Kangasala kunta vai kaupunki. Kangasala kunta vai kaupunki

Transkriptio

1 Kangasala kunta vai kaupunki Kangasala kunta vai kaupunki Oskari Auvinen, kunnanjohtaja

2 Kunta vai kaupunki esityksen sisältö Kaupunkinimityksen käyttöönoton perusteet Tilastotietoa kaupungeista Kaupungistuminen trendinä Kaupunkinimityksen selvittäminen 1992 Kaupunkinimityksen vaatimusten arviointia Muutos vuosina Kaupunkirakenteen kehitys eri suunnitelmissa Kaupunginläheinen maaseutu suunnitelmissa Kaupunkinimityksen vaikutusten arviointia Kokonaisarviointia edellytysten täyttymisestä Päätösehdotus ja aikataulu

3 Kaupunki-nimityksen käyttöönotosta Kuntalaki (410/2015) 4 2 mom. Kunta voi käyttää nimitystä kaupunki, kun se katsoo täyttävänsä kaupunkimaiselle yhdyskunnalle asetetut vaatimukset. Valtuusto päättää Kunnan oma arvio katsooko täyttävänsä kaupunkimaiselle yhdyskunnalle asetetut vaatimukset kaupunkimainen rakenne ja toimintojen monipuolisuus kunnan tai sen keskusalueen kaupunkimaisuus

4 Tilastotietoa asukasluvun mukaan Kangasala on 36. suurin kunta, yli asukasta Kangasala on 4. suurin kunta-nimitystä käyttävä kunta (1. Nurmijärvi, 2. Kirkkonummi, 3. Tuusula) Kaarina, Ylöjärvi, Nokia, Savonlinna ja Kerava ovat seuraavat viisi Kangasalaa suurempaa kaupunkia Riihimäki, Raasepori, Imatra, Sastamala ja Raahe ovat seuraavat viisi Kangasalaa pienempää kaupunkia Kangasala olisi 33. suurin kaupunki-nimitystä käyttävä kunta Kangasalan kasvu 2016 toiseksi suurinta Tampereen jälkeen kaupunkiseudulla, 1,6%, 504 asukasta

5 40 suurinta (asukasmäärä) kaupunkia/kuntaa KOKO MAA Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Jyväskylä Lahti Kuopio Kouvola Pori Joensuu Lappeenranta Hämeenlinna Vaasa Rovaniemi Seinäjoki Mikkeli Kotka Salo Porvoo Kokkola Lohja Hyvinkää Nurmijärvi Järvenpää Rauma Kirkkonummi Tuusula Kajaani Savonlinna Kerava Nokia Ylöjärvi Kaarina Kangasala Riihimäki Vihti Raasepori Imatra Keltainen= kunta

6 20 pienintä kaupunkia asukasmäärältään Kaskinen Pyhäjärvi Kannus Ähtäri Viitasaari Parkano Kristiinankaupunki Virrat Haapavesi Outokumpu Ikaalinen Harjavalta Suonenjoki Haapajärvi Uusikaarlepyy Oulainen Kokemäki Kemijärvi Nurmes Pudasjärvi

7 Kaupungistuminen trendinä Aluetutkija Timo Aron mukaan kaupungistuminen on ilmiönä ja elämäntapana yhteinen nimittäjä aluerakenteen muutos- ja kehitysdynamiikassa. Kaupungeissa tai taajama-alueilla asuu tilastointitavasta riippuen prosenttia suomalaisista. Kaupunkiseutujen rooli korostuu erityisesti kasvuun ja kilpailukykyyn liittyvissä asioissa. Myös Kangasalla yhdyskuntarakenteen tiivistyminen ja muutos kaupunkimaiseksi rakenteeksi on ollut nopeaa

8 Kaupungistuminen trendinä Tulevaisuuden arviot Kangasalan kasvusta osana kehittyvää Tampereen kaupunkiseutua osoittavat, että Kangasalan väkiluku kasvaa edelleen vahvasti koko muuhun maahan verrattuna ja että Kangasalan kasvulle on ominaista se, että kasvu kohdistuu työikäiseen väestöön. Myös muuttovoiton laskennallinen tulokertymä per asukas on Kangasalla positiivinen. Tulevan Kangasalan yhdyskuntarakenteen ja väestön kehityksen pääpaino on tiivistyvässä kaupunkimaisessa yhdyskuntarakenteessa

9 Tilanne Pirkanmaalla ja Tampereen kaupunkiseudulla Pirkanmaalla on 22 kuntaa, joista yksitoista on kaupunkeja Kaupunkeja ovat Akaa, Ikaalinen, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Sastamala, Tampere, Valkeakoski, Virrat ja Ylöjärvi Tampereen kaupunkiseudulla Kangasalan kokoiset kunnat, Ylöjärvi ja Nokia, ovat jo ottaneet kaupunkinimityksen käyttöön

10

11 Kaupunki-nimityksen käyttöönottoa käsitelty valtuutettu Jouko Haralan tekemän valtuustoaloitteen johdosta Toivon, että tutkittaisiin olisiko kuntamuodon muutoksesta etua Kangasalan tulevalle kehitykselle. Perusteluna esitän hallinnollisten yms. toimintojen taipumuksen keskittyä kaupunkeihin. Suurena maalaiskuntana Kangasala on menettämässä sille kuuluvat virastot, laitokset yms. koska maalaiskunta on paikka, jota aina ei huomata olevan olemassakaan

12 Kunnanhallitus päätti, että aloite otetaan käsiteltäväksi kunnanhallituksen ja johtoryhmän työseminaarissa ja että asian pohdintaa voidaan suorittaa kunnanvaltuuston työseminaarin yhteydessä Pöytäkirjojen mukaan asiaa ei ole tämän jälkeen käsitelty valtuustossa tai kunnanhallituksessa Seminaareista ei asiakirjoja

13 Kaupunkimaiselle yhdyskunnalle asetettujen vaatimusten täyttymisen arviointia Keskustaajama on viimeisen viiden vuosikymmenen aikana kasvanut kaupunkimaiseksi kokonaisuudeksi Huutijärven ja Vatialan välisellä nauhamaisella jaksolla. Vanhat kyläkeskukset Vatialassa ja Suoramalla ovat kasvaneet hyvin varustelluiksi ja tiiviiksi aluekeskuksiksi. Keskusta on järvien väliselle harjukannakselle sijoittuva taajama, jolle yhtenäisiin kortteleihin rakennetut kerrostalot, katuaukiot, puistot ja julkinen taide luovat kaupunkimaisen ilmeen. Alueen liikkeet, tori, kulttuurirakennukset ja koulut tuovat keskustaan monipuolista elämää. Uimahalli, Kangasala-talo, kehittyvä kaupunkimainen torialue ja hotellihanke ovat kaupunkimaisia piirteitä

14

15 Kaupunkipientaloja keskustaan

16

17

18 Kaupunkimaiselle yhdyskunnalle asetettujen vaatimusten täyttymisen arviointia Kangasalan kunnan ja Tampereen kaupungin suuri yhteistyöhanke, Lamminrahka, on täysin kaupunkimainen rakenteeltaan ja tiiviydeltään. Lamminrahkan mittakaava, asukasta uudelle, tiiviille alueelle on suunniteltu nykyaikaisen kaupunkirakentamisen kriteerein. Kangasalan joukkoliikenneratkaisu liikennetiheyksineen on täysin kaupunkimainen. Joukkoliikenneratkaisun kaupunkimaisuus korostuu erityisesti Tampereen läheisellä rajalla. Kangasalan Saarenmaan viereen, Hervantaan, rakentuu raitiotielinjasto. Lamminrahkan kaavoituksessa on varauduttu raitiotiehen

19 Lamminrahkan osayleiskaava

20 VT 12 VATIALA RISSO

21

22 Havainnekuva Lamminrahkan keskustasta. Diplomityö Pauli Tuomanen

23 Kaupunkimaiselle yhdyskunnalle asetettujen vaatimusten täyttymisen arviointia Kangasalan elinkeinojen kehittäminen on kaupunkimittakaavaista: tulevan kehä kahden ratkaisut ovat luonteeltaan kaupunkiratkaisuja. Tarasteen kiertotalouteen keskittyvä yritysalue, Lamminrahkan ramppien yhteyteen nouseva elinkeinoalue ja parhaillaan rakentuva Kallion alue ovat kaupunkimaisia ja käytännössä välittömässä yhteydessä Tampereen kaupunkiin. Erityisesti Saarenmaan yhteyteen rakentuva, Tampereen teknillisen yliopiston vetovoimaan pohjautuva yritysalue on kasvavan ja kehittyvän kaupungin ratkaisu

24

25 Kaupunkimaiselle yhdyskunnalle asetettujen vaatimusten täyttymisen arviointia Tampereen kaupunkiseudun infraratkaisut ja lukuisat yhteistyörakenteet ovat kaupunkien ja kaupunkiseutujen ratkaisuja. Esimerkkeinä kuntien yhteinen jätevedenpuhdistamo, lentoliikenteen yhteinen kehittäminen, yhteinen jätehuoltoyhtiö, yhteistyö puhtaan veden toimintavarmuuden kehittämisessä, yhteinen joukkoliikenne, toisen asteen ammatillisten opintojen järjestäminen, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän yhteistyö jne

26 Kangasalan kunnan tilanne on olennaisesti muuttunut aloitteen tekovuodesta Kangasala on kasvanut viimeisten kahdenkymmenenviiden vuoden aikana kaupunkimittakaavaan, sekä kooltaan että toimintatavoiltaan. Kangasalan kaupungistumiskehitys on vauhdittunut entisestään edellisten vuosien aikana. Kangasala ei ole enää maalaiskunta, joka näkyy myös toimialarakenteessa

27 Työpaikat Kangasalla toimialan mukaan v , -%

28 Maakuntakaavan ratkaisut ovat Kangasalan osalta kaupunkimittakaavaisia. Rakennemallin keskeiset elinvoimaratkaisut tukeutuvat kaupunkirakenteen kehitykseen ja laajenemiseen Kangasalle. Strategisen yleiskaavan keskeiset ratkaisut pohjautuvat kaupunkimaisen rakenteen kehitykseen ja laajentumiseen. Tampereen kaupunkiseudun ja Kangasalan saavutettavuus eri kulkumuodoin(auto, juna, lentoliikenne) perustuu kaupunkirakenteeseen. Kangasalan keskustan rakeisuuden kehitys todentaa kaupungistumiskehitystä Kangasalla

29 Maakuntakaavan ratkaisut ovat Kangasalan osalta kaupunkimittakaavaisia

30 Rakennemallin keskeiset elinvoimaratkaisut tukeutuvat kaupunkirakenteen kehitykseen ja laajenemiseen Kangasalle

31 Strategisen yleiskaavan keskeiset ratkaisut pohjautuvat kaupunkimaisen rakenteen kehitykseen ja laajentumiseen

32 Nykytila

33 Nykytila

34 Nykytila

35 Kangasalan strateginen yleiskaava, Vuorovaikutusraportti

36 Ympäristöministeriön selitys: Kaupungin läheinen maaseutu Kaupungin läheinen maaseutu on maaseutumaista aluetta, joka on toiminnallisesti ja fyysisesti lähellä kaupunkialueita. Se rajataan suhteessa jo rajattuihin kaupunkialueisiin. Luokka kuvaa kaupunkien laajempaa toiminnallista työssäkäyntialuetta. Aluerajaus perustuu potentiaaliseen saavutettavuuteen ja ydinkaupunkialueille suuntautuvaan työssäkäyntiin. Kaupungin läheinen maaseutu pitää sisällään erityyppisiä maaseutualueita: taajamia, ydinmaaseudun kaltaisia maaseutualueita sekä harvaan asuttuja alueita. Kaupungin läheinen maaseutu on laajin niiden kaupunkialueiden ympärillä, joissa väestöä on paljon tai kaupungin työssäkäyntialue on laaja

37 Kangasalan maaseutualueet ovat pääosin kaupungin läheistä maaseutua, jossa asukaat käyvät työssä kaupunkiseudulla ja pääpaino on vaihtoehtoisessa asumisessa. Tampereen kaupunkiseudun työssäkäyntialue on laajentunut viime vuosikymmeninä melko laajalle alueelle. Maaseutualueen väestöstä yhä harvempi saa pääelantonsa maataloudesta. Kunnassa laaditaan parhaillaan strategista yleiskaavaa, johon tämä maaseutualueen muuttuminen asumispainotteiseksi on huomioitu. Strategisessa yleiskaavassa on myös huomioitu maaseutualueiden uudet yrittämisen mahdollisuudet, joita em. muutos mahdollistaa

38 Tampereen vaikutusalue Tampereen 30 minuutin etäisyysvyöhykkeellä asuu noin asukasta ja sijaitsee työpaikkaa Tampereen kaupunkiseudun ja Kangasalan saavutettavuus eri kulkumuodoin(auto, juna, lentoliikenne) perustuu kaupunkirakenteeseen Tampereen 60 minuutin etäisyysvyöhykkeellä asuu noin asukasta ja sijaitsee yhteensä noin työpaikkaa. Lähde: valtiotieteen tohtori Timo Aro, Seutufoorumi , Tampere

39 Kangasalan keskustan rakeisuuden kehitys todentaa kaupungistumiskehitystä Kangasalla

40 Valmistuneet asunnot talotyypin mukaan v

41 Kangasalan vuoden rakennushanke 2016 Tallimäen kerrostalot Vatialassa

42 Kaupunkinimityksen vaikutukset kunnan oikeudellinen tai hallinnollinen asema ei muutu ei muuta kuntalaisen asemaa ei vaikuta asiakasmaksuihin, taksoihin tai veroihin yritysten- ja elinkeinoelämän näkökulmasta kaupunkinimitys voi lisätä imagoetua kansallisesti, kansainvälisissä yritysyhteyksissä kaupunkinimitys voi olla eduksi imagonäkökulmasta kaupunkinimitys on positiivinen ja kuvaa paremmin Kangasalan tämänhetkistä, tosiasiallista asemaa ja kokoluokkaa suomalaisessa kuntakentässä

43 Kaupunkinimityksen vaikutukset Imago ja kunnan maine on aineetonta pääoma, jolla voi olla merkitystä uutta tulevaisuuden kuntaa rakennettaessa Kangasalla luontainen kaupungistumiskehitys on pitkäjänteisen kehityskulun osa: kunnan väestömäärä, toimintatavat, organisaation toiminta konsernina, yritysten lukumäärä, vapaa-ajan ja harrastamisen mahdollisuudet ja kulttuuri ovat kaupunkimaisia Kangasala on siirtynyt käytännössä kaupunkimittakaavaan, kuntanimitys ei vastaa nykytilannetta kansallisessa kontekstissa

44 Kaupunkinimityksen vaikutukset talousvaikutukset pieniä - ei suoranaisia taloudellisia vaikutuksia - osana kunnan graafisen ilmeen uudistusta 2018 kunta on muutoinkin uusimmassa lomakkeet, kirjekuoret, esitteet yms. - tässä samassa yhteydessä kaupunkinimityksen käyttöönottaminen voidaan hoitaa samoin kustannuksin henkilöstönäkökulmasta muutokset vähäisiä - kaupunkinimityksen käyttöönottaminen aiheuttaa vain vähäisiä (2 kpl) nimikemuutoksia, mutta niillä ei ole kustannusvaikutuksia - kunnanjohtajan tai muiden virkamiesten palkkaa ei kaupunkinimityksen perusteella nosteta tai lasketa

45 Kokonaisarviointia Kangasala on nykyään enemmän kaupunki kuin kunta. Kaupunkinimityksen käyttöönotto vahvistaa kunnan profiilia itsenäisenä kuntana. Kaupunkinimitys uusi ja yhteinen niin Kangasalle, Sahalahdelle kuin Kuhmalahdellekin

46 Kokonaisarviointia Kangasala ei ole enää toteutuneen kehityksensä johdosta maalaiskunta. Kangasalan asukkaista ja työpaikoista on jo 90 % taajamassa. Väestön ja työpaikkojen kasvun pääpaino on jatkossakin taajamarakenteessa. Monessa kaupungissa on laaja maaseutu, joka tarjoaa vaihtoehtoisen asumisen mahdollisuuksia. Kangasalan monipuolinen maaseutu ja kaupunkinimitys eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan tukevat toisiaan

47 Kokonaisarviointia Kaupunkinimityksen käyttöönotto on osa luontevaa, vuosikymmeniä jatkunutta kehitystä kunnasta kohti kaupunkia. Kaupunkinimityksen käyttöönotto profiloi Kangasalaa kohti uudenaikaista, tulevaisuuden kuntaa ja toimii positiivisena kannustimena kokonaisvaltaisen kehitystyön jatkamiselle

48 Kokonaisarviointia Kaupunkinimitys on perusteltua ottaa käyttöön samassa yhteydessä graafisen ilmeen uudistuksen yhteydessä. Kaupunkinimityksen käyttöönottaminen on luontevaa vaiheessa, jossa kunta päivittää strategiaansa. Näin sekä nykyinen että uusi valtuusto voi huomioida kaupunkinimityksen vaikutukset. Kaupunkinimityksen käyttöönottaminen on maakuntakaavan, rakennemallin ja strategisen yleiskaavan linjausten mukaista

49 Kokonaisarviointia Kaupunki-nimityksen käyttöön ottaminen ei ole pakollista, vaikka kunta täyttää sen edellyttämät vaatimukset. Kaupunki-nimityksen käyttöön ottamisella voidaan kuitenkin arvioida saavutettavan enemmän positiivisia vaikutuksia kuin pitäytymällä kunta-nimityksessä. Kaupunki-nimitys on imagonäkökulmasta ja myös yritysten ja elinkeinoelämän näkökulmasta positiivinen sen lisäksi, että se kuvaa myös paremmin Kangasalan tosiasiallista asemaa ja kokoluokkaa suomalaisessa kuntakentässä

50 Kokonaisarviointia Kaupunkinimityksen arvioinnin perusteena on, täyttääkö kunta kaupunkimaiselle kehitykselle asetetut kriteerit. Siksi kaupunkinimityksen käyttöönoton arvioinnissa ei korostu pohdinta mahdollisista hyödyistä tai haitoista, vaan arviointi perustuu tosiasioihin ja faktoihin kaupunkinimityksen edellytysten täyttymisestä, jonka pohjalta päätös kaupunkinimityksestä tehdään

51 Kaupunkimaista rakennetta ja toimintaa kuvaavia asioita Taajamassa asuu ja työskentelee 90 %, keskustan rakeisuuden kehittyminen, nauhataajaman tiivistyminen, tulevan asutuksen pääpainon sijoittuminen joukkoliikennevyöhykkeille, toteutunut ja tuleva väestönkasvu, Huutijärven ja Vatialan välinen tiivis nauhamainen jakso. Työpaikka ja toimialarakenne, alkutuotannossa enää 4,4 prosenttia työvoimasta, uudet työpaikka-alueet Saarenmaalla, Tarastenjärvellä ja Lamminrahkan rampin yhteydessä, kehä II Saarenmaalta Tarastenjärvelle on kehittyvän kaupungin ratkaisu. Keskustan kehittyminen: uimahalli, Kangasala-talo, tori, hotelli, linja-autoaseman uudisrakennus, kaupunkipientalot Joukkoliikenneratkaisu, jäteveden puhdistamisen yhteisratkaisu kaupunkiseudulla, toisen asteen koulutus, uusi 600 oppilaan oppilaitos Pikkolaan, kaupunkiseudun kuntayhtymän toiminta, Maakuntakaavan, kaupunkiseudun rakennemallin ja strategisen yleiskaavan kaupunkirakenteeseen perustuvat ratkaisut Kuntaorganisaation toiminta, konsernirakenne ja kaupunkiseudun yhteistyörakenteet palvelujen kehittämisessä

52 Kokonaisarviointia Kangasala täyttää selkeästi kaupunkinimityksen käyttöönoton kriteerit: kaupunkimainen rakenne ja toimintojen monipuolisuus kunnan tai sen keskusalueen kaupunkimaisuus

53 Päätösmenettely Hallituskeskustelu. Valtuuston iltakoulu. Ryhmänjohtajien keskustelu. Hallitus , sen jälkeen valtuusto Päätös Kangasalan kunnasta Kangasalan kaupungiksi tehtäisiin Suomen viettäessä 100-vuotisjuhlavuottaan Uusi nimitys käyttöön vuodenvaihteessa

54 Päätösesitys Kunnanjohtaja Kunnanhallitus esittää, että valtuusto päättää 1.kuntalain (410/2015) 4 :n 2 momentin mukaisesti, että Kangasalan kunta ottaa käyttöön nimityksen kaupunki alkaen 2.todeta, että uuden kaupungin strategia ja tulevaisuuden kaupunkivisio valmistellaan laajassa vuorovaikutuksessa luottamushenkilöiden, kuntalaisten, henkilöstön ja sidosryhmien kanssa ja 3.todeta, että uuden kaupungin strategian valmistelussa huomioidaan strategisen yleiskaavan linjaukset tiivistyvän yhdyskuntarakenteen ja elinvoimaisen maaseudun kehittämisestä