ARGUMENTOINTI JA AKATEEMISET TEKSTITAIDOT TIETEELLISESSÄ TOIMINNASSA

Transkriptio

1 UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ ARGUMENTOINTI JA AKATEEMISET TEKSTITAIDOT TIETEELLISESSÄ TOIMINNASSA Miika Marttunen Jyväskylän yliopisto Kasvatustieteiden laitos Kevätlukukausi 2016

2 Luennon rakenne 1) Johdatus argumentointiin Argumentoinnin käsite Argumentointivirheet Argumentoinnin laadun arviointi 2) Akateemiset tekstitaidot Tekstitaitojen käsite Argumentatiiviset tekstitaidot Tieteenalakohtaiset tekstitaidot Yhteisölliset tekstitaidot Innovatiiviset tekstitaidot Digitaaliset tekstitaidot

3 Mitä argumentoinnilla tarkoitetaan? Argumentoinnissa on kysymys sosiaalisesta, älyllisestä ja verbaalisesta toiminnasta, jossa tavallisesti puolustetaan näkemyksiä esittämällä niitä tukevia perusteita. Argumentointi voi olla myös vastaargumenttien esittämistä jonkun toisen näkemyksiä tai perusteluita vastaan. (Meiland 1981; van Eemeren, Grootendorst & Kruiger 1987.)

4 Argumentoinnin pääkäsitteet Väite (a claim) väittämä tai mielipide jostain asiasta väite sijaitsee yleensä tekstin alussa Johtopäätös (a conclusion) johtopäätös seuraa sitä edeltävistä perusteluista tekstin lopussa oleva väite on johtopäätös Argumentti (an argument) väitteen tueksi esitetty perustelu engl. an argument = väite + peruste(lut); myös kiista, riita, väittely to argue = kiistellä, riidellä, väitellä Argumentointi (argumentation) prosessi, jonka tavoitteena on saada kuulija vakuuttuneeksi jostain näkökannasta ja pyrkiä vaikuttamaan siihen, miten hän asennoituu kyseiseen asiaan Vasta-argumentti (a counterargument) väitettä tai sen tueksi esitettyä argumenttia kritisoiva kyseenalaistus (Marttunen 2005; Kakkuri-Knuuttila 1998)

5 Retoriikka Retoriikka on vakuuttamisen tai suostuttelun taitoa, mutta se voidaan käsittää myös argumentaation ja perustelemisen taidoksi Retorinen taito on taitoa olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa argumentaation laadukkuus on retoriikan kannalta epäolennainen kysymys olennaista on lopputulos: onnistutaanko vakuuttamaan kuulijat oman näkökannan oikeellisuudesta se, että henkilö onnistuu vakuuttamaan kuulijat argumenteillaan ei takaa sitä, että argumentaatio olisi laadukasta

6 Kuinka kuulijoihin vaikutetaan? Kolme vaikuttamisen keinoa (Aristoteles): Eetos, Paatos ja Logos Eetoksessa (ethos) on kyse puhujan luonteesta ja ominaisuuksista, millaisena puhuja näyttäytyy yleisölleen on tehtävä itsensä uskottavaksi ja vakuuttavaksi kuulijoiden silmissä (ammattiasema, ulkoinen olemus; tärkeätä politiikassa ja erilaisissa johtotehtävissä) Paatos (pathos) on vetoamista ihmisten tunteisiin, yleisön mielialan säätelyä väittelyssä kuulijat pitää yrittää kääntää myönteisiksi puhujaa itseään kohtaan ja kielteisiksi vastaväittäjää kohtaan Logos on vetoamista kuulijoiden järkeen. Silloin puhutaan asiasta ja rakennetaan järkeviä ja johdonmukaisia perusteluketjuja

7 Formaali argumentaatio eli muodollinen logiikka tarkoituksena on osoittaa asiat tosiksi logiikan keinoin syllogismi on loogisen deduktiivisen päätelmän muoto, jossa on premissit (perusteet) ja niistä loogisesti seuraava johtopäätös (kun premissit ovat tosia, niin myös johtopäätös on tosi) tunnetuin syllogismi on: Premissi 1: Premissi 2: Johtopäätös: Ihmiset ovat kuolevaisia Sokrates on ihminen Sokrates on kuolevainen formaali argumentaatio ei sovellu arkipäivän argumentaation (puhutun ja kirjoitetun kielen) tarkasteluun ihmiset eivät (yleensä) käytä syllogismien mukaista kieltä puhutussa ja kirjoitetussa kielessä väitteet ja perustelut ovat usein tosia vain joissain tilanteissa perusteluja ja syitä ilmiöille on yleensä useita

8 Infomaali argumentaatio eli epämuodollinen logiikka käsittelee kysymyksiä, joihin on olemassa useita oikeita (hyvin perusteltuja) vastauksia asioita voidaan lähestyä monesta näkökulmasta ja niistä voidaan esittää toisilleen vastakkaisia, mutta silti perusteltuja mielipiteitä - monet yhteiskunnalliset kysymykset (energiapolitiikka, talous jne.) - monet kasvatukseen ja koulutukseen liittyvät kysymykset (kasvatus- ja opetusmenetelmät, koulutuspolitiikka)

9 Argumentaation laadun arvioiminen Millaista on hyvä argumentointi ja millaista on huono argumentointi?

10 Argumentointivirheet Engl. fallacy : osoitettavissa oleva puutteellisuus eli päättelyvirhe argumentoinnissa (joko kirjallisessa tai suullisessa viestinnässä) usein näitä virheitä tehdään tietoisesti tahallaan, jotta saataisiin tukea omalle näkemykselle asiallinen ja reilu argumentaatio ei sisällä argumentointivirheitä Argumentointivirheitä esiintyy mm. mainonnassa poliittisissa puheissa ja väittelyissä Lähteitä: Kakkuri-Knuuttila 1998; Kakkuri-Knuuttila & Heinlahti 2006; Fulkerson 1996

11 Yleisiä argumentointivirheitä Tehdään johtopäätöksiä yksittäistapausten perusteella (Yliyleistäminen) en enää koskaan mene syömään tuohon ravintolaan, sillä söin siellä jokin aika sitten ja tulin kipeäksi Esitetään, että jokin tapahtuma tai tehtävä päätös johtaa välttämättä johonkin toiseen tapahtumaan tai päätökseen (Kaltevalla pinnalla) jos liitymme nyt EU:hun, emme voi välttää liittymistä NATOon Harhautuskeinoja keskustelutilanteissa: Vastaaja yritetään saada vastaamaan useampaan kysymykseen samanaikaisesti (Liian monta kysymystä) Oletko jo lakannut kiroilemasta? Toisen osapuolen käsityksen ymmärtäminen tahallaan väärin (Olkiukko) Darwinin mukaan kaikki elämä on sattuman seurausta. Jokainen täysjärkinen ihminen tajuaa, että se ei voi pitää paikkansa.

12 Tehtävä Pohdi seuraavien lauseiden argumentaatioita. Miksi ne eivät ole hyvää argumentointia?

13 Ufoja on olemassa, koska kukaan ei ole todistanut, että niitä ei olisi olemassa.

14 Motivaatio on oppimisen edellytys, koska motivoitumattomat eivät opi.

15 Argumentoinnin laadun arviointikriteerit

16 Relevanssi Argumentaatiotutkimuksessa arvioidaan perustelun relevanssia kyse siitä, liittyykö peruste samaan aiheeseen kuin väite perustelun relevanssia arvioidaan suhteessa väittämään (tukevatko perusteet väittämää?) relevantit perusteet vastaavat yleensä kysymykseen Miksi?

17 Tehtävä Arvioi perustelun relevanttiutta! (Aineisto: lukiolaiset) Teema: Autoilu keskustassa Väite: Autoilla pitää saada ajaa ydinkeskustassa Perusteet: 1. Yleiset kulkuneuvot tulevat kalliiksi jos käy satunnaisesti ydinkeskustoissa 2. Vaikkakin tämä lisää saastepäästöjä, pitäisi rahaa laittaa autojen kehitykseen (sähköautot, muovi materiaalina) 3. Ihmisten rauha ei häiriinny vaikka liikennettä olisikin. Yöt olisivat joka tapauksessa hiljaisempia. Tottumiskysymys. 4. Auton ostaminen on kallista tai jopa turhaa jos käy työssä ydinkeskustassa. Auto on kuitenkin mielestäni lähes välttämätön ihmiselle.

18 Hyväksyttävyys sosiaalinen arviointikriteeri jotkut perusteet ovat toisten mielestä hyväksyttäviä, toisten mielestä eivät kulttuurisidonnainen kriteeri vaikka perustelu ei olisi hyväksyttävää (useimpien mielestä), se voi silti olla relevanttia Esimerkki: väite: nuorille tulee tarjota mahdollisuus kokeilla huumeita peruste: laaja-alaiset kokemukset avartavat nuorten maailmankuvaa (relevantti, mutta ei-hyväksyttävä peruste)

19 Riittävyys riittävyys on suhteellista: perustelun riittävyys riippuu siitä, mitä väitetään riittävä perustelu on monipuolista: väitettä tuetaan useista perustelunäkökulmista jos on esitetty useita perusteluita samasta perustelunäkökulmasta, perustelua ei voida pitää riittävänä

20 Perustelunäkökulma Teema (aihealue), josta käsin väitettä perustellaan Perustelunäkökulma voi sisältää useita perusteluja, jotka edustavat samaa näkökulmaa Väite: Yliopisto-opiskelun tulisi olla maksullista Perustelut: A) Taloudellinen näkökulma: 1. Opiskeluajat lyhenisivät ja siirtyminen palkkatyöhön nopeutuisi (Yksilö) 2. Yliopistojen tuloksellisuus paranisi (Organisaatio) 3. Valtion rahoituspaine yliopistoille pienenisi (Valtio) B) Pedagoginen näkökulma: 4. Opiskelijoiden opiskelumotivaatio paranisi 5. Opetuksen laatu paranisi C) Oikeudenmukaisuus-näkökulma: 6. Päätös olisi yhteiskunnallisesti oikeudenmukainen (yliopistokoulutus parantaa työllistymismahdollisuuksia ja johtaa hyväpalkkaisiin töihin)

21 Tehtävä Millaisia perustelunäkökulmia seuraava esimerkki sisältää? (Aineisto: Jyväskylän yliopisto, yliopisto-opiskelijat) Väite: Suomen tulisi ottaa lisää pakolaisia maahan pienen pakolaiskiintiönsä vuoksi Perusteet: 1. Suomalaiset tottuisivat paremmin eri kansalaisuuksiin ja kulttuureihin ja oppisivat olemaan suvaitsevaisempia 2. Tulevaisuudessa Suomessa on ennustettu olevan jopa työllisyyspula alhaisen syntyvyyden ja poismuuton vuoksi. Näin saataisiin lisää monikulttuurisia suomalaisia kehittämään yhteiskuntaamme ja autettaisiin samalla hädänalaisessa asemassa olevia ihmisiä

22 Suomen tulisi ottaa lisää pakolaisia maahan pienen pakolaiskiintiönsä vuoksi Perusteet: 1. Suomalaiset tottuisivat paremmin eri kansalaisuuksiin ja kulttuureihin ja oppisivat olemaan suvaitsevaisempia 2. Tulevaisuudessa Suomessa on ennustettu olevan jopa työllisyyspula alhaisen syntyvyyden ja poismuuton vuoksi. Näin saataisiin lisää monikulttuurisia suomalaisia kehittämään yhteiskuntaamme ja autettaisiin samalla hädänalaisessa asemassa olevia ihmisiä Perustelunäkökulmat: poliittinen: vetoaminen Suomen pieneen pakolaiskiintiöön kulttuurinen: vetoaminen tarpeeseen tutustua ja tottua erilaisiin kansalaisuuksiin ja kulttuureihin yhteiskunnallinen:» oppiminen avarakatseisuuteen (vetoaminen suvaitsevaisuuden puutteeseen)» talouden rakenteet (vetoaminen työvoimapulaan) eettinen: vetoaminen hädänalaisten ihmisten auttamiseen

23 2. Akateemiset tekstitaidot

24 Akateemiset tekstitaidot tekstitaitoja (engl. literacy) tarvitaan, kun toimitaan erilaisten kirjoitettujen ja ei-lineaaristen (kuviot, taulukot, graafit) tekstien parissa (ensisijaisesti: lukeminen, kirjoittaminen ja keskustelu) akateemiset tekstitaidot ovat tärkeitä, kun toimitaan niiden tekstikäytänteiden parissa, joita opiskelijoiden tulisi hallita menestyäkseen opinnoissaan, kiinnittyäkseen yliopistoyhteisöön sekä kehittyäkseen oman alansa asiantuntijoiksi (Kiili & Mäkinen 2011) Akateemiset tekstikäytänteet: lukemiseen, kirjoittamiseen ja keskustelemiseen liittyviä tilannesidonnaisia toimintoja eli sitä, miten tekstien kanssa toimitaan eri tilanteissa (Tarnanen ym. 2010). Ei ole yhtä yleistä akateemista tekstitaitoa vaan useita akateemisia tekstitaitoja, jotka juontuvat erilaisista sosiaalisista ja kulttuurisista käytänteistä (Henderson & Hirst 2006)

25 Akateemiset tekstitaidot (Kiili & Mäkinen 2011) Tieteenalakohtaiset tekstitaidot Argumentatiiviset tekstitaidot Tiedon Rakentaminen Asiantuntijaksi kasvaminen Innovatiiviset tekstitaidot Yhteisölliset tekstitaidot Digitaaliset tekstitaidot

26 Argumentatiiviset tekstitaidot kyky muodostaa ja analysoida argumentteja yksilöllisissä ja yhteisöllisissä tilanteissa argumentatiivisten tekstitaitojen avulla opiskelijat pystyvät huomioimaan vaihtoehtoisia näkemyksiä ja punnitsemaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja tilanteita yliopistossa: Argumentatiivinen lukeminen (tieteelliset tekstit, artikkelit, kirjat, tiedonhaun tulosteet) lukiessa tulisi osata punnita tekstissä annettua evidenssiä (perusteluita) sekä pystyä tekemään tekstien pohjalta hypoteesejä olennaista on selvittää, mitä mieltä kirjoittaja on ja miten hän perustelee mielipiteensä Argumentatiivinen kirjoittaminen (esseet, opinnäytteet, tutkimsuraportit, artikkelit) tekstin sisältämät väitteet täytyy perustella, yleensä lähdeviittein tehdyt metodiset valinnat (kohderyhmä, aineiston keruumenetelmä, analyysimenetelmät) täytyy perustella Argumentatiivinen keskustelu (väitöstilaisuudet, seminaarit, keskustelupalstat, sosiaalinen media) omien mielipiteiden ja väitteiden perusteleminen vasta-argumenttien esittäminen kritiikkiin vastaaminen

27 Tieteenalakohtaiset tekstitaidot eri tieteenaloille ominaisten kielenkäyttötapojen, diskurssien, metodien ja päättelyn mekanismien hallintaa kyky tulkita ja tuottaa tietylle tieteenalalle tyypillisiä tekstejä (Shanahan & Shanahan 2008) tärkeitä koulutus- ja tieteenalaan kiinnittymisessä ja oman alan asiantuntijaksi kasvamisessa Matemaatikot: täsmällistä merkitysten määrittelyä, olennaista huolellinen lukeminen ja uudelleen lukeminen, matemaattisen kaavat, olennaista totuuksien osoittaminen formaalin logiikan keinoin Kemistit: paljon vaihtoehtoisia visuaalisia esittämistapoja (diagrammit, kaaviot, kuvat), olennaista kokeellinen tutkimus (instrumentointi, koeasetelmat, tilastolliset menetelmät) Historioitsijat: arvioidaan lähteitä ja tekstien kirjoittajia (lähdekritiikki) Kasvatus- ja yhteiskuntatieteilijät: ominaista vaihtoehtoiset lähestymistavat ja näkökulmat asioihin, niihin liittyvät erilaiset kannanotot ja niiden perusteleminen (Shanahan & Shanahan 2008)

28 28 Yhteisölliset tekstitaidot Oppimisen tutkimus on osoittanut, että oppiminen on luonteeltaan pitkälti yhteisöllinen prosessi on tärkeätä luoda sellaisia yhteisöllisiä oppimistilanteita, joissa opiskelijat neuvottelevat asioiden merkityksistä ja pohtivat asioita kriittisesti yhteisöllisiä tekstitaitoja tarvitaan kun kirjoitetaan, luetaan ja keskustellaan yhdessä

29 Innovatiiviset tekstitaidot sellaista lukemista, kirjoittamista ja keskustelemista, jonka tavoitteena on ratkaista monimutkaisia ongelmia, keksiä tai tuottaa jotakin uutta (Gregory & Kuzmich 2005) olennaista luova toiminta; vaatii emotionaalisesti turvallista ympäristöä innovatiivisessa työskentelyssä vuorovaikutus ja argumentointi keskeistä argumentointi voi olla joko luovan toiminnan este tai sen edistäjä. Tämä riippuu argumentoinnin tavoitteesta, joka voi olla: a) Omien näkemysten oikeaksi osoittaminen (keskinäinen kilpailu, competition) tutkimus opettajaopiskelijoiden ryhmätyöskentelystä osoitti, että vähiten luovia tilanteita luonnehti kiistelevä puhetapa ja vastakkaisten näkemysten kumoaminen (Eteläpelto & Lahti 2008) b) Uuden oppiminen (yhdessä pohtiminen, collaboration) tällöin dialogi ei perustu keskustelijoiden väliselle kilpailulle, vaan keskeistä on pyrkiä kohti yhteistä tavoitetta: yhteisymmärryksen löytämistä ja asioiden ymmärtämistä tarkastelemalla niitä useista erilaisista näkökulmista sekä arvioimalla ja vertailemalla erilaisia kantoja puoltavia ja kyseenalaistavia argumentteja

30 Digitaaliset tekstitaidot 30 Teknologia on muuttanut tekstikäytänteitä..

31 Pohdittavaksi Miten teknologia on muuttanut ja tulee muuttamaan kirjoittamista ja lukemista? 31

32 Digitaaliset tekstitaidot Digitaalisilla tekstitaidoilla tarkoitetaan kykyä käyttää digitaalista teknologiaa tiedonhakuun, kommunikointiin, itsensä ilmaisemiseen ja tiedon luomiseen (Panel I. C. T. L 2007; Martin & Crudziecki 2007) Merkittävä osa tulevaisuuden työstä tullaan tekemään verkkoympäristössä, jolloin verkkolukeminen ja verkossa tapahtuva yhteisöllinen ongelmaratkaisu ovat keskeisiä työelämätaitoja

33 KUUDESLUOKKALAISET NETTILÄHTEIDEN ARVIOIJINA CARITA KIILI MIIKA MARTTUNEN PAAVO LEPPÄNEN Jyväskylän yliopisto

34 Nettilukemisen osa-alueet Tiedontarpeen määrittely ja kysymysten asettaminen Opitun jakaminen ja hyödyntäminen Toiminnan tarkkailu ja säätely Tiedonhaku Informaation yhdistely eri nettilähteistä Informaation arviointi (Leu ym. 2004; 2013)

35 INTERNET JA OPPIMIVAIKEUDET MONITIETEELLINEN LÄHESTYMISTAPA TIEDONHAUN REPARING FOR 21ST YMMÄRTÄMISEEN UUDESSA MEDIASSA CENTURY LITERACIES SIXTH GRADERS ONLINE READING SKILLS CARITA KIILI 1 DONALD J. LEU 2 ANU SANDVIK 1 MIIKA MARTTUNEN 1 PAAVO LEPPÄNEN 1 1 Universty of Jyväskylä 2 University of Connecticut

36 NETTILUKUTAITOJEN ARVIOINTI ILA (Internetlukemisen arviointi) pohjautuu Yhdysvalloissa kehitettyyn ORCA-testiin (Online Reading Comprehension Assessment) verkkopohjainen, suljettu ympäristö, joka simuloi netissä lukemista oppilas suorittaa ongelmanratkaisutehtävän joka vaatii: tiedonhakua informaation luotettavuuden arviointia keskeisen informaation tunnistamista nettisivulta eri lähteistä löydetyn informaation yhdistämistä opitun hyödyntämistä Professor Donald Leu

37 OSALLISTUJAT 356 oppilasta 7:stä keskisuomalaisesta koulusta vuotiaita 174 tyttöä and 182 poikaa

38 TUTKIMUSKYSYMYKSET Miten hyvin oppilaat osaavat arvioida kahta erityyppistä nettisivua: asiantuntijasivua ja kaupallisesti värittynyttä sivua? Miten oppilaat perustelevat luotettavuus- arvioitaan?

39 ILA: Nettilukutehtävän kulku Tehtävänanto sähköpostitse Nettisivu 1: Uutisteksti Tekstin lukeminen ja muistiinpanojen laatiminen Nettisivu 2: Asiantuntijateksti Sivun etsiminen hakukoneen avulla Tekstin lukeminen ja muistiinpanojen laatiminen Nettisivun arviointi chatissä Nettisivu 3: Kaupallisesti värittynyt teksti Tekstin lukeminen ja muistiinpanojen laatiminen Nettisivun arviointi chatissä Nettisivu 4: Uutisteksti Sivun etsiminen hakukoneen avulla Tekstin lukeminen ja muistiinpanojen laatiminen Yhteenveto Yhteenvedon laatiminen opitusta muistiinpanojen avulla Sähköpostiviestiin vastaaminen ja kannan ottaminen opitun avulla

40 TEHTÄVÄNANTO Oppilaat saavat tehtävänannon sähköpostilla rehtorilta. Heitä pyydetään selvittämään, miten energiajuomat vaikuttavat terveyteen. Selvityksen tekemisen jälkeen heitä pyydetään ottamaan kantaa perustellen siihen, pitäisikö koululle hankkia energiajuoma-automaatti vai ei.

41 INFORMAATION ARVIOINTI Oppilasta pyydetään arvioimaan kahta erityyppistä sivua: asiantuntijasivua kaupallisesti värittynyttä sivua Oppilaita pyydetään arvioimaan ja perustelemaan arvionsa siitä: a) Onko sivun laatija terveysvaikutusten asiantuntija? (2 x 3 p) a) Onko sivulla oleva informaatio luotettavaa? (2 x 3 p.)

42 OPPILAIDEN ARVIOIMAT SIVUT

43 OPPILAIDEN ARVIOINTITAIDOT

44 LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI Kaupallisesti värittynyt sivu: 48,9 52,0 0 Asiantuntijasivu: p. = Oppilas ei kyseenalaista nettisivun 0 p. = Oppilas luotettavuutta ei osaa arvioida sivun 1 luotettavuutta. p. = Oppilas kyseenalaistaa sivun luotettavuuden, 1 p. = Oppilas arvioi muttei sivun osaa luotettavaksi perustella arviotaan. tai melko luotettavaksi, muttei osaa 2 perustella p. = Oppilas arviotaan. ei tunnista sivun kaupallisia 2 p. = Oppilas tarkoitusperiä, esittää arviolleen mutta yhden perustelee relevantin perustelun. kriittisen arvionsa jollain muulla 3 p. = Oppilas relevantilla esittää tavalla. arviolleen 3 vähintään p. = Oppilas kaksi perustelee relevanttia kriittisen perustelua. arvionsa kaupallisiin tarkoitusperiin vedoten , ,9 16,3 12,4 19,9 10 6,2 0 0 p. 1 p. 2 p. 3 p. Asiantuntijasivu Kaupallisesti värittynyt sivu

45 ESIMERKKEJÄ ASIANTUNTIJASIVUN ARVIOINNISTA On luotettava, koska tekstin alareunaan on merkitty lähteet, teksti on asiallista ja se on Jyväskylän yliopiston nettisivuilla, jonne ei varmaankaan anneta laittaa tietoja, jotka eivät pidä paikkaansa. Marika Virtanen on tutkinut asiaa luotettavan oloisista lähteistä. Lisäksi edellisellä lukemallani sivulla oli saman tyyppistä tietoa. oletan, että asiaa on tutkittu monelta kannalta.

46 ESIMERKKEJÄ KAUPALLISESTI VÄRITTYNEEN SIVUN ARVIOINNISTA Ei ole luotettava, koska Koska sivun laatia kuuluu kyseisen ReFresh Oy:n henkilökuntaan, hän ei halua antaa huonoa kuvaa tuotteesta. se vaikuttaa mainokselta enemmän kuin tietolähteeltä. mielestäni energiajuomissa on haittavaikutuksia ja hän ei kerro yhtään haittavaikutuksista. On luotettava, koska siinä esitellään tuote hyvin. tekstin on kirjoittanut energiajuoman valmistaja. he tietävät energiajuomista ja valmistavat sitä.

47 OPPILAIDEN LUOTETTAVUUSARVIOINNIT Asiantuntijasivu Arviointi Perusteltu f % Luotettava Kyllä ,55 Ei 31 8,71 Yhteensä ,26 Epäluotettava Kyllä 6 1,69 Ei 0 0,00 Yhteensä 6 1,69 Epäselvä 8 2,25 Ei osaa sanoa 10 2,81 Yhteensä ,00

48 OPPILAIDEN LUOTETTAVUUSARVIOINNIT Kaupallisesti värittynyt sivu Arviointi Perusteltu f % Luotettava Kyllä ,62 Ei 24 6,74 Yhteensä ,36 Epäluotettava Kyllä ,51 Ei 20 5,62 Yhteensä ,12 Epäselvä 14 3,93 Ei osaa sanoa 27 7,58 Yhteensä ,00

49 YHTEENVETO Oppilaiden oli vaikea tunnistaa sivun kaupallisia tarkoitusperiä. Sen sijaan asiantuntijasivun arvioiminen sujui paremmin. Kouluissa tulisi harjoitella tarkoitusperiltään erilaisten nettitekstien arviointia, jotta oppilaat oppisivat tunnistamaan myös vaikuttamaan pyrkivien tekstien motiiveja. Oppilaat, joilla on erityisen heikot arviointitaidot hyötyisivät esimerkiksi arviointistrategioiden mallintamisesta.