PEFC-sertifioinnin vaikutukset seminaari kooste käydystä keskustelusta

Transkriptio

1 PEFC-sertifioinnin vaikutukset seminaari kooste käydystä keskustelusta Tähän yhteenvetoon on koostettu seminaarissa käytyä keskustelua Gaia Consulting Oy:n julkaisemasta selvityksestä sekä seminaarissa järjestetystä paneelikeskustelusta. Yhteenvetoon eivät sisälly ohjelman mukaiset alku- ja kommenttipuheenvuorot, joiden esitykset ovat erikseen saatavilla. Yleiskeskustelu selvityksestä PEFC on ollut menestystarina - PEFC-metsäsertifioinnin toteutusta voidaan pitää metsätalouden menestystarinana. PEFC on vakiinnuttanut Suomessa paikkansa johtavana sertifiointijärjestelmän ja sillä on vahva kansainvälinen asema. (Esa Härmälä Metsähallitus) - PEFC on tuonut suomalaiselle metsätaloudelle paljon hyvää ja edistänyt muuan muassa metsien tilan seurantaa. (Erno Järvinen, MTK) - Sertifioinnilla on enemmän vaikutusta kuin ehkä ymmärretään. (Antti Otsamo, Metsähallitus) - Selvityksessä ei ole yhteiskunnallisten vaikutusten osalta otettu kantaa siihen, miten asiat olisivat kehittyneet ilman PEFC-sertifiointia. Tällainen näkökulma olisi mukaan ollut mielenkiintoinen, mutta vaikea arvioida. (Jan Heino) - Tietyt asenteelliset muutokset esimerkiksi monimuotoisuuden turvaamiseen olisivat ilman sertifiointia todennäköisesti jääneet vähäisemmiksi, mutta muuten vaihtoehtoisen kehityskulun arviointiin sisältyisi paljon epävarmuutta. PEFC on tarjonnut tärkeän yhteisen keskustelufoorumin, jossa erilaisia tulokulmia sisältäviin asioihin on löydetty yhteinen näkökulma, jonka avulla on päästy eteenpäin kriteereitä kehitettäessä. (Päivi Luoma, Gaia Consulting) PEFC monimuotoisuuden edistäjänä - PEFC-järjestelmä on edistänyt talousmetsien monimuotoisuutta paremmin kuin mikään muu tekijä. (Esa Härmälä) - Biodiversiteetin turvaaminen ja ilmaston muutoksen hillintä ovat keskeisiä globaaleita ekologisen kestävyyden osa-alueita, joihin PEFC voi vastata. PEFC-merkkiä kannattaisi markkinoida myös näitä asioita koskevien kriteerien sisällöllä varsinkin, jos kriteereillä on saavutettu hyviä tuloksia. (Merja Saarinen, Luonnonvarakeskus) - On hyvä viesti, jos jatkossakin sertifiointi voi olla sellainen koneisto, jolla uusia asioita ajetaan ennakoidusti käytäntöön. (Päivi Luoma) PEFC Suomi - Suomen Metsäsertifiointi ry Sitratie 7, HELSINKI puh / office@pefc.fi /2

2 - Metsäekosysteemit ovat todennetusti hyötyneet sertifioinnin asettamista ympäristövaatimuksista. (Hannes Mäntyranta, Suomen metsäyhdistys) - Ympäristöjärjestöt eivät ole PEFC:ssä mukana, koska järjestöjen näkökulmasta kriteerejä pitäisi kehittää siten, että ne menisivät lakitason yli ja vaikuttaisivat todettuihin puutteisiin metsätalouden ekologisen kestävyyden saralla. (Virpi Sahi, Suomen luonnonsuojeluliitto) - Miten Gaia Consulting Oy:n raportissa esitetty m3:n vuotuinen säästöpuumäärä oli määritetty? (Virpi Sahi) (Vastaus toimitettu seminaarin osallistujille jälkikäteen sähköpostitse: Raportin luku on laskettu Metlan Metsätilastolliset vuosikirjat raportissa esitettyjen vuosia koskevien hehtaarikohtaisten säästöpuukuutiometrimäärien ja samassa raportissa esitettyjen vastaavina vuosina toteutettujen avo/päätehakkuiden pinta-alojen perusteella.) Kansainvälinen tunnettavuus ja markkinat haasteena - Suomessa PEFC-metsäsertifiointia pidetään metsäalalla jo lähes itsestään selvyytenä, mutta kansainvälisessä tunnettavuudessa on kehitettävää. (Antti Otsamo). - Suomalaisen hyvän osaamisen markkinoinnissa on iso mahdollisuus, mutta viesti pitää osata kiteyttää helposti ymmärrettävään muotoon ja samalla arvioida sitä, millä tavoin kansainvälinen markkina katsoo Suomen metsäalaa. Pitäisi osata nostaa vahvuudet, esimerkiksi alkuperäketjun tuntemus, paremmin esiin. (Päivi Luoma) - On tärkeä panostaa PEFC-merkin tunnettavuuteen. Eri sertifiointijärjestelmien kahtiajako, jos sellaista on, tulee merkkien tunnettavuudesta. Jos kuluttajat tuntevat hyvin vain toisen järjestelmän merkin, silloin brändinomistajat ovat halukkaampia vaatimaan myös sitä. (Minna Kantsila, Metsä Board) - PEFC:n markkina-alueilla, kuten Saksassa, ei olla yksin, vaan sieltä löytyy kumppaneita. PEFC:llä on monessa maassa puolestapuhujia ja yhteistyötä tehdään esimerkiksi ympäristöjärjestöjen kanssa. (Hannu Valtanen) - Markkinoinnissa on tarvetta yhteistyön tiivistämiselle. (Jani Holopainen, Helsingin yliopisto) - Kansainvälisen viestinnän suhteen ei olla Suomessa oltu toimettomia. Suomen metsäsäätiö on esimerkiksi tukenut jo yli kymmenen vuotta suomalaisen metsäteollisuuden markkinointia tärkeimmissä kohdemaissa. Markkinoilla ei puhuta yksittäisistä kriteereistä, sillä logo ja sen viesti ovat tärkeämpiä. (Liisa Mäkijärvi, Suomen metsäsäätiö) Paneelikeskustelu Paneelikeskusteluun osallistuivat kommenttipuheenvuorot pitäneet Antti Koskimäki (Suomen metsäkeskus), Antti Teivaala (metsänomistaja), Minna Kantsila (Metsä Board) ja Virpi Sahi (Suomen luonnonsuojeluliitto). PEFC Suomea paneelissa edusti Auvo Kaivola. Metsäsertifioinnissa katse eteenpäin - On tärkeää, että metsäsertifioinnissa osataan ennakoida tulevaa ja varautua siihen. Kriteereiden vaatimusten asettelussa on kyseenalainen ajatus, että 2

3 vain lakitason ylittävät vaatimukset olisivat hyviä. Kansainväliseen viestintään on syytä kiinnittää huomiota aikaisempaa enemmän. (Antti Koskimäki) - Toivon, että PEFC:n markkinoinnissa pystyttäisiin jatkossa yhä paremmin kuvaamaan asiakkaille järjestelmän käytäntöjä. Erityisen tärkeää on viestintä suurten brändien omistajien suuntaan. (Minna Kantsila) - Metsäsertifioinnin tulee olla jatkossakin metsänomistajalle taloudellisesti kestävää. Metsänomistajat panostavat sertifiointiin vuosittain merkittävän summan rahaa, mistä tulisi saada tunnustusta. PEFC:tä tulisi myös viestiä aikaisempaa tehokkaammin. (Antti Teivaala) - Monelle metsänomistajalle laki, sertifiointi ja metsänhoidon suositukset menevät helposti sekaisin. Metsänomistajille tulisi myös viestiä toisesta vaihtoehtoisesta järjestelmästä eli FSC-sertifioinnista. (Virpi Sahi) - PEFC Suomen roolina on olla järjestelmän fasilitoinnista vastaava taho Suomessa. Yhdistys toimii PEFC-merkin omistajana ja sen keskeisimpänä tehtävänä on PEFC:n tunnettavuuden lisääminen yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Sertifioinnin vaatimukset tulee jatkossakin osata kertoa selkeästi ja yksinkertaisesti, mutta toisaalta välillä on tärkeä viestiä myös yksityiskohdista. Nyky-yhteiskunta on muuttumassa ja metsien tuntemus heikkenee. Puun käytön positiivisia vaikutuksia on syytä viestiä. Sertifiointi ei yksistään kata kestävyyden kaikkia näkökulmia, mutta on siihen kuitenkin hyvä väline. Suomi pärjää todella hyvin, kun vertaillaan, mikä on suomalaisen puun kestävyys suhteessa monesta muusta maasta tulevaan puutavaraan. (Auvo Kaivola, PEFC Suomi) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja PEFC - Asiat, joille ei löydy mittaria, on vaikea ottaa kriteeristöön mukaan. (Auvo Kaivola) - Biologisen monimuotoisuuden suojelu on yksi keino sopeutua ilmastonmuutokseen. (Antti Teivaala) - Ilmastonmuutoksen pitäisi näkyä PEFC-kriteereissä esimerkiksi monimuotoisuuden osalta siten, että vaadittaisiin enemmän säästöpuita, lahopuuta ja suojeltavia kohteita. (Virpi Sahi) - On paljon evidenssiä siitä, että vahvasti kasvava talousmetsä on hiilen sidonnan kannalta parempi asia. (Esa Härmälä) - Hiilinielu ja hiilivarasto ovat eri asioita. Metsien hiilivarasto tulisi säilyttää suurena säästämällä järeää puustoja ja kantoja, joista hiili vapautuu ilmakehään hyvin hitaasti. (Virpi Sahi) - Puun suosiminen materiaalina, esimerkiksi rakennuksissa, on tehokasta ilmastopolitiikkaa. (Hannu Valtanen) Kuinka lisätään PEFC:n tunnettavuutta? - Kaikkien toimijoiden apua tarvitaan, jotta kuluttajille ja brändin omistajille saadaan tietoa sertifioinnin vaikuttavuudesta. Markkinoilla on liikkeellä paljon sertifioimatonta tavaraa ja toivomuksena olisi pystyä kertomaan tekojen avulla asiakkaille faktoja sertifioinnista. (Minna Kantsila) - PEFC on 20 vuotta vanha ja se toimii Suomen tärkeimmillä markkina-alueilla, missä on paljon ihmisiä ja järjestöjä, jotka ovat sitoutuneet PEFC:n 3

4 kehittämiseen ja merkin puolesta puhumiseen. Suomalaiset voisivat toki todeta, että meillä PEFC on toteutettu vielä paremmin. (Hannu Valtanen) - PEFC:lle ei ole pystytty hakemaan sellaista tunnettuutta kuin ehdottomasti tarvittaisiin. Asia on PEFC:n oma haaste, johon pistää löytää vastauksia. Yhteistyön kehittäminen eri tahojen kanssa on keino päästä eteenpäin.( Auvo Kaivola) - PEFC järjestelmän peittävyys on jäänyt keskustelussa vähälle huomiolle. Kun näin laajalla pinta-alalla tehdään jotain hyvää, riippumatta siitä kuka päätöksen on tehnyt, merkittävyys syntyy laajasta pinta-alasta, jolla asiaa Suomessa tehdään. (Sami Oksa, UPM) Panelistien loppukommentit - Liittyen väitteisiin siitä, että metsänomistajat eivät tunne riittävästi PEFC kriteeristöä, pitää huomioida, että osa metsänomistajista ei tunne edes omaa metsäänsä. Aktiiviset metsänomistajat kyllä informoidaan PEFC:n vaatimuksista. (Antti Koskimäki) - Suomalaisia verrataan eri puolelta tuleviin toimijoihin. Voimme olla ylpeitä siitä, mitä meillä on tehty ja laaja sertifiointipinta-ala on iso askel. (Minna Kantsila) - Kustannustehokas ryhmäsertifiointi on fiksu systeemi. Jatkossa tulee lisätä PEFC:n tarinan viestintää helposti vastaanotettavilla keinoilla. (Antti Teivaala) - Toivottavasti sertifiointi leviää maailmalla ja kilpailuetu vastuuttomasta toiminnasta katoaa. (Auvo Kaivola) - On mielenkiintoista, että jos laki ekologisen kestävyyden osalta heikkenee, niin heikkenee myös sertifiointi. Onko Suomen valtio jollain tapaa tukemassa PEFC järjestelmän toimintaa? (Virpi Sahi) Seminaariyleisön tekstiviestein välittämät sekä pefc.fi -sivuston kautta tulleet kommentit ja kysymykset - Hyvä raportti, hyvät tulokset. Kai PEFC- Suomi tiedottaa tästä isosti? - Näkökulmaan kestävyyden sisältö ei ole muuttumaton: miten ilmastonmuutokseen sopeutuminen näkyy pefcissä? - Konsultti puhuu selkeästi ja loogisesti. Poimii oleellisia asioita esille. - Pohjois -Savossa säästöpuiden lkm laskenut. Miten on kuutioiden osalta? - Onko kemera vaikuttanut juurikäävän torjuntamäärään vai vain PEFC? Case pohjois-savo. - Pefcn kansainvälisen markkinoinnin kannalta olisi tärkeää että kaikki ne maat, joissa on toimiva PEFC-järjestelmä, saisivat Gaian luoman analysointivälineen käyttöönsä, jotta voisivat omalta osaltaan kertoa sertifioinnin vaikutuksista yhteiskunnassa. Se palvelisi Suomea välittömästi. Eli raportti englanniksi Metsäsäätiön rahoituksella. - PEFC on onnistunut myös muuttamaan ihmisten asenteita sekä metsänomistajien että ammattilaisten. Tärkeä, ja usein vaikeammin saavutettava tulos, kuin esimerkiksi Suojakaistan leveys tai säästö puiden määrä. 4

5 - S.24 sanotaan että kovakuoriaisten uhanalaisuus on vähenemässä. Tiedon lähteeksi ilmoitetaan Syke/YM. Lähdeluettelossa ei ko. lähdettä löydy. Mistähän julkaisusta on kyse? - Ilman PEFCtä olisi ollut suuri riski että FSC olisi saanut hallitsevan aseman, jopa monopolin sertifioinnin kentässä. Taloudelliset rasitteet olisivat mitä ilmeisimmin olleet merkittävät niin metsäsektorille kuin yhteiskunnalle. - Edelliseen kommenttiini vielä lisäys: PEFC-perhe kaikissa maissa voisi käydä keskustelua yhteiskunnissaan muiden toimialojen kanssa siitä, miten tuotteiden yhteiskuntavastuu tulee toteuttaa. Esimerkkeinä juuri elintarviketeollisuus, tekstiiliteollisuus jne. Toisin sanoen olisimme esimerkki parhaasta mahdollisesta toiminnasta. Yhteistyötä eri kansallisten PEFCkonttoreiden kanssa tarvitaan. - Kantsila sen selkeästi sanoi. Ei olisi myytävää, ellei olisi sertifioitua metsätaloutta ja raakaainetta. Tässä jo sinällään lisäarvoa sertifioinnista, vaikka se ei puun tai työn hinnassa sinällään lisänä näy. - Kantsilan kommentti tuote markkinoiden vaatimuksista hyvä ja terveellinen meille metsään uppoutuneille. Sertifiointia tarvitaan nimenomaan markkinoilla! - PEFC-sertifioinnin kv-markkinoinnissa suomalaiset firmat eivät ole yksin. Kaikki PEFCmaat on samassa asemassa, osa kotimarkkinoilla, osa vientimarkkinoilla. Yhteistyötä PEFC:n sisällä tarvitaan, jotta meidän vientimarkkinoilla on PEFC:n puolesta puhujia. - Kun FSC- ja PEFC-pinta-aloja verrataan, niin hyvä muistaa, että iso osa pinta-aloista on kahteen kertaan sertifioituja. - Eihän FSC:ään ole ympäristöjärjestöjen mielestä kestävää. Tästä on monia esimerkkejä maailmalta, lähimmät ovat Ruotsista. - PEFC kannattaisi vaikuttaa suuriin puun käyttäjiin -> Ikea käyttää 1% maailman hyödynnetyistä metsävaroista, mutta on sitoutunut FSC:n. Lobbausta PEFC:n puolesta tarvitaan myös sinne. - Olisi mukava, jos Sahilla olisi myös tilastotietojen lähteet. - Onko sosiaalinen kestävyys Sahin mielestä huono asia. Entä onko luonnonsuojeluliikkeen nuorisotyö vain "naurettavaa". - Eikö luonnonsuojeluliittoa huolittu kriteerityöryhmään, vai miksi se kommentoi nyt kriteerien sisältöäkin? Luulin, että se oli kaikille avoin? - Vertailu on tehty lain edellyttämien asioiden ja PEFC:n välillä. Kun ei Suomessa ole laajasti käytössä muuta järjestelmää, niin miten sellaiseen voisi selvityksessä verrata? Paitsi teorian tasolla. - Juurihan standardityöryhmä sai kriteerit päivitettyä! Onko sisältökeskustelu edelleen käynnissä? - Ei sertifioinnin käyttöönotto yksityismetsien miljoonilla hehtaareilla ole mikään läpihuutojuttu! - Yksi todella hieno asia pefc:n sosiaalisissa kriteereissä on myös lasten ja nuorten 5

6 huomioiminen. Vastuu tulevaisuuden kuluttajista, puun käyttäjistä, luonnon suojelijoista jne. on kaikilla on kaikilla metsä- ja luontoalan toimijoilla. Lasten ja nuorten kriteeriä on ollut tekemässä laaja joukko toimijoita (mm. Partio). Surullista että kilpaileva sertifiointi järjestelmä fsc ei näe tätä työtä tärkeänä. - Olisi ollut arvokasta vertailla ja arvioida PEFC-sertifiointia esim. paljon käytettyyn FSCsertifiointiin, jota laajasti käytetään kuluttajatuotteiden markkinoinnissa. - Ihmettelen PEFC:n kriteeriä 14, joka kieltää muuntogeenisen metsänviljelyaineiston käytön. Vaikka se perustuukin lakiin, niin on vaikea ymmärtää, miten tietyn jalostusmenetelmän käytön estäminen liittyy mitenkään kestävään metsätalouteen? Eikö metsäpuita kuitenkin jalosteta muilla menetelmillä? 6