Jätevedet järjestykseen Seinäjoen seudulla -kehittämishanke

Transkriptio

1 525 Jätevedet järjestykseen Seinäjoen seudulla -kehittämishanke Ämmälänkylän viemäröinnin yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus HKM Infra Oy Nikolaintie 6 A KAUHAVA

2 Sisällysluettelo ÄMMÄLÄNKYLÄN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA YLEISTÄ ASUKASRAKENNE NYKYINEN VESIHUOLTO JA VESIHUOLTO TULEVAISUUDESSA 4 4. OLOSUHTEET ARVIOIDUT JÄTEVESIMÄÄRÄT VIEMÄRÖINNIN VAIHTOEHDOT VE I KESKITETTY JÄTEVESIEN YHTEISKÄSITTELY JA KIINTEISTÖKOHTAISET PUMPPAAMOT VE II KESKITETTY JÄTEVESIEN YHTEISKÄSITTELY KIINTEISTÖKOHTAISIN JA USEAMMAN KIINTEISTÖN YHTEISPUMPPAAMOIN VE III JÄTEVESIEN KÄSITTELY YHTEISPUHDISTAMOLLA JA OSAKSI HAJAUTETTU KÄSITTELY VE IV HAJAUTETTU KIINTEISTÖKOHTAINEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIETTOVIEMÄRÖINTI KIINTEISTÖPUMPPAAMOT JA NIIDEN PAINEVIEMÄRIT LINJAPUMPPAAMO JA SEN PAINEVIEMÄRI JÄTEVEDEN PIEN- JA KYLÄPUHDISTAMOT PUHDISTUSVAATIMUKSET PUMPPAAMOJEN KÄYTTÖKUSTANNUKSISTA PUHDISTAMOJEN KÄYTTÖKUSTANNUKSISTA

3 18. ALUSTAVA KUSTANNUSARVIO HANKKEEN TOTEUTUS JA AIKATAULU Liitteet: Liite Sivumäärä Liitenumero - Alustava kustannusarvio 2 sivua 1/525 Piirustukset Piirustuksen nimi Mittakaava Päiväys Piirustus nr - Yleiskartta Suunnitelmakartta VE I 1: Suunnitelmakartta VE II 1: Suunnitelmakartta VE III 1: Suunnitelmakartta VE IV 1:

4 JÄTEVEDET JÄRJESTYKSEEN SEINÄJOEN SEUDULLA - KEHITTÄMISHANKE VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA ÄMMÄLÄNKYLÄÄN 1. Yleistä Jätevedet järjestykseen Seinäjoen seudulla kehittämishankeen toimeksiannosta HKM Infra Oy on laatinut viemäröinnin yleissuunnitelman Seinäjoen kaupungin Ämmälänkylään. Yleissuunnitelman ja sen myöhemmän toteuttamisen tavoitteena on saada alueella oleva ja rakentuva asunto- ja muu rakennuskanta mahdollisimman kattavasti toimivan viemäröinnin piiriin. Jätevedet tullaan käsittelemään joko yhteispuhdistamolla, osin yhteispuhdistamolla ja osin kiinteistökohtaisilla puhdistamoilla tai vaihtoehtoisesti kiinteistökohtaisin puhdistamoin. Haja-asutusalueiden jätevedet tulee käsitellä Valtioneuvoston asetuksen 542/2003, talousveden käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla ja Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä 888/2006 asetusten ohjeiden mukaisesti. Suunnittelun karttamateriaalina on käytetty Seinäjoen kaupungin toimittamaa peruskartta-aineistoa. 2. Asukasrakenne Asukasrakenne on maaseudulle tavanomaista, kaiken ikäistä lapsiperheistä eläkeläisiin. Osa asukkaista hankkii elantonsa alkutuotannosta maatalouden ja sen sivuelinkeinojen parista, mutta enemmistö kulkee päivittäin ansiotyössä jossain kylän ulkopuolella. Näköpiirissä ei ole suunnitelmia tai hankkeita, jotka oleellisesti vaikuttaisivat alueen asukasmäärään. 3. Nykyinen vesihuolto ja vesihuolto tulevaisuudessa Toiminta-alueella ei ole kunnallista viemäröintiä, eikä sitä ole huomioitu pidemmän ajan vesihuollon yleissuunnitelmissa. Viemäröinti on nykyisin hoidettu kiinteistökohtaisin sakokaivojärjestelyin, kiinteistökohtaisilla maasuodatuskentillä, -pienpuhdistamoilla sekä käymälä/kompostijärjestelyin. Kunnallisen talousveden jakelujärjestelmä on rakennettu. 4. Olosuhteet Sijainniltaan alue on noin 15 kilometriä Seinäjoen keskustaajamasta kaakkoon, Seinäjoki-Peräseinäjoki väliseltä maantieltä 694 lähtevän ja Nurmon Kouraan ja Louonmäelle johtavan paikallistien varrella. Suunnittelualue on osoitettu yleiskartassa Seinäjoen kaupunki edellyttää Pajuluoman vesistön läheisyydessä olevien kiinteistöjen jätevesien peruskäsittelyä. Tämä peruskäsittely koskee 150 metrin etäisyydellä tai sitä lähempänä Pajuluomaa olevia kiinteistöjä. 4

5 Etäämmällä olevien kiinteistöjen jätevesien käsittelyyn sovelletaan lievempiä määräyksiä. Asemakaavaa ei kohteessa ole, sen sijaan alueella on voimassa vuonna 1994 hyväksytty oikeusvaikutteeton yleiskaava. Maastollisesti liikutaan melko tasaisella, hieman halkovaa vesistöä (Pajuluoman yläpuolinen laskuoja) kohti viettävällä alueella. Maaperä on pinnasta Pohjanmaalle tyypillistä silttistä savea ja silttimoreenia. Alueen vesistön muodostaa em. Pajuluoman yläpuolinen laskuoja, jonka vaikutus alueellisena kuivatusvesistönä on mainittava. Merkittäviä pohjavesivaroja ei alueella ole. Talousvesikaivoja alueella on muutamia, joskin niiden käyttö on pelkästään kesäistä puutarhan kastelua ja autojen pesua. Vedenottamoita ei toimintaalueella ole. 5. Arvioidut jätevesimäärät Mitoituslaskelmissa on oletettu jätevettä muodostuvan noin 450 l/kiinteistö/d (haja-asutusalueiden jätevesimäärät) ja niiden oletetaan olevan normaalia asutusjätevesiä. Toiminta-alueella toimii juustola ja kolme maitotilaa. Erityisen runsaasti vettä käyttävää teollisuus- tai tuotantolaitoksia ei suunnittelualueella ole, eikä sellaisia tiedetä olevan alueelle suunnitteilla. Suunnittelualueella sijaitseva ala-asteen koulu on suljettu. Mitoituslaskelmissa suunnittelualueen kiinteistöjen lukumääräksi on otettu 50 kiinteistöä. 6. Viemäröinnin vaihtoehdot Tässä yleissuunnitelmassa on esitetty useampia eri vaihtoehtoja jätevesien käsittelyyn. Keskitetty jätevesien yhteiskäsittely kiinteistökohtaisin pumppaamoin, keskitetty jätevesien yhteiskäsittely kiinteistökohtaisin ja osaksi yhteispumppaamoin, osaksi keskitetty osaksi hajautettu jätevesien käsittely sekä täysin hajautettu (kiinteistökohtainen) käsittely. Jäteveden puhdistamon sijainti luontaisesti esitetään virtaavan purkuvesistön alajuoksulle. Tässä kohteessa vesistö on Pajuluoman yläpuolinen laskuoja. Keskitetyn jäteveden puhdistamon paikka on tässä yleissuunnitelmassa esitetty Ämmälän kylän luoteiskulmaan Seinäjoelle johtavan paikallistien ja em. laskuojan välimaastoon. Suunnitellulla toiminta-alueella sijaitsevista kiinteistöistä muutaman sijainti on niin etäinen, että niiden jätevesien käsittelyksi esitetään kiinteistökohtaista käsittelyä pienpuhdistamolla. 7. VE I Keskitetty jätevesien yhteiskäsittely ja kiinteistökohtaiset pumppaamot Tässä vaihtoehdossa koko viemärijärjestelmä toimii paineviemärinä, osin matalapaine- osin perinteisenä siirtoviemärijärjestelmänä. Toimiakseen se 5

6 edellyttää kaikkiin liittyviin kiinteistöihin oman kiinteistökohtaisen jätevedenpumppaamon. Jäteveden kyläpuhdistamon lisäksi toiminta-alueen laajuus ja näin ollen pitkä siirtoviemäri edellyttää yhden jäteveden linjapumppaamon rakentamista. Tämä vaihtoehto on teknisesti toimiva ratkaisu ja kustannusjaon suhteen helppo jyvittää. Vaihtoehto edellyttää nimettäväksi ja palkattavaksi henkilön, joka huolehtii linjapumppaamon ja kyläpuhdistamon hoidosta ja huollosta. Vaihtoehto on esitetty suunnitelmakartalla VE II Keskitetty jätevesien yhteiskäsittely kiinteistökohtaisin ja useamman kiinteistön yhteispumppaamoin Tässä vaihtoehdossa koko runkoviemäriviemärijärjestelmä toimiin paineviemärinä. Kahden tai useamman kiinteistön jätevedet kootaan viettoviemärillä yhteiseen pumppaamoon ja siitä edelleen runkoviemäriä myöten puhdistamolle. Yhden kiinteistön jätevedet pumpataan pumppaamon ja paineviemärin avulla suoraan paineviemäriin ja edelleen kyläpuhdistamolle. Tämä vaihtoehto on teknisesti toimiva ratkaisu ja kustannusjaon suhteen myös helppo jyvittää. Investointikustannukset pumppaamoiden määrän vähenemisen myötä pienenevät, mutta toisaalta viettoviemärin investointikustannukset ovat hieman paineviemäriä isommat. Tämä ratkaisu edellyttää myös nimettäväksi ja palkattavaksi henkilön, joka huolehtii linjapumppaamon ja kyläpuhdistamon hoidosta ja huollosta. Vaihtoehto on esitetty suunnitelmakartalla VE III Jätevesien käsittely yhteispuhdistamolla ja osaksi hajautettu käsittely Suunnitellun toiminta-alueen luoteisosan tiiviimmän asutuksen jätevedet johdetaan paineviemärijärjestelmällä käsiteltäväksi kyläpuhdistamolle. Vaihtoehto ei edellytä erillistä jäteveden linjapumppaamoa, vaan luoteisosan paineviemäröinnin hoitavat kiinteistöjen pumppaamot. Alueen muun asutuksen jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisin tai useamman kiinteistön jäteveden pienpuhdistamoissa. Paineviemäröinnin linjapituus pienenee edellisiin vaihtoehtoihin verrattuna, samoin kyläpuhdistamon kapasiteettitarve. Vaihtoehto edellyttää myös nimettäväksi ja palkattavaksi henkilön, joka huolehtii kyläpuhdistamon hoidosta ja huollosta. Kiinteistö ja useamman kiinteistön pienpuhdistamojen määrä kasvaa ja lisää siten niiden hoito- ja huoltotehtäviä. Vaihtoehto on esitetty suunnitelmakartalla VE IV Hajautettu kiinteistökohtainen jätevesien käsittely Jokaisen kiinteistön jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisilla jätevedenpuhdistamoilla. Tällöin vältytään yhteisten laajojen viemärilinjojen rakentamis- 6

7 kustannuksilta, pumppaamoilta ja kyläpuhdistamon rakentamiselta. Kiinteistöpuhdistamon vaadittava puhdistusteho saavutetaan, jos sen toimintaa tarkkaillaan ja suoritetaan tarvittavat huoltotoimenpiteet, huolehditaan puhdistusprosessissa tarvittavien saostuskemikaalien riittävyydestä sekä tyhjennetään lietesäiliö riittävän usein. Vaihtoehto edellyttää kiinteistön omistajalta jonkin verran viitseliäisyyttä. Vaihtoehto on esitetty suunnitelmakartalla Viettoviemäröinti Viettoviemärit ovat muoviputkea PP-C 110 SN 8, jonka kapasiteetti pituuskaltevuuksilla i=0,004 on noin 4 l/s. Viettoviemäreissä virtaukset ovat melko pieniä, jolloin pienellä putkikoolla varmistetaan riittävä virtausnopeus ja huuhtelu verkostossa. 12. Kiinteistöpumppaamot ja niiden paineviemärit Kiinteistöpumppaamot ovat joko yhden kiinteistön (d 1000, säiliön halkaisija mm), 2-3 kiinteistön- (d 1000), 4-kiinteistön (d 1000) tai 5-12 kiinteistön (d 1500) pumppaamoita. Yhden ja 2-3 kiinteistön pumppaamot on varustettu yhdellä uppopumpulla, muissa on kaksi pumppua, joiden moottorin teho on suuruusluokkaa 2 3,5 kw. Kiinteistöpumppaamoiden paineviemärit ovat PE putkea. 13. Linjapumppaamo ja sen paineviemäri Viemäröintivaihtoehdoissa, joissa jätevedet käsitellään keskitetysti joudutaan jätevesiä pumppaamaan pitkiä matkoja. Pitkässä viemäriverkossa riittävän virtausnopeuden saavuttamiseen ei kiinteistöjen omien pumppaamojen pumppujen tehot riitä, vaan runkolinjaan on rakennettava jäteveden linjapumppaamo. Linjapumppaamo on tehdasvalmisteinen pakettipumppaamo, joka varustetaan kahdella uppopumpulla. Yhden pumpun tuoton tulee olla n.5 l/s x 15,7 m (±10%), jolloin sen teho on luokkaa 4,5 5,0 kw. Paineviemäri linjapumppaamolta puhdistamolle on esitetty putkeksi PEH , jolla saavutetaan virtausnopeus 0,7 m/s ja jonka nopeuden katsotaan riittävän putkiston huuhteluun. 14. Jäteveden pien- ja kyläpuhdistamot Keskitetyssä jätevesien käsittelyssä kaikki jätevedet puhdistetaan keskitetysti yhdessä, kapasiteetiltaan riittävässä kyläpuhdistamossa. Ämmälänkylällä asukasvastineluku (AVL) on noin 180, jolloin normaaleja asumisjätevesiä arvioidaan muodostuvan Q d 23 m 3 /d (keskimääräinen vuorokausikulutus). Suunnittelualueella on toiminnassa oleva juustola ja kaksi maitotilaa. 7

8 Näiden tuotantoyksiköiden tuottama jätevesien määrä ja laatu on huomioitava erikseen rakennussuunnitelmaa laadittaessa. Jätevedenpuhdistamon AVL kasvaessa yli 100 on hankkeelle haettava ympäristölupa paikalliselta Ely-keskukselta. Vaihtoehdossa, jossa on osaksi keskitetty, osin hajautettu käsittely, kylän lounaisosan jätevedet käsitellään keskitetysti. Tässä tapauksessa puhdistamon AVL on 90, jolloin normaaleja asumisjätevesiä arvioidaan muodostuvan Q d 12 m 3 /d. Markkinoilla on laitetoimittajia joiden tuotevalikoimaan kuuluu mitoitusvirtaamaltaan tämän kokoiset kompaktit jätevesien kyläpuhdistamot. Hajautetussa kiinteistökohtaisessa jätevesien käsittelyssä jätevedet puhdistetaan niiden syntysijoilla, siirtämättä niitä putkijärjestelyin etäämmälle. Tällöin puhdistamot ovat yhden tai kahden, kolmen tai useamman kiinteistön yhteisiä tehdasvalmisteisia pienpuhdistamoja. 15. Puhdistusvaatimukset Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla on annettu Valtioneuvoston asetus 542/2003, Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta Siinä on esitetty jätevesien yleiset käsittelyvaatimukset. Talousjätevesistä ympäristöön joutuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineen (BHK 7 ) osalta vähintään 90 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 40 prosenttia verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Asetuksen edellyttämiin puhdistustuloksiin pääseminen edellyttää, että valitun kylä- tai kiinteistöpuhdistamotyypin rakenne, mitoitus ja puhdistusprosessi on kohteeseen sopiva ja, että puhdistamoa hoidetaan ja huolletaan asiallisesti. 16. Pumppaamojen käyttökustannuksista Toimivan kiinteistöpumppaamon käyttökulut muodostuvat pääasiassa pumpun käyttämän energian kuluista. Kiinteistöpumppaamojen pumppujen teho vaihtelee 2 3,5 kw välillä. Pumppujen tehovaatimukseen vaikuttaa pienien virtaamien ollessa kyseessä, oleellisesti ainoastaan paineputken pituus. Mitoituksellisesti voidaan laskea jätevesiä muodostuvan noin 160 l/d asukasta kohti, jolloin yhden kiinteistön jätevesimäärä on noin 560 l/d. Jos pumpun tuotto on noin 1,7l/s, pumppaa se yhden kiinteistön vuorokauden jätevesimäärää noin 330 sekuntia. Laskennallisesti voidaan energian hintana käyttää 0,12 /kwh, jolloin, pumpun energiakulutus vuorokaudessa on: 0,12 /kwh x 3 kw x 330 sek = 0,033 /d 3600 sek 8

9 ja energian kulutus vuodessa on 0,033 /d x 365 = 12,05 /vuosi Alkuvuosina yhden kiinteistön jätevedenpumppaamon käyttökulut ovat vain nuo edellä olevat energiakulut. 17. Puhdistamojen käyttökustannuksista Kiinteistön jätevedenpienpuhdistamon käyttökulut muodostuvat lähinnä energiakuluista, saostuskemikaalien hankinta- sekä jätevesilietesäiliön tyhjennyskuluista. Kyläpuhdistamoiden käyttökuissa on em. kiinteistöpuhdistamojen käyttökulujen lisäksi huomioitava palkattavan puhdistamonhoitajan palkkakulut. Ohessa erään laitetoimittajan (KWH-Pipe) julkaisemia käyttökuluja eri kapasiteettien pien- ja kyläpuhdistamoille: Kustannusten jakautuminen: Puhdistamotyyppi Energiakulutus /vuosi Saostuskemikaalin kust. /vuosi Lieteastian tyhjennys /vuosi WP 5 40,23 132,39 43,80 216,42 Kustannukset yhteensä WP , ,94 WP ,98 469, ,74 WP ,30 782, ,23 WP , , ,15 WP , , ,64 WP , , ,00 WP 5 yhden kiinteistön jätevedenpuhdistamo WP kiinteistön WP kiinteistön WP kiinteistön WP kiinteistön WP kiinteistön WP kiinteistön Laitetoimittaja on puhdistamojen mitoituslaskelmissa laskenut henkilömäärän kiinteistöä kohti siten, että jokaisessa kiinteistössä on keskimäärin 5 henkilöä, todellinen luku lienee hieman paikkakunnasta riippuen 3,2 3,4 henkilöä/kiinteistöä. 9

10 18. Alustava kustannusarvio Alustava kustannusarvio on laadittu aiemmin vastaavista hankkeista saamiemme kustannustietojen, tavarantoimittajien ilmoittamien tarvikehintojen ja maarakennusurakoitsijoilta saamiemme yksikköhintojen perusteella. Maarakennusindeksilukuna on käytetty maarakennuksen vesihuoltotyön pistelukua 136,3, 8/2010 (2000=100). Investointikustannukset eri vaihtoehdoille: VE I keskitetty jätevesien yhteiskäsittely ja kiinteistökohtaiset pumppaamot VE II keskitetty jätevesien yhteiskäsittely kiinteistökohtaisin ja osin useamman kiinteistön pumppaamoin VE III jätevesien käsittely osaksi yhteispuhdistamolla, osaksi hajautettu käsittely VE IV hajautettu kiinteistökohtainen käsittely Eritellyt yksityiskohtaiset kustannusarviot ovat liitteenä. Edellä olevissa investointikustannuksissa ei ole huomioitu millään lailla mahdollisia hankekohtaisia paikallisen Ely-keskuksen myöntämiä avustuksia. Ely-keskuksen rahoitusavustukset ovat kohdistuneet perinteisesti jätevedenkäsittelyn yhteishankkeisiin, joissa jätevesien käsittely tapahtuu keskitetysti. Näin ollen on odotettavissa, että kiinteistökohtainen käsittely VE IV jäisi Ely-keskuksen rahoitusavustusten ulkopuolelle. 19. Hankkeen toteutus ja aikataulu Hankkeen toteutus on tarkoitus aloittaa vuoden (2011) aikana ja se on tarkoitus rahoittaa kaupungin ja Ely-keskuksen myöntämillä avustuksilla ja määrärahoilla, sekä mahdollisilla pitkäaikaisilla luotoilla. HKM Infra Oy Juhani Kangasluoma Jouni Mäenpää 10