VASTUULLINEN METSIEN KÄYTTÖ KASVAVIA ODOTUKSIA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VASTUULLINEN METSIEN KÄYTTÖ KASVAVIA ODOTUKSIA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA"

Transkriptio

1 VASTUULLINEN METSIEN KÄYTTÖ KASVAVIA ODOTUKSIA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Työpaja , kello 9:00-13:00 Radisson Blu Royal Hotelli (Runeberginkatu 2, Helsinki) PEFC Suomi järjestää työpajan, jossa keskustellaan taloudellisista ja yhteiskunnallisista muutoksista uusiutuvien raaka-aineiden käytössä ja niiden merkityksestä metsäsektorin kehittymiseen. Yhteiskunnan odotuksista metsien käytölle kuullaan ympäristö- ja yritysvastuun sekä kuluttajien, metsäpolitiikan ja lainsäätäjän näkökulmista. Työpajan puheenvuorot, esitetyt kommentit ja käyty keskustelu koostetaan keväällä 2013 kokoon kutsuttavan PEFC-standardityöryhmän käyttöön. Standardityöryhmän tehtävänä on uudistaa vuosina Suomen metsäsertifioinnin kriteerit metsien käytölle ja varmistaa, että kriteerit noudattavat PEFC:n kansainvälisiä vaatimuksia. Ihmisille metsät tarjoavat luonnonmateriaaleja sekä mahdollisuuksia elämyksiin ja virkistymiseen. Yhteiskunnalle metsät tuottavat moninaisia ekosysteemipalveluita. Monelle teollisuuden alalle metsät ovat korvaamaton raakaainelähde, joka tarjoaa mahdollisuuden perinteisen teollisuuden ohella uusien ekologisten biomateriaalien kehittämiseen ja kansallisen osaamisen vahvistamiseen osana nousevaa biotaloutta. Tervetuloa keskustelemaan metsien vastuullisesta käytöstä! PEFC Suomi

2 VASTUULLINEN METSIEN KÄYTTÖ KASVAVIA ODOTUKSIA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA -työpaja Rekisteröityminen ja kahvi Työpajan avaus Simo Jaakkola, PEFC Suomi - Suomen Metsäsertifiointi Metsänhoidon PEFC-vaatimusten uudistaminen Auvo Kaivola, PEFC Suomi - Suomen Metsäsertifiointi Metsäsektorin muutos ja uudet mahdollisuudet Hanna Nikinmaa, Indufor Oy Metsät yhteiskunnan voimavarana Teollisuuden globaalit talousnäkymät Juha Honkatukia, VATT - Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Puun uudet käyttömuodot Pia Nilsson, UPM Oyj Yhteiskunnan odotuksia metsien käytölle Ympäristövastuullisempaa metsätaloutta? Sini Eräjää, Suomen luonnonsuojeluliitto Keskustelua Kahvitauko Vastuullisen yritystoiminnan mahdollisuudet Mikko Routti, Yritysvastuuverkosto FIBS Näkemyksiä metsien käytön tulevaisuudesta Juha Beurling, Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet EU:n vaikutus kansalliseen metsätalouteen Heikki Granholm, Maa- ja metsätalousministeriö Osallistujien näkemysten koostaminen ja keskustelu metsien käytön suuntaviivoista Työpajan päätös klo 13.00

3 PEFC Suomen järjestämän VASTUULLINEN METSIEN KÄYTTÖ KASVAVIA ODOTUKSIA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA työpajan osallistujien näkemykset metsien hoidon kestävyydestä A

4 PEFC FI -1002:2009 kriteerien jakautuminen Taloudellinen Materiaalinen Immateriaalinen Sosiaalisekologiskulttuurinen 1. Kriteeri 1 2. Kriteeri 2 3. Kriteeri 3 4. Kriteeri 4 5. Kriteeri 5 6. Kriteeri 6 7. Kriteeri 7 8. Kriteeri 8 9. Kriteeri Kriteeri Kriteeri Kriteeri Kriteeri Kriteeri Kriteeri Kriteeri Kriteeri Kriteeri Kriteeri Kriteeri Kriteeri Kriteeri Kriteeri Kriteeri Kriteeri Kriteeri Kriteeri Kriteeri Kriteeri 29 2

5 Työpajan osanottajien näkemysten jakautuminen Materiaalinen Kysymys: Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä metsien hoidossa ja käytössä? 29 Työpajassa annettujen näkemysten lukumäärä Taloudellinen Sosiaalisekologiskulttuurinen 7 18 Immateriaalinen 3

6 Esimerkkejä työpajassa esitetyistä näkemyksistä nelikenttään sijoitettuina Materiaalinen Metsät hyvässä kasvukunnossa ja terveinä Kumppanuus ja yhteistyö Kasvuylijäämän käyttö? Ekosysteemipalvelujen säilyttäminen Taloudellinen Metsäsuunnittelun tehostaminen Käyttömuotojen yhteensovitus ja uudet tuotteet, palvelut ja yrittäjyys Kannattavuus (raha!) Työ ja urakointimahdollisuudet Korjuutekniikoiden kehittäminen Metsänomistajan oikeus päättää, miten metsiä hoidetaan Metsäalan osaaminen ja sen osoittaminen Suomalaisen puun hyväksyttävyys Säällisten työolojen, työehtojen ja palkkauksen takaaminen Jäkälän ja lupon kasvun varmistaminen Kulttuuriperinnön huomioiminen ja turvaaminen Metsälajit ja elinympäristöt säilyvät Tulevilla sukupolvilla säilyy aktiivinen suhde metsäluontoon Sosiaalisekologiskulttuurinen Immateriaalinen 4

7 PEFC-työpajassa tärkeiksi koettuja taloudellisen kestävyyden elementtejä (1/2) Taloudellinen metsien käyttö säilyy Energiatehokkuus Hakkuumahdollisuudet (m³ ja alueellisesti) Taloudellinen kannattavuus Miten vuosittainen metsien kasvuylijäämä tullaan käyttämään? Uusiutuvan luonnonvaran hyödyntäminen Suomalaisten metsävarojen kestävä ja vastuullinen käyttö Metsien kestävä hakkuumahdollisuuksien käyttö Taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys ei keinotekoisia esteitä puumarkkinoiden toiminnalle ja metsien taloudelliselle hyödyntämiselle Käyttömuotojen yhteensovitus ja mahdollisuus uusiin tuotteisiin, palveluihin ja uuteen yrittäjyyteen Turvattu toimeentulo maaseudulla asuville ihmisille Energiapuun käyttö (esim. kannot) (Pienten) energialaitosten huomioiminen vaatimuksissa Riistanhoito Metsätyön alihankintaketjut kuriin Kannattavuus (raha!). Ilman kannattavuutta ei ole kestävyyttä eikä mahdollisuutta investoida muihin kestävyyden osiin. Metsiin perustuvat elinkeinot 5

8 PEFC-työpajassa tärkeiksi koettuja taloudellisen kestävyyden elementtejä (2/2) Sertifioinnin pitää tuoda markkinaetua ja lisää markkinoita Puun taloudellinen arvo Työ- ja urakointimahdollisuudet Uusien käyttötapojen/käyttökohteiden löytyminen Kumppanuuksien erityisesti yritysyhteistyön rakentaminen, jotta metsäluontoa voidaan käyttää monin tavoin: mm. virkistys, green care, raaka-aineen lähde, biodiversiteetti näistä kaikista osa-alueista voi syntyä liiketoimintamahdollisuuksia Elinkeinotoiminnan edistäminen. Metsävaratietoa käyttöön tuottaen hoitotöitä ja hakkuita edistäen yksityismailla Luonnonhoidosta huolehtiminen ja puun lisäkäytön edistäminen erityisesti puurakentamisessa ja energiantuotannossa Metsätalouden kannattavuus Metsien kestävä talouskäyttö tärkeää: elinkeinot ja toimeentulo Lehtien/kirjojen kustavat käyttävät vain sertifioidusta puusta valmistettua paperia ja kertovat siitä 6

9 PEFC-työpajassa tärkeiksi koettuja ekologisen kestävyyden elementtejä (1/2) Bioenergian kestävä korjuu Monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja edistäminen Korjuutekniikoiden kehittäminen päätehakkuun ympäristöystävällisyyden parantamiseksi. Pohjakasvillisuuden suojeleminen. Osa puidenkin biomassasta tulisi jättää metsään (juuret ja ainakin osa oksista) Metsät pysyvät hyvässä kasvukunnossa ja terveinä Metsien lajit (ja elinympäristöt) säilyvät Metsien kestävä käyttö ei ole pelkkää puutuotannon kestävyyttä vaan luonnon monimuotoisuus ja muut käyttömuodot (kuin puu) otetaan huomioon Kasvu > poistuma Poronhoitoalueella: metsien jatkuvan kasvatuksen mallien kehittäminen niin, ettei tarvitsisi muokata maita ja lupon siirtyminen nuorempaan puustoon varmistuu Poronhoitoalueella: maan muokkaus. Kuivien ja karujen kankaiden jäkäliköt jätettäisi muokkaamatta Poronhoitoalueella: yhtenäisten varttuneiden/vanhojen metsien säilyttäminen (niissä eniten luppoa ja jäkälää) Vapaaehtoisen suojelun pelisääntöjen selkeyttäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Monimuotoisuuden säilymisen kannalta riittävän suurien suojelualueiden jättäminen. Esim. rantojen ja puronvarsien puustokaistaleet toimivat maisemallisesti, mutta eivät yleensä pysty turvaamaan monimuotoisuutta 7

10 PEFC-työpajassa tärkeiksi koettuja ekologisen kestävyyden elementtejä (2/2) Metsäluonnon monimuotoisuuden säilyminen Ekosysteemipalvelut säilyvät Ekologinen kestävyys on primäärirajoite, jonka puitteissa taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys haetaan Ekologinen kestävyys Metsien terveys ja monimuotoisuuden säilyminen (ilmastonmuutoksen mukanaan tuomien uusien tuhojen kurissapito hoitotoimin) Monimuotoisuuden säilyttäminen Nuorten kasvatusmetsien taimikoiden riittävän aikainen harvennus jäkälälle mahdollisuus kasvaa 8

11 PEFC-työpajassa tärkeiksi koettuja sosiaalisen kestävyyden elementtejä (1/2) Metsien käytössä tulee huomioida eri käyttäjätahojen tarpeet vähintään nykyisessä laajuudessa rajoittamatta silti metsien talouskäyttöä Metsien eri käyttömuodot on sovitettu yhteen osallistavassa/-vissa prosesseissa taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys huomioitu pitkäjänteisesti Ihmisten elinmahdollisuudet Metsien kulttuuriperinnön huomioiminen ja turvaaminen Maisema-arvot Metsien hyöty- ja virkistyskäyttö (retkeily, sienestys, marjastus) Mahdollisuus virkistyskäyttöön, luontosuhteen vahvistamiseen jokamiehenoikeuksien puitteissa, reittejä, maisemaa, monipuolista luontoa Jokamiehenoikeudet Tulevaisuuden metsäomistajat: lasten ja nuorten metsäosaamisen lisääminen Huolehdittava, että tulevilla sukupolvilla säilyy aktiivinen suhde metsäluontoon 9

12 PEFC-työpajassa tärkeiksi koettuja sosiaalisen kestävyyden elementtejä (2/2) Metsänomistajan oikeus päättää, miten metsiä hoidetaan Kansalaisten hyväksyntä metsien kestävälle käytölle Metsänomistajien oikeus ja mahdollisuus omaan työhön metsissään Metsänomistajalähtöisyys Metsäomistajien omistus- ja päätösoikeutta ei voi asettaa kyseenalaiseksi, kaikki kestävyyden osa-alueet pitää olla kohtuullisessa tasapainossa (taloudelliset / biologiset / sosiaaliset) Vapaus valita käsittelymenetelmät kunhan kestävyys varmistetaan Vapaaehtoisuus vapaus valita Metsäalan osaaminen ja osoittaminen Säälliset työolot, työehdot ja palkkaus on taattava kaikille Työyhteisön hyvinvointi ja turvallisuus 10

13 PEFC-työpajassa esitetyt kommentit ja käyty keskustelu (1/4) PEFC-työpajassa esitetyt kommentit on koostettu taloudessa tapahtuvia muutoksia, metsien käyttöä ja sertifiointia koskien. Kirjaukset eivät välttämättä kuvasta kaikkien osallistujien näkemystä. Muutokset taloudessa Ympäristöllinen, sosiaalinen ja taloudellinen vastuu yritystoiminnassa korostuu. Vastuullisuus on nykyisin organisaatioissa ylimmän johdon vastuulla, mutta vain harvoin palkitsemisperuste. Johtajat ottavat vastuuta, mutta toisaalta he eivät välttämättä ole aina riittävän perehtyneitä asiaan. Suomessa ympäristövastuu korostuu nykyisin enemmän kuin sosiaalinen vastuu. Alkutuotantoa tulee olemaan myös jatkossa, mutta sen suhteellinen osuus tuotannon arvosta laskee. Kotimaisen kysynnän merkitys kasvaa kun palvelujen merkitys tuotannossa kasvaa. Keski-Euroopassa biotalous on maataloutta ja peltoviljelyä, mutta Suomessa biotalouden raaka-aineet tulevat suurelta osin metsätalouden piiristä. Biotalous tuottaa mahdollisuuksia, jotka voivat tuoda investointeja kotimaahan ja uusia tuotteita vientiin. Biotalouteen tehtävien investointien edellytyksenä on pitkäjänteinen ja ennustettava poliittinen päätöksenteko. Tilavuudella tai massana mitaten puuhun perustuvien biotuotteiden merkitys tulee olemaan vähäinen vielä pitkään, mutta niiden valmistuksessa liiketalouden tuotto käytettyihin tuotantopanoksiin nähden on suuri. Puunkäytön volyymit bioenergian tuotannossa ovat suuret, mutta jalostusaste on matala. Myös selluloosa on biotuote ja se toimii raaka-aineena myös monille uusille biotuotteille. Esim. komposiittien hiilijalanjälki on yleensä huomattavasti vastaavaa muovituotetta pienempi. Biotalous on kokonaisuus, jossa puun rinnalla ja sen kanssa raaka-aineina kilpailevat muut bioraaka-aineet (kasvit, levät, ym.) ja niihin perustuvat eri jalostusasteiden (sivu)tuotteet. Biotalouden kehittämisessä tärkeää on eri tuotanto-, jalostus-, käyttö- ja loppukäyttöprosessien tehokas ketjuttaminen ja sivuvirtojen hyvä hyödyntäminen. Luonnonmukaisuus on yksi biotalouden laatutekijöistä ja markkinoinnissa sitä voidaan tuoda esiin mm. sertifioinnin keinoin. 11

14 PEFC-työpajassa esitetyt kommentit ja käyty keskustelu (2/4) Metsien käyttö Metsissä voidaan tuottaa samanaikaisesti ja rinnakkain monia palveluita, puuta ja muita metsän tuotteita. Suomessa on jopa puoli miljoonaa metsäomistajaa ja metsänomistajia koskevat asiat koskettavat merkittävää osaa kansalaisia. Myös jatkossa metsän kestävän hoitamisen perustana tulee olla taloudellisesti kannattava puuntuotanto. Verrattuna moneen muuhun toimialaan, metsäsektorilla raaka-aineen alkuperän sertifiointi on edistyksellistä. Alkuperän todentaminen ja siitä tiedottaminen on rutiinitoimi tuotteiden markkinoinnissa Metsien virkistyskäytön ja biotalouteen (energia, metsien tuotteet, palvelut) perustuvan uuden yrittäjyyden kehittäminen on tärkeää. Metsien monikäyttö perustuu monelta osin jokamiehenoikeuksiin, joita ei pidä perusteettomasti rajoittaa. On kaikkien etu, että uusille suomalaissukupolville kehittyy henkilökohtainen suhde luontoon, sillä luontosuhde luo pohjan metsien arvostamiselle ja niiden hoitamiselle erilaisten tavoitteiden mukaisesti. Varsinkin lähellä sijaitsevat metsät ovat tärkeitä, sillä niihin liittyvät kokemukset edistävät ja muokkaavat luontosuhdetta. Muun käytön ohella metsien ja niiden käytön taloudellinen merkitys tulee pitää esillä kasvatuksessa ja opetuksessa. Tarvitaan opetusaikaa, riittävän pienet ryhmäkoot ja rahaa matkoihin, jotta mm. opettajat voivat viedä oppilaita luontoon ja auttaa nuoria rakentamaan luontosuhdettaan. Haasteena on myös, miten metsäluonnon aikaisemmat ja nykyiset kulttuuriset arvot tunnistetaan ja niitä osataan vaalia metsien käytössä. Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen on kysymys, jota ei ole saatu ratkaistua. Monimuotoisuutta lisäävän lahopuun määrän kasvu voi lisätä hyönteistuhoriskiä. Monimuotoisuuden ylläpitämiseksi voidaan hyväksyä tuhoriskejä, mutta tuhoalttiuden kasvuun muuttuvassa ilmastossa on suhtauduttava vakavasti. 12

15 PEFC-työpajassa esitetyt kommentit ja käyty keskustelu (3/4) Sertifioinnin rooli Lainmukaisuuden todentamisessa Sertifiointi on hyvä väline lain mukaisuuden todentamiseen, mutta ei ainoa väline. Sertifioinnin rooli voi kasvaa EU:n biomassan kestävyyskriteerien laadinnan yhteydessä. Sertifiointi ei lähtökohtaisesti takaa laillisuutta, eikä sertifiointi voi olla ainoa työkalu laillisuuden todentamiseen. Sertifioinnin tavoitteet Sertifiointi on väline, joka voi edistää puun ja puutuotteiden pääsyä hyville markkinoille, joilla sertifioidusta puusta maksetaan keskivertoa enemmän ja täten vaikuttaa positiivisesti alan kannattavuuteenkin. Käytännössä sertifioidusta puusta harvoin maksetaan korkeampaa hintaa, mutta markkinoilla vaaditaan silti kestävästi tuotettua sertifioitua puuta. Vaatimukset metsänhoidolle ovat tuoneet taloudellisia rasitteita metsänomistajille, mutta taloudellisia hyötyjä markkinoilla ei ole välttämättä saatu. Ekosysteemipalveluja koskevia vaatimuksia tulisi pyrkiä kehittämään ja myös niistä voisi muodostua taloudellisia tuottoja. Metsätalouden tulee olla myös pitkällä tähtäimellä kannattavaa. Omistus- ja päätöksenteko-oikeuden tulee säilyä metsänomistajilla ja sertifioinnin pitää jatkossakin olla vapaaehtoista. Luontokohteiden luotettava säilyttäminen osana metsätalouden toimintaketjua edellyttää, että metsä- ja luontokohteiden sisältö ja ominaisuudet pystytään havaitsemaan ja tulkitsemaan myös talvisaikaan, eikä ainoastaan sulan maan aikaan. Metsäsertifiointi voi ratkaista metsien hoitoon ja käyttöön liittyviä käytännön kysymyksiä, mutta se on vaikutusmahdollisuuksiltaan rajallinen. Näin ollen sertifioinnille asetettavien vaatimusten pitää olla realistisia ja liittyä asioihin, joihin metsätalouden harjoittajalla on päätösvaltaa. Haaste standardityöryhmälle on, että se pystyy tunnistamaan asiat, joihin on realistista pyrkiä vaikuttamaan ja löytää niihin yhteistyössä toimivia ja tehokkaita ratkaisuja. 13

16 PEFC-työpajassa esitetyt kommentit ja käyty keskustelu (4/4) Laajamittakaavainen ryhmäsertifiointi Laajojen metsäkeskusalueiden sertifiointi edellyttää laajojen metsänomistajajoukkojen toiminnan mittaamiseen soveltuvia kriteereitä ja alueellista tiedonkeruuta. Yksittäisten toimenpiteiden havainnointi ja seuranta on työlästä, mikä voi johtaa siihen, että kaikkia vaatimusten vastaisia tapauksia ei havaita. Sertifiointi tuo mahdollisuuden erottua puutavara- ja tuotemarkkinoilla. Silloin kun esim. 90 % Suomen metsistä on sertifioitu, esim. metsänomistajalle on käytännössä vain pieni mahdollisuus erottua positiivisesti. Metsäsertifioinnin muutostrendejä Metsäteollisuuden lisäksi myös energiateollisuus on kiinnostunut puun sertifioidusta alkuperästä. Energia-alalla on suurten toimijoiden lisäksi runsaasti pieniä toimijoita, jotka voivat kiinnostua energiakäyttöön tulevan biomassan sertifioinnista. Paikallinen tuotantoonyleensäläpinäkyvääjasilloinkunhankintaketjut ovat lyhyitä, puun hankinta on usein vähäriskistä. Metsäsertifiointijärjestelmille olennainen kysymys on, että miten sertifiointijärjestelmät otetaan huomioon puutavaran laillisen alkuperän osoittamisessa EU-markkinoilla. Eri metsäsertifiointijärjestelmät kilpailevat tuotemarkkinoilla, ja järjestelmien uskottavuuden kannalta olennaista on, että metsän hoidon vaatimukset ovat laajasti hyväksyttyjä. Ryhmäsertifiointi on tärkeä toteutusvaihtoehto varsinkin silloin, kun metsänomistus on hajaantunut suurelle joukolle metsänomistajia. Koska kysyntä myös muulle kuin alueelliselle ryhmäsertifioinnille on kasvanut Suomessa, ryhmäsertifioinnin eri malleille tulee tarjota tasavertaiset toteutusedellytykset. 14

17 Indufor Oy Tel Töölönkatu 11 A Fax FI Helsinki indufor@indufor.fi Finland Indufor Asia Pacific Ltd Tel th Floor, 55 Shortland St Fax PO Box indufor@indufor.fi Auckland City New Zealand