KAUPUNKI-NIMITYKSEN KÄYTTÖÖNOTTAMINEN ALKAEN

Transkriptio

1 KAUPUNKI-NIMITYKSEN KÄYTTÖÖNOTTAMINEN ALKAEN Strateginen johto, kunnanjohtaja Oskari Auvinen, kehitysjohtaja Jarmo Kivineva, hallintojohtaja Jonna Sillman-Sola, lakimies Hanna Vuojela Lainsäädäntö Kuntalain (410/2015) 4 :n 2 momentin mukaan kunta voi käyttää nimitystä kaupunki, kun se katsoo täyttävänsä kaupunkimaiselle yhdyskunnalle asetettavat vaatimukset. Kaupunki-nimityksen käyttöönottaminen on valtuuston päätettäväksi kuuluva asia. Kunta voi omalla, valtuuston tekemällä päätöksellä, ottaa käyttöön kaupunki-nimityksen, kun se katsoo täyttävänsä kaupunkimaiselle yhdyskunnalle asetettavat vaatimukset. Vaatimuksia arvioitaessa tulee kiinnittää huomioita erityisesti kunnan kaupunkimaiseen rakenteeseen ja toimintojen monipuolisuuteen sekä kunnan tai sen keskusalueen kaupunkimaisuuteen. Aikaisempi käsittely Kaupunki-nimityksen käyttöön ottamista on käsitelty aiemmin tehdyn valtuustoaloitteen johdosta. Valtuustoaloitteessa esitettiin seuraavaa: Toivon, että tutkittaisiin olisiko kuntamuodon muutoksesta etua Kangasalan tulevalle kehitykselle. Perusteluna esitän hallinnollisten yms. toimintojen taipumuksen keskittyä kaupunkeihin. Suurena maalaiskuntana Kangasala on menettämässä sille kuuluvat virastot, laitokset yms. koska maalaiskunta on paikka, jota aina ei huomata olevan olemassakaan. Kunnanhallitus päätti, että aloite otetaan käsiteltäväksi kunnanhallituksen ja johtoryhmän työseminaarissa ja että asian pohdintaa voidaan suorittaa kunnanvaltuuston työseminaarin yhteydessä. Pöytäkirjojen mukaan asiaa ei ole tämän jälkeen käsitelty valtuustossa tai kunnanhallituksessa. Seminaarista ei ole asiakirjoja. Kaupunkimaiselle yhdyskunnalle asetettujen vaatimusten täyttymisen arviointia Kangasala on muuttunut olennaisesti aloitteen tekovuoden 1992 jälkeen kuluneen lähes kahdenkymmenenviiden vuoden aikana. Kangasalan keskustaajama on kasvanut kaupunkimaiseksi kokonaisuudeksi Huutijärven ja Vatialan välisellä nauhamaisella alueella. Vanhat kyläkeskukset Vatialassa ja Suoramalla ovat kasvaneet hyvin varustelluiksi ja tiiviiksi aluekeskuksiksi. Keskusta on järvien väliselle harjukannakselle sijoittuva taajama, jolle yhtenäisiin kortteleihin rakennetut kerrostalot, katuaukiot, puistot ja julkinen taide luovat kaupunkimaisen ilmeen. Alueen liikkeet, tori, laajennettu pääkirjasto, uimahalli, Kangasala-talo ja koulut tuovat keskustaan monipuolista toimintaa. Kehittyvä torialue ja hotellihanke tulevat lisäämään entisestään kaupunkimaisia piirteitä. Asutus on keskittynyt vahvasti keskustaajamaan, jossa on asukasta. Viime vuosina kerrostaloissa ja rivitaloissa olevien asuntojen määrä on lisääntynyt suhteessa pientaloihin. Työpaikoista 90 % on taajamissa. Työpaikoissa painopiste on siirtynyt alkutuotannosta jalostukseen ja palveluihin. Nykyisin alkutuotannon osuus on 4,4 %, jalostuksen 26,4 % ja palvelujen 67,3 %. Sekä asutuksen että työpaikkojen kehitys kuvaavat kaupunkimaista yhdyskuntarakennetta.

2 Kangasalan joukkoliikenneratkaisu liikennetiheyksineen on kaupunkimainen. Tämä korostuu Tampereen läheisellä rajalla. Kangasalan Saarenmaan viereen, Hervantaan, rakentuu raitiotielinjasto. Lamminrahkan kaavoituksessa on varauduttu myös raitiotiehen. Tampereen kaupunkiseudun infraratkaisut ja lukuisat yhteistyörakenteet ovat kaupunkien ja kaupunkiseutujen ratkaisuja. Esimerkkeinä voidaan mainita kuntien yhteinen jätevedenpuhdistamo, lentoliikenteen yhteinen kehittäminen, yhteinen jätehuoltoyhtiö, yhteistyö puhtaan veden toimintavarmuuden kehittämisessä, yhteinen joukkoliikenne, toisen asteen ammatillisten opintojen järjestäminen ja Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän yhteistyö. Kangasalan kunnan ja Tampereen kaupungin suuri yhteistyöhanke, Lamminrahka, on rakenteeltaan ja tiiviydeltään kaupunkimainen. Lamminrahkan kaava, asukasta uudelle, tiiviille alueelle, on suunniteltu nykyaikaisen kaupunkirakentamisen kriteerein. Kangasalan elinkeinojen kehittäminen on kaupunkimittakaavaista ja tulevan kehä 2:n ratkaisut ovat luonteeltaan kaupunkiratkaisuja. Tarasteen kiertotalouteen keskittyvä yritysalue, Lamminrahkan ramppien yhteyteen nouseva elinkeinoalue ja parhaillaan rakentuva Kallion alue ovat kaupunkimaisia ja käytännössä välittömässä yhteydessä Tampereen kaupunkiin. Erityisesti Saarenmaan yhteyteen rakentuva, Tampereen teknillisen yliopiston vetovoimaan pohjautuva yritysalue on kasvavan ja kehittyvän kaupungin ratkaisu. Erilaisten strategisten suunnitelmien osalta voidaan tuoda esille seuraavaa. Maakuntakaavan ratkaisut ovat Kangasalan osalta kaupunkimittakaavaisia. Strategisen yleiskaavan keskeiset ratkaisut pohjautuvat kaupunkimaisen rakenteen kehitykseen ja laajentumiseen. Myös Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman keskeiset elinvoimaratkaisut tukeutuvat kaupunkirakenteen kehitykseen ja laajenemiseen Kangasalle. Tampereen kaupunkiseudun ja Kangasalan saavutettavuus eri kulkumuodoin (auto, juna, lentoliikenne) perustuu kaupunkirakenteeseen. Vaikka Kangasala ja etenkin keskusta ja taajamat ovat kehittyneet kaupunkimaiseksi, Kangasalla on edelleen myös laaja maaseutu kylineen. Kangasalan maaseutualueet ovat pääosin kaupungin läheistä maaseutua, jossa asukaat käyvät työssä kaupunkiseudulla ja pääpaino on asumisessa, joka tarjoaa mahdollisuuksia esimerkiksi tilaa vaativille harrastuksille. Tampereen kaupunkiseudun työssäkäyntialue on laajentunut viime vuosikymmeninä melko laajalle alueelle. Maaseutualueen väestöstä yhä harvempi saa pääelantonsa maataloudesta. Kunnassa laaditaan parhaillaan strategista yleiskaavaa, johon tämä maaseutualueen muuttuminen asumispainotteiseksi on huomioitu. Strategisessa yleiskaavassa on myös huomioitu maaseutualueiden uudet yrittämisen mahdollisuudet, jotka edellä mainittu muutos mahdollistaa. Kokonaisuutena arvioiden Kangasala on muuttunut maaseutupitäjästä kaupunkimaiseksi. Kangasala tunnetaan ympäri Suomen muun muassa kauniista luonnonmaisemistaan harjuineen ja vesistöineen, Kesän avaus -tapahtumasta sekä Kesäpäivä Kangasalla -laulusta, joka on valittu myös Pirkanmaan maakuntalauluksi. Lisäksi Kangasala tunnetaan sanonnasta Kangasalla oksalla ylimmällä. Kaupunki-nimityksen käyttöönottaminen ei muuta näitä tunnettuustekijöitä - ne ovat käytettävissä kaupungissakin, sillä niitä ei ole sidottu kunta-sanaan. Aluetutkija Timo Aron mukaan kaupungistuminen on ilmiönä ja elämäntapana yhteinen nimittäjä aluerakenteen muutos- ja kehitysdynamiikassa.

3 Kaupungeissa tai taajama-alueilla asuu tilastointitavasta riippuen prosenttia suomalaisista. Kaupunkiseutujen rooli korostuu erityisesti kasvuun ja kilpailukykyyn liittyvissä asioissa. Myös Kangasalla yhdyskuntarakenteen tiivistyminen ja muutos kaupunkimaiseksi rakenteeksi on ollut nopeaa. Tulevaisuuden arviot Kangasalan kasvusta osana kehittyvää Tampereen kaupunkiseutua osoittavat, että Kangasalan väkiluku kasvaa edelleen vahvasti koko muuhun maahan verrattuna ja että Kangasalan kasvulle on ominaista se, että kasvu kohdistuu työikäiseen väestöön. Myös muuttovoiton laskennallinen tulokertymä per asukas on Kangasalla positiivinen. Tulevan Kangasalan yhdyskuntarakenteen ja väestön kehityksen pääpaino on tiivistyvässä kaupunkimaisessa yhdyskuntarakenteessa. Kangasala on kasvanut kaupunkimittakaavaan sekä kooltaan että toimintatavoiltaan. Kangasalan kaupungistumiskehitys on vauhdittunut entisestään viimeisten vuosien aikana. Kaupungistumiskehityksen voi arvioida jatkuvan voimakkaana tulevaisuudessakin. Tilastotietoa Suomessa on 311 kuntaa. Kangasalan asukasluku on Tilastokeskuksen joulukuun 2016 ennakkotietojen mukaan. Kangasalan asukasluvun kasvu vuonna 2016 on ollut 570 asukasta ja 1,9 %. Kasvu on ollut toiseksi suurinta Tampereen kaupunkiseudulla heti Tampereen jälkeen. Kangasala on Suomen 36. suurin kunta asukasluvultaan. Kangasala on neljänneksi suurin kunta-nimitystä käyttävä kunta. Nurmijärvi on suurin, Kirkkonummi toiseksi suurin ja Tuusula kolmanneksi suurin. Kaupungeista Kaarina, Ylöjärvi, Nokia, Savonlinna ja Kerava ovat seuraavat viisi Kangasalan suurempaa kaupunkia. Kaupungeista Riihimäki, Raasepori, Imatra, Sastamala ja Raahe ovat puolestaan seuraavat viisi Kangasalan pienempää kaupunkia. Suomessa on 20 kaupunkia, joiden asukasluku on vähemmän kuin Mikäli kaupunki-nimitys otettaisiin käyttöön, Kangasala olisi 33. suurin kaupunki asukasluvultaan. Pirkanmaalla on 22 kuntaa, joista yksitoista on kaupunkeja. Kaupunkeja ovat Akaa, Ikaalinen, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Sastamala, Tampere, Valkeakoski, Virrat ja Ylöjärvi. Tampereen kaupunkiseudulla Kangasalan kokoiset kunnat, Ylöjärvi ja Nokia, ovat ottaneet kaupunki-nimityksen käyttöön. Kaupunki-nimityksen käyttöönottamisen vaikutusten arviointia Kuntalain mukaan kaikki kunnat ovat oikeudellisesti, hallinnollisesti ja tilastollisesti kuntia. Lainsäädännössä ei ole eroa kaupunkien ja kuntien välillä. Kaupunki-nimityksen käyttöönottaminen ei muuta kunnan oikeudellista tai hallinnollista asemaa eikä myöskään kuntalaisten asemaa. Imagonäkökulmasta kaupunki-nimitys on positiivinen ja se kuvaa paremmin Kangasalan tämänhetkistä, tosiasiallista asemaa ja kokoluokkaa suomalaisessa kuntakentässä. Imago ja kunnan maine on aineetonta pääoma, jolla voi olla merkitystä uutta tulevaisuuden kuntaa rakennettaessa. Yritysten- ja elinkeinoelämän näkökulmasta kaupunki-nimitys voi tuoda imagoetua kansallisesti. Myös kansainvälisissä yhteyksissä kaupunkinimitys voi olla eduksi. Kaupunki-nimityksen käyttöönottamisen taloudelliset vaikutukset ovat pieniä. Esitteiden, lomakkeiden, kirjekuorten, opasteiden yms. uudistamisesta aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia. Kunnan graafista ilmettä ollaan uudis-

4 tamassa vuonna 2018 ja mikäli kaupunki-nimitys otettaisiin käyttöön samassa aikataulussa, edellä mainitut uudistukset voitaisiin toteuttaa samassa yhteydessä samoilla kustannuksilla. Edellä mainittujen uudistusten toteuttamiseen kuten myös nettisivujen päivittämiseen ja vastaaviin päivityksiin tarvitaan jonkun verran henkilöstöresurssia. Mikäli kaupunki-nimitys otettaisiin käyttöön samassa aikataulussa kunnan graafisen ilmeen uudistamisen kanssa, voitaisiin tarvittavat uudistukset toteuttaa pitkälti samalla henkilöstöresurssilla. Henkilöstön näkökulmasta muutokset ovat vähäisiä. Kaupunki-nimityksen käyttöönottaminen ei vaikuta henkilöstön määrään, palkkoihin tai muihin työsuhteen ehtoihin tai sovellettaviin työehtosopimuksiin. Henkilöstön nimikemuutoksia olisi kaksi (kunnanjohtaja ja kunnanpuutarhuri), mutta niillä ei ole kustannusvaikutuksia. Kunnanhallituksen nimityksen ja hallintosäännön muuttaminen sekä vastaavat päivitykset asiakirjoihin aiheuttaisivat vähäistä ylimääräistä hallinnollista työtä. Asian valmistelu Kaupunki-nimityksen käyttöönottamista on esitelty ja siitä on keskusteltu kunnanhallituksen ja valtuustoryhmien puheenjohtajien kokouksissa sekä valtuuston iltakoulussa. Ryhmien puheenjohtajien kokouksessa on sovittu, että asian valmistelua jatketaan ja, että asia tuodaan kunnanhallituksen käsiteltäväksi Asiaa on valmisteltu kunnanjohtajan johdolla. Yhteenveto Kangasalla luontainen kaupungistumiskehitys on pitkäjänteisen kehityskulun osa. Kunnan väestömäärä, toimintatavat, organisaation toiminta konsernina, yritysten lukumäärä, vapaa-ajan ja harrastamisen mahdollisuudet ja kulttuuri ovat kehittyneet kaupunkimaiseksi. Kangasalan voi katsoa täyttävän edellä kuvatuin tavoin selkeästi kaupunkimaiselle yhdyskunnalle asetettavat vaatimukset: kaupunkimainen rakenne ja toimintojen monipuolisuus sekä kunnan tai sen keskusalueen kaupunkimaisuus. Kangasalaa voi pitää nykyään enemmän kaupunkina kuin kuntana suomalaisessa kuntakentässä. Kaupunki-nimityksen käyttöönottaminen ei ole pakollista, vaikka kunta täyttää sen edellyttämät vaatimukset. Kaupunki-nimityksen käyttöönottamisella voidaan kuitenkin arvioida saavutettavan enemmän positiivisia vaikutuksia kuin pitäytymällä kunta-nimityksessä. Kaupunki-nimitys on imagonäkökulmasta ja myös yritysten ja elinkeinoelämän näkökulmasta positiivinen sen lisäksi, että se kuvaa myös paremmin Kangasalan tosiasiallista asemaa ja kokoluokkaa suomalaisessa kuntakentässä. Kaupunki-nimityksen käyttöönottaminen olisi osa luontevaa, vuosikymmeniä jatkunutta kehitystä kaupungiksi. Kaupunki-nimityksen käyttöönotto profiloisi Kangasalaa kohti uudenaikaista, tulevaisuuden kuntaa ja toimisi positiivisena kannustimena kokonaisvaltaisen kehitystyön jatkamiselle myös sote- ja maakuntauudistus huomioon ottaen. Kaupunki-nimityksen käyttöönottaminen ei vaikuta maaseudun asemaan, vaan maaseudun ja kylien kehittämiseen panostetaan jatkossakin. Valmisteilla olevan kuntastrategian keskeistä sisältöä ovat visio ja kehittämisen tavoitteet. Kuntastrategiaa valmistelee sekä nykyinen että toimikautensa aloittava valtuusto. Näin menetellen molemmat valtuustot

5 Kunnanjohtaja osallistuvat kuntastrategian valmisteluun ja voivat ottaa huomioon mahdollisen kaupunki-nimityksen ja sen vaikutukset. Strategiatyöskentelyssä olisi tarkoituksenmukaista yhdistää kunnan ja kaupungit parhaimmat puolet ja ottaa ne osaksi uuden kaupungin kehittämistä. Kaupunki-nimitys olisi uusi ja yhteinen koko Kangasalle, johon on liittynyt Sahalahti ja Kuhmalahti. Kaupunki-nimityksen käyttöönottamisen voi katsoa myös vahvistavan kunnan profiilia itsenäisenä kuntana. Kaupunki-nimityksen käyttöönottamisesta päättäminen sopisi hyvin Suomi 100 -juhlavuoteen. Kaupunki-nimityksen käyttöönottaminen alkaen jättäisi aikaa tarvittaviin muutostoimenpiteisiin ja olisi samassa aikataulussa kunnan graafisen ilmeen uudistamisen kanssa, jolloin tarvittavat muutokset voitaisiin toteuttaa pitkälti samoilla henkilöstöresursseilla ja kustannuksilla. Kunnanhallitus esittää, että valtuusto päättää 1. kuntalain (410/2015) 4 :n 2 momentin mukaisesti, että Kangasalan kunta ottaa käyttöön nimityksen kaupunki alkaen 2. todeta, että uuden kaupungin strategia ja tulevaisuuden kaupunkivisio valmistellaan laajassa vuorovaikutuksessa luottamushenkilöiden, kuntalaisten, henkilöstön ja sidosryhmien kanssa ja 3. todeta, että uuden kaupungin strategian valmistelussa huomioidaan strategisen yleiskaavan linjaukset tiivistyvän yhdyskuntarakenteen ja elinvoimaisen maaseudun kehittämisestä. Kunnanhallitus Lisätiedot: kunnanjohtaja Oskari Auvinen, puh Tiedoksi: valtiovarainministeriö, oikeusministeriö, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Tilastokeskus, Kuntaliitto