Aalto University School of Engineering. INSINÖÖRITIETEIDEN TULEVAISUUSFOORUMI Mekaniikka insinööritieteissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aalto University School of Engineering. INSINÖÖRITIETEIDEN TULEVAISUUSFOORUMI Mekaniikka insinööritieteissä"

Transkriptio

1 Aalto University School of Engineering INSINÖÖRITIETEIDEN TULEVAISUUSFOORUMI Mekaniikka insinööritieteissä Jani Romanoff

2

3 Sisältö Mekaniikan esimerkkejä Mekaniikan rooli insinöörityössä Viikkotehtävä Insinöörimekaniikan haasteita Esimerkkejä sovelluksista Materiaalit ja rakenteet Lujuusoppi Virtausmekaniikka Arktinen tekniikka Turvallisuus- ja riskianalyysit Mekaniikka työkaluna Vaadittavat valmiudet Biomimicry

4

5 Viikkotehtävä Ryhmätyö - Osa 1: kirjoittakaa 4-5 riviä mihin mekaniikka on mielestänne menossa vuoteen 2060 mennessä? Mikä sen rooli on insinööritieteissä? Millaisia työkaluja insinööri tarvitsee työssään? - Osa 2: kerätkää 3-5 hengen ryhmä, jakakaa mielipiteenne ja jalostakaa yhdessä 4-5 rivin käsitys asiasta (ei copy-paste). Raportoikaa työ yhdessä dokumentissa, josta käy ilmi Osien 1 kirjoittajien nimet ja opintonumerot. Osa 2 tulee näiden jälkeen. Molemmat osat pitää tehdä. Yksinään tehty työ - Osa 1: kirjoittakaa 4-5 riviä mihin mekaniikka on mielestänne menossa vuoteen 2060 mennessä? Mikä sen rooli on insinööritieteissä? Millaisia työkaluja insinööri tarvitsee työssää? - Osa 2: miten tämä vaikuttaa tekeillä olevan HOPSin laatimiseen? Miten aiot opiskella mekaniikka kandi- ja maisterivaiheessa (minimi, maksimi, tukevat kurssit jne)? Raportoi työ yhdessä dokumentissa, josta käy ilmi nimesi ja opintonumero. Molemmat osat pitää tehdä.

6 Mekaniikan esimerkkejä pieni otos Kuormien/vastuksen/liikkeiden, rasitusten, muodonmuutosten ja lujuuden määrittäminen Luotettavuusanalyysit Optimointi Turvallisuussimulaatiot Yg-qZgcQ Onnettomuustutkinta ybtixrjc Koneiden ja rakennusten purkaminen gvv9jqi

7 Mekaniikan rooli insinöörityössä Rakenteet Palkit Laatat ja kuoret Solidit Maa-aines Nesteet Kaasut Optimointi Luotettavuus Mekanismit Mekatroniikka

8 Insinöörimekaniikan haasteita Simulointi, mallinnus ja virtuaaliprototyypit vaativat myös sisällöntuotantoa, eli insinööriosaamista. Realistinen simulointi edellyttää perusilmiöiden ymmärtämistä: "physics based engineering toimivat analyyttiset/numeeriset menetelmät ilmiöiden mallinnukseen rakenteiden suunnittelu- ja optimointimenetelmien kehittäminen Myös kokeellinen tutkimus on tärkeää: mittaustekniikka, testaus, monitorointi, teoreettisten mallien verifiointi Rakenteiden ja laitteiden luotettavuuden, turvallisuuden taloudellisuuden ja käytettävyyden parantuminen Simulointi elementtimenetelmää käyttäen Koetulosten digitalisointi

9 Mitä insinöörimekaniikkaa opiskelleet insinöörit tekevät? Suunnittelua ja analyysiä yrityksissä Tutkimusta tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa Laskelmia tietokoneella, teoreettista työtä, kokeellista työtä laboratorioissa ja kentällä Vaativien mekaniikan ongelmien ratkaisemista, mekaniikan soveltamista Valvovat/tarkistavat muiden tekemiä laskelmia Laskuja Oletuksia Töitä on runsaasti tarjolla Optimointi (monitavoite) FEA j 3 INFEA j j

10 Rakenteissa tutkittavat ilmiöt Materiaalien ja materiaaliyhdistelmien kuormitusvaste makro-, meso- ja mikrotasolla äärilujuus ja pettämismekanismit (ml. ympäristövaikutukset) väsyminen ja viruminen (ml. ympäristövaikutukset) Rakenne-elementtien ja rakenteiden kuormitusvaste stabiliteetti värähtelyominaisuudet Rakenteiden käytönaikainen kuormittuminen, erityisesti äärikuormat ja elinaikaiset kuormat (kuormien tilastollisuus huomioon ottaen)

11 Materiaalien kokeellinen tutkimus O Saarela

12 Insinöörimallit ja elementtimenetelmä Rakenteiden ja koneenosien mekaanista käyttäymistä simuloidaan insinöörimallien analyyttisillä ja numeerisilla ratkaisuilla. Esimerkki insinöörimallista (käyrä palkki): F + b = 0 s Î W M + e s F + c = 0 s Î W nf - F = 0 tai u - u = 0 s Î W nm - M = 0 tai q -q = 0 s Î W

13 Materiaalimekaniikan tutkimus O Saarela

14 Kehittyneiden teräsrakenteiden lujuuden mallinnus Ilmiön fysikaalinen luonne: Väsymisvaurio alkaa pienestä valmistuksessa syntyneestä virheestä ja kasvaa toistuvan kuormituksen alla aiheuttaen lopulta rakenteen pettämisen Tutkimusmenetelmät: Väsymisilmiön monimutkaisesta fysikaalisesta luonteesta johtuen ilmiölle ei ole olemassa tarkkaa fysikaalista teoriaa, ja tutkimuksessa käytetäänkin useita toisiaan tukevia menetelmiä kuten numeerista mallinnusta (FEM), ja kokeellisia menetelmiä (väsytyskokeet) Aiheeseen liittyviä kursseja: Matematiikan ja fysiikan kurssit antavat perusteet fysikaalisen ilmiön matemaattisen mallinnukseen sekä opettavat perustaitoja fysikaalisen ilmiöin havainnointiin Statiikan, mekaniikan, materiaalitekniikan sekä lujuusopin kurssit luovat ymmärryksen materiaalien ja rakenteiden käyttäytymisestä sekä niiden mallinnukseen käytettävistä menetelmistä Esim. meri-, lento- ja rakennustekniikan kurssit tarjoavat syvällisen ymmärryksen rakenteiden suunnittelusta, mallinnusperiaatteista ja tuotantotekniikasta

15 Tyypilliset insinööriongelmat Case. laskennallinen merihydrodynamiikka Merihydrodynamiikassa tarkastellaan nesteen vuorovaikutusta laivojen ja erilaisten kelluvien tai ankkuroitujen merirakenteiden välillä Tyypillisiä merihydrodynamiikan insinööriongelmia ovat Laivan tai rakenteen hydrodynaaminen suunnittelu Hydrodynaamisen suorituskyvyn ennustaminen Vastus Propulsioteho Ohjailtavuus Aaltojen aiheuttamat voimat Liikkeet aallokossa Hydrodynaamisen suorituskyvyn optimointi Merihydrodynamiikassa on siirrytty enenevissä määrin laskennallisen virtausmekaniikan ja simuloinnin käyttöön Tämä trendi tulee vahvistumaan entisestään Alan tutkimuksessa tyypillisiä tutkimusongelmia ovatkin Entistä luotettavampien mallinnusmenetelmien kehittäminen Entistä monimutkaisempien virtausongelmien mallintaminen Uusien virtausilmiöiden tunnistaminen ja selittäminen Todellisuudesta numeeriseksi malliksi Numeerisen mallin ratkaisu ja jälkikäsittely

16 Mallinnuksen ja simuloinnin periaatteet Mallintamisen taustalla ovat yleiset fysiikan peruslait (mm. voimien tasapaino, säilymislait) Statiikka ja dynamiikka Kontinuumimekaniikka Virtausmekaniikka Kiinteän aineen mekaniikka Tyypillisesti mallintamisen prosessi noudattaa oheista kaaviota Mallintamiseen käytetyt menetelmät ovat osin samoja tai hyvin samankaltaisia (differentiaaliyhtälöiden ratkaiseminen, esim. FEM, CFD) Sovelletun mekaniikan eri aloilla vaadittavassa osaamisessa on myös paljon yhtäläisyyksiä Osaamisen keskiössä ovat Perusilmiöiden fysiikan ymmärtäminen ja ongelmien yksinkertaistaminen Hyvät matemaattiset perusvalmiudet Mekaniikan ilmiöiden matemaattinen mallintaminen Mekaniikan matemaattisten mallien ratkaisemiseen liittyvät numeeriset menetelmät Perusohjelmointitaidot Teknistieteellinen dokumentointikyky (raportointi, kuvien ja graafien laatiminen, laajojen tietoaineistojen hallinta)

17 Turvallisuusanalyysit Case. laiva Laiva suunnitellaan ankariin ja vaihteleviin luonnon olosuhteisiin Laiva on yksi monimutkaisimmista ja suurimmista ihmisen kehittämistä tuotteista Meriliikenteen turvallisuus on tärkeää sekä yhteiskunnan että yksittäisten ihmisten kuten matkustajien kannalta Meriliikenne on kasvanut voimakkaasti viime vuosina ja kasvaa edelleen todennäköisyys onnettomuuksille kasvaa ellei turvallisuutta pyritä systemaattisesti parantamaan Riski = todennäköisyys x seuraus

18 Miten parantaa turvallisuutta? Katse taaksepäin Katse eteenpäin Onnettomuuksien analysointi Riskianalyysit Toimet muilla aloilla Katse sivulle

19 Riskipohjainen prosessi vaatii syvälliset tiedot monimutkaisista osatekijöistä Kuormat Rakenne ja materiaalit Propulsio Osastointi Ohjailu Komentosilta toimet ja layout Miehistön kyky +++ Onnettomuudet Todennäköisyys Seuraukset?

20 Onnettomuus usein usean osatekijän tapahtumaketju

21 Esimerkki mekaniikan viitekehyksestä Lujuusoppi Lujuusoppi on sovelletun mekaniikan haara, joka tutkii rakenteiden käyttäytymistä kuormitusten alaisina Rakenteita: majakka, lentokoneen siipi, laiva, paperi, tennismaila, sääriluu Käyttäytymistä: siirtymät, venymät, jännitykset, murtumat, rakennevauriot, värähtelyt Kuormitukset: staattiset, vaihtelevat, dynaamiset Laskennalliset menetelmät, rakenteiden värähtelyt, murtumismekaniikka, väsyminen, materiaalien mallintaminen, kokeellinen lujuusoppi Antaa pohjan useiden erilaisten mekaniikkaan liittyvien teknisten laitteiden suunnitteluun ja ongelmien ratkaisuun.

22 Esimerkki mekaniikan viitekehyksestä Arktinen meritekniikka ja jäämekaniikka Tärkeää Suomelle: merikuljetukset ja niiden turvallisuus (kaikki satamat jäätyvät talvella), merirakenteet Ilmasto lämpenee pohjoisessa nopeammin kuin muualla: hyvin tärkeä ympäristökysymys, vaikuttaa merenkulkuun ja luonnonvarojen hyödyntämiseen Tällä hetkellä kansainvälisesti suuri teollinen, poliittinen ja tieteellinen kiinnostus arktisiin kysymyksiin. Aalto-yliopistossa: Aktiivista tutkimusta ja pitkät perinteet, Arktinen tekniikkaa yksi tutkimuksen painopisteistä Insinööritieteiden korkeakoulussa

23 Osaamisen kehittäminen Esim. virtausmekaniikka Osaamisen kehittymistä tukevat opetuksessa Perusmekaniikan opetus (tasapainoyhtälöt, säilymislait, tensorit) Yleisen virtausmekaniikan opetus Hydro- ja aerodynamiikan sekä muiden erikoisalojen opetus Matematiikan perusopetus (esim. differentiaaliyhtälöt, numeeriset ratkaisumenetelmät, matriisilaskenta, optimointi) Ohjelmointiopetus (ohjelmointikielet, matematiikkaohjelmistot) Simulointiohjelmistojen käyttö Alalla on valtava määrä sarjajulkaisuja, joita seuraamalla saa hyvän kuvan alasta ja sen kehityssuunnasta Yleislehdet (esim. Journal of Fluid Mechanics, Annual Reviews of Fluid Mechanics, Journal of Fluids and Structures) Laskennallinen virtausmekaniikka (esim. Computers & Fluids, International Journal of Numerical Methods in Fluids) Kokeellinen virtausmekaniikka (esim. Experiments in Fluids) Alaspesifiset lehdet (esim. AIAA journal, Journal of Marine Science and Technology, Ocean Engineering, Journal of Turbomachinery) Alan foorumeita kannattaa myös seurata (mm. CFD Online, ERCOFTAC)

24 Mekaniikka työkaluna Mekaniikan avulla voidaan tutkia esim. rakenteen kuormia, vastetta ja lujuutta Laskennallisesti Kokeellisesti Työkaluja on paljon: products/velocity/femap/ Työkalut on erittäin hyviä ja tehostaa suunnittelua merkittävästi Nopeus Tarkkuus Optimointi Työkaluissa on kuitenkin puutteita, joita ei yleensä kerrota jollei erikseen niistä kysy tämän takia tarvitaan mekaniikan osaamista Vastuu suunnittelutuloksesta on suunnittelijalla Aina ei tarvita simulaatiota tai koetta Kun ne on tehty on helpompaa nukkua yöt!

25 Esimerkkejä matemaattisia valmiuksia vaativista mekaniikan sovelluksista Todennäköisyyslaskenta

26 Esimerkkejä matemaattisia valmiuksia vaativista mekaniikan sovelluksista Dynamiikka ja liikeyhtälöt x c x k x x F t x m,

27 Esimerkkejä matemaattisia valmiuksia vaativista mekaniikan sovelluksista Differentiaaliyhtälöt ja niiden numeerinen ratkaisu

28 Esimerkkejä matemaattisia valmiuksia vaativista mekaniikan sovelluksista Optimointi (monitavoite) FEA j 3 INFEA j f1 x, f 2 x,.., fi x x 0, g2 x 0,..., g j x x 0, h x 0,..., h x 0 min g h k j

29 Yhteenveto Mekaniikan luova ja kriittinen yhdistely Luonnon jäljittely (innovointi) Luotettavuusanalyysi Numeerinen analyysi & simulointi Ilmiöiden havainnointi Optimointi Mallintaminen (materiaali) Kokeellinen tutkimus FEA j INFEA j j

Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu. Sovellettu mekaniikka

Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu. Sovellettu mekaniikka Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Sovellettu mekaniikka Sovellettu mekaniikka terminä sovellettu mekaniikka applied mechanics engineering mechanics teknillinen mekaniikka Mekaniikan esimerkkejä

Lisätiedot

Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu

Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Kone- ja rakennustekniikan esittely tie kone- ja rakennustekniikan monipuoliseksi osaajaksi 15.10.2015 Jani Romanoff Sisältö Kanditutkinnon osaamistavoitteet

Lisätiedot

Kon Simuloinnin Rakentaminen Janne Ojala

Kon Simuloinnin Rakentaminen Janne Ojala Kon 16.4011 Simuloinnin Rakentaminen Janne Ojala Simulointi käytännössä 1/3 Simulaatiomalleja helppo analysoida Ymmärretään ongelmaa paremmin - Opitaan ymmärtämään koneen toimintaa ja siihen vaikuttavia

Lisätiedot

Insinööritieteiden korkeakoulu

Insinööritieteiden korkeakoulu Insinööritieteiden korkeakoulu Insinööritieteiden kandidaattiohjelman hakukohteet 2014 Koe Kampus! 31.10.2014 Kaksivaiheinen tutkinto Kandidaatti 180 op, 3 vuotta Diplomi-insinööri 120 op, 2 vuotta Hakukohteet

Lisätiedot

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Insinööritieteiden korkeakoulu

Insinööritieteiden korkeakoulu Insinööritieteiden korkeakoulu Tutkinnonuudistuksen tilanne 18.4.2013 Koostanut Pertti Jokela Juha Paavolan ja Markku Kuuvan esityksistä Kaksivaiheinen tutkinto Kandidaatti 180 op, 3 vuotta Diplomi-insinööri

Lisätiedot

Lakkautetut vastavat opintojaksot: Mat Matematiikan peruskurssi P2-IV (5 op) Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta B (5 op)

Lakkautetut vastavat opintojaksot: Mat Matematiikan peruskurssi P2-IV (5 op) Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta B (5 op) KORVAVUUSLISTA 31.10.2005/RR 1 KURSSIT, jotka luennoidaan 2005-2006 : Lakkautetut vastavat opintojaksot: Mat-1.1010 Matematiikan peruskurssi L 1 (10 op) Mat-1.401 Mat-1.1020 Matematiikan peruskurssi L

Lisätiedot

TFM-tutkinto-ohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet lv Teknillinen fysiikka Matematiikka Mekaniikka Systeemitieteet

TFM-tutkinto-ohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet lv Teknillinen fysiikka Matematiikka Mekaniikka Systeemitieteet TFM-tutkinto-ohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet lv 2006-2007 Teknillinen fysiikka Matematiikka Mekaniikka Systeemitieteet 12.7.2006 Tekniikan kandidaatin tutkinto 1, teknillinen fysiikka

Lisätiedot

Fuxi-info To 15.10 2015 Maisteriohjelma GEORAKENTAMINEN prof. Mikael Rinne

Fuxi-info To 15.10 2015 Maisteriohjelma GEORAKENTAMINEN prof. Mikael Rinne Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos Fuxi-info To 15.10 2015 Maisteriohjelma GEORAKENTAMINEN prof. Mikael Rinne Georakentaminen Aallossa Insinöörigeologia Maa- ja pohjarakennus Tietekniikka Pohjavesi

Lisätiedot

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE Sivu 1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Konetekniikan osasto 22.10.2006 LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE 1. OHJEEN TARKOITUS Ohjeen tarkoituksena on antaa jatko

Lisätiedot

Energia- ja LVI-tekniikan sekä Konetekniikan tutkinto-ohjelmien tarkistettu tenttijärjestys keväälle 2011

Energia- ja LVI-tekniikan sekä Konetekniikan tutkinto-ohjelmien tarkistettu tenttijärjestys keväälle 2011 Energia- ja LVI-tekniikan sekä Konetekniikan tutkinto-ohjelmien tarkistettu tenttijärjestys keväälle 2011 4. Tenttikausi ma 3.1.- la 15.1.2010 Lauantaitenttipäivät keväällä 2011 III Opetusperiodi ma 17.1.-

Lisätiedot

Meritekniikan opetus Aalto-yliopistossa

Meritekniikan opetus Aalto-yliopistossa Meritekniikan opetus Aalto-yliopistossa Laradin Syyspäivät 23. - 24.9.2010 Aalto-yliopisto, Sovelletun mekaniikan laitos Opettava-tutkija Heikki Remes Aalto-yliopisto 23.9.2010 Tausta ja opetuksen lähtökohta

Lisätiedot

KANDIUUDISTUS. Tilanne, tulevaisuus ja haasteet

KANDIUUDISTUS. Tilanne, tulevaisuus ja haasteet KANDIUUDISTUS Tilanne, tulevaisuus ja haasteet MIKÄ IHMEEN KANDIUUDISTUS? Tutkintoja uudistetaan vastaamaan paremmin tulevaisuuden haasteita ja Aalto-yliopiston strategiaa Aalto-yliopisto aikoo maailmanluokan

Lisätiedot

40 vuotta mallikoetoimintaa. Otaniemessä

40 vuotta mallikoetoimintaa. Otaniemessä 40 vuotta mallikoetoimintaa Jerzy Matusiak professori Otaniemessä Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Sovelletun mekaniikan laitos, meritekniikka Laivalaboratorio valmistuu v. 1970 Laivalaboratorion

Lisätiedot

OPINTOJAKSOJA KOSKEVAT MUUTOKSET/MATEMATIIKAN JA FYSIIKAN LAITOS/ LUKUVUOSI

OPINTOJAKSOJA KOSKEVAT MUUTOKSET/MATEMATIIKAN JA FYSIIKAN LAITOS/ LUKUVUOSI OPINTOJAKSOJA KOSKEVAT MUUTOKSET/MATEMATIIKAN JA FYSIIKAN LAITOS/ LUKUVUOSI 2008-2009 Muutokset on hyväksytty teknillisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa 13.2.2008 ja 19.3.2008. POISTUVAT OPINTOJAKSOT:

Lisätiedot

Tieteen ja tutkimusalan opintoihin hyväksyttävät opintojaksot ovat (taulukossa A= aineopinnot, S=syventävät opinnot, J = jatko-opinnot):

Tieteen ja tutkimusalan opintoihin hyväksyttävät opintojaksot ovat (taulukossa A= aineopinnot, S=syventävät opinnot, J = jatko-opinnot): Fotoniikka = jatkoopinnot): Opintojakso Koodi (op) A/S/J 2017 Moderni biolääketieteellinen optiikka 3313005 4 J X Optinen mittaaminen sekä valmistusmenetelmät 3313004 4 J X Korkean teknologian kaupallistaminen

Lisätiedot

Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkintoohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet

Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkintoohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet ja matematiikan tutkintoohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet Teknillinen fysiikka Matematiikka Mekaniikka Systeemitieteet 30.6.2005/akh Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op, teknillinen

Lisätiedot

OPINTOJAKSOJA KOSKEVAT MUUTOKSET/KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA/ LUKUVUOSI

OPINTOJAKSOJA KOSKEVAT MUUTOKSET/KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA/ LUKUVUOSI OPINTOJAKSOJA KOSKEVAT MUUTOKSET/KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA/ LUKUVUOSI 2008-2009 Muutokset on hyväksytty teknillisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa 13.2.2008 ja 4.6.2008. POISTUVAT OPINTOJAKSOT:

Lisätiedot

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin. 1.1.1 Perusopinnot P (80 op) Perusrakenteeltaan samanlaisia kaikille kandidaatinohjelmille, vaihtelevat ohjelmakohtaisten tarpeiden mukaan Vahva matemaattis luonnontieteellinen pohja opinnoille: matematiikka,

Lisätiedot

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet Kurssiesite

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet Kurssiesite KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet Kurssiesite Menestyminen nykypäivän poikkitieteellisissä työtehtävissä vaatii vahvan ymmärryksen eri insinöörialojen perusteista. Mekaniikan perusteiden ymmärtäminen

Lisätiedot

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma Matemaattisten aineiden 82 4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS Koulutuksesta vastaa professori Seppo Pohjolainen, Matematiikan laitos, huone Sg207, puhelin 365 2424 email: seppo.pohjolainen@tut.fi.

Lisätiedot

12. Mallikokeet. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet

12. Mallikokeet. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet 12. Mallikokeet KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet Päivän anti Miten sama virtausongelma voidaan mallintaa eri asetelmalla ja miten tämä on perusteltavissa dimensioanalyysillä? Motivointi: useissa käytännön

Lisätiedot

Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu

Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Kone- ja rakennustekniikan pääaine apulaisprofessori Jarkko Niiranen KJR-pääaineen vastuuprofessori Insinööritieteiden korkeakoulun kandidaattiohjelma professori

Lisätiedot

Tilanne sekä MS-A0003/4* Matriisilaskenta 5 op

Tilanne sekä MS-A0003/4* Matriisilaskenta 5 op MATEMATIIKKA Mat-1.1210 Matematiikan peruskurssi S1 ei järjestetä enää MS-A0103/4* Differentiaali- ja integraalilaskenta I 5 op sekä MS-A0003/4* Matriisilaskenta 5 op Mat-1.1110 Matematiikan peruskurssi

Lisätiedot

Konetekniikan koulutus syksy 2016 alkaen

Konetekniikan koulutus syksy 2016 alkaen Hämeen Ammattikorkeakoulu Konetekniikan koulutus syksy 2016 alkaen Konetekniikan koulutusvastuualueesta valmistuu koneinsinöörejä, joilla on insinöörin perustaitojen lisäksi hyvä ja ajantasainen erikoisosaaminen

Lisätiedot

Tutkimusmenetelmien lyhyt oppimäärä

Tutkimusmenetelmien lyhyt oppimäärä VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Tutkimusmenetelmien lyhyt oppimäärä Juha Luoma, VTT Poliisin liikenneturvallisuusseminaari Tampere 25.-26.10.2017 Liikenneturvallisuustutkimuksen menetelmiä

Lisätiedot

F901-P Perusopinnot P (80 op) op opetusperiodi

F901-P Perusopinnot P (80 op) op opetusperiodi Vanhan TFM kanditutkinnon kurssien korvaaminen uusilla 9.4.2013 F901-P Perusinnot P (80 ) Mat-1.1010 Matematiikka L1 10 MS-A0001 Matriisilaskenta MS-A0101 Differentiaali- ja I II integraalilaskenta 1 Mat-1.1020

Lisätiedot

TENTEISSÄ SALLITTU KIRJALLISUUS (päivitetty ) Jos ei tenttiä mainittu, ei myöskään lisämateriaalia.

TENTEISSÄ SALLITTU KIRJALLISUUS (päivitetty ) Jos ei tenttiä mainittu, ei myöskään lisämateriaalia. TENTEISSÄ SALLITTU KIRJALLISUUS (päivitetty 12.2.2014) Jos ei tenttiä mainittu, ei myöskään lisämateriaalia. 460076A Ajoneuvo- ja työkonehydrauliikka Mobile hydraulics Esko Valtanen: Tekniikan taulukkokirja

Lisätiedot

Insinööritieteiden korkeakoulu Konetekniikan koulutusohjelma Valmistelija: suunnittelija Tiina Kotti KURSSIEN MUUTOKSET

Insinööritieteiden korkeakoulu Konetekniikan koulutusohjelma Valmistelija: suunnittelija Tiina Kotti KURSSIEN MUUTOKSET Insinööritieteiden korkeakoulu 16.2.2016 Konetekniikan koulutusohjelma Valmistelija: suunnittelija Tiina Kotti KURSSIEN MUUTOKSET Koodi Nimi Kon-15.4159 Valmistettavuus ja tuotesuunnittelu Muutos Lisätiedot:

Lisätiedot

MAISTERIVAIHEEN UUDET OPINTOSUUNNAT

MAISTERIVAIHEEN UUDET OPINTOSUUNNAT MAISTERIVAIHEEN UUDET OPINTOSUUNNAT Prof. Maija Nissinen Vanha vs. UUSI: pääaineista vahvuusalueisiin ja opintosuuntiin KEMIA! Epäorgaaninen ja analyyttinen kemia Orgaaninen kemia Fysikaalinen kemia Soveltava

Lisätiedot

Tfy Teoreettinen mekaniikka (5 op) Tfy Fysiikka IV alkuosa A ja Tfy Teoreettinen mekaniikka

Tfy Teoreettinen mekaniikka (5 op) Tfy Fysiikka IV alkuosa A ja Tfy Teoreettinen mekaniikka 7.8.2006/akh Perustetut kurssit Tfy-0 Korvaavat vastaavat opintojaksot Tfy-0.1011 Fysiikka IA (4 op) Tfy-0.101 Fysiikka I alkuosa Tfy-0.1012 Fysiikka IB (4 op) Tfy-0.101 Fysiikka I loppuosa Tfy-0.1023

Lisätiedot

Energiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus. Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18

Energiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus. Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18 Energiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18 Sisältö Tutkimusmenetelmät: Laskennallinen materiaalitutkimus teoreettisen kemian menetelmillä Esimerkki

Lisätiedot

OPINTOJAKSOJA KOSKEVAT MUUTOKSET/KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA/ LUKUVUOSI

OPINTOJAKSOJA KOSKEVAT MUUTOKSET/KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA/ LUKUVUOSI OPINTOJAKSOJA KOSKEVAT MUUTOKSET/KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA/ LUKUVUOSI 2007-2008 Muutokset on hyväksytty teknillisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa 6.2.2007. POISTUVAT OPINTOJAKSOT: KORVAAVAT OPINTOJAKSOT:

Lisätiedot

RAK-31000 Statiikka 4 op

RAK-31000 Statiikka 4 op RAK-31000 Statiikka 4 op Opintojakson kotisivu on osoitteessa: http://webhotel2.tut.fi/mec_tme harjoitukset (H) harjoitusten malliratkaisut harjoitustyöt (HT) ja opasteet ilmoitusasiat RAK-31000 Statiikka

Lisätiedot

TENTEISSÄ SALLITTU KIRJALLISUUS (päivitetty 3.9.2013) Jos ei tenttiä mainittu, ei myöskään lisämateriaalia.

TENTEISSÄ SALLITTU KIRJALLISUUS (päivitetty 3.9.2013) Jos ei tenttiä mainittu, ei myöskään lisämateriaalia. TENTEISSÄ SALLITTU KIRJALLISUUS (päivitetty 3.9.2013) Jos ei tenttiä mainittu, ei myöskään lisämateriaalia. 460076A Ajoneuvo- ja työkonehydrauliikka Mobile hydraulics Esko Valtanen: Tekniikan taulukkokirja

Lisätiedot

Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko

Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko Ma 24.08.15 13:00-16:00 Kon-15.3122 Laatujohtaminen ja mittaustekniikka 216 T01 35 Ma 24.08.15 13:00-16:00 Kon-15.3342 Työstökoneet ja oheislaitteet

Lisätiedot

Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa

Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa Markus Ovaska 28.11.2008 Esitelmän kulku MD-simulaatiot yleisesti Integrointialgoritmit: mitä integroidaan ja miten? Esimerkkejä eri algoritmeista Hyvän algoritmin

Lisätiedot

OPINTOJAKSOJA KOSKEVAT MUUTOKSET/MATEMATIIKAn JA FYSIIKAN LAITOS LUKUVUOSI

OPINTOJAKSOJA KOSKEVAT MUUTOKSET/MATEMATIIKAn JA FYSIIKAN LAITOS LUKUVUOSI OPINTOJAKSOJA KOSKEVAT MUUTOKSET/MATEMATIIKAn JA FYSIIKAN LAITOS LUKUVUOSI 007-008 POISTUVAT OPINTOJAKSOT: Ti41010 Matematiikka EnA1 op Ti41010 Matematiikka KeA1 op Ti410170 Matematiikka SäA1 op Ti410140

Lisätiedot

Ajankohtaista rakenteiden mekaniikasta. Uusia muotoja virtuaaliseen työntekoon Antti H. Niemi, RIL lounastilaisuus,

Ajankohtaista rakenteiden mekaniikasta. Uusia muotoja virtuaaliseen työntekoon Antti H. Niemi, RIL lounastilaisuus, Ajankohtaista rakenteiden mekaniikasta Uusia muotoja virtuaaliseen työntekoon Antti H. Niemi, RIL lounastilaisuus, 14.3.2018 Esityksen sisältö 1. Kantavien rakenteiden suunnittelua koskevia määräyksiä

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä teollisuusmatematiikan koulutuksen kehittämisestä

Kokemuksia ja näkemyksiä teollisuusmatematiikan koulutuksen kehittämisestä Kokemuksia ja näkemyksiä teollisuusmatematiikan koulutuksen kehittämisestä Erkki Heikkola, Pasi Tarvainen Numerola Oy, Jyväskylä Teollisuusmatematiikan päivä 15.10.2009, Helsingin yliopisto Numerola Oy

Lisätiedot

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet 5.10 Kemia Kemian opetus tukee opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus ohjaa ymmärtämään kemian ja sen sovellusten

Lisätiedot

Tulipalon vaikutus rakenteisiin CFD-FEM mallinnuksella

Tulipalon vaikutus rakenteisiin CFD-FEM mallinnuksella Tulipalon vaikutus rakenteisiin CFD-FEM mallinnuksella Palotutkimuksen päivät 2013 Antti Paajanen, Timo Korhonen, Merja Sippola ja Simo Hostikka, VTT 2 Tulipalon ja rakenteen vuorovaikutus Rakenteiden

Lisätiedot

Tomi Huttunen Kuava Oy Kuopio 17.11.2011

Tomi Huttunen Kuava Oy Kuopio 17.11.2011 Mallinnuksella apua melunhallintaan Tomi Huttunen Kuava Oy Kuopio 17.11.2011 Sisältö Kuava Oy Mallintaminen ja simulointi Akustiikan ja melun simulointi Esimerkkejä: Meluemissio Virtausmelu Uusia simulointityökaluja

Lisätiedot

Tuotannon simulointi. Teknologiademot on the road -hanke

Tuotannon simulointi. Teknologiademot on the road -hanke Tuotannon simulointi Teknologiademot on the road -hanke Simulointi Seamkissa Tuotannon simulointia on tarjottu palvelutoimintana yrityksille 90-luvun puolivälistä lähtien. Toteutettuja yritysprojekteja

Lisätiedot

Logistiikkajärjestelmien mallintaminen - käytännön sovelluksia

Logistiikkajärjestelmien mallintaminen - käytännön sovelluksia FORS-seminaari 2005 - Infrastruktuuri ja logistiikka Logistiikkajärjestelmien mallintaminen - käytännön sovelluksia Ville Hyvönen EP-Logistics Oy Taustaa Ville Hyvönen DI (TKK, teollisuustalous, tuotannon

Lisätiedot

Kurssin esittely (syksy 2016)

Kurssin esittely (syksy 2016) Kurssin esittely (syksy 2016) MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Opettajat Tuntiopettaja Anna Anttalainen (BIO), aktiivinen kiltatoiminnassa

Lisätiedot

Rak-, Yhd- KJR- ja ENG-kurssien kronologinen tenttijärjestys 2014-2015

Rak-, Yhd- KJR- ja ENG-kurssien kronologinen tenttijärjestys 2014-2015 Rak-, Yhd- KJR- ja ENG-kurssien kronologinen tenttijärjestys 2014-2015 11.7.2014/KK Tentti-ilmoittautuminen on pakollista ja se on tehtävä viimeistään viikkoa ennnen weboodissa (oodi.aalto.fi) Tarkista

Lisätiedot

Kurssin koodi ja nimi Ryhmä Päivä Aika Sali Luennoitsija Viikot. AAN-A1001 Yrittäjyys Aallossa L01 Ke 16:00-20:00 VT1 Elina Kähkönen 38-42

Kurssin koodi ja nimi Ryhmä Päivä Aika Sali Luennoitsija Viikot. AAN-A1001 Yrittäjyys Aallossa L01 Ke 16:00-20:00 VT1 Elina Kähkönen 38-42 Kurssin koodi ja nimi Ryhmä Päivä Aika Sali Luennoitsija Viikot AAN-A1001 Yrittäjyys Aallossa L01 Ke 16:00-20:00 VT1 Elina Kähkönen 38-42 AAN-C1003 Professional Development L01 Mon 15:15-18:00 VT1 Tua

Lisätiedot

Insinööritieteiden korkeakoulu

Insinööritieteiden korkeakoulu Insinööritieteiden korkeakoulu Insinööritieteiden kandidaattiohjelman hakukohteet 2014 11.9.2014 School of Engineering B.Sc programme study options 2014 14.2.2014 Kaksivaiheinen tutkinto Kandidaatti 180

Lisätiedot

6103 Kimmoisalla alustalla oleva palkki

6103 Kimmoisalla alustalla oleva palkki 6103 Kimmoisalla alustalla oleva palkki Ohjaaja: Janne Ranta, DI, Etunimi.Sukunimi@aalto.fi, huone K3/206 Aiheen kuvaus: Tässä työssä tarkastellaan kimmoisalla alustalla olevan tasopalkin matemaattista

Lisätiedot

Lataa Matemaattinen mallinnus. Lataa

Lataa Matemaattinen mallinnus. Lataa Lataa Matemaattinen mallinnus Lataa ISBN: 9789510354087 Sivumäärä: 272 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 17.27 Mb Tietokoneiden, ohjelmistojen ja informaatioteknologian nopea kehitys vahvistaa laskennallisen

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 2.3.2016 Susanna Hurme äivän aihe: Staattisesti määrätyn rakenteen tukireaktiot (Kirjan luvut 5.7 ja 6.6) Osaamistavoitteet: Ymmärtää, mitä tarkoittaa staattisesti

Lisätiedot

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa 1 SISÄLTÖ 1. Siirtymä 2 1 2.1 MUODONMUUTOS Muodonmuutos (deformaatio) Tapahtuu, kun kappaleeseen vaikuttaa voima/voimia

Lisätiedot

Moderni biolääketieteellinen optiikka X - Optinen mittaaminen sekä valmistusmenetelmät X X X

Moderni biolääketieteellinen optiikka X - Optinen mittaaminen sekä valmistusmenetelmät X X X Tohtoriohjelman tarjoamat opinnot tieteenaloittain: Fotoniikka Tieteen ja tutkimusalan opintoihin hyväksyttävät opintojaksot ovat: Opintojakso Koodi (op) 2018- Moderni biolääketieteellinen optiikka 3313005

Lisätiedot

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Kari Eloranta 2016 Jyväskylän Lyseon lukio 11. tammikuuta 2016 Kokeen rakenne Fysiikan kokeessa on 13 tehtävää, joista vastataan kahdeksaan. Tehtävät 12 ja 13 ovat

Lisätiedot

Konetekniikan osasto Osaston tuottamat opintojaksot

Konetekniikan osasto Osaston tuottamat opintojaksot Konetekniikan osasto Osaston tuottamat opintojaksot 2005-2006 Opintojaksot on hyväksytty konetekniikan osastoneuvoston kokouksissa 9.2.2005 ja 2.3.2005. Konetekniikan osaston yhteiset Ko4000000 Tutkimusseminaari

Lisätiedot

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin. 1.1 Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman tarjoamat, vain sivuaineena suoritettavat moduulit kaikille tutkinto ohjelmille Sivuaineen muodostaminen Sivuaine sisältää jonkin pääaineen perusmoduulin

Lisätiedot

5.10 KEMIA OPETUKSEN TAVOITTEET

5.10 KEMIA OPETUKSEN TAVOITTEET 5.10 KEMIA Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta

Lisätiedot

ARVOA PALVELUPROSESSIEN ANALYSOINNILLA

ARVOA PALVELUPROSESSIEN ANALYSOINNILLA ARVOA PALVELUPROSESSIEN ANALYSOINNILLA Työkalupäivät 31.8.2016 Ilkka Mikkonen Infotool Oy Taustat Ilkka Mikkonen Infotool - Toimitusjohtaja Konsultointia 25v Palveluiden ja tietotekniikan yhdistäjä Analytiikka,

Lisätiedot

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti

Lisätiedot

Moldex3D-FEA Interface to Abaqus Case: Suunto Ambit

Moldex3D-FEA Interface to Abaqus Case: Suunto Ambit Moldex3D-FEA Interface to Abaqus Case: Suunto Ambit Moldex3D seminaari, Vantaa 24.4.2013 Dr.(Tech.) Kilwa Ärölä Simulation Manager, Rand Simulation Oy Äyritie 20, 01510 VANTAA E-mail kilwa.arola@rand.fi

Lisätiedot

TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot

TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot Korvaavat kurssit tuotantotalouden lukuvuoden 12 13 opinto-oppaan mukaisiin O-moduuleihin laajaa oppimäärää suorittaville TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot Perustieteet (oppaan sivu 98) Kurssit lukuvuoden

Lisätiedot

Kurssin koodi ja nimi Ryhmä Päivä Aika Sali Luennoitsija Viikot. AAN-A1001 Yrittäjyys Aallossa L01 Ke 16:00-20:00 VT1 Elina Kähkönen 38-42

Kurssin koodi ja nimi Ryhmä Päivä Aika Sali Luennoitsija Viikot. AAN-A1001 Yrittäjyys Aallossa L01 Ke 16:00-20:00 VT1 Elina Kähkönen 38-42 Kurssin koodi ja nimi Ryhmä Päivä Aika Sali Luennoitsija Viikot AAN-A1001 Yrittäjyys Aallossa L01 Ke 16:00-20:00 VT1 Elina Kähkönen 38-42 AAN-C1002 Challenge Breakers L01 Mon 15:15-18:00 VT1 David Leal-Martinez

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka uento 16: Yleinen tasoliike kappaleen liikkeen mallinnus ja analysointi Jua Hartikainen Rakennustekniikan laitos Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu 16 Yleinen

Lisätiedot

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet 5.10 Kemia Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta

Lisätiedot

Näkökulmia teräksen valmistusprosessien tutkimukseen ja kehitykseen

Näkökulmia teräksen valmistusprosessien tutkimukseen ja kehitykseen Näkökulmia teräksen valmistusprosessien tutkimukseen ja kehitykseen Professori Timo Fabritius Prosessimetallurgian laboratorio Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Oulun yliopisto 1 Sisältö Taustaa Koulutuksellinen

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 4. Ympäristöinformatiikka (mittaus, seuranta, tiedonsiirto, monitorointi, analysointi, jne) 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 5 Sisältö 4.1 Alueellinen mallintaminen...

Lisätiedot

Johnson, A Theoretician's Guide to the Experimental Analysis of Algorithms.

Johnson, A Theoretician's Guide to the Experimental Analysis of Algorithms. Kokeellinen algoritmiikka (3 ov) syventäviä opintoja edeltävät opinnot: ainakin Tietorakenteet hyödyllisiä opintoja: ASA, Algoritmiohjelmointi suoritus harjoitustyöllä (ei tenttiä) Kirjallisuutta: Johnson,

Lisätiedot

10 knm mm 1000 (a) Kuva 1. Tasokehä ja sen elementtiverkko.

10 knm mm 1000 (a) Kuva 1. Tasokehä ja sen elementtiverkko. Elementtimenetelmän perusteet Esimerkki. kn kn/m 5 = 8 E= GPa mm 5 5 mm (a) 5 5 6 Y X (b) Kuva. Tasokehä ja sen elementtiverkko. Tarkastellaan kuvassa (a) olevan tasokehän statiikan ratkaisemista elementtimenetelmällä.

Lisätiedot

KURSSIEN LISÄYKSET, POISTOT JA MUUTOKSET LUKUVUODEKSI 2014-2015

KURSSIEN LISÄYKSET, POISTOT JA MUUTOKSET LUKUVUODEKSI 2014-2015 Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu KURSSIEN LISÄYKSET, POISTOT JA MUUTOKSET LUKUVUODEKSI 2014-2015 KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Valmistelija Tiina Kotti Kon-0 Koodi: Kon-0.4730 Nimi: The Cultural

Lisätiedot

Juha Merikoski. Jyväskylän yliopiston Fysiikan laitos Kevät 2009

Juha Merikoski. Jyväskylän yliopiston Fysiikan laitos Kevät 2009 FYSP120 FYSIIKAN NUMEERISET MENETELMÄT Juha Merikoski Jyväskylän yliopiston Fysiikan laitos Kevät 2009 1 Kurssin sisältö JOHDANTOA, KÄSITTEITÄ, VÄLINEITÄ [1A] Laskennallista fysiikkaa [1B] Matlabin alkeita

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

6101 Vääntöteoriat. Teknillisen mekaniikan kandidaatintyö

6101 Vääntöteoriat. Teknillisen mekaniikan kandidaatintyö 6101 Vääntöteoriat Ohjaaja: Jouni Freund, Vanhempi yliopistonlehtori, jouni.freund@aalto.fi, p. 050 4300 665, huone K3 215 Aiheen kuvaus: Suoran palkin vääntötehtävään voidaan soveltaa joko St. Venant

Lisätiedot

Rak- ja Yhd-kurssien tentit 2015-2016 30.6.2015

Rak- ja Yhd-kurssien tentit 2015-2016 30.6.2015 Rak- ja Yhd-kurssien tentit 2015-2016 30.6.2015 Pv/ Week day Pvm/Date Aika/Time Kurssin koodi ja nimi/course code and name Sali/Hall Tentti/ Vk Viikko/ Week Ke 26.08.15 13:00-17:00 KJR-C2001 Kiinteän aineen

Lisätiedot

Kurssin esittely. Kurssin esittely. MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1

Kurssin esittely. Kurssin esittely. MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Kurssin esittely MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Opettajat Tuntiopettaja Anna Anttalainen (BIO). Harrastuksia kiltatoiminta ja bodypump.

Lisätiedot

Konetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset

Konetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset Konetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset 2016-2017 UUDET OPINTOJAKSOT: BK10A3800 Principles of Industrial Manufacturing Processes BK10A3900 Reliability Based Machine Element Design BK10A4000

Lisätiedot

Diplomi-insinööriksi Porissa. Let science be your playground

Diplomi-insinööriksi Porissa. Let science be your playground Diplomi-insinööriksi Porissa Let science be your playground your Haaveissa urakehitys? Opiskele diplomi-insinööriksi Porissa! 2 Voit suorittaa johtamisen ja tietotekniikan diplomi-insinööritutkinnon työn

Lisätiedot

Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto.

Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto. Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto http://www.jyu.fi/fysiikka Opetuksen ja tutkimuksen huipulla* Ystävällinen ja innostava ilmapiiri Monipuolista opetusta ja tutkimusta Kansainvälinen ympäristö * Koulutuksen

Lisätiedot

BM20A0900, Matematiikka KoTiB3

BM20A0900, Matematiikka KoTiB3 BM20A0900, Matematiikka KoTiB3 Luennot: Matti Alatalo Oppikirja: Kreyszig, E.: Advanced Engineering Mathematics, 8th Edition, John Wiley & Sons, 1999, luvut 1 4. 1 Sisältö Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälöt

Lisätiedot

Rajoitetun kantaman ja pitkän kantaman luotien kehitys ja stabiliteettitarkastelut (RaKa-Stab vaihe 2, 44000 )

Rajoitetun kantaman ja pitkän kantaman luotien kehitys ja stabiliteettitarkastelut (RaKa-Stab vaihe 2, 44000 ) Rajoitetun kantaman ja pitkän kantaman luotien kehitys ja stabiliteettitarkastelut ( vaihe 2, 44000 ) Arttu Laaksonen Timo Sailaranta Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Raka-Stab Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kurssin esittely. Kurssin esittely. MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1

Kurssin esittely. Kurssin esittely. MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Kurssin esittely MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Kurssin esittely Opettajat Tuntiopettaja ja pa a assistentti TkK Anna Anttalainen (LST).

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

RTEK-2000 Statiikan perusteet 4 op

RTEK-2000 Statiikan perusteet 4 op RTEK-2000 Statiikan perusteet 4 op Opintojakson kotisivu on osoitteessa: http://webhotel2.tut.fi/mec_tme harjoitukset (H) harjoitusten malliratkaisut harjoitustyöt (HT) ja opasteet ilmoitusasiat Osaamistavoitteet

Lisätiedot

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin. Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto-ohjelma Johanna Bovellán/6.3.2009 LPM-listojen (tfm:n lista kn 24.2., tdk 10.3.) perusteella tehdyt muutokset moduuleihin on merkitty viivaamalla yli vanhat

Lisätiedot

AB TEKNILLINEN KORKEAKOULU

AB TEKNILLINEN KORKEAKOULU AB TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoverkkolaboratorio S-38.145 Liikenneteorian perusteet (2 ov) Kevät 2001 Samuli Aalto Tietoverkkolaboratorio Teknillinen korkeakoulu samuli.aalto@hut.fi http://keskus.hut.fi/opetus/s38145/

Lisätiedot

Korkealämpötilakemia

Korkealämpötilakemia Korkealämpötilakemia Johdanto kurssiin Ma 30.10.2017 klo 10-11 SÄ114 Vastuuopettaja kurssilla Eetu-Pekka Heikkinen Huone: TF214 - Prosessin kiltahuoneen portaikosta 2. kerrokseen ja käytävää etelää kohti

Lisätiedot

Fysiikan laitos. http://www.jyu.fi/fysiikka

Fysiikan laitos. http://www.jyu.fi/fysiikka http://www.jyu.fi/fysiikka 3 Yliopiston suurimpia laitoksia n. 500 perusopiskelijaa Matem.-luonnontieteellinen tiedekunta n. 2 000 Koko yliopisto n. 12 000 n. 60 vakinaista virkaa + muu henkilökunta Ylistörinteen

Lisätiedot

E. Oja ja H. Mannila Datasta Tietoon: Luku 2

E. Oja ja H. Mannila Datasta Tietoon: Luku 2 2. DATASTA TIETOON: MITÄ DATAA; MITÄ TIETOA? 2.1. Data-analyysin ongelma Tulevien vuosien valtava haaste on digitaalisessa muodossa talletetun datan kasvava määrä Arvioita: Yhdysvaltojen kongressin kirjasto

Lisätiedot

MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN

MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN Matematiikka ja matematiikan soveltaminen, 4 osp Pakollinen tutkinnon osa osaa tehdä peruslaskutoimitukset, toteuttaa mittayksiköiden muunnokset ja soveltaa talousmatematiikkaa

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Oulun yliopisto. Luonnontieteellinen koulutusala. Fysiikan tutkinto-ohjelma. Fysiikka, filosofian maisteri, 120 op. 1 of

Oulun yliopisto. Luonnontieteellinen koulutusala. Fysiikan tutkinto-ohjelma. Fysiikka, filosofian maisteri, 120 op. 1 of 1 of 12 15.12.2015 17:38 Oulun yliopisto Luonnontieteellinen koulutusala Fysiikan tutkinto-ohjelma Fysiikka, filosofian maisteri, 120 op 2 of 12 15.12.2015 17:38 Pääaine: Fysiikka Vuosi/lukukausi 1. syksy

Lisätiedot

KURSSIEN POISTOT JA MUUTOKSET LUKUVUODEKSI

KURSSIEN POISTOT JA MUUTOKSET LUKUVUODEKSI Liite 6.5/2/2016 Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu KURSSIEN POISTOT JA MUUTOKSET LUKUVUODEKSI 2016-2017 RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Valmistelija Seppo Hänninen (Päivi

Lisätiedot

Oulun yliopisto. Luonnontieteellinen koulutusala. Fysiikan tutkinto-ohjelma. Fysiikka, luonnontieteiden kandidaatti, 180 op. 1 of

Oulun yliopisto. Luonnontieteellinen koulutusala. Fysiikan tutkinto-ohjelma. Fysiikka, luonnontieteiden kandidaatti, 180 op. 1 of 1 of 20 15.12.2015 17:36 Oulun yliopisto Luonnontieteellinen koulutusala Fysiikan tutkinto-ohjelma Fysiikka, luonnontieteiden kandidaatti, 180 op 2 of 20 15.12.2015 17:36 Pääaine (FM-opinnoissa): Fysiikka

Lisätiedot

S Liikenneteorian perusteet (2 ov) K-98

S Liikenneteorian perusteet (2 ov) K-98 S-38.145 Liikenneteorian perusteet (2 ov) K-98 Samuli Aalto Teletekniikan laboratorio Teknillinen korkeakoulu samuli.aalto@hut.fi http://keskus.hut.fi/opetus/s38145/ preface.ppt Opintojakson puitteet luennot

Lisätiedot

Matemaattisesta mallintamisesta

Matemaattisesta mallintamisesta Matemaattisesta mallintamisesta (Fysikaalinen mallintaminen) 1. Matemaattisen mallin konstruointi dynaamiselle reaalimaailman järjestelmälle pääpaino fysikaalisella mallintamisella samat periaatteet pätevät

Lisätiedot

Opintojakson nimi ja laajuus. Suositeltu suoritusajankohta. 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi. 1. syksy 1. kevät 2. syksy 2. kevät 3. syksy 3.

Opintojakson nimi ja laajuus. Suositeltu suoritusajankohta. 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi. 1. syksy 1. kevät 2. syksy 2. kevät 3. syksy 3. Oulun yliopisto Opintojen rakennekaavio 2018 2019 Tutkinto-ohjelman nimi, Kemian tutkinto-ohjelma Tutkinnon nimi, Luonnontieteiden kandidaatti (3 vuotta, 180 op)/ Kemisti Koodi Opintojakson nimi ja laajuus

Lisätiedot

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia

Lisätiedot

Tarvitseeko informaatioteknologia matematiikkaa?

Tarvitseeko informaatioteknologia matematiikkaa? Tarvitseeko informaatioteknologia matematiikkaa? Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos 1 Kyllä kai IT matematiikkaa tarvitsee!? IT ja muu korkea teknologia on nimenomaan matemaattista teknologiaa.

Lisätiedot

3. SUUNNITTELUPERUSTEET

3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3.1 MATERIAALIT Rakenneterästen myötörajan f y ja vetomurtolujuuden f u arvot valitaan seuraavasti: a) käytetään suoraan tuotestandardin arvoja f y = R eh ja f u = R m b) tai käytetään

Lisätiedot

Remember to register for an exam no later than one week before it is held. Tentti /Vk. Day Date Time Course code and name Room

Remember to register for an exam no later than one week before it is held. Tentti /Vk. Day Date Time Course code and name Room Remember to register for an exam no later than one week before it is held. Day Date Time Course code and name Room To 25.08.16 13:00-16:00 MEK-C3001 Kuljetusvälinetekniikka R008/326 Tentti /Vk Additional

Lisätiedot