MIGRATIONSINSTITUTET SI I RTO LAISUUSI NSTITUUTTI

Transkriptio

1 MIGRATIONSINSTITUTET SI I RTO LAISUUSI NSTITUUTTI

2 SIIRTOLAISUUS _ IV]IGRATION 7. vuosikerta,7th year SiirtoleisuLrsinslituLrtti lmigrationsit)s1i1utet PJjloin lit ta rn EcJ iror Olavi Ko vukangas To imltusslhtseri l\4a ija Assistanr Liisa Kalhama Toimil usk!n1a: Editorial commrttee i Prof. V ilho N iitemaa, Prof. Sune Jungar, Abo Akademi Prof. Terho Pulkkinen, Turun yliopisto Aikakauslehti ilmestyy neljd kertaa vuodessa Tilaushinta on 12 mk/vuosi tai l5 Rkr, irtonu mero 3 mk. Tilauksen voi suoritaa maksamalla 12 mk Postisiirtotilille TU '3. SI I RTOLAISUUSINSTITUUTTI IM IG R AT IONS INST IT UT ET Kirsatnrialue, rak l rr kr 50 ;r L' tr!l2l l7 536 Henkilokuntai Olav Koivukangas, Ph.D., johtaja HuK l\,4aija Liisa Kalhama, toimistosihteeri Ycr.rnerL. Seija Albrecht, toimistoapulainen Ekononr Ritva Vehnidinen, kirjanpit;ie VTM Kai Lindstrdm, symposiumin sihteerl VTM Ar ja Munler, tutkiia VTK lsmo S6derling, tutkija VTlvl Simo Toivonen HUK Eija Suna, neyttelysihteeri Valokuvaaja Kari Lehtrnen Valtuuskunnan pj. Prof. Jorma Pohjanpalo Halliruksen pj. Prof. V ho Niitemaa S I I R TO LA I S U US I NST IT U U T I N H A L L IT US 1980 Toim. joht. Tauri Aaltio Prof. Erkki Asp To im.p;all. Alec Aalto Prof. Lars Hulddn Prol. Sune Junqar Neuv.vrrkamies Juhani Ldnnroth Ap.os.paall. Pirkko l\,4ela VaratLromari Jukka Mikkola Prof. Vilho N iitemaa Tutk.iait.joht. Aimo Pulkkrneo Suomi-Seura r.y. Turun y liopisto U lkoasia inministerid Helsingin y liopasto Abo Akademi Ty6voimamin isterio O petusmin isterid TurL.r n kaupunki Si rto l;lsuusinstitu utt I Vaestollltto Kansikuva: V6rmlannin suomalaisten jdlkela ine n Cover: A descendent of the Finns in V6r mland, Sweden (foto Var mlann in Museo/Vbrmlands l\,4 useu m ) TYPOPRESS OY Turku 1980

3 PALUUONGELMA SIIRTOLAISUUS - ILMIOTA SELIT - TAVAI.IA TEKUA- NA Tutun Vliopiston historian laitoksen assistentti. khjoittanut lukuisia a.tikkeleha sitrtolaisuuden ja Ame.ikan historiasta Valtamertentakaisen siirtolaisuuden ndkdkulmasta katsottuna paluumuuton tutkimisen taytyy ottaa huomioon seuraavat nelia vaihetra, jotka on havainnollistettu kuviossa 1: eleme alkuperamaassa, siirtolaisuus, elamd pbbmbdrbmaassa ja paluu. Teoreettisella tasolla siiftolaisilmid on jatkuva ympyra, jota muutaja kiertea; paluu voi johtaa uuteen ldhtocjn ehk; useitakin kertoja, mutta lopulta kierros pysehtyy joko alkuper;iseen kotimaahan tai pijem6aramaahan. Seuraavassa on tarkoituksena luonnehtia lyhyesti ne tekiiat, iorka yleiselle ja yksil6n tasolla vaikuttivat siirtolaisten paatokse n ioko palata takaisin tai,;add uuteen maahan pysyvesti.l Tutki rnuksen kohderyhmand ovat olleet ne suomalaista, jotka ldhtivait siirtolaisrksi vallamerter'rtakaisirn maihin 1860 luvlrlta vuoteen 1930 mennessa. Heiddn mahdollinen pallrunsa on selvitetty luv!lle asti. Torstaiseksi eurooppalainen siirlolaishislo ran tutkimus on kiinnittanyt vain vahan huomiota paluuongelmaan. Syyna tiihen ei ole ollut turkimusaiheen eperelevanttius vaan liihteiden, lahinna tilastomateriaalin puute. Laaja tilastot ut k imus, jonka toimeenpani The United States National Bureau of Economic Research 1920-luvulla, kiinnitti huomiota myds paluuaspektiin, mutta hyvin rajoitetusti, koska materiaalia oli saatavissa vain viidestii maasta (Espanja, Englanti, ltalia, Ruolsi ja Suomi).2 Monet tutkijat ovat osoittaneet kiinnostusta aiheeseen, mutta ovat samalla joutuneet huomaamaan lehteiden aiheuttamat ongelmat.3 Sama pdtee nykyisiinkin muuttoliikkeisiin, sille esimerkiksi Anthony H. RICHIVIOND kykenee esittdmd6n vain arvioita paluuilmidstd Kanadan toisen maailmansodan jalkeista siirtolaisuutta kartoittaessaan.4 NAin on asian laita myds Euroopan sisaisen muuttoliikkeen kohdalla,s Yleisesti ottaen perusteellisinta tutkimusta ovat paluukysymyksesta suorittaneetoistaiseksi ne rutkijat, joiden kohteena on ollut joko Ruotsin6 tai ltaliant valtamer,

4 Kuvio 1. Pr lu! sirrtolrsu! sr lm ro n lu r krmu ksen reoreetlrnen lahtokohta. tentakainen siirtolaisuus. Lisaksi voidaan mainita tutkimukset kreikkalaisistas ja ir' lanrilaisista9 vaikka ne ovat raja lis a ja pinna lllsia kysymyksenasette LlLltaan Vuoteen 1979 rrp rp so ol ' -np\llnyl vd n kaksi monograf aa pa aavan kaukosi rtolar suuden hislor asta Suoma alset si rtolaiset ovat yksi harvorsta ryh mista, joiden palultrnuuttoa vordaan perusteellisesri tutkia kaytetlavissa olev en lahteiden avulla. Laaian nakokulman sailyt tamiseksi ja yleislysterr lekemisen pohiaks heita on kuitenkin verrattava muihin ' vh miin; t;ssa mielessb suomalaiset ovat otos tutkittaessa eurooppalaisen valtamertenta ka isiin maihin suuntautuneen muuttoliik' keen paluuongelmaa. Amerikkalaisen Everett S. LEEn malli rnuuttoliikkeisiin vaikuttavista tekiioista soveltuu paaplirteissa;n pa luusiirto la isuuden historian tutkimiseen : a) kotrn,aassa vaikuttavate k ijat, bl kohdemaassa va ikuttavat tekijat, c) valiintulevar esteet, ja cli hpf k irikohtairet tekijbt.lo

5 Tosin LEEn kolmatta tekijdd ei ole mah' dollista ottaa erilliseen kasittelyyn, sille esteet paluulle syntyivat nimenomaan koh' demaassa. Lisdksi ne olivat luonteeltaan seke yleisiai ettd henkildkohtaisia. Loogisinta on ldhtea liikkeelle sijoittamalla suomalainen kaukosiirtolaisuus kansainvaliseen kontekstiin. Vuonna 1911 julkaistu Dillinghamin komission raportti Yhdysval' ta in-siirtola isuudesta jakoi maahantulijat "uusiin" ja "vanhoihin". "Uusia" siirtolai' sia olivat ita' ja eteldeurooppalaiset, "vanhoja" Kesk i'euroopasta ja Skandinavian maistd ldhleneet siirtolaiset. Kriteerine pidettiin ensinnekin siirtolaisuuden alkamisajankohtaa kussakin maassa. Lisaksi katsottiin, etti "uusien" siirtolaisten maahantulo oli valiaikaista; heatd pidetriin vdliarkaisena tydvoimana, joka nopeasti palaa takaisin kotimaahansa. Edelleen "Jusren" siir tola isten luo nteeno ma isena piir. teena nehtiin heidan keskittymisensa suur kaupunkeihin, kun "vanhat" siirtolaiset asettuivat yleens6 maaseudulle. Ja lopulta suurin osa "uusista" siirtolaisista oli mie hia.11 Siirtolaisuus Suomesta sai massailmidn luon reen myohemmin {l870 luvulla) kuin mo nista Kes\' Er.rroopon tar Skandinavian mais ta, mutta toisaalta se oli teydess, vauhdls sa, kun muuttoliike erbisu eteldisen Eu roopan maista oli vasta alkamassa.l2 Nain suomalaisen valtamertentakaisen siirtolaisuu' den alku sijoittuu ionnekin eurooppalarselle keskivalille. Suomen pa lu usiirtolaisuus osoittaa laheisia yhiymdkohtia Skandinavian ma iden vastaavrin liikkeisiin. Pdluun suhteellrnen voi makkuus vuosina' ldhtenerden keskuudessa oli noin viidennes siirtolaisesta palasi pysyvasti), mika on suunnilleen samalla voimakkuus tasolla kuin Ruotsissa ja Tanskassa.l3 Aivan toisenlainen oli tilanne esimerkiksi Italiassa ja Kreikassa, tyypillisissa "uuden" siirtolaisuuden maissa, joiden siirtolaisista erittein huomattava osa tuli takaisin, lah, teakseen mahdollisesti uudelle ty6matkalle varsin paan.14 Paluusiirtolaisuus Englantiin, "vanhan" siir' tolaisuuden maahan, oli my6s merkitta. vae,l5 joten Dil inghamin komission jaot telu ei ainakaan paluun voimakkuuden tai v;liaikaisuuden (vain 10 % suomalai. sista siirtolaisisra teki vbhintebn kaksi matkaa) pohjalta ole relevantti, koska Suomi on katsott! "uuden" siirtolaisuuden maa ksl Kuvio 2 esittae typologian niist; keskei slsta tekijoistii, jotka vaikuttivat siirtolaisten paatokseen joko palata takaisin kotimaahan tai jaada pysyvasti uuteen maahan. Samalla nahd;;n, miten LEEo ylla luonnehdittu malli toteutuu suomalais ten siirtolaisten kohdalld. Typologia on llronnollisesti y ksinkerta istettu, silla eri kategor,at sr)dll"vat llrkliisia errtyispiirterta. joihin kaytettavissd olevan tilan puitteissa ei ole mahdollista laajasti puuttua. kot,.uurru va iklrttane ista yleisista tekij6ista on ensinna tuotava esiin se tosaasia, etta kun runsaat 107o suomalaisista siirtolaisista oli lahtoisin kaupungeista,l6 ne olivat viela vahernmbn edustettuina paluuilmidssa; paluuprosentti kaupunkeihin oli vaan viiden ja kymmenen prosentin valilld. Ruotsin idulos, rrold sjullp\td on hdvarlllr, elte'vat

6 Kuvio 2. Keskeiser paluun todennakorsyyti: vehentavat ja lrsaavatekijbt VAHENTAVAT IEK'JAT L JSAAVAT TEKIJAT kaupunkisiirlolarsuus alharnen. epartsenarnen sosr aalrnen asema, el omatsuut(a Suomessa (heikon siirtolai myoh mm;ss; vaiheessd paamiarijalue mu! kuin Poh- alkupere- maaseutusrrtolarsuus r lsenarnen SOsraalrnen asemil, omarsuutta suomessa (voi makkaan sirrtolaisuuden narmaton lehtress6, tai naimisissa murla perhe tuli mukana tai myohemmin, lai narmrsissa lahtressa (matkusrl yksan) siirrolaisuus muutloliikkeen patmaaftialue Pohiois Ame rakka Pohjois Am rikassa: tyo paikka, asuminen maaseudulla, farmin omisraminen, nars len palveluammatjt, asumr. nen mantereen lansrosrssa tai etappimuutro l;nleen siirrolaisuus muurtoiiikkeen Pohjois Amerikassa lyorromyvs, asumrnen ka! PUnqrssa, teollrsdustyo, asu minen mantereen itaosrssa muisrot Suomesta: koyhe koti, kriittinen suhtauiumrnen srrrtoiarsuuleen pirka perill?ioloaika, sireer padmijaramaahan er ollu t srrrlolaisenarkarsemmin, ei nruuitoja kotimaassa enn n srirtolarseksi yksild- tekr,,t s Lrlolaisuuden alkuperernen r3hrn snssrrsemrnen t3 p.lu! lyhyt peril aoloa'ka. kolr ar kn,sempr valr.r k.r,nen pa luu. vahintaan yks, muurio kotimairssa ennen sr rr lolnl

7 kaupungit kvenneet imemaan ainakaan kasvavaa osuutta palaajista.l 7 Toiseksi alueelliset erot olivat selvid: paluu voimakkaan siirtolaisuuden alueille Etela- Pohjanmaalle ja Pohjois'Satakuntaan oli jonkin verran keskim;5r.iste suurempaa, Keski'Pohja nmaalle ja Etela-Suomen torp' parialueille noin viidennes. lta- ja Pohjois- Suomeen palattiin selvdsti keskima;reistd vahemman. Suurelta osalta nsma poikkeamat johtuivat niiste huomattavista eroista, joita voidaan havaita vaeston sosio konomisessa la demografisessa koostumuksessa eri puolilla maata. NiinpA itsenaiset maan' viljelijet ja torpparit palasivat useammin kuin heidan lapsensa, joiden paluu oli puolestaan voimakkaampaa kuin maaseudun ti' lattoman veestdn; on havaittavissa looglnen korrelaatio paluuprosentin ja Suomessa olleiden elinmahdollisuuk5ien valilla, samoin paluuprosentin ja veestcirakenteen valilla. Kolmanneksi siirtolaisuuden ikerakenne oli varsin samanlainen maan eri alueilla: yli puolet maasta m uuttajista oli alle 25vuotiaita. Paluun yleisenii piirteend oli se. etta mita vanhempana lehti siirtolaiseksi, site todennakdisemmin palasi takaisin; nuori siirtolainen kykeni paremmin sopeutumaan uusiin olosuhteisiin, ja lisiiksi se oli tavallaan pakon sanelemaa, koska hanen mahdo llisu utensa taloudellisen aseman pa' rantamiseen olivat yleensa huonot koti' madssa. Ainoana poikkeuksena paluun voi makkuuden kasvamiselle vanhempiin ikd ryhmiin tultaessa olivat yli 50-vuotiaina lahteneet; heiden siirtolaisuutensa taloudel' liset motiivit olivat viihiisemmiit kuin nuoremmissa ikaryhmissd. Veliaikdinen pa. luu oli jonkin verran nuorempaa kuin.f"1 skf ffi -'r1 i*j LM & Il ii$ 3J-J 'i.'sl *-S'

8 Neljanneksi suomalaisten siirtolaisten joukossa oli suhteellisesti ottaen enemmdn miehia kuin esimerkiksi ruotsalaisten kes kulrdessa; siirtolaisuus Suomesta oli maa' seutuvaltaisempaa kuin Ruotsista,lS ja kaupunk isiirto la isten populaatiosta naiset muodostivat keskim66rdistd selvdsti suuremma n osan. Noin kaksi kolmannesta Suomen siirtolaisista oli miehiii,l9 mutta se ei ollut poikkeuksellisen paljon "uusi"/"vanha" siirtolaisuus -jaon kannalta katsottuna, sill6 etelaeurooppalaisten siirtolaisten joukossa suhdp oli vield selv;sti korkeampi.niestpn hyvaksi.20 Kun paluun voimakkuus oli miehille korkeampi kuin naisilla, oli seurauksena se, etta 75-85% palaajista oli miespuolisia. Viidenneksi naimisissa olevat miessiirtolai set palasivat yleens. muutaman vuoden kuluttua takaisin perheidens; luokse. Toi' sena vaihtoehtona oli perheen kulsumtnen siirtolaismaahan- Noin kolme neliannesta siirtolaisista oli naimattomia, mutta narmisissa olevien paluu oli niin paljon voimakkaampaa, ettii lehes puolet palaajista o, nd n"r\'ssd paluuhetkell;. Vdhdisinld pa luu oli kuitenkin leskien keskuudessa, silla heidan siirtolaisuutensa motiivit poik kesivat muista ryhmiste samaan tapaan ku in vanhimmassa ikaryhmessa. Kuv'on keskiosa kohdistuu yleisiin p6; maar;maissa vaikuttaneisiin tekijciihin. Ensinnb on todettava, ettd mitd aikaisemmassa siirtolaisuuden vaiheessa lehtd tapahtui, sita epatodennakoisempsd paluu oli. Vaikka Suomen siirtola isuus alkoi mydhemmin kuin Skandinavian maista, paluun huippu osui samaan kauteen kuin muuallakin Pohjolassa, jos kriteerin; pidetdan sekd l;htev6ss; ettd palaavassa siirtolaisuudessa erotettavaa kolmea periodia: a) ajanjakso ennen vuotta 1893, b) vuodet , ja c) ajanjakso ensimm;isestd maailman sodasta vuoteen 1930 {relevantin paluukau' den jatkuessa nykypaivean asti). Paluu saavutti huomattavaa mp'kiiysta vasta loi_ sessa vaiheessa ja ylti samalla my<is huippuunsa kaikissa Pohioismaissa. Syynii olivat hyvin yleiset tekijat, ennen kaikkea Yhdysvaltojenopea teollistuminen sekai kulkuvdlineiden ja kommun ikaatioiden kehit' tyminen; tydvo imanta r peen luonne muuttui, ja vastaavasti valtamerien ylitteminen helpottui juuri tend kautena. Toireksi ylrvoimainen osa Suomen siirtolaisuudesta suuntautui Pohjois-Amerikkaan, Yhdysvaltoihin ja Kanadaan; vasta luvulla muut maanosat alkoivat saada enenevessa maerin muuttoa suunnittelevien huomiola osakseen. Voidaan perustellusti arvioida, etta vuoteen 1930 mennessa SuomesTa muutti Yhdysvaltoihin noin henkiloa, Kanadaan , Australiaan seka Etelb-Amerikkaan Jd Etel;-Affikkdanoin 000 kumpaiseenkin.21 Pienen siirtolaisuuden maat poikkesivat kuitenkin siinii suhteessa Pohjois- Amer;kasta, etta pdluun suhteellinen voi makkuus oli huomattavan korkealla tasolla. Noin puolet Australiaan menneista palasi pysyv;sti lakaisin, mihin syynd oli se, erti se oli periferinen vaihtoehto lahtoa suun. nitteleville. Nain ei pbessyt syntymaan sopeutumisla ja sulautumista edi!t;vi; siirtolaisyhteisdjd samassa mitassa kuin monin paikoin Pohjois Amerikassa. Lis:iksi tyd mahdollisuudet olivat rajoitetummat. V ield enemmenain oliasian laita Etel;-Amerikan ja Etela'Afrikan kohdalla. Nama maanosat eivat kyenneet houkuttelemaan siirtola isia l;heskdiin siine meerin kuin Yhdysvallat ja Kanada, mika on ndhtavissa sekd lehtoe ettli paluuta tarkasteltaessa. Samalla hypoteesi, ionka mukaan kasvava elaisyys vehentee paluun voimakkuutta,22 ei toteudu verrattaessa 5uomalaisten siirtolaisten ron_ teena olleita maanosia to isiinsa. Kolmanneksi, puhuttaessa erikseen Pohiois- Amerikan olosuhteiden va ikutuksesta paluun todennekoisyyteen on tuotava eslln se luonnollinen tosiasia, ettd taloudelliset las' kukaudet olivat omiaan lisddmadn paluuhalukuuttd. Tosin paluusiirtolaisuus ei

9 ollut samassa meerin suhdannevaihteluihin sidottua kuin lahtevd, koska yksilokohtaisilla tekijdilla oli edellisessa muuttoilmidssd merkittivampi asema. Miesten ensimmeinen tydpaikka oli yleens; kaivoksissa, metsiss; tai tehtaissa. naisten erilaisissa palveluammateissa. Sama lla mies ten ammatil olivat herkempia suhdan teille kuin ndisten, rainkd lisdksr na'(pl kykeniv6t esim. pa lvelijo ina omaksumaan suhteellisen hyvin uuden kielen ja uudet tavat. Ndmd tekilat vaikuttivat osaltaan naisten pallrun sl,hrcerlisfpn vdhdisyyrfen. Kokonaisuutena suomalaisten paluu ei ollut lbheskdd niin suhdanneherkkae kuin etel6 eurooppalaisten, silld he eivat tyoskennel leet suurin joukoin suurkaupungeissa kuten italialaiset23 ja kreikkalaiset24 esirnerkiksi. Kaivos ja metsbtydn ohel a s!omalals' siir toldrset v'llelivat madtd. jokd o i dinod "oikea" elinkeino D llinghamin komrssron mukaan. SLromdla slen I I toldrs e. )rjo rllr minen maaseudulle tai p ik kukaupun keih in seka heidan intonsa perustaa maatilota on ml'rf rl;v; spl:rlaj, hp rlin s toutunri sessaan uuteen maahan. Lohps karkl ',Uo-naldrs5 r' ola se asuivar Yhdysvallo ssa maan pohjoisosissa, Atlantin rannalta Tyyne le va tamere e, Kanadassa ldhinna Ontariossa ja Brittilaisessa Ko um. biassa. Paluuprosentti niivttij; olleen suh. teellisesti ottaen kor kein mantereen ita osista ia vaheneviin siirryttaess antta kohti. Syyna t;han ol er;en1a nen c1app muutto: kun siirtolainen alkoi etsia Lr!t1a aslt nsijaa ldnneltd pa n, tamb merk ts prjlruajatuksen v;hittaista haviamist;i. Lisaksi er os ssa maata oli erilarsta tyota larjollr. lvantereen itaosat o ivat tarkeammassasemirssa sirlo laisten asuinpaikkorna ensrmmais na aiko na rnaaha nsaaplrm ison ialkcen k!rn mlrl-rlaman vuotta mydhemmin. Eta svyslek ja e kuilenkaan ol ut yksina.ir) rnlka seva pn lulrn lodennakoisvvde, nr ku volr in lrnvdi ta Auslralran, Etc ir Anr,.' knn ta Elr'a Ar. t.r. lor,.r mull1o1 ke Pohjo s A r,,' ka\sa v,r kuli, merkittiivesri paluuajatuksen asteettaiseen katoamiseen. N;in ollen voidaan katsoa, ett; Vll; todellu hypoteesi l a\vdvdn elai syyden pa luuta v;hentevasta merkitykses ta,25 soveltuu Pohroiq A'nerihar pr os 'ra tdpahtuneeseen paluuteen. SF on Id\sd suhteessa terkebmpi selittbja kuin siirtolais ten jakaantuminen Yhdysvaltoihin 1a Kanadaan. Nain ollen horisontaalinen (ita.lansi) tekija oli tdrkeampi kuin vertikaalinen {USA Kanada) Daluun.odpnn"ko.Vy.ld d na rysorlaessa_ Lopuksi on lyhyesti luonnehdittava pa ull see. la: paladmdllonuuteen vd I Lrlld.Frld yksildkohtaisia motriveja. Useimmat ;htivit valtamerten taakse ansaitsemaan rahaa aja tuksenaan palata takalsin muutaman v!oden kuluttua. Siksi on odotettua, ette paluu tapahtui melko pian ;hdon jalkeen, mikali se yleens; tapahtu ; Vli puolet suoma a s 5ta paldaj:sld rulr\ir ldkaiq.n viirreistarr v: dennen siirlol,r svuoden i; I cen ld sama trendi on havaittavissa monissa seka "uuden" eltd "v,r'1lrdn" \ r'o'.r <uurl{.na'r sa.26 Vastapainoiaa paluuajatuks le o virt a.ui,lot SUo'-lestd, o'rlyr(p\' \pn l.l jo,'t J' huonot talolrdell set mahdo I suudet seka ahes koko siirto a skauden jatkunut kf it trnen suhtauturn r'ten maastamuuttoon. Tavo itteen saavuttamincn ei kuitenkaan o LLr J;nod nol-u. o ui, sill I r'lyo. vd\ toinkaymiset saatlorval aihelrltaa taka sin lahdon. Vaslaavasti ol s irtolaisjoukossa henkiloita, jotka epaonn s1!rval nl n paho n, ctteivdt kyenneet palaamaan vaikka ol sivat halunneet Y ersin henk okohta ncn pa luusyy oli k!ilenkin sopeutumaltomuu desta seurannul kaipuu kotimaahan, mikir ol suurimmillaan pian uuteen yhteiskun taan saapumisen l:ilkeen Paluu ei valttamattii merkinnyt srta, ett;l {rnl nen s rtolarnen ol si o l!1 tvvlvvainen SLromessakaan. Poissaolon vlrosina koiro o s ' 4 "h.'ny. trt,.rrrt.." r.,..-rulsr. r.r,r'.,,! ro a sissa lscssnnn Noin l0 ",, kark st;t,.rrr,rlai\i(i ro \,\r,r rakr vahintaiir l-.

10 kaksi matkaa valtamerten taakse ennen vuotta 1930, mutta suhteellisesti ottaen tdmiin ryhman pysyvan palulrn voimakkuus oli suurempi kuin yhden matkan tehneiden. Siirtolainen, joka tuli takaisin kotiseudulleen onnistumattd sopeutumaan sinne tyydyttavasti ensimmaiselld kerralla, oli kuitenkin altis uuteen yritykseen pidettdessa mittapuuna ainoastaan yhden siir' tolaismatkan tehneita. Samoin ne siirtolaiset, joilla oli muuttokoke musta kotimaan sisalle ennen valtamerten taakse ldht6e, palasivat pysyvasti takaisin Suomeen todennekdisemm in kuin ne, joilla tbtd kokemusta ei ollut. Erot naiden kahden ryhman velilla ovat kuitenkin viihiiiset, vaikka tietynlainen muuttotottumus olikin omiaan vaikuttamaan paluumuuttoon ainakin jossain maierin. Yleisesti ottaen palanneilla siirtolaisilla oli hyvdt mahdollisuudet sopeutua elemiian vanhalla kotiseudulla, koska he olivat siirtolarsmatka lla vain muutamia vuosia. Lisaksi he olivat suhteellisen hyviisse taloudellisessa asemassa palatessaan, ja kun he useimmissa tapauksissa sijoittivat sadstons; joko maatalousyrityksiin tai muuhun kiinteden omaisuuteen, oli sill; kotimaahan sitovaa vaikutusta; mahdollinen paluuajatus valtamerten taakse alkoi vahitellen iiiddii sivuun. Paluu ilmi6n kannalta katsottuna Suomen valtamertentakaisen siirtolaisuuden lopputulos oli selvasti negatiivinen, koska kotimaa sai takaisin ainoastaan niistii muuttajasta, jotka lehtivit etsimeiin itselleen parempia elinehtoja kaukomaista ennen vuotta Tyypillisessa "uuden" siirtola isuuden maassa ltaliassa tase oli aivan erilainen, silla sielle talous eldmii hydtyi merkrttbvisti vilkkaastd la edestakaisesta siirtolaisliikenteeste seka pa' lanneiden mukanaan tuomista pe;omisrd. Ylla oleva on samalla osoittdnut, ellel suomalaisia voida kategorisesti lukea "uusiin" siirtolaisiin kuuluviksi; heidan muuttoliikkeensii oli pitkelle samankaltaista muiden pohjoismaalaisten kanssa ja poikkesi keskeisiltb osiltaan Etele-Eur oopan maiden siirtolaisuudesta. joka oli luonteeltaan hyvin valiaikainen ilmid, mannertenvslista tycimatkalla kayntiii. Yleensdkin termien "uusi" ja "vanha" siirtolaisuus kdytto on taman tutkimuksen nakokulmasta katsottuna kyseenalaista, silld monien kri' teerien kohdalla havaitaan ristiriitaisuuksia verrattaessa eri maita toisiinsa. Siirtolaisen vaihtoehdot, asettuminen uuteen maahan pysyvasti tai palaaminen takaisin, riippuivat hyvin monista tekij6ist; ja niiden keskineisistl painosuhteista, joihin t;mir artikkeli on pyrkinyt vastaamaan tiettyjen keskeisten kysymysten osalta. E ittematta vdheinen palanneiden mair; on tdrked tekile suomalaisen kaukosiirtolaisuuden historiassa, vaikkei se sindnse oikeuta tekemain johtopaetdksi6 muuttoliikkeen lopullisesta vaikutuksesta suomalaiselle yhteiskunnalle 1800 luvun lopun ja teman vuosisaclan alun vuosikymmenine. Toisaalta paluuseen tai palaamattomuuteen sisaltyneiden syiden ja motiivien selvitt6- minen antanee selitysaineistoa myds muille muuttoliikkeille. l\4onissa suhteissa muuttoliikkeet a iheutuvat samankaltaisista tekijdista ja kayvat lepi samat vaiheet. Kun valtamertentakainen siirtolaisl.rus ja sen paluuongelma ovat jo tapahtuneita ilmidite, voidaan niiden tutkimisen katsoa valaisevan ja osaltaan selittavan myos meneill;en olevaa muuttoaaltoa Ruotsiin, ioka on lam;n helken keskeinen tyovo,md- ja yhteiskuntapoliittinen ongelma.

11 SUMMARY The repatriation of emigrants has been rhe sublect of h:rclly anv research what ver This artjcle deais wirh rhe O Finns who migrared oversea5 {mainly to the United States. Canada, Africa, Auslralra and South America) before 1930,.nd is bas d on rhe published disserration (275 paqes) by ihe autho. in Ar the same tlme, thrs phenomenon is compared with the return miqration of emigrants of orher nationati ties. The elucidataon on the general and individual levels of the migratory antitheses, ro remarn/ ro r.rur.. while rdkirg into ac(ount the molrves promplrng emlgrat'on, rs lhe marn theme of the The treatment is divided into the fottowing chapters, wrih several sub chaptersr definjng the pioblem. lh overall scale of lhe rerurn migrataon. cyclrcal fluctuataons in the return, lne socroeconomrc composition of the return migration, demographic features of the return migration, the sagnificance for the return migration of the host area, the individualt retu.n decision, readiust ment after th relurn, the impact of the returning migrants. nd final survey settlement or rerurn in relation to the "old" and "new" migralions. Th investigation has a strong socio-historical point of view when it produces, for instance, 3 typologv of the central factors dererminjng settlemeni or repalr ation. According to rhe study, in terms of the return migration in d wide context, the final batance of the F innish overseas migratlon was definitely negative, tor Finalnd only regained (20%) of the O persons who had emigrated overseas prior to 1930 in search of a better life. The final balance in a "new" migration country such as llaly was quite different, where the economy vrsibly p.ospered from the busy movemen! back and forrh between lraly and rhe LJnited Siares and from the capital brought back with them by those returning, LAHDEVIITTEET 3. t. Arlikkeli perustuu kirjorrtajan varloskirjaansa vanen ker,am:ien laalaan lutkimusarneistoon. Kirja on ilmestynyt vuonna 1979 nimell6 Se'rlemenl or Retu'n Frnnrsh Emig'dnri 11860'1930) in th International Overseas Return Migralron Movement (Forssa 1979) Suomen Historiallisen Seuran Studia His ro ca -sarjan osana 1O ia Siirtolarsuuslnstituutrn Mrgratlon Studies sarjan osana C 5- Turkimustuloksei per!stuvat se!raavass6 ta han reokseen, eller to srn marnrla 2. lnlernational Migrarions. Volume i Sratislics- Compiled on behrlt of the Inlernarional Labour Office, Geneva. with Inlroduction and Notes by lmre Ferenczi and Edited on l,ehrll o' rhp \ar'ondl Bu'eau ol fconoml Besearch by Waller F. Willcox. Sl. Albans, Vt. 1929, s Ks. esim. Kristian Hvidt:Flugten til Am rika. Eller d(vkr3eft r i masseudvandringen fra Danmark Odense 1971, s. 325; Wolfgang H ell i Amerikanischieutsche nijckwrrderung ("... nach Amerikal" Auswanderung in die Vereiniqten Staaten. Aussrellung aus Anlass d r ljnabhangigkeitserk {1, a'un9 der Verernrgrpn Staaren von Amerr. ka am 4. Juli 1776). Hamburg 1976, s. 55. Kansainvalisest; l6hdetilanteesta, ks. Lars- Gdran Tedebrand: Remigration from America to Sweden {From Sweden to Ame rica. A Hisrory o{ the Migrarion. Edrrors: Harald Bunblom and Hans Norman). Uppsala 1976, s Suomen s;irtolaisuu. den lahieista, ks. Keiio Virtaneni Sources for the Study of Migratron in the Archives of F'nland (Sources lor the Srudy DJ Migralion and Ethniciiy. A Guide 1o the Manuscripls in Finland, lreland, Poland, The Netherlands,

12 8 9..n.l,. Stare of Michigan Edrteci by Franc,s X. Blourn, Jr., Robert M Warner). Ann Arbor, M,ch. 1979, s \nrhony H q., htond fu<' Wdr ltml s'.rnrs In Canacla. Toronro, Onr s. 22S K\ esrm. Du5rca Seferag,c Sc,entLiic Wdrk rn Yugoslav,a on Mrqranr Rerurnees and Therr lrflpact on rhe Mother Country lln rernaronal M,9ralron Review, Vol. 11, No. 3) Sr.rteD lsrrnd. N Y s. 363 J64 Ks eri John S. Lindbers The Background o, sweo,(h FnrSrn'ron o thp Un,refl s,tf\. An Econom,c and Soc olog ca Study In rhe Dynnm,cs ol Miqrar on Mrnn I930, Tedebrand mi Ks flr Roberr F M nneapol,s, Foersler The lta!ian Emrgrarron ol Our Times. Second Prinl ns Camrrr.lqe, Mns5. 1c24 Francesco Cerbse The Rerurn rd lraly Nosralg,a or Disenchanr menr: Cons,der.tons on ff turn Mgral!on lthe ital irn Experence in the United Slales Edrred by Srlvano M. Tomas ;nd Madel,ne H Engel) Staren lsland, N Y 1970; 8elly Soyd C.rolr: ltalian Rep:trat,on trom the Unrred States, New York, N Y Theodore Saloutos: They Remember Ame!cdr The Slory of the Repal..rled Greek Arner cans.8e.keley, Cal A'notd Schr'er l.etdnd dnd rhe Ameri.,a Emrgration 1850'1900. Minneapolis, Minn. r Eve.err S. LeerA Theory oj Mrgrar on ldemography Volume 3. N'rmber 1). 11 s.., s Ks V!aldwyn Allen Joner Amer'.dn rmm, gration. Chicago, lll. 1960, s , Vrr. Saloutos mt., s. 1'2; Schr, r mt., s. 9, s Vn. Hvidt mt., s , Tedebrand mt, s Foerner mt., s 23; Lindberg mr.. s. 252 noorr 2i Saloutos mt., s , Caroli mr, s Internarional Miqrations l, s. 2o4205; ks. myos caroll mt., s.6 L l6 Reno Kero: Migration from Norrh Ameica in the Y 3rs berween ihe Unrted States Civil War 6nd the First World War Vammala 1974, s. 55. Tedebrand mt., s K, Kero mr., s Anna Leena Toivonen: Etel6 Pohlanmaan va i.merentakainen srrrtolaisuus Sei nijokr 1963, s Vrl Sa outos mr, s. 7 Suomen Virallrnen T lastd XXVlll:2. s.22; XXVlll:18, s.23; XXVl1l.21, s l3; Inrer naironal Migrations l, s ,452,552; Kero ml, liitteet A ja F; Yrjo Raivro. Ka nadan suomalarsten historia I Vancouver, B.C. 1975, s Sune Akerman: Theories and Methods of M'q aron Research (Fro.n Sweden ro Amel. ca A History of the Migralion. Edirors: H.rrald Runblom and Hans Norman). Uppsala s Foerster mt., s 41; ks. myos Caroli mr., s Saloutos mt., s Akerman mt., s Vrl Foerster mr. t 35; l^gr'd Semm,nqsen veren mot vell. Annen det. Ulvandringen f.a Norge Oslo 1950, s. 460; Saloutos mt., s. 51; Richmond mr., s. 231; Caroli mt, s. 50; Tedebrand m1., s J I

13 HUDDINGE- PROJEKTI ruotsinsuomalainen avohoitokeskus U n nu k ka Ja sbu t iss imo la on iormrnut vuodesta 1960 lahlien freelance psykoioqrna suom3la'st n lasten ia pe.heitlen parissa Tukholmassa, syksysia 1976 Huddinge' mielisairaaloihin. Olkoonkin etta Ruotsissa prolektin psykologrna. toimeentulonsa hankkivat ihmiset my6s sairastuessaan kuuluvat ruotsalaasen sairaanhoidon piifiin, olisi tukr enlisesre kotimadsta Ruotsiin suuntautunutta muuttoliiketta, joka aina 1950.luvulta lahtien on vaikuttanut satojen tuhansien suomalaisten ela tasolla. kuitenkin suotava neuvottelu- ia ieriestely- manmuutoksiin, on vuosien varrella pohdittu monilta nakcikulmilta. On oltu tietoisia maahanmuuton aiheuttamasta hen- AVOHOITOKESKUS SI I RTOLAISI LLE kisesta paineesta, samoin kuin siirtolaisten Tukholman Lednin [IaakAr;jien isll) toi psyykkisista rasituksista ja asaanmukaisen mesta avattiin syyskuussa 1976 kokeilu. hoidon tarpeesta. luontoisena kolmikielinen psykiatrinen avohoitokeskus, jonka henkildkunta pysty i Vasta viimeisten vuosien aikana on alettu maahanmuuttairen mielenterveytta ja sen antamaan hoitoa maamiehilleen naiden hoitoa kbsitreleviin ongelmiin ja tehtaviin omalla eid inkielella, nimittein kreikaksi, kiinnittae vakavampaa huomiota ja myonteistd liikehtimista asian hyvaksi on jo tam; vastaanotto, joka sijaitsee n.30 km:n serbokroatiaksi ja suomeksi. Tella herkelld Ruotsin viranomaisten taholta havaittavissa. paessa Tukholmasta etelden, Huddingen Psykiatriska invandra.mottagningen avaaminen syksylla 1976 siirtolaisten mielen- menkielisend palvelupisteena. kunnassa, toimii edelleen, mutta varn suo' terveyden palvelukeskuksena on siitb nikyve oso it us. Eri kieli- ja kulttuuriryhmia.. palveleva yhteinen ho'lokerkus er oso;ttautuoul sopi On ehkb syyta kysya, onko suomalaisten vaksi tyomuodoksi, koska eri ryhmissa viranomaisten taholta tehty riitlavib ja vaka' psykiatrlnen tyo tuntui vaativan omat via ponnistuksia maamiesten psykiatrisen tydskentelytapansa ja suuntansa. Paikallinen hoilolrldnteen kohentamiseksi pohjoismais sijainti er myoskaen ollut paras mahdollinen ten sopimusten la yhteistyoperiaatteiden kaikille krelrryhmille. Siirtolaisuus yhteisend puitteissa. Jo vuosikymmenid on tiedetty nimittdiana ei merkitse, kuten usein luullaan ruotsinsuomalaisten hakeutuvan varsinkin samanlaisuutta ja yhdenmukaisuutta kaikessa. [esaaikddn suomdlar5iin hoitopisreisiin jopa

14 SUOMALAISET POTILAAT Yleistd kuvaa suomalaisten siirtolaisten psykiatrisista palvelutarpeista ei tdman vastaanoton perusteella voi antaa. koska on rajoittavia tekjjdite ylejspatevien johrope6. tdsten tekemiseksi. N4eilta apua hakevat eivit edusta sin6nsi suomalaista psykiatrian potilasta. Tanne tulevat ensisijaisesti ruotsinkielta taitamattomat. Joudumme myds ohjaamaan ja rajoittamaan potilaitren valintaa osaksi omien ammattitaitojemme puitteissa, osittain tydvoiman vdhdisyydon takia. Olemme kuitenkin hankkineetoiminta-aikanamme laajalti kokemusta ruotsin, suomalaisista avuntarvitsijoista. TYdRYHMAN KOKOOMUS Suomalaisessa tyciryhmessi tydskenielee yksi kuraatton, mrelisairaanhoitala ja psykoiogi sekii toimistotehtbvissa sihteeri; myds han on kaksikielinen. Liiek;rin tehtavia hoitava psykiatri joutui alkuaikana jakamaan palveluksiaan kaikkien kieliryhmien kesken, mutta vaikka tehtevdii on nykyisin hoitanut suomenkielinen psykiatri, on 8 viikkotuntia suomalaisella vastaanotolla ollut aivan liian v;hdn. Nein vdhainen tuntimeara ei riit; mielekkiiaseen terapeuttiseen hoitotyiihdn muiden teamin jdsenten kanssa, vaan harvat tyiitunnit menevat suurelta osalta laakerintodistusten ja -lausuntojen sekd lbiikemdiireysten kirjoittamiseen. 1 / 1l Syyskuusta 1979 lahlren virka on ollul vapaa,a l:i:ikariapu vain t,lapaista, toskus pari iuntia vii kossa. Tydn kannalta tilanne on siis vakava. iopa uhkaava. Onko vastaanotto suorastaan vaarassa? TYON LUONNE Kun Huddingen p5ykiatrinen hoitokeskus perustettiin iouduttiin lehtemddn todellakin uranuurtdjan tielle, koska vield ei missddn ollut vastaavanlaisia vastaanottoja, ioiden kohderyhmen. olisivat olleet siirtolaiset. Tyon p5imbdrien ja tydtapojen suunnittelu oli alussa vaikeaa, kun ei ollut mu;ta johtolankoja kuin omat ammattikokemukset ja tietoisuus suuresta, epameardisesta tarpeesta kent;ll;. Useimmilla tydntekijdilld oli kuitenkin pitkaaikaista ty6kokemusta maahanmuuttajien parissa ja siirtolaisasiois- 54. Suomalaisen tydryhmen alueella asuu n suomalaista siirtolaista. Neisse kunnissa on tunnetusti runsaasti sosiaalisia ongelmia Ia prosentuaalisesti korkea siirtolaisasutus, 11,2 % maan kokonaisluvun ollessa 4,9 %. Suomalaiset siirtolaiset kdsittdviit n. 50 % kaikista siirtolaisista. AVUNTARVE KENTALLA PSiitimmekin j6eda odottamaan ja tutkimaan, miti tulisi tapahtumaan ja kutka etsimddn apuamme. Sairaaloista ja terveyskeskuksista, joissa io kauan oli koettu suuret kielivaikeudet potilastydssi seke hoidon riittdm6ttdmyys, kiiruhdettiin lahettamiien lahetteita potilaista, jotka olivat usein tuloksetta kulkeneet hoitopaikasta toiseen ehka jo useita vuosia. Vakuutuskassat tekivat samoin toiveenaan as,antuntiialausunnot elakkeen selvittelyisti tai asiakkaan nopea {!} tydeldmadn palaaminen. Potilaat eivat edes aina tietiineet, mihin heiddt oli liihetetty ja monet olivat hamm;styneit6, iopa kiukkuisia, ldytdessaen itsens. psykiatrisesta hoitokeskuksesta. Oliko heid;t todettu hulluiksi, kysyivit monet meille tullessaan. Nykyisin otamme vastaan vain asiakkaiden hen k ildkohta isia ilmottau- Tumisia jd aivan vrrme a;koina py mme antamaan etusrian lapsiperheille. Ylen harvorssa tapauksissa voimme ohjata pot,laat edelleen muiden suomenkielisten ammattihenkiloiden hoitoon, ellemme itse voi otlaa vastaan. Kaks;kielisid psykologeja ja sos. tydntekijditi on eri puolilla ladni; kasvatusneuvoloissa, kouluissa ja sos.totmlstoissa, ioskaan heite ei ole (paitsi harvoin) palkattu hoitamaan tointaan erityisesti suomenkielisen siirtolaisvdestdn oarissa. Muulloin on viitariava hoiiomahdollisuuksi in ruotsinkielisissa hoironaikoirsa.

15 KOHDERYHMAT JA OIR EET Hermostuneisuus, unettomuus, psykoso' maattiset vaivat, suhdeongelmat ja alkoholin liikakeyttd ovat tavallisimmat avun' hakuoireet, mutta lista, mihin kaikkeen apuamme tarvittaisiin on pitk;. Nuoret avunhakijat yriteteen ottaa hoitoon heti, mutta tyo paisuisi liian suureksi. jos kohderyhmana olisivat lisaksi eri-ik;iset lapset. Suomenkielisten alkohoiistien hoitokysymys on sekin viele ratkaisua vailla. T;ma tehteva kuuluu perimmaisesti kunnille, jolloin maakdrdjdt vastaavat siite vain osasektorilla sairaanhoidon puitteissa. Nreillbkin tdmen oireryhmen terapeuttinen hoitopulma on ollut tuntuva, jopa ylivoimainen. Lukuisat itsemurhat ja itsetuhoyritykset liittyvet usein alkohol;smiin, joten sopivren ja pe tevien terapiamuotojen kehittaminen olisi erittain ajankohtaista. Pitkiaikainen tydttomyys on myos vakava riskitekije, mike voi luoda pohjan vaikeille psyykkisille oireille. OIKE US HOITOON AIDIN KIE LELLA Jokaisella ruotsinkielta taitamattomalla pi, tbisi olla mahdollisuus psyykkisten ongelmiensa selvittbmiseen aid inkielella. Tulkin varassa tapahtunut hoitokontakti jaa lehes aina puutteelliseksi ja terapiasta tulkin velitylselld tavano'na ses\a mrpless; ei vo edes puhua. Omalla aidinkielella tapahtuva psyykl..inen hoito ei ole kurlenkdan vain kielikysymys vaan prosessi, iossa on tarkea ta, ette hoitoa saavan henkildn taustaa ymmbrretaen myds maahanmuuttajana. l\,4itd slruremmat kulttuurierot ovat, site tarke;mpaa on, ettd hoitohenkildkunnalla on ns. kulttuuripetevyys, mika pohjautuu siihen, ette on kasvettu samassa kulttuur ipiirisss. Kulttuuripdtevuuden kasite, vaikka sitb melko yleisesti ja huolettomasti kdytetaan. ei ole kuitenkaan aivan itsestain selva tai yksiselitteinen. AVUNTARVETTA ON Huddingen suomalaisen avohoitokeskuksen tyd on paljastanut, ettd psyykkisen avohoidon tarve suomalaisten maahan muuttajren parissa on hyvin suuri. Tietynlaiset ongelmat ja oireer esiintyvbt kenties lukuisammin kuin jotkut toiset, mutta avuntarve on hyvin monisis;ltoinen, samoin kuin se voi olla intensiivisvydelredn eri asteista. Ruotsinsuo malaiset maahanmuuttajat ovat vastaanottaneet eidinkielisen hoitokeskuksen luor, tamuksella ja se on merkinnyt heille inhimilliste tasa-arvoisuutta mielenterveyden horluessa. Nyt on vain kysymys siirtolaisten psykiatristen ho;tokeskusten laajentamisesta, lisddmisesta ja kehittamisest; hoitotarpeita monipuolisesti vastaavaksi. llmeisen selveii on, ette kyseesse on Ruotsin terveyden- ja sairaanhoidon luonnollisesta laajentamisesta peittemean myos maan minoriteettiryhmien mielenterveytta edistdvet Iarpeer. REFERENSEB: ''lnvandrarproiektet Huddinge', Liber Forlag VALLINGBY Puh.08/ Hinta:29 kr

16 SUMMARY Tho psychiatrc therapeutic cenrer marntained on funds furnished by the General Assizes of Stockholm starred out as an experimental proiect dosigned to help immigrants cope wilh problems Involving rheir mentdl hfdlrh The rherdpeulic centar was at tirst trrlrngudr. lh. sldff conr'sling ot a Greek, a Yugoslavian and a Flnnish 'work group. ' At quiae an ea.ly srage, ir turned oul ihat the ethnic differences under the arrangements were so g.ear as to rule out further operatrons usrng the joinr designalron of "tmmigrants psy. chiatric ca/." The psychiatr,ck work rn the separate groups appeared to requrre the applrcatlon ot diflerent guidelines and merhods. Now the lang!age of the cenier rs Finnish:lone. The presenr staff of rhe cenler comprises the curator, a rnental healrh nurse, a psychologisi and a secretary as well as a m dical consultant, a psychiatrist, who contribut s only one day a wssk, thar is, eight working hours, on active d!ty on rhe premisea- This trme is quite insufficiont and the work is largely carried on in rout;no fashion - in other words, in the wriling of m dical reportr and certificates and handinq parients m dical prescriptions. Since ths modus oporandi at th receptions is therapeut;c and dvnarnic, tho doctor'9 role und r the exrsting condilions of work can not me t its therapeutic demands. The therapeuric c nte. is located in an area with a profusion of social problems and a hrgh proport' ion ot immigranr residents. Finns make!p on the whole roughly a half of the total immrgrant population. There are no less than aboui Finnish immrgrants living in the arei. The work ar the therapeuric cenrer was at first aimed to lay down guidelines for the future. The persons who have been admitled there for lreatment in rhe perjod since il wns opened In the fall of 1976 have represented a wide range of symptoms and problems. and they have been of all ages. The greaiest need appears, however, to ej(ist among young people betwe n the,ges of 20 and 30 years, especially those for whom unemploymenr is a big problem, along with alcohol abuse- A tairly large category is also lormed by the problems of human.elations on the family AI present, rl would seem rhat ihe prloi pro,ect ot an experimentdl nalu e il evolvrng inro a p rmanenr psychiatric therapeutic c nter. There is no disputinq rhe fact rhar the period of the experiment has proved that therapeutic facilities of this kind are needed wherever rhere are immi, qrant colonies- Psychiatric ca.e giv n in the mother tongue of the patients is of paramount importance, It has been established thar ddeq'rare rheredpeut c results cannot be ach;eved ahroogh an intefprete.. Taking care ol the mentat healrh ol rmmigranis along purposeful lrnes i3, lurthermore, an im portant maasure of immigration policy irom the standpoint of human equalrty and d,qnrty.

17 RUOTSIN TOISET SIIRTOLAIS- VAALIT Tu k ho Ima n y I io p isto n va lt iotietee n Ia ito s Ruotsissa pidettiin valtiolliset ja kunnal' liset vaalit svyskuussa Siirtolaiset, jotka ovat olleet henkikirjoitettuna Ruotsissa vaaleia edelteneine kolmena vuonna ja ovat saavuttaneet eanioikeusian, ovat vaali' kelpoisia ja ednioikeutettuja maakereje- ja kunnallisvaaleissa. Valtiollisissa vaaleissa ovat vaalikelpoisia ja eanioikeutettuia ainoastaan Ruotsin kansalaiset. Namii olivat toiset tiedot aenestysosallistumisesta ovat saata vissa vasta heiniikuussa jolloin Tilastollisen Keskusviraston {SCB) vaalitutkimus julkaistaan. Nyt k?iytettiivissa olevat tiedot perustuvat valtiollisiin vaaleihin ja kunnallisiin vaaleihin osallistuneiden valiseen erotukseen. Koska Ruotsissa valtiolliset-, maakaraja- ia kunnallisvaalit pidetien samana paivane, voidaan toisaalta valtiollisiin vaalit, joissa siirtolaisilla oli vaalikelpoasuus vaaleihin osallistuneiden ja toisaalta maakdriijii/k ja 6iinioikeus. un na llisvaaleih in osallistu neiden miiiiriii verrata ja erotusta voidaan pitab Ensimmeisisse siirtolaisvaaleissa 1976 oli banioikeutettuja siirtolaisia ja heistii osallistui vaaleihin koko maassa noin 60 %. siirtolaisten osallistumisen mittarina. Temii kuitenkin tietyll6 varauksella, koska se sisaltbit tiettyja virhemahdollisuuksia. Osallistuminen vaihteli voimakkaasti eri kansallisuuksien mukaan, suomalaisista ednioikeutetuista osallistui 56 %, kreikkalaisista 767o ja jugoslavialaisista 66 %.1 Ulkomaillasuvia Ruotsin kansalaisia, joilla on valtiollinen aiinioikeus, on noin Heidan.anestysosallistumisensa on arvioitu noin 90 % ja tamd saattaa aiheuttaa vir' Vuoden 1979 vaaleissa.anio ikeulettujen heita siirtolaisten osallistumista laskettaessa. siirtolaisten meere oli , joista suo' malaisia joka on 45 % kaikista siirtolaisista.2 Toinen virhetekija ovat Ruotsin kansalaiset, jotka aanestevat vain valtiollisissa vaaleissa ia jdttiivat denestamattb maakerejii/kunnallisvaaleissa. Kaytett;viss; olevien tietojen perusteella on siirtolaisten aiinestysosallistuminen laskenul noin 10 % edellisista vaaleista. Varmal Heiden lukumea- ransii oli vuoden 1976 vaaleissa kolme henkea tuhannesta. Virheit; aiheuttaa las-

18 kelmiin mydskin se, etta denestysluettelot tehdden kesdkuun alkuuun mennessa ja sen ialkeen ennen vaaljpeivid syyskuun '16. muuttaa joukko siirtolaisia pois Ruotsista. Edelleen virheite aiheuttaa se siirtolais.ioukko, ioka rnuuttaa Ruotsista tekematti siita ilmoitusta. Vuoden 1976 vaaleissa n;iden Ruotsista muuttaneiden eeniojkeutettuien mddrii oli noin 5 %. Ntmai virheet korottavat siirtolaisten lukumddrae ja laskevat heiden osallistumistaan vaaleihin kun taas edelliset korottivat ruotsalaisten maarad. Kaikki nema virheliihteetekevdt laskelmat siirtolaisten osallistumisesta epavarmoiksi. mutta virheen suuruus on arvioitu vain muutaman prosenttiyksik6n suuruiseksi.3 Siirtolaisten iiiinestysosallist u minen on siis laskenut noin l0 prosenttiyksikk6a. Ndyt, tde silta. ette suurin lasku on tapahtunut suomalaisten kohdalla, ioskin laskua on ollut muissakin siirtolaisryhmissa. Solnan kunnassa on tehty tutkimus kolmen siir. tolaisryhman osallistumisesta; suomalaisten, kreikkalaisten ja jugoslavialaisten. Suomalais, ten aenestysosa llistu minen Solnassa oli laskenut 52:sta 37:aen prosenttiin, vastaavasti jugoslavialaisten 55:ste 40 prosenttiin ia kreikkalaisten 75:sta 68 prosenttrin. Luvut ovat yhdesta Tukholman esikaupunkikunnasta eiviitk6 v;lttemetta edustavia, mutta todennekoisesti tendenssi on ollut saman suuntainen koko maassa.4 Ovatko siirtolaiset passiivisia? Siirtolaisten yhteiskunnallista osallistumista ei ole laaiasti palioakaan tutkittu. Kuitenkin olemassaolevat tutkimukset viittaavat siihen ettd ainakin potentiaalisesti siirtolaiset ovat yht5 aktiivisia kuin ruotsalaiset ja ett. erot, joita esiintyy johtuvat siirtolaisten erityiseste asemasta ja tilanteesta. Leini6 verratessaan suomalaisia siirtolaisia ja ruotsalaisia totesi erojen "poliittisten resurssien" suhteen olevan pieni5.5 Siirtolaisuus itsessbdn aiheuttaa monenlaisia muutoksia, joihin sopeutuminen vie oman aikansa ia "normaalin" aktiivisuustason saavuttaminen ja uusien asioiden oppiminen saattaa kestea useita vuosia. Siirtolaiset od monella tavojn karsinojlu yhteiskunnassa tietyille tuotannon aloille, tietyille asuntoalueille, sosiddliseen kanssdkaymiseen pddasiassa omassd ryhmassean ja vapaa ajan toiminnassa omiin kansallisiin seuroihinsa ja jiirjestdihinsii. Poliittiseen toimintaan osallistuminen on vaikeaa jo kielellisista syistd. Ruotsalaisessa yhteiskunnassa esiintyy ennakkoluuloja, joten kynnys mennd yhreiseen loimintaan mukaan ylipeansa on korkea ja poliittisen toiminnan suhteen ehke viele jonkin verran korkeampi. Poliittisessa kentiisse siirtolaiset helposti karsi. noidaan siirtolaisasioiden pariin, muun " politiikan " hoitavat ruotsalaiset. Kunnallinen J5nioikeus on sekin eriinlainen karsinointi. Aan ioikeusuud ist usta siirtolaisille kunnallisissa vaaleissa on arvosteltu seka ruotsalaisten ettd siirtolaisten taholta riittdmdttdmane. Suuret poliittiset kysymyksel ratkarstaan valtiopaivilld, nyky;an enenevdssii mi;rin myds kuntia koskevat pbitdkset, ja aenioikeus vain kunnallisella tasolla on koettu n,enndiseksi ja merkityk' settdmeksi yhteisktrnnalliseen pait6ksentekoon osallistumisen kannalta. Uudistuksen koettu niienniiisyys,a yleinen kriittinen suhtautuminen on gsaltaan alentanut osallistumisen maarea vuoden 1979 vaaleissa. Siirtolaispoliittisten uudistusten pys;htyminen viime vuosina on lisbnnyt pettymysta siirtolaisten taholta poliittiseen toimintaan.6 Ensimmiiiser siirtolaisvaalit 1976 pidettiin yleisen optimismin vallitessa siirtolaisten keskuudessa. Valtiopeivat olivat edellisena vuonna paiittanee( Ruotsin virallisen siirtolaispolitiikan paamdariksi "tasaarvon, va linnanvapa uden ja yhteistydn" ja iiiinioikeus kunnallisissa vaaleissa koettiin yhtena konkreettisena toimenpiteene kohti "tasa-arvoa ".

19 Vuoden 1979 vaaleissa ei siirtolaisten :ienioikeus ollut enea "uusi" asia, joukkotiedotusvelineet samoin kuin poliitikotkin kiinnittiv.t vehiiisempdi huomiota siirtolai siin kuin edellisissa vaaleissa. Vaalikampania kiiydaan pdaasiassa valtakunnallisilla kysy myksilla eike paikallisilla. Erillista vaali pdivaa onkin harkittu uudelleen toteutettavaksi lohtuen juuri kunnallispolitiikan jiiamisesta valtakunnallisen varjoon. On todettu ette siirtolaiset jotka ovat vaihtaneet kansalaisuutta ja joilla on myos valtiollinen aenioikeus ovat osallistuneet vaaleihin suunnilleen samassa mdbrin kuin ruotsalaisetkin. Vuoden -76 vaaleihin osallistui Tukholmassa suoritetun haastattelu tutkimuksen mukaan Buotsin kansa laisuuden saaneista suomalaisista.t Vastaavasti suomalaiset siirtolaiset, jotka ovat.enio ikeutettuja Suomen eduskuntavaaleissa, eivet ole olleet kovin kiinnostuneita osallistumaaniihin Vuoden 1979 eduskuntdvaaleissa baneslaneiden mddrd Ruotsissa jai alle 20 o/o. Niytte.kin siltd, ett; ;;nestysk;ytteytymis ta ma,r;a pitk;lle vaalien relevanssi siirto' laisille. Suomen eduskuntapolitiikka koetaan kaukaiseksi ja jo vieraaksikin, eikd sille ole suoraan vaikutusta siirlolaisten olosuh teisiin Ruotsissa. Kunnallistason politiikka koetaan v6hamerkitvkselliseksi, varsinkin kun vaalikampanja kiydaiin valtakunnalli silla kysymyksillir. Valtiopaivien merkitys taten korostuu. Sielle paatetaan veroista, sosiaaliturvasta. siirtolaisuudistuksista, ulkopolitrikasra, tydllisyystoimenprteistb ine. Ruol5in valtiopaivilla on usean vuoden a,an tehty ehdotuksia valtiollisen danioi. keuden mydntamisesti siirtola isille, mutta asia ei ole saanut enemmistda taakseen.s Kunnallinen dan ioikeus on osoittautunut riittamdttdmdksi ratkaisemaan siirtolaisten poliitt isen edustuksen ja pbiit6ksentekoon osallistumisen ongelmaa Suuri osa lyolrtekevaa vaestda on siten vieldkin Ruotsissa ilman tdydellisid poliittisia oikeuksia. Liihdeviitteet: 1 Tomas Hammar, Oet lorsta invandrarvalet. Stockholm Lruerrortdg s Ny i Sverige nr 5/1979. s Maritta Soininen, Invandrarvalet 79. In vand'dre o( h mino' 'erp, 1 80 s Ny i Sverige nr 5/1979 s 7 5. Tala Liisa Le,nro, Frnska Invandrare isve ge. Instrtutet for social lorskning s.68. ''Andelen utanforstbende ar 36 % bland finska invandrare mor 30 % bland jrmnariga svenskar i samma yrkesgrupper. Som uranfdrstsende har klassiticerats de som varken ar fackligt eller politiskt organiserade och som inte har delraqrl in negon av de i rabetl 6.1. nemnda akl vrrererna. 6. Aatos Korosen haastattelu. Ny I Svelge n. 5/1919 s Hammar, Det forsra nvandrarvalet. s Vuoden 1980 va tioparville on idtetty aloite jossa ehdotelaan kahden valtakunnan kansalaisuuden hyvaksymrsrb pohjoismaat6isitte. Pe.usteluna on suomalaisten haluttomuus r!opua omasta kansalarsuudestaan ja ral larsella menettelylla vorsrval pohioismaataiset sarlytrda oman kansalaisuutensa ja eavur taa taydelliset polirttrret oikeudet Ruoi. sissa. Motion 1979i SAMMANFATTNING For andra qiingen k!nde vrlr Invrndrare som har bosatl ke ;r J Svefl9e delra i landslings. och kommunalval I september I torsta 'n. vandrarval 1976 var de.as deltagande ca 60 % ihela lander. Deltagandet varierade starkt mellan olika invandrargrupper, v rostberatrigade finl,ndare deltog 56 %, av greker 76 % och av iugoslaver 66 %. V,d 79irs val var anlaler roslberartigade invand.dte , av vrlka ca 45 olo \1at tinlandate. Enligr de uppgitrer som h,rlills ar tillgengliga stonk invandrarnas valdelragande med ca 10 % vid 79irs val. Trllsvidare br siffrorna ante helt p,l.ll,q.. mpn 'Flrn".g rdl Dorde vdrj inom negrd 1ar procentenheler. L.

20 Allt tyde. p5 att valdeltagandet har sjunkit kraft'gt bland finlbndare, enliqt en undersdkning isolna kommun sjdnk finliindarnas vaideltagande fr5n 52 % r 37 0/.. I undersdkningar har man kunnat konstatera arr Invandrdre ar inte poleolrelrl mera passiva an svenskdrnd, men drr sjalvo Invdndrngssrtudtionen gor det sv6rt att deita isamhbllslivet- Spraket och annorlunda politiska rraditioner gor att d t kan ta lsng tid att lara sig de nya forhsllandena. Segreqering och fdrdomar ocks6 for sin del hdier tr6skeln att delta i svensk politik. Lokal politik bljr i valkampanjerna undanskymt av rikspolitik som qdr att de kommunala valen kanns inte se viktiga och relevanta och delta eftersom alla "viktiga ' fr69or avgors pa riksdagen ockse avgoranden som g;ller kommuner i allt hogre grad. Det har stallts krav pe invandrarnas rdstrett ocksl i riksdagsval. Kommunal rdstrett har visat sig vara otillracklig for att losa fr6gan om invandrarnas politiska representation och deltagande i besluts-