Millainen kaupunki Kangasala olisi?

Transkriptio

1 Millainen kaupunki Kangasala olisi?

2 Historia mistä tulemme? Juureva historia, Kangasalla asutusta Sarsassa vuoden ajan Ikiaikainen kulkureitti, josta Kangasalan nimi myös juontuu Ainutlaatuinen luonnonkauneus Vahva matkailuperinne, harjujen ja vesistöjen äärelle, aikoinaan nro 3 Suomessa Topeliuksen runo kesäpäivä Kangasalla Kangasala, kesäpäivän pitäjä, Kangasalla-oksalla ylimmällä sanonnat, Kesän avaus tapahtuma Terveyslähde matkailukohteena Lepokoti taiteilijoiden lomanviettopaikkana Kartanoiden Kangasala Kuningattaren Kangasala, Kaarina Maununtytär Laaja maaseutu Kangasalan, Sahalahden ja Kuhmalahden yhdistyminen

3 Nykyhetki missä olemme? Osa kasvavaa ja kehittyvää Tampereen kaupunkiseutua Keskellä globaalia kaupungistumiskehitystä, jossa kaupunkiseutu kasvaa sekä sisäänpäin että ulospäin tieyhteyksien ja kehäväylien suuntaisesti Tiivistyvässä yhdyskuntarakenteessa 90 % asuin- ja työpaikoista sijaitsee taajamassa asukasta, viime vuoden kasvu 1,9 % ja 570 asukasta Uusien kulkureittien varrella edelleen, valtatie 12 ja 9 läpäisijöinä

4 Tulevaisuuden visioita ja valintoja Harjujen ja maisemien kaupunki Kaunis Kangasala Kesäpäivän kulttuurikaupunki Järvien ja kesämökkien kaupunki Sujuvien yhteyksien, joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kaupunki Kansainvälistyvä kaupunki Kaikkien Kangasala Luonnonläheinen Kangasala

5 Monipuolisen asumisen kaupunki Pala parhainta Pirkanmaata Pirkanmaalainen elintarvikkeiden tuotannon ja valmistuksen keskus Kaupunginläheisen maaseudun ja vaihtoehtoisten asumismuotojen kaupunki Elinkeinojen, työpaikkojen ja yrittämisen kaupunki: Saarenmaa-Rusko, Lentola-Kallio, Lamminrahka, Tarastenjärvi Opiskelijoiden kaupunki Kartanoiden ja tarujen kaupunki

6 Kangasala kunta vai kaupunki Kangasala kunta vai kaupunki Oskari Auvinen, kunnanjohtaja

7 Kunta vai kaupunki esityksen sisältö Kaupunkinimityksen käyttöönoton perusteet Tilastotietoa kaupungeista Kaupungistuminen trendinä Kaupunkinimityksen selvittäminen 1992 Kaupunkinimityksen vaatimusten arviointia Muutos vuosina Kaupunkirakenteen kehitys eri suunnitelmissa Kaupunginläheinen maaseutu suunnitelmissa Kaupunkinimityksen vaikutusten arviointia Kokonaisarviointia edellytysten täyttymisestä Päätösehdotus

8 Kaupunki-nimityksen käyttöönotosta Kuntalaki (410/2015) 4 2 mom. Kunta voi käyttää nimitystä kaupunki, kun se katsoo täyttävänsä kaupunkimaiselle yhdyskunnalle asetetut vaatimukset. Valtuusto päättää Kunnan oma arvio katsooko täyttävänsä kaupunkimaiselle yhdyskunnalle asetetut vaatimukset kaupunkimainen rakenne ja toimintojen monipuolisuus kunnan tai sen keskusalueen kaupunkimaisuus

9 Tilastotietoa asukasluvun mukaan Kangasala on 36. suurin kunta, yli asukasta Kangasala on 4. suurin kunta-nimitystä käyttävä kunta (1. Nurmijärvi, 2. Kirkkonummi, 3. Tuusula) Kaarina, Ylöjärvi, Nokia, Savonlinna ja Kerava ovat seuraavat viisi Kangasalaa suurempaa kaupunkia Riihimäki, Raasepori, Imatra, Sastamala ja Raahe ovat seuraavat viisi Kangasalaa pienempää kaupunkia Kangasala olisi 33. suurin kaupunki-nimitystä käyttävä kunta Kangasalan kasvu 2016 toiseksi suurinta Tampereen jälkeen kaupunkiseudulla, 1,9%, 570 asukasta

10 suurinta (asukasmäärä) kaupunkia/kuntaa KOKO MAA Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Jyväskylä Lahti Kuopio Kouvola Pori Joensuu Lappeenranta Hämeenlinna Vaasa Rovaniemi Seinäjoki Mikkeli Kotka Salo Porvoo Kokkola Lohja Hyvinkää Nurmijärvi Järvenpää Rauma Kirkkonummi Tuusula Kajaani Savonlinna Kerava Nokia Ylöjärvi Kaarina Kangasala Riihimäki Vihti Raasepori Imatra Keltainen= kunta

11 Mikä erottaa Kangasalan Nurmijärvestä, Kirkkonummesta, Tuusulasta ja Vihdistä?

12

13

14 pienintä kaupunkia asukasmäärältään Kaskinen Pyhäjärvi Kannus Ähtäri Viitasaari Parkano Kristiinankaupunki Virrat Haapavesi Outokumpu Ikaalinen Harjavalta Suonenjoki Haapajärvi Uusikaarlepyy Oulainen Kokemäki Kemijärvi Nurmes Pudasjärvi 8 200

15 Kaupungistuminen trendinä Aluetutkija Timo Aron mukaan kaupungistuminen on ilmiönä ja elämäntapana yhteinen nimittäjä aluerakenteen muutos- ja kehitysdynamiikassa. Kaupungeissa tai taajama-alueilla asuu tilastointitavasta riippuen prosenttia suomalaisista. Kaupunkiseutujen rooli korostuu erityisesti kasvuun ja kilpailukykyyn liittyvissä asioissa. Myös Kangasalla yhdyskuntarakenteen tiivistyminen ja muutos kaupunkimaiseksi rakenteeksi on ollut nopeaa.

16 Kaupungistuminen trendinä Tulevaisuuden arviot Kangasalan kasvusta osana kehittyvää Tampereen kaupunkiseutua osoittavat, että Kangasalan väkiluku kasvaa edelleen vahvasti koko muuhun maahan verrattuna ja että Kangasalan kasvulle on ominaista se, että kasvu kohdistuu työikäiseen väestöön. Myös muuttovoiton laskennallinen tulokertymä per asukas on Kangasalla positiivinen. Tulevan Kangasalan yhdyskuntarakenteen ja väestön kehityksen pääpaino on tiivistyvässä kaupunkimaisessa yhdyskuntarakenteessa.

17 VÄESTÖNKEHITYS KUNNITTAIN 2010-LUVULLA Luonnollinen väestönlisäys Syntyneiden enemmyys Syntyneiden vähemmyys kuntaa kuntaa Kuntien välinen nettomuutto Muuttovoittoa Muuttotappiota + 72 kuntaa kuntaa Nettomaahanmuutto Muuttovoittoa Muuttotappiota kuntaa - 9 kuntaa n= n= n= Lähde: Tilastokeskus, väestö Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

18 TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO KUNNITTAIN VUOSINA Työllisten nettomuutto on ehkä tärkein muuttoliikkeen indikaattori positiivisten tai negatiivisten kerrannaisvaikutusten vuoksi Työllisistä sai muuttovoittoa yhteensä 115 kuntaa vuosina eli keskimäärin noin joka kolmas kunta Työllisistä sai ylivoimaisesti eniten voittoa Helsinki ( ). Lisäksi työllisistä saivat merkittävää muuttovoittoa Vantaa (+1 611), Pirkkala (+915), Seinäjoki (+880), Espoo (+839) ja Nurmijärvi (+757). Kangasala sai työllisistä muuttovoittoa 421 henkilöä eli 18. eniten kaikista kunnista Työllisten nettomuutto kunnittain >200 ( 32 kuntaa) (22 kuntaa) 1-99 ( 61 kuntaa) ( 122 kuntaa) ( 40 kuntaa) >-200 ( 70 kuntaa) Työllisistä kärsivät suurimmat tappiot suuret keskuskaupungit pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta: Tampere (-1 994), Jyväskylä (-1 797), Joensuu (-1 680), Turku (-1 552) ja Oulu (-1 388) Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

19 VAIKUTUKSET ALUEIDEN TULEVAAN VÄESTÖKEHITYKSEEN Väestö kasvaa ennusteen mukaan 111 kunnassa eli noin joka kolmannessa kunnassa vuosina Väestö kasvaa eniten Helsingin metropolialueella, Helsingin ja Tampereen välisen kasvukäytävän vaikutusalueella, suurimmilla kaupunkiseuduilla, Lounais- Suomessa, Pohjanmaiden rannikkoalueella ja osassa Lappia Kangasalan väestöennuste henkilöä vuosina Väestö vähenee noin kahdessa kolmesta kunnasta, jotka sijaitsevat keskisessä, itäisessä ja pohjoisessa Suomessa sekä Etelä- ja Länsi-Suomen suurten kaupun-kiseutujen reuna-alueilla Väestöennuste kunnittain vuosina (%) > 10 % (33 kuntaa) 5 9,9 % ( 35 kuntaa) 0,1 4,9 % (43 kuntaa) -0,1-9,9 % (96 kuntaa) > -10 % (106 kuntaa) Tampere Turku Oulu Jyväskylä Kuopio Helsinki Espoo Vantaa Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

20 KANGASALAN NETTOMUUTTO IKÄRAKENTEEN MUKAAN VUOSINA Kangasala sai eniten määrällistä muuttovoittoa vuotiaista nuorista aikuisista ja lapsista. Lisäksi Kangasala sai pientä muuttovoittoa yli 60 vuotiaiden ikäryhmistä vuosina Kangasalan muuttotappiot painoittuivat opiskeluikäisiin nuoriin. Lisäksi Kangasala kärsi pientä muuttotappiota ja vuotiaiden ikäryhmissä Muuttajien rakenteen näkökulmasta vuotiaat ovat tärkeä avain-ryhmä: Kangasala sai muuttovoittoa henkilöä ko. ryhmästä! Lähde: Tilastokeskus, väestö/muuttoliike

21 TOP 20 MÄÄRÄLLINEN JA SUHTEELLINEN VÄESTÖNLISÄYS KUNNITTAIN VUONNA 2016 MÄÄRÄLLINEN VÄESTÖNLISÄYS 2016 Lempäälä Kempele Kerava Pirkkala Joensuu Kirkkonummi Rovaniemi Sipoo Seinäjoki Kangasala Järvenpää Lahti Kuopio Jyväskylä Turku Oulu Tampere Vantaa Espoo Helsinki Väestönlisäys koko maassa hlöä - Väestö kasvoi vain 75 kunnassa ja väheni 238 kunnassa SUHTEELLINEN VÄESTÖNLISÄYS 2016 (PROMILLEA) Kaskinen Helsinki Uurainen Lemland Kempele Kustavi Pirkkala Tampere Föglö Lumijoki Järvenpää Muurame Lestijärvi Espoo Kangasala Eurajoki Vantaa Jomala Finström Sipoo 11,5 11,6 11,9 12,4 13,2 13,2 13,4 13,4 14,2 14,2 15,0 15,5 16,0 17,2 18,3 19,0 20,9 22,7 25,1 25,2 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Lähde: Tilastokeskus, ennakkoväkiluku; luokittelu Timo Aro 2017

22 Maalaiskunta, kunta, iso kunta vai kaupunki Kaupungistuminen valtakunnallisena trendinä jatkuu Tilastot osoittavat, että ydinkaupunkiseutujen vetovoima jatkuu muiden hiipuessa Ajankohtaista keskustelua aiheesta on viime viikkojen aikana käyty niin Aamulehdessä kuin Helsingin Sanomissakin

23

24

25

26

27 Kangasalan kaupungistuminen Tilastojen pohjalta Kangasalan kaupungistuminen on tosiasia

28 Tilanne Pirkanmaalla ja Tampereen kaupunkiseudulla Pirkanmaalla on 22 kuntaa, joista yksitoista on kaupunkeja Kaupunkeja ovat Akaa, Ikaalinen, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Sastamala, Tampere, Valkeakoski, Virrat ja Ylöjärvi Tampereen kaupunkiseudulla Kangasalan kokoiset kunnat, Ylöjärvi ja Nokia, ovat jo ottaneet kaupunkinimityksen käyttöön

29

30 Kaupunki-nimityksen käyttöönottoa käsitelty valtuutettu Jouko Haralan tekemän valtuustoaloitteen johdosta Toivon, että tutkittaisiin olisiko kuntamuodon muutoksesta etua Kangasalan tulevalle kehitykselle. Perusteluna esitän hallinnollisten yms. toimintojen taipumuksen keskittyä kaupunkeihin. Suurena maalaiskuntana Kangasala on menettämässä sille kuuluvat virastot, laitokset yms. koska maalaiskunta on paikka, jota aina ei huomata olevan olemassakaan.

31 Kunnanhallitus päätti, että aloite otetaan käsiteltäväksi kunnanhallituksen ja johtoryhmän työseminaarissa ja että asian pohdintaa voidaan suorittaa kunnanvaltuuston työseminaarin yhteydessä Pöytäkirjojen mukaan asiaa ei ole tämän jälkeen käsitelty valtuustossa tai kunnanhallituksessa Seminaareista ei asiakirjoja

32 Kaupunkimaiselle yhdyskunnalle asetettujen vaatimusten täyttymisen arviointia Keskustaajama on viimeisen viiden vuosikymmenen aikana kasvanut kaupunkimaiseksi kokonaisuudeksi Huutijärven ja Vatialan välisellä nauhamaisella jaksolla. Vanhat kyläkeskukset Vatialassa ja Suoramalla ovat kasvaneet hyvin varustelluiksi ja tiiviiksi aluekeskuksiksi. Keskusta on järvien väliselle harjukannakselle sijoittuva taajama, jolle yhtenäisiin kortteleihin rakennetut kerrostalot, katuaukiot, puistot ja julkinen taide luovat kaupunkimaisen ilmeen. Alueen liikkeet, tori, kulttuurirakennukset ja koulut tuovat keskustaan monipuolista elämää. Uimahalli, Kangasala-talo, kehittyvä kaupunkimainen torialue ja hotellihanke ovat kaupunkimaisia piirteitä.

33

34 Kaupunkipientaloja keskustaan

35

36

37 Kaupunkimaiselle yhdyskunnalle asetettujen vaatimusten täyttymisen arviointia Kangasalan kunnan ja Tampereen kaupungin suuri yhteistyöhanke, Lamminrahka, on täysin kaupunkimainen rakenteeltaan ja tiiviydeltään. Lamminrahkan mittakaava, asukasta uudelle, tiiviille alueelle on suunniteltu nykyaikaisen kaupunkirakentamisen kriteerein. Kangasalan joukkoliikenneratkaisu liikennetiheyksineen on täysin kaupunkimainen. Joukkoliikenneratkaisun kaupunkimaisuus korostuu erityisesti Tampereen läheisellä rajalla. Kangasalan Saarenmaan viereen, Hervantaan, rakentuu raitiotielinjasto. Lamminrahkan kaavoituksessa on varauduttu raitiotiehen.

38 Lamminrahkan osayleiskaava

39 VT 12 VATIALA RISSO Lamminrahkan uusi asuinalue on rakenteeltaan kaupunginosa, ei kunnan lähiö

40 Raitiotien linjaus Lamminrahkan eteläosan yleissuunnitelma 2016 Serum arkkitehdit

41 Havainnekuva Lamminrahkan keskustasta. Diplomityö Pauli Tuomanen

42

43

44 Kaupunkimaiselle yhdyskunnalle asetettujen vaatimusten täyttymisen arviointia Kangasalan elinkeinojen kehittäminen on kaupunkimittakaavaista: tulevan kehä kahden ratkaisut ovat luonteeltaan kaupunkiratkaisuja. Tarasteen kiertotalouteen keskittyvä yritysalue, Lamminrahkan ramppien yhteyteen nouseva elinkeinoalue ja parhaillaan rakentuva Kallion alue ovat kaupunkimaisia ja käytännössä välittömässä yhteydessä Tampereen kaupunkiin. Erityisesti Saarenmaan yhteyteen rakentuva, Tampereen teknillisen yliopiston vetovoimaan pohjautuva yritysalue on kasvavan ja kehittyvän kaupungin ratkaisu.

45

46

47

48

49 Kaupunkimaiselle yhdyskunnalle asetettujen vaatimusten täyttymisen arviointia Tampereen kaupunkiseudun infraratkaisut ja lukuisat yhteistyörakenteet ovat kaupunkien ja kaupunkiseutujen ratkaisuja. Esimerkkeinä kuntien yhteinen jätevedenpuhdistamo, lentoliikenteen yhteinen kehittäminen, yhteinen jätehuoltoyhtiö, yhteistyö puhtaan veden toimintavarmuuden kehittämisessä, yhteinen joukkoliikenne, toisen asteen ammatillisten opintojen järjestäminen, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän yhteistyö jne.

50 Kangasalan kunnan tilanne on olennaisesti muuttunut aloitteen tekovuodesta Kangasala on kasvanut viimeisten kahdenkymmenenviiden vuoden aikana kaupunkimittakaavaan, sekä kooltaan että toimintatavoiltaan. Kangasalan kaupungistumiskehitys on vauhdittunut entisestään edellisten vuosien aikana. Kangasala ei ole enää maalaiskunta, joka näkyy myös toimialarakenteessa.

51 Työpaikat Kangasalla toimialan mukaan v , -%

52 Maakuntakaavan ratkaisut ovat Kangasalan osalta kaupunkimittakaavaisia. Rakennemallin keskeiset elinvoimaratkaisut tukeutuvat kaupunkirakenteen kehitykseen ja laajenemiseen Kangasalle. Strategisen yleiskaavan keskeiset ratkaisut pohjautuvat kaupunkimaisen rakenteen kehitykseen ja laajentumiseen. Tampereen kaupunkiseudun ja Kangasalan saavutettavuus eri kulkumuodoin(auto, juna, lentoliikenne) perustuu kaupunkirakenteeseen. Kangasalan keskustan rakeisuuden kehitys todentaa kaupungistumiskehitystä Kangasalla.

53 Maakuntakaavan ratkaisut ovat Kangasalan osalta kaupunkimittakaavaisia

54 Rakennemallin keskeiset elinvoimaratkaisut tukeutuvat kaupunkirakenteen kehitykseen ja laajenemiseen Kangasalle

55 Strategisen yleiskaavan keskeiset ratkaisut pohjautuvat kaupunkimaisen rakenteen kehitykseen ja laajentumiseen

56 Nykytila

57 Nykytila

58 Nykytila

59 Kangasalan strateginen yleiskaava, Vuorovaikutusraportti

60 Ympäristöministeriön selitys: Kaupungin läheinen maaseutu Kaupungin läheinen maaseutu on maaseutumaista aluetta, joka on toiminnallisesti ja fyysisesti lähellä kaupunkialueita. Se rajataan suhteessa jo rajattuihin kaupunkialueisiin. Luokka kuvaa kaupunkien laajempaa toiminnallista työssäkäyntialuetta. Aluerajaus perustuu potentiaaliseen saavutettavuuteen ja ydinkaupunkialueille suuntautuvaan työssäkäyntiin. Kaupungin läheinen maaseutu pitää sisällään erityyppisiä maaseutualueita: taajamia, ydinmaaseudun kaltaisia maaseutualueita sekä harvaan asuttuja alueita. Kaupungin läheinen maaseutu on laajin niiden kaupunkialueiden ympärillä, joissa väestöä on paljon tai kaupungin työssäkäyntialue on laaja.

61 Kangasalan maaseutualueet ovat pääosin kaupungin läheistä maaseutua, jossa asukaat käyvät työssä kaupunkiseudulla ja pääpaino on vaihtoehtoisessa asumisessa. Tampereen kaupunkiseudun työssäkäyntialue on laajentunut viime vuosikymmeninä melko laajalle alueelle. Maaseutualueen väestöstä yhä harvempi saa pääelantonsa maataloudesta. Kunnassa laaditaan parhaillaan strategista yleiskaavaa, johon tämä maaseutualueen muuttuminen asumispainotteiseksi on huomioitu. Strategisessa yleiskaavassa on myös huomioitu maaseutualueiden uudet yrittämisen mahdollisuudet, joita em. muutos mahdollistaa.

62 Tampereen vaikutusalue Tampereen 30 minuutin etäisyysvyöhykkeellä asuu noin asukasta ja sijaitsee työpaikkaa Tampereen 60 minuutin etäisyysvyöhykkeellä asuu noin asukasta ja sijaitsee yhteensä noin työpaikkaa. Tampereen kaupunkiseudun ja Kangasalan saavutettavuus eri kulkumuodoin(auto, juna, lentoliikenne) perustuu kaupunkirakenteeseen Lähde: valtiotieteen tohtori Timo Aro, Seutufoorumi , Tampere

63 Kangasalan keskustan rakeisuuden kehitys todentaa kaupungistumiskehitystä Kangasalla

64

65 Kangasalan vuoden rakennushanke 2016 Tallimäen kerrostalot Vatialassa

66 Kaupunkinimityksen vaikutukset kunnan oikeudellinen tai hallinnollinen asema ei muutu ei muuta kuntalaisen asemaa ei vaikuta asiakasmaksuihin, taksoihin tai veroihin yritysten- ja elinkeinoelämän näkökulmasta kaupunkinimitys voi lisätä imagoetua kansallisesti, kansainvälisissä yritysyhteyksissä kaupunkinimitys voi olla eduksi imagonäkökulmasta kaupunkinimitys on positiivinen ja kuvaa paremmin Kangasalan tämänhetkistä, tosiasiallista asemaa ja kokoluokkaa suomalaisessa kuntakentässä

67 Kaupunkinimityksen vaikutukset Imago ja kunnan maine on aineetonta pääoma, jolla voi olla merkitystä uutta tulevaisuuden kuntaa rakennettaessa Kangasalla luontainen kaupungistumiskehitys on pitkäjänteisen kehityskulun osa: kunnan väestömäärä, toimintatavat, organisaation toiminta konsernina, yritysten lukumäärä, vapaa-ajan ja harrastamisen mahdollisuudet ja kulttuuri ovat kaupunkimaisia Kangasala on siirtynyt käytännössä kaupunkimittakaavaan, kuntanimitys ei vastaa nykytilannetta kansallisessa kontekstissa

68 Kaupunkinimityksen vaikutukset talousvaikutukset pieniä - ei suoranaisia taloudellisia vaikutuksia - osana kunnan graafisen ilmeen uudistusta 2018 kunta on muutoinkin uusimmassa lomakkeet, kirjekuoret, esitteet yms. - tässä samassa yhteydessä kaupunkinimityksen käyttöönottaminen voidaan hoitaa samoin kustannuksin henkilöstönäkökulmasta muutokset vähäisiä - kaupunkinimityksen käyttöönottaminen aiheuttaa vain vähäisiä (2 kpl) nimikemuutoksia, mutta niillä ei ole kustannusvaikutuksia - kunnanjohtajan tai muiden virkamiesten palkkaa ei kaupunkinimityksen perusteella nosteta tai lasketa

69 Kokonaisarviointia Kangasala on nykyään enemmän kaupunki kuin kunta. Kaupunkinimityksen käyttöönotto vahvistaa kunnan profiilia itsenäisenä kuntana. Kaupunkinimitys uusi ja yhteinen niin Kangasalle, Sahalahdelle kuin Kuhmalahdellekin.

70 Kokonaisarviointia Kangasala ei ole enää toteutuneen kehityksensä johdosta maalaiskunta. Kangasalan asukkaista ja työpaikoista on jo 90 % taajamassa. Väestön ja työpaikkojen kasvun pääpaino on jatkossakin taajamarakenteessa. Monessa kaupungissa on laaja maaseutu, joka tarjoaa vaihtoehtoisen asumisen mahdollisuuksia. Kangasalan monipuolinen maaseutu ja kaupunkinimitys eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan tukevat toisiaan.

71 Kokonaisarviointia Kaupunkinimityksen käyttöönotto on osa luontevaa, vuosikymmeniä jatkunutta kehitystä kunnasta kohti kaupunkia. Kaupunkinimityksen käyttöönotto profiloi Kangasalaa kohti uudenaikaista, tulevaisuuden kuntaa ja toimii positiivisena kannustimena kokonaisvaltaisen kehitystyön jatkamiselle.

72 Erilaiset näkemykset tulevaisuudesta Aktiivinen Suuri Suhtautuminen tulevaisuuteen Tulevaisuuteen sopeutuminen Tulevaisuuden tekeminen Strategisen liikkumavaran tarve Passiivinen Tulevaisuuteen ajautuminen Vähäinen Reaktiivinen Aktiivinen Ennakoiva TOIMINTATAPA Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 72 Lähde: Määttä, Ojala; Tasapainoisen onnistumisen haaste

73 Kokonaisarviointia Kaupunkinimitys on perusteltua ottaa käyttöön samassa yhteydessä graafisen ilmeen uudistuksen yhteydessä. Kaupunkinimityksen käyttöönottaminen on luontevaa vaiheessa, jossa kunta päivittää strategiaansa. Näin sekä nykyinen että uusi valtuusto voi huomioida kaupunkinimityksen vaikutukset. Kaupunkinimityksen käyttöönottaminen on maakuntakaavan, rakennemallin ja strategisen yleiskaavan linjausten mukaista.

74 Kokonaisarviointia Kangasalan on perusteltua vahvistaa vahvuuksiaan, kaupunkimaiseen rakenteeseen pohjautuvaa määrällistä vetovoimaansa ja pyrkiä lisäämään sellaisia elementtejä, jotka vahvistavat ja varmistavat vetovoimaamme Strategisina valintoina painottuvat silloin tiivis yhdyskuntarakenne, viihtyisä ja urbaani asuinympäristö, josta luonto on helposti saavutettavissa viherkäytävien kautta, hyvät palvelut, sujuva ja tiheä joukkoliikenne sekä hyvät kulkuyhteydet

75 Kokonaisarviointia Kaupunkinimityksen käyttöönottaminen on perusteltu strateginen valinta, joka pohjautuu sekä toteutuneeseen että tulevaan kehitykseen Kaupunkinimityksen käyttöönottaminen ja kaupungistumisen hyödyntäminen kunnan vetovoiman säilyttämisessä ja lisäämisessä on merkittävä kilpailukykytekijä kuntien välisessä positiivisessa kilpailussa

76 Kokonaisarviointia Kaupunki-nimityksen käyttöön ottaminen ei ole pakollista, vaikka kunta täyttää sen edellyttämät vaatimukset. Kaupunki-nimityksen käyttöön ottamisella voidaan kuitenkin arvioida saavutettavan enemmän positiivisia vaikutuksia kuin pitäytymällä kunta-nimityksessä. Kaupunki-nimitys on imagonäkökulmasta ja myös yritysten ja elinkeinoelämän näkökulmasta positiivinen sen lisäksi, että se kuvaa myös paremmin Kangasalan tosiasiallista asemaa ja kokoluokkaa suomalaisessa kuntakentässä.

77 Kokonaisarviointia Kaupunkinimityksen arvioinnin perusteena on, täyttääkö kunta kaupunkimaiselle kehitykselle asetetut kriteerit. Siksi kaupunkinimityksen käyttöönoton arvioinnissa ei korostu pohdinta mahdollisista hyödyistä tai haitoista, vaan arviointi perustuu tosiasioihin ja faktoihin kaupunkinimityksen edellytysten täyttymisestä, jonka pohjalta päätös kaupunkinimityksestä tehdään.

78 Kaupunkimaista rakennetta ja toimintaa kuvaavia asioita Taajamassa asuu ja työskentelee 90 %, keskustan rakeisuuden kehittyminen, nauhataajaman tiivistyminen, tulevan asutuksen pääpainon sijoittuminen joukkoliikennevyöhykkeille, toteutunut ja tuleva väestönkasvu, Huutijärven ja Vatialan välinen tiivis nauhamainen jakso. Työpaikka ja toimialarakenne, alkutuotannossa enää 4,4 prosenttia työvoimasta, uudet työpaikka-alueet Saarenmaalla, Tarastenjärvellä ja Lamminrahkan rampin yhteydessä, kehä II Saarenmaalta Tarastenjärvelle on kehittyvän kaupungin ratkaisu. Keskustan kehittyminen: uimahalli, Kangasala-talo, tori, hotelli, linja-autoaseman uudisrakennus, kaupunkipientalot Joukkoliikenneratkaisu, jäteveden puhdistamisen yhteisratkaisu kaupunkiseudulla, toisen asteen koulutus, uusi 600 oppilaan oppilaitos Pikkolaan, kaupunkiseudun kuntayhtymän toiminta, Maakuntakaavan, kaupunkiseudun rakennemallin ja strategisen yleiskaavan kaupunkirakenteeseen perustuvat ratkaisut Kuntaorganisaation toiminta, konsernirakenne ja kaupunkiseudun yhteistyörakenteet palvelujen kehittämisessä

79 Kokonaisarviointia Kangasala täyttää selkeästi kaupunkinimityksen käyttöönoton kriteerit: kaupunkimainen rakenne ja toimintojen monipuolisuus kunnan tai sen keskusalueen kaupunkimaisuus

80 Päätösmenettely Hallituskeskustelu. Valtuuston iltakoulu. Ryhmänjohtajien keskustelu. Hallitus , valtuusto Päätös Kangasalan kunnasta Kangasalan kaupungiksi tehtäisiin Suomen viettäessä 100-vuotisjuhlavuottaan Uusi nimitys käyttöön vuodenvaihteessa 2018

81 Päätösesitys Kunnanjohtaja Kunnanhallitus esittää, että valtuusto päättää 1.kuntalain (410/2015) 4 :n 2 momentin mukaisesti, että Kangasalan kunta ottaa käyttöön nimityksen kaupunki alkaen 2.todeta, että uuden kaupungin strategia ja tulevaisuuden kaupunkivisio valmistellaan laajassa vuorovaikutuksessa luottamushenkilöiden, kuntalaisten, henkilöstön ja sidosryhmien kanssa ja 3.todeta, että uuden kaupungin strategian valmistelussa huomioidaan strategisen yleiskaavan linjaukset tiivistyvän yhdyskuntarakenteen ja elinvoimaisen maaseudun kehittämisestä.

82 Kangasala kunta vai kaupunki Oskari Auvinen, kunnanjohtaja