

9 Hallinto ja perustuslakivaliokunnan (6/2013) näkemyksiä: 1. Kuntaliitosselvitykset ja esitykset on tehtävä 6 kk:n kuluessa sote rakennelain hyväksymisestä tai VM:n luvalla myöhemminkin lopullinen aikataulu siis auki. 2. Vastuukuntamallin perustuslainmukaisuus ratkaistaneen vasta sote- rakennelain eduskuntakäsittelyn yhteydessä. 3. Perustuslakivaliokunnan mukaan kuntajaotuksen tulee olla sellainen, että perustuslaissa tarkoitetulle itsehallinnolle kuntia laajemmalla alueella jää tilaa, eli kuntahallinto ei voi tehdä maakuntahallintoa merkityksettömäksi. 4. Kuntien tulee ilmoittaa selvityskumppaninsa marraskuun 2013 loppuun mennessä. Hallintovaliokunta kuitenkin selkeytti asiaa siten, että lopulliset liitosesitykset voivat koskea ilmoitetusta poikkeavaa kuntajoukkoa.

10

11

12

13 Kuntauudistuksen eteneminen Kuntien ilmoitukset selvitysalueista mennessä Poikkeusten ja erityisten kuntajakoselvitysten hakumahdollisuus Erityiset kuntajakoselvitykset (poikkeusmenettely) Kuntien yhdistymisselvitykset ja esitykset xx.xx.2014 mennessä Erityiset kuntajakoselvitykset Kuntajaon muutokset voimaan , kuitenkin viimeistään Vuosi 2013 Vuosi 2014 Vuosi 2015 Vuosi 2016 Hallituksen arvio uudistuksen etenemisestä Uusi kuntalaki voimaan > Uusi valtionosuuslaki voimaan > Kuntarakennelaki voimaan kesällä > Metropolialueen esiselvitys valmistuu (02/2013) Selvitysvaihe Toteutusvaihe Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki voimaan > Uudet kunnat > Kunta- ja aluehallinto-osasto

14 Orpon työryhmä /Päämin. ilmoitus /HE 53/2013 vp. Erva-alueen palvelut 1. Sote-alue (Maakunnan keskuskaupunki tai työssäkäyntialueen keskuskunta, jossa vähintään n asukasta vastuukuntana) järjestävät itse kaikki palvelunsa, ml. nykyiset sairaanhoitopiirin palvelut pl. tulevat Erva-alueen palvelut. Työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne selvitysalueella oleva, nyt yli asukkaan kunta voi saada perustason sote-palvelujen järjestämisoikeuden vain erityisen kuntajakoselvityksen perusteella 2. Perustason alue vähintään n asukkaan kunta perustason vastuukuntana. 3. Muut kunnat (alle asukasta) solmivat vastuukuntasopimukset sekä perustason että laajan perustason palveluissa rahoitusvastuu, ei järjestämisvastuuta

15 Uudistuksen keskeinen sisältö 1/2 Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut Resurssit yhteen, hoitoketjut kuntoon, hyvä johtaminen, henkilökunnan jaksaminen Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen vahvemmille harteille, vastuu keskuskaupungeille ja sote -alueille Sote-alueet rakennetaan vahvojen keskuskaupunkien ja uusien syntyvien vähintään asukkaan kuntien varaan Hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, kuntiin perustuva malli on läpinäkyvä, demokraattinen ja tehokas Vaikuttaminen on luontevaa ja palveluiden käyttäjien ääni kuuluu palveluista päätettäessä, nivoo yhteen arjen palvelut ja demokraattisen päätöksenteon Valtioneuvoston kanslia

16 Uudistuksen keskeinen sisältö 2/2 Sote -palveluita voivat järjestää kunnat ja sote-alueet. Palvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla Kaikki kunnat rahoittavat sote-palveluita Sote-erva koordinoi toiminnan järjestämistä Turvataan erikoissairaanhoidon rahoituspohja Yliopistollisten sairaaloiden toiminta varmistetaan Kannustetaan muodostamaan vahvempia kuntia, jotka kykenevät hoitamaan palvelut Valtioneuvoston kanslia

17 Palvelujen järjestäminen - esimerkki perustason alueesta ja sote-alueesta Kunta C: as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: as. SOTE-ALUEEN VASTUUKUNTA Kunta B: as. PERUSTASON ALUEEN VASTUUKUNTA Kunta D: 6000 as. Kunta F: 8000 as. Sote-alueen vastuukunta A järjestää laajan perustason palvelut kunnille A-F. Perustason alueen vastuukunta B järjestää palvelut kunnille B, E, F. Kunta B myös hankki laajan perustason palvelut näille kunnille sote-vastuukunnalta A. C-F. kunnilla ei ole itsenäistä järjestämisvastuuta. Kunnilla E ja F on edustus kunnassa B yhteisessä perustason alueen toimielimessä. Kunnilla B, C ja D on edustus kunnassa A olevassa yhteisessä sote-toimielimessä.

18 Eri kokoisten kuntien järjestämisvastuut Alle asukkaan kunta: ei ole nykylain mukaisesti oikeutta järjestää itse sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Tukeutuu lähimmän työssäkäyntialueen tai muun toiminnallisen kokonaisuuden yli asukkaan keskuskuntaan asukkaan kunnalla on oikeus pääsääntöisesti järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut. Vähintään noin asukkaan kunta voi toimia perustason alueen vastuukuntana. Vastuukunta voi saada oikeuden järjestää joitakin jo nykyisinkin järjestämiään peruserikoissairaanhoidon palveluja. Laajan perustason palvelujen järjestämisvastuun toteuttamiseksi kunnan on kuuluttava sotealueeseen. Laajalla perus- ja erityistasolla tarkoitetaan kaikkia lakisääteisiä sosiaalija terveyspalveluja mukaan lukien erikoissairaanhoitoa. Maakunnan keskuskaupunki ja vähintään noin asukkaan kunta voi järjestää laajan perustason sosiaali- ja terveyspalveluja. Vähintään noin asukkaan työssäkäyntialueen keskuskunnat voivat toimia sote-alueen vastuukuntana, jos niillä on riittävä kantokyky. Valtioneuvoston kanslia

19 Järjestämisvastuut Kuuluvat sote-alueeseen Täysi sote-integraatio Kunta as as. Perustaso Laajataso Erva 5 kpl Terveyskeskukset Keskussairaalat Yo-sairaalat Aluesairaalat Valtioneuvoston kanslia

20 Erityisvastuualue (erva) Jokainen sote-alue kuuluu erityisvastuualueeseen (erva), joita on viisi. Tehtäviensä vuoksi Erva hallinnoidaan kuntayhtymänä, jonka jäseninä ovat sote-alueet. Uuden ervan keskeisenä tehtävänä on turvata yhdenvertaisuus keskitettävissä palveluissa ja ohjata voimavaroja tarkoituksenmukaisesti niin, että vältetään palvelujen päällekkäisyydet ja kilpavarustelu. Yliopistolliset sairaalat toimivat myös jatkossa alueillaan erikoissairaanhoidon palveluja väestölle antavina sairaaloina. Sairaalat siirtyvät sote-alueen omistukseen. Käytännössä erva voisi toimi yliopistollista sairaalaa ylläpitävän sote-alueen yhteydessä. Erva ja yliopistollinen sairaala ovat oikeudellisesti erillisiä yksiköitä. Valtioneuvoston kanslia

21 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2012 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi 320 Kunta järjestää palvelut itse 91 kuntaa, väestöstä 60 % Yhteistoiminta-alueet yhteensä 63, kuntia 229, väestöstä 40 % Kuntayhtymiä 33, kuntia 140 Vastuukuntamallin yt-alueita 30, kuntia 89 Terveyskeskukset yhteensä 154 Kuntien 91 Kuntayhtymien 33 Vastuukuntien 30 Terveyskeskukset Alle asukasta 77 Yli asukasta 77 Kunta järjestää Kuntayhtymä järjestää Vastuukunta järjestää Karttapohja: Tilastokeskus

22 Selvityshenkilöiden ehdotus Tuula Haatainen

23 KYS-ERVA, 4 aluetta as: Iisalmi Savonlinna Siilinjärvi Äänekoski Tuula Haatainen

24

25 HYKS- erva

26

27 Kuntien valtionosuudet 3299,11 /as. 357,44 /as

28 Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallisen perusteen jakautuminen osatekijöihin v Kriteerien osuuden, yhteenveto: - Ikärakenteen vaikutus yhteensä n. 85 % ( ,4 + 0,09 + 0,04) - 14 eri ikäryhmää kuudessa eri osassa laskentaa - Sairastavuus 10 % - Kaikki muut yhteensä n. 5 % - Ikäryhmien ja sairastavuuden lisäksi yhteensä 13 muuta laskentaperustetta

29 Verotuloihin (v. 2008) perustuva valtionosuuksien tasaus vuonna 2010, /as /as. Tasausvähennys, 37 % = ( ,53)*37 % -748 /as. Laskennalliset verot= 3 256,62 /as /as. 91,86 %:n tasausraja= 2 991,53 /as. Tasauslisä= 2 991, Laskennalliset verot /as /as. Tasatut laskennalliset verot Laskennalliset verot Manner-Suomi keskimäärin Merijärvi Espoo Tasauslisää saa 265 kuntaa yhteensä 785 milj. Tasausvähennystä maksaa 61 kuntaa yhteensä 808 milj.

30 Valtionosuusjärjestelmän perusrakenne ja painotuksen muuttaminen Nykyjärjestelmässä tasataan kuntien kustannus- ja tarve-eroja sekä tulopohjan eroja. Pääpaino on kustannus- ja tarve-erojen tasauksessa. Alustava linjaus: Tulojen tasauksen painoa lisätään. Siirto (0,5 1 mrd. euroa) kustannusten tasauksesta verotuloihin perustuvaan valtionosuuden tasaukseen. Kuntaosasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv

31 Valtionosuusjärjestelmän perusrakenne ja painotuksen muuttaminen Nykyjärjestelmässä tasataan kuntien kustannus- ja tarve-eroja sekä tulopohjan eroja. Pääpaino on kustannus- ja tarve-erojen tasauksessa. Alustava linjaus: Tulojen tasauksen painoa lisätään. Siirto (0,5 1 mrd. euroa) kustannusten tasauksesta verotuloihin perustuvaan valtionosuuden tasaukseen. Kuntaosasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv

32 Järjestelmän perusrakenteen vertailu Nykyjärjestelmä v Vaihtoehtoinen malli -0,6 % 0,01 % 3,5 % 9,7 % Laskennalliset valtionosuudet Yleinen osa & lisäosat Vähennykset ja lisäykset Verotuloihin perustuva tasaus Järj. muutos Laskennalliset valtionosuudet Lisäosat Vähennykset ja lisäykset Verotuloihin perustuva tasaus Järj. muutos 87,3 % Kuntaosasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv

33 Kuntaliitosneutraalisuus Alustava linjaus: Poistetaan järjestelmästä kuntien yhdistymistilanteissa valtionosuusmenetyksiä aiheuttavat porrastukset. Kannustavuus Alustava linjaus: Kunnan pystyessä järjestämään palvelunsa keskimääräistä laskennallista kustannusta edullisemmin, kunta saa valtionosuushyödyn itselleen. Valtionosuusjärjestelmään lisätään kannustavuutta painottavia elementtejä. Esimerkkeinä verotuloihin perustuvan tasauksen muutos (veropohjan laajentamisen hyödyt), työpaikkaomavaraisuus (yritystoiminnan laajenemisen hyödyt), laskentatekijöiden porrastusten poistaminen. Kuntaosasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv

34 Valtionosuusjärjestelmän selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen Alustava linjaus: Laskentatekijöiden päällekkäisyyttä ja määrää vähennetään olennaisesti. Laskentatekijöiden määrä vähenee noin kymmeneen, ikärakenne yhtenäistetään ja samaa olosuhde-eroa kuvaavia tekijöitä yhtenäistetään (esim. syrjäisyys, saaristoisuus, kaksikielisyys) Järjestelmä tukeutuu peruskuntaan Vaihtoehtoinen linjaus: Valtionosuudet maksetaan kokonaisuudessaan kunnille. Tämä merkitsee perusopetuksen jälkeisen koulutuksen rahoituksen siirtämistä osaksi kuntien peruspalvelujen valtionosuutta kuitenkin siten, että koulutuksen järjestäjän rahoitus ja oppilaiden vapaa hakeutumisoikeus turvataan jatkossakin (kotikuntakorvausjärjestelmä). Tätä on selvitetty tarkemmin kohdassa II asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmä. Kustannustenjaon tarkistus Alustava linjaus: Kuntien rahoituksen vakauden lisäämiseksi selvitetään mahdollisuutta siirtyä nykyistä tiheämmin toteutettavaan kustannustenjaon tarkistukseen Kuntaosasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv

35 Kuntalaki uudistuu Miten kunnat tasapainottavat jatkossa taloussuunnitelmansa? Arto Sulonen

36 Talousjaostossa käsitellyt asiakokonaisuudet Konserninäkökulman vahvistaminen Verokatto Menokatto Lainakatto Taloussuunnitteluprosessin tiukempi sääntely Valtio-kunta suhde ja peruspalveluohjelmamenettely Työnjako kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajien välillä Kotikuntalaskutus ja kunnan maksuosuudet kuntien yhteistoimintaelimille

37 HALKE ministerityöryhmän linjaukset (1) 1. Tässä vaiheessa ei jatketa valtion menokehystä vastaavan kehysmenettelyn (menokatto) käyttöönoton valmistelua yksittäisissä kunnissa. Menoja kunnassa tarkastellaan osana taloussuunnitelmaa ja sen nykyistä tiukempaa tasapainovaatimusta (ks. linjausesitys 4).» Asiaan voidaan palata, mikäli se on perusteltua talousjaostossa myöhemmin käsiteltävien asioiden, kuten peruspalveluohjelmamenettelyn kehittämisen vuoksi» Kuntien menot perustuvat pitkälti lainsäädäntöön ja maksuosuuksiin lakisääteisille yhteistoimintaorganisaatioille» Yhtenäistä eri olosuhteisiin eri aikoina soveltuvaa yhteistä menojen sääntelymekanismia vaikea säätää

38 HALKE ministerityöryhmän linjaukset (2) 2. Lainakaton sääntelyn valmistelua ei jatketa» koska yleistä yhtenäistä kaikki kunnat eri aikoina kattavaa normistoa kuntien velan enimmäismäärälle ei ole mahdollista säätää. 3. Kuntia koskevan verokaton sääntelyn valmistelua ei jatketa» koska verokatto olisi ongelmallinen sekä perustuslain että kunnan talouden kokonaissääntelyn näkökulmasta

39 HALKE ministerityöryhmän linjaukset (3) 4. Valmistellaan lainsäädäntömuutokset, joiden mukaan kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa määräajassa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta ilman mahdollisuutta taloussuunnitelmassa lykätä alijäämän kattamista myöhempään ajankohtaan» Jos alijäämää ei saada katetuksi laissa säädettynä ajanjaksona, VM arvioi, tuleeko kunnan osalta käynnistää erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevia kuntia koskeva kriisikuntamenettely» Lakiin otetaan voimaantulosäännös, joka antaa sopeutumisaikaa lain voimaan tullessa kaikkein alijäämäisimmille kunnille

40 HALKE ministerityöryhmän linjaukset (4) 5. Jatkoselvitetään konserninäkökulman huomioon ottamista alijäämän kattamisvelvollisuutta ja kriisikuntamenettelyä koskevassa sääntelyssä» Kriisikuntamenettelyn kriteerit ja menettely osittain poikkeaisivat peruskuntiin sovellettavasta menettelystä» Kriisikuntamenettelyyn on kytkettävä mukaan myös kuntayhtymien jäsenkunnat

41 HALKE ministerityöryhmän linjaukset (4) 5. Jatkoselvitetään konserninäkökulman huomioon ottamista alijäämän kattamisvelvollisuutta ja kriisikuntamenettelyä koskevassa sääntelyssä» Kriisikuntamenettelyn kriteerit ja menettely osittain poikkeaisivat peruskuntiin sovellettavasta menettelystä» Kriisikuntamenettelyyn on kytkettävä mukaan myös kuntayhtymien jäsenkunnat

42 Alijäämän kattamisvelvollisuudesta yleensä Ongelma: alijäämä voidaan joka vuosi suunnitella katettavaksi seuraavana suunnittelukautena (max. 4 v) lumipalloefekti Voisiko kattamisvelvollisuus seurata välittömästi tilinpäätöksessä taseeseen kertyneestä alijäämästä laissa määritellyssä ajassa (4-5v/valtuustokausi) ilman mahdollisuutta vyöryttää kattamista myöhemmiksi vuosiksi? Seuraamukset laiminlyönnistä (kriisikuntamenettely)? Tavoitteena alijäämien ennaltaehkäisy

43 Alijäämän kattamisvelvollisuudesta yleensä Ongelma: alijäämä voidaan joka vuosi suunnitella katettavaksi seuraavana suunnittelukautena (max. 4 v) lumipalloefekti Voisiko kattamisvelvollisuus seurata välittömästi tilinpäätöksessä taseeseen kertyneestä alijäämästä laissa määritellyssä ajassa (4-5v/valtuustokausi) ilman mahdollisuutta vyöryttää kattamista myöhemmiksi vuosiksi? Seuraamukset laiminlyönnistä (kriisikuntamenettely)? Tavoitteena alijäämien ennaltaehkäisy

44 Alijäämän kattamisvelvollisuuden ulottaminen kuntayhtymiin Perusteltua kunnan talouden ja riskienhallinnan kokonaisuuden näkökulmasta (konserninäkökulma) Hillitsisi kuntien alijäämien siirtämistä kuntayhtymien taseisiin (alibudjetointi) Kriisikuntamenettely olisi otettava samalla käyttöön myös kuntayhtymissä» Jäsenkunnat kytkettävä menettelyyn» Talouden tasapainotusohjelma (sopeutustoimet, investoinnit, jäsenkuntien maksuosuudet, perussopimuksen avaaminen ym.)» Pakkokuntaliitokset ja veronkorotukset eivät mahdollisia» Uhkasakko?» Tasapainotusohjelman hyväksyntä jäsenkuntien valtuustojen enemmistöpäätöksellä (2/3 kunnista, 50 % asukasmäärästä)?