Nurmijärven laaja hyvinvointikertomus

Transkriptio

1 Nurmijärven laaja hyvinvointikertomus Hyvinvointikertomus vuosilta ja hyvinvointisuunnitelma vuosille kh valtuusto valtuusto

2 Tiivistelmä ja johtopäätökset Nurmijärven ensimmäisessä hyvinvointikertomuksessa kuvataan nurmijärveläisten hyvinvointia. Raportin laatimisessa on käytetty apuna kuntaliiton sähköistä hyvinvointikertomuspohjaa ja valtakunnallisia suosituksia hyvinvoinnin kuvaamiseen soveltuvista mittareista. Raportin aluksi kuvataan hyvinvoinnin käsitettä ja hyvinvoinnin edistämistyötä Nurmijärvellä. Seuraavassa osiossa on tarkasteltu väestön taustatekijöitä ja työllisyystilannetta sekä kunnan taloustilannetta. Kaikkien ikäryhmien kohdalla on kuvattu asumista, turvallisuutta, terveyttä, toimeentuloa ja osallisuutta sekä kuntalaisten näkemyksiä hyvinvoinnin edistämiseksi. Seuraavaksi on kuvattu kuntalaisten hyvinvoinnintilaa eri ikäryhmittäin. Kuntastrategian nykyisiä painopistealueita ja arvoja on tarkasteltu kappaleessa kolme. Kuntastrategian päivitys vuosille on aloitettu v.2013 ja hyvinvointikertomuksen tietoja tullaan hyödyntämään strategisissa valinnoissa tuleville vuosille. Kunnassa on useita hyvinvoinnin edistämistä tukevia asiakirjoja ja ohjelmia, jotka on koottu kappaleeseen neljä. Vuonna 2013 valmistui Nurmijärven kunnan ikääntyneen väestön hyvinvointiohjelma vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma vuoteen Vuonna 2013 aloitettiin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sekä turvallisuussuunnitelman päivitys. Nurmijärven kunnan maahanmuuttajien kotouttamisohjelmaa sekä mielenterveys- ja päihdeohjelmaa on valmisteltu myös vuoden 2013 aikana. Hyvinvointikertomuksen tavoitteena on koota kunnan hyvinvointitietoa suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Hyvinvointikertomus on hyvinvointijohtamisen työväline viranhaltija- ja poliittiselle johdolle. Se toimii strategisen johtamisen sekä vuotuisen kuntasuunnittelun ja seurannan välineenä. Kertomus valmistellaan kerran valtuustokaudessa ja päivitetään vuosittain osana kunnan toiminnan ja talouden vuosikelloa. Kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) ryhmä on laatinut hyvinvointikertomuksen ja kunnan toimialojen oman hyvinvointisuunnittelun pohjalta suunnitelman hyvinvoinnin painopistealueista vuosille Hyvinvoinnin painopistealueet eli hyvinvointisuunnitelma on laadittu hyvinvointikertomuksen antamien tietojen pohjalta. Hyvinvointisuunnitelman laatimisessa on huomioitu lautakuntien ja johtokuntien antamat lausunnot hyvinvointisuunnitelman luonnoksesta. Keskeisimmät kehittämiskohteet on jaoteltu seuraavaan viiteen osaan: hyvinvointityön kehittäminen kunnan strategisessa johtamisessa turvallisen ja viihtyisän asuin- ja elinympäristön edistäminen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja perheiden tukeminen työikäisten hyvinvoinnin edistäminen ikäihmisten hyvinvoinnin tukeminen Hyvinvointisuunnitelmataulukko tarkempine toimenpiteineen on tämän raportin lopussa. Hyvinvointisuunnitelma hyväksyttiin erillään hyvinvointikertomuksesta kesäkuussa

3 Hyvinvointikertomuksen tiedon pohjalta on seuraavaksi koottu kunnan vahvuuksia ja haasteita: Vahvuudet Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima väestö pääsääntöisesti hyvin toimeentulevaa ja kouluttautunutta hallitusti kasvava, muuttovoittoinen kunta pienet tuloerot kuntalaisten välillä toimeentulotuen saajia vähän suhteessa vertailukuntiin ja valtakunnalliseen keskiarvoon työttömyysaste alhaisin suhteessa vertailukuntiin (pitkäaikaistyöttömät, nuoret ja aikuiset) demografinen huoltosuhde edullinen Kaikki ikäryhmät elinympäristö luonnonläheinen, turvallinen asuinpaikka asunnottomia kunnassa vähän alhainen sairastavuusindeksi, väestö terveempää kuin koko maassa keskimäärin kuntalaiset pääsääntöisesti tyytyväisiä kuntapalvelujen laatuun poikkihallinnollinen yhteistyö, varhaisen puuttumisen toimintamalli käytössä kunnassa Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet puolet kunnan perheistä lapsiperheitä alle kouluikäiset lapset varsin tyytyväisiä elämäänsä kotona ja päivähoidossa kouluterveyskyselyn mukaan luokkalaisten koettu terveys ja terveystottumukset kehittyneet myönteiseen suuntaan lastensuojelun toimenpiteissä pysytty määräajoissa Nuoret ja nuoret aikuiset nuorisotyöttömyys vertailukuntien alhaisin ja merkittävästi pienempi kuin valtakunnallinen keskiarvo lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla humalajuominen ja huumekokeilut vähentyneet Työikäiset työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden osuus laskenut kunnassa v.2009 alkaen toimeentulotukea saaneita vuotiaita vähiten suhteessa vertailukuntiin vaikeasti työllistyviä vuotiaita vertailukunnista vähiten ja merkittävästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Ikäihmiset yli 75-vuotta täyttäneistä 91 % asuu kotona itsenäisesti tai palvelujen turvin 3

4 Haasteet Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima kunnan hyvinvointijohtamisen organisointi vaatii vielä kehittämistä; hyvinvointitiedon systemaattinen hyödyntäminen talousarvion ja kuntastrategian laadinnassa kunnan taloustilanne ja velkaantuminen luo haasteita laadukkaiden, vaikuttavien ja tasaarvoisten palvelujen takaamisessa tulevaisuudessa Keski- Uudenmaan kahdeksan kunnan selvitys ja sote-uudistus; mahdolliset palvelurakenteen muutokset palvelujen vaikuttavuuden arviointimittareita kehitettävä jatkossa väestön ikääntyminen, väestön huoltosuhteen epäedullinen kehitys kunnan laajan palveluverkon ylläpitäminen kallista syrjäytymisriskissä olevien tunnistaminen, osallisuuden vahvistaminen kaikissa ikäryhmissä Kaikki ikäryhmät kevyen liikenteen väylien ja verkoston puutteellisuus liikenteen sujuvuuteen liittyvät haasteet mm. ruuhkat, joukkoliikenteen ja tieyhteyksien kehittäminen Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet 8. ja 9. luokan oppilaiden ylipainoisten osuus hieman lisääntynyt 8. ja 9. luokan oppilaista 13 % kokee koulu-uupumusta kouluterveyskyselyn mukaan yli 40 % vastaajista kokenut vaikeuksia päästä koululääkärin tai koulupsykologin vastaanotolle Nuoret ja nuoret aikuiset Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden nuorten osuus on jonkin verran lisääntynyt Nurmijärvellä viimeisen kahden vuoden aikana kouluterveyskyselyn mukaan lukion 1. ja 2. luokan opiskelijoista 58 % vastaajista koki vaikeana päästä koulupsykologin vastaanotolle Työikäiset nurmijärveläisten keskimääräinen asuntovelka asuntovelallista kohti korkeampia kuin maassa keskimäärin työpaikkaomavaraisuuden nostaminen kunnassa työttömyys kasvanut v.2013 aikana Ikäihmiset valtakunnallisia laatusuosituksia ikäihmisten tavoitteissa hoidon ja palvelun kehittämiseksi ei ole kaikilta osin saavutettu yli 65-vuotiaiden osuus merkittävässä kasvussa lähivuosikymmeninä 4

5 Sisältö 1. Hyvinvoinnin edistäminen Nurmijärvellä Nurmijärveläisten hyvinvoinnin nykytila Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Väestö Työllisyystilanne ja kunnan työpaikkaomavaraisuus Kunnan taloustilanne Kaikki ikäryhmät Elinympäristö ja asuminen Turvallisuus Kelan sairastavuusindeksi Tuloerot ja toimeentulo Osallisuus ja syrjäytymisen ehkäisy Hyvinvoinnintila ikäryhmittäin tarkasteltuna Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Nuoret ja nuoret aikuiset Työikäiset Ikäihmiset Kuntastrategian nykyiset painopisteet ja linjaukset Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Suunnitelma hyvinvoinnin painopistealueista vuosille Liitteet Lähteet

6 1. Hyvinvoinnin edistäminen Nurmijärvellä Hyvinvoinnin käsite Hyvinvointi käsitteenä on laaja ja liittyy ihmisen useisiin osa-alueisiin kuten läheisiin ihmissuhteisiin, terveyteen, toimintakykyyn, toimeentuloon, työhön, asumiseen ja turvallisuuteen. Alla olevassa kuviossa 1. Hyvinvointia yhteistyössä on kuvattu yksilön omaa vastuu valinnoissa. Kunnan tehtävänä on tarjota kuntalaisille vähintään lakisääteiset palvelut ja huolehtia elinympäristöstä. Kuvio 1. Hyvinvointia yhteistyössä (Lähde: Nurmijärven kunta) Hyvinvointi on yhtäältä ihmisen kokema elämäntilanne, toisaalta se tarkoittaa sitä, että ihmisellä on mahdollisuus hallita elämäänsä, tarpeitaan ja elinolojaan. Yksilön hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, lähiyhteisön, palvelujärjestelmän ja yhteiskuntapolitiikan yhteisenä aikaansaannoksena 1. Perinteisesti hyvinvoinnin osatekijät on jaettu karkeasti kolmeen kokonaisuuteen: terveyteen, materiaaliseen sekä koettuun hyvinvointiin. Ihmisen tyytyväisyyttä elämäänsä määrittää terveyden ja materiaalisen elintason lisäksi oletus siitä, millainen terveyden ja materiaalisen elintason tulisi olla; niukatkin elinolot koetaan usein tyydyttäviksi, jos ne vastaavat ympäröivän yhteisön elintasoa, eikä henkilö odota parempaa. 2 Hyvinvoinnin ja elämänlaadun voi nähdä muodostuvan useiden eri tekijöiden kautta, jotkin hyvinvoinnin osa-alueet ovat kuitenkin ihmisille merkityksellisempiä kuin toiset. Vuonna 2005 Kuuma - kuntien asukkaille tehdyn hyvinvointikyselyn mukaan kuntalaisen hyvinvoinnin kannalta merkityksel- 1 viitattu Vaarama, M. ym.(toim.) Suomalaisten hyvinvointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Yliopistopaino, Helsinki. 6

7 lisempiä tekijöitä olivat henkinen vireys ja mieliala sekä fyysinen terveys. Lähes yhtä tärkeänä pidettiin taloudellista tilannetta ja perhe- ja ihmissuhteita 3. Hyvinvointikertomuksen laadinta Kuntalaisten hyvinvoinnin seuraaminen kuuluu kunnan tehtäviin jo lainsäädännön pohjalta. Kuntalain 1 mukaan kunta pyrkii edistämään asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Terveydenhuoltolain 12 mukaan kunnan on seurattava asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Lisäksi tulee seurata kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin, joista raportoidaan valtuustolle vuosittain. Valtuustokausittain laaditaan laajempi hyvinvointikertomus. Nurmijärven ensimmäisessä hyvinvointikertomuksen laatimisessa on käytetty apuna Kuntaliiton sähköistä hyvinvointikertomuspohjaa ja valtakunnallisia suosituksia hyvinvoinnin kuvaamiseen soveltuvista mittareista. Suurin osa indikaattoreista on kerätty THL:n tilasto -ja indikaattoripankki Sotkanetistä ja Tilastokeskukselta. Lisäksi hyvinvointikertomuksen laatimisessa on hyödynnetty aikaisemmin tehtyjä kuntalaiskyselyjä ja tietoa on saatu myös kunnan omista lähteistä. Kertomuksen tavoitteena on koota hyvinvointitietoa, jota voidaan käyttää suunnittelun ja päätöksenteon tukena. Hyvinvointitiedon pohjalta laaditaan Nurmijärvellä erillinen hyvinvointisuunnitelma. Kertomuksen indikaattorit kuvaavat pääsääntöisesti vuoden 2011 ja 2012 tilannetta, osa tiedoista on vuodelta 2013 mm. uusimmat kouluterveyskyselyn vastaukset. Hyvinvoinnin muutosta tarkastellaan pääsääntöisesti tietojen perusteella. Vertailukunniksi on valittu Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi ja Tuusula. Hyvinvointikertomuksen indikaattoritaulukot on esitelty kuusikkokunnittain sekä suhteessa koko maan tilanteeseen liitetiedostossa (ks. sivut 43-46). Hyvinvoinnin johtamisen organisointi kunnassa Terveydenhuoltolain 12 velvoittaa kuntia kehittämään kunnan hyvinvointityön rakenteita ja johtamista. Nurmijärven hyvinvoinnin johtamisen organisointi on kuvattu kuviossa 2. Nurmijärvellä hyvinvointityön strategisesta johtamisesta vastaa kunnan johtoryhmä, joka linjaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä, tukee sovittujen toimenpiteiden toteutumista sekä arvioi tavoitteiden toteutumista. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä (HYTE) on aloittanut toimintansa 2/2012. HYTE ryhmän puheenjohtajana on toiminut kunnanjohtaja Kimmo Behm. Ryhmän jäsenet on koottu eri toimialojen asiantuntijoista ja tulosaluepäälliköistä. HYTE ryhmän tehtävänä on mm. kunnan hyvinvointityön kehittäminen, hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman kokoaminen ja sen vuosittainen arviointi. Hyvinvointikertomuksen kokoamiseen on palkattu osa-aikainen hyvinvointikoordinaattori 2/2013 alkaen. Kunnan eri alojen asiantuntijat sivistystoimen, sosiaali -ja terveystoimen, keskushallinnon, elinkeino- ja kuntakehityskeskuksen sekä ympäristötoimen toimialoilta ovat osallistuneet tekstin kirjoittamiseen ja kommentoimiseen. Indikaattoreiden analyysi on tehty HYTE ryhmäläisten yhteistyönä. 3 Siltaniemi, A. ym. (toim.) Hyvinvointi, palvelut ja elämänlaatu Kuuma -kunnissa. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. 7

8 Nurmijärven kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä (HYTE) Kimmo Behm kunnanjohtaja, pj Soili Vesanto, hyvinvointikoordinaattori/th,ttm (keskushallinnon toimiala) asti Risto Nikunlaakso, erikoissuunnittelija (elinkeino- ja kuntakehityskeskus) Sannamari Nousiainen, vs. toimialasuunnittelija (sosiaali- ja terveystoimen toimiala/terveyspalvelut) saakka Pia Korteniemi, liikenneinsinööri (ympäristötoimiala/asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu) Merja Winha-Järvinen, nuorisopäällikkö (sivistystoimen toimiala/nuorisopalvelut) Olli Laiho, verkostotyön koordinaattori (sosiaali-ja terveystoimen toimiala/perhe- ja sosiaalipalvelut) Antero Lempiö, liikuntapäällikkö (sosiaali- ja terveystoimen toimiala/liikuntapalvelut) Veli-Matti Ponkala, sosiaalipalvelupäällikkö (sosiaali- ja terveystoimen toimiala/perhe-ja sosiaalipalvelut) Tuula Valtonen, talousjohtaja (keskushallinnon toimiala/talouspalvelut) Tiina Hirvonen, sivistystoimenjohtaja (sivistystoimen toimiala) Leena Ojala, henkilöstön kehittämispäällikkö (keskushallinnon toimiala/henkilöstöpalvelut) Kunnassa toimii hyvinvointia edistävinä teemaryhminä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmä sekä liikenneturvallisuustyöryhmä. Teemaryhmien tehtävänä on mm. kerätä ja seurata indikaattoritietoa, kehittää työmenetelmiä ja käytäntöjä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Hyvinvointikertomuksen kokoamisen yhteydessä kunnassa on keskusteltu tarpeesta perustaa ja nimetä aikuisväestön hyvinvointia edistävä työryhmä. Turvallisuustyöryhmä vastaa puolestaan kunnan turvallisuussuunnitelman päivittämisestä. Lisäksi toimintansa on aloittanut savuton kunta -työryhmä kunnan savuttomuuden edistämiseksi. Kuvio 2. Hyvinvoinnin johtamisen organisointi Nurmijärven kunnassa (Lähde: Nurmijärven kunta) 8

9 Kunnan terveyden edistämisaktiivisuus Kunnan terveyden edistämisaktiivisuutta voidaan arvioida esimerkiksi Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) TEA-viisarin avulla. TEA-viisari on indikaattori, joka kuvaa kuntajohdon ja kunnan keskushallinnon terveyden edistämisaktiivisuutta asteikolla Terveydenedistämisaktiivisuutta on arvioitu eri ulottuvuuksilla kuten sitoutuminen, johtaminen, seuranta ja tarveanalyysi sekä osallisuus. Pisteitä saa mm. siitä, miten säännöllisesti hyvinvointitavoitteita seurataan tunnusluvuilla ja miten hyvinvoinnin edistämisen johtamisvastuut on määritelty. Lisäksi pisteitä saa hyvinvointitavoitteiden järjestelmällisestä seurannasta ja tulosten säännöllisestä raportoinnista valtuustolle. TEA -viisarin tulosten mukaan Nurmijärven kunnan terveyden edistämisaktiivisuus on liikuntatoimessa koko maahan verrattuna paremmalla tasolla, peruskoulujen ja perusterveydenhuollon pisteet ovat olleet viime vuosina lähellä valtakunnallista keskiarvoa. Myönteistä kehitystä on tapahtunut erityisesti kuntajohdon strategisessa johtamisessa v välillä, joka selittyy mm. HYTE ryhmän perustamisella, hyvinvointikoordinaattorin palkkaamisesta määräajaksi ja hyvinvointi-indikaattoreiden järjestelmällisellä seurannalla (taulukko 1). Terveydenedistämisaktiivisuus Vuosi Pisteet ( 0-100) Nurmijärvi Pisteet (0-100) koko maa Perusterveydenhuolto Liikunta Kuntajohto Peruskoulut Taulukko 1. Nurmijärven kunnan terveyden edistämisaktiivisuuden kehitys v (Lähde: 9

10 2. Nurmijärveläisten hyvinvoinnin nykytila 2.1 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Väestö Nurmijärvellä oli asukkaita vuoden 2013 alussa Nurmijärvi on useita vuosikymmeniä ollut kasvava kunta, mutta aivan viime vuosina väestönkasvu on ollut hillitympää. Kunnan väestönkasvu on noin 670 asukasta vuodessa. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan asukkaita Nurmijärvellä on vuonna 2030 noin (kuvio 3). Nurmijärven vuosittaisesta väestönkasvusta noin 300 henkilön verran selittyy korkealla syntyvyydelle ja loput muuttoliikkeellä. Kuntien välinen nettomuutto on vaihdellut viime vuosina sen mukaan, kuinka paljon kunnassa kaavoitetaan uusia asuinalueita ja rakennetaan uusia asuntoja. Kuvio 3. Nurmijärven väestö ja väestön kasvuennuste vuoteen 2040 (Lähde: Tilastokeskus) 10

11 Nurmijärven väestön ikäpyramidin mukaan kunnassa on paljon vuotiaita ja vuotiaita lapsia (kuvio 4). Kuvio 4. Nurmijärven väestön ikäpyramidi (Lähde: Tilastokeskus) Väestöllinen (=demografinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotiasta on sataa vuotiasta työikäistä kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Nurmijärvellä väestöllinen huoltosuhde vuonna 2012 oli 55,6. Luku on heikompi kuin vertailukunnissa ja koko maassa (54,3) keskimäärin. Syynä vertailualueita heikompaan huoltosuhteeseen on suuri lasten määrä: Nurmijärvellä on korkea syntyvyys ja kuntaan muuttavat ovat usein lapsiperheitä. Lapsiperheiden määrä on Nurmijärvellä selvästi korkeampi kuin maassa keskimäärin ja suurempi myös muihin vertailukuntiin nähden. Väestöllisen huoltosuhteen arvioidaan Nurmijärvellä kasvavan seuraavien vuosien aikana (kuvio 5). Kuvio 5. Väestöllinen huoltosuhde (Lähde: Tilastokeskus) 11

12 Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien nurmijärveläisten osuus on viimeisten viiden vuoden aikana lisääntynyt. Vuoden 2013 alussa muita kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvia oli Nurmijärvellä 1115 henkilöä, joista viroa puhuvia oli 451 ja venäjää puhuvia 207. Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä on lisääntynyt Nurmijärvellä 2000-luvulla ja suuntauksen ennustetaan jatkuvan voimakkaana myös tulevaisuudessa (kuvio 6). Kuvio 6. Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä (Lähde: Tilastokeskus) Väestön koulutustasoa osoittava koulutustasomittain on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Vuonna 2012 nurmijärveläisten koulutustaso (360) on ollut jonkin verran korkeampi kuin Suomessa keskimäärin (345). Koulutustasoluku 360 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on n. 3,6 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen Työllisyystilanne ja kunnan työpaikkaomavaraisuus Työttömyyden kehitystä voidaan tarkastella kahdella eri tilastolla TEM:n (Työ -ja elinkeinoministeriön) tai Tilastokeskuksen seurantatiedoilla. TEM:n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana. 12

13 Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut. 4 Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojen mukaan Nurmijärven työttömyysprosentti on vaihdellut viimeisen vuosien aikana 4,5 6.3 välillä. Työttömyys on ollut kasvussa Nurmijärvellä vuoden 2013 aikana, tammikuussa työttömyysaste oli 4,8 % ja vuoden 2013 lopussa työttömyysaste oli 6.3% (taulukko 2) työttömyysaste, % 5,9 5,3 4,5 4,8 6,3 työttömät työnhakijat alle 25 -vuotiaat yli 50 -vuotiaat avoimet työpaikat lkm pitkäaikaistyöttömät Taulukko 2. Nurmijärven työttömyystilastoja v (Lähde: TEM Työnvälitystilasto) Indikaattoripankki Sotkanetin tilastojen mukaan Nurmijärvellä työttömiä oli suhteessa vertailukuntiin vähiten 4,2 % vuonna 2012 (kuvio 7). Kuvio 7. Työttömät, % työvoimasta (Lähde: SOTKAnet) 4 Viitattu

14 Pitkäaikaistyöttömien osuus prosentteina Nurmijärvellä on vähentynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Pitkäaikaistyöttömäksi luetaan henkilö, joka on ollut työttömänä vähintään 12 kk yhtäjaksoisesti. Vuoden 2012 lopussa pitkäaikaistyöttömiä kunnassa oli 18,3 % työttömistä, joka oli suhteessa vertailukuntiin vähäisin. Nuorisotyöttömien osuus vuotiaasta vastaavan ikäisestä työvoimasta oli Nurmijärvellä 7,3 % v Vuodesta 2008 vuoteen 2012 nuorisotyöttömien määrä on kasvanut merkittävästi. Nuorisotyöttömyys on kuitenkin vertailukuntien alhaisin ja merkittävästi pienempi kuin valtakunnallinen keskiarvo (kuvio 8). Kuvio 8. Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta (Lähde: SOTKAnet) Nurmijärven työpaikkaomavaraisuus on noussut vuosina alle 58 prosentista yli 60 prosenttiin, mutta on edelleen hieman pienempi kuin vertailukunnissa. Hyvinkäällä työpaikkaomavaraisuus on selvästi suurempi kuin muissa vertailukunnissa (kuvio 9). Kuvio 9. Työpaikkaomavaraisuuden kehitys v (Lähde: 14

15 2.1.3 Kunnan taloustilanne Kunnan talous on ollut vahvasti ylijäämäinen vuoteen 2011 asti. Talous kääntyi alijäämäiseksi vuonna Alijäämää ennustetaan syntyvän myös vuosille Tavoitteena on, että talous saadaan ylijäämäiseksi vuoden 2016 loppuun mennessä. Tulevan kehityksen arviointiin liittyy monia epävarmuustekijöitä, joista merkittävin on valtion talouden epätasapaino ja sen vaikutus kuntatalouteen. Myös kuntarakenne-, sotealue- ja metropolialueselvitykset, kulutuskysynnän heikentyminen ja työllisyystilanne luovat epävarmuutta kunnan talouden tilan arvioinnissa vuosikate euroa/asukas nettoinvestoinnit euroa/asukas lainakanta euroa/asukas Taulukko 3. Nurmijärven kunnan vuosikate, nettoinvestoinnit ja lainakanta euroa/asukas (Lähde; Nurmijärven kunnan tilinpäätökset) Vuosikate ei ole viimeisten viiden vuoden aikana riittänyt investointitoimintaan, jolloin kunta on velkaantunut lisää lähes 250 euroa jokaista kuntalaista kohti. Nurmijärvi investoi edelleen lähitulevaisuudessa voimakkaasti. Nurmijärven kunnan tuloveroprosentti on ollut seudun keskitasoa. Vuoden 2014 alussa veroprosenttia nostettiin 0,50 prosenttiyksiköllä 19,50 prosenttiin, jolloin se on edelleen seudun keskitasoa. Kiinteistöveroprosentit ovat seudun alhaisimmat. Jotta palvelut pystytään turvaamaan, on maksuissa ja taksoissa sekä veroprosenteissa edelleen korotuspaineita. Kehittämällä palvelutuotannon toimintatapoja, toimintaketjuja ja palveluverkostoa, voidaan vuosikatetta saada paremmalle tasolle. Näin voidaan turvata tarpeellinen investointitoiminta. Kuntien tehtävien määrä, normien purkaminen ja säädösten muuttaminen on tarkastelussa koko maassa. Vapaaehtoisella kuntien välisellä yhteistyöllä tavoitellaan myös taloudellista hyötyä kunnalle. Koska palvelut rahoitetaan pääosin verovaroin, on palvelutuotanto sopeutettava talouden voimavaroihin. Näin myös verorasitus pysyy kohtuullisena. Terveyspalveluiden osuus kunnan talousarviomenoista on 35 %, koulutuspalveluiden 21 %, varhaiskasvatus-palveluiden 15 % ja perhe- ja sosiaalipalveluiden 10 %, kaikki yhteensä 80 %. Näiden palveluiden määrä, sisältö ja järjestämistapa ratkaisevat kunnan talouden tilan. Kunnan väestöllinen huoltosuhde (alle 15-v. ja yli 65-v. suhde v.) on ollut vertailukuntien heikoin vuonna 2012 lasten määrän vuoksi. Kyseinen huoltosuhde on edelleen heikkenemässä mm. ikääntyvän väestön määrän kasvaessa suhteessa muuhun väestöön. Yli 75-vuotiaiden määrän arvioidaan kasvavan 1900:sta noin 3 000:een henkilöön vuodesta 2012 vuoteen Palvelukysyntä on kasvamassa, rahoituspohja heikkenemässä ja talouden tasapainon saavuttaminen entistä suurempi haaste. 15

16 2.2 Kaikki ikäryhmät Elinympäristö ja asuminen Elinympäristö Nurmijärven kunnan yleisilme on rauhallisen luonnonläheinen ja pientalovaltainen omaleimaisine kyläkeskuksineen. Nurmijärvi on viime vuosikymmenien voimakkaasta rakentamisesta ja väestönkasvusta huolimatta säilyttänyt maaseutumaiset, avarat maisemat ja luonnonläheisen ympäristön. Nurmijärveen kuuluu kolme päätaajamaa: Klaukkala, Kirkonkylä ja Rajamäki. Suurin, vilkkain ja kaupunkimaisin taajamista on Klaukkala, jossa asuu yli asukasta, noin 40 % koko kunnan asukasmäärästä. Klaukkalaa voi luonnehtia pientalovaltaiseksi pikkukaupungiksi ja sinne on keskittynyt palvelutarjonta mm. liikuntapaikkojen ja -palvelujen suhteen. Klaukkalan haasteena on sen yhdyskuntarakenteellinen hajautuneisuus, mikä heikentää palvelujen saavutettavuutta. Kirkonkylä on kunnan vanha päätaajama ja nykyinen hallinnollinen keskus, jossa on noin asukasta. Kirkonkylä on pientalovaltainen kylä, jonka keskustassa on tarjolla myös kerrostaloasumista. Kylän keskusta on tiivis. Rajamäki on kunnan kolmanneksi suurin taajama, jossa on 7300 asukasta. Rajamäki on rakentunut Altian Rajamäen tehtaiden ympärille 1800-luvun lopusta lähtien. Rajamäki on profiloitunut kunnan ulkoilu- ja liikuntakeskukseksi Sääksjärven ja Kiljavannummen ulkoilumaastojen sekä uimahallin ansiosta. Kunnassa on useita kyläkeskuksia, joista suurimpia asukasluvultaan ovat Lepsämä, Perttula, Nummenpää, Metsäkylä, Palojoki ja Nukari. Kyläalueet ovat maaseutumainen asumisvaihtoehto Nurmijärvellä. Kyläkeskusten keskeisimpinä haasteina ovat palvelujen vähäisyys, sekä kevyen liikenteen väylien ja tievalaistuksen puuttuminen. Joukkoliikenne Nurmijärvellä joukkoliikenteen käyttöä on edistetty viime vuosina merkittävillä lipputuotteisiin kohdistetuilla toimenpiteillä. Lipputuotteista Kuuma-seutulippu otettiin käyttöön vuonna 2008, Nurmijärvilippu vuonna 2011 ja Nurmijärven sisäisen liikenteen nuorisolippu vuonna Uudet lipputuotteet ovat lisänneet linja-autoliikenteen käyttöastetta (kuvio 10). Joulukuussa 2009 otettiin käyttöön uusi paikallisliikennettä palveleva Kivenkyyti. Kivenkyydin käyttäjämäärät ovat vuosien aikana lisääntyneet (kuvio 11.). Kivenkyydin käyttäjistä vuonna 2013 noin 75 % oli koululaisia, jotka olivat oikeutettuja saamaan ilmaisen koulukyydin joko koulumatkan pituuden tai vaarallisuuden vuoksi. Vuonna 2013 Kivenkyydin käyttäjistä 25 % oli itse maksavia asiakkaita mm. työmatkalaisia. Kivenkyydin käyttöä työmatkalaisten syöttöliikennevälineenä mm. Helsingin suuntaan lähteville linjaautoille on pyritty edistämään mainoskampanjoin sekä Rajamäellä suoraan kotitalouksiin jaetuilla mainoksilla. 16

17 Joukkoliikenteen käyttöä on pyritty edistämään myös rakentamalla uusi liityntäpysäköintialue Klaukkalaan ja laajentamalla Kirkonkylän liityntäpysäköintialuetta. Myös Rajamäelle on merkitty urheilualueen pysäköintialueelle liityntäpysäköintiä varten muutamia henkilöautopaikkoja Myydyt Nurmijärviliput (kpl) Kuvio 10. Myydyt Nurmijärviliput kuukausittain (Lähde: Nurmijärven kunta) Kivenkyydin käyttäjämäärät Kuvio 11. Kivenkyydin käyttäjämäärät kuukausittain (Lähde: Nurmijärven kunta) Asuminen Nurmijärvellä oli vuoden 2013 alussa yhteensä asuntoa ja asuntokuntaa. Asunnoista 60 % on erillisiä pientaloja, 22 % sijaitsee kerrostaloissa ja 17 % rivi- ja ketjutaloissa. Suurimmassa osassa (61 %) asunnoista asuu yksi tai kaksi henkilöä. Yhden ja kahden hengen asuntokuntien mää- 17

18 rä on kasvanut 2000-luvulla selvästi, ja kasvu jatkuu ikäihmisten suhteellisen määrän kasvun myötä (kuvio 12). Kuvio 12. Asuntokuntien määrä henkilöluvun mukaan (Lähde: Tilastokeskus) Nurmijärveläisten asumisväljyys on kasvanut 2000-luvulla, oletettavasti pitkälti vanhusväestön määrän kasvun sekä uusien talojen keskimääräisen koon kasvamisen myötä. Jokaisella nurmijärveläisellä oli vuoden 2013 alussa keskimäärin 39,58 m 2 asuintilaa, mikä on hieman enemmän kuin valtakunnallinen keskiarvo (39,24 m 2 ). Asunnottomuus ei ole merkittävä ongelma Nurmijärvellä, sillä viime vuosina asunnottomia on ollut henkilöä. Asunnottomia yksinäisiä/1000 asukasta kohden v.2012 Nurmijärvellä oli toiseksi vähiten Kirkkonummen jälkeen (kuvio 13). Kuvio 13. Asunnottomat yksinäiset/1000 asukasta (Lähde: SOTKAnet) 18

19 Asunnottomille on osoitettu aktiivisesti vuokra-asuntoja Nurmijärven vuokra-asunnot OY:ltä. Nurmijärven Vuokra-asunnot Oy:lle on tullut hakemuksia viime vuosina noin 600 vuodessa ja asuntoja on voitu osoittaa reilulle puolelle hakijoista (taulukko 4.) Hakeneiden määrässä on huomioitava, että heissä on sekä nurmijärveläisiä että ulkopaikkakuntalaisia, ja että he ovat voineet hakea ja saada vuokra-asunnon myös jostain muusta kunnasta. Taulukko 4. Nurmijärven vuokra-asuntojen asunnonsaaneet ja -hakijat v Nurmijärvellä oli vuoden 2013 alussa Arava- tai korkotukivuokra-asuntoa sekä muuta (yleensä yksityiseltä asunnonomistajalta vuokrattua) vuokra-asuntoa (kuvio 14). Vuokra-asuntoja on Nurmijärvellä vähemmän kuin muissa vertailukunnissa, varsinkin kun verrataan pääradan varren kuntiin. Toisaalta vuokra-asuntojen kysyntäkin on radanvarsikunnissa suurempaa kuin muissa Helsingin kehysalueen kunnissa 5. Kuvio 14. Vuokra-asuntojen määrä Ojankoski, Teija (2013). Selvitys vuokra-asuntotuotannon turvaamiseksi KUUMA-kunnissa. 19

20 Asumistuki Yleistä asumistukea saaneiden määrä on kasvanut Nurmijärvellä viime vuosina, mutta suhteellinen osuus koko kunnan väestöstä on kuitenkin selvästi alhaisempi kuin useimmissa vertailukunnissa (kuvio 15). Kuvio 15. Yleistä asumistukea saaneet yhteensä, % asuntokunnista (Lähde: SOTKAnet) Asukkaiden näkemykset asuinympäristöstä ja turvallisuudesta Rakennetun ympäristön viihtyisyyttä ja asuinalueen turvallisuutta on selvitetty Kaupunkien ja kuntapalveluiden kyselytutkimuksen avulla v Kyselyn mukaan valtaosa kunnan asukkaista kokee turvallisuuden hyvin hoidetuksi. Saman kyselyn mukaan asukkaista noin puolet arvioi kunnan liikenneolojen olevan hoidettu jalankulkijan ja pyöräilijän näkökulmasta hyvin. Kuntalaisista kaksi viidesosaa puolestaan kokee ne huonosti hoidetuksi. Liikkumisen esteettömyys on kunnassa hoidettu 1/4 osan mielestä huonosti. Ympäristön siisteys ja viihtyisyys on hoidettu lähes 2/3 osan mielestä hyvin (taulukko 5). Tyytyväisyys asuinkuntaan Hyvin (%) Ei osaa sanoa (%) Huonosti (%) Hyvin hoidettu (%) (kaikkien vastaaja kuntien keskiarvo) Asuinalueen turvallisuus hoidettu asuinkunnassa 92 (%) 3 (%) 5 (%) 90 (%) Liikenneolot jalankulkijan ja pyöräilijän kannalta Rakennetun ympäristön viihtyisyys ja kauneus 52 (%) 7(%) 41 (%) 69 (%) 61 (%) 7(%) 31 (%) 61 (%) Ympäristön siisteys 61 (%) 11 (%) 28 (%) 58 (%) Katujen ja teiden hoito 56 (%) 2 (%) 43 (%) 47 (%) Liikkumisen esteettömyys 16 (%) 59 (%) 25 (%) 25 (%) Taulukko 5. Tyytyväisyys asuinkuntaan (Lähde: Kaupunki-ja kuntapalvelujen laatu 2012) n=182 20

21 2.2.2 Turvallisuus Turvallisuus ja turvallisuuden kokeminen on osa asukkaiden hyvinvointia. Käsitteenä turvallisuus on laaja ja sen voidaan nähdä ulottuvan lähes kaikille inhimillisen elämän osa-alueille. Tässä yhteydessä turvallisuutta tarkastellaan liikenneturvallisuuden näkökulmasta ja poliisin tietoon tulleiden häiriökäyttäytymisten määrällä. Liikenneturvallisuus Hyvän liikenneturvallisuuden edellytykset luodaan maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen keinoin vaikuttamalla uusien asuinalueiden ja muiden toimintojen sijoitteluun siten, että kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä edistetään ja oman auton käyttöä voidaan vähentää. Valmiiksi rakennettujen alueiden ja haja-asutusalueen liikenne-turvallisuuteen vaikuttaminen on haasteellisempaa. Nurmijärven kunta ja Uudenmaan ELY- keskus laativat yhteistyössä vuonna 2010 liikenneturvallisuussuunnitelman, joka perustui onnettomuusanalyysiin Nurmijärvellä vuosina tapahtuneista liikenneonnettomuuksista sekä syksyllä 2009 järjestettyyn, kaikille kuntalaisille suunnattuun liikenneturvallisuuskyselyyn. Kyselyssä, johon saatiin n kpl vastauksia, tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi nousivat kevyen liikenteen yhteydet kunnan päätaajamien välillä, kevyen liikenteen väylien ja katujen tai maanteiden risteämiskohdat, katu- ja tievalaistuksen parantaminen, teiden ja katujen liittymäjärjestelyt sekä liikennekäyttäytymiseen vaikuttaminen. Onnettomuusanalyysin ja valtakunnallisten tavoitteiden pohjalta Nurmijärvelle laadittiin henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien vähenemätavoite. Pääpaino Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelmassa on liikennekäyttäytymiseen vaikuttamisessa sekä pienissä ja vaikutuksiltaan tehokkaissa liikenneympäristöä parantavissa toimenpiteissä. Suunnitelman toimenpideohjelmassa esitettiin toteutettavaksi liikenneympäristön parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä noin 60 eri kohteessa. Näitä olivat mm. nopeusrajoitusten alentamis- ja tehostamistoimet sekä liittymien turvallisuutta parantavat toimet erityisesti kevyen liikenteen näkökulmasta. Kevyen liikenteen väylien puute erityisesti vilkasliikenteisten ja korkean nopeusrajoituksen omaavien valtion maanteiden varsilta koettiin liikenneturvallisuussuunnitelmaan liittyvässä kyselyssä suurimmaksi liikenneturvallisuuteen liittyväksi ongelmaksi. Kunnan katuverkossa on kunnan kunnossapitämiä kevyen liikenteen väyliä n. 80 km. Luku ei sisällä mm. puistoalueille toteutettuja puistoraitteja. Lisäksi kunnan alueella on valtion teiden varsilla, valtion hoidossa olevia kevyen liikenteen väyliä noin 50 km. Kunnanvaltuusto on varannut rahaa tuleville vuosille kevyen liikenteen väylien suunnitteluun ja toteuttamiseen valtion teiden varsille. Poliisin tietoon tulleita liikenneturvallisuuden vaarantamisia ja liikennerikkomuksia 1000 asukasta kohden oli Nurmijärvellä toiseksi eniten Tuusulan jälkeen v Viimeisen viiden vuoden aikana liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset ovat olleet kuitenkin vähenemässä Nurmijärvellä (kuvio 16). 21

22 Kuvio 16. Poliisin tietoon tulleet liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset/1000 asukasta (Lähde: SOTKAnet) Kunnan turvallisuustilanne Nurmijärvi on tilastojen mukaan turvallinen paikka asua. Poliisin tietoon tulleita henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia 1000 asukasta kohden on Nurmijärvellä suhteessa vertailukuntiin Tuusulan jälkeen toiseksi vähiten (kuvio 17.). Myös poliisin tietoon tulleita omaisuusrikoksia/1000 asukasta kohden Nurmijärvellä on vertailukunnista vähiten. Poliisin tietoon vuonna 2012 tuli Nurmijärvellä 22.6 omaisuusrikosta 1000 asukasta kohden valtakunnan keskiarvon ollessa Poliisin mukaan päihteiden käyttö nuorten keskuudessa on vähentynyt, mutta toisaalta ongelmakäyttö pienessä porukassa lisääntyy. Nuorten vahingontekoa ja ilkivaltaa on ilmennyt mm. graffitien teon muodossa. Kuvio 17. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 1000/asukasta (Lähde: SOTKAnet) 22

23 2.2.3 Kelan sairastavuusindeksi Arvioitaessa fyysistä terveyttä aihetta lähestytään usein negaation eli sairauden tai terveysvajeiden kautta. Kelan sairastavuusindeksi kuvaa, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Indeksi perustuu kolmeen muuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Kaikkien vertailukuntien väestön terveydentila on yleisesti varsin hyvä, kun vertailukohteena käytetään koko maata. Nurmijärvellä arvo vuonna 2012 oli 89 (kuvio 18). Kuvio 18. Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu (Lähde: SOTKAnet) Kelan Terveyspuntarin kansantaudit -sivut sisältävät sairaanhoitopiireille ja niiden kunnille laskettuja indeksejä. Indeksien avulla voidaan vertailla väestön alueellisia sairastavuuseroja yhtenä vuotena. Tarkasteltavina on seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta. Niistä jokaisesta on laskettu esiintyvyys ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon (=100). Taulukossa 6. on kuvattu mm. diabeteksen, astma ja verenpainetaudin kansantauti-indeksi. Taulukosta on havaittavissa, että astman sairastavuus Nurmijärvellä on yleisempää kuin koko maassa keskimäärin. aika Kansantauti 103 Diabetes 103,5 105,5 105,5 99,2 112 Psykoosit 68,6 74,1 75,7 72,8 201 Sydämen vajaatoiminta 102, , Nivelreuma 87,2 83,1 83,8 82,9 203 Astma 111,5 105,5 106,6 108,1 205 Verenpainetauti 105,9 103,2 102,1 99,4 206 Sepelvaltimotauti 95,2 93,0 94,1 91,4 Kansantauti-indeksi 96,3 94,9 95,4 92,8 Taulukko 6. Kelan terveyspuntarin kansantaudit. Ikävakioitu sairastavuusindeksi Nurmijärvellä (Lähde: Kela) 23

24 2.2.4 Tuloerot ja toimeentulo Gini kerroin, käytettävissä olevat tulot Gini -kerroin on yksi yleisimmin käytetyistä tuloerojen mittareista, joka ilmaisee tarkasteltavan alueen asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen jakautumisen. Gini -kertoimessa tuloerojen taso voi vaihdella nollan ja sadan välillä; mitä suuremman arvon Gini -kerroin saa, sitä epätasaisempaa tulonjako on. Nurmijärvellä Gini -kertoimen (24.9) mukaan kunnassa on muuhun Suomeen (28.5) ja muihin vertailukuntiin nähden pienemmät tuloerot kuntalaisten kesken. Nurmijärveläisten valtionveronalaiset tulot 6 per asukas ( ) olivat vuonna 2011 hieman korkeammat kuin vertailukunnissa keskimäärin ja selvästi korkeammat kuin koko maassa keskimäärin (kuvio 19). Kuvio 19. Nurmijärveläisten valtionveronalaiset tulot suhteessa vertailukuntiin (Lähde: Tilastokeskus) 6 Veronalaiset tulot jaetaan ansio- ja pääomatuloihin. Pääomatulot koostuvat esim. osingoista, luovutusvoitoista, vuokrista ja yrittäjätulojen pääomatulo-osuuksista. Ansiotuloja ovat muut kuin pääomatulot eli palkat, eläkkeet, yrittäjätulojen ansiotulo-osuus ja veronalaiset tulonsiirrot. 24

25 Toimeentulotuki Toimeentulotukea saaneiden määrä vuotiaista nuorista on lisääntynyt viime vuosien aikana, mutta on silti alhainen verrattuna kokomaahan ja suurimpaan osaan vertailukunnista (kuvio 20). Kuvio 20. Toimeentulotukea saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Lähde: SOTKAnet) Pitkäaikaisesti (vuoden aikana vähintään 10 kuukautta) toimeentulotukea nuorista vuotiaista aikuisista sai vuonna 2012 Nurmijärvellä 1.5 %, joka oli Tuusulan kanssa vertailukunnista alhaisin arvo. Myös valtakunnalliseen keskiarvoon (3,0 %) nähden Nurmijärvellä oli vähän pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavia nuoria. Aikuisten ( vuotiaiden) toimeentulotukea saajien osuus on vähentynyt kunnassa vuodesta 2003 alkaen. Vuonna 2003 toimeentulotukea sai 4.6 % ja vuonna 2012 osuus oli 3.4 %. Suhteessa vertailukuntiin ja valtakunnalliseen keskiarvoon Nurmijärvellä toimeentulotuen saajia oli vähiten. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus on pysynyt lähes samana viime vuosina (kuvio 21). Kuvio 21. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä (Lähde: SOTKAnet) 25

26 Pienituloisuusaste Lasten pienituloisuusaste kuvaa pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaiden henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18- vuotiaista henkilöistä. Nurmijärven lasten pienituloisuusaste on 7 ja kunnan yleinen pienituloisuusaste on 6,7. Kunnan ja lasten pientuloisuusaste ovat pysyneet samalla tasolla viimevuodet ja ne ovat koko maata ja vertailukuntia alhaisemmat Tuusulaa lukuun ottamatta. Asuntovelka Tilastokeskuksen velkaantumistilastojen mukaan nurmijärveläisten keskimääräinen asuntovelka asuntovelallista kohti on noussut reilusti yli euroon. Nurmijärveläisten asuntovelat ovat selvästi korkeampia kuin maassa keskimäärin ja Kirkkonummea lukuun ottamatta korkeammat kuin muissa vertailukunnissa. Nurmijärveläisten yhteenlaskettu asuntovelka on noussut korkeammaksi kuin kuntalaisten käytettävissä oleva rahatulo yhteensä (kuvio 22). Kuvio 22. Keskimääräinen asuntovelka/asuntovelallinen 2012 ja asuntovelka suhteessa käytettävissä olevaan rahatuloon 2011 (Lähde: Tilastokeskus) Osallisuus ja syrjäytymisen ehkäisy Osallisuuden käsite liittyy yhteisöön osallistumiseen ja siinä osallisena olemiseen. Osallisuus tuottaa ihmisille terveyttä ja hyvinvointia, koska se luo usein mielekästä merkitystä elämään. Osallisuus on nostettu usein keskeiseksi tekijäksi köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Syrjäytymisellä tarkoitetaan usein prosessia, jossa keskeistä on yksilön, perheen tai kokonaisten yhteisöjen ajautuminen yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttynä pidetyn elämäntavan, resurssien hallin- 26

27 nan ja elintason ulkopuolelle. Osallisuus voidaan hahmottaa syrjäytymisen vastaparina, ja kuten syrjäytyminen, on sekin hahmotettava prosessina, jonka toteutumiseen ja kehityssuuntaan vaikutetaan yhteiskunnallisesti. Osallisuus ei ole saavutettavissa oleva pysyvä ominaisuus, vaan sen aste voi vaihdella elämäntilanteiden sekä elämänvaiheiden mukaisesti. 7 Syrjäytymisen ehkäisyssä on keskeistä mm. ennaltaehkäisevien ja tasa-arvoisten palvelujen saatavuus, ongelmiin varhainen puuttuminen, työllisyyden tukeminen ja terveyserojen kaventaminen. 8 Kuntalaisten osallisuutta voidaan tarkastella myös mahdollisuutena osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia on lisätty vuorovaikutteisempaan suuntaan esim. asuinalueiden suunnittelussa. Tästä esimerkkinä Nurmijärven kunta tarjosi maaseutukylien asukkaille mahdollisuuden toiminnallisten kyläsuunnitelmien laatimiseen. Asukkaat laativat kyläsuunnitelmat EMO ry:n (Eteläisen maaseudun osaajat ) ohjauksessa ja kunta tarjosi tilat ja materiaalin. Kyläsuunnitelma on asukkaiden laatima kirjallinen dokumentti siitä, millainen tulevaisuus kylälle tahdotaan ja millaisin keinoin tavoitteisiin voitaisiin päästä. Kyläsuunnitelmia valmistui 13 kpl syksyllä Kyläsuunnitelmat pitävät sisällään toimenpidetaulukot siitä, mitä kyläläiset voivat tehdä kylän kehittämiseksi aikataulutuksineen. Kyläsuunnitelmien laatiminen lisäsi yhteisöllisyyttä kylissä ja tutustutti asukkaita toisiinsa Kuntalaisten kokemukset palveluista ja näkemykset hyvinvoinnin edistämiseksi Useat kunnan toiminnoista ja palveluista tukevat kuntalaisten hyvinvointia. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut, sivistyspalvelut, liikuntapalvelut, kirjastot sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut. Kunnan lisäksi seurakunta, järjestöt ja seurat tarjoavat kuntalaisille hyvinvointia tukevia palveluja. Riittävien ja toimivien palvelujen saatavuus mahdollistavat osaltaan hyvinvoinnin ylläpitämisen. Vuonna 2012 Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksessa selvitettiin kuntalaisten tyytyväisyyttä palveluihin ja palvelujen käyttöön. Nurmijärvellä suurimmat erot palvelua käyttäneiden ja ei-käyttäneiden välillä olivat hammaslääkäri- ja kulttuuripalveluissa sekä ulkoilu- ja puistoalueiden käytössä (kuvio 23). 7 Viitattu ja_hankkeet/syrjaytymisen_ehkaisy. Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävä poikkihallinnollinen toimenpideohjelma. Viitattu

28 Kuvio 23. Kantaa ottaneiden (EOS suljettu pois) palvelua käyttäneiden ja ei-käyttäneiden vastaajien arvioit palveluista Nurmijärvellä ( Lähde: Kaupunki- ja kuntapalvelujen laatu 2012) n=182 Kunnan palveluverkkosuunnitelman laadinnan yhteydessä kuntalaisille järjestettiin kysely toukokuussa 2013, johon saatiin 674 vastausta. Kyselyn tuloksista ilmeni, että nurmijärveläiset ovat tyytyväisiä kunnan nykyisten palveluiden laatuun ja sijaintiin (kuvio 24.) Palveluverkkosuunnitelman yhteydessä on keskusteltu paljon mm. Rajamäen terveyspalvelujen säilyttämisestä, pienten koulujen asemasta, keskuskeittiöverkosta ja liikuntaan liittyvästä rakentamisesta. Kuntalaiskyselyn perusteella nurmijärveläiset pitävät sosiaali- ja terveys- sekä sivistyspalveluita muita tärkeämpinä ylläpidettävinä ja kehitettävinä palveluina. 28

29 Kuvio 24. Tyytyväisyys kunnan palveluiden laatuun ja sijaintiin (Palveluverkkosuunnitelman kuntalaiskysely toukokuu 2013, n=675) Lokakuussa 2013 kuntastrategian päivityksen yhteydessä kuntalaisilta kysyttiin avoimella kysymyksellä, miten kunta voisi palveluillaan tai toiminnallaan edistää kuntalaisten ja lähiyhteisön hyvinvointia. Asukaskyselyn vastausten perusteella kuntalaiset toivoivat, että tulevaisuudessa Nurmijärvi säilyttäisi maaseutumaisen ja luonnonläheisen ympäristön ja olisi turvallinen paikka asua. Liikenneturvallisuuteen sekä turvallisiin ja hyväkuntoisiin jalankulku- ja pyöräteihin toivottiin parannusta, samoin lasten turvallisiin koulureitteihin. Liikenneyhteyksien kehittäminen kunnan sisällä ja kunnan rajojen yli tuotiin esille useissa vastauksissa. Ympäristön viihtyisyys ja siisteys koettiin myös hyvinvointia edistäväksi tekijöiksi. Puistoalueiden siistiminen, järkevä kaavoitus ja leikkipuistojen rakentaminen mainittiin esimerkkeinä viihtyisyyden lisäämiseksi. Keskeisenä toiveena kuntalaisilla oli toimivien peruspalvelujen järjestäminen kaikenikäisille. Lähipalvelujen säilyttäminen ja kehittäminen mm. terveys- ja sosiaalipalveluissa, päivähoidossa ja kouluverkossa koettiin tärkeäksi. Riittävä ja osaava henkilökunta kunnan palveluissa koettiin keskeisenä lähtökohtana hyville palveluille. Kuntalaiset toivoivat myös tapahtumia omille asuinalueilleen ja kokoontumistiloja eri-ikäisten kohtaamiseen. Kunnan toiminnasta ja päätöksenteosta toivottiin avointa tiedottamista ja mahdollisuutta vaikuttaa mm. palautteella toimintaan. Työpaikkaomavaraisuuden kehittäminen ja lisääminen oli yhtenä teemana vastauksissa. Työpaikkojen, kauppapalvelujen ja opiskelumahdollisuuksien läheisyys lisäisivät vastausten perusteella kuntalaisten hyvinvointia. Kuntalaisilla oli hyviä ajatuksia kunnan eri toimintojen kehittämiseksi. Vastauksissa esitettiin esimerkiksi sähköisten viestinten hyödyntämistä palvelutuotannossa ja tiedottamisessa, ennaltaehkäisevään työhön panostamista ja linja-autoliikenteen vuorotarjonnan lisäämistä. 29

30 2.3 Hyvinvoinnin tila ikäryhmittäin tarkasteltuna Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Nurmijärven väestö on lapsirikasta. Vuonna vuotiaiden lasten osuus koko väestöstä oli noin 10 %. Väestöstä vuotiaita oli noin 14 % ja vuotiaita oli 29 % eli noin kolmannes. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on ainakin yksi alle 18-vuotias lapsi ja yksi tai kaksi huoltajaa. Lapsiperheiden osuus on noin puolet kaikista kunnan perheistä. Nurmijärvellä lapsiperheitä oli suhteessa vertailukuntiin toiseksi eniten Kirkkonummen jälkeen vuonna (Kuvio 25.) Yksinhuoltajaperheiden osuus on hieman noussut vuodesta Nurmijärvellä yksinhuoltajaperheiden osuus oli 15.6 %, joka oli suhteessa verrokkikuntiin Kirkkonummen kanssa alhaisin valtakunnallisen keskiarvon ollessa 20.4 %. Kuvio 25. Lapsiperheet, % perheistä (Lähde: SOTKAnet) Lasten ja varhaisnuorten elintavat ja terveys Alle kouluikäisten hyvinvoinnista on saatu tietoa kunnan ja sosiaalitaidon yhteistyössä tekemän kyselytutkimuksen avulla. Vuonna 2011 varhaiskasvatuspalvelut toteutti 2007 syntyneiden hyvinvointikyselyn päiväkoti-ikäisille. Vastaukset antavat kuvan varsin tyytyväisistä lapsista niin päivähoidon kuin kodin osalta. Leikkiminen ja arkiset askareet ovat lapsille tärkeitä sekä kotona ja päivähoidossa. Vanhemman kanssa yhdessä tekemisen merkitys korostuu lasten vastauksissa. Ikävät asiat päivähoidossa liittyivät lasten näkökulmasta kiusaamiseen, pitkiin päivähoitopäiviin ja jonkin verran nukkumiseen ja lepohetkiin. Mukavat asiat päivähoidossa liittyivät leikkimiseen, kaverisuhteisiin ja ulkoiluun. 30

31 Ikävät asiat kotona liittyivät puolestaan riitoihin, rajojen asetteluun, aamulla heräämiseen ja päiväkotiin lähtemiseen. Mukavat asiat kotona liittyivät leikkimiseen, yhdessäoloon vanhempien kanssa, ulkoiluun ja tv:n katseluun. Huomio kiinnittyi vastauksissa lasten nukkumiseen: joka kolmas lapsi nukkui alle suosituksen 10 h yössä. Sosiaalitaito toteutti v hyvinvointikyselyn kunnan 5.lk:lle. Vastausten mukaan viidesluokkalaiset pitivät erittäin tärkeänä perheen kanssa yhdessä oleilua. Lähes yhtä tärkeänä pidettiin kavereiden kanssa oleilua, joka oli merkittävästi tärkeämpää kuin TV, internet ja pelit. Viidesluokkalaiset harrastavat liikuntaa hyvin, 34 % vastaajista arvioi harrastavansa hengästyttävää liikuntaa päivittäin 2 tuntia tai enemmän. Fyysistä kuntoa hyvänä piti noin 2/3 vastaajista ja 58 % vastaajista koki terveydentilansa hyväksi. Vastausten mukaan noin kolmasosa ei osannut sanoa miten voisi vaikuttaa koulun asioihin. Viidesluokkalaisista yli puolet meni nukkumaan arki-iltaisin klo 22 tai sen jälkeen. Väsymystä satunnaisesti kouluaamuisin koki 37 % vastaajista. Lasten ja nuorten hyvinvointia on Nurmijärvellä arvioitu THL:n kouluterveyskyselyllä joka toinen vuosi vuodesta 2002 alkaen. Seuraavaan taulukkoon on koottuna muutama keskeinen kouluterveyskyselyn indikaattorin muutos 8. ja 9. luokan oppilaiden osalta v Indikaattori 2008 % N 2010 % N 2013 % N Ei yhtään läheistä ystävää 12 (990) 12 (776) 9 (1007) Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 17 (1014) 18 (782) 15 (1032) 33 (998) 33 (786) 29 (1023) 9 (1013) 9 (786) 8 (1036) 9 (1001) 9 (784) 5 (1029) 18 (1004) 17 (784) 10 (1032) Ylipaino 13 (906) 12 (712) 15 (898) Tupakoi päivittäin 17 (993) 16 (782) 11 (1021) Taulukko 7. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista ja vastaajien lukumäärä (N) vuosina (Lähde: Kouluterveyskysely 2013) Kouluterveyskyselyn mukaan 8. ja 9.luokkalaisten terveystottumuksissa on tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana myönteisiä muutoksia. Yläasteikäisillä päivittäinen tupakointi, humalajuominen ja huumekokeilut ovat vähentyneet seurannan aikana. Myös koettu terveydentila parani. Ylipainoisten 31