Nurmijärven laaja hyvinvointikertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nurmijärven laaja hyvinvointikertomus"

Transkriptio

1 Nurmijärven laaja hyvinvointikertomus Hyvinvointikertomus vuosilta ja hyvinvointisuunnitelma vuosille kh valtuusto valtuusto

2 Tiivistelmä ja johtopäätökset Nurmijärven ensimmäisessä hyvinvointikertomuksessa kuvataan nurmijärveläisten hyvinvointia. Raportin laatimisessa on käytetty apuna kuntaliiton sähköistä hyvinvointikertomuspohjaa ja valtakunnallisia suosituksia hyvinvoinnin kuvaamiseen soveltuvista mittareista. Raportin aluksi kuvataan hyvinvoinnin käsitettä ja hyvinvoinnin edistämistyötä Nurmijärvellä. Seuraavassa osiossa on tarkasteltu väestön taustatekijöitä ja työllisyystilannetta sekä kunnan taloustilannetta. Kaikkien ikäryhmien kohdalla on kuvattu asumista, turvallisuutta, terveyttä, toimeentuloa ja osallisuutta sekä kuntalaisten näkemyksiä hyvinvoinnin edistämiseksi. Seuraavaksi on kuvattu kuntalaisten hyvinvoinnintilaa eri ikäryhmittäin. Kuntastrategian nykyisiä painopistealueita ja arvoja on tarkasteltu kappaleessa kolme. Kuntastrategian päivitys vuosille on aloitettu v.2013 ja hyvinvointikertomuksen tietoja tullaan hyödyntämään strategisissa valinnoissa tuleville vuosille. Kunnassa on useita hyvinvoinnin edistämistä tukevia asiakirjoja ja ohjelmia, jotka on koottu kappaleeseen neljä. Vuonna 2013 valmistui Nurmijärven kunnan ikääntyneen väestön hyvinvointiohjelma vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma vuoteen Vuonna 2013 aloitettiin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sekä turvallisuussuunnitelman päivitys. Nurmijärven kunnan maahanmuuttajien kotouttamisohjelmaa sekä mielenterveys- ja päihdeohjelmaa on valmisteltu myös vuoden 2013 aikana. Hyvinvointikertomuksen tavoitteena on koota kunnan hyvinvointitietoa suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Hyvinvointikertomus on hyvinvointijohtamisen työväline viranhaltija- ja poliittiselle johdolle. Se toimii strategisen johtamisen sekä vuotuisen kuntasuunnittelun ja seurannan välineenä. Kertomus valmistellaan kerran valtuustokaudessa ja päivitetään vuosittain osana kunnan toiminnan ja talouden vuosikelloa. Kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) ryhmä on laatinut hyvinvointikertomuksen ja kunnan toimialojen oman hyvinvointisuunnittelun pohjalta suunnitelman hyvinvoinnin painopistealueista vuosille Hyvinvoinnin painopistealueet eli hyvinvointisuunnitelma on laadittu hyvinvointikertomuksen antamien tietojen pohjalta. Hyvinvointisuunnitelman laatimisessa on huomioitu lautakuntien ja johtokuntien antamat lausunnot hyvinvointisuunnitelman luonnoksesta. Keskeisimmät kehittämiskohteet on jaoteltu seuraavaan viiteen osaan: hyvinvointityön kehittäminen kunnan strategisessa johtamisessa turvallisen ja viihtyisän asuin- ja elinympäristön edistäminen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja perheiden tukeminen työikäisten hyvinvoinnin edistäminen ikäihmisten hyvinvoinnin tukeminen Hyvinvointisuunnitelmataulukko tarkempine toimenpiteineen on tämän raportin lopussa. Hyvinvointisuunnitelma hyväksyttiin erillään hyvinvointikertomuksesta kesäkuussa

3 Hyvinvointikertomuksen tiedon pohjalta on seuraavaksi koottu kunnan vahvuuksia ja haasteita: Vahvuudet Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima väestö pääsääntöisesti hyvin toimeentulevaa ja kouluttautunutta hallitusti kasvava, muuttovoittoinen kunta pienet tuloerot kuntalaisten välillä toimeentulotuen saajia vähän suhteessa vertailukuntiin ja valtakunnalliseen keskiarvoon työttömyysaste alhaisin suhteessa vertailukuntiin (pitkäaikaistyöttömät, nuoret ja aikuiset) demografinen huoltosuhde edullinen Kaikki ikäryhmät elinympäristö luonnonläheinen, turvallinen asuinpaikka asunnottomia kunnassa vähän alhainen sairastavuusindeksi, väestö terveempää kuin koko maassa keskimäärin kuntalaiset pääsääntöisesti tyytyväisiä kuntapalvelujen laatuun poikkihallinnollinen yhteistyö, varhaisen puuttumisen toimintamalli käytössä kunnassa Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet puolet kunnan perheistä lapsiperheitä alle kouluikäiset lapset varsin tyytyväisiä elämäänsä kotona ja päivähoidossa kouluterveyskyselyn mukaan luokkalaisten koettu terveys ja terveystottumukset kehittyneet myönteiseen suuntaan lastensuojelun toimenpiteissä pysytty määräajoissa Nuoret ja nuoret aikuiset nuorisotyöttömyys vertailukuntien alhaisin ja merkittävästi pienempi kuin valtakunnallinen keskiarvo lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla humalajuominen ja huumekokeilut vähentyneet Työikäiset työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden osuus laskenut kunnassa v.2009 alkaen toimeentulotukea saaneita vuotiaita vähiten suhteessa vertailukuntiin vaikeasti työllistyviä vuotiaita vertailukunnista vähiten ja merkittävästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Ikäihmiset yli 75-vuotta täyttäneistä 91 % asuu kotona itsenäisesti tai palvelujen turvin 3

4 Haasteet Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima kunnan hyvinvointijohtamisen organisointi vaatii vielä kehittämistä; hyvinvointitiedon systemaattinen hyödyntäminen talousarvion ja kuntastrategian laadinnassa kunnan taloustilanne ja velkaantuminen luo haasteita laadukkaiden, vaikuttavien ja tasaarvoisten palvelujen takaamisessa tulevaisuudessa Keski- Uudenmaan kahdeksan kunnan selvitys ja sote-uudistus; mahdolliset palvelurakenteen muutokset palvelujen vaikuttavuuden arviointimittareita kehitettävä jatkossa väestön ikääntyminen, väestön huoltosuhteen epäedullinen kehitys kunnan laajan palveluverkon ylläpitäminen kallista syrjäytymisriskissä olevien tunnistaminen, osallisuuden vahvistaminen kaikissa ikäryhmissä Kaikki ikäryhmät kevyen liikenteen väylien ja verkoston puutteellisuus liikenteen sujuvuuteen liittyvät haasteet mm. ruuhkat, joukkoliikenteen ja tieyhteyksien kehittäminen Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet 8. ja 9. luokan oppilaiden ylipainoisten osuus hieman lisääntynyt 8. ja 9. luokan oppilaista 13 % kokee koulu-uupumusta kouluterveyskyselyn mukaan yli 40 % vastaajista kokenut vaikeuksia päästä koululääkärin tai koulupsykologin vastaanotolle Nuoret ja nuoret aikuiset Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden nuorten osuus on jonkin verran lisääntynyt Nurmijärvellä viimeisen kahden vuoden aikana kouluterveyskyselyn mukaan lukion 1. ja 2. luokan opiskelijoista 58 % vastaajista koki vaikeana päästä koulupsykologin vastaanotolle Työikäiset nurmijärveläisten keskimääräinen asuntovelka asuntovelallista kohti korkeampia kuin maassa keskimäärin työpaikkaomavaraisuuden nostaminen kunnassa työttömyys kasvanut v.2013 aikana Ikäihmiset valtakunnallisia laatusuosituksia ikäihmisten tavoitteissa hoidon ja palvelun kehittämiseksi ei ole kaikilta osin saavutettu yli 65-vuotiaiden osuus merkittävässä kasvussa lähivuosikymmeninä 4

5 Sisältö 1. Hyvinvoinnin edistäminen Nurmijärvellä Nurmijärveläisten hyvinvoinnin nykytila Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Väestö Työllisyystilanne ja kunnan työpaikkaomavaraisuus Kunnan taloustilanne Kaikki ikäryhmät Elinympäristö ja asuminen Turvallisuus Kelan sairastavuusindeksi Tuloerot ja toimeentulo Osallisuus ja syrjäytymisen ehkäisy Hyvinvoinnintila ikäryhmittäin tarkasteltuna Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Nuoret ja nuoret aikuiset Työikäiset Ikäihmiset Kuntastrategian nykyiset painopisteet ja linjaukset Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Suunnitelma hyvinvoinnin painopistealueista vuosille Liitteet Lähteet

6 1. Hyvinvoinnin edistäminen Nurmijärvellä Hyvinvoinnin käsite Hyvinvointi käsitteenä on laaja ja liittyy ihmisen useisiin osa-alueisiin kuten läheisiin ihmissuhteisiin, terveyteen, toimintakykyyn, toimeentuloon, työhön, asumiseen ja turvallisuuteen. Alla olevassa kuviossa 1. Hyvinvointia yhteistyössä on kuvattu yksilön omaa vastuu valinnoissa. Kunnan tehtävänä on tarjota kuntalaisille vähintään lakisääteiset palvelut ja huolehtia elinympäristöstä. Kuvio 1. Hyvinvointia yhteistyössä (Lähde: Nurmijärven kunta) Hyvinvointi on yhtäältä ihmisen kokema elämäntilanne, toisaalta se tarkoittaa sitä, että ihmisellä on mahdollisuus hallita elämäänsä, tarpeitaan ja elinolojaan. Yksilön hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, lähiyhteisön, palvelujärjestelmän ja yhteiskuntapolitiikan yhteisenä aikaansaannoksena 1. Perinteisesti hyvinvoinnin osatekijät on jaettu karkeasti kolmeen kokonaisuuteen: terveyteen, materiaaliseen sekä koettuun hyvinvointiin. Ihmisen tyytyväisyyttä elämäänsä määrittää terveyden ja materiaalisen elintason lisäksi oletus siitä, millainen terveyden ja materiaalisen elintason tulisi olla; niukatkin elinolot koetaan usein tyydyttäviksi, jos ne vastaavat ympäröivän yhteisön elintasoa, eikä henkilö odota parempaa. 2 Hyvinvoinnin ja elämänlaadun voi nähdä muodostuvan useiden eri tekijöiden kautta, jotkin hyvinvoinnin osa-alueet ovat kuitenkin ihmisille merkityksellisempiä kuin toiset. Vuonna 2005 Kuuma - kuntien asukkaille tehdyn hyvinvointikyselyn mukaan kuntalaisen hyvinvoinnin kannalta merkityksel- 1 viitattu Vaarama, M. ym.(toim.) Suomalaisten hyvinvointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Yliopistopaino, Helsinki. 6

7 lisempiä tekijöitä olivat henkinen vireys ja mieliala sekä fyysinen terveys. Lähes yhtä tärkeänä pidettiin taloudellista tilannetta ja perhe- ja ihmissuhteita 3. Hyvinvointikertomuksen laadinta Kuntalaisten hyvinvoinnin seuraaminen kuuluu kunnan tehtäviin jo lainsäädännön pohjalta. Kuntalain 1 mukaan kunta pyrkii edistämään asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Terveydenhuoltolain 12 mukaan kunnan on seurattava asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Lisäksi tulee seurata kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin, joista raportoidaan valtuustolle vuosittain. Valtuustokausittain laaditaan laajempi hyvinvointikertomus. Nurmijärven ensimmäisessä hyvinvointikertomuksen laatimisessa on käytetty apuna Kuntaliiton sähköistä hyvinvointikertomuspohjaa ja valtakunnallisia suosituksia hyvinvoinnin kuvaamiseen soveltuvista mittareista. Suurin osa indikaattoreista on kerätty THL:n tilasto -ja indikaattoripankki Sotkanetistä ja Tilastokeskukselta. Lisäksi hyvinvointikertomuksen laatimisessa on hyödynnetty aikaisemmin tehtyjä kuntalaiskyselyjä ja tietoa on saatu myös kunnan omista lähteistä. Kertomuksen tavoitteena on koota hyvinvointitietoa, jota voidaan käyttää suunnittelun ja päätöksenteon tukena. Hyvinvointitiedon pohjalta laaditaan Nurmijärvellä erillinen hyvinvointisuunnitelma. Kertomuksen indikaattorit kuvaavat pääsääntöisesti vuoden 2011 ja 2012 tilannetta, osa tiedoista on vuodelta 2013 mm. uusimmat kouluterveyskyselyn vastaukset. Hyvinvoinnin muutosta tarkastellaan pääsääntöisesti tietojen perusteella. Vertailukunniksi on valittu Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi ja Tuusula. Hyvinvointikertomuksen indikaattoritaulukot on esitelty kuusikkokunnittain sekä suhteessa koko maan tilanteeseen liitetiedostossa (ks. sivut 43-46). Hyvinvoinnin johtamisen organisointi kunnassa Terveydenhuoltolain 12 velvoittaa kuntia kehittämään kunnan hyvinvointityön rakenteita ja johtamista. Nurmijärven hyvinvoinnin johtamisen organisointi on kuvattu kuviossa 2. Nurmijärvellä hyvinvointityön strategisesta johtamisesta vastaa kunnan johtoryhmä, joka linjaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä, tukee sovittujen toimenpiteiden toteutumista sekä arvioi tavoitteiden toteutumista. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä (HYTE) on aloittanut toimintansa 2/2012. HYTE ryhmän puheenjohtajana on toiminut kunnanjohtaja Kimmo Behm. Ryhmän jäsenet on koottu eri toimialojen asiantuntijoista ja tulosaluepäälliköistä. HYTE ryhmän tehtävänä on mm. kunnan hyvinvointityön kehittäminen, hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman kokoaminen ja sen vuosittainen arviointi. Hyvinvointikertomuksen kokoamiseen on palkattu osa-aikainen hyvinvointikoordinaattori 2/2013 alkaen. Kunnan eri alojen asiantuntijat sivistystoimen, sosiaali -ja terveystoimen, keskushallinnon, elinkeino- ja kuntakehityskeskuksen sekä ympäristötoimen toimialoilta ovat osallistuneet tekstin kirjoittamiseen ja kommentoimiseen. Indikaattoreiden analyysi on tehty HYTE ryhmäläisten yhteistyönä. 3 Siltaniemi, A. ym. (toim.) Hyvinvointi, palvelut ja elämänlaatu Kuuma -kunnissa. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. 7

8 Nurmijärven kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä (HYTE) Kimmo Behm kunnanjohtaja, pj Soili Vesanto, hyvinvointikoordinaattori/th,ttm (keskushallinnon toimiala) asti Risto Nikunlaakso, erikoissuunnittelija (elinkeino- ja kuntakehityskeskus) Sannamari Nousiainen, vs. toimialasuunnittelija (sosiaali- ja terveystoimen toimiala/terveyspalvelut) saakka Pia Korteniemi, liikenneinsinööri (ympäristötoimiala/asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu) Merja Winha-Järvinen, nuorisopäällikkö (sivistystoimen toimiala/nuorisopalvelut) Olli Laiho, verkostotyön koordinaattori (sosiaali-ja terveystoimen toimiala/perhe- ja sosiaalipalvelut) Antero Lempiö, liikuntapäällikkö (sosiaali- ja terveystoimen toimiala/liikuntapalvelut) Veli-Matti Ponkala, sosiaalipalvelupäällikkö (sosiaali- ja terveystoimen toimiala/perhe-ja sosiaalipalvelut) Tuula Valtonen, talousjohtaja (keskushallinnon toimiala/talouspalvelut) Tiina Hirvonen, sivistystoimenjohtaja (sivistystoimen toimiala) Leena Ojala, henkilöstön kehittämispäällikkö (keskushallinnon toimiala/henkilöstöpalvelut) Kunnassa toimii hyvinvointia edistävinä teemaryhminä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmä sekä liikenneturvallisuustyöryhmä. Teemaryhmien tehtävänä on mm. kerätä ja seurata indikaattoritietoa, kehittää työmenetelmiä ja käytäntöjä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Hyvinvointikertomuksen kokoamisen yhteydessä kunnassa on keskusteltu tarpeesta perustaa ja nimetä aikuisväestön hyvinvointia edistävä työryhmä. Turvallisuustyöryhmä vastaa puolestaan kunnan turvallisuussuunnitelman päivittämisestä. Lisäksi toimintansa on aloittanut savuton kunta -työryhmä kunnan savuttomuuden edistämiseksi. Kuvio 2. Hyvinvoinnin johtamisen organisointi Nurmijärven kunnassa (Lähde: Nurmijärven kunta) 8

9 Kunnan terveyden edistämisaktiivisuus Kunnan terveyden edistämisaktiivisuutta voidaan arvioida esimerkiksi Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) TEA-viisarin avulla. TEA-viisari on indikaattori, joka kuvaa kuntajohdon ja kunnan keskushallinnon terveyden edistämisaktiivisuutta asteikolla Terveydenedistämisaktiivisuutta on arvioitu eri ulottuvuuksilla kuten sitoutuminen, johtaminen, seuranta ja tarveanalyysi sekä osallisuus. Pisteitä saa mm. siitä, miten säännöllisesti hyvinvointitavoitteita seurataan tunnusluvuilla ja miten hyvinvoinnin edistämisen johtamisvastuut on määritelty. Lisäksi pisteitä saa hyvinvointitavoitteiden järjestelmällisestä seurannasta ja tulosten säännöllisestä raportoinnista valtuustolle. TEA -viisarin tulosten mukaan Nurmijärven kunnan terveyden edistämisaktiivisuus on liikuntatoimessa koko maahan verrattuna paremmalla tasolla, peruskoulujen ja perusterveydenhuollon pisteet ovat olleet viime vuosina lähellä valtakunnallista keskiarvoa. Myönteistä kehitystä on tapahtunut erityisesti kuntajohdon strategisessa johtamisessa v välillä, joka selittyy mm. HYTE ryhmän perustamisella, hyvinvointikoordinaattorin palkkaamisesta määräajaksi ja hyvinvointi-indikaattoreiden järjestelmällisellä seurannalla (taulukko 1). Terveydenedistämisaktiivisuus Vuosi Pisteet ( 0-100) Nurmijärvi Pisteet (0-100) koko maa Perusterveydenhuolto Liikunta Kuntajohto Peruskoulut Taulukko 1. Nurmijärven kunnan terveyden edistämisaktiivisuuden kehitys v (Lähde: 9

10 2. Nurmijärveläisten hyvinvoinnin nykytila 2.1 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Väestö Nurmijärvellä oli asukkaita vuoden 2013 alussa Nurmijärvi on useita vuosikymmeniä ollut kasvava kunta, mutta aivan viime vuosina väestönkasvu on ollut hillitympää. Kunnan väestönkasvu on noin 670 asukasta vuodessa. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan asukkaita Nurmijärvellä on vuonna 2030 noin (kuvio 3). Nurmijärven vuosittaisesta väestönkasvusta noin 300 henkilön verran selittyy korkealla syntyvyydelle ja loput muuttoliikkeellä. Kuntien välinen nettomuutto on vaihdellut viime vuosina sen mukaan, kuinka paljon kunnassa kaavoitetaan uusia asuinalueita ja rakennetaan uusia asuntoja. Kuvio 3. Nurmijärven väestö ja väestön kasvuennuste vuoteen 2040 (Lähde: Tilastokeskus) 10

11 Nurmijärven väestön ikäpyramidin mukaan kunnassa on paljon vuotiaita ja vuotiaita lapsia (kuvio 4). Kuvio 4. Nurmijärven väestön ikäpyramidi (Lähde: Tilastokeskus) Väestöllinen (=demografinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotiasta on sataa vuotiasta työikäistä kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Nurmijärvellä väestöllinen huoltosuhde vuonna 2012 oli 55,6. Luku on heikompi kuin vertailukunnissa ja koko maassa (54,3) keskimäärin. Syynä vertailualueita heikompaan huoltosuhteeseen on suuri lasten määrä: Nurmijärvellä on korkea syntyvyys ja kuntaan muuttavat ovat usein lapsiperheitä. Lapsiperheiden määrä on Nurmijärvellä selvästi korkeampi kuin maassa keskimäärin ja suurempi myös muihin vertailukuntiin nähden. Väestöllisen huoltosuhteen arvioidaan Nurmijärvellä kasvavan seuraavien vuosien aikana (kuvio 5). Kuvio 5. Väestöllinen huoltosuhde (Lähde: Tilastokeskus) 11

12 Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien nurmijärveläisten osuus on viimeisten viiden vuoden aikana lisääntynyt. Vuoden 2013 alussa muita kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvia oli Nurmijärvellä 1115 henkilöä, joista viroa puhuvia oli 451 ja venäjää puhuvia 207. Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä on lisääntynyt Nurmijärvellä 2000-luvulla ja suuntauksen ennustetaan jatkuvan voimakkaana myös tulevaisuudessa (kuvio 6). Kuvio 6. Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä (Lähde: Tilastokeskus) Väestön koulutustasoa osoittava koulutustasomittain on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Vuonna 2012 nurmijärveläisten koulutustaso (360) on ollut jonkin verran korkeampi kuin Suomessa keskimäärin (345). Koulutustasoluku 360 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on n. 3,6 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen Työllisyystilanne ja kunnan työpaikkaomavaraisuus Työttömyyden kehitystä voidaan tarkastella kahdella eri tilastolla TEM:n (Työ -ja elinkeinoministeriön) tai Tilastokeskuksen seurantatiedoilla. TEM:n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana. 12

13 Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut. 4 Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojen mukaan Nurmijärven työttömyysprosentti on vaihdellut viimeisen vuosien aikana 4,5 6.3 välillä. Työttömyys on ollut kasvussa Nurmijärvellä vuoden 2013 aikana, tammikuussa työttömyysaste oli 4,8 % ja vuoden 2013 lopussa työttömyysaste oli 6.3% (taulukko 2) työttömyysaste, % 5,9 5,3 4,5 4,8 6,3 työttömät työnhakijat alle 25 -vuotiaat yli 50 -vuotiaat avoimet työpaikat lkm pitkäaikaistyöttömät Taulukko 2. Nurmijärven työttömyystilastoja v (Lähde: TEM Työnvälitystilasto) Indikaattoripankki Sotkanetin tilastojen mukaan Nurmijärvellä työttömiä oli suhteessa vertailukuntiin vähiten 4,2 % vuonna 2012 (kuvio 7). Kuvio 7. Työttömät, % työvoimasta (Lähde: SOTKAnet) 4 Viitattu

14 Pitkäaikaistyöttömien osuus prosentteina Nurmijärvellä on vähentynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Pitkäaikaistyöttömäksi luetaan henkilö, joka on ollut työttömänä vähintään 12 kk yhtäjaksoisesti. Vuoden 2012 lopussa pitkäaikaistyöttömiä kunnassa oli 18,3 % työttömistä, joka oli suhteessa vertailukuntiin vähäisin. Nuorisotyöttömien osuus vuotiaasta vastaavan ikäisestä työvoimasta oli Nurmijärvellä 7,3 % v Vuodesta 2008 vuoteen 2012 nuorisotyöttömien määrä on kasvanut merkittävästi. Nuorisotyöttömyys on kuitenkin vertailukuntien alhaisin ja merkittävästi pienempi kuin valtakunnallinen keskiarvo (kuvio 8). Kuvio 8. Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta (Lähde: SOTKAnet) Nurmijärven työpaikkaomavaraisuus on noussut vuosina alle 58 prosentista yli 60 prosenttiin, mutta on edelleen hieman pienempi kuin vertailukunnissa. Hyvinkäällä työpaikkaomavaraisuus on selvästi suurempi kuin muissa vertailukunnissa (kuvio 9). Kuvio 9. Työpaikkaomavaraisuuden kehitys v (Lähde: 14

15 2.1.3 Kunnan taloustilanne Kunnan talous on ollut vahvasti ylijäämäinen vuoteen 2011 asti. Talous kääntyi alijäämäiseksi vuonna Alijäämää ennustetaan syntyvän myös vuosille Tavoitteena on, että talous saadaan ylijäämäiseksi vuoden 2016 loppuun mennessä. Tulevan kehityksen arviointiin liittyy monia epävarmuustekijöitä, joista merkittävin on valtion talouden epätasapaino ja sen vaikutus kuntatalouteen. Myös kuntarakenne-, sotealue- ja metropolialueselvitykset, kulutuskysynnän heikentyminen ja työllisyystilanne luovat epävarmuutta kunnan talouden tilan arvioinnissa vuosikate euroa/asukas nettoinvestoinnit euroa/asukas lainakanta euroa/asukas Taulukko 3. Nurmijärven kunnan vuosikate, nettoinvestoinnit ja lainakanta euroa/asukas (Lähde; Nurmijärven kunnan tilinpäätökset) Vuosikate ei ole viimeisten viiden vuoden aikana riittänyt investointitoimintaan, jolloin kunta on velkaantunut lisää lähes 250 euroa jokaista kuntalaista kohti. Nurmijärvi investoi edelleen lähitulevaisuudessa voimakkaasti. Nurmijärven kunnan tuloveroprosentti on ollut seudun keskitasoa. Vuoden 2014 alussa veroprosenttia nostettiin 0,50 prosenttiyksiköllä 19,50 prosenttiin, jolloin se on edelleen seudun keskitasoa. Kiinteistöveroprosentit ovat seudun alhaisimmat. Jotta palvelut pystytään turvaamaan, on maksuissa ja taksoissa sekä veroprosenteissa edelleen korotuspaineita. Kehittämällä palvelutuotannon toimintatapoja, toimintaketjuja ja palveluverkostoa, voidaan vuosikatetta saada paremmalle tasolle. Näin voidaan turvata tarpeellinen investointitoiminta. Kuntien tehtävien määrä, normien purkaminen ja säädösten muuttaminen on tarkastelussa koko maassa. Vapaaehtoisella kuntien välisellä yhteistyöllä tavoitellaan myös taloudellista hyötyä kunnalle. Koska palvelut rahoitetaan pääosin verovaroin, on palvelutuotanto sopeutettava talouden voimavaroihin. Näin myös verorasitus pysyy kohtuullisena. Terveyspalveluiden osuus kunnan talousarviomenoista on 35 %, koulutuspalveluiden 21 %, varhaiskasvatus-palveluiden 15 % ja perhe- ja sosiaalipalveluiden 10 %, kaikki yhteensä 80 %. Näiden palveluiden määrä, sisältö ja järjestämistapa ratkaisevat kunnan talouden tilan. Kunnan väestöllinen huoltosuhde (alle 15-v. ja yli 65-v. suhde v.) on ollut vertailukuntien heikoin vuonna 2012 lasten määrän vuoksi. Kyseinen huoltosuhde on edelleen heikkenemässä mm. ikääntyvän väestön määrän kasvaessa suhteessa muuhun väestöön. Yli 75-vuotiaiden määrän arvioidaan kasvavan 1900:sta noin 3 000:een henkilöön vuodesta 2012 vuoteen Palvelukysyntä on kasvamassa, rahoituspohja heikkenemässä ja talouden tasapainon saavuttaminen entistä suurempi haaste. 15

16 2.2 Kaikki ikäryhmät Elinympäristö ja asuminen Elinympäristö Nurmijärven kunnan yleisilme on rauhallisen luonnonläheinen ja pientalovaltainen omaleimaisine kyläkeskuksineen. Nurmijärvi on viime vuosikymmenien voimakkaasta rakentamisesta ja väestönkasvusta huolimatta säilyttänyt maaseutumaiset, avarat maisemat ja luonnonläheisen ympäristön. Nurmijärveen kuuluu kolme päätaajamaa: Klaukkala, Kirkonkylä ja Rajamäki. Suurin, vilkkain ja kaupunkimaisin taajamista on Klaukkala, jossa asuu yli asukasta, noin 40 % koko kunnan asukasmäärästä. Klaukkalaa voi luonnehtia pientalovaltaiseksi pikkukaupungiksi ja sinne on keskittynyt palvelutarjonta mm. liikuntapaikkojen ja -palvelujen suhteen. Klaukkalan haasteena on sen yhdyskuntarakenteellinen hajautuneisuus, mikä heikentää palvelujen saavutettavuutta. Kirkonkylä on kunnan vanha päätaajama ja nykyinen hallinnollinen keskus, jossa on noin asukasta. Kirkonkylä on pientalovaltainen kylä, jonka keskustassa on tarjolla myös kerrostaloasumista. Kylän keskusta on tiivis. Rajamäki on kunnan kolmanneksi suurin taajama, jossa on 7300 asukasta. Rajamäki on rakentunut Altian Rajamäen tehtaiden ympärille 1800-luvun lopusta lähtien. Rajamäki on profiloitunut kunnan ulkoilu- ja liikuntakeskukseksi Sääksjärven ja Kiljavannummen ulkoilumaastojen sekä uimahallin ansiosta. Kunnassa on useita kyläkeskuksia, joista suurimpia asukasluvultaan ovat Lepsämä, Perttula, Nummenpää, Metsäkylä, Palojoki ja Nukari. Kyläalueet ovat maaseutumainen asumisvaihtoehto Nurmijärvellä. Kyläkeskusten keskeisimpinä haasteina ovat palvelujen vähäisyys, sekä kevyen liikenteen väylien ja tievalaistuksen puuttuminen. Joukkoliikenne Nurmijärvellä joukkoliikenteen käyttöä on edistetty viime vuosina merkittävillä lipputuotteisiin kohdistetuilla toimenpiteillä. Lipputuotteista Kuuma-seutulippu otettiin käyttöön vuonna 2008, Nurmijärvilippu vuonna 2011 ja Nurmijärven sisäisen liikenteen nuorisolippu vuonna Uudet lipputuotteet ovat lisänneet linja-autoliikenteen käyttöastetta (kuvio 10). Joulukuussa 2009 otettiin käyttöön uusi paikallisliikennettä palveleva Kivenkyyti. Kivenkyydin käyttäjämäärät ovat vuosien aikana lisääntyneet (kuvio 11.). Kivenkyydin käyttäjistä vuonna 2013 noin 75 % oli koululaisia, jotka olivat oikeutettuja saamaan ilmaisen koulukyydin joko koulumatkan pituuden tai vaarallisuuden vuoksi. Vuonna 2013 Kivenkyydin käyttäjistä 25 % oli itse maksavia asiakkaita mm. työmatkalaisia. Kivenkyydin käyttöä työmatkalaisten syöttöliikennevälineenä mm. Helsingin suuntaan lähteville linjaautoille on pyritty edistämään mainoskampanjoin sekä Rajamäellä suoraan kotitalouksiin jaetuilla mainoksilla. 16

17 Joukkoliikenteen käyttöä on pyritty edistämään myös rakentamalla uusi liityntäpysäköintialue Klaukkalaan ja laajentamalla Kirkonkylän liityntäpysäköintialuetta. Myös Rajamäelle on merkitty urheilualueen pysäköintialueelle liityntäpysäköintiä varten muutamia henkilöautopaikkoja Myydyt Nurmijärviliput (kpl) Kuvio 10. Myydyt Nurmijärviliput kuukausittain (Lähde: Nurmijärven kunta) Kivenkyydin käyttäjämäärät Kuvio 11. Kivenkyydin käyttäjämäärät kuukausittain (Lähde: Nurmijärven kunta) Asuminen Nurmijärvellä oli vuoden 2013 alussa yhteensä asuntoa ja asuntokuntaa. Asunnoista 60 % on erillisiä pientaloja, 22 % sijaitsee kerrostaloissa ja 17 % rivi- ja ketjutaloissa. Suurimmassa osassa (61 %) asunnoista asuu yksi tai kaksi henkilöä. Yhden ja kahden hengen asuntokuntien mää- 17

18 rä on kasvanut 2000-luvulla selvästi, ja kasvu jatkuu ikäihmisten suhteellisen määrän kasvun myötä (kuvio 12). Kuvio 12. Asuntokuntien määrä henkilöluvun mukaan (Lähde: Tilastokeskus) Nurmijärveläisten asumisväljyys on kasvanut 2000-luvulla, oletettavasti pitkälti vanhusväestön määrän kasvun sekä uusien talojen keskimääräisen koon kasvamisen myötä. Jokaisella nurmijärveläisellä oli vuoden 2013 alussa keskimäärin 39,58 m 2 asuintilaa, mikä on hieman enemmän kuin valtakunnallinen keskiarvo (39,24 m 2 ). Asunnottomuus ei ole merkittävä ongelma Nurmijärvellä, sillä viime vuosina asunnottomia on ollut henkilöä. Asunnottomia yksinäisiä/1000 asukasta kohden v.2012 Nurmijärvellä oli toiseksi vähiten Kirkkonummen jälkeen (kuvio 13). Kuvio 13. Asunnottomat yksinäiset/1000 asukasta (Lähde: SOTKAnet) 18

19 Asunnottomille on osoitettu aktiivisesti vuokra-asuntoja Nurmijärven vuokra-asunnot OY:ltä. Nurmijärven Vuokra-asunnot Oy:lle on tullut hakemuksia viime vuosina noin 600 vuodessa ja asuntoja on voitu osoittaa reilulle puolelle hakijoista (taulukko 4.) Hakeneiden määrässä on huomioitava, että heissä on sekä nurmijärveläisiä että ulkopaikkakuntalaisia, ja että he ovat voineet hakea ja saada vuokra-asunnon myös jostain muusta kunnasta. Taulukko 4. Nurmijärven vuokra-asuntojen asunnonsaaneet ja -hakijat v Nurmijärvellä oli vuoden 2013 alussa Arava- tai korkotukivuokra-asuntoa sekä muuta (yleensä yksityiseltä asunnonomistajalta vuokrattua) vuokra-asuntoa (kuvio 14). Vuokra-asuntoja on Nurmijärvellä vähemmän kuin muissa vertailukunnissa, varsinkin kun verrataan pääradan varren kuntiin. Toisaalta vuokra-asuntojen kysyntäkin on radanvarsikunnissa suurempaa kuin muissa Helsingin kehysalueen kunnissa 5. Kuvio 14. Vuokra-asuntojen määrä Ojankoski, Teija (2013). Selvitys vuokra-asuntotuotannon turvaamiseksi KUUMA-kunnissa. 19

20 Asumistuki Yleistä asumistukea saaneiden määrä on kasvanut Nurmijärvellä viime vuosina, mutta suhteellinen osuus koko kunnan väestöstä on kuitenkin selvästi alhaisempi kuin useimmissa vertailukunnissa (kuvio 15). Kuvio 15. Yleistä asumistukea saaneet yhteensä, % asuntokunnista (Lähde: SOTKAnet) Asukkaiden näkemykset asuinympäristöstä ja turvallisuudesta Rakennetun ympäristön viihtyisyyttä ja asuinalueen turvallisuutta on selvitetty Kaupunkien ja kuntapalveluiden kyselytutkimuksen avulla v Kyselyn mukaan valtaosa kunnan asukkaista kokee turvallisuuden hyvin hoidetuksi. Saman kyselyn mukaan asukkaista noin puolet arvioi kunnan liikenneolojen olevan hoidettu jalankulkijan ja pyöräilijän näkökulmasta hyvin. Kuntalaisista kaksi viidesosaa puolestaan kokee ne huonosti hoidetuksi. Liikkumisen esteettömyys on kunnassa hoidettu 1/4 osan mielestä huonosti. Ympäristön siisteys ja viihtyisyys on hoidettu lähes 2/3 osan mielestä hyvin (taulukko 5). Tyytyväisyys asuinkuntaan Hyvin (%) Ei osaa sanoa (%) Huonosti (%) Hyvin hoidettu (%) (kaikkien vastaaja kuntien keskiarvo) Asuinalueen turvallisuus hoidettu asuinkunnassa 92 (%) 3 (%) 5 (%) 90 (%) Liikenneolot jalankulkijan ja pyöräilijän kannalta Rakennetun ympäristön viihtyisyys ja kauneus 52 (%) 7(%) 41 (%) 69 (%) 61 (%) 7(%) 31 (%) 61 (%) Ympäristön siisteys 61 (%) 11 (%) 28 (%) 58 (%) Katujen ja teiden hoito 56 (%) 2 (%) 43 (%) 47 (%) Liikkumisen esteettömyys 16 (%) 59 (%) 25 (%) 25 (%) Taulukko 5. Tyytyväisyys asuinkuntaan (Lähde: Kaupunki-ja kuntapalvelujen laatu 2012) n=182 20

21 2.2.2 Turvallisuus Turvallisuus ja turvallisuuden kokeminen on osa asukkaiden hyvinvointia. Käsitteenä turvallisuus on laaja ja sen voidaan nähdä ulottuvan lähes kaikille inhimillisen elämän osa-alueille. Tässä yhteydessä turvallisuutta tarkastellaan liikenneturvallisuuden näkökulmasta ja poliisin tietoon tulleiden häiriökäyttäytymisten määrällä. Liikenneturvallisuus Hyvän liikenneturvallisuuden edellytykset luodaan maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen keinoin vaikuttamalla uusien asuinalueiden ja muiden toimintojen sijoitteluun siten, että kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä edistetään ja oman auton käyttöä voidaan vähentää. Valmiiksi rakennettujen alueiden ja haja-asutusalueen liikenne-turvallisuuteen vaikuttaminen on haasteellisempaa. Nurmijärven kunta ja Uudenmaan ELY- keskus laativat yhteistyössä vuonna 2010 liikenneturvallisuussuunnitelman, joka perustui onnettomuusanalyysiin Nurmijärvellä vuosina tapahtuneista liikenneonnettomuuksista sekä syksyllä 2009 järjestettyyn, kaikille kuntalaisille suunnattuun liikenneturvallisuuskyselyyn. Kyselyssä, johon saatiin n kpl vastauksia, tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi nousivat kevyen liikenteen yhteydet kunnan päätaajamien välillä, kevyen liikenteen väylien ja katujen tai maanteiden risteämiskohdat, katu- ja tievalaistuksen parantaminen, teiden ja katujen liittymäjärjestelyt sekä liikennekäyttäytymiseen vaikuttaminen. Onnettomuusanalyysin ja valtakunnallisten tavoitteiden pohjalta Nurmijärvelle laadittiin henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien vähenemätavoite. Pääpaino Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelmassa on liikennekäyttäytymiseen vaikuttamisessa sekä pienissä ja vaikutuksiltaan tehokkaissa liikenneympäristöä parantavissa toimenpiteissä. Suunnitelman toimenpideohjelmassa esitettiin toteutettavaksi liikenneympäristön parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä noin 60 eri kohteessa. Näitä olivat mm. nopeusrajoitusten alentamis- ja tehostamistoimet sekä liittymien turvallisuutta parantavat toimet erityisesti kevyen liikenteen näkökulmasta. Kevyen liikenteen väylien puute erityisesti vilkasliikenteisten ja korkean nopeusrajoituksen omaavien valtion maanteiden varsilta koettiin liikenneturvallisuussuunnitelmaan liittyvässä kyselyssä suurimmaksi liikenneturvallisuuteen liittyväksi ongelmaksi. Kunnan katuverkossa on kunnan kunnossapitämiä kevyen liikenteen väyliä n. 80 km. Luku ei sisällä mm. puistoalueille toteutettuja puistoraitteja. Lisäksi kunnan alueella on valtion teiden varsilla, valtion hoidossa olevia kevyen liikenteen väyliä noin 50 km. Kunnanvaltuusto on varannut rahaa tuleville vuosille kevyen liikenteen väylien suunnitteluun ja toteuttamiseen valtion teiden varsille. Poliisin tietoon tulleita liikenneturvallisuuden vaarantamisia ja liikennerikkomuksia 1000 asukasta kohden oli Nurmijärvellä toiseksi eniten Tuusulan jälkeen v Viimeisen viiden vuoden aikana liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset ovat olleet kuitenkin vähenemässä Nurmijärvellä (kuvio 16). 21

22 Kuvio 16. Poliisin tietoon tulleet liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset/1000 asukasta (Lähde: SOTKAnet) Kunnan turvallisuustilanne Nurmijärvi on tilastojen mukaan turvallinen paikka asua. Poliisin tietoon tulleita henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia 1000 asukasta kohden on Nurmijärvellä suhteessa vertailukuntiin Tuusulan jälkeen toiseksi vähiten (kuvio 17.). Myös poliisin tietoon tulleita omaisuusrikoksia/1000 asukasta kohden Nurmijärvellä on vertailukunnista vähiten. Poliisin tietoon vuonna 2012 tuli Nurmijärvellä 22.6 omaisuusrikosta 1000 asukasta kohden valtakunnan keskiarvon ollessa Poliisin mukaan päihteiden käyttö nuorten keskuudessa on vähentynyt, mutta toisaalta ongelmakäyttö pienessä porukassa lisääntyy. Nuorten vahingontekoa ja ilkivaltaa on ilmennyt mm. graffitien teon muodossa. Kuvio 17. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 1000/asukasta (Lähde: SOTKAnet) 22

23 2.2.3 Kelan sairastavuusindeksi Arvioitaessa fyysistä terveyttä aihetta lähestytään usein negaation eli sairauden tai terveysvajeiden kautta. Kelan sairastavuusindeksi kuvaa, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Indeksi perustuu kolmeen muuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Kaikkien vertailukuntien väestön terveydentila on yleisesti varsin hyvä, kun vertailukohteena käytetään koko maata. Nurmijärvellä arvo vuonna 2012 oli 89 (kuvio 18). Kuvio 18. Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu (Lähde: SOTKAnet) Kelan Terveyspuntarin kansantaudit -sivut sisältävät sairaanhoitopiireille ja niiden kunnille laskettuja indeksejä. Indeksien avulla voidaan vertailla väestön alueellisia sairastavuuseroja yhtenä vuotena. Tarkasteltavina on seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta. Niistä jokaisesta on laskettu esiintyvyys ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon (=100). Taulukossa 6. on kuvattu mm. diabeteksen, astma ja verenpainetaudin kansantauti-indeksi. Taulukosta on havaittavissa, että astman sairastavuus Nurmijärvellä on yleisempää kuin koko maassa keskimäärin. aika Kansantauti 103 Diabetes 103,5 105,5 105,5 99,2 112 Psykoosit 68,6 74,1 75,7 72,8 201 Sydämen vajaatoiminta 102, , Nivelreuma 87,2 83,1 83,8 82,9 203 Astma 111,5 105,5 106,6 108,1 205 Verenpainetauti 105,9 103,2 102,1 99,4 206 Sepelvaltimotauti 95,2 93,0 94,1 91,4 Kansantauti-indeksi 96,3 94,9 95,4 92,8 Taulukko 6. Kelan terveyspuntarin kansantaudit. Ikävakioitu sairastavuusindeksi Nurmijärvellä (Lähde: Kela) 23

24 2.2.4 Tuloerot ja toimeentulo Gini kerroin, käytettävissä olevat tulot Gini -kerroin on yksi yleisimmin käytetyistä tuloerojen mittareista, joka ilmaisee tarkasteltavan alueen asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen jakautumisen. Gini -kertoimessa tuloerojen taso voi vaihdella nollan ja sadan välillä; mitä suuremman arvon Gini -kerroin saa, sitä epätasaisempaa tulonjako on. Nurmijärvellä Gini -kertoimen (24.9) mukaan kunnassa on muuhun Suomeen (28.5) ja muihin vertailukuntiin nähden pienemmät tuloerot kuntalaisten kesken. Nurmijärveläisten valtionveronalaiset tulot 6 per asukas ( ) olivat vuonna 2011 hieman korkeammat kuin vertailukunnissa keskimäärin ja selvästi korkeammat kuin koko maassa keskimäärin (kuvio 19). Kuvio 19. Nurmijärveläisten valtionveronalaiset tulot suhteessa vertailukuntiin (Lähde: Tilastokeskus) 6 Veronalaiset tulot jaetaan ansio- ja pääomatuloihin. Pääomatulot koostuvat esim. osingoista, luovutusvoitoista, vuokrista ja yrittäjätulojen pääomatulo-osuuksista. Ansiotuloja ovat muut kuin pääomatulot eli palkat, eläkkeet, yrittäjätulojen ansiotulo-osuus ja veronalaiset tulonsiirrot. 24

25 Toimeentulotuki Toimeentulotukea saaneiden määrä vuotiaista nuorista on lisääntynyt viime vuosien aikana, mutta on silti alhainen verrattuna kokomaahan ja suurimpaan osaan vertailukunnista (kuvio 20). Kuvio 20. Toimeentulotukea saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Lähde: SOTKAnet) Pitkäaikaisesti (vuoden aikana vähintään 10 kuukautta) toimeentulotukea nuorista vuotiaista aikuisista sai vuonna 2012 Nurmijärvellä 1.5 %, joka oli Tuusulan kanssa vertailukunnista alhaisin arvo. Myös valtakunnalliseen keskiarvoon (3,0 %) nähden Nurmijärvellä oli vähän pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavia nuoria. Aikuisten ( vuotiaiden) toimeentulotukea saajien osuus on vähentynyt kunnassa vuodesta 2003 alkaen. Vuonna 2003 toimeentulotukea sai 4.6 % ja vuonna 2012 osuus oli 3.4 %. Suhteessa vertailukuntiin ja valtakunnalliseen keskiarvoon Nurmijärvellä toimeentulotuen saajia oli vähiten. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus on pysynyt lähes samana viime vuosina (kuvio 21). Kuvio 21. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä (Lähde: SOTKAnet) 25

26 Pienituloisuusaste Lasten pienituloisuusaste kuvaa pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaiden henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18- vuotiaista henkilöistä. Nurmijärven lasten pienituloisuusaste on 7 ja kunnan yleinen pienituloisuusaste on 6,7. Kunnan ja lasten pientuloisuusaste ovat pysyneet samalla tasolla viimevuodet ja ne ovat koko maata ja vertailukuntia alhaisemmat Tuusulaa lukuun ottamatta. Asuntovelka Tilastokeskuksen velkaantumistilastojen mukaan nurmijärveläisten keskimääräinen asuntovelka asuntovelallista kohti on noussut reilusti yli euroon. Nurmijärveläisten asuntovelat ovat selvästi korkeampia kuin maassa keskimäärin ja Kirkkonummea lukuun ottamatta korkeammat kuin muissa vertailukunnissa. Nurmijärveläisten yhteenlaskettu asuntovelka on noussut korkeammaksi kuin kuntalaisten käytettävissä oleva rahatulo yhteensä (kuvio 22). Kuvio 22. Keskimääräinen asuntovelka/asuntovelallinen 2012 ja asuntovelka suhteessa käytettävissä olevaan rahatuloon 2011 (Lähde: Tilastokeskus) Osallisuus ja syrjäytymisen ehkäisy Osallisuuden käsite liittyy yhteisöön osallistumiseen ja siinä osallisena olemiseen. Osallisuus tuottaa ihmisille terveyttä ja hyvinvointia, koska se luo usein mielekästä merkitystä elämään. Osallisuus on nostettu usein keskeiseksi tekijäksi köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Syrjäytymisellä tarkoitetaan usein prosessia, jossa keskeistä on yksilön, perheen tai kokonaisten yhteisöjen ajautuminen yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttynä pidetyn elämäntavan, resurssien hallin- 26

27 nan ja elintason ulkopuolelle. Osallisuus voidaan hahmottaa syrjäytymisen vastaparina, ja kuten syrjäytyminen, on sekin hahmotettava prosessina, jonka toteutumiseen ja kehityssuuntaan vaikutetaan yhteiskunnallisesti. Osallisuus ei ole saavutettavissa oleva pysyvä ominaisuus, vaan sen aste voi vaihdella elämäntilanteiden sekä elämänvaiheiden mukaisesti. 7 Syrjäytymisen ehkäisyssä on keskeistä mm. ennaltaehkäisevien ja tasa-arvoisten palvelujen saatavuus, ongelmiin varhainen puuttuminen, työllisyyden tukeminen ja terveyserojen kaventaminen. 8 Kuntalaisten osallisuutta voidaan tarkastella myös mahdollisuutena osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia on lisätty vuorovaikutteisempaan suuntaan esim. asuinalueiden suunnittelussa. Tästä esimerkkinä Nurmijärven kunta tarjosi maaseutukylien asukkaille mahdollisuuden toiminnallisten kyläsuunnitelmien laatimiseen. Asukkaat laativat kyläsuunnitelmat EMO ry:n (Eteläisen maaseudun osaajat ) ohjauksessa ja kunta tarjosi tilat ja materiaalin. Kyläsuunnitelma on asukkaiden laatima kirjallinen dokumentti siitä, millainen tulevaisuus kylälle tahdotaan ja millaisin keinoin tavoitteisiin voitaisiin päästä. Kyläsuunnitelmia valmistui 13 kpl syksyllä Kyläsuunnitelmat pitävät sisällään toimenpidetaulukot siitä, mitä kyläläiset voivat tehdä kylän kehittämiseksi aikataulutuksineen. Kyläsuunnitelmien laatiminen lisäsi yhteisöllisyyttä kylissä ja tutustutti asukkaita toisiinsa Kuntalaisten kokemukset palveluista ja näkemykset hyvinvoinnin edistämiseksi Useat kunnan toiminnoista ja palveluista tukevat kuntalaisten hyvinvointia. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut, sivistyspalvelut, liikuntapalvelut, kirjastot sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut. Kunnan lisäksi seurakunta, järjestöt ja seurat tarjoavat kuntalaisille hyvinvointia tukevia palveluja. Riittävien ja toimivien palvelujen saatavuus mahdollistavat osaltaan hyvinvoinnin ylläpitämisen. Vuonna 2012 Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksessa selvitettiin kuntalaisten tyytyväisyyttä palveluihin ja palvelujen käyttöön. Nurmijärvellä suurimmat erot palvelua käyttäneiden ja ei-käyttäneiden välillä olivat hammaslääkäri- ja kulttuuripalveluissa sekä ulkoilu- ja puistoalueiden käytössä (kuvio 23). 7 Viitattu ja_hankkeet/syrjaytymisen_ehkaisy. Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävä poikkihallinnollinen toimenpideohjelma. Viitattu

28 Kuvio 23. Kantaa ottaneiden (EOS suljettu pois) palvelua käyttäneiden ja ei-käyttäneiden vastaajien arvioit palveluista Nurmijärvellä ( Lähde: Kaupunki- ja kuntapalvelujen laatu 2012) n=182 Kunnan palveluverkkosuunnitelman laadinnan yhteydessä kuntalaisille järjestettiin kysely toukokuussa 2013, johon saatiin 674 vastausta. Kyselyn tuloksista ilmeni, että nurmijärveläiset ovat tyytyväisiä kunnan nykyisten palveluiden laatuun ja sijaintiin (kuvio 24.) Palveluverkkosuunnitelman yhteydessä on keskusteltu paljon mm. Rajamäen terveyspalvelujen säilyttämisestä, pienten koulujen asemasta, keskuskeittiöverkosta ja liikuntaan liittyvästä rakentamisesta. Kuntalaiskyselyn perusteella nurmijärveläiset pitävät sosiaali- ja terveys- sekä sivistyspalveluita muita tärkeämpinä ylläpidettävinä ja kehitettävinä palveluina. 28

29 Kuvio 24. Tyytyväisyys kunnan palveluiden laatuun ja sijaintiin (Palveluverkkosuunnitelman kuntalaiskysely toukokuu 2013, n=675) Lokakuussa 2013 kuntastrategian päivityksen yhteydessä kuntalaisilta kysyttiin avoimella kysymyksellä, miten kunta voisi palveluillaan tai toiminnallaan edistää kuntalaisten ja lähiyhteisön hyvinvointia. Asukaskyselyn vastausten perusteella kuntalaiset toivoivat, että tulevaisuudessa Nurmijärvi säilyttäisi maaseutumaisen ja luonnonläheisen ympäristön ja olisi turvallinen paikka asua. Liikenneturvallisuuteen sekä turvallisiin ja hyväkuntoisiin jalankulku- ja pyöräteihin toivottiin parannusta, samoin lasten turvallisiin koulureitteihin. Liikenneyhteyksien kehittäminen kunnan sisällä ja kunnan rajojen yli tuotiin esille useissa vastauksissa. Ympäristön viihtyisyys ja siisteys koettiin myös hyvinvointia edistäväksi tekijöiksi. Puistoalueiden siistiminen, järkevä kaavoitus ja leikkipuistojen rakentaminen mainittiin esimerkkeinä viihtyisyyden lisäämiseksi. Keskeisenä toiveena kuntalaisilla oli toimivien peruspalvelujen järjestäminen kaikenikäisille. Lähipalvelujen säilyttäminen ja kehittäminen mm. terveys- ja sosiaalipalveluissa, päivähoidossa ja kouluverkossa koettiin tärkeäksi. Riittävä ja osaava henkilökunta kunnan palveluissa koettiin keskeisenä lähtökohtana hyville palveluille. Kuntalaiset toivoivat myös tapahtumia omille asuinalueilleen ja kokoontumistiloja eri-ikäisten kohtaamiseen. Kunnan toiminnasta ja päätöksenteosta toivottiin avointa tiedottamista ja mahdollisuutta vaikuttaa mm. palautteella toimintaan. Työpaikkaomavaraisuuden kehittäminen ja lisääminen oli yhtenä teemana vastauksissa. Työpaikkojen, kauppapalvelujen ja opiskelumahdollisuuksien läheisyys lisäisivät vastausten perusteella kuntalaisten hyvinvointia. Kuntalaisilla oli hyviä ajatuksia kunnan eri toimintojen kehittämiseksi. Vastauksissa esitettiin esimerkiksi sähköisten viestinten hyödyntämistä palvelutuotannossa ja tiedottamisessa, ennaltaehkäisevään työhön panostamista ja linja-autoliikenteen vuorotarjonnan lisäämistä. 29

30 2.3 Hyvinvoinnin tila ikäryhmittäin tarkasteltuna Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Nurmijärven väestö on lapsirikasta. Vuonna vuotiaiden lasten osuus koko väestöstä oli noin 10 %. Väestöstä vuotiaita oli noin 14 % ja vuotiaita oli 29 % eli noin kolmannes. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on ainakin yksi alle 18-vuotias lapsi ja yksi tai kaksi huoltajaa. Lapsiperheiden osuus on noin puolet kaikista kunnan perheistä. Nurmijärvellä lapsiperheitä oli suhteessa vertailukuntiin toiseksi eniten Kirkkonummen jälkeen vuonna (Kuvio 25.) Yksinhuoltajaperheiden osuus on hieman noussut vuodesta Nurmijärvellä yksinhuoltajaperheiden osuus oli 15.6 %, joka oli suhteessa verrokkikuntiin Kirkkonummen kanssa alhaisin valtakunnallisen keskiarvon ollessa 20.4 %. Kuvio 25. Lapsiperheet, % perheistä (Lähde: SOTKAnet) Lasten ja varhaisnuorten elintavat ja terveys Alle kouluikäisten hyvinvoinnista on saatu tietoa kunnan ja sosiaalitaidon yhteistyössä tekemän kyselytutkimuksen avulla. Vuonna 2011 varhaiskasvatuspalvelut toteutti 2007 syntyneiden hyvinvointikyselyn päiväkoti-ikäisille. Vastaukset antavat kuvan varsin tyytyväisistä lapsista niin päivähoidon kuin kodin osalta. Leikkiminen ja arkiset askareet ovat lapsille tärkeitä sekä kotona ja päivähoidossa. Vanhemman kanssa yhdessä tekemisen merkitys korostuu lasten vastauksissa. Ikävät asiat päivähoidossa liittyivät lasten näkökulmasta kiusaamiseen, pitkiin päivähoitopäiviin ja jonkin verran nukkumiseen ja lepohetkiin. Mukavat asiat päivähoidossa liittyivät leikkimiseen, kaverisuhteisiin ja ulkoiluun. 30

31 Ikävät asiat kotona liittyivät puolestaan riitoihin, rajojen asetteluun, aamulla heräämiseen ja päiväkotiin lähtemiseen. Mukavat asiat kotona liittyivät leikkimiseen, yhdessäoloon vanhempien kanssa, ulkoiluun ja tv:n katseluun. Huomio kiinnittyi vastauksissa lasten nukkumiseen: joka kolmas lapsi nukkui alle suosituksen 10 h yössä. Sosiaalitaito toteutti v hyvinvointikyselyn kunnan 5.lk:lle. Vastausten mukaan viidesluokkalaiset pitivät erittäin tärkeänä perheen kanssa yhdessä oleilua. Lähes yhtä tärkeänä pidettiin kavereiden kanssa oleilua, joka oli merkittävästi tärkeämpää kuin TV, internet ja pelit. Viidesluokkalaiset harrastavat liikuntaa hyvin, 34 % vastaajista arvioi harrastavansa hengästyttävää liikuntaa päivittäin 2 tuntia tai enemmän. Fyysistä kuntoa hyvänä piti noin 2/3 vastaajista ja 58 % vastaajista koki terveydentilansa hyväksi. Vastausten mukaan noin kolmasosa ei osannut sanoa miten voisi vaikuttaa koulun asioihin. Viidesluokkalaisista yli puolet meni nukkumaan arki-iltaisin klo 22 tai sen jälkeen. Väsymystä satunnaisesti kouluaamuisin koki 37 % vastaajista. Lasten ja nuorten hyvinvointia on Nurmijärvellä arvioitu THL:n kouluterveyskyselyllä joka toinen vuosi vuodesta 2002 alkaen. Seuraavaan taulukkoon on koottuna muutama keskeinen kouluterveyskyselyn indikaattorin muutos 8. ja 9. luokan oppilaiden osalta v Indikaattori 2008 % N 2010 % N 2013 % N Ei yhtään läheistä ystävää 12 (990) 12 (776) 9 (1007) Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 17 (1014) 18 (782) 15 (1032) 33 (998) 33 (786) 29 (1023) 9 (1013) 9 (786) 8 (1036) 9 (1001) 9 (784) 5 (1029) 18 (1004) 17 (784) 10 (1032) Ylipaino 13 (906) 12 (712) 15 (898) Tupakoi päivittäin 17 (993) 16 (782) 11 (1021) Taulukko 7. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista ja vastaajien lukumäärä (N) vuosina (Lähde: Kouluterveyskysely 2013) Kouluterveyskyselyn mukaan 8. ja 9.luokkalaisten terveystottumuksissa on tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana myönteisiä muutoksia. Yläasteikäisillä päivittäinen tupakointi, humalajuominen ja huumekokeilut ovat vähentyneet seurannan aikana. Myös koettu terveydentila parani. Ylipainoisten 31

NURMIJÄRVELÄISTEN HYVINVOINNIN TILA. LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS v. 2009-2013 (luonnos 12.2. 2014)

NURMIJÄRVELÄISTEN HYVINVOINNIN TILA. LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS v. 2009-2013 (luonnos 12.2. 2014) NURMIJÄRVELÄISTEN HYVINVOINNIN TILA LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS v. 2009-2013 (luonnos 12.2. 2014) 1 TIIVISTELMÄ JA JOHTOPÄÄTÖKSET Nurmijärven ensimmäisessä hyvinvointikertomuksessa kuvataan nurmijärveläisten

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

TEAviisari 2013 Seinäjoki. Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014

TEAviisari 2013 Seinäjoki. Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014 TEAviisari 2013 Seinäjoki Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014 www.thl.fi/teaviisari Kuntajohdon kyselyn tulokset Joka toinen vuosi toteutettavan tiedonkeruun tavoitteena

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo. Suomenkielinen koulutusjaosto 15 15.03.2016 Sipoon kunnan hyvinvointikertomus 2013-2016 lausuntopyyntö KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski- elinympäristönä Luvussa tarkastellaan Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntia elinympäristöinä viiteen alueeseen jaettuna: Keski-,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Kuntamarkkinat 2014 Sanna Salmela ja Suvi Helanen PPSHP/ TerPS2 hanke www.hyvinvointikertomus.fi Kuntalaki 1 ja Kuntalakiluonnos 1 Kunta pyrkii edistämään

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 TYÖLLISYYS VUONNA 2008 Kittilässä nuorisotyöttömiä oli 4.7 % 15-24-vuotiaasta työvoimasta.

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Kuntapalvelut Tuusulassa vuonna 2011 8.11.2011

Kuntapalvelut Tuusulassa vuonna 2011 8.11.2011 .. Sisällys Johdanto 1 Urheilu ja pelikentät 2 1. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 3 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Palveluryhmäkohtaiset indeksit Uimahallit 3. Palvelutyytyväisyys

Lisätiedot

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM 8.4.213 HM Sisällys Johdanto 1 Torit ja torikauppa 42 1. Kokonaisarvosana 2 Urheilu ja pelikentät 43 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 44 3. Tyytyväisyys asuinkuntaan:

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

Kansalaisen hyvinvointi (tieto)

Kansalaisen hyvinvointi (tieto) Kansalaisen hyvinvointi (tieto) terveyspalveluiden toiminnan ohjaajana -case sähköinen hyvinvointikertomus 1 Kunnan toiminnan kolmikanta HYVINVOINTI ELINVOIMA KUNNAN PALVELUT 30.5.2013 etunimi sukunimi

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Porvoossa vuonna 2007. FCG Efeko Tutkimuksia 315/2007 Heikki Miettinen Johanna Utriainen

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Porvoossa vuonna 2007. FCG Efeko Tutkimuksia 315/2007 Heikki Miettinen Johanna Utriainen Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina ssa vuonna FCG Efeko Tutkimuksia 3/ Heikki Miettinen Johanna Utriainen Sisällys Johdanto 1 1. Kokonaisarvosana 2 2. Palvelutyytyväisyys palveluryhmittäin 3 3. Palvelutyytyväisyys

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija

Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Kunnissa eletään entistä monimutkaisemmassa toimintaympäristössä? Miten johdetaan ja kehitetään

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS PÄÄTÖKSENTEON JA KEHITTÄMISEN TUKENA PORISSA

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS PÄÄTÖKSENTEON JA KEHITTÄMISEN TUKENA PORISSA Kuva: Sirpa Kynäslahti Kuva: Porin kaupunki/kalle Aaltonen SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS PÄÄTÖKSENTEON JA KEHITTÄMISEN TUKENA PORISSA Kehittämispäällikkö Timo Aro ja hyvinvointikoordinaattori Sirpa Kynäslahti

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osaalueet/näkökulmat Ehdotukset

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN LAADINTAPOHJA

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN LAADINTAPOHJA SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN LAADINTAPOHJA Word 2007 Laaditaan talousarvio ja toimintasuunnitelma, joka sisältää Hyvinvointi -TOSUN vuosittain ja hyvinvointi strategian valtuustokausittain Hallintokunnat

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

KUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 2007. Tutkimuksia 299/2007 Heikki Miettinen

KUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 2007. Tutkimuksia 299/2007 Heikki Miettinen KUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 0 Tutkimuksia 2/0 Heikki Miettinen 1. Johdanto 2 2. Tulokset palveluryhmittäin vuonna 0 3 3. Tulokset palveluittain vuonna 0 Yleinen järjestys ja turvallisuus, ka.=3,

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Kuntapalvelut Kempeleessä vuonna 2012 14.12.2012 HM

Kuntapalvelut Kempeleessä vuonna 2012 14.12.2012 HM 1..0 HM Sisällys Johdanto 1 Urheilu ja pelikentät 1. Kokonaisarvosana Sisäliikuntatilat. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi Uimahallit. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Palveluryhmäkohtaiset

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011 POHJOIS-POHJANMAAN HYVINVOINTISOPIMUS 2008-2011 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011 Pidämme huolta itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme ja tavoitteena on, että vuonna 2017 Olemme edelläkävijöitä

Lisätiedot

Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2016. Tiivistelmä

Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2016. Tiivistelmä Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2016 Tiivistelmä Johdanto Terveydenhuoltolain 12 :n mukaan kunnan on raportoitava valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista

Lisätiedot

Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012

Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012 Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012 Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2008-2017 Pohjois-Pohjanmaalla käynnistettiin syksyllä 2006 hyvinvointialaan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten?

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntatalo B3.3, 11.9.2013 Jussi Rahikainen, pelastustoimen kehittämispäällikkö Suunnitelmallinen turvallisuusyhteistyö

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Jyväskylässä vuonna 2007. Tutkimuksia 296/2007 Heikki Miettinen

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Jyväskylässä vuonna 2007. Tutkimuksia 296/2007 Heikki Miettinen Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina ssä Tutkimuksia 26/0 Heikki Miettinen 1 Johdanto Tämän tutkimuksen toteutti viiden kaupungin toimeksianntosta. Tutkimuksessa kysyttiin asukkaiden mielipiteitä kunnallisten

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE

HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE Leena Ahola Terveempi Pohjois-Suomi projekti Oulun Eteläinen Peruspalvelukuntayhtymä Selänne 15.2.21 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO.. 3 2 HYVÄN ELÄMÄN INDIKAATTORIT...

Lisätiedot

Kuntapalvelut Kempeleessä vuonna 2011 23.8.2011

Kuntapalvelut Kempeleessä vuonna 2011 23.8.2011 ..20 Sisällys Johdanto 1 Urheilu ja pelikentät 2 1. Kokonaisarvosana 2 Sisäliikuntatilat 3 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Uimahallit 3.Tyytyväisyys asuinkuntaan: Palveluryhmäkohtaiset

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Hyvä kuntapäättäjä! Kouluterveyskyselyn tulokset kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Miten indikaattorikoostetta voidaan hyödyntää?

Hyvä kuntapäättäjä! Kouluterveyskyselyn tulokset kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Miten indikaattorikoostetta voidaan hyödyntää? 1(2) Hyvä kuntapäättäjä! Olemme koonneet kuntasi Kouluterveyskyselyn tuloksista tiiviin indikaattorikoosteen poliittisen päätöksenteon tueksi. Toivomme, että koosteesta on hyötyä tehtävässäsi! Kouluterveyskyselyn

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI

Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Sivu 1/14 Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 Keskeneräinen OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2

Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2 Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 0 Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2 Johdanto... 2 Hyvinvointitiimi... 2 Hyvinvointikertomus... 2 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Sosiaalitaito Työpapereita Joulukuu 26 1 SISÄLLYS Johdanto... 7 1. Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Hiiden seudun eroja ja yhtäläisyyksiä... 8 1.1 Väestö...

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot