LEHTI ORIONIN OSAKKEENOMISTAJILLE. Timo Lappalainen: Riman oltava tarpeeksi ylhäällä

Transkriptio

1 Orion LEHTI ORIONIN OSAKKEENOMISTAJILLE Timo Lappalainen: Riman oltava tarpeeksi ylhäällä

2 PÄÄKIRJOITUS Maailman parhaaksi Orionissa on laajalla rintamalla virittäydytty arvioimaan yhtiön menestymisen kannalta keskeisiä toimintatapoja. Meneillään on jatkuvaan toiminnan parantamiseen tähtäävä työ, jossa kehittämisen kohteina ovat ennen kaikkea johtamisen painotukset ja käytännöt, tapamme huolehtia partneruuksistamme, asiakkuuksistamme ja työyhteisömme ihmisistä, käytäntömme viedä läpi asiat prosesseina, sekä yhtiön strategia. Tähän työhön liittyy myös jäsenyytemme Suomen Laatukeskuksessa, jossa tunnustaudumme ja sitoudumme laatutyön edelläkävijäksi ja olemme edistämässä Suomen kilpailukykyä maan muiden laatueliittiyritysten kanssa. Kuten eläkkeelle jäävä toimitusjohtaja Jukka Viinanen ja uusi toimitusjohtaja Timo Lappalainen tässä lehdessä kiteyttävät, vaatimattomilla tavoitteilla ei päästä suuriin päämääriin. Orionissa on asetettu kunnianhimoisia tavoitteita laadukkaan, lisäarvoa tuottavan toiminnan kehittämiseen. Yksi niistä on yhtiömme tutkimuksen ja tuotekehityksen itselleen asettama päämäärä: olla alansa paras tutkimusorganisaatio viimeistään vuonna Johtaja Reijo Salonen on osoittanut mielestäni melkoista siviilirohkeutta ehdottaessaan yli 700 hengen organisaatiolleen tällaista haastetta. Nyt, kun hänen joukkueensa on ilmeisen yksimielisenä sitoutunut siihen, hän altistaa itsensä paljon suuremman yleisön epäilyksille kertomalla organisaationsa tavoitteesta myös yhtiön ulkopuolisille. Salonen luonnehtii muun muassa äskettäisen Capital Markets Dayn puheenvuorossaan maailman parhaan R&Dorganisaation tunnusmerkkejä. Niitä ovat: paras johtajuus, sellainen, joka kannustaa innovatiivisuuteen ja etsimään ja soveltamaan kaikkea saatavilla olevaa tietoa järkevästi, paras rakenne, sellainen, joka on optimoitu yhtiön strategian mukaiseen toimintaan, paras strategia, sellainen, jolla saavutetaan tuoteportfolioon tasapaino ja joka mahdollistaa uudet teknologiat. Tavoitteena on myös paras imago. Se seuraa edellisistä kuin luonnostaan, mutta siihen tarvitaan myös onnistumisia perustehtävässä, siis uusien lääkkeiden aikaansaamista. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää innostavaa, innovatiivisuutta ruokkivaa työskentelyilmapiiriä koko organisaation sisällä sekä hyödyllistä verkostoitumista kaikkiin suuntiin. Orionilla on perinteisesti hyvät yhteistyösuhteet Suomen tutkimusyhteisöjen kanssa, ja kansainvälisten yhteyksien verkko laajenee ja tihentyy. Lääkeyhtiöillä on runsaasti yhteistyötä peruslääketieteessä. Jos haluaa olla maailman paras, pitää myös tietää mahdollisimman hyvin, missä muut menevät. Kehittyneen informaatioteknologian ansiosta tutkijan kammion sijaintipaikkakaan maailmankartalla ei ole enää kriittinen tuottavuustekijä. Suomalaisissa toimipisteissämme työskentelevät tutkijat toimivat kiinteässä päivittäisessä yhteistyössä ulkomaisten kollegojensa kanssa. orion lehti orion oyj:n osakkeenomistajille julkaisija Orion Oyj päätoimittaja Anne Allo Orionintie 1 A PL 65, Espoo Puh Faksi: Sähköposti: corpcom@orion.fi kustantaja Alma Media Lehdentekijät Oy PL 502, Helsinki Puh Faksi: etunimi.sukunimi@lehdentekijat.fi toimitus Pekka Rinne, Jussi-Pekka Aukia, Marina Ahlberg kansikuva Risto laine repro Faktor painopaikka PunaMusta, Joensuu 2007 issn (painettu) (verkkojulkaisu) osoitelähde Orion Oyj:n osakasrekisteri (Suomen Arvopaperikeskus Oy) ja lehden erillinen tilaajarekisteri osoitteenmuutokset Osakkeenomistajat: Arvo-osuustilin hoitajayhteisö Muut tilaajat: minna.lyhykainen@orion.fi tai Minna Lyhykäinen, puh ANNE ALLO, päätoimittaja 2 ORION

3 3/ Timo Lappalainen: Orionin on oltava eturintamassa Jukka Viinanen: Jatkuvaa parantamista Sijoittajaviestinnän tavoitteet: oikeaa ja luotettavaa tietoa Eturauhassyöpä lisääntyy Bioalan uusi ja erilainen alku Patentti turvaa tutkimuksen tulokset Termi: Entsyymit Tutkimusjohtajien ryhmä tuo tietoa Liver Toxicity Biomarker Study (LTBS): Kehitysriskien hallintaa Tulos odotusten mukainen Ajankohtaista PLUGI ORION

4 4 Timo Lappalainen: Sopeutumisessa ei ole olemassa yhtä viisastenkiveä. Jos olisi, se olisi varmasti jo löydetty tai ainakin konsultit myisivät sitä.

5 Timo Lappalainen: Orionin on oltava eturintamassa Orionin tavoite on olla paras omalla toimialallaan. Tavoitetta ryhtyy vuoden vaihteessa toteuttamaan toimitusjohtajana mies talon sisältä, Timo Lappalainen. Teksti pekka rinne Kuvat kreetta järvenpää T imo Lappalainen tuli Orioniin vuonna Silloinen Orion oli aivan erilainen yhtiö sekä rakenteellisesti että organisatorisesti kuin nyt. Lappalaisenkin toimenkuva sekä vastuualueet ovat ehtineet kahdeksassa vuodessa muuttua useaan otteeseen. Konsernin ja omistajien kannalta suurin muutos on Lappalaisen mukaan ollut Orionin rakennemuutos, keskittyminen lääketeollisuuteen. Lääkeliiketoiminnan kannalta oleellisinta on puolestaan ollut Orionissa vuosikymmeniä voimassa olleen funktionaalisen organisaation sijalle tullut matriisi. Historian painolastin ravistaminen harteilta ei ole helppoa eikä nopeaa. Matriisiorganisaation käyttöönotto on ollut iso ponnistus, joka on lisännyt merkittävästi toimintamme läpinäkyvyyttä. Uskon sen olevan yksi olennainen syy siihen, että Orionin toiminta on kehittynyt näinkin hyvin. Nyt matriisiorganisaatiota pidetään jo aivan luonnollisena toimintatapana, vaikka siihen liittyy edelleenkin haasteita. Lappalainen on pitkästä aikaa talon sisältä noussut toimitusjohtaja. Oliko tavoite toimitusjohtajuus taloon tullessasi? No ei varmasti, en ainakaan kirjoittanut sitä kehityskeskustelulomakkeeseeni, kuten General Electricsin Jack Welchin kerrotaan tehneen, Lappalainen nauraa, mutta myöntää: Kieltämättä kyllä sellaisiakin asioita joskus pohdiskelee. Huolehdi vastuualueistasi Yrityksen toiminnan kehittäminen, rakenteiden tuotteistaminen ja uudistaminen ovat olleet Lappalaisen työuran punainen lanka. Sarka on pitkä ja monipuolinen ja siinä on myös omat sudenkuoppansa. Näköalapaikalta voi helposti puuttua besserwisserinä kaikkeen, nykiä kaikista langoista ja saada siten organisaation sekaisin. Liiketoiminnan kehittämisessä saa olla monessa mukana, jos itse niin haluaa. Pitää kuitenkin osata delegoida ja luottaa eri osaamisalueiden vastuuhenkilöihin. Maailmaa isompi asia Yksi Orionin arvoista on innovatiivisuus. Sen lisääminen on Timo Lappalaisen mukaan yksi yhtiön tärkeimpiä sisäisiä kehittämiskohteita. Uudistumisen tarpeen organisaatio havaitsi itse vuosittain toteutettavassa Happy@Work-tutkimuksessa. Kun itse arvioimme itseämme, olimme sitä mieltä, että innovatiivisuudessamme on paljon parantamisen varaa. Se on tärkeä havainto, sillä meidän pitää olla eturintamassa omalla toimialallamme. Tehtävä on haastava ja oman lisänsä vaikeuskertoimeen tuo toimialan tarkka sääntely. Lappalainen korostaa, että innovaatio pitää käsittää laajasti. Pelkkä uusi tuote ei vielä ole innovaatio. Kokonaisuuden kannalta tärkeimpiä ovat prosessi-innovaatiot ja niiden levittäminen kaikkiin konsernin organisaatioihin. Jos se onnistuu, pyörää ei aina tarvitsisi keksiä uudelleen. Prosessi-innovatiivisuuden kopioiminen organisaatiosta toiseen on hyvin vaikeaa. Kartoitamme, löytyykö orionilaisia tapoja tehdä asioita, käsitellä tuote- ja prosessi-ideoita eri puolilla yhtiötä. Tämä on tietysti lähes maailmaa isompi asia, mutta yritämme lähestyä sitäkin mahdollisimman käytännönläheisesti. Voimme saavuttaa jotain aidosti ainutlaatuista. Rima on pantava tarpeeksi ylös. Se innostaa meitä jokaista. Jos sanoisimme, että haluamme olla Pohjoismaiden paras, se on vähän sama kuin sanoisimme yrittävämme parhaamme ja katsoisimme, mihin se riittää. Pula pahenee Orionin vahvuus on osaava henkilökunta. Se ei ole mitään jargonia, tulokset puhuvat puolestaan. Pätevän ja ammattitaitoisen henkilökunnan rekrytointi Orionille on entistä haastavampaa, joka vain korostuu suurten ikäluokkien poistuessa työelämästä. Haaste ei koske pelkästään tutkijoita, vaan koko organisaatiota. Suurten ikäluokkien mukana lähtee paljon hiljaista tietoa. Henkilökuntamme ikärakenne on lisäksi vähän vino, porrasmainen, koska 1980-luvulla rekrytoitiin uusia työntekijöitä vähän. Oma haasteensa on saada ulkomaisia osaajia Suomeen. Osaajia on tullut, mutta valtaosa on ollut vain käymässä. ORION

6 Lääketeollisuus on yksi maailman globaalisimpia toimialoja, joten osaajilla on vaihtoehtoja. Joudumme miettimään keinoja, joilla lisäämme myös ulkomaisten osaajien kiinnostusta Orionia kohtaan työnantajana, joka tarjoaa riittävästi mahdollisuuksia myös pitämään heidät Orionissa. Lappalainen näkee Suomen tilanteessa kuitenkin positiivisia merkkejä. Suomessa on perus- ja soveltavaa tutkimusta, jotka ovat kaiken lähtökohta. Tarvitaan tiettyä perustutkimuksen massaa, jotta toimiala, joka perustuu aivan eturintaman tutkimukseen, menestyisi. Toivon, että Suomen Molekyylilääketieteen instituutin myötä saataisiin tutkimusryhmiä ihan aidosti pysymään Suomessa. Suomalainen yhtiö Orion on lisännyt verkostoitumistaan. Yksi sen ulottuvuus on yhteistyö intialaisen Aurigene Discovery Technologies -yhtiön kanssa. Orion on tehnyt Suomessa yhteistyötä akateemisen maailman kanssa jo kauan ja nyt haemme yhteistyömalleja myös ulkomailta. Osaaminen on Intiassa erittäin korkeatasoista. Tarkoituksena on selvittää, kykeneekö Aurigene kehittämään Orionille syöpälääkemolekyylin. Timo Lappalainen korostaa, että hyvin varhaisen vaiheen tutkimukseen keskittyvä projekti on alkuvaiheessa ja että tuloksia on turha odottaa nopeasti. Tutkimustyön lisäksi Orion ostaa maailmalta lääkkeiden välituotteita. Ulkomaanhankkeista huolimatta Orion on hyvin suomalainen yhtiö. Jos asiaa katsoo vaikuttavien lääkeaineiden kautta, niin emmehän me tietenkään lähde tuotannossa peruskemiasta liikkeelle, vaan ostamme välituotteita globaalisti sieltä, mistä niitä tarkoituksenmukaisimmin saadaan. Samoin teetämme monia työvaiheita ulkomailla aivan samalla lailla kuin takavuosien isossa it-projektissamme teetimme joitain työvaiheita Intiassa. Se on nykyistä globalisaatiota ja arkipäivää kaikissa kansainvälisissä yrityksissä toimialasta riippumatta. Kaikkien sopeuduttava Tutkivan lääketeollisuuden yksi iso tulevaisuuden haaste on se, että yritysten pitää pystyä kehittämään todellisia uutuuslääkkeitä. Yhteiskunta ei enää ryhdy maksumieheksi, ellei se katso lääkkeestä olevan niin paljon hyötyä, että Patenttien raukeaminen on haaste, joka meidän pitää tavalla tai toisella taklata. siitä kannattaa maksaa. Muutos vaatii Timo Lappalaisen mukaan koko lääketeollisuudelta sopeutumista, mutta mitään sapluuna-ajattelua siinä ei voi noudattaa. Ei ole olemassa yhtä viisastenkiveä. Jos olisi, se olisi varmasti jo löydetty tai ainakin konsultit myisivät sitä. Alkuperälääkkeiden kehittäminen vaatii taakseen riittävän suurta massaa ja volyymia, jota voi osittain korvata yhteistyöjärjestelyin ja verkottumalla. Orion pyrkii kasvamaan kaikilla rintamilla. Mm. Erityistuotteet -liiketoiminta-alueella haetaan kasvua kaikin tavoin. Parkinsonlääke Comtess/Comtanin patentit raukeavat vuosina 2012 ja 2013 ja tilalle olisi saatava uusia tuotteita. Patenttien raukeaminen on haaste, joka meidän pitää tavalla tai toisella taklata. Yksi keino on Erityistuotteet-yksikön eli geneeristen valmisteiden myynnin kasvattaminen ja toinen on voimakas panostus sisäänlisensiointiin, jotta saisimme viiden vuoden sisällä uusia myytäviä tuotteita. Omassa tuotekehityksessämme on myös sekä nykytuotteisiin perustuvia hankkeita, joilla on mahdollisuus päästä markkinoille keskipitkällä aikavälillä, että täysin uusia molekyylejä, joiden mahdollinen markkinoille tulo on jo pidemmän aikavälin kysymys. Kermankuorintaa ilman vastuuta Euroopan tutkivan lääketeollisuuden tilanteen tekee haastavaksi EU:n hajanaisuus. Timo Lappalainen ottaa esimerkiksi yleiseurooppalaisen rekisteröintijärjestelmän. Prosessimielessä siinä on onnistuttu kohtuullisesti, mutta voimaansaattamissäännösten tulkinnassa on selviä kansallisia eroja, jotka aiheuttavat merkittävästi lisätyötä. Voimaansaattamissäännösten kanssa voidaan vielä jotenkin elää, mutta haastavaksi tilanteen tekee se, että EU:ssa on Rooman sopimuksen mukaan vapaa tavaroiden liikkuvuus, mutta hinnoittelu on kansallinen asia. Eli hinnanasetanta on kansallinen päätös, mutta tavaran pitää liikkua vapaasti EU:n jäsenvaltioiden välillä. Vaikka lääkkeen tehdashinta olisi Euroopan laajuisesti sama, niin erilaisista kansallisista järjestelmistä syntyy hinta-arbitraasin mahdollisuus. Syntyy looginen konflikti ja sen seurauksena on syntynyt rinnakkaistuojien ja -viejien toimiala. Se ei tuo terveydenhuoltojärjestelmään mitään lisäarvoa, koska yleensä hinnanerot korvausjärjestelmiin ovat minimaaliset. Rinnakkaistuojat ja -viejät eivät kanna mitään riskiä, vaan se jää alkuperäisen myyntiluvan haltijalle. Se on kohtuutonta. Patenttikiistat ovat lääketeollisuuden arkipäivää. Uudempi ilmiö on rinnakkaislääkkeiden valmistajien aggressiivisuus. Ne hyökkäävät yhä useammin vielä voimassa olevien patenttien kimppuun ja ovat Timo Lappalaisen mukaan taitavia ja asiantuntevia. Aggressiivisuus on lisääntynyt merkittävästi ja rinnakkaisvalmistajien lähestymistapa patentteihin on erittäin sofistikoitunut. π 6 ORION

7 Lääketeollisuus vei Timo Lappalainen on 45- vuotias paljasjalkainen stadin kundi, vaikka on hän asunut pari vuotta Turussakin. Turku on siinä mielessä hyvä kaupunki, että siellä on vain kymmenen minuutin matka kaikkialle. Lappalainen kävi keskikoulunsa Helsingin Norssissa ja lukionsa Lauttasaaren yhteiskoulussa. Ylioppilaskirjoituksista tuloksena oli kuusi laudaturia, mutta todistuksen keskiarvo oli vain 9,8. Mistä ei kymppiä ollut? Toinen taisi olla terveysoppi ja toinen suomen kieli, Lappalainen naurahtaa. Olitko pinko? Olin varmaankin lukion loppuvaiheessa, en sitä ennen. Pojathan kypsyvät vähän myöhään. Lappalaisen kielitaito on hyvä: äidinkielen lisäksi hän osaa ruotsia, englantia ja saksaa. Englannin aksentissa saattaa löytyä vielä hiven Yhdysvalloissa Ohion osavaltiossa vietetyn vaihtooppilasvuoden heijastusta. Perheeseen kuuluu vaimo, joka on sisätautien erikoislääkäri, sekä kaksi kouluikäistä tytärtä. Harrastuksiin kuuluu mökkeily. Suvun mökki on Suomen lounaisrannikolla Askaisissa, muutaman kilometrin päässä C.G.E. Mannerheimin synnyinkodista Louhisaaren kartanosta. Pitkä loikka Lappalainen valmistui Teknillisestä korkeakoulusta tuotantotalouden diplomi-insinööriksi vuonna Tuolloin tuotantotaloutta otettiin opiskelemaan vain alun toistakymmentä opiskelijaa. Nyt laitos on kasvanut huomattavasti suuremmaksi. Lappalaisen ensimmäinen työpaikka oli valmistumisen jälkeen parin vuoden ajan yhdysvaltalainen, nyt ei kuuluisa firma kuten Lappalainen määrittelee, Arthur Andersen. Se meni konkurssiin Enronsotkujen syövereissä. Yhtiöllä ei ollut tuolloin vielä toimintaa Suomessa ja suomalaisia pestattiin maailmalle opettelemaan talon tavoille. Lappalaisen toimipaikka oli yhtiön pääkonttori Chicagossa, mutta toimeksiannot olivat ympäri Yhdysvaltoja. Lappalainen oli rakentamassa yhtiön Suomen toimistoa, mutta siirtyi pian toiseen työpaikkaansa, siihen aikaan muodikkaaseen kehitysyhtiö Finvestiin, jossa vierähti viitisen vuotta. Sitten seurasi iso muutos. Lappalainen siirtyi Huhtamäen omistamaan Leirakseen, jonka lääketeollisuuden saksalainen Schering myöhemmin osti. Loikka kehitysyhtiön toimialoihin kuuluvista nopeasykkeisistä elektroniikkateollisuuden ali hankinnasta ja uudesta teknologiasta pitkäjänteiseen, lehmänhermoja vaativaan lääketeollisuuteen oli tosi pitkä. Sille tielle Lappalainen jäi. Aikoinaan alalle tullessaan Lappalaiselle sanottiin osuvasti: Kun tälle toimialalle tulet, et pois pääse. Korkeintaan vaihdat yhtiötä. Ja Lappalainen vaihtoi. Hän siirtyi Orioniin. ORION

8 Jatkuvaa parantamista Orionissa pyritään luomaan jatkuvan parantamisen kulttuuri. Yhtiön arvot ovat entiset, mutta painotuksia on muutettu. Teksti pekka rinne Kuvat kreetta järvenpää Kun Jukka Viinasesta tuli Orionin toimitusjohtaja vuonna 2000, yksi hänen ensimmäisiä päätöksiään oli arvokeskustelun käynnistäminen. Tuloksena olivat Orionin arvot, joiden toteutumista on seurattu tiiviisti. Miten arvot ovat iskostuneet? Voisi sanoa, että aika hyvin, Viinanen arvioi ja näyttää yliolanheittäjällä olennaiset tulokset kartoituksesta, jolla kevättalvella 2007 selvitettiin orionilaisten käsityksiä työyhteisönsä yhteisistä arvoista. Arvoista tärkeimpänä pidetty keskinäinen luottamus ja arvostus saa hyvät pisteet, samoin laatu, luotettavuus ja turvallisuus sekä pyrkimys parhaaseen tulokseen. Parantamisen varaa on tietysti kaikissa, mutta eniten sitä on asiakkaiden tarpeisiin vastaamisessa ja innovatiivisuudessa. Meille erittäin tärkeät arvot kuten asiakaslähtöisyys ja innovatiivisuus saivat liian huonot pisteet, niitä pidettiin hyvin harvoin tärkeimpinä arvoina. Myös ilmapiiritutkimuksissa pisteet ovat niissä kaukana kärjestä. Orionissa on pohdittu arvoja uudelleen. Syyt ovat selvät. Jakautumisen jälkeen halusimme varmistaa arvopohjamme. Mietimme, ovatko 8 ORION

9 Dorothy Konn eli tuttavallisesti Doro on ollut Jukka Viinasen sihteeri vuodesta Yli 30 vuoden yhteistyön jälkeen molemmat ovat jäämässä eläkkeelle. Työpari on oppinut tuntemaan toisensa perin pohjin, asiat ymmärretään puolesta sanasta. Doro Konn osaa ja uskaltaa Orionin arvojen mukaisesti myös haastaa esimiehensä. Kun Viinasen mielestä kuvia Orion-lehden artikkeliin on otettu jo tarpeeksi, Doro vaatii: Anna nyt jokaisen tehdä työnsä. Ja Viinanen antaa. orionilaiset edelleen samanlaisia kuin kuusi vuotta sitten, vaikka maailma ympärillämme on rajusti muuttunut. Maailma muuttuu niin hirveää vauhtia. Maailmat vuonna 2000 ja 2007 ovat ihan erilaiset. Globalisaation eteneminen, tietotekniikan kehittyminen, ilmastonmuutos, energian hinnan nousu, Viinanen luettelee. Arvot pysyivät entisellään, mutta ulkoisten puitteiden muutos on asettanut muutoksia painotuksiin. Pelkästään tietotekniikan kehittyminen on aiheuttanut sen, että ihmiset ajattelevat ihan eri lailla. Nykyisessä maailmassa vain yksi asia on vakio, muutos. Lisäksi Orion on nyt rakenteeltaan aivan erilainen yhtiö kuin vuonna Monialayhtiössä tai monikansallisessa yhtiössä sekä ostetuissa yrityksissä uusien arvojen juurruttaminen on aina vaikeampaa kuin fokusoituneessa yhtiössä, ja monialaisuus hajottaa johdon toimintaa. Esimerkiksi Kronans Droghandelissa eli KD:ssa oli pitkät perinteet ja oma tapansa toimia. Niiden muuttaminen ei käy käden käänteessä. Muutoksista on myös hyötyä Orionille. Globalisaatio antaa pienelle yritykselle kuten Orionille valtavia etuja. Esimerkiksi Turussa olevat asiantuntijamme istuvat pöydän ympärillä läppäreittensä kanssa, heidän kollegansa Intiassa samanlaisten läppäreitten kanssa ja he kaikki keskustelevat ihan kuin saman pöydän ääressä Intiassa tehtävistä hankkeistamme. Tietotekniikka mahdollistaa Orionille sen, mikä aikaisemmin oli tiedon hyödyntämisessä mahdollista vain isoille ja rikkaille yhtiöille. Vuonna 2006 syksyllä yli sadasta johdon kokouksessa olleesta orionilaisesta 92,5 prosenttia oli sitä mieltä, että arvomme ovat joko hyvät tai melkein hyvät. Loistavia tuloksia Yrityksen arvot mielletään usein yrityksen sisäpoliittisiksi asioiksi, mutta ne ovat mitä suurimmassa määrin myös ulkopolitiikkaa, joka koskee sekä tuloksen synnyttäviä asiakkaita että osakkeenomistajia. Miten sijoittaja, osakkeenomistaja hyötyy siitä, että Orionin arvot ovat kohdallaan ja niitä noudatetaan? Jos arvomme ovat kohdallaan ja meillä on myönteinen työilmapiiri, saamme aikaan loistavia tuloksia. Ihmiset ovat motivoituneita ja halukkaita tekemään työtä, tekemään vapaaehtoisesti paljon enemmän kuin käskemällä, Jukka Viinanen kiteyttää ja korostaa vahvasti sanaa vapaaehtoisesti. Presidentti J. K. Paasikivi sanoi aikanaan, että jos jommankumman pitää ulko- tai sisäpolitiikasta olla rempallaan, olkoon se sisäpolitiikka. Arvojen kyseessä ollen ei rempallaan saa olla kumpikaan. Hyvä sisäpolitiikka luo yhtiön kannalta hyvää ulkopolitiikkaa. Pyhiä asioita Arvojen omaksumisessa johdon rooli on tärkeä... Keskeinen, Viinanen keskeyttää. Oletko itse aina noudattanut Orionin arvoja? Jos en ole noudattanut, se on ollut kyllä lipsahdus. Olen kyllä aina pyrkinyt noudattamaan. Jukka Viinanen on isänmaallinen ihminen. Se käy ilmi jo työhuoneesta. Seinällä on marsalkka Mannerheimin kuva ja pöydällä siniristilippu. Hän on Linnansa lukenut. Tuntemattoman sotilaan vänrikki Koskela on johtamistaidoiltaan hyväksi havaittu, yksi yleinen suomalaisen johtamistaidon esikuva. Hän sai joukot mukaansa esimerkillään, vaatimattomalla suoraviivaisuudellaan. Olisi voinut poika päästä pitkälle, Viinanen pohdiskelee puoliääneen. Arvot ovat Viinasen mielestä pyhiä asioita, niillä on liki lain voima, eikä niistä saa poiketa. Jos ei arvojen mukaan voi käyttäytyä, täytyy mennä firmaan, jossa on toisenlaiset arvot. Rima ylös Orionissa on meneillään yhtiön toiminnallisen laadun jatkuvaan parantamiseen tähtäävä Orion Business Excellence -kehitysohjelma, jossa tarkastelun ensimmäisenä asiaparina ovat olleet partneruudet ja johtajuus. Johtajuudessa on panostettu erityisesti innovatiivisuuden lisäämiseen. Tavoitteena on saada aikaan jatkuvan parantamisen kulttuuri. Jukka Viinanen korostaa, ettei innovatiivisuutta ole pelkästään se, että saadaan aikaan uusia molekyylejä, vaan yhtiöön pitää saada luoduksi yleinen innovointiilmapiiri. Ensi vuonna pureudutaan asiakkuuksiin. Orionin kansainvälisen liiketoiminnan luonne on muuttunut viimeisten vuosien aikana ja muuttuu edelleen kovaa vauhtia. Se luo uusia paineita asiakaspinnassa. Myyntiverkostoomme tulee huomattava määrä uusia tuotteita. Enemmän tavallisille ihmisille tavallisia tuotteita ja siksi asiakastyytyväisyys tulee entistä tärkeämmäksi. On pystyttävä mittaamaan asiakastyytyväisyyttä yhtenäisillä menetelmillä, jotta tietäisimme, missä toiminnan parantamismahdollisuudet ovat. Business Excellence -työskentelyn yhteydessä Orionin R&D-organisaatio on asettanut itselleen tavoitteen, jonka tähtäin on mahdollisimman korkealla: olla toimialansa paras tutkimuksen ja tuotekehityksen organisaatio Orionin täyttäessä sata vuotta vuonna Ei ihan kevyt tavoite. Ei, mutta tehtävissä. Ei pienillä tavoitteilla päästä suuriin päämääriin. Jukka Viinanen jättää toimitusjohtajan tehtävät Timo Lappalaiselle vuoden vaihteessa, mutta on vielä kahden kuukauden ajan hallituksen neuvonantajan roolissa ennen kuin jää eläkkeelle 29. helmikuuta No joo. Mitähän neuvoja ehtivät minulta kysyä, hän naurahtaa. π ORION

10 VIESTINTÄ Tiiviit faktat ja tunnusluvut ovat sijoittajaviestinnän kivijalka. Ei osakkeen arvo yleensä puhumalla parane, Susanna Siira ja Jari Karlson pelkistävät. Sijoittajaviestinnän tavoitteet Oikeaa ja luotettavaa tietoa Teksti jussi-pekka aukia Kuvat miika kainu Orionin sijoittajaviestintä pyrkii tarjoamaan oikeaa ja luotettavaa tietoa yrityksestä osakkeenomistajille, sijoittajille ja analyytikoille. Perimmäinen tavoite on, että osakekurssi olisi mahdollisimman oikealla tasolla. Talous- ja hallintojohtaja Jari Karlson ja sijoittajasuhdepäällikkö Susanna Siira muistuttavat, että Orionin sijoittajaviestintä ei pyri 'myymään' yritystä kenellekään, vaan tavoitteena on riittävän vilkas kaupankäynti yhtiön osakkeilla. Mitä useampi ihminen tietää Orionista ja on valmis ostamaan sen osakkeita, niiden vaihto kasvaa. Ja mitä enemmän osaketta myydään ja ostetaan, sitä paremmin markkinatalous ja sen hinnanmuodostusmekanismi toimii, Karlson kuvaa. Huonoin tilanne on, jos osakkeen vaihto on niin vähäistä, että kurssi heilahtelee yksittäisten kauppojen myötä sen mukaan, millä kurssilla nuo kaupat on tehty. Orionin B-osakkeiden vuotuinen vaihto on vähän yli 100 prosenttia. A-osakkeita vaihtuu 15 prosenttia vuodessa. Ulkomaisten sijoittajien osuus koko osakekannasta on 27 prosenttia ja B-osakkeista noin puolet. Palvelemme Orionin omistajia, että heidän omistuksensa olisi oikein arvostettu. Olemme julkinen yhtiö ja tiedotamme 10 ORION

11 LEHTI ORIONIN OSAKKEENOMISTAJILLE LEHTI ORIONIN OSAKKEENOMISTAJILLE Yhtiön äänitorvi Orion-lehden tavoittamat yli suomalaista kotitaloutta omistavat noin puolet Orion Oyj:n osakkeista MAGAZINE FOR ORION'S SHAREHOLDERS Suvi-Anne Siimes: Benefits of drug therapy must be recognised Hannu Syrjänen: Hannu Syrjänen: Jos et kasva, Jos et kasva, taannut taannut Entakaponin tie menestykseen Lukijamme edustavat hyvin monenlaisia ammattiryhmiä ja taustoja. Meidän on siksi pystyttävä viestimään asioista ilman erikoisterminologiaa, jota lääkealalla riittäisi yllin kyllin, kertoo viestintäjohtaja ja lehden päätoimittaja Anne Allo. Haluamme taustoittaa toimialan ilmiöitä ja lisätä lukijoiden ymmärrystä niistä Orionin toimintaan vaikuttavista asioista, jotka jäävät helposti vuosikertomusten ja tiedotteiden rivien väliin. Emme oleta kenenkään lukevan lehteä kannesta kanteen, vaan haluamme tarjota jotakin luettavaa mahdollisimman monelle Orionin osakkeenomistajalle. Lehtemme kertoo Orionin ajankohtaisista asioista, joskaan kolme kertaa vuodessa ilmestyvä julkaisu ei voi olla varsinainen uutislehti. Esittelemme talon päätöksentekijöitä, jotka kertovat haastatteluin siitä, mihin yhtiö on menossa. Hauskaa emme voi lehdestä tehdä, sillä meitä sitovat monet lääkeyhtiöiden viestinnän tyyliä ohjaavat reunaehdot. Emme voi käsitellä myöskään keskeneräisiä tai avoimia asioita, vaan valitsemme aiheet tietoisesti varman päälle. Tiedotuksen reunaehdot Lehteämme koskevat pörssi-yhtiöiden tiedottamista koskevat määräykset, joten siinä ei voi julkaista markkinaherkkää ja pörssikurssiin mahdollisesti vaikuttavaa tietoa ennen kuin asiasta on annettu pörssitiedote. Viranomaiset ja lääketeollisuuden omat keskinäiset sopimukset rajoittavat myös tiedottamista monin tavoin. Lääkkeestä voi tuoteinformaatiomielessä kertoa vain sen, mitä siitä on myyntiluvan perusteena olevassa valmisteyhteenvedossa todettu. Suoraan kuluttajalle emme saa suunnata minkäänlaista reseptilääkkeitä koskevaa viestintää, sillä lääkelain mukaan se on lääkäreiden ja apteekkien tehtävä. Niinpä osakaslehdessämmekään emme voi esimerkiksi kehaista Stalevon olevan hyvä lääke. Perusvoiteita ja vitamiineja saamme sen sijaan vapaasti kehua, sillä ne eivät ole lääkkeitä. Rajoittavia syitä on muitakin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa meneillään olevat patenttioikeudenkäynnit kiinnostaisivat varmasti. Lehdessä voimme kuitenkin kuvata vain patenttilainsäädäntöä ja yleistä tilannetta, mutta emme keskeneräisten juttujen perusteita tai taktiikkaa, jolla Orion aikoo niissä edetä. Yhteistyötahojen kanssa tehdyt sopimukset on myös huomioitava. Jos sovitaan, että partneri tiedottaa, niin partneri tiedottaa. Emme myöskään voi noin vain julkaista tietoja tutkimushankkeiden tuloksista. On joskus haastavaa sovittaa esimerkiksi globaalisti vaikutusvaltaisen tiedeyhteisön intressit pienen Orionin suunnitelmiin, Allo kertoo. Monista pitkäaikaisista, jopa vuosia kestävistä tutkimushankkeista ei useinkaan voi saada minkäänlaisia väliaikatietoja, sillä kaksoissokkotutkimusten koodit avataan vasta, kun kaikki materiaali on koossa. Tutkijoille on myös annettava työrauha: ei ole syytä luoda odotuksia suuntaan tai toiseen. tekemisistämme julkisuudessa järkevästi mitoitetuilla resursseilla. Ainoana Suomessa Orionin kurssi noudattaa pääosin OMX:n Helsingin pörssin yleistä kehitystä, eikä esimerkiksi eurooppalaisen lääketeollisuuden käyrää. Tilanne on Orionin kannalta hieman hankala, sillä se on ainoa suuri julkinen lääkeyritys Suomessa, eikä luonnollista vertailukohdetta ole. Lääkevalmistajan arvioiminen vaatisi alakohtaista paneutumista, ja se on Suomen olosuhteissa ajankäytöllisesti vaikeaa vain yhden yhtiön takia. Siksi meitä ei juuri näy suomalaisten sijoitusrahastojen salkkurakenteissa, Karlson selittää. Maailmalla on paljon lääketeollisuuteen erikoistuneita analyytikkoja ja yrityksiä. Valtaosa Orionin osakkeenomistajista on kuitenkin suomalaisia, jotka todennäköisesti sijoittavat ensi sijassa kotimaisiin osakkeisiin. Orionin osakkaat ovat poikkeuksellisen kirjava joukko ammattisijoittajia ja kotitalouksia. Orionin osakkeista 46 prosenttia on yli :n suomalaisen kotitalouden hallussa. Kaikilla on omat syynsä omistukseensa. Jotkut seuraavat tiiviisti osakkeen hintakehitystä ja osakemarkkinoita, osalle Orion-salkku on enemmänkin vain suvussa kulkevaa perintöä. Omistajien joukossa on myös paljon terveydenhoitoalan ammattilaisia, mutta sekään ei aina auta lääketeollisuuden ansaintalogiikan ymmärtämisessä, Susanna Siira kertoo. Yksi viestinnän haaste on, että osakkeenomistajia on paljon kuluttajaraja- ORION

12 VIESTINTÄ pinnassa, jolloin pitää varmistaa, näkevätkö he Orionin yhtiönä vai sen edustamien tuotteiden ja brändien kautta. Monimuotoisuus tekee viestinnän suuntaamisen haasteelliseksi ja vaatii jatkuvaa tasapainoilua. Sijoittajaviestinnän toimintatavat Sijoittajaviestinnän perustyökalu on pörssitiedote, joka julkaistaan aina kun on jotain olennaista ja pörssikurssiin vaikuttavaa tiedotettavaa. Kotisivun sijoittajille -osiossa ovat saatavilla kaikki yhtiön sijoittajajulkaisut: pörssitiedotteet ja talouskatsaukset. Orion-lehti taustoittaa asioista osakkeenomistajille. Pörssiä päätyökseen seuraavilla sijoittajilla yritysuutiset näkyvät reaaliajassa päätteellä ja rivisijoittaja lukee niistä seuraavan päivän lehdestä. Kuitenkin kaikki voisivat halutessaan seurata Orioninkin tapahtumia yhtä tiiviisti tarkkailemalla pörssin kotisivulta tiedotteiden julkaisemista reaaliajassa. Toinen tärkeä kanava ovat neljännesvuosittain järjestettävät talouskatsauksien esittelyt, jotka ovat seurattavissa Orionin kotisivulta. Lisäksi vuoden mittaan järjestetään useita sijoittajatapaamisia, presentaatioita ja road show -kiertueita. Tapaamisissa ei voi kertoa enempää kuin mistä on tiedotettu. Keskeistä onkin esittäytyminen sijoittajille, jotka haluavat nähdä henkilökohtaisesti, ketkä firmaa johtavat ja ovatko he uskottavia, Jari Karlsson sanoo. Pörssisäätiö järjestää eri puolilla Suomea sijoittajailtoja, joihin myös Orion osallistuu. Vuoden suurin sijoittajatapahtuma on tietysti yhtiökokous, jonka tarkoitus on tietysti muukin kuin tiedottaminen, mutta sitä kautta keskeiset Orionin tilannetta koskevat tiedot välittyvät myös tiedotusvälineille. Capital Markets Day on vakiintunut tapahtuma, jossa Orionin johdon edustajat esittelevät yrityksen tilaa laajempana ja taustoittavampana kokonaisuutena kuin esimerkiksi osavuosikatsauksen tai road show'n yhteydessä. Tosin sielläkään ei sovi julkistaa mitään aivan uutta. Niin ei voi tehdä edes yhtiökokouksessa julkaisematta asiaa ensin pörssitiedotteella, kuten arvopaperimarkkinalaki vaatii. Mikä sijoittajia Orionissa kiinnostaa? Karlson ja Siira kertovat, että keskusteluissa sijoittajien kanssa puhutaan suhteellisen vähän numeroista, sillä talous on vahva ja vakaa, ja tiedot löytyvät helposti verkosta ja katsauksista. Ei ole niin kiinnostavaa, onko oman pääoman tuotto 46 vai 48 prosenttia, Karlson kuvaa. Tiiviit faktat ja tunnusluvut ovat sijoittajaviestinnän kivijalka. Sijoittajia kiinnostaa Orionin strategia, avaintuotteet ja tutkimusportfolio. He haluavat tietää, millaisia linjauksia ja painopistealueita on valittu, mitä ja millaisia ovat avaintuotteiden kilpailijat ja mikä on niiden markkinapotentiaali. Tutkimushankkeet puhuttavat erityisen paljon, vaikka kerromme niistä vasta, jos/kun lääkeainekandidaatti on edennyt kliiniseen tutkimusvaiheeseen. Prekliinisestä tutkimuksesta kerromme laajemmin ainoastaan tutkimusalueittain, Siira kertoo. Markkina sen sijaan kiinnostaa vain tuotteiden kautta. Lääkemarkkinan yleinen kehitys vaikuttaa toimintaamme vain Suomessa, jossa olemme suuri ja laaja-alainen toimija. Maailmalla olemme tärkeä toimija edustamissamme yksittäisissä tuotteissa ja terapia-alueilla. Voittoja ja tappioita Tutkivan lääketeollisuuden luonteeseen kuuluu, että tutkimustulokset varsinkin jos ne ovat kielteisiä heiluttavat osakekurssia nopeasti ja jyrkästi. Avaintuotteiden patenttien raukeaminen ja vastaavat ennustettavat asiat on yleensä jo diskontattu osakearvoon. Sen sijaan ennustamattomat tekijät, kuten jonkin kaupallisesti tärkeän lääketutkimuksen onnistuminen, antavat mahdollisuuden suuriinkin voittoihin. Näissä katkokohdissa, kun tutkimustuloksia odotellaan, lyhytaikaikaista riskiä ottavien sijoittajien osuus yrityksen omistuksesta kasvaa. Ja jos odotukset romahtavat, alas tullaan nopeasti, Karlson kuvaa. Se kuuluu tutkivan lääketeollisuuden dynamiikkaan. Esimerkiksi kahden vuoden takaisen laajan Simdax-tutkimuksen tulosten julkistamisen yhteydessä kävi näin. Myös deramsiklaani-hankkeen lopetus vuonna 2003 aiheutti voimakkaan reaktion. Molemmat kurssipudotukset kompensoituvat varsin nopeasti. Orionin keskimääräinen vuotuinen kurssinousu on ollut tällä vuosituhannella noin kymmenen prosenttia. Osinkotuotto on ollut keskimäärin viisi prosenttia. π 12 ORION

13 Teksti ja kuva jussi-pekka aukia SEB Enskilda -pankkiiriliikkeen sijoitus-analyytikko Lars Hevreng on seurannut lääketeollisuusyrityksiä kymmenkunta vuotta ja suurimman osan tästä ajasta myös Orionia. Suomen ainoaa keskisuurta lääkeyhtiötä on Hevrengin mielestä vaikea verrata mihinkään. Orionilla ei ole kotimarkkinoillaan todellista vertailukohtaa, ja pitkälti sen vuoksi sen osakkeita näkyy suomalaisissa rahastoissa hyvin vähän. Euroalueella Orion taas vertaantuu helposti eurooppalaisiin lääkejätteihin, joihin nähden se tietysti on pieni. Markkinoilla vähääkään vähänkin pienemmät lääkeyhtiöt joutuvat kilpailemaan sijoittajien rahoista. Joskus on muodissa sijoittaa Orionin kaltaisiin pieniin mid cap -yrityksiin, joskus ne eivät jostakin syystä kiinnosta ketään. Yksittäiset yritykset saattavat menettää kiinnostavuutensa sijoittajien silmissä jopa vuosikausiksi niin, että kukaan ei halua edes kuulla niistä. Orion eroaa tässä suhteessa muista, muun muassa poikkeuksellisen anteliaan Lars Hevreng vakuuttaa, että terveydenhoitosektorin yrityksissä riittää opittavaa vaikka kuinka pitkälle. Faktatietoa ja odotuksia Lääketeollisuusanalyytikko mittaa tapahtumien ja odotusten välistä suhdetta. osingonjakopolitiikkansa ja vahvan kotimaisen tuoteportfolionsa takia. Vastaavaa on vain geneeristen lääkkeiden valmistajilla, sillä erotuksella, että Orion pyrkii myymään lääkkeensä merkkituotteina. Kansainvälisiä sijoittajia ihmetyttää Orionin haluttomuus viedä tuotevalikoimaansa maailmalle. Jos pystyy toimimaan kilpailukykyisesti Suomen varsin matalan hintatason markkinoilla, pitäisi kyllä pärjätä muuallakin, Hevreng arvioi. Tähän mennessä Orion on kehittänyt kansainvälistä liiketoimintaansa alkuperälääkkeiden varaan, mutta Simdaxin epäonnistuttua Orionilla ei ole tiedossa tuotetta, joka korvaisi entakaponin sen patenttien umpeuduttua. Ja Orionin alkuperälääkkeiden tutkimusbudjetti on kansainvälisesti katsoen suhteellisen pieni. Mistä tieto löytyy? Analyytikot hankkivat tietonsa erilaisista julkisista lähteistä. Lääkevalmistajat, kuten myös Orion, ovat aktiivisia tiedottamisessaan. Toinen tärkeä lähde ovat lääketieteelliset kongressit, joissa esitellään lääkevalmistajien tutkimustoiminnan tuloksia. Yllättävän hyvä lähde ovat kilpailijoiden julkaisut ja katsaukset, joissa kuvataan heidän tuotteitaan, liiketoimintaympäristöään, markkinoitaan ja kilpailuasetelmiaan. Ne ovat erittäin hyvää vertailuaineistoa yhtiöiden omalle tiedotukselle, Hevreng kertoo. Markkinoiden arvioinnissa pohjoisamerikkalaiset kirjoitettujen reseptinkirjoitusen tilastot ja IMS:n laatimat ennusteet ovat erittäin käyttökelpoisia. Myös uutistoimistot välittävät tietoja yrityksistä. Erityisesti osakemarkkinoiden suhteen Bloomberg on erittäin aktiivinen. Hevreng perustaa arvionsa ja suosituksensa laskelmiin, jotka hän haluaa pitää niin yksinkertaisina kuin mahdollista. Pyrin tekemään ennusteet samalla detaljitasolla kuin millä yritys itse raportoi. En käytä ennusteissani tietoja, joita yhtiö ei julkista. Perustan ennusteeni ennen kaikkea keskeisiin tuotteisiin, mutta myös yrityksen kokonaisliikevaihtoon ja kustannuskehitykseen. Julkaistujen yksittäisten lääketutkimusten painoarvo ennusteissa riippuu siitä, kuinka selkeästi ne ennustavat jonkin lääkkeen kaupallista potentiaalia. Esimerkiksi Orionin meneillään olevat laajat Stalevon indikaation aikaistamistakäyttöaiheen laajentamista tutkivat hankkeet kiinnostavat kovasti. Tällaisiin tutkimuksiin liittyy mahdollisuus liikevaihdon kasvattamiseen, Stalevon tapauksessa moninkertaiseksi. Niissä on tietysti myös häviämisen riski, mikäli tulokset olisivat neutraalia huonommat. Mitä mielissä liikkuu? Huonot uutiset eivät välttämättä romahduta yrityksen kurssia, sillä osakkeen kurssi on ainoastaan sijoittajien odotusten funktio. Tätä monien ihmisten on vaikea tajuta. Yrityksellä menee erinomaisesti, mutta kurssi laskee, sillä kaikki odottivat yrityksellä menevän vieläkin erinomaisemmin. Keskeisen patentin raukeaminen ei samasta syystä välttämättä enää > ORION

14 SEMINAARI > heilauta kurssia, sillä se on sijoittajien keskeinen huomion kohde ja otettu laskelmissa huomioon jo aikaa sitten. Patenttiportfolion muutokset on yleensä jo etukäteen leivottu osakkeen hintaan. Vielä vuosikymmenen alussa avaintuotteen patentin päättyminen tuli kaikille shokkina. Patentin päättyminen koskee edelleenkin, vaikka yritykset pystyvät nykyisin ennustamaan varsin tarkasti sen kaikki seuraukset. Joskus tuntuu jopa siltä, että yritykset yliarvioivat patentin raukeamisen kielteisiä vaikutuksia. Kommunikaatio tärkeää Kaupallisen koulutuksen saanut Hevreng työskenteli lääketeollisuudessa eri tehtävissä ennen tuloaan Enskildaan. Useimmilla lääkealan sijoitusanalyytikoilla on teollinen tausta, mutta joukossa on myös suoraan koulun penkiltä tulleita ja lääketieteellisen koulutuksen saaneita. Analyytikkojen lähestymistavat vaihtelevat hyvin paljon. Hevreng painottaa sosiaalisten taitojen merkitystä. Ennusteiden laatiminen ja exceltiedostojen pyörittäminen ovat tärkeä, mutta eivät suinkaan kiinnostavin osa työtäni. Eniten minua innostaa yhteydenpito asiakkaiden ja yritysten edustajien kanssa, Hevreng tunnustaa. Analyytikon on ymmärrettävä, mitä yritysten edustajien ja sijoittajien mielissä liikkuu, mitä he odottavat tapahtuvan ja mihin asioihin he keskittyvät. Sillä ei ole merkitystä, ovatko he oikeassa vai väärässä, vaan millaiset ovat heidän odotuksensa. Se ymmärrys on analyytikon ehkä tärkein työkalu. Teollisuuteen verrattuna analyytikon työ on nopeatempoista ja tuotteiden elinkaari lyhyt. Analyytikko joutuu tekemisiin hyvin monenlaisten asioiden ja yritysten kanssa, ja se, mikä kulloinkin on tärkeää, vaihtelee päivittäin. Laaja-alaisuus voi tietysti joskus olla myös turhauttavaa, sillä kiinnostaviinkaan asioihin ei ole mahdollista uhrata tiettyä aikaa enempää. PSA-testi on tärkein keino eturauhasen tilan selvittämiseksi. Tulevaisuudessa on odotettavissa uusia menetelmiä eturauhassyövän diagnosoimiseksi. Seulontoja ei ainakaan lähiaikoina oteta käyttöön, sillä näyttö niiden tarpeellisuudesta ei ole vielä riittävä. Eturauhassyöpä lisääntyy Teksti merja koivuniemi Kuvat risto laine Lokakuussa Orionissa järjestetyssä pohjoismaisessa urologiaseminaarissa kuultiin prostatasyövän hoidosta, seurannasta, epidemiologiasta ja seulonnan tulevaisuuden näkymistä. Katsauksissa selvisi, että hoitolinjat ovat yhtenäisiä Pohjoismaissa. Helsingin yliopistollisen keskussairaalan professori Mirja Ruutu kertoi nuorempien miesten eturauhassyövän lisääntyneen. Prostatasyövän suurin sairastavuus on läntisissä maissa. Sitä esiintyy eniten ikääntyneillä, mutta meillä on jo vuotiaita potilaita, jopa nuorempiakin. Heihin on kiinnitettävä enemmän huomiota. Professori Gunnar Aus Ruotsista käsitteli prostatasyövän epidemiologista tilannetta. Muun muassa Japani on maa, missä eturauhassyövän esiintyvyys kasvaa. Samaa on tapahtunut Kaukoidästä länteen muuttaneille. Onko elintapojen muutoksilla vaikutusta? Näyttäisi siltä, että eturauhassyövän riski kasvaa niillä, jotka ovat asettuneet länsimaihin, Aus pohti. Miesten eliniän pidentyminen näkyy kehittyneissä maissa myös prostatasyöpätilastoissa. Ikääntyviltä miehiltä löytyy eturauhassyöpiä, joita voidaan seurata kaikessa rauhassa riippuen potilaan kokonaistilanteesta. Kliinikot pohtivat, onko iäkkään, monisairaan potilaan rauhallista eturauhassyöpää syytä hoitaa leikkauksella tai muilla raskailla hoidoilla. Professori Ruudun mielestä ylidiagnostiikka ja -hoito ovat nyt ydinasioita. Biologisesti inaktiivisiksi oletettujen pienten syöpien aktiiviseurantalinja valtaa nopeasti alaa. Toisaalta 14 ORION

15 Jörn Donner muistutti hyvästä elämästä aggressiivisia syöpiä leikataan enemmän kuin muutama vuosi sitten. Robottikirurgia on alkanut jo Skandinavian maissa ja se alkaa pian myös Suomessa. Leikkausten keskittäminen on varsin ajankohtaista. Patologien koulutus eturauhassyövän tulkinnassa on tärkeää, jotta saadaan yhtenäiset toimintatavat. Potilaat tyytyväisiä Eturauhassyöpää hoidetaan leikkauksilla, sädehoidolla sekä lääkkeillä. Professori Ulf Tunn Saksasta puhui pitkälle edenneen eturauhassyövän lääkehoidoista, joista leuproreliini on yksi käytetyimpiä. Hänen mukaansa uusi kuuden kuukauden välein annettava injektio on potilaiden kannalta toimiva ja miellyttävä valinta, ja injektion haittavaikutukset ovat vähäisiä. Lääkkeen teho ja vaikutus ovat Professori Mirja Ruutu: Eturauhassyövän seulontojen hyödyistä ei ole vielä riittävästi näyttöä. samat kuin kolmen kuukauden injektiossa. Nimenomaan nuoret ja työelämässä mukana olevat potilaat ovat tyytyväisiä puolen vuoden välein annettavaan hoitoon. Orionin Enanton Depot Dual 30 mg (kuuden kuukauden injektio) on ollut Suomessa käytössä syyskuusta 2007 alkaen. Suomalaiset urologit ovat ottaneet vastaan uuden valmistemuodon tarjoamat edut. Näitä ovat harvemmat injektiot, harvemmat käynnit sairaalassa tai terveyskeskuksessa, harvemmat sairaudesta muistuttamiset, halvempi hinta kahteen kolmen kuukauden injektioon verrattuna sekä helpompi muoto esimerkiksi liikuntarajoitteisille, joiden on hankalaa käydä kodin ulkopuolella. Ruotsissa kuuden kuukauden injektio tulee käyttöön vuoden loppupuolella, Norjassa hieman myöhemmin. π Kirjailija, elokuvaohjaaja Jörn Donner kertoi sattumalta löytyneestä eturauhassyövästään, jota hoidettiin sädehoidolla. Hän kertoi keskustelleensa monien miesten kanssa eturauhassyövästä ja sanoi vertaistuen olevan tärkeää. Saman kokeneet puhuvat samaa kieltä, Donner sanoi. Miehiä askarruttaa, miten seksuaalisuuden käy, kun sairautena on eturauhassyöpä. Seksuaalisuus on laaja asia. Hyvä elämä ja mielenterveys ovat muutakin kuin vain hyvä terveys, Donner painotti. Sairaana voi myös elää mielekästä elämää. Vaikuttaa siltä, että hoitohenkilöstöllä on vain kovin vähän aikaa keskustella potilaan kanssa. Syöpädiagnoosi hämmentää kenet tahansa, ja informaatio on tärkeää siinä tilanteessa, Donner sanoi. Hän on käynyt puhumassa monissa tilaisuuksissa ja kokee tiedon jakamisen tärkeäksi. Kirjailija Jörn Donner kertoi potilaan tarinan. Hänen eturauhassyöpänsä todettiin, kun PSA-arvo oli kohonnut. Siitä käynnistyivät jatkotutkimukset. Syöpää hoidettiin sädehoidolla. ORION

16 HENKILÖ Bioalan uusi ja erilainen alku Olli Kallioniemi sanoo, että Molekyylilääketieteen instituutti on suomalaisen bioalan uusi alku. Nyt ei puhuta suureen ääneen uusista nokioista eikä miljoonien arvoisista keksinnöistä, mutta aikeet menestyä ovat vakaat. Teksti liisa koivula Kuvat mari männistö ja orion On lokakuu Suomen molekyylilääketieteen instituutilla eli FIMM:llä ei vielä ole edes seiniä, mutta johtaja sille on valittu. Hän on akatemiaprofessori ja lääketieteen tohtori Olli Kallioniemi. Hänellä on ruutupaita, silmälasit ja hän juo näköjään teetä. Mies on 47-vuotias, mutta poikamaisen hoikka senioritutkija sulautuisi helposti puolta nuorempien opiskelijoiden joukkoon. Tässä on yksi kansainvälisesti tunnetuimpia ja arvostetuimpia biolääketieteen asiantuntijoita, tuhansia kertoja siteerattu alansa guru. Hän johtaa Suomen Akatemian genomitiedon hyödyntämisen huippututkimusyksikköä VTT:llä Turussa. Toistaiseksiko? Ehtoni FIMM:n johtajuuden vastaanottamiselle oli, että voin jatkaa työtäni myös täällä, ja että yksikkömme toiminta liitetään osaksi FIMM:iä, Kallioniemi sanoo työhuoneessaan Turun Pharmacityssä. Hänen ominta aluettaan on syöpätutkimus. Kallioniemen ja hänen ryhmänsä tavoite on oppia ymmärtämään paremmin yleisimpiin syöpiin liittyviä molekyylimekanismeja ja kehittää uusia tutkimusmenetelmiä sekä syöpälääkkeiden aihioita. Järkeä visioihin Molekyylilääketieteen instituutti perustettiin virallisesti vuoden 2007 alussa ja sen päälaboratorio tulee sijoittumaan Meilahden kampukselle tekeillä olevaan Biomedicum Helsinki 2 -rakennukseen. Instituutin tarkoitus on koota yhteen, koordinoida ja kansainvälistää Suomessa tehtävää biolääketieteen tutkimusta. Yksikön suora vuosibudjetti on 1,5 miljoonaa euroa, mutta kokonaispanos nousee paljon suuremmaksi VTT:n, Helsingin yliopiston ja VTT:n liitännäisresurssien myötä. FIMM on silti äärimmäisen pieni, Kallioniemi suhteuttaa. Viisaasti keskittämällä rahasta saadaan paljon irti, mutta kaikkia toiveita sillä tuskin täytetään. FIMM:ltä kun odotetaan korkeatasoista tiedettä, kansainvälisyyttä, tutkimusten hyödyntämistä, kansanterveyden parantamista ja vieläpä terveydenhuollon kustannusten kurissa pitämistä. 16 ORION

17 Mikä FIMM? Suomen molekyylilääketieteen instituutin FIMM:n (Finnish Institute for Molecular Medicine) tehtävänä on: Tuottaa sairauksien molekylaarisista syntymekanismeista uutta tietoa ja innovaatioita. Harjoittaa korkeatasoista kansainvälistä molekyylilääketieteellistä, geneettis-epidemiologista ja kliinistä tutkimusta. Tehostaa alan tutkimusta yhdessä yliopistojen, yliopistosairaaloiden, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Edistää tutkimustulosten hyödyntämistä. Antaa alan tutkijakoulutusta. Bioalan lupaukset eivät ole kadonneet mihinkään ja maailmalla mennään entistä lujempaa tällä hetkellä. Suomalaisella bioalalla on paljon annettavaa, sanoo FIMM:n johtaja, akatemiaprofessori ja lääketieteen tohtori Olli Kallioniemi. ORION

18 HENKILÖ FIMM ei yksinään voi tuoda ratkaisua suomalaisen terveydenhuollon kustannuskriisiin, emmekä pysty paikkaamaan ongelmia, joita on yliopistojen ja tutkimuksen muussa rahoituksessa, Kallioniemi rajaa. Hänelle on tärkeää tehdä pesäero bioalan edelliseen hypeen. Tuolloin, muutamia vuosia sitten, annettiin sekä päättäjille että sijoittajille epärealistinen käsitys siitä, kuinka nopeasti vaikkapa pieni bioalan yritys, varsinkin lääkekehitykseen keskittyvä, voi päästä jaloilleen ja tulla uudeksi Nokiaksi. FIMM on bioalalle aivan uusi ja erilainen alku Suomessa, Kallioniemi sanoo. Se on uudelle luovuudelle tilaa tekevä uusi rakenne, jolle leimansa lyö varsinkin yhteys Euroopan molekyylibiologian laboratorioon, EMBL:ään. Laboratorio on eurooppalaisen life science -tutkimuksen lippulaiva ja perustutkimukseen keskittynyt laitos, jonka rahoituksessa on mukana parikymmentä Euroopan valtiota. Parempaa näkyvyyttä Suomi on kiistatta bioalan kärkimaita, mutta tutkimus on alueellisesti ja aiheeltaan hajanaista ja soveltava vaikutus ei ole kovin voimakas, Kallioniemi arvioi. Lisänäkyvyyskään ei tekisi pahaa: Leena Palotien ja Kari Alitalon kaltaiset tähdet ja muutamia yksittäisiä huippuryhmä tunnetaan, mutta muutoin loisteliasta tutkimusta tuntuu hukkuvan yliopistojen sokkeloihin ja biokeskusten paljouteen. Silti Kallioniemi perustelee FIMM:n olemassaoloa ennen kaikkea resurssiargumentilla. Suomessa on pulaa tutkimusrahasta ja toisaalta kustannustehokkuuden vaatimukset kasvat joka paikassa. Ei ole järkevää, että meillä tehdään samantyylistä tutkimusta jokseenkin erillään niin eri yliopistoissa, VTT:llä kuin Kansaterveyslaitoksellakin. On järkevää yhdistää voimavaroja eli tehdä yhdessä pohjatyötä, jota kaikki voivat sitten hyödyntää oman alansa sovelluksiin. Molekyylilääketieteen instituutissa ovat nyt mukana Helsingin yliopisto, HUS ja KTL. VTT:n liittymissopimus on tekeillä. Neuvonpitoa muittenkin bioyliopistojen mukaantulosta jatketaan. Orion on vahva linkki Molekyylilääketieteen instituutilla on useita tukijoita, joista yksi on Orion. On tärkeää, että FIMM:ssä on myös teollisuuden intressi mukana. Orion on meille vahva linkki, projektirahoittaja ja kaupallisen erikoisosaamisen tuoja. Kallioniemi uskoo, että FIMM onnistuu sovittamaan yhteen tieteen, kansanterveyden, teknologiakehityksen ja lääketeollisuuden intressit. Suomi on bioalan kärkimaita, mutta tutkimus on alueellisesti hajanaista, arvioi Olli Kallioniemi. FIMM on osin ilmentymää siitä, että Euroopassa pelätään täkäläisen tutkimuksen jäävän vielä pahasti yhdysvaltalaisen innovatiivisuuden jalkoihin. Pitkiä aikoja Yhdysvalloissa työskennellyt Kallioniemi pitää pelkoa perusteltuna, mutta muistuttaa realiteeteista. Esimerkiksi kun hänen entinen Amerikan-esimiehensä lähti taannoin perustamaan oma tutkimuslaitostaan Teksasiin, hänellä oli laitokselle 100 miljoonan dollarin alkupääoma. Sellaisia rahoja meillä ei Euroopassa tai ainakaan Suomessa ole, vaan meillä on todella hurja pula tutkimusrahoista. Tutkijoiden elämä on siksi epävarmaa ja turvatonta. Siltä eivät säästy edes akatemiaprofessorit, mikä näkyy muun muassa tuoreessa ryhmänjohtajahaussamme. Entä voisiko FIMM kiinnittää ulkopuolisten sijoittajien huomiota? FIMM:llä on edellytyksiä pärjätä kansainvälisessä kilpailussa tutkimusrahoituksessa. Näitä edellytyksiä luovat EMBL-linkki, kansainvälisyys, korkea tieteellinen ja tekninen taso sekä keskittyminen soveltavaan lääketieteellisen tutkimukseen. Lisäksi yhteistyöprojektit teollisuuden kanssa loisivat tärkeää soveltavaa suuntaa tutkimukselle ja sitä myötä tutkimustukea. Voidaan toivoa, että FIMM:ssä syntyvistä uusista keksinnöistä olisi hyötyä niin olemassa oleville yrityksille kuin lähtökohdaksi uusille yrityksille. Tiedettä vai elintasoa? Olli Kallioniemi alkaa olla alansa harvinaisuus, sillä yhä useammin biolääketieteellistä tutkimusta tekevät luonnontieteilijät, eivät lääkärit. Silloin kun Kallioniemi väitteli lääketieteen tohtoriksi rintasyövästä, tapana oli väitöksen jälkeen suunnata muutamaksi vuodeksi ulkomaille jatkoopintoihin. Näin ei useinkaan enää ole. Elintason nousun myötä on ehkä hankittu talot ja autot sekä perustettu perhe. On aika raskasta lähteä kaiken sen kanssa ulkomaille, kauas sukulaisista ja tuttavista. Apurahat ovat pieniä, ja tärkeimmät tutkimuskeskittymät ovat suurkaupungeissa, joissa elinkustannukset ovat hyvin korkeita. Kallioniemi sanoo aina olleensa tutkijatyyppi, joten hänelle lähtö Yhdysvaltoihin oli sen vaatimista uhrauksista huolimatta itsestäänselvyys. Viimeisimmän ja pisimmän Amerikan-kautensa, kahdeksan vuotta, Kallioniemi työskenteli USA:n kansallisen terveysinstituutin Genomitutkimuslaitoksen johtajana Marylandissa. Suomeen hän palasi viisi vuotta sitten. Tiede on Kallioniemelle elämäntapa, mutta vain sille hän ei sentään elä. Kaikki aika mikä jää, menee perheen parissa. Kallioniemellä on edellisestä avioliitosta 9-vuotias poika ja 14-vuotias tytär ja uudesta avioliitosta yksivuotias tytär. Entä harrastukset? Harrastan tutkimusta. π 18 ORION

19 Molekyylilääketiede, genomiikka ja epidemologinen tutkimus eivät tähän asti ole olleet Orionin toiminnan keskiössä, mutta nämä ovat kasvualuetta, jossa haluamme olla mukana, kertoo dosentti Aino Takala, joka kuuluu FIMM:n johtokuntaan. Verkosto innovaatioille Orion rahoittaa FIMM:iä, Suomen molekyylilääketieteen instituuttia eurolla vuodessa aina vuoteen Miksi, Orionin strategiasuunnittelu- ja innovaatiojohtaja Aino Takala? Koska näemme, että parhaat kasvumahdollisuudet ovat innovatiivisissa alkuperälääkkeissä, joita kehitetään maailmanlaajuisille markkinoille. Pyrimme niihin muun muassa verkostotuimalla ja kehittämällä yhteistyötä sekä akatemian että yritysten kanssa. Siihen FIMM sopii hyvin. Aino Takala kertoo, että Orionissa Suomen molekyylilääketieteen instituutista kiinnostuttiin muutamia vuosia sitten, kun laitos oli vielä suunnitteluasteella. Sittemmin Orionista osallistuttiin tiiviisti sekä instituutista käytyyn keskusteluun että viime kädessä sen synnyttämiseen. Orionin mukaanmeno instituuttiin sinetöityi, kun perustajat olivat yhtä mieltä toiminnan kansainvälisyydestä. Sen tulee Orionin mielestä olla kaiken lähtökohta ja koskea muun muassa sekä tutkijakoulutusta että -yhteistyötä. Orionin panos FIMM:lle on euroissa merkittävä, mutta Orionilla on tarjottavanaan paljon muutakin. Me tuomme tutkimuskeskukseen ja siellä tehtäviin hankkeisiin lääke- ja diagnostiikkakehityksen sekä kaupallistamisen näkökulmaa, Aino Takala tiivistää. Uusille alueille Orionin ominta aluetta ovat lääkekehityksen alkuvaiheet, faasit 1 ja 2. Faasi kolmeen, eli lääkkeen kliinisiin tutkimuksiin ja myyntilupaprosessiin on tavallisesti etsitty partnereita jakamaan riskiä. Menettely on toiminut hyvin, eikä siihen ole tulossa nopeita muutoksia. FIMM:n myötä Orionilla on kuitenkin selkeä tavoite siirtyä pienmolekyylisynteesiä avarammille alueille. Molekyylilääketiede, genomiikka ja epidemiologinen tutkimus eivät tähän asti ole olleet Orionin toiminnan keskiössä, mutta nämä ovat kasvualuetta, jossa haluamme olla mukana. On selvää, että tutkimus ja tulevaisuuden hoidot tulevat perustumaan yhä vankemmin näihin teknologioihin. Kaikki Takalan listaamat uudet teknologiat näkyvät jo monissa markkinoilla olevissa uutuuslääkkeissä. Niitä ovat esimerkiksi syöpälääkkeet, jotka tehoavat juuri tiettyä reseptoria syöpäsoluissaan kantaviin ihmisiin. Ne voivat myös olla lääkkeitä, joiden annostelussa on otettu huomioon ihmisten erilainen tapa metaboloida eli hajottaa lääkeainetta elimistössä. Yhä useammin uutuuslääkkeen idea syntyy, kun tietyn taudin tapahtumat pystytään selvittämään solutasoa myöten niin, että näkyviin tulevat kohdat, joissa täsmälääke voisi hoitaa tai jopa pysäyttää taudin. Aino Takala ei odota vähään aikaan FIMM:ltä mitään suuria avauksia. Hän toteaa, että laitos on vasta vajaan vuoden ikäinen ja jatkossakin lääketeollisuuden näkökulmasta varsin perustutkimuksellinen. Orion ei odota sijoituksestaan konkreettista tulosta useisiin vuosiin, paitsi ehkä yhdessä suhteessa. Uskomme, että Molekyylilääketieteen instituutti houkuttelee Suomeen myös ulkomaisia huippututkijoita. Itse asiassa tämä näkyy jo, sillä olemme kuulleet, että instituutin ryhmänjohtajiksi on hakenut todella ansioituneita tutkijoita. π ORION

20 Tutkijat Xiangdong Li nonkliiniseltä hormonitutkimusosastolta ja Olli Törmäkangas lääkeainekemianosastolta keskustelevat tutkimustuloksista vetokaapin edessä Orionin tutkimuskeskuksessa Turussa. Patentti turvaa tutkimuksen tulokset Uusien lääkkeiden kehittäminen on kallista, epävarmaa ja aikaa vievää työtä. Patenttien avulla tutkiva lääketeollisuus voi turvata tutkimustyönsä tulokset. Teksti markku rimpiläinen Kuva orion Arja Weckmanin johtama Intellectual Property Rights -yksikkö vastaa Orionin patenteista maailmanlaajuisesti. Orionilla, kuten muillakin lääketutkimusta tekevillä yrityksillä on satoja patentteja ja patenttihakemuksia. Oman tutkimuksen uudet aihiot ovat suojaamismielessä arvokkaimpia. Niihin olemmekin satsanneet. Paljon aikaa kuluu myös toimintavapausselvityksiin, Weckman kertoo. Yksikön työ on aidosti kansainvälistä. Vuosikaupalla olemme laatineet kaikki patenttihakemukset itse. Asemamaissa meillä on toki edustajat, kuten pitää ollakin. Operoimme suoraan heidän kanssaan. Diplomi-insinöörin koulutuksen saanut Weckman on hakenut itsekin osaamista ulkomailta. Vuonna 1996 hän oli harjoittelijana Euroopan patenttivirastossa EPO:ssa. Tuo kokemus opetti, että patentteja käytetään tarkoituksellisesti omien asemien turvaamiseen. Kun menin EPO:on, minulla oli perinteinen suomalainen, tiukka suhtautuminen patentoitavuuteen. Siellä huomasin, että patentteja haetaan valtavasti pienillekin keksinnöille. Ajateltiin, että jos ei itse hae patenttia, joku muu voi hakea. Lääketutkimus on yhä kalliimpaa Uusien lääkkeiden kehitysrupeama käy koko ajan yhä kalliimmaksi. Joseph DiMasin useasti siteeratun tutkimuksen mukaan uuden lääkkeen kehittäminen maksoi vuonna 2001 epäonnistumiset huomioon ottaen miljoonaa USA:n dollaria. Vuoteen 1987 verrattuna kustannukset olivat kasvaneet 2,5-kertaisiksi. Kehittäminen ei myöskään pysähdy ensimmäisen lääkevalmisteen lanseeraukseen, vaan jatkuu useita vuosia sen jälkeenkin uusien antomuotojen, annosvahvuuksien, käyttöaihioiden sekä potilasryhmien muodossa. Lanseerauksen jälkeen toteutuneet kehityskustannukset olivat vuonna 2000 DiMasin mukaan keskimäärin 140 miljoonaa dollaria alkuperälääkettä kohden. Suurista tutkimuspanostuksista huolimatta lopputulos on aina epävarma. Vuosittain markkinoille tulevien alkuperälääkkeiden määrä on pieni, ja se on pienentynyt jo vuosien ajan. Euroopan lääketeollisuusyhdistysten yhteenliittymä EFPIA on arvioinut, että vain yksi 5 000:sta tutkitusta uudesta molekyylistä päätyy markkinoille valmiina lääkkeenä. Patenttien merkitys lääketeollisuudelle on nykyisin erittäin suuri. Niiden 20 ORION