MIGRATIONSINSTITUTET SI I RTO LAISUUSI NSTITUUTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIGRATIONSINSTITUTET SI I RTO LAISUUSI NSTITUUTTI"

Transkriptio

1 MIGRATIONSINSTITUTET SI I RTO LAISUUSI NSTITUUTTI

2 SIIRTOLAISUUS _ IV]IGRATION 7. vuosikerta,7th year SiirtoleisuLrsinslituLrtti lmigrationsit)s1i1utet PJjloin lit ta rn EcJ iror Olavi Ko vukangas To imltusslhtseri l\4a ija Assistanr Liisa Kalhama Toimil usk!n1a: Editorial commrttee i Prof. V ilho N iitemaa, Prof. Sune Jungar, Abo Akademi Prof. Terho Pulkkinen, Turun yliopisto Aikakauslehti ilmestyy neljd kertaa vuodessa Tilaushinta on 12 mk/vuosi tai l5 Rkr, irtonu mero 3 mk. Tilauksen voi suoritaa maksamalla 12 mk Postisiirtotilille TU '3. SI I RTOLAISUUSINSTITUUTTI IM IG R AT IONS INST IT UT ET Kirsatnrialue, rak l rr kr 50 ;r L' tr!l2l l7 536 Henkilokuntai Olav Koivukangas, Ph.D., johtaja HuK l\,4aija Liisa Kalhama, toimistosihteeri Ycr.rnerL. Seija Albrecht, toimistoapulainen Ekononr Ritva Vehnidinen, kirjanpit;ie VTM Kai Lindstrdm, symposiumin sihteerl VTM Ar ja Munler, tutkiia VTK lsmo S6derling, tutkija VTlvl Simo Toivonen HUK Eija Suna, neyttelysihteeri Valokuvaaja Kari Lehtrnen Valtuuskunnan pj. Prof. Jorma Pohjanpalo Halliruksen pj. Prof. V ho Niitemaa S I I R TO LA I S U US I NST IT U U T I N H A L L IT US 1980 Toim. joht. Tauri Aaltio Prof. Erkki Asp To im.p;all. Alec Aalto Prof. Lars Hulddn Prol. Sune Junqar Neuv.vrrkamies Juhani Ldnnroth Ap.os.paall. Pirkko l\,4ela VaratLromari Jukka Mikkola Prof. Vilho N iitemaa Tutk.iait.joht. Aimo Pulkkrneo Suomi-Seura r.y. Turun y liopisto U lkoasia inministerid Helsingin y liopasto Abo Akademi Ty6voimamin isterio O petusmin isterid TurL.r n kaupunki Si rto l;lsuusinstitu utt I Vaestollltto Kansikuva: V6rmlannin suomalaisten jdlkela ine n Cover: A descendent of the Finns in V6r mland, Sweden (foto Var mlann in Museo/Vbrmlands l\,4 useu m ) TYPOPRESS OY Turku 1980

3 PALUUONGELMA SIIRTOLAISUUS - ILMIOTA SELIT - TAVAI.IA TEKUA- NA Tutun Vliopiston historian laitoksen assistentti. khjoittanut lukuisia a.tikkeleha sitrtolaisuuden ja Ame.ikan historiasta Valtamertentakaisen siirtolaisuuden ndkdkulmasta katsottuna paluumuuton tutkimisen taytyy ottaa huomioon seuraavat nelia vaihetra, jotka on havainnollistettu kuviossa 1: eleme alkuperamaassa, siirtolaisuus, elamd pbbmbdrbmaassa ja paluu. Teoreettisella tasolla siiftolaisilmid on jatkuva ympyra, jota muutaja kiertea; paluu voi johtaa uuteen ldhtocjn ehk; useitakin kertoja, mutta lopulta kierros pysehtyy joko alkuper;iseen kotimaahan tai pijem6aramaahan. Seuraavassa on tarkoituksena luonnehtia lyhyesti ne tekiiat, iorka yleiselle ja yksil6n tasolla vaikuttivat siirtolaisten paatokse n ioko palata takaisin tai,;add uuteen maahan pysyvesti.l Tutki rnuksen kohderyhmand ovat olleet ne suomalaista, jotka ldhtivait siirtolaisrksi vallamerter'rtakaisirn maihin 1860 luvlrlta vuoteen 1930 mennessa. Heiddn mahdollinen pallrunsa on selvitetty luv!lle asti. Torstaiseksi eurooppalainen siirlolaishislo ran tutkimus on kiinnittanyt vain vahan huomiota paluuongelmaan. Syyna tiihen ei ole ollut turkimusaiheen eperelevanttius vaan liihteiden, lahinna tilastomateriaalin puute. Laaja tilastot ut k imus, jonka toimeenpani The United States National Bureau of Economic Research 1920-luvulla, kiinnitti huomiota myds paluuaspektiin, mutta hyvin rajoitetusti, koska materiaalia oli saatavissa vain viidestii maasta (Espanja, Englanti, ltalia, Ruolsi ja Suomi).2 Monet tutkijat ovat osoittaneet kiinnostusta aiheeseen, mutta ovat samalla joutuneet huomaamaan lehteiden aiheuttamat ongelmat.3 Sama pdtee nykyisiinkin muuttoliikkeisiin, sille esimerkiksi Anthony H. RICHIVIOND kykenee esittdmd6n vain arvioita paluuilmidstd Kanadan toisen maailmansodan jalkeista siirtolaisuutta kartoittaessaan.4 NAin on asian laita myds Euroopan sisaisen muuttoliikkeen kohdalla,s Yleisesti ottaen perusteellisinta tutkimusta ovat paluukysymyksesta suorittaneetoistaiseksi ne rutkijat, joiden kohteena on ollut joko Ruotsin6 tai ltaliant valtamer,

4 Kuvio 1. Pr lu! sirrtolrsu! sr lm ro n lu r krmu ksen reoreetlrnen lahtokohta. tentakainen siirtolaisuus. Lisaksi voidaan mainita tutkimukset kreikkalaisistas ja ir' lanrilaisista9 vaikka ne ovat raja lis a ja pinna lllsia kysymyksenasette LlLltaan Vuoteen 1979 rrp rp so ol ' -np\llnyl vd n kaksi monograf aa pa aavan kaukosi rtolar suuden hislor asta Suoma alset si rtolaiset ovat yksi harvorsta ryh mista, joiden palultrnuuttoa vordaan perusteellisesri tutkia kaytetlavissa olev en lahteiden avulla. Laaian nakokulman sailyt tamiseksi ja yleislysterr lekemisen pohiaks heita on kuitenkin verrattava muihin ' vh miin; t;ssa mielessb suomalaiset ovat otos tutkittaessa eurooppalaisen valtamertenta ka isiin maihin suuntautuneen muuttoliik' keen paluuongelmaa. Amerikkalaisen Everett S. LEEn malli rnuuttoliikkeisiin vaikuttavista tekiioista soveltuu paaplirteissa;n pa luusiirto la isuuden historian tutkimiseen : a) kotrn,aassa vaikuttavate k ijat, bl kohdemaassa va ikuttavat tekijat, c) valiintulevar esteet, ja cli hpf k irikohtairet tekijbt.lo

5 Tosin LEEn kolmatta tekijdd ei ole mah' dollista ottaa erilliseen kasittelyyn, sille esteet paluulle syntyivat nimenomaan koh' demaassa. Lisdksi ne olivat luonteeltaan seke yleisiai ettd henkildkohtaisia. Loogisinta on ldhtea liikkeelle sijoittamalla suomalainen kaukosiirtolaisuus kansainvaliseen kontekstiin. Vuonna 1911 julkaistu Dillinghamin komission raportti Yhdysval' ta in-siirtola isuudesta jakoi maahantulijat "uusiin" ja "vanhoihin". "Uusia" siirtolai' sia olivat ita' ja eteldeurooppalaiset, "vanhoja" Kesk i'euroopasta ja Skandinavian maistd ldhleneet siirtolaiset. Kriteerine pidettiin ensinnekin siirtolaisuuden alkamisajankohtaa kussakin maassa. Lisaksi katsottiin, etti "uusien" siirtolaisten maahantulo oli valiaikaista; heatd pidetriin vdliarkaisena tydvoimana, joka nopeasti palaa takaisin kotimaahansa. Edelleen "Jusren" siir tola isten luo nteeno ma isena piir. teena nehtiin heidan keskittymisensa suur kaupunkeihin, kun "vanhat" siirtolaiset asettuivat yleens6 maaseudulle. Ja lopulta suurin osa "uusista" siirtolaisista oli mie hia.11 Siirtolaisuus Suomesta sai massailmidn luon reen myohemmin {l870 luvulla) kuin mo nista Kes\' Er.rroopon tar Skandinavian mais ta, mutta toisaalta se oli teydess, vauhdls sa, kun muuttoliike erbisu eteldisen Eu roopan maista oli vasta alkamassa.l2 Nain suomalaisen valtamertentakaisen siirtolaisuu' den alku sijoittuu ionnekin eurooppalarselle keskivalille. Suomen pa lu usiirtolaisuus osoittaa laheisia yhiymdkohtia Skandinavian ma iden vastaavrin liikkeisiin. Pdluun suhteellrnen voi makkuus vuosina' ldhtenerden keskuudessa oli noin viidennes siirtolaisesta palasi pysyvasti), mika on suunnilleen samalla voimakkuus tasolla kuin Ruotsissa ja Tanskassa.l3 Aivan toisenlainen oli tilanne esimerkiksi Italiassa ja Kreikassa, tyypillisissa "uuden" siirtolaisuuden maissa, joiden siirtolaisista erittein huomattava osa tuli takaisin, lah, teakseen mahdollisesti uudelle ty6matkalle varsin paan.14 Paluusiirtolaisuus Englantiin, "vanhan" siir' tolaisuuden maahan, oli my6s merkitta. vae,l5 joten Dil inghamin komission jaot telu ei ainakaan paluun voimakkuuden tai v;liaikaisuuden (vain 10 % suomalai. sista siirtolaisisra teki vbhintebn kaksi matkaa) pohjalta ole relevantti, koska Suomi on katsott! "uuden" siirtolaisuuden maa ksl Kuvio 2 esittae typologian niist; keskei slsta tekijoistii, jotka vaikuttivat siirtolaisten paatokseen joko palata takaisin kotimaahan tai jaada pysyvasti uuteen maahan. Samalla nahd;;n, miten LEEo ylla luonnehdittu malli toteutuu suomalais ten siirtolaisten kohdalld. Typologia on llronnollisesti y ksinkerta istettu, silla eri kategor,at sr)dll"vat llrkliisia errtyispiirterta. joihin kaytettavissd olevan tilan puitteissa ei ole mahdollista laajasti puuttua. kot,.uurru va iklrttane ista yleisista tekij6ista on ensinna tuotava esiin se tosaasia, etta kun runsaat 107o suomalaisista siirtolaisista oli lahtoisin kaupungeista,l6 ne olivat viela vahernmbn edustettuina paluuilmidssa; paluuprosentti kaupunkeihin oli vaan viiden ja kymmenen prosentin valilld. Ruotsin idulos, rrold sjullp\td on hdvarlllr, elte'vat

6 Kuvio 2. Keskeiser paluun todennakorsyyti: vehentavat ja lrsaavatekijbt VAHENTAVAT IEK'JAT L JSAAVAT TEKIJAT kaupunkisiirlolarsuus alharnen. epartsenarnen sosr aalrnen asema, el omatsuut(a Suomessa (heikon siirtolai myoh mm;ss; vaiheessd paamiarijalue mu! kuin Poh- alkupere- maaseutusrrtolarsuus r lsenarnen SOsraalrnen asemil, omarsuutta suomessa (voi makkaan sirrtolaisuuden narmaton lehtress6, tai naimisissa murla perhe tuli mukana tai myohemmin, lai narmrsissa lahtressa (matkusrl yksan) siirrolaisuus muutloliikkeen patmaaftialue Pohiois Ame rakka Pohjois Am rikassa: tyo paikka, asuminen maaseudulla, farmin omisraminen, nars len palveluammatjt, asumr. nen mantereen lansrosrssa tai etappimuutro l;nleen siirrolaisuus muurtoiiikkeen Pohjois Amerikassa lyorromyvs, asumrnen ka! PUnqrssa, teollrsdustyo, asu minen mantereen itaosrssa muisrot Suomesta: koyhe koti, kriittinen suhtauiumrnen srrrtoiarsuuleen pirka perill?ioloaika, sireer padmijaramaahan er ollu t srrrlolaisenarkarsemmin, ei nruuitoja kotimaassa enn n srirtolarseksi yksild- tekr,,t s Lrlolaisuuden alkuperernen r3hrn snssrrsemrnen t3 p.lu! lyhyt peril aoloa'ka. kolr ar kn,sempr valr.r k.r,nen pa luu. vahintaan yks, muurio kotimairssa ennen sr rr lolnl

7 kaupungit kvenneet imemaan ainakaan kasvavaa osuutta palaajista.l 7 Toiseksi alueelliset erot olivat selvid: paluu voimakkaan siirtolaisuuden alueille Etela- Pohjanmaalle ja Pohjois'Satakuntaan oli jonkin verran keskim;5r.iste suurempaa, Keski'Pohja nmaalle ja Etela-Suomen torp' parialueille noin viidennes. lta- ja Pohjois- Suomeen palattiin selvdsti keskima;reistd vahemman. Suurelta osalta nsma poikkeamat johtuivat niiste huomattavista eroista, joita voidaan havaita vaeston sosio konomisessa la demografisessa koostumuksessa eri puolilla maata. NiinpA itsenaiset maan' viljelijet ja torpparit palasivat useammin kuin heidan lapsensa, joiden paluu oli puolestaan voimakkaampaa kuin maaseudun ti' lattoman veestdn; on havaittavissa looglnen korrelaatio paluuprosentin ja Suomessa olleiden elinmahdollisuuk5ien valilla, samoin paluuprosentin ja veestcirakenteen valilla. Kolmanneksi siirtolaisuuden ikerakenne oli varsin samanlainen maan eri alueilla: yli puolet maasta m uuttajista oli alle 25vuotiaita. Paluun yleisenii piirteend oli se. etta mita vanhempana lehti siirtolaiseksi, site todennakdisemmin palasi takaisin; nuori siirtolainen kykeni paremmin sopeutumaan uusiin olosuhteisiin, ja lisiiksi se oli tavallaan pakon sanelemaa, koska hanen mahdo llisu utensa taloudellisen aseman pa' rantamiseen olivat yleensa huonot koti' madssa. Ainoana poikkeuksena paluun voi makkuuden kasvamiselle vanhempiin ikd ryhmiin tultaessa olivat yli 50-vuotiaina lahteneet; heiden siirtolaisuutensa taloudel' liset motiivit olivat viihiisemmiit kuin nuoremmissa ikaryhmissd. Veliaikdinen pa. luu oli jonkin verran nuorempaa kuin.f"1 skf ffi -'r1 i*j LM & Il ii$ 3J-J 'i.'sl *-S'

8 Neljanneksi suomalaisten siirtolaisten joukossa oli suhteellisesti ottaen enemmdn miehia kuin esimerkiksi ruotsalaisten kes kulrdessa; siirtolaisuus Suomesta oli maa' seutuvaltaisempaa kuin Ruotsista,lS ja kaupunk isiirto la isten populaatiosta naiset muodostivat keskim66rdistd selvdsti suuremma n osan. Noin kaksi kolmannesta Suomen siirtolaisista oli miehiii,l9 mutta se ei ollut poikkeuksellisen paljon "uusi"/"vanha" siirtolaisuus -jaon kannalta katsottuna, sill6 etelaeurooppalaisten siirtolaisten joukossa suhdp oli vield selv;sti korkeampi.niestpn hyvaksi.20 Kun paluun voimakkuus oli miehille korkeampi kuin naisilla, oli seurauksena se, etta 75-85% palaajista oli miespuolisia. Viidenneksi naimisissa olevat miessiirtolai set palasivat yleens. muutaman vuoden kuluttua takaisin perheidens; luokse. Toi' sena vaihtoehtona oli perheen kulsumtnen siirtolaismaahan- Noin kolme neliannesta siirtolaisista oli naimattomia, mutta narmisissa olevien paluu oli niin paljon voimakkaampaa, ettii lehes puolet palaajista o, nd n"r\'ssd paluuhetkell;. Vdhdisinld pa luu oli kuitenkin leskien keskuudessa, silla heidan siirtolaisuutensa motiivit poik kesivat muista ryhmiste samaan tapaan ku in vanhimmassa ikaryhmessa. Kuv'on keskiosa kohdistuu yleisiin p6; maar;maissa vaikuttaneisiin tekijciihin. Ensinnb on todettava, ettd mitd aikaisemmassa siirtolaisuuden vaiheessa lehtd tapahtui, sita epatodennakoisempsd paluu oli. Vaikka Suomen siirtola isuus alkoi mydhemmin kuin Skandinavian maista, paluun huippu osui samaan kauteen kuin muuallakin Pohjolassa, jos kriteerin; pidetdan sekd l;htev6ss; ettd palaavassa siirtolaisuudessa erotettavaa kolmea periodia: a) ajanjakso ennen vuotta 1893, b) vuodet , ja c) ajanjakso ensimm;isestd maailman sodasta vuoteen 1930 {relevantin paluukau' den jatkuessa nykypaivean asti). Paluu saavutti huomattavaa mp'kiiysta vasta loi_ sessa vaiheessa ja ylti samalla my<is huippuunsa kaikissa Pohioismaissa. Syynii olivat hyvin yleiset tekijat, ennen kaikkea Yhdysvaltojenopea teollistuminen sekai kulkuvdlineiden ja kommun ikaatioiden kehit' tyminen; tydvo imanta r peen luonne muuttui, ja vastaavasti valtamerien ylitteminen helpottui juuri tend kautena. Toireksi ylrvoimainen osa Suomen siirtolaisuudesta suuntautui Pohjois-Amerikkaan, Yhdysvaltoihin ja Kanadaan; vasta luvulla muut maanosat alkoivat saada enenevessa maerin muuttoa suunnittelevien huomiola osakseen. Voidaan perustellusti arvioida, etta vuoteen 1930 mennessa SuomesTa muutti Yhdysvaltoihin noin henkiloa, Kanadaan , Australiaan seka Etelb-Amerikkaan Jd Etel;-Affikkdanoin 000 kumpaiseenkin.21 Pienen siirtolaisuuden maat poikkesivat kuitenkin siinii suhteessa Pohjois- Amer;kasta, etta pdluun suhteellinen voi makkuus oli huomattavan korkealla tasolla. Noin puolet Australiaan menneista palasi pysyv;sti lakaisin, mihin syynd oli se, erti se oli periferinen vaihtoehto lahtoa suun. nitteleville. Nain ei pbessyt syntymaan sopeutumisla ja sulautumista edi!t;vi; siirtolaisyhteisdjd samassa mitassa kuin monin paikoin Pohjois Amerikassa. Lis:iksi tyd mahdollisuudet olivat rajoitetummat. V ield enemmenain oliasian laita Etel;-Amerikan ja Etela'Afrikan kohdalla. Nama maanosat eivat kyenneet houkuttelemaan siirtola isia l;heskdiin siine meerin kuin Yhdysvallat ja Kanada, mika on ndhtavissa sekd lehtoe ettli paluuta tarkasteltaessa. Samalla hypoteesi, ionka mukaan kasvava elaisyys vehentee paluun voimakkuutta,22 ei toteudu verrattaessa 5uomalaisten siirtolaisten ron_ teena olleita maanosia to isiinsa. Kolmanneksi, puhuttaessa erikseen Pohiois- Amerikan olosuhteiden va ikutuksesta paluun todennekoisyyteen on tuotava eslln se luonnollinen tosiasia, ettd taloudelliset las' kukaudet olivat omiaan lisddmadn paluuhalukuuttd. Tosin paluusiirtolaisuus ei

9 ollut samassa meerin suhdannevaihteluihin sidottua kuin lahtevd, koska yksilokohtaisilla tekijdilla oli edellisessa muuttoilmidssd merkittivampi asema. Miesten ensimmeinen tydpaikka oli yleens; kaivoksissa, metsiss; tai tehtaissa. naisten erilaisissa palveluammateissa. Sama lla mies ten ammatil olivat herkempia suhdan teille kuin ndisten, rainkd lisdksr na'(pl kykeniv6t esim. pa lvelijo ina omaksumaan suhteellisen hyvin uuden kielen ja uudet tavat. Ndmd tekilat vaikuttivat osaltaan naisten pallrun sl,hrcerlisfpn vdhdisyyrfen. Kokonaisuutena suomalaisten paluu ei ollut lbheskdd niin suhdanneherkkae kuin etel6 eurooppalaisten, silld he eivat tyoskennel leet suurin joukoin suurkaupungeissa kuten italialaiset23 ja kreikkalaiset24 esirnerkiksi. Kaivos ja metsbtydn ohel a s!omalals' siir toldrset v'llelivat madtd. jokd o i dinod "oikea" elinkeino D llinghamin komrssron mukaan. SLromdla slen I I toldrs e. )rjo rllr minen maaseudulle tai p ik kukaupun keih in seka heidan intonsa perustaa maatilota on ml'rf rl;v; spl:rlaj, hp rlin s toutunri sessaan uuteen maahan. Lohps karkl ',Uo-naldrs5 r' ola se asuivar Yhdysvallo ssa maan pohjoisosissa, Atlantin rannalta Tyyne le va tamere e, Kanadassa ldhinna Ontariossa ja Brittilaisessa Ko um. biassa. Paluuprosentti niivttij; olleen suh. teellisesti ottaen kor kein mantereen ita osista ia vaheneviin siirryttaess antta kohti. Syyna t;han ol er;en1a nen c1app muutto: kun siirtolainen alkoi etsia Lr!t1a aslt nsijaa ldnneltd pa n, tamb merk ts prjlruajatuksen v;hittaista haviamist;i. Lisaksi er os ssa maata oli erilarsta tyota larjollr. lvantereen itaosat o ivat tarkeammassasemirssa sirlo laisten asuinpaikkorna ensrmmais na aiko na rnaaha nsaaplrm ison ialkcen k!rn mlrl-rlaman vuotta mydhemmin. Eta svyslek ja e kuilenkaan ol ut yksina.ir) rnlka seva pn lulrn lodennakoisvvde, nr ku volr in lrnvdi ta Auslralran, Etc ir Anr,.' knn ta Elr'a Ar. t.r. lor,.r mull1o1 ke Pohjo s A r,,' ka\sa v,r kuli, merkittiivesri paluuajatuksen asteettaiseen katoamiseen. N;in ollen voidaan katsoa, ett; Vll; todellu hypoteesi l a\vdvdn elai syyden pa luuta v;hentevasta merkitykses ta,25 soveltuu Pohroiq A'nerihar pr os 'ra tdpahtuneeseen paluuteen. SF on Id\sd suhteessa terkebmpi selittbja kuin siirtolais ten jakaantuminen Yhdysvaltoihin 1a Kanadaan. Nain ollen horisontaalinen (ita.lansi) tekija oli tdrkeampi kuin vertikaalinen {USA Kanada) Daluun.odpnn"ko.Vy.ld d na rysorlaessa_ Lopuksi on lyhyesti luonnehdittava pa ull see. la: paladmdllonuuteen vd I Lrlld.Frld yksildkohtaisia motriveja. Useimmat ;htivit valtamerten taakse ansaitsemaan rahaa aja tuksenaan palata takalsin muutaman v!oden kuluttua. Siksi on odotettua, ette paluu tapahtui melko pian ;hdon jalkeen, mikali se yleens; tapahtu ; Vli puolet suoma a s 5ta paldaj:sld rulr\ir ldkaiq.n viirreistarr v: dennen siirlol,r svuoden i; I cen ld sama trendi on havaittavissa monissa seka "uuden" eltd "v,r'1lrdn" \ r'o'.r <uurl{.na'r sa.26 Vastapainoiaa paluuajatuks le o virt a.ui,lot SUo'-lestd, o'rlyr(p\' \pn l.l jo,'t J' huonot talolrdell set mahdo I suudet seka ahes koko siirto a skauden jatkunut kf it trnen suhtauturn r'ten maastamuuttoon. Tavo itteen saavuttamincn ei kuitenkaan o LLr J;nod nol-u. o ui, sill I r'lyo. vd\ toinkaymiset saatlorval aihelrltaa taka sin lahdon. Vaslaavasti ol s irtolaisjoukossa henkiloita, jotka epaonn s1!rval nl n paho n, ctteivdt kyenneet palaamaan vaikka ol sivat halunneet Y ersin henk okohta ncn pa luusyy oli k!ilenkin sopeutumaltomuu desta seurannul kaipuu kotimaahan, mikir ol suurimmillaan pian uuteen yhteiskun taan saapumisen l:ilkeen Paluu ei valttamattii merkinnyt srta, ett;l {rnl nen s rtolarnen ol si o l!1 tvvlvvainen SLromessakaan. Poissaolon vlrosina koiro o s ' 4 "h.'ny. trt,.rrrt.." r.,..-rulsr. r.r,r'.,,! ro a sissa lscssnnn Noin l0 ",, kark st;t,.rrr,rlai\i(i ro \,\r,r rakr vahintaiir l-.

10 kaksi matkaa valtamerten taakse ennen vuotta 1930, mutta suhteellisesti ottaen tdmiin ryhman pysyvan palulrn voimakkuus oli suurempi kuin yhden matkan tehneiden. Siirtolainen, joka tuli takaisin kotiseudulleen onnistumattd sopeutumaan sinne tyydyttavasti ensimmaiselld kerralla, oli kuitenkin altis uuteen yritykseen pidettdessa mittapuuna ainoastaan yhden siir' tolaismatkan tehneita. Samoin ne siirtolaiset, joilla oli muuttokoke musta kotimaan sisalle ennen valtamerten taakse ldht6e, palasivat pysyvasti takaisin Suomeen todennekdisemm in kuin ne, joilla tbtd kokemusta ei ollut. Erot naiden kahden ryhman velilla ovat kuitenkin viihiiiset, vaikka tietynlainen muuttotottumus olikin omiaan vaikuttamaan paluumuuttoon ainakin jossain maierin. Yleisesti ottaen palanneilla siirtolaisilla oli hyvdt mahdollisuudet sopeutua elemiian vanhalla kotiseudulla, koska he olivat siirtolarsmatka lla vain muutamia vuosia. Lisaksi he olivat suhteellisen hyviisse taloudellisessa asemassa palatessaan, ja kun he useimmissa tapauksissa sijoittivat sadstons; joko maatalousyrityksiin tai muuhun kiinteden omaisuuteen, oli sill; kotimaahan sitovaa vaikutusta; mahdollinen paluuajatus valtamerten taakse alkoi vahitellen iiiddii sivuun. Paluu ilmi6n kannalta katsottuna Suomen valtamertentakaisen siirtolaisuuden lopputulos oli selvasti negatiivinen, koska kotimaa sai takaisin ainoastaan niistii muuttajasta, jotka lehtivit etsimeiin itselleen parempia elinehtoja kaukomaista ennen vuotta Tyypillisessa "uuden" siirtola isuuden maassa ltaliassa tase oli aivan erilainen, silla sielle talous eldmii hydtyi merkrttbvisti vilkkaastd la edestakaisesta siirtolaisliikenteeste seka pa' lanneiden mukanaan tuomista pe;omisrd. Ylla oleva on samalla osoittdnut, ellel suomalaisia voida kategorisesti lukea "uusiin" siirtolaisiin kuuluviksi; heidan muuttoliikkeensii oli pitkelle samankaltaista muiden pohjoismaalaisten kanssa ja poikkesi keskeisiltb osiltaan Etele-Eur oopan maiden siirtolaisuudesta. joka oli luonteeltaan hyvin valiaikainen ilmid, mannertenvslista tycimatkalla kayntiii. Yleensdkin termien "uusi" ja "vanha" siirtolaisuus kdytto on taman tutkimuksen nakokulmasta katsottuna kyseenalaista, silld monien kri' teerien kohdalla havaitaan ristiriitaisuuksia verrattaessa eri maita toisiinsa. Siirtolaisen vaihtoehdot, asettuminen uuteen maahan pysyvasti tai palaaminen takaisin, riippuivat hyvin monista tekij6ist; ja niiden keskineisistl painosuhteista, joihin t;mir artikkeli on pyrkinyt vastaamaan tiettyjen keskeisten kysymysten osalta. E ittematta vdheinen palanneiden mair; on tdrked tekile suomalaisen kaukosiirtolaisuuden historiassa, vaikkei se sindnse oikeuta tekemain johtopaetdksi6 muuttoliikkeen lopullisesta vaikutuksesta suomalaiselle yhteiskunnalle 1800 luvun lopun ja teman vuosisaclan alun vuosikymmenine. Toisaalta paluuseen tai palaamattomuuteen sisaltyneiden syiden ja motiivien selvitt6- minen antanee selitysaineistoa myds muille muuttoliikkeille. l\4onissa suhteissa muuttoliikkeet a iheutuvat samankaltaisista tekijdista ja kayvat lepi samat vaiheet. Kun valtamertentakainen siirtolaisl.rus ja sen paluuongelma ovat jo tapahtuneita ilmidite, voidaan niiden tutkimisen katsoa valaisevan ja osaltaan selittavan myos meneill;en olevaa muuttoaaltoa Ruotsiin, ioka on lam;n helken keskeinen tyovo,md- ja yhteiskuntapoliittinen ongelma.

11 SUMMARY The repatriation of emigrants has been rhe sublect of h:rclly anv research what ver This artjcle deais wirh rhe O Finns who migrared oversea5 {mainly to the United States. Canada, Africa, Auslralra and South America) before 1930,.nd is bas d on rhe published disserration (275 paqes) by ihe autho. in Ar the same tlme, thrs phenomenon is compared with the return miqration of emigrants of orher nationati ties. The elucidataon on the general and individual levels of the migratory antitheses, ro remarn/ ro r.rur.. while rdkirg into ac(ount the molrves promplrng emlgrat'on, rs lhe marn theme of the The treatment is divided into the fottowing chapters, wrih several sub chaptersr definjng the pioblem. lh overall scale of lhe rerurn migrataon. cyclrcal fluctuataons in the return, lne socroeconomrc composition of the return migration, demographic features of the return migration, the sagnificance for the return migration of the host area, the individualt retu.n decision, readiust ment after th relurn, the impact of the returning migrants. nd final survey settlement or rerurn in relation to the "old" and "new" migralions. Th investigation has a strong socio-historical point of view when it produces, for instance, 3 typologv of the central factors dererminjng settlemeni or repalr ation. According to rhe study, in terms of the return migration in d wide context, the final batance of the F innish overseas migratlon was definitely negative, tor Finalnd only regained (20%) of the O persons who had emigrated overseas prior to 1930 in search of a better life. The final balance in a "new" migration country such as llaly was quite different, where the economy vrsibly p.ospered from the busy movemen! back and forrh between lraly and rhe LJnited Siares and from the capital brought back with them by those returning, LAHDEVIITTEET 3. t. Arlikkeli perustuu kirjorrtajan varloskirjaansa vanen ker,am:ien laalaan lutkimusarneistoon. Kirja on ilmestynyt vuonna 1979 nimell6 Se'rlemenl or Retu'n Frnnrsh Emig'dnri 11860'1930) in th International Overseas Return Migralron Movement (Forssa 1979) Suomen Historiallisen Seuran Studia His ro ca -sarjan osana 1O ia Siirtolarsuuslnstituutrn Mrgratlon Studies sarjan osana C 5- Turkimustuloksei per!stuvat se!raavass6 ta han reokseen, eller to srn marnrla 2. lnlernational Migrarions. Volume i Sratislics- Compiled on behrlt of the Inlernarional Labour Office, Geneva. with Inlroduction and Notes by lmre Ferenczi and Edited on l,ehrll o' rhp \ar'ondl Bu'eau ol fconoml Besearch by Waller F. Willcox. Sl. Albans, Vt. 1929, s Ks. esim. Kristian Hvidt:Flugten til Am rika. Eller d(vkr3eft r i masseudvandringen fra Danmark Odense 1971, s. 325; Wolfgang H ell i Amerikanischieutsche nijckwrrderung ("... nach Amerikal" Auswanderung in die Vereiniqten Staaten. Aussrellung aus Anlass d r ljnabhangigkeitserk {1, a'un9 der Verernrgrpn Staaren von Amerr. ka am 4. Juli 1776). Hamburg 1976, s. 55. Kansainvalisest; l6hdetilanteesta, ks. Lars- Gdran Tedebrand: Remigration from America to Sweden {From Sweden to Ame rica. A Hisrory o{ the Migrarion. Edrrors: Harald Bunblom and Hans Norman). Uppsala 1976, s Suomen s;irtolaisuu. den lahieista, ks. Keiio Virtaneni Sources for the Study of Migratron in the Archives of F'nland (Sources lor the Srudy DJ Migralion and Ethniciiy. A Guide 1o the Manuscripls in Finland, lreland, Poland, The Netherlands,

12 8 9..n.l,. Stare of Michigan Edrteci by Franc,s X. Blourn, Jr., Robert M Warner). Ann Arbor, M,ch. 1979, s \nrhony H q., htond fu<' Wdr ltml s'.rnrs In Canacla. Toronro, Onr s. 22S K\ esrm. Du5rca Seferag,c Sc,entLiic Wdrk rn Yugoslav,a on Mrqranr Rerurnees and Therr lrflpact on rhe Mother Country lln rernaronal M,9ralron Review, Vol. 11, No. 3) Sr.rteD lsrrnd. N Y s. 363 J64 Ks eri John S. Lindbers The Background o, sweo,(h FnrSrn'ron o thp Un,refl s,tf\. An Econom,c and Soc olog ca Study In rhe Dynnm,cs ol Miqrar on Mrnn I930, Tedebrand mi Ks flr Roberr F M nneapol,s, Foersler The lta!ian Emrgrarron ol Our Times. Second Prinl ns Camrrr.lqe, Mns5. 1c24 Francesco Cerbse The Rerurn rd lraly Nosralg,a or Disenchanr menr: Cons,der.tons on ff turn Mgral!on lthe ital irn Experence in the United Slales Edrred by Srlvano M. Tomas ;nd Madel,ne H Engel) Staren lsland, N Y 1970; 8elly Soyd C.rolr: ltalian Rep:trat,on trom the Unrred States, New York, N Y Theodore Saloutos: They Remember Ame!cdr The Slory of the Repal..rled Greek Arner cans.8e.keley, Cal A'notd Schr'er l.etdnd dnd rhe Ameri.,a Emrgration 1850'1900. Minneapolis, Minn. r Eve.err S. LeerA Theory oj Mrgrar on ldemography Volume 3. N'rmber 1). 11 s.., s Ks V!aldwyn Allen Joner Amer'.dn rmm, gration. Chicago, lll. 1960, s , Vrr. Saloutos mt., s. 1'2; Schr, r mt., s. 9, s Vn. Hvidt mt., s , Tedebrand mt, s Foerner mt., s 23; Lindberg mr.. s. 252 noorr 2i Saloutos mt., s , Caroli mr, s Internarional Miqrations l, s. 2o4205; ks. myos caroll mt., s.6 L l6 Reno Kero: Migration from Norrh Ameica in the Y 3rs berween ihe Unrted States Civil War 6nd the First World War Vammala 1974, s. 55. Tedebrand mt., s K, Kero mr., s Anna Leena Toivonen: Etel6 Pohlanmaan va i.merentakainen srrrtolaisuus Sei nijokr 1963, s Vrl Sa outos mr, s. 7 Suomen Virallrnen T lastd XXVlll:2. s.22; XXVlll:18, s.23; XXVl1l.21, s l3; Inrer naironal Migrations l, s ,452,552; Kero ml, liitteet A ja F; Yrjo Raivro. Ka nadan suomalarsten historia I Vancouver, B.C. 1975, s Sune Akerman: Theories and Methods of M'q aron Research (Fro.n Sweden ro Amel. ca A History of the Migralion. Edirors: H.rrald Runblom and Hans Norman). Uppsala s Foerster mt., s 41; ks. myos Caroli mr., s Saloutos mt., s Akerman mt., s Vrl Foerster mr. t 35; l^gr'd Semm,nqsen veren mot vell. Annen det. Ulvandringen f.a Norge Oslo 1950, s. 460; Saloutos mt., s. 51; Richmond mr., s. 231; Caroli mt, s. 50; Tedebrand m1., s J I

13 HUDDINGE- PROJEKTI ruotsinsuomalainen avohoitokeskus U n nu k ka Ja sbu t iss imo la on iormrnut vuodesta 1960 lahlien freelance psykoioqrna suom3la'st n lasten ia pe.heitlen parissa Tukholmassa, syksysia 1976 Huddinge' mielisairaaloihin. Olkoonkin etta Ruotsissa prolektin psykologrna. toimeentulonsa hankkivat ihmiset my6s sairastuessaan kuuluvat ruotsalaasen sairaanhoidon piifiin, olisi tukr enlisesre kotimadsta Ruotsiin suuntautunutta muuttoliiketta, joka aina 1950.luvulta lahtien on vaikuttanut satojen tuhansien suomalaisten ela tasolla. kuitenkin suotava neuvottelu- ia ieriestely- manmuutoksiin, on vuosien varrella pohdittu monilta nakcikulmilta. On oltu tietoisia maahanmuuton aiheuttamasta hen- AVOHOITOKESKUS SI I RTOLAISI LLE kisesta paineesta, samoin kuin siirtolaisten Tukholman Lednin [IaakAr;jien isll) toi psyykkisista rasituksista ja asaanmukaisen mesta avattiin syyskuussa 1976 kokeilu. hoidon tarpeesta. luontoisena kolmikielinen psykiatrinen avohoitokeskus, jonka henkildkunta pysty i Vasta viimeisten vuosien aikana on alettu maahanmuuttairen mielenterveytta ja sen antamaan hoitoa maamiehilleen naiden hoitoa kbsitreleviin ongelmiin ja tehtaviin omalla eid inkielella, nimittein kreikaksi, kiinnittae vakavampaa huomiota ja myonteistd liikehtimista asian hyvaksi on jo tam; vastaanotto, joka sijaitsee n.30 km:n serbokroatiaksi ja suomeksi. Tella herkelld Ruotsin viranomaisten taholta havaittavissa. paessa Tukholmasta etelden, Huddingen Psykiatriska invandra.mottagningen avaaminen syksylla 1976 siirtolaisten mielen- menkielisend palvelupisteena. kunnassa, toimii edelleen, mutta varn suo' terveyden palvelukeskuksena on siitb nikyve oso it us. Eri kieli- ja kulttuuriryhmia.. palveleva yhteinen ho'lokerkus er oso;ttautuoul sopi On ehkb syyta kysya, onko suomalaisten vaksi tyomuodoksi, koska eri ryhmissa viranomaisten taholta tehty riitlavib ja vaka' psykiatrlnen tyo tuntui vaativan omat via ponnistuksia maamiesten psykiatrisen tydskentelytapansa ja suuntansa. Paikallinen hoilolrldnteen kohentamiseksi pohjoismais sijainti er myoskaen ollut paras mahdollinen ten sopimusten la yhteistyoperiaatteiden kaikille krelrryhmille. Siirtolaisuus yhteisend puitteissa. Jo vuosikymmenid on tiedetty nimittdiana ei merkitse, kuten usein luullaan ruotsinsuomalaisten hakeutuvan varsinkin samanlaisuutta ja yhdenmukaisuutta kaikessa. [esaaikddn suomdlar5iin hoitopisreisiin jopa

14 SUOMALAISET POTILAAT Yleistd kuvaa suomalaisten siirtolaisten psykiatrisista palvelutarpeista ei tdman vastaanoton perusteella voi antaa. koska on rajoittavia tekjjdite ylejspatevien johrope6. tdsten tekemiseksi. N4eilta apua hakevat eivit edusta sin6nsi suomalaista psykiatrian potilasta. Tanne tulevat ensisijaisesti ruotsinkielta taitamattomat. Joudumme myds ohjaamaan ja rajoittamaan potilaitren valintaa osaksi omien ammattitaitojemme puitteissa, osittain tydvoiman vdhdisyydon takia. Olemme kuitenkin hankkineetoiminta-aikanamme laajalti kokemusta ruotsin, suomalaisista avuntarvitsijoista. TYdRYHMAN KOKOOMUS Suomalaisessa tyciryhmessi tydskenielee yksi kuraatton, mrelisairaanhoitala ja psykoiogi sekii toimistotehtbvissa sihteeri; myds han on kaksikielinen. Liiek;rin tehtavia hoitava psykiatri joutui alkuaikana jakamaan palveluksiaan kaikkien kieliryhmien kesken, mutta vaikka tehtevdii on nykyisin hoitanut suomenkielinen psykiatri, on 8 viikkotuntia suomalaisella vastaanotolla ollut aivan liian v;hdn. Nein vdhainen tuntimeara ei riit; mielekkiiaseen terapeuttiseen hoitotyiihdn muiden teamin jdsenten kanssa, vaan harvat tyiitunnit menevat suurelta osalta laakerintodistusten ja -lausuntojen sekd lbiikemdiireysten kirjoittamiseen. 1 / 1l Syyskuusta 1979 lahlren virka on ollul vapaa,a l:i:ikariapu vain t,lapaista, toskus pari iuntia vii kossa. Tydn kannalta tilanne on siis vakava. iopa uhkaava. Onko vastaanotto suorastaan vaarassa? TYON LUONNE Kun Huddingen p5ykiatrinen hoitokeskus perustettiin iouduttiin lehtemddn todellakin uranuurtdjan tielle, koska vield ei missddn ollut vastaavanlaisia vastaanottoja, ioiden kohderyhmen. olisivat olleet siirtolaiset. Tyon p5imbdrien ja tydtapojen suunnittelu oli alussa vaikeaa, kun ei ollut mu;ta johtolankoja kuin omat ammattikokemukset ja tietoisuus suuresta, epameardisesta tarpeesta kent;ll;. Useimmilla tydntekijdilld oli kuitenkin pitkaaikaista ty6kokemusta maahanmuuttajien parissa ja siirtolaisasiois- 54. Suomalaisen tydryhmen alueella asuu n suomalaista siirtolaista. Neisse kunnissa on tunnetusti runsaasti sosiaalisia ongelmia Ia prosentuaalisesti korkea siirtolaisasutus, 11,2 % maan kokonaisluvun ollessa 4,9 %. Suomalaiset siirtolaiset kdsittdviit n. 50 % kaikista siirtolaisista. AVUNTARVE KENTALLA PSiitimmekin j6eda odottamaan ja tutkimaan, miti tulisi tapahtumaan ja kutka etsimddn apuamme. Sairaaloista ja terveyskeskuksista, joissa io kauan oli koettu suuret kielivaikeudet potilastydssi seke hoidon riittdm6ttdmyys, kiiruhdettiin lahettamiien lahetteita potilaista, jotka olivat usein tuloksetta kulkeneet hoitopaikasta toiseen ehka jo useita vuosia. Vakuutuskassat tekivat samoin toiveenaan as,antuntiialausunnot elakkeen selvittelyisti tai asiakkaan nopea {!} tydeldmadn palaaminen. Potilaat eivat edes aina tietiineet, mihin heiddt oli liihetetty ja monet olivat hamm;styneit6, iopa kiukkuisia, ldytdessaen itsens. psykiatrisesta hoitokeskuksesta. Oliko heid;t todettu hulluiksi, kysyivit monet meille tullessaan. Nykyisin otamme vastaan vain asiakkaiden hen k ildkohta isia ilmottau- Tumisia jd aivan vrrme a;koina py mme antamaan etusrian lapsiperheille. Ylen harvorssa tapauksissa voimme ohjata pot,laat edelleen muiden suomenkielisten ammattihenkiloiden hoitoon, ellemme itse voi otlaa vastaan. Kaks;kielisid psykologeja ja sos. tydntekijditi on eri puolilla ladni; kasvatusneuvoloissa, kouluissa ja sos.totmlstoissa, ioskaan heite ei ole (paitsi harvoin) palkattu hoitamaan tointaan erityisesti suomenkielisen siirtolaisvdestdn oarissa. Muulloin on viitariava hoiiomahdollisuuksi in ruotsinkielisissa hoironaikoirsa.

15 KOHDERYHMAT JA OIR EET Hermostuneisuus, unettomuus, psykoso' maattiset vaivat, suhdeongelmat ja alkoholin liikakeyttd ovat tavallisimmat avun' hakuoireet, mutta lista, mihin kaikkeen apuamme tarvittaisiin on pitk;. Nuoret avunhakijat yriteteen ottaa hoitoon heti, mutta tyo paisuisi liian suureksi. jos kohderyhmana olisivat lisaksi eri-ik;iset lapset. Suomenkielisten alkohoiistien hoitokysymys on sekin viele ratkaisua vailla. T;ma tehteva kuuluu perimmaisesti kunnille, jolloin maakdrdjdt vastaavat siite vain osasektorilla sairaanhoidon puitteissa. Nreillbkin tdmen oireryhmen terapeuttinen hoitopulma on ollut tuntuva, jopa ylivoimainen. Lukuisat itsemurhat ja itsetuhoyritykset liittyvet usein alkohol;smiin, joten sopivren ja pe tevien terapiamuotojen kehittaminen olisi erittain ajankohtaista. Pitkiaikainen tydttomyys on myos vakava riskitekije, mike voi luoda pohjan vaikeille psyykkisille oireille. OIKE US HOITOON AIDIN KIE LELLA Jokaisella ruotsinkielta taitamattomalla pi, tbisi olla mahdollisuus psyykkisten ongelmiensa selvittbmiseen aid inkielella. Tulkin varassa tapahtunut hoitokontakti jaa lehes aina puutteelliseksi ja terapiasta tulkin velitylselld tavano'na ses\a mrpless; ei vo edes puhua. Omalla aidinkielella tapahtuva psyykl..inen hoito ei ole kurlenkdan vain kielikysymys vaan prosessi, iossa on tarkea ta, ette hoitoa saavan henkildn taustaa ymmbrretaen myds maahanmuuttajana. l\,4itd slruremmat kulttuurierot ovat, site tarke;mpaa on, ettd hoitohenkildkunnalla on ns. kulttuuripetevyys, mika pohjautuu siihen, ette on kasvettu samassa kulttuur ipiirisss. Kulttuuripdtevuuden kasite, vaikka sitb melko yleisesti ja huolettomasti kdytetaan. ei ole kuitenkaan aivan itsestain selva tai yksiselitteinen. AVUNTARVETTA ON Huddingen suomalaisen avohoitokeskuksen tyd on paljastanut, ettd psyykkisen avohoidon tarve suomalaisten maahan muuttajren parissa on hyvin suuri. Tietynlaiset ongelmat ja oireer esiintyvbt kenties lukuisammin kuin jotkut toiset, mutta avuntarve on hyvin monisis;ltoinen, samoin kuin se voi olla intensiivisvydelredn eri asteista. Ruotsinsuo malaiset maahanmuuttajat ovat vastaanottaneet eidinkielisen hoitokeskuksen luor, tamuksella ja se on merkinnyt heille inhimilliste tasa-arvoisuutta mielenterveyden horluessa. Nyt on vain kysymys siirtolaisten psykiatristen ho;tokeskusten laajentamisesta, lisddmisesta ja kehittamisest; hoitotarpeita monipuolisesti vastaavaksi. llmeisen selveii on, ette kyseesse on Ruotsin terveyden- ja sairaanhoidon luonnollisesta laajentamisesta peittemean myos maan minoriteettiryhmien mielenterveytta edistdvet Iarpeer. REFERENSEB: ''lnvandrarproiektet Huddinge', Liber Forlag VALLINGBY Puh.08/ Hinta:29 kr

16 SUMMARY Tho psychiatrc therapeutic cenrer marntained on funds furnished by the General Assizes of Stockholm starred out as an experimental proiect dosigned to help immigrants cope wilh problems Involving rheir mentdl hfdlrh The rherdpeulic centar was at tirst trrlrngudr. lh. sldff conr'sling ot a Greek, a Yugoslavian and a Flnnish 'work group. ' At quiae an ea.ly srage, ir turned oul ihat the ethnic differences under the arrangements were so g.ear as to rule out further operatrons usrng the joinr designalron of "tmmigrants psy. chiatric ca/." The psychiatr,ck work rn the separate groups appeared to requrre the applrcatlon ot diflerent guidelines and merhods. Now the lang!age of the cenier rs Finnish:lone. The presenr staff of rhe cenler comprises the curator, a rnental healrh nurse, a psychologisi and a secretary as well as a m dical consultant, a psychiatrist, who contribut s only one day a wssk, thar is, eight working hours, on active d!ty on rhe premisea- This trme is quite insufficiont and the work is largely carried on in rout;no fashion - in other words, in the wriling of m dical reportr and certificates and handinq parients m dical prescriptions. Since ths modus oporandi at th receptions is therapeut;c and dvnarnic, tho doctor'9 role und r the exrsting condilions of work can not me t its therapeutic demands. The therapeuric c nte. is located in an area with a profusion of social problems and a hrgh proport' ion ot immigranr residents. Finns make!p on the whole roughly a half of the total immrgrant population. There are no less than aboui Finnish immrgrants living in the arei. The work ar the therapeuric cenrer was at first aimed to lay down guidelines for the future. The persons who have been admitled there for lreatment in rhe perjod since il wns opened In the fall of 1976 have represented a wide range of symptoms and problems. and they have been of all ages. The greaiest need appears, however, to ej(ist among young people betwe n the,ges of 20 and 30 years, especially those for whom unemploymenr is a big problem, along with alcohol abuse- A tairly large category is also lormed by the problems of human.elations on the family AI present, rl would seem rhat ihe prloi pro,ect ot an experimentdl nalu e il evolvrng inro a p rmanenr psychiatric therapeutic c nter. There is no disputinq rhe fact rhar the period of the experiment has proved that therapeutic facilities of this kind are needed wherever rhere are immi, qrant colonies- Psychiatric ca.e giv n in the mother tongue of the patients is of paramount importance, It has been established thar ddeq'rare rheredpeut c results cannot be ach;eved ahroogh an intefprete.. Taking care ol the mentat healrh ol rmmigranis along purposeful lrnes i3, lurthermore, an im portant maasure of immigration policy irom the standpoint of human equalrty and d,qnrty.

17 RUOTSIN TOISET SIIRTOLAIS- VAALIT Tu k ho Ima n y I io p isto n va lt iotietee n Ia ito s Ruotsissa pidettiin valtiolliset ja kunnal' liset vaalit svyskuussa Siirtolaiset, jotka ovat olleet henkikirjoitettuna Ruotsissa vaaleia edelteneine kolmena vuonna ja ovat saavuttaneet eanioikeusian, ovat vaali' kelpoisia ja ednioikeutettuja maakereje- ja kunnallisvaaleissa. Valtiollisissa vaaleissa ovat vaalikelpoisia ja eanioikeutettuia ainoastaan Ruotsin kansalaiset. Namii olivat toiset tiedot aenestysosallistumisesta ovat saata vissa vasta heiniikuussa jolloin Tilastollisen Keskusviraston {SCB) vaalitutkimus julkaistaan. Nyt k?iytettiivissa olevat tiedot perustuvat valtiollisiin vaaleihin ja kunnallisiin vaaleihin osallistuneiden valiseen erotukseen. Koska Ruotsissa valtiolliset-, maakaraja- ia kunnallisvaalit pidetien samana paivane, voidaan toisaalta valtiollisiin vaalit, joissa siirtolaisilla oli vaalikelpoasuus vaaleihin osallistuneiden ja toisaalta maakdriijii/k ja 6iinioikeus. un na llisvaaleih in osallistu neiden miiiiriii verrata ja erotusta voidaan pitab Ensimmeisisse siirtolaisvaaleissa 1976 oli banioikeutettuja siirtolaisia ja heistii osallistui vaaleihin koko maassa noin 60 %. siirtolaisten osallistumisen mittarina. Temii kuitenkin tietyll6 varauksella, koska se sisaltbit tiettyja virhemahdollisuuksia. Osallistuminen vaihteli voimakkaasti eri kansallisuuksien mukaan, suomalaisista ednioikeutetuista osallistui 56 %, kreikkalaisista 767o ja jugoslavialaisista 66 %.1 Ulkomaillasuvia Ruotsin kansalaisia, joilla on valtiollinen aiinioikeus, on noin Heidan.anestysosallistumisensa on arvioitu noin 90 % ja tamd saattaa aiheuttaa vir' Vuoden 1979 vaaleissa.anio ikeulettujen heita siirtolaisten osallistumista laskettaessa. siirtolaisten meere oli , joista suo' malaisia joka on 45 % kaikista siirtolaisista.2 Toinen virhetekija ovat Ruotsin kansalaiset, jotka aanestevat vain valtiollisissa vaaleissa ia jdttiivat denestamattb maakerejii/kunnallisvaaleissa. Kaytett;viss; olevien tietojen perusteella on siirtolaisten aiinestysosallistuminen laskenul noin 10 % edellisista vaaleista. Varmal Heiden lukumea- ransii oli vuoden 1976 vaaleissa kolme henkea tuhannesta. Virheit; aiheuttaa las-

18 kelmiin mydskin se, etta denestysluettelot tehdden kesdkuun alkuuun mennessa ja sen ialkeen ennen vaaljpeivid syyskuun '16. muuttaa joukko siirtolaisia pois Ruotsista. Edelleen virheite aiheuttaa se siirtolais.ioukko, ioka rnuuttaa Ruotsista tekematti siita ilmoitusta. Vuoden 1976 vaaleissa n;iden Ruotsista muuttaneiden eeniojkeutettuien mddrii oli noin 5 %. Ntmai virheet korottavat siirtolaisten lukumddrae ja laskevat heiden osallistumistaan vaaleihin kun taas edelliset korottivat ruotsalaisten maarad. Kaikki nema virheliihteetekevdt laskelmat siirtolaisten osallistumisesta epavarmoiksi. mutta virheen suuruus on arvioitu vain muutaman prosenttiyksik6n suuruiseksi.3 Siirtolaisten iiiinestysosallist u minen on siis laskenut noin l0 prosenttiyksikk6a. Ndyt, tde silta. ette suurin lasku on tapahtunut suomalaisten kohdalla, ioskin laskua on ollut muissakin siirtolaisryhmissa. Solnan kunnassa on tehty tutkimus kolmen siir. tolaisryhman osallistumisesta; suomalaisten, kreikkalaisten ja jugoslavialaisten. Suomalais, ten aenestysosa llistu minen Solnassa oli laskenut 52:sta 37:aen prosenttiin, vastaavasti jugoslavialaisten 55:ste 40 prosenttiin ia kreikkalaisten 75:sta 68 prosenttrin. Luvut ovat yhdesta Tukholman esikaupunkikunnasta eiviitk6 v;lttemetta edustavia, mutta todennekoisesti tendenssi on ollut saman suuntainen koko maassa.4 Ovatko siirtolaiset passiivisia? Siirtolaisten yhteiskunnallista osallistumista ei ole laaiasti palioakaan tutkittu. Kuitenkin olemassaolevat tutkimukset viittaavat siihen ettd ainakin potentiaalisesti siirtolaiset ovat yht5 aktiivisia kuin ruotsalaiset ja ett. erot, joita esiintyy johtuvat siirtolaisten erityiseste asemasta ja tilanteesta. Leini6 verratessaan suomalaisia siirtolaisia ja ruotsalaisia totesi erojen "poliittisten resurssien" suhteen olevan pieni5.5 Siirtolaisuus itsessbdn aiheuttaa monenlaisia muutoksia, joihin sopeutuminen vie oman aikansa ia "normaalin" aktiivisuustason saavuttaminen ja uusien asioiden oppiminen saattaa kestea useita vuosia. Siirtolaiset od monella tavojn karsinojlu yhteiskunnassa tietyille tuotannon aloille, tietyille asuntoalueille, sosiddliseen kanssdkaymiseen pddasiassa omassd ryhmassean ja vapaa ajan toiminnassa omiin kansallisiin seuroihinsa ja jiirjestdihinsii. Poliittiseen toimintaan osallistuminen on vaikeaa jo kielellisista syistd. Ruotsalaisessa yhteiskunnassa esiintyy ennakkoluuloja, joten kynnys mennd yhreiseen loimintaan mukaan ylipeansa on korkea ja poliittisen toiminnan suhteen ehke viele jonkin verran korkeampi. Poliittisessa kentiisse siirtolaiset helposti karsi. noidaan siirtolaisasioiden pariin, muun " politiikan " hoitavat ruotsalaiset. Kunnallinen J5nioikeus on sekin eriinlainen karsinointi. Aan ioikeusuud ist usta siirtolaisille kunnallisissa vaaleissa on arvosteltu seka ruotsalaisten ettd siirtolaisten taholta riittdmdttdmane. Suuret poliittiset kysymyksel ratkarstaan valtiopaivilld, nyky;an enenevdssii mi;rin myds kuntia koskevat pbitdkset, ja aenioikeus vain kunnallisella tasolla on koettu n,enndiseksi ja merkityk' settdmeksi yhteisktrnnalliseen pait6ksentekoon osallistumisen kannalta. Uudistuksen koettu niienniiisyys,a yleinen kriittinen suhtautuminen on gsaltaan alentanut osallistumisen maarea vuoden 1979 vaaleissa. Siirtolaispoliittisten uudistusten pys;htyminen viime vuosina on lisbnnyt pettymysta siirtolaisten taholta poliittiseen toimintaan.6 Ensimmiiiser siirtolaisvaalit 1976 pidettiin yleisen optimismin vallitessa siirtolaisten keskuudessa. Valtiopeivat olivat edellisena vuonna paiittanee( Ruotsin virallisen siirtolaispolitiikan paamdariksi "tasaarvon, va linnanvapa uden ja yhteistydn" ja iiiinioikeus kunnallisissa vaaleissa koettiin yhtena konkreettisena toimenpiteene kohti "tasa-arvoa ".

19 Vuoden 1979 vaaleissa ei siirtolaisten :ienioikeus ollut enea "uusi" asia, joukkotiedotusvelineet samoin kuin poliitikotkin kiinnittiv.t vehiiisempdi huomiota siirtolai siin kuin edellisissa vaaleissa. Vaalikampania kiiydaan pdaasiassa valtakunnallisilla kysy myksilla eike paikallisilla. Erillista vaali pdivaa onkin harkittu uudelleen toteutettavaksi lohtuen juuri kunnallispolitiikan jiiamisesta valtakunnallisen varjoon. On todettu ette siirtolaiset jotka ovat vaihtaneet kansalaisuutta ja joilla on myos valtiollinen aenioikeus ovat osallistuneet vaaleihin suunnilleen samassa mdbrin kuin ruotsalaisetkin. Vuoden -76 vaaleihin osallistui Tukholmassa suoritetun haastattelu tutkimuksen mukaan Buotsin kansa laisuuden saaneista suomalaisista.t Vastaavasti suomalaiset siirtolaiset, jotka ovat.enio ikeutettuja Suomen eduskuntavaaleissa, eivet ole olleet kovin kiinnostuneita osallistumaaniihin Vuoden 1979 eduskuntdvaaleissa baneslaneiden mddrd Ruotsissa jai alle 20 o/o. Niytte.kin siltd, ett; ;;nestysk;ytteytymis ta ma,r;a pitk;lle vaalien relevanssi siirto' laisille. Suomen eduskuntapolitiikka koetaan kaukaiseksi ja jo vieraaksikin, eikd sille ole suoraan vaikutusta siirlolaisten olosuh teisiin Ruotsissa. Kunnallistason politiikka koetaan v6hamerkitvkselliseksi, varsinkin kun vaalikampanja kiydaiin valtakunnalli silla kysymyksillir. Valtiopaivien merkitys taten korostuu. Sielle paatetaan veroista, sosiaaliturvasta. siirtolaisuudistuksista, ulkopolitrikasra, tydllisyystoimenprteistb ine. Ruol5in valtiopaivilla on usean vuoden a,an tehty ehdotuksia valtiollisen danioi. keuden mydntamisesti siirtola isille, mutta asia ei ole saanut enemmistda taakseen.s Kunnallinen dan ioikeus on osoittautunut riittamdttdmdksi ratkaisemaan siirtolaisten poliitt isen edustuksen ja pbiit6ksentekoon osallistumisen ongelmaa Suuri osa lyolrtekevaa vaestda on siten vieldkin Ruotsissa ilman tdydellisid poliittisia oikeuksia. Liihdeviitteet: 1 Tomas Hammar, Oet lorsta invandrarvalet. Stockholm Lruerrortdg s Ny i Sverige nr 5/1979. s Maritta Soininen, Invandrarvalet 79. In vand'dre o( h mino' 'erp, 1 80 s Ny i Sverige nr 5/1979 s 7 5. Tala Liisa Le,nro, Frnska Invandrare isve ge. Instrtutet for social lorskning s.68. ''Andelen utanforstbende ar 36 % bland finska invandrare mor 30 % bland jrmnariga svenskar i samma yrkesgrupper. Som uranfdrstsende har klassiticerats de som varken ar fackligt eller politiskt organiserade och som inte har delraqrl in negon av de i rabetl 6.1. nemnda akl vrrererna. 6. Aatos Korosen haastattelu. Ny I Svelge n. 5/1919 s Hammar, Det forsra nvandrarvalet. s Vuoden 1980 va tioparville on idtetty aloite jossa ehdotelaan kahden valtakunnan kansalaisuuden hyvaksymrsrb pohjoismaat6isitte. Pe.usteluna on suomalaisten haluttomuus r!opua omasta kansalarsuudestaan ja ral larsella menettelylla vorsrval pohioismaataiset sarlytrda oman kansalaisuutensa ja eavur taa taydelliset polirttrret oikeudet Ruoi. sissa. Motion 1979i SAMMANFATTNING For andra qiingen k!nde vrlr Invrndrare som har bosatl ke ;r J Svefl9e delra i landslings. och kommunalval I september I torsta 'n. vandrarval 1976 var de.as deltagande ca 60 % ihela lander. Deltagandet varierade starkt mellan olika invandrargrupper, v rostberatrigade finl,ndare deltog 56 %, av greker 76 % och av iugoslaver 66 %. V,d 79irs val var anlaler roslberartigade invand.dte , av vrlka ca 45 olo \1at tinlandate. Enligr de uppgitrer som h,rlills ar tillgengliga stonk invandrarnas valdelragande med ca 10 % vid 79irs val. Trllsvidare br siffrorna ante helt p,l.ll,q.. mpn 'Flrn".g rdl Dorde vdrj inom negrd 1ar procentenheler. L.

20 Allt tyde. p5 att valdeltagandet har sjunkit kraft'gt bland finlbndare, enliqt en undersdkning isolna kommun sjdnk finliindarnas vaideltagande fr5n 52 % r 37 0/.. I undersdkningar har man kunnat konstatera arr Invandrdre ar inte poleolrelrl mera passiva an svenskdrnd, men drr sjalvo Invdndrngssrtudtionen gor det sv6rt att deita isamhbllslivet- Spraket och annorlunda politiska rraditioner gor att d t kan ta lsng tid att lara sig de nya forhsllandena. Segreqering och fdrdomar ocks6 for sin del hdier tr6skeln att delta i svensk politik. Lokal politik bljr i valkampanjerna undanskymt av rikspolitik som qdr att de kommunala valen kanns inte se viktiga och relevanta och delta eftersom alla "viktiga ' fr69or avgors pa riksdagen ockse avgoranden som g;ller kommuner i allt hogre grad. Det har stallts krav pe invandrarnas rdstrett ocksl i riksdagsval. Kommunal rdstrett har visat sig vara otillracklig for att losa fr6gan om invandrarnas politiska representation och deltagande i besluts-

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava kk mk mv se jl ma ge pv nat luo un kp me va sv rr rr A AA C P TP T TT T/kem V R RA RM L LM LL LS E ET EN EJ EO EK EP S SL SM SR M MT MU MY W c ca km at p t t/ kem mo vt/kt/st vt/kt st yt tv /k /v ab/12

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

> 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db

> 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db Pet jr t Kvm Kr Hyyr yl Sr m Hm Ko e o LIITE.. Mtede melelvty 0 Yömelto (etore: m) Ortmp Petmo Immo Kop Rto Tehr Rö Voe Lepelto Pr Ptlh Rm Kymht Netytem Vroj Prorp Sem Rto Tlllo Vtter Sotmp It-Sto M Korvet

Lisätiedot

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

Pakkauksen sisältö: Sire e ni S t e e l m a t e p u h u v a n v a r a s h ä l y t ti m e n a s e n n u s: Pakkauksen sisältö: K e s k u s y k sikk ö I s k u n t u n n i s ti n Sire e ni P i u h a s a rj a aj o n e st or el e Ste el

Lisätiedot

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00.

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00. Sivistyslautakunta 85 21.10.2014 Sivistyslautakunta 90 12.11.2014 Sivistyslautakunta 103 10.12.2014 Kunnanhallitus 41 16.03.2015 Valtuusto 12 30.03.2015 Uimahallin aukioloajat Sivistyslautakunta 21.10.2014

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT Opetus- ja 112 26.08.2015 varhaiskasvatuslautakunta Kunnanhallitus 303 14.09.2015 Valtuusto 64 28.09.2015 TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

Sisäpiirintiedon syntyminen

Sisäpiirintiedon syntyminen Kai Kotiranta Sisäpiirintiedon syntyminen Kontekstuaalinen tulkinta Y liopistollinen väitöskirja, jo k a Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostum uksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 Ympäristölautakunta 75 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 32/60.602/2013 Ympäristölautakunta

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

Lu8. vit vaikuttaa yleison kiinnostus ilmoittaa havaintoja jaltai median kiinnostus suurpetoasioihin.

Lu8. vit vaikuttaa yleison kiinnostus ilmoittaa havaintoja jaltai median kiinnostus suurpetoasioihin. Lu8 LUONNONVARAKESKUS 16.2.2015 Luke 251100 04 05/2015 Maa- ja metsitalousministerio Luonnonvaraosasto Kirjaamo kiriaamo@mmm.fi Viite: Maa- ja metsfitalousministeridn ja Luonnonvarakeskuksen tulossopimus2ol*2019,

Lisätiedot

Kalatalouden kehittämisrahaston hallituksen nimeäminen toimikaudeksi 2013-2016 / kunnan edustajien nimeäminen / muut edustajat

Kalatalouden kehittämisrahaston hallituksen nimeäminen toimikaudeksi 2013-2016 / kunnan edustajien nimeäminen / muut edustajat Kunnanhallitus 38 31.01.2013 Kunnanhallitus 144 18.03.2013 Kunnanhallitus 291 03.06.2013 Kunnanhallitus 63 16.02.2015 Kunnanhallitus 132 30.03.2015 Kunnanhallitus 262 06.07.2015 Kunnanhallitus 319 21.09.2015

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Lisätietoja tästä asiasta antaa hallituksen puheenjohtaja Elisa

Lisätietoja tästä asiasta antaa hallituksen puheenjohtaja Elisa Hallitus 24 25.02.2016 Hallitus 63 30.03.2016 Hallitus 72 26.04.2016 Valtuusto 19 12.05.2016 Kuntayhtymän johtajan virka 60/31.312/2016 Hallitus 25.02.2016 24 Hallituksen puheenjohtaja: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 Kaupunginhallitus 53 22.02.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 41. Vammaisneuvosto 20.10.2015. Aika 20.10.2015 klo 16:00-17:12

Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 41. Vammaisneuvosto 20.10.2015. Aika 20.10.2015 klo 16:00-17:12 Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 41 Vammaisneuvosto 20.10.2015 Aika 20.10.2015 klo 16:00-17:12 Paikka Läsnä Toimitila Veturi, Kauppamiehenkatu 4 (Pohjola-talo) 2. krs Luettelon mukaan Pykälät 26-31

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen)

Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen) Ympäristölautakunta 80 10.05.2016 Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen) 100/53.531/2016 YMPLTK 10.05.2016 80 Lupainsinööri Pirkko Ollila HAKIJA

Lisätiedot

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne REIMAG-konsortio Turku 18.8.2014 Juhana Aunesluoma Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 22.9.2014 1 Kylmän sodan tutkimuksen

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa:

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: Kunnanhallitus 18 11.01.2016 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ikäsuunnitelma vuosille 2016-2025 Khall 11.01.2016 18 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: "Yhall 28.08.2013 88 "Vanhuspalvelulaki"

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9)

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) Tarkastuslautakunta 19.11.2015 AIKA 19.11.2015 klo 15:00-18:00 PAIKKA Kehitysvammaisten asumisyksikkö Runokulma klo 15, ja sen jälkeen kau pun gin ta lo, kokoushuone

Lisätiedot

Toimintakatteen toteumat tulosalueittain:

Toimintakatteen toteumat tulosalueittain: Perusturvalautakunta 27 26.04.2016 Perusturvalautakunnan talouden seuranta 2-3 /2016 Perusturvalautakunta 26.04.2016 27 Kaupunginhallitus on kokouksessaan 11.01.2016 4 hyväksynyt talous ar vion 2016 täytäntöönpano-ohjeen.

Lisätiedot

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa.

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa. Sosiaalijaosto 22 23.04.2010 Sosiaalijaosto 36 31.05.2010 Sosiaalijaosto 52 18.06.2010 Sosiaalijaosto 58 11.08.2010 Sosiaalijaosto 67 08.09.2010 Sosiaalijaosto 76 17.09.2010 Lastensuojelun sijoituspäätökset

Lisätiedot

Paikka P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, kokoushuone E215, Peltolankatu 4, Joensuunkatu 3. Kärkkäinen Eero jäsen

Paikka P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, kokoushuone E215, Peltolankatu 4, Joensuunkatu 3. Kärkkäinen Eero jäsen Pöytäkirja 2/2015 1 Hallituksen henkilöstöjaosto Aika 23.09.2015 klo 14:06-14:27 Paikka P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, kokoushuone E215, Peltolankatu 4, Joensuunkatu 3 Osallistujat

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen

Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen Tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti Dynaaminen ruotsinsuomalaisuus -seminaari Turun Kansainväliset Kirjamessut 4.10.2015 1 Muuttovirrat

Lisätiedot

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 Kaupunginhallitus 23 26.01.2015 Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 652/01.011/2012 KAUPHALL 26.01.2015 23 Seloste 1. Aino Mattila -säätiö Seloste Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 Ympäristölautakunta 72 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 35/60.602/2013 Ympäristölautakunta 72 Asia Hakija

Lisätiedot

PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos.

PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos. Teamware Office' Posti Saapunut posti : Olavi Heikkisen lausunto Lähettäjä : Karjalainen Mikko Vastaanottaja : Leinonen Raija Lähetetty: 18.1.2013 10:29 He i! Korjasin nyt tämän spostiliitteenä olevaan

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista

Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista Kaupunginhallitus 342 28.09.2015 Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista 575/00.03.00/2015 Kaupunginhallitus 28.09.2015 342 Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen: Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu toy taloustutkimus oy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista?

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Kari Sajavaara muistoluento Jyväskylän yliopisto 15.1.2016 @pasi_sahlberg Along with especially Canadian "applied language studies (Kari koined

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA SOTEL 17.06.2015 96 Valmistelu: lapsiperhetyön päällikkö Annika Immonen, puh. 0400 126 151, hankintapäällikkö Tuure Marku,

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015

Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015 Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 2/2015 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014

Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014 Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014 OSIKONMÄEN KOULUN LAKKAUTTAMINEN SIVLTK 27.03.2014 15 Kunnanvaltuuston on hyväksynyt 21.3.2011 11 kouluverkkosuunnitelman

Lisätiedot

Valmistelu: suunnittelupäällikkö Kari Hällström. Katuosasto esittää tarkistettavaksi palvelu- ja vuokramaksunsa (suluis sa voi massa olevat hinnat):

Valmistelu: suunnittelupäällikkö Kari Hällström. Katuosasto esittää tarkistettavaksi palvelu- ja vuokramaksunsa (suluis sa voi massa olevat hinnat): Tekninen lautakunta 129 15.12.2009 KATUOSASTON MAKSUT 1.1.2010 LÄHTIEN TELA 129 Valmistelu: suunnittelupäällikkö Kari Hällström Katuosasto esittää tarkistettavaksi palvelu- ja vuokramaksunsa (suluis sa

Lisätiedot

Yleiskaavoittaja 14.12.2015 15. Hakija [--] Osoite Mahlavuorentie 45 15560 Nastola. Autotalli 21 1 Aitta 15 1

Yleiskaavoittaja 14.12.2015 15. Hakija [--] Osoite Mahlavuorentie 45 15560 Nastola. Autotalli 21 1 Aitta 15 1 Poikkeamislupapäätös, Mahlavuorentie 45 1291/10.102/2015 Päätöksen antopäivä: 22.12.2015 Hakija [--] Rakennuspaikka Kylä Tila RN:o Pinta-ala m² 403 Immilä Mäntyranta 5:40 1900 Osoite Mahlavuorentie 45

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 397 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 113 10.11.2014. Maakauppa Asuntilassa ja Kirkonseudulla / Laatu RN:o 1:422 541/52.

Kaupunginhallitus 397 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 113 10.11.2014. Maakauppa Asuntilassa ja Kirkonseudulla / Laatu RN:o 1:422 541/52. Kaupunginhallitus 397 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 113 10.11.2014 Maakauppa Asuntilassa ja Kirkonseudulla / Laatu RN:o 1:422 541/52.521/2014 KAUPHALL 27.10.2014 397 Kaavoitusinsinööri Seppo Reiskanen

Lisätiedot

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Nordic Forum for Geostatistics 2007 Session 3, GI infrastructure and use of spatial database Statistics Finland, Population

Lisätiedot

- 1 Kokouksen avaaminen. - 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta. - 4 Työjärjestyksen hyväksyminen

- 1 Kokouksen avaaminen. - 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta. - 4 Työjärjestyksen hyväksyminen Kaupunginhallitus 119 31.03.2014 Kaupunginvaltuuston kokouksen 27.1.2014 päätösten täytäntöönpano 1224/07.02.03/2014 KHALL 119 Kuntalain 23.1 :n mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hal lin nos ta ja taloudenhoidosta

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Kunnanvaltuusto 27 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Ilmoitusasiat. Sosiaali- ja terveyslautakunta 329 28.09.2011 629/41/411/2010 631/41/411/2010 985/21/211/2011 STLTK 329

Ilmoitusasiat. Sosiaali- ja terveyslautakunta 329 28.09.2011 629/41/411/2010 631/41/411/2010 985/21/211/2011 STLTK 329 Sosiaali- ja terveyslautakunta 329 28.09.2011 Ilmoitusasiat 629/41/411/2010 631/41/411/2010 985/21/211/2011 STLTK 329 1) Julkista hankintaa; asu mis- ja hoivapalveluita koskeva markki naoi keuden päätös

Lisätiedot

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 84 24.09.2015 Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä 599/11.04.02/2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS

HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS Hyvinvointi- ja terveyslautakunta 102 29.09.2011 HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS Hyte 102 Hyvinvointi- ja terveystoimen talousarvion

Lisätiedot

Korttelin 53 asemakaavan muutos / hyväksymisvaihe 358/10.02.03/2014

Korttelin 53 asemakaavan muutos / hyväksymisvaihe 358/10.02.03/2014 Kunnanhallitus 34 03.03.2014 Kunnanhallitus 143 16.06.2014 Kaavoitusjaosto 5 25.02.2015 Kunnanhallitus 189 18.05.2015 Kaavoitusjaosto 7 03.03.2016 Kunnanhallitus 47 21.03.2016 Korttelin 53 asemakaavan

Lisätiedot

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar.

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Kyselyyn osallistuneiden kuntien vastausprosentit, yhteensä 1900 vastausta. 54 % Keskiarvo/Medeltal 67 % Jakobstad (svenskspråkig

Lisätiedot

2. antaa vuokrataloyhtiölle omavelkaisen takauksen 2.596.000 euron osake kau pan ja 75.000 euron tonttikaupan tekemiseen, ja

2. antaa vuokrataloyhtiölle omavelkaisen takauksen 2.596.000 euron osake kau pan ja 75.000 euron tonttikaupan tekemiseen, ja Virolahden kunnanhallitus 50 21.03.2016 Virolahden kunnanhallitus 64 25.04.2016 Kuntalaisaloite Asunto Oy Virolahden Sulkutie 1:n koko osakekannan ja rivitalojen tontin ostamiseksi, takauksen myöntämiseksi

Lisätiedot

UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LASTEN VIRSI UUSI ILO MESSUUN! Aineistoa 1. adventin perhemessuun

UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LASTEN VIRSI UUSI ILO MESSUUN! Aineistoa 1. adventin perhemessuun UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LSTN VIRSI UUSI ILO MSSUUN! ineistoa 1. adventin perhemessuun oosianna! uta meitä m # # # c # # # # # # m/ D/F oo si an na! Kan san jou kon kans sa käymme F 4 F Þ m / Þ huu ta maan.

Lisätiedot

Rautatie on mahdollisuus

Rautatie on mahdollisuus Rautatie on mahdollisuus Pam flet ti Suo men rau ta teis tä ja liikennepolitiikasta Raideryhmä Suomes sa 22.5.2005 Olisi paljon helpompaa ministeriölle, jos RHK suostuisi ottamaan roiston roolin ja ehdottamaan,

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1 KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1 AIKA 16.11.2015 klo 17:30 PAIKKA Kärsämäki-sali, Frosteruksenkatu 25 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 276 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisätiedot

VUODEN 2014 EUROPARLAMENTTIVAALIEN ENNAKKOÄÄNESTYSPAIKAT

VUODEN 2014 EUROPARLAMENTTIVAALIEN ENNAKKOÄÄNESTYSPAIKAT Kaupunginhallitus 366 18.11.2013 VUODEN 2014 EUROPARLAMENTTIVAALIEN ENNAKKOÄÄNESTYSPAIKAT Kaupunginhallitus 366 Europarlamenttivaalit toimitetaan sunnuntaina 25.5.2014. Ennakkoäänestys toi mi te taan kotimaassa

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

HUR MISSION Maailman johtava liikuntaratkaisujen toimittaja niin Seniori- ja Kuntoutuspuolella kuin myös Hyvinvointi + 40 markkinoilla.

HUR MISSION Maailman johtava liikuntaratkaisujen toimittaja niin Seniori- ja Kuntoutuspuolella kuin myös Hyvinvointi + 40 markkinoilla. HUR MISSION Maailman johtava liikuntaratkaisujen toimittaja niin Seniori- ja Kuntoutuspuolella kuin myös Hyvinvointi + 40 markkinoilla. HURin tavoite on vastata ikääntyvän yhteiskunnan asettamiin suuriin

Lisätiedot

Henkilökuljetuspalveluiden järjestämisen kannalta on tar koi tuksenmukaista käyttää yhden vuoden optiota. Valmistelijan päätösehdotus:

Henkilökuljetuspalveluiden järjestämisen kannalta on tar koi tuksenmukaista käyttää yhden vuoden optiota. Valmistelijan päätösehdotus: Yhtymähallitus 75 08.04.2014 Yhtymähallitus 253 09.12.2014 Yhtymähallitus 41 26.02.2015 Yhtymähallitus 71 21.04.2015 Taksiliikenteen kilpailutus 517/02.08.03/2014 Yhall 08.04.2014 75 Sosiaalityön päällikkö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

137 10.12.2013 98 06.08.2014

137 10.12.2013 98 06.08.2014 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 137 10.12.2013 98 06.08.2014 Oikaisuvaatimus toimenpidelupapäätöksestä 286-2013-781, kiinteistölle 286-21-6-6, Kaaritie 18, Kuusankoski,

Lisätiedot

Tehostetun palveluasumisen toiminnan järjestäminen Emeliehemmetissä

Tehostetun palveluasumisen toiminnan järjestäminen Emeliehemmetissä Sosiaali- ja terveyslautakunta 164 14.09.2015 Kaupunginhallitus 479 28.09.2015 Kaupunginhallitus 533 26.10.2015 Tehostetun palveluasumisen toiminnan järjestäminen Emeliehemmetissä 501/02.07.00/2015 SosTe

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Kauppatori - Suomenlinna

Kauppatori - Suomenlinna 12.8.-15.9.2013 & 30.4.-15.6.2014 8 20 50 8 00 40 9 20 40 9 10 40 10-11 00 20 40 10-11 00 20 40 1 20 1 20 13-14 00 20 40 13-14 00 20 40 15 00 20 15 00 20 50 16-18 00 20 40 16 20 40 19 00 20 17-18 00 20

Lisätiedot

Liitteenä on Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän pe rus ta mis suun ni tel ma liitteineen.

Liitteenä on Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän pe rus ta mis suun ni tel ma liitteineen. Kunnanhallitus 146 21.09.2015 Kunnanvaltuusto 47 28.09.2015 Kunnanhallitus 7 22.01.2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän perustaminen 108/010/013/2015 KHALL 146 Selostus: Etelä-Savossa

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Kunnanhallitus 56 30.03.2015 Kunnanhallitus 143 07.09.2015. Valtuustoaloite, ilmainen matkustuskortti koululaisille 1029/01.

Kunnanhallitus 56 30.03.2015 Kunnanhallitus 143 07.09.2015. Valtuustoaloite, ilmainen matkustuskortti koululaisille 1029/01. Kunnanhallitus 56 30.03.2015 Kunnanhallitus 143 07.09.2015 Valtuustoaloite, ilmainen matkustuskortti koululaisille 1029/01.016/2015 Kunnanhallitus 30.03.2015 56 Valtuuston kokouksessa 9.2.2015 jätettiin

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutos 54/06.61/2012, 228/10.02.04/2014

Rantayleiskaavan muutos 54/06.61/2012, 228/10.02.04/2014 Kunnanhallitus 326 16.11.2010 Kunnanhallitus 116 17.04.2012 Kunnanhallitus 210 19.08.2014 Kunnanhallitus 146 02.06.2015 Kunnanhallitus 174 11.08.2015 Kunnanvaltuusto 42 31.08.2015 Rantayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Lautakunta on päättänyt vapauttamisen periaatteista 23.4.2015 kokouk

Lautakunta on päättänyt vapauttamisen periaatteista 23.4.2015 kokouk Ympäristölautakunta 193 27.10.2015 Ympäristölautakunta 233 15.12.2015 MIRJA JA RAIMO LIETZÉNIN VAPAUTUSHAKEMUS VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKKOON LIITTÄMISESTÄ / LAUSUNTO MIRJA JA RAIMO LIETZÉNIN VALITUKSESTA

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (maa-ainesluvat) 59

VALITUSOSOITUS (maa-ainesluvat) 59 VALITUSOSOITUS (maa-ainesluvat) 59 Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

Kunnanhallitus 96 16.03.2015 Kunnanhallitus 106 30.03.2015

Kunnanhallitus 96 16.03.2015 Kunnanhallitus 106 30.03.2015 Kunnanhallitus 96 16.03.2015 Kunnanhallitus 106 30.03.2015 Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Inkeri Yrityksen vaatimus oikeudellinen asiantuntija Pertti Eilavaaran laskussa mainittujen asiakirjojen luovuttamisesta

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

- Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on jär jes tet tä vä samana tai seuraavana työpäivänä.

- Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on jär jes tet tä vä samana tai seuraavana työpäivänä. Sos. ja terv.ltk. 34 10.06.2015 Oppilas- ja opiskeluhuollon lain mukaiset oppilashuollon palvelut Juuassa 557/22.222/2014 Stltk 34 Laki oppilas ja opiskelijahuollosta on astunut voimaan elokuussa 2014.

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013

Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013 Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2012 PERLTK 60 Sosiaalityön johtaja Marketta Tiihala

Lisätiedot

Rakennustarkastaja Petri Mäki, sähköposti petri.maki@ylojarvi.fi, puh. 050 385 1815

Rakennustarkastaja Petri Mäki, sähköposti petri.maki@ylojarvi.fi, puh. 050 385 1815 Ympäristölautakunta 252 30.10.2012 Ympäristölautakunta 145 29.10.2013 Ympäristölautakunta 158 11.11.2014 Ympäristölautakunta 38 17.02.2015 Ympäristön epäsiisteys Ryömäntiellä 746/53.532/2012 YMPLTK 30.10.2012

Lisätiedot

Vertailun vuoksi Suomen kyselytutkimukseen osallistui myös amerikkalainen koulu:

Vertailun vuoksi Suomen kyselytutkimukseen osallistui myös amerikkalainen koulu: -2+'$172 Tämä kirja liittyy osana Suomen, Itävallan, Italian, Espanjan ja Unkarin yhteiseen Comenius-kouluprojektiin 1999-2002, jonka nimenä on "Elämän käsikirjoitusta laatimassa". Projektin päätyö oli

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Tutkimuksen lähtökohdat

Tutkimuksen lähtökohdat Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot