Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Vuosiraportti Yhteenveto vuosien toiminnasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Vuosiraportti 2012. Yhteenveto vuosien 2009 2012 toiminnasta"

Transkriptio

1 Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Vuosiraportti 2012

2 1 (60) Huhtikuussa 2009 toimintansa aloittanut Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on neljän ensimmäisen toimintavuotensa aikana vakiinnuttanut asemansa seudullisena ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun viranomaisena. Myös ympäristökeskukselle sen perustamisvaiheessa asetetut tavoitteet laadukkaasta viranomaistoiminnasta sekä seudullisesti yhtenäistä ympäristöpolitiikasta ovat toteutuneet. Vuosiraportti 2012 on edellisvuosien raportteja huomattavasti laajempi. Vuoden 2012 toiminnan lisäksi siinä esitetään ympäristökeskuksen keskeisiä toimintatieoja valtuustokaudelta Raportissa käsitellään myös ympäristökeskuksen perustamista ja siihen vaikuttaneita syitä sekä esitetään (luku 8) joitakin Keski-Uudenmaan ympäristön tilaa kuvaavia tietoja. Näillä ympäristöindikaattoreilla ympäristökeskus haluaa kiinnittää kuntapäättäjien huomiota ympäristönäkökohdan huomioon ottamiseen tulevissa kaupunki- ja kuntastrategioissa. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus saavutti vuonna 2012 kaikki keskeiset toiminnalliset tavoitteensa. Lisäksi ympäristökeskuksen toimintakate jäi tilinpäätösvaiheessa positiiviseksi, ja se voi palauttaa maksuosuuksia sopijakunnilleen. Esitän parhaimmat kiitokseni ympäristökeskuksen työntekijöille, Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnalle, ympäristökeskuksen ohjausryhmälle sekä kaikille muillekin yhteistyökumppaneillemme tuloksellisesta ja hyvin onnistuneesta vuodesta Tuusulassa , Risto Mansikkamäki ympäristökeskuksen johtaja Kannen kuva (Keski-Uudenmaan ympäristökeskus / Mia Vaittinen): Mäntsälän Feelenkoski

3 2 (60) 1. KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristökeskuksen perustaminen Organisaatio Henkilöstö Talous Toimitilat KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA YMPÄRISTÖKESKUKSEN OHJAUSRYHMÄ YMPÄRISTÖVALVONTA Ympäristönsuojelulain mukaiset lupa- ja ilmoituspäätökset sekä rekisteröinnit Ympäristönsuojeluviranomaisen valvontatehtävät Vesihuoltolain mukainen valvonta Maa-aineslain mukaiset viranomaistehtävät Ympäristövalvonnan toiminnan kehittäminen ja muut yleiset tehtävät YMPÄRISTÖNSUOJELU Tiedon hallinta Luonnonsuojelu Ilmastonmuutos ja energiatehokkuus Ilmanlaadun seuranta Vesiensuojelu TERVEYSVALVONTA Elintarvikevalvonta Tupakkalain valvonta Kuluttajaturvallisuus Talousvesi Uimaveden ja uimarantojen valvonta Asuin-, työ- ja kokoontumishuoneistot... 42

4 3 (60) 7. ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO Eläinlääkäripalvelut Eläinsuojelu ja tarttuvat eläintaudit Löytöeläinpalvelut KESKI-UUDENMAAN ELINYMPÄRISTÖN TILASTA Ekologinen kestävyys Yhdyskuntarakenteen ympäristövaikutukset Hallitsemattomat jätevesipäästöt Jätteiden vähentäminen ja hyötykäyttö Luonnonsuojelu Pohjaveden suojelu... 59

5 4 (60) Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on Järvenpään ja Keravan kaupunkien sekä Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan kuntien yhteinen ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun viranomaisorganisaatio, jossa Tuusula toimii isäntäkuntana. Keski- Uudenmaan ympäristökeskus on aloittanut toimintansa Järvenpään, Mäntsälän ja Tuusulan osalta. Keravan kaupunki liittyi ympäristökeskukseen ja Nurmijärven kunta vuoden 2013 alussa. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen perustaminen liittyy vuosina toteutettuun Vantaan ja Keski-Uudenmaan kuntien ympäristöterveydenhuollon alueelliseen yhteistoimintakokeiluun, joka oli osa valtakunnallista, Valtioneuvoston tekemän periaatepäätöksen mukaista, kunnallisen ympäristöterveydenhuollon seudullistamishanketta (YTAKE-hanke). Maa- ja metsätalousministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön tukemalla kokeiluhankkeella haluttiin edesauttaa seudullisten ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden muodostumista. Kokeilun lopputuloksena YTAKE-hankkeen seudullinen ohjausryhmä esitti Vantaan irtautumista ympäristöterveydenhuollon yhteistyöstä sekä Järvenpään, Keravan ja Tuusulan ympäristöterveydenhuollon seudullisen yhteistoiminnan tiivistämistä. Nurmijärven ja Mäntsälän mahdollinen hallinnollinen yhteistyö ympäristöterveydenhuollossa muiden Keski-Uudenmaan kuntien tai yhteistyötahojen kanssa jäi kokeiluhankkeessa avoimeksi. KUUMA-kuntien kunnan- ja kaupunginjohtajien sekä KUUMA-yhteistyöjohtajan muodostama KUUMA-komissio nimesi vuoden 2005 lopulla erillisen työryhmän selvittämään Keski-Uudenmaan kuntien ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun seutuyhteistyötä. KUUMA-ympäristöryhmä esitti valmistuneessa Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen liiketoimintasuunnitelmassa, että silloiset KUUMA-kunnat (so. Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula) perustuvat yhteisen Keski- Uudenmaan ympäristökeskuksen, jonka keskeisenä tavoitteena on toimintoja yhdistämällä ja toimintatapoja yhdenmukaistamalla parantaa ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun palveluiden laatua ja henkilöstön osaamista sekä turvata kaikissa kunnissa viranomaispalveluiden hyväksyttävä vähimmäistaso ja edistää seudullisesti yhtenäistä ympäristöpolitiikkaa. KUUMA-hallitus päätti KUUMA-ympäristöryhmän laatiman liiketoimintasuunnitelman mukaisesti, että Keski-Uudenmaan seudullinen ympäristökeskus perustetaan vuonna KUUMA-hallitus valitsi Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen suunnittelua varten projektipäällikön ja päätti toteuttaa ympäristökeskushankkeen isäntäkuntamallilla siten, että Tuusula toimii seudullisen ympäristökeskuksen isäntäkuntana. Ympäristökeskushankkeeseen osallistuvat KUUMA-kunnat nimesi-

6 5 (60) vät loppuvuodesta 2007 edustajansa hankkeen ohjausryhmään, joka aloitti toimintansa helmikuussa Ympäristökeskushankkeen ohjausryhmä sai perustamissuunnitelman valmiiksi Mäntsälän ja Tuusulan kunnanvaltuustot sekä Järvenpään ja Keravan kaupunginvaltuustot hyväksyivät Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen perustamissuunnitelman loppuvuodesta Nurmijärven kunnanvaltuusto päätti aluksi ( ), ettei kunta liity perustamissuunnitelman mukaiseen Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueista annetun lain (410/2009) johdosta Nurmijärven valtuusto päätti kuitenkin vuoden 2010 alussa, että kunta liittyy Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen ympäristöterveydenhuollon osalta. Nurmijärven valtuusto päätti lisäksi vuotta myöhemmin, että kunta liittyy ympäristökeskukseen myös ympäristönsuojelun osalta. Laki (410/2009) ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta tuli voimaan Se edellyttää, että kunnalla on oltava vähintään 10 henkilötyövuotta vastaavat henkilöresurssit ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoitamiseen. Jos kunnalla ei ole käytettävissään em. henkilöresursseja, sen on lain (410/2009) mukaan muodostettava yhdessä jonkin toisen tai useamman kunnan kanssa ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue, jonka on aloitettava toimintansa viimeistään Koska Nurmijärven kunnalla ei ollut osoittaa ympäristöterveydenhuollon tehtäväkokonaisuuteen (tässä vuosiraportissa terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon tulosyksiköiden tehtävät) 10 henkilötyövuotta, pystyi se tarjoamaan ympäristöterveydenhuollon palvelut omana toimintanaan vain vuoden 2012 loppuun saakka. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus jakautuu hallinnon, ympäristövalvonnan, ympäristönsuojelun, terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon tulosyksiköihin (kuva 1). Kuva 1. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen tulosalue (130) muodostuu hallinnon (1300), ympäristövalvonnan (1310), ympäristönsuojelun (1320), terveysvalvonnan (1330) ja eläinlääkintähuollon (1340) tulosyksiköistä.

7 6 (60) Hallinnon tulosyksikkö huolehtii ympäristökeskuksen yhteisistä talous-, hallinto- ja kehittämispalveluista. Tällaisia hallintotehtäviä ovat muun muassa ympäristökeskuksen asiakirjahallinto, osto- ja myyntilaskutus sekä lautakunta- ja ohjausryhmätyöskentelystä vastaaminen. Ympäristövalvonnan tulosyksikkö vastaa ympäristönsuojeluviranomaisen lupa- ja valvontatehtävistä, maa-aineslain lupa- ja valvontaviranomaisen tehtävistä sekä leirintäalueviranomaisen tehtävistä. Ympäristönsuojelun tulosyksikkö vastaa ympäristönsuojeluviranomaiselle kuuluvista ympäristönsuojelun yleistehtävistä kuten ympäristön tilaa koskevista selvityksistä, ympäristön tilan seurannasta, ympäristönsuojelun asiantuntijapalveluista sekä ympäristönsuojelun neuvonnasta ja valistuksesta. Terveysvalvonnan tulosyksikkö vastaa seuraavista ympäristökeskukselle kuuluvista viranomaistehtävistä: - kunnan terveydensuojeluviranomaisen tehtävät - kunnan kemikaalivalvontaviranomaisen tehtävät - elintarvikelain tarkoittaman kunnan valvontaviranomaisen tehtävät - toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain tarkoittaman kunnan viranomaisen tehtävät - lääkelain tarkoittaman nikotiinivalmisteiden myynnin lupa- ja valvontaviranomaisen tehtävät - kuluttajaturvallisuuslain tarkoittama kunnan valvontaviranomaisen tehtävät. Eläinlääkintähuollon tulosyksikkö vastaa eläinlääkintähuollon toimeenpanosta ja valvonnasta sekä kunnalle kuuluvista eläinsuojelu- ja eläintautitehtävistä. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksessa on vuonna 2012 työskennellyt kaikkiaan 46 työntekijää, joista 31 on ollut vakinaisia ja 15 määräaikaista työntekijää (taulukko 1). Taulukko1. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen työntekijät vuonna (Tiedot ovat vuoden lopulta.) Vakinaiset Kokoaikaiset 28 Osa-aikaiset 3 Kokoaikaiset 3 Määräaikaiset Osa-aikaiset 1 Päivystäjät 11 Yhteensä 46 Ympäristönsuojelun tulosyksikössä on työskennellyt yksi työntekijä ja terveysvalvonnan tulosyksikössä kaksi työntekijää osa-aikaisena. Lisäksi yksi terveysvalvonnan tulosyksikön sijainen on ollut osa-aikainen. Yksi terveysvalvonnan työntekijä on työskennellyt

8 7 (60) hallinnon tulosyksikössä määräaikaisessa työsuhteessa, ja hänellä on ollut määräaikainen (kokoaikainen) sijainen. Ympäristövalvonnan tulosyksikössä on työskennellyt yksi määräaikainen (kokoaikainen) ympäristötarkastaja. Eläinlääkintähuollon tulosyksikössä on vuoden 2012 aikana työskennellyt 11 ulkopuolista päivystäjää, joiden tehollinen työaika oli yksi henkilötyövuosi. Ilman eläinlääkintähuollon tulosyksikön päivystäviä eläinlääkäreitä ympäristökeskuksella on vuonna 2012 ollut käytettävissään 33,4 henkilötyövuotta. Vuosi- ja sairauslomien vuoksi ympäristökeskuksen tehollinen työaika vuonna 2012 oli 26,1 henkilötyövuotta, joka jakautui eri tulosyksiköiden kesken kuvan 2 osoittamalla tavalla. Sairauspoissaoloja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksessa oli vuonna 2012 kaikkiaan 2,2 henkilötyövuotta. Kuva 2. Ympäristökeskuksen tehollisen työajan (htv) jakautuminen eri tulosyksiköille vuonna Tehollisessa työajassa ei ole otettu huomioon päivystäviä eläinlääkäreitä. Nurmijärven kunnan liityttyä vuoden 2013 alussa Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen on ympäristökeskuksen vakinaisen henkilöstön kokonaismäärä 41 työntekijää. Ympäristökeskuksen liiketoimintasuunnitelmassa vakituisen henkilöstön kokonaismääräksi arvioitiin 43,7 henkilövuotta vuonna Liiketoimintasuunnitelman arvio sisälsi myös Nurmijärveltä siirtyneen henkilöstön.

9 Hallinto Lask.yks Ympäristövalvonta Lask.yks.1310 Ympäristönsuojelu Lask.yks Terveysvalvonta Lask.yks Eläinlääkintähuolto Lask.yks Keski-Uudenmaan ympäristökeskus TA 130 Vuosiraportti (60) Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintakulut ja -tuotot olivat vuoden 2012 talousarviossa euroa, siten että toimintakatteeksi jäi nolla euroa. Tuusulan kunnanvaltuusto päätti osavuosikatsausta käsitellessään vuoden 2012 muutetusta talousarviosta. Valtuuston päätöksellä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen vuoden 2012 toimintamenoja ja -tuloja pienennettiin kumpaakin eurolla. Meno- ja tulovähennykset jaettiin ympäristökeskuksen muutetussa talousarviossa tasan kaikkien viiden tuloyksikön kesken. Meno- ja tulovähennysten ollessa yhtä suuret, on niiden nettovaikutus ollut nolla. Asiakkailta perittävien maksutulojen osuudeksi toimintatuotoista arvioitiin talousarviossa noin 11 % ( euroa). Loppuosa talousarvion 2012 toimintatuotoista muodostui valtiolta perittävistä eläinsuojelukustannuksista ( euroa) ja sopijakuntien maksuosuuksista (yhteensä euroa). Valtaosa (78,4 %) ympäristökeskuksen toimintakuluista on henkilöstön palkkoja ja palkan sivukuluja (taulukko 2). Taulukko 2. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen vuoden 2012 muutettu talousarvio (Tuusulan kunnanvaltuusto ). TOIMINTAMENOT Palkat Sosiaalivakuutusmaksut Palveluiden ostot Muut palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muu materiaali Vuokrat Muut kulut TOIMINTATUOTOT Maksutulot Yhteistoimintakorvaukset TOIMINTAKATE

10 9 (60) Keski-Uudenmaan ympäristökeskus teki vuonna 2012 neljännen peräkkäisen kerran positiivisen toimintakatteen ennen maksuosuuksien palautuksia sopijakunnille (taulukko 3). Taulukko 3. Keski-Uudenmaan toimintatuotot ja -kulut vuoden 2012 muutetussa talousarviossa (MTA 2012) ja tilinpäätösvaiheessa vuoden lopussa. MTA 2012 Tot Erotus Tot. -% Toimintatuotot ,7 Toimintakulut ,1 Toimintakate Ympäristökeskuksen toimintatuotot (maksutulot) ylittyivät (101,7 %) talousarviossa arvioidusta ja toimintakulut jäivät arvioitua pienemmiksi (98,1 %). Kirjanpitotietojen perusteella ympäristökeskuksen sopijakuntien maksuosuuksien palautukset /lisämaksut vuodelta 2012 ovat taulukon 4 mukaiset. Taulukko 4. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen sopijakuntien maksuosuuksien palautukset (-) ja lisämaksut (+) vuoden 2012 tilinpäätöksessä. Sopijakunta Palautus/lisämaksu % Järvenpää 36, ,82 Kerava 39, ,71 Mäntsälä 26, ,55 Tuusula -2, ,69 Yhteensä 100, ,39 Tuusulan kunnan lisämaksut aiheutuvat pääosin eläinlääkintähuollon arvioitua suuremmasta palvelutarpeesta. Muiden sopijakuntien palautukset ovat puolestaan seurausta ympäristövalvonnan ja terveysvalvonnan tulosyksiköiden arvioitua pienemmistä toimintamenoista sekä ennakoitua suuremmista asiakasmaksuista. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on valtuustokauden aikana palauttanut sopijakunnilleen maksuosuuksia yhteensä ,37 euroa. Eniten palautuksia (yht ,02 euroa) on saanut Järvenpään kaupunki ja vähiten (yht ,02) Mäntsälän kunta (ks. kuva 3).

11 10 (60) Kuva 3. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen sopijakuntien maksuosuuksien palautukset ja lisämaksut vuosina Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen sopijakuntien yhteenlasketut maksuosuudet valtuustokauden aikana ovat kehittyneet kuvan 4 osoittamalla tavalla. Kuva 4. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen sopijakuntien yhteenlaskettujen maksuosuuksien (K-U ympäristökeskus) kehitys vuosina Maksuosuuksien kehitystä on verrattu ympäristökeskuksen liiketoimintasuunnitelmassa esitettyihin vaihtoehtoihin sekä ympäristökeskuksen perustamissuunnitelmassa esitettyyn arvioon. Liiketoimintasuunnitelman vaihtoehdossa 1 (VE1) sopijakunnat olisivat tuottaneet ja resursoineet palvelut itse ja vaihtoehdossa 2 (VE2) palvelut tuotetaan Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen kautta. Vertailun lähtökohtana ovat sopijakuntien ympäristöpalveluiden yhteenlasketut toimintakatteet vuoden 2008 tilinpäätöksessä.

12 11 (60) Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen sopijakunnat sitoutuivat ympäristökeskuksen yhteistoimintasopimuksen hyväksyessään vastaamaan ympäristökeskuksen vuoden 2009 toimintakatteesta (nettomenoista) kuntien vuoden 2008 talousarvioissa kyseisten palveluiden tuottamiseen varattuun toimintakatteeseen saakka ja sen yli menevästä osuudesta sopijakuntien asukasluvun suhteessa. Tämän mukaisesti kuntakohtaiset maksuosuudet vuodelle 2009 määräytyivät kuntien vuoden 2008 talousarvioissa esitettyjen toimintakatteiden perusteella. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus pystyi kahtena ensimmäisenä toimintavuotenaan tuottamaan sopijakuntien ympäristöpalvelut edullisemmin, kuin mihin kunnat olivat varautuneet vuonna 2008 omissa talousarvioissaan. Vuonna 2011 ympäristökeskus joutui työsuojelullisista syistä muuttamaan uusiin toimitiloihin, mistä aiheutui sille noin euron muuttokulut. Lisäksi vuonna 2011 täytettiin yksi uusi ympäristötarkastajan virka, mikä osaltaan lisäsi toimintakuluja vuoteen 2010 verrattuna (ks. kuva 5). Kuva 5. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen sopijakuntien maksuosuuksien kehitys vuosina Vertailukohdaksi on otettu vuoden 2008 kuntakohtaisten talousarvioiden toimintakatteet. Vuoden 2009 taloustiedot on laskennallisesti tasoitettu koko vuodelle.

13 12 (60) Keski-Uudenmaan ympäristökeskus aloitti toimintansa sopijakuntien silloisista toimitiloista käsin. Lokakuussa 2009 ympäristökeskuksen henkilökunta ja toiminnot siirtyivät eläinlääkintähuoltoa lukuun ottamatta Tuusulan kunnan vuokraamiin tiloihin (Seutukeskus Tuusula, Amerintie 64, Tuusula). Osa ympäristökeskuksen työntekijöistä siirrettiin loppuvuodesta 2010 väistötiloihin Hyrylän varuskunta-alueelle Seutukeskuksen sisäilmaongelmien vuoksi. Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue teki ympäristökeskuksen pyynnöstä Seutukeskukseen työsuojelutarkastuksen joulukuussa Tarkastuksesta laaditussa kertomuksessa aluehallaintovirasto edellytti, että työnantaja siirtää työntekijät pois kyseisistä tiloista suojellakseen heitä terveysvaaralta. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus muutti helmikuun 2011 lopussa Seutukeskus Tuusulan sisäilmaongelmien vuoksi Tuusulan kunnan Real Estate Fund Finland I Ky:ltä (c/o Pohjola Kiinteistösijoitus Oy) vuokraamiin toimitiloihin Hyrylän Marianlinnaan (Hyrylänkatu 8 C, Tuusula). Ympäristökeskuksella on käytettävissään Hyrylän Marianlinnassa yhteensä 693,5 m 2 :n toimitilat, joista 631,5 m 2 on työhuoneita sekä niihin liittyviä varasto-, käytävä- ja sosiaalitiloja. Ympäristökeskuksen Marianlinnan toimitiloissa on vuoden 2012 aikana tehty muovisten lattiapinnoitteiden uusiminen, minkä vuoksi ympäristökeskuksen työntekijät joutuivat Marianlinnan sisällä siirtymään vaiheittain väistötiloihin tai etätöihin. Lattiaremontti kesti kaikkiaan noin kolme kuukautta. Lattiaremontin lisäksi Marianlinnan toimitiloissa tehtiin vuoden 2012 aikana runsaasti kiinteistön ilmanvaihtoon ja keskuslämmitykseen liittyviä kunnostus- ja huoltotöitä. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksella on toimistotilojen lisäksi Mäntsälän kunnantalolla (Heikinkuja 4) päivystyspiste, jossa ympäristökeskuksen työntekijä on tavattavissa parillisten viikkojen keskiviikkoina klo Ympäristökeskuksella on lisäksi elinlääkärin vastaanotot Tuusulassa (Koskenmäenpolku 4 B 2) ja Järvenpäässä (Neilikkakatu 20 C). Nurmijärven kunnan liityttyä vuoden 2013 alussa Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen jää ympäristökeskukselle Nurmijärven virastotaloon (Keskustie 2 A) sivutoimipaikka, koska Marianlinnassa ei ole tilaa liikkeenluovutuksessa siirtyneille työntekijöille. Nurmijärvelle jää myös ympäristökeskuksen käyttöön eläinlääkärin vastaanotto (Toreenintie 6).

14 13 (60) Keski-Uudenmaan ympäristölautakuntaan on toimintakautena kuulunut lautakunnan johtosäännön sekä ympäristökeskuksen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kaksitoista (12) jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Kukin sopijakunta on valinnut lautakuntaan kolme jäsentä ja näiden henkilökohtaiset varajäsenet. Lautakunnan puheenjohtajuus ja varapuheenjohtajuus kiertävät kahden vuoden välein kuntakohtaisesti kuntien asukasluvun mukaisessa suuruusjärjestyksessä siten, että nimeämisvuorossa asukasluvultaan suurin kunta nimeää puheenjohtajan ja toisiksi suurin kunta varapuheenjohtajan. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan kokoonpano vuosina on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan jäsenet ja varajäsenet sekä heidän luottamustehtävänsä vuosina Sopijakunta Jäsen Varajäsen Järvenpää Kerava Mäntsälä Tuusula Majanen Liisa Pehrsson Kaj Siltasari-Peltonen Tuula puheenjohtaja Nieminen Matti varapuheenjohtaja Salmela-Vierisalo Satu Valkonen Veikko T Havula Tapio Raappana Pauli Sundberg Anneli Ahonen Petri varapuheenjohtaja puheenjohtaja Virtanen Jukka ( saakka) Harkimo Riitta ( alkaen) Väyrynen Leena Smed Viljo Launonen Pekka Heikkilä Pekka Suomalainen Jouni Kauranen Erkki Pikkupeura Taina Allonen Ilkka Laine Tiina Eerola Asko Kortesmaa Taisto Kumpulainen Satu Peltonen Jaakko Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta aloitti toimintansa hyväksymällä ympäristökeskuksen toimintasäännön sekä valitsemalla tulosyksiköiden päälliköt. Varsinaiset viranomaistehtävät siirtyivät lautakunnalle samanaikaisesti, kun sopijakuntien henkilöstö siirtyi ympäristökeskuksen palvelukseen. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on toimintakautena pitänyt kaikkiaan 45 kokousta ja käsitellyt 501 päätösasiaa taulukon 6 mukaisesti.

15 14 (60) Taulukko 6. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan vuosina pitämien kokousten ja niissä käsiteltyjen asioiden määrät. Vuosi Kokouksia Päätösasioita (kpl) (kpl) Yhteensä Ympäristölautakunnan varsinaisten jäsenten keskimääräinen osallistumisaste vuoden 2012 kokouksiin oli 79,2 %. Kaksi lautakunnan varsinaista jäsentä osallistui kaikkiin 10 kokoukseen. Varajäsenistä viisi osallistui lautakuntatyöskentelyyn vuoden 2012 aikana. Tästä huolimatta vain yhdessä ympäristölautakunnan kokouksessa oli täysimääräinen luottamushenkilöedustus. Ympäristövalvonnan tulosyksikön lautakunnalle valmistelemien asioiden määrä korostuu lautakuntatyöskentelyssä, mikä vireille tulleiden lupa- ja valvonta-asioiden lisäksi johtuu myös lautakunnan toimintasäännöllä ympäristökeskuksen viranhaltijoille delegoimasta päätös- ja toimivallasta. Ympäristövalvonnan tulosyksikön päätösasioita ei ole delegoitu viranhaltijoille samassa laajuudessa kuin esimerkiksi terveysvalvonnan tulosyksikössä. Vuonna 2012 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan käsittelemistä asioista vähän yli puolet (so. 51,4 %) oli ympäristövalvonnan tulosyksikön valmistelemia päätösasioita ja saman verran lautakunta käsitteli erilaisia lupa- ja valvonta-asioita (kuvat 6 ja 7). Ympäristövalvonnan tulosyksikköä ovat vuonna 2012 muiden lupa- ja valvontatehtävien ohella työllistäneet vesihuoltolain mukaiset vapautushakemukset. Kuva 6. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan vuonna 2011 käsittelemien kokousasioiden (144 kpl) jakautuminen eri tulosyksiköiden valmistelemiin sekä tulosyksiköiden yhteisiin ja kokousteknisiin asioihin.

16 15 (60) Kuva 7. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan vuonna 2012 käsittelemien kokousasioiden jakautuminen lupa- ja valvonta-asioihin sekä lausuntoihin ja muihin kokousasioihin. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen yhteistoimintasopimuksen mukaan ympäristökeskuksen sopijakunnat ja kuntien henkilöstöjärjestöt ovat nimenneet ohjausryhmän, jossa on yksi viranhaltijaedustaja kustakin sopijakunnasta sekä yksi yhteinen henkilöstön edustaja. Ohjausryhmän tehtävänä on yhteistoimintasopimuksen mukaan valvoa sopijakuntien etuja ja yhteistoimintasopimuksen toteutumista ympäristökeskuksen toiminnassa sekä toimia kuntien ja ympäristökeskuksen yhteistyöelimenä. Ympäristökeskuksen johtaja edustaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskusta ohjausryhmässä. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintasäännön mukaan ohjausryhmällä on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, jotka valitaan ohjausryhmän sopijakuntien edustajista kahdeksi vuodeksi kerrallaan kuntien asukasluvun mukaisessa suuruusjärjestyksessä, asukasluvultaan pienimmästä kunnasta alkaen. Ohjausryhmä kokoontuu vuosittain hyväksymänsä aikataulun mukaisesti sekä tarvittaessa puheenjohtajan kutsusta. Asiat ohjausryhmän kokouksissa käsitellään ympäristökeskuksen johtajan esittelystä. Ohjausryhmä ei tee Keski-Uudenmaan ympäristökeskusta tai ympäristölautakuntaa sitovia ratkaisuja, vaan sen päätökset ovat sopijakuntien edunvalvontaan liittyvää ohjeistusta. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ohjausryhmän kokoonpano vuosina on esitetty taulukossa 7.

17 16 (60) Taulukko 7. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ohjausryhmän jäsenet ja varajäsenet sekä heidän luottamustehtävänsä vuosina Nurmijärven kunnan edustaja on voinut Tuusulan kunnanhallituksen päätöksen ( ) mukaisesti osallistua ohjausryhmässä Nurmijärven kunnan ympäristökeskukseen liittymistä koskevien asioiden käsittelyyn. Kunta / taho, jota edusta Järvenpää Kerava Mäntsälä Tuusula Henkilöstön edustaja Nurmijärvi Jäsen Ulla Harpila (johtava rakennustarkastaja) saakka Pekka Hippi (hallintopäällikkö) Simo Karhunkoski (projektisuunnittelija) alkaen Kristiina Aarnio (kehittämispäällikkö) puheenjohtaja varapuheenjohtaja Lauri Pouru (kaavoitusjohtaja) puheenjohtaja Tuula Hyttinen (va. hallintojohtaja) saakka Ari Koskinen (hallintojohtaja) varapuheenjohtaja 2011 Tuula Hyttinen (kunnansihteeri) alkaen varapuheenjohtaja 2012 Timo Kankare (lehtori, Jukon pääluottamusmies) Ilkka Ruutu (tekninen johtaja) alkaen Varajäsen Pekka Hippi (hallintopäällikkö) saakka Jyrki Meronen (tekninen johtaja) Hannele Portman (kehittämis- ja talouspäällikkö) 2. Jyrki Meronen (tilajohtaja), alkaen Lea Piistari-Niemelä (kaavoituspäällikkö) alkaen - Matti J. Arola (yhteistoimintajohtaja) saakka Tuula Hyttinen (kunnansihteeri) Jyrki Kaija (tekninen johtaja) alkaen - Ympäristökeskuksen ohjausryhmä kokoontui vuoden 2012 aikana kuusi kertaa. Kokouksissaan ohjausryhmä käsitteli muun muassa ympäristökeskuksen vuoden 2011 tilinpäätöstä, vuoden 2013 talousarviota ja palvelusopimusta, ympäristökeskuksen ja sopijakuntien välistä yhteistyötä sekä ympäristökeskuksen ja sopijakuntien kuntastrategioita. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksessa ympäristövalvonnan tulosyksikkö vastaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuuluvista lupa-, ilmoitus- ja valvontatehtävistä sekä maa-aineslain lupa- ja valvontatehtävistä. Ympäristövalvonta valmistelee ympäristölautakunnalle myös mm. ympäristönsuojelulain (YSL) ja vesilain (VL) sekä maaaineslain (MAL) mukaisista lupa- ja ilmoitusasioista muille viranomaisille annettavat lausunnot. Viranhaltijalausuntoja annetaan henkilöstölle delegoidun päätösvallan mukaisesti muun muassa tarkkailuohjelmista ja ympäristönsuojelulain ilmoitusasioista. Ympä-

18 Vuosiraportti (60) ristövalvonnan tulosyksikkö antaa yhdessä terveysvalvonnan kanssa tarvittavat lausunnot sopijakunnissa vireillä olevista rakennuslupahakemuksista esimerkiksi jätevesiasioissa. Vuonna 2012 tehtiin 12 ympäristölupaa koskevaa päätöstä. Ympäristölupa on myönnetty kolmelle uudelle lupalaitokselle. Yksi päätös on koskenut lupamääräyksien tarkistamisesta. Kielteisiä päätöksiä on tehty neljä ja toiminnan lopettamisen vuoksi on rauetettu neljä ympäristölupaa. Ensimmäisen valtuustokauden aikana on ratkaistu yhteensä 50 ympäristölupaa, joista kuusi on ollut kielteistä, ja kuusi on koskenut ympäristöluvan rauettamista. Myönteisistä päätöksistä 20 on koskenut uutta toimintaa, seitsemän toiminnan muuttamista ja 10 lupamääräyksien tarkistamista. Vuoden 2010 aikana lupamenettelystä rekisteröitäviksi siirtyivät pääosa polttonesteiden jakeluasemista, asfalttiasemista ja pienistä lämpölaitoksista. Vuonna 2010 ei Keski- Uudenmaan ympäristökeskuksen toiminta-alueella tehty vielä yhtään rekisteröintiä, mutta vuosina 2011 ja 2012 rekisteröitiin yhteensä 14 laitosta. Rekisteröidyt laitokset ovat olleet jo toiminnassa olevia jakeluasemia ja lämpölaitoksia (ks. taulukko 8). Taulukko 8. Ympäristönsuojelulain mukaiset lupa- ja ilmoituspäätökset sekä tehdyt rekisteröinnit vuosina Sopijakunta Luvat Ilmoitukset Rekisteröinnit Järvenpää Kerava Mäntsälä Tuusula Yhteensä Ympäristövalvonnan tulosyksikön tavoitteena on päästä ympäristö- ja maa-ainesluvissa keskimäärin kuuden kuukauden käsittelyaikoihin. Vuonna 2012 ympäristölupien keskimääräinen käsittelyaika oli kahdeksan kuukautta. Ympäristölupapäätösten käsittelyaikojen mediaani on vuosina vaihdellut 6-10 kuukauden välissä. Vuoden 2012 lopussa ympäristövalvonnan tulosyksikössä oli vireillä kaikkiaan 14 ympäristölupahakemusta.

19 18 (60) Ympäristönsuojeluviranomaisen valvontaa on vuosina jouduttu voimakkaasti kohdentamaan ja karsimaan puutteellisten henkilöstöresurssien vuoksi. Viranomaistoiminnan suunnittelutehtävien runsaus ja Nurmijärven liittymisen edellyttämät selvitykset ovat vähentäneet valvontaan käytettävissä ollutta työaikaa. Vaikka suunnitelmalliseen valvontaan on pyritty panostamaan, ei sille asetettuja tavoitteita ole voitu täysin saavuttaa etenkään ympäristölupien valvonnassa. Tähän on ympäristövalvonnan jatkuvasti kasvaneen työmäärän lisäksi vaikuttanut tarve suunnata resursseja maa-ainesten ottotoiminnan valvontaan ja lupavalmisteluun. Valvontatehtäviin kuuluu lupavalvonnan lisäksi kirjallisesti vireillepannut asiat ja muut ilmoitukset ympäristössä havaituista haitoista eli toimenpidepyynnöt. Kirjalliset vireillepanot edellyttävät viranomaiselta aina valituskelpoisen päätöksen tekemistä, ja ne pyritään käsittelemään viivytyksettä. Sitä vastoin toimenpidepyyntöjen perusteella ei nykyisillä henkilöresursseilla ole aina ollut mahdollista ryhtyä välittömiin valvontatoimenpiteisiin. Valvonnan tarpeellisuus ja kiireellisyys joudutaan siten aina arvioimaan tapauskohtaisesti. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies antoi ympäristövalvonnan valvontatehtävien hoitamisesta tehdyn kantelun johdosta päätöksen Päätöksessään eduskunnan apulaisoikeusasiamies on moittinut Keski-Uudenmaan ympäristökeskusta ja Tuusulan ympäristökeskusta siitä, ettei valvonta-asiaa ole käsitelty ilman aiheetonta viivytystä. Henkilöstöresurssien puutteellisuutta käsiteltävänä olevien asioiden määrään nähden ei ole pidetty riittävänä perusteluna asioiden käsittelyn viivästymiselle. Muulta osin eduskunnan apulaisoikeusasiamies ei ole nähnyt viranomaisen toiminnassa moittimisen aihetta. Ongelma valvonta-asioiden käsittelyn viivästymisestä oli ollut tiedossa jo ennen päätöstä. Tilanne oli keskeisenä perusteena uudelle määräaikaisesti täytetylle ympäristötarkastajan viralle, jonka ympäristövalvonta sai vuosiksi Vireille tulleiden vesihuoltolain mukaisten vapautushakemusten suuri määrä ja valvontaasioiden lisääntyminen söivät osittain henkilöstöresurssien kasvusta saadun hyödyn. Tilanne edellytti ympäristövalvonnalta tehtävien entistä voimakkaampaa priorisointia. Ympäristölautakunta merkitsi tiedokseen ympäristövalvonnan tehtävien priorisoinnissa käytetyt periaatteet. Lisäksi tehtävänjakoa muutettiin, jotta työmäärä saatiin jakautumaan tasaisemmin. Vuoden 2012 lopussa ympäristövalvonta sai luvan täyttää vuonna 2011 saatu ympäristötarkastajan virka vakituisesti vuoden 2013 alussa. Ympäristöluvanvaraisten laitosten valvonta Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toiminta-alueella on 93 kunnan ympäristölupaviranomaisen toimivaltaan kuuluvaa ympäristölupalaitosta ja 63 rekisteröintimenettelyn piiriin kuuluvaa laitosta. Suunnitelmallisen valvonnan laitoksia on siten toimialueella yhteensä 156 (ks. taulukko 9).

20 Vuosiraportti (60) Taulukko 9. Ympäristölupalaitokset ja rekisteröimismenettelyn piirissä olevat laitokset sopijakunnittain vuosina Säännöllisen valvonnan kohteiden rekisteriä on vuosittain tarkennettu, joten vuosien väliset muutokset ovat osin tästä johtuvia. Sopijakunta Lupalaitoksia Rekisteröitävät toiminnat Säännöllisen valvonnan kohteet yhteensä Järvenpää Kerava Mäntsälä Tuusula Yhteensä Ympäristönsuojelulain säännöllisen valvonnan kohteiden valvontaa ohjaa vuonna 2009 hyväksytty valvontasuunnitelma. Valvontasuunnitelman päivittäminen on aloitettu vuonna Vuoden 2012 aikana lupavalvontaan liittyviä tarkastuksia tehtiin 29 kappaletta, joka oli 90 % suunnitelman mukaisesta tarkastusmäärästä (taulukko 10). Taulukko 10. Säännöllisen valvonnan kohteisiin (ympäristölupalaitokset ja rekisteröimismenettelyn piirissä olevat laitokset) tehdyt tarkastukset sopijakunnittain vuosina Sopijakunta Tarkastuksia Järvenpää Kerava Mäntsälä Tuusula Yhteensä Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen valvontavastuulle kuuluvien laitosten lisäksi Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toiminta-alueella on 43 valtion valvontaviranomaisen valvontaan kuuluvaa laitosta. Ympäristövalvonnan työntekijät ovat pääsääntöisesti osallistuneet myös Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tekemiin tarkastuksiin. Vuonna 2012 ympäristövalvonnan tulosyksikkö osallistui yhteensä kahdeksaan valtion ympäristönsuojeluviranomaisen tekemään tarkastukseen tai neuvotteluun sekä kolmeen pilaantuneita maita koskevaan tarkastukseen tai neuvotteluun. Vireillepanoasiat Ympäristövalvonnassa oli vuoden 2012 lopussa vireillä 50 valvonta-asiaa, joista 20 oli kirjallisia vireillepanoja. Muut 30 valvonta-asiaa on vireillä viranomaisen omasta vireillepanosta. Vuoden 2012 aikana on tullut vireille 17 uutta valvonta-asiaa. Vastaavasti valvonta-asia on saatu loppuun käsiteltyä 18 tapauksen osalta. Vuoden aikana vireilletulleita asioita ei ole raportoitu vuodelta 2009, ja kyseisen vuoden tietoihin liittyy Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen aloittamisesta ja toimintojen käynnistämisestä johtuvaa epävarmuutta. Vuosittain on tullut vireille keskimäärin alle

21 20 (60) kaksikymmentä uutta valvonta-asiaa. Alkuvuosien aikana jatkuvasti lisääntynyt vireillä olevien asioiden määrää on vuonna 2012 saatu hieman laskuun (kuva 8). Kuva 8. Vireillepanojen käsittely ympäristövalvonnan yksikössä vuosina Vuonna 2009 vireille tulleita valvonta-asioita ei ole eritelty. Vireillä olevien valvonta-asioiden määrän kasvu on vuonna 2012 saatu käännettyä laskuun. Edelleen ympäristövalvonnassa on kuitenkin vireillä valvontaan käytettävissä olevaan henkilöstöresurssiin nähden runsaasti vireillepanoja. Laillisuusvalvonta Vuoden 2012 aikana ympäristövalvonta kirjasi 180 toimenpidepyyntöä. Vaikka toimenpidepyyntöjä on vähemmän kuin edellisvuonna, niitä on edelleen erittäin paljon. Toimenpidepyynnöistä yli puolet tulee Tuusulan kunnan alueelta. Vuoden 2012 aikana tulleista toimenpidepyynnöistä 79 % on käsitelty loppuun. Kaikki toimenpidepyynnöt eivät ole edellyttäneet erillistä tarkastusta (ks. taulukko 11). Taulukko 11. Ympäristövalvonnan tulosyksikölle vuosina tehdyt toimenpidepyynnöt ja suoritetut tarkastukset sopijakunnittain. Kirjaaminen on aloitettu kesken vuotta 2009, eikä kyseisen vuoden tietoja ole siksi esitetty taulukossa. Sopijakunta Toimenpidepyynnöt kpl Tarkastukset kpl Järvenpää Kerava Mäntsälä Tuusula Yhteensä Ympäristövalvonta antaa sopijakuntien rakennusvalvontaviranomaisille lausuntoja esimerkiksi haja-asutusalueen jätevesien käsittelystä, rakennusten purkamisesta, merkittävistä maanrakennushankkeista sekä toimitilojen rakentamisesta. Etenkin hajaasutusalueiden jätevedenkäsittelyä koskevat lausunnot ja niihin liittyvä neuvonta työllisti alkuvuosina ympäristövalvontaa merkittävästi. Vuoden 2011 lopussa tehdyn ympäristö-

22 21 (60) valvonnan töiden priorisointipäätöksen mukaisesti lausuntojen antamista on vuonna 2012 rajoitettu vain ympäristönsuojelun kannalta erityisen tärkeisiin kohteisiin. Tämä on näkynyt selvästi annettujen lausuntojen määrässä (kuva 9). Kuva 9. Kuntien rakennusvalvonnalle kiinteistökohtaisista jätevesijärjestelmistä annetut lausunnot vuosina Ympäristövalvonnan työtehtävien priorisointipäätös näkyy selvänä lausuntojen määrän merkittävänä vähentymisenä vuonna Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on tehnyt ympäristönsuojeluviranomaisen valvontaasioista vuonna 2012 poliisille viisi tutkintapyyntöä. Ympäristövalvonta on avustanut poliisia tehtyihin tutkintapyyntöihin liittyvissä asioissa toimittamalla sille asioiden hallinnolliseen käsittelyyn liittyviä asiakirjoja sekä muita selvityksiä. Ympäristövalvonnan viranhaltijoita on vuonna 2012 kuultu todistajina oikeudessa ja poliisitutkinnassa. Vesihuoltolain mukaisten vapautushakemusten määrä lisääntyi huomattavasti aiemmasta vesihuoltolaitosten käynnistettyä oman liittyjävalvontansa. Vesihuoltolain mukaisten asioiden runsas määrä ja lain toimeenpanoon liittyvän neuvonnan suuri tarve työllistivät ympäristövalvontaa vuonna 2012 ja vähensivät siten osaltaan muiden valvontatehtävien hoitoon käytettävissä olevaa resurssia. Vuoden 2011 lopussa ympäristövalvonnassa oli vireillä 69 vapautushakemusta, joista 67 oli tullut vireille saman vuoden aikana. Vuoden lopussa vireillä olleista hakemuksista 19 on Järvenpäästä, yksi Keravalta, 18 Mäntsälästä ja 31 Tuusulasta. Vapautushakemusten käsittely aloitettiin loppuvuodesta 2011, jolloin käsittelyyn otettiin kaikki mennessä saapuneet hakemukset (yht. 55 kpl). Vuonna 2012 ratkaistiin 35 vapautushakemusta. Vuoden 2012 lopussa ympäristövalvonnassa oli edelleen vireillä 36 vapautushakemusta (kuva 10).

23 22 (60) Kuva 10. Vesihuoltolain mukaisten vapautushakemuksia tuli poikkeuksellisen paljon vireille vuonna Tämä oli seurausta vesihuoltolaitosten asukkaille lähettämistä kirjeistä ja uusien toiminta-alueiden vahvistamisista. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta ratkaisi vuonna 2012 viisi maa-ainesten ottolupahakemusta. Mäntsälän kunnan alueelle myönnettiin kaksi maa-aineslupaa, joista yksi koski uutta ottoaluetta ja yksi vanhan ottoalueen toiminnan jatkamista. Tuusulasta ratkaistiin kolme maa-aineslupahakemusta. Nämä kaikki päätökset olivat kielteisiä. Vuonna 2012 maa-aineslupien keskimääräinen käsittelyaika oli 16 kuukautta ja niistä on peritty tarkastusmaksua ,08 euroa. Maa-ainesten ottolupien käsittelyaika on edelleen reilusti tavoitteena olevaa kuuden kuukauden käsittelyaikaa pidempi. Tavoitteeksi asetetun käsittelyajan ylittyminen on johtunut pitkälti siitä, että sopijakunnista siirtyi ympäristökeskuksen perustamisen yhteydessä runsaasti käsittelemättömiä maaaineslupahakemuksia. Myös muut ympäristövalvonnan toiminnasta riippumattomat seikat ovat pitkittäneet lupakäsittelyä. Ympäristövalvonnan tulosyksikössä oli vuoden 2012 päättyessä vireillä 12 maa-aineslupahakemusta, joista yksi on tullut vireille ennen ympäristökeskuksen toiminnan käynnistymistä. Vireillä olevista hakemuksista yhdeksän on Mäntsälästä, kaksi Tuusulasta ja yksi Keravalta (kuva 11).

24 23 (60) Kuva 11. Ratkaistut ja vireillä olevat maa-ainesten ottoluvat vuosina Maa-ainesten ottotoiminnan valvontasuunnitelmassa on 29 valvontakohdetta. Valvontakohteiksi on kirjattu myös ne maa-ainesten ottoalueet, joilla ottoluvan umpeutumisesta huolimatta maisemointityöt ovat edelleen kesken. Lisäksi valvontakohteita ovat kotitarvealueet, jotka ovat tehneet maa-aineslain edellyttämän ilmoituksen. Valvontakohteista 25 sijaitsee Mäntsälässä. Tuusulassa on kolme kohdetta ja Keravalla yksi kohde. Maaainesten ottotoiminnan valvonta on maksullista, ja ottoluvan haltijoilta perittiin valvontamaksua vuonna 2012 yhteensä ,14 euroa. Maa-ainesten ottotoiminnan valvomiseksi on vuonna 2012 tehty Mäntsälässä 20 ja Tuusulassa seitsemän tarkastusta. Järvenpäässä on lisäksi tehty yksi kotitarveottoalueen valvontaan liittyvää tarkastus. Vuonna 2012 maa-aineslain mukaisia tarkastuksia tehtiin enemmän kuin oli suunniteltu. Tarkastusten tarvetta lisäsi vuoden 2011 suunniteltua pienempi tarkastusten määrä (ks. taulukko 12). Taulukko 12. Maa-ainesten oton valvontaan liittyvät tarkastukset sopijakunnittain. Vuoden 2009 tiedot koskevat vain huhti-joulukuuta. Sopijakunta Tarkastuksia Järvenpää Kerava Mäntsälä Tuusula Yhteensä Ympäristövalvonnan laatukäsikirja hyväksyttiin Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan kokouksessa Laatukäsikirjan tekemiseen osallistui aktiivisesti koko ympäristövalvonnan yksikön henkilöstö. Laatukäsikirjatyö edellytti melkoista työpanosta ja näkyy osaltaan myös vuonna 2011 muiden työsuoritteiden määrässä ja käsittelyaikojen pituudessa. Laatukäsikirjaa on päivitetty vuonna 2012.

25 Järvenpää Kerava Mäntsälä Tuusula Yhteensä Vuosiraportti (60) Ympäristövalvonta on valmistellut kunnallisia ympäristönsuojelumääräyksiä yhdessä ympäristönsuojeluyksikön kanssa. Ympäristönsuojelumääräysten luonnosvaihe oli nähtävillä loppuvuodesta Luonnoksesta jätettiin yhteensä 50 lausuntoa tai muistutusta. Vuonna 2012 valmistelu eteni ehdotusvaiheeseen. Ehdotus oli ympäristölautakunnalla käsiteltävänä joulukuussa Samalla ympäristölautakunta hyväksyi vastaukset luonnoksesta annettuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin. Ympäristölautakunta asetti ehdotuksen nähtäville vuoden 2013 alusta. Ehdotuksen valmistelutyöhön on kulunut merkittävästi ympäristövalvonnan henkilöstön työpanosta. Luonnoksesta saatujen lausuntojen ja muistutusten määrä oli yllättävän suuri, joten valmisteluun tarvittuun työpanokseen ei kaikilta osin osattu ennakolta varautua. Arvioitua suurempi resurssitarve on jouduttu vähentämään muista ympäristövalvonnan tehtävistä. Ympäristövalvonnan yksikkö käynnisti vuonna 2012 valvontasuunnitelmien uudistamistyön. Uudistamistyön tarkoituksena on varautua ympäristönsuojelulain muutoksessa esitettyyn ympäristövalvonnan maksullisuuteen. Valmistelua on tehty yhteistyössä Nurmijärven ympäristönsuojelun kanssa ja näin on voitu varautua Keski-Uudenmaan toimintaalueen laajentumiseen Nurmijärven kunnalla vuoden 2013 alusta. Valvontasuunnitelmassa on erityistä huomiota kiinnitetty valvontatarpeen riskiperusteiseen määräytymiseen. Valvontasuunnitelman uudistamistyö jatkuu vuonna Ympäristönsuojelun tulosyksikkö vastaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle laissa määrätyistä yleistehtävistä. Vuoden 2012 aikana työ painottui kuntien ympäristötiedon hallintaan ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristöpolitiikan valmisteluun sekä energiatehokkuuteen liittyvään kuntayhteistyöhön. Ympäristönsuojelun tulosyksikön vuoden 2012 palvelutoteuma on esitetty taulukossa 13. Taulukko 13. Ympäristönsuojelun tulosyksikön vuoden 2012 palvelutoteuma (henkilötyöpäiviä, htp). Vertailuna on esitetty vuosien 2010 ja 2011 yhteenvetotiedot. Tulosyksikön palveluita on tarkasteltu yksityiskohtaisemmin jäljempänä tekstissä. Palvelut 2012 Kehittäminen Kuntasuunnittelu Seuranta Projektit, hankkeet Yhteensä, htp , htp , htp Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristöpolitiikasta valmistui ehdotus, joka lähetettiin toiselle lausuntokierrokselle sopijakuntiin joulukuussa Tavoitteena on luoda kokonaiskuva toiminta-alueen ympäristönsuojelun nykytilasta ja tavoitteista vuo-

26 25 (60) teen 2020 asti. Samassa yhteydessä valmistui ehdotus hanke- ja tutkimussuunnitelmaksi vuosille Siinä esitetään ympäristöpolitiikassa ehdotettujen toimenpiteiden ja hankkeiden yksityiskohtaisempi kuvaus, aikataulutus, vastuutahot ja resursointi. Ympäristönsuojeluyksikkö osallistui myös Järvenpään, Tuusulan, Keravan sekä Mäntsälän ympäristönsuojelumääräysten valmisteluun yhteistyössä ympäristövalvontayksikön kanssa. Ympäristönsuojelun tulosyksikön toiminnan tunnuslukuja vuodelta 2012: - 34 lausuntoa, jotka ovat koskeneet pääasiassa kaavoitusta ja YVA-menettelyä (23 kpl vuonna 2011 ja 15 kpl vuonna 2010) - haja-asutusalueen jätevesien käsittelyyn liittyvää puhelin- ja sähköpostineuvontaa 82 asiakkaalle (105 asiakkaalle vuonna 2011) - kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa sai 224 tuusulalaista kiinteistöä (110 kiinteistöä vuonna 2011) - 11 lehdistötiedotetta (16 tiedotetta vuonna 2011) - järjestetty kaksi energiatehokkuuden suunnittelutilaisuutta ja osallistuttu kuuteen asukkaille tarkoitettuun neuvontatilaisuuteen (ks. tarkemmin taulukko 14) - vastuullisena tahona 5 hankkeessa (6 hankkeessa vuosina 2010 ja 2011) - osallisena 15 hankkeessa (18 hankkeessa vuonna 2011 ja 15 hankkeessa vuonna 2010). Taulukko 14. Ympäristönsuojelun tulosyksikön vuonna 2012 järjestämät suunnittelu- ja neuvontatilaisuudet. Vertailutietona taulukossa on esitetty yhteenvetotiedot vuosilta 2010 ja Aihe Tilaisuudet kpl Osallistujia kpl Kuntalaisille Yhteistyötaho Asukastilaisuuksia ELY-keskus, terveysvalvonta Energiatehokkuus ja ekotukitoiminta Viranhaltijoille 2 47 Yhteensä Uudenmaan liitto ja HSY Yhteensä Yhteensä

27 26 (60) Ympäristönsuojeluyksikön vastuulla olleet hankkeet ja projektit: - Keski-Uudenmaan strategisen ilmasto-ohjelman seuranta, KUUMA-seutu - Keski-Uudenmaan ympäristöpoliittinen ohjelma, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä ja Tuusula - KUUMA-kuntien ilmastonmuutokseen sopeutumisohje, KUUMA-seutu - Järvenpään uhanalaisen ketosukkulakoin elinympäristön hoidon koordinointi - Keravan punakämmekkäesiintymän siirtoistutuksen seuranta. Hankkeet ja projektit, joissa ympäristönsuojeluyksikkö on ollut osallisena: - Uudenmaan energianeuvonnan tulevaisuus, Uudenmaan liitto - Valtion ja kuntien välinen kumppanuusmenettely ilmastopäästöjen vähentämiseksi, Kuntaliitto - Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen sopijakuntien ympäristönsuojelumääräysten valmistelu ja tarkistaminen, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä ja Tuusula - Uudenmaan ilmanlaadun seuranta vuonna 2012, Uudenmaan ELY-keskus ja HSY - Vantaajoen yhteistarkkailu, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry - Vantaanjoki-neuvottelukunta, Vantaajoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry - Tuusulanjoen ja Palojoen suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen yleissuunnitelma, Uudenmaan ELY-keskus, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun lky, Tuusulan ja Nurmijärven maataloustoimistot - Rusutjärven kunnostus- ja hoitosuunnitelma, Tuusulan kunta - Tuusulanjärven kunnostushanke, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun lky, Tuusulan kunta ja Järvenpään kaupunki - Kiinteistökohtaisen jätevesineuvonnan hanke, Tuusulan ja Nurmijärven kunnat, Vantaan ja Espoon kaupungit sekä Vantaajoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry - Hajajätevesien neuvontahanke, Mäntsälän kunta, Itä-Uudenmaan kunnat ja Itä- Uudenmaan ja Porvoonjoen ilman- ja vesiensuojeluyhdistys ry - Haja-asutuksen jätevesien koostumus ja jätevesijärjestelmien valintapolku -hanke, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry - Haja-asutuksen jätevesilietteiden kalkkistabilointi ja hyötykäyttö -esiselvitys, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry - Uudenmaan kestävän maatalouden toimikunta, Uudenmaan ELY-keskus - Osallistuminen Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman työryhmään Valmisteilla olevat hankkeet: - Haja-asutuksen jätevesien neuvonta 2013, Tuusulan ja Nurmijärven kunta ja Vantaajoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry - Mäntsälän kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman päivitys, Mäntsälän kunta, Mäntsälän Vesi, Uudenmaan ELY-keskus - Tuusulan Jäniksenlinnan, Kaikulan ja Palaneenmäen suojelusuunnitelmien päivitys, Tuusulan kunta, Uudenmaan ELY-keskus

28 27 (60) - Keravan hulevesiohjelman laadinta - Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen, KUUMA-seutu - Nurmijärven järvien vedenlaadunseuranta. Ympäristökeskuksen tuottamat ja tilaamat julkaisut vuonna 2012: - Ilmanlaatu Uudellamaalla vuonna 2011, Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisuja 97/ Ilmastokatsaus tammikuu lokakuu 2012, Keski-Uudenmaan ilmastotyö etenee, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus - Ympäristöpoliittinen ohjelma 2020, Ehdotus , Keski-Uudenmaan ympäristökeskus - Hanke- ja tutkimussuunnitelma , Ehdotus , Keski-Uudenmaan ympäristökeskus. Selvitykset, joita ympäristökeskus on koordinoinut tai joissa se on osallisena: - Vantaajoen yhteistarkkailu, Vedenlaatu vuonna 2011, Julkaisu 67/2012, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry - Tuusulanjoen ja Palojoen vesistöalueet, Suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen yleissuunnitelma, Uudenmaan ELY-keskus, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun lky, Tuusulan ja Nurmijärven kuntien maaseututoimet - Rusutjärven kunnostus- ja hoitosuunnitelma , Tuusulan kunta - Tuusulan Kulomäentien hulevesialtaat -toimivuusselvitys, Tuusulan kunta ja Vantaan kaupunki - Keravan Kaskelan osayleiskaava-alueen luontoselvitys, Enviro Keravan Kytömaan eteläosan (2223 E) asemakaava-alueen luontoarvot, Enviro Tuusulan Palojoenpuiston asemaakaavan muutos- ja luontoselvityksen erillisselvitykset, FCG Järvenpään ketosukkulakoin ja sen elinpaikan hoitojen seuranta Järvenpäässä vuonna 2012, Faunatica Järvenpään uhanalaiset perhoset: vuoden 2012 tulokset, Faunatica KUUMA-paikkatietopurkin liiketoimintasuunnitelma (Sito Oy 2011) oli alustavassa esittelyssä KUUMA-komissiossa ja kunnissa vuoden 2012 aikana. Liiketoimintasuunnitelman tavoitteena oli tutkia vaihtoehtoja KUUMA-seudun yhteisen paikkatietopalvelun käynnistämiseen vuosia kehitystyössä olleen paikkatietopurkin pohjalta. Kunnista tulleiden viestien keskeinen sanoma oli, että yhteinen paikkatietopalvelu nähtiin tärkeänä ja kiinnostavana, mutta liiketoimintasuunnitelmassa esitetyt kustannukset liian suurina. Tästä johtuen KUUMA-tietohuoltoryhmä käynnisti Uudenmaan liiton kanssa neuvottelut liittyen liiton mahdolliseen kiinnostukseen koordinoida tulevaisuudessa paikkatietopurkkia, joka voisi toimia pohjana liiton Maakunnalliset tietovarannot -hankkeessa.

29 28 (60) Koska kehitteillä olleen paikkatietopurkin tulevaisuudelle ei ollut takeita, selainohjelmana toimineen paikkatietopurkin käytöstä ympäristökeskuksen työvälineenä päätettiin luopua. Purkin jatkokäyttö olisi edellyttänyt rahallista panostusta lisenssimaksuihin sekä aineistojen päivitykseen. Loppuvuodesta 2012 ympäristönsuojeluyksikkö alkoi koota yhteistyössä Tuusulan paikkatiedon kanssa ympäristökeskuksen sopijakuntien ympäristöaineistoja ArcGis-ohjelmaan, jota ympäristökeskuksen työntekijät voivat hyödyntää työtehtävien hoidossa. Ympäristökeskus on yhteistyössä sopijakuntien kaavoituspalveluiden kanssa osallistunut luontoselvitysten kilpailuttamiseen, tekemiseen ja työn ohjaukseen Tuusulan Palojoenpuistossa, Keravan Kaskelassa ja Kytömaalla sekä koordinoinut Järvenpään uhanalaisten perhosten selvitystä. Järvenpään erittäin uhanalaisen ketosukkulakoin elinympäristön hoitotoimia jatkettiin vuonna 2010 laaditun hoitosuunnitelman mukaisesti. Järvenpään kaupungin viherpalvelut niitti alueen kasvillisuutta ympäristökeskuksen koordinoidessa kunnostustyötä. Niiton jälkeisellä seurantakäynnillä havaittiin hoitotoimien positiivinen vaikutus; ketosukkulakoin ravintokasvin, keltanokitkerön, peittävyys oli moninkertaistunut niitetyillä alueilla hoidon aloittamisesta. Ketosukkulakoin ja alueen kasvillisuuden seurantaa on tarkoitus jatkaa vuoteen 2014 saakka. Alueen niitto toistetaan vuosittain. KUUMA-kuntien ilmastonsuojelun keskeinen työväline on maaliskuussa 2010 valmistunut Keski-Uudenmaan strateginen ilmasto-ohjelma. Vuoden 2011 alussa yhteistyö laajeni aiemmasta kuudesta kunnasta nykyiseen kymmeneen KUUMA-kuntaan. Tärkeimpänä ensivaiheen tavoitteena on ollut kuntien ja TEM:n välillä solmittavien energiatehokkuussopimusten aikaansaaminen. Vuoden 2012 loppuun mennessä energiatehokkuussopimuksen olivat solmineet Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä ja Sipoo. Tuusula teki energiatehokkuussopimuksen helmikuussa 2013, ja Pornainen on tehnyt periaatepäätöksen sopimuksen solmimisesta. Kunnista Hyvinkää, Järvenpää ja Tuusula ovat perustaneet omat energiatehokkuustyöryhmät, jollainen on suunnitteilla myös Keravalla ja Sipoossa. Nurmijärvellä vastaavista tehtävistä huolehtii kunnan oma ilmasto-ohjelman seuranta-ryhmä. KUUMA-seudulla yhteisen ilmasto-ohjelman toteutumista seuraa ja edistää tätä varten perustettu ilmasto-ohjelman seurantaryhmä, jonka toiminnan järjestäminen on Keski- Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristönsuojeluyksikön vastuulla. Ryhmässä ovat edustettuina kaikki kymmenen kuntaa. Seurantaryhmä kokoontui vuoden 2012 aikana neljä kertaa. Marraskuussa 2012 julkaistiin KUUMA-kuntien kolmas ilmastokatsaus. Sen toimittamisesta ja julkaisemisesta vastasi ympäristönsuojeluyksikkö. Ilmastokatsaus seuraa ilmas-

30 29 (60) totyön etenemistä kunnissa. Katsauksiin on kerätty hyviä esimerkkejä kunnissa käynnistetyistä energiatehokkuushankkeista ja vertailtu kuntien toimenpiteitä. Ilmastokatsaus ilmestyy jatkossakin 1-2 kertaa vuodessa. Luonnos KUUMA-kuntien ilmastonmuutokseen sopeutumisohjeeksi valmistui syksyllä ja siitä saadut lausunnot käsiteltiin ilmasto-ohjelman seurantaryhmässä vuoden lopussa. Ohje on tarkoitettu kuntien avuksi niiden ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvissä suunnittelutehtävissä, kuten hulevesiohjelmien laatimisessa, pohjavesien suojelusuunnitelmien päivittämisessä, vesistötulviin varautumisessa ja kunnan varautumissuunnitelmien päivittämisessä. Ympäristönsuojeluyksikkö osallistui Uudenmaan liiton johtamaan Uudenmaan energianeuvonnan tulevaisuus -hankkeen järjestelyihin yhden henkilötyökuukauden työpanoksella. Hankkeessa selvitetään yhteistyötä, rahoitusta ja keinoja energianeuvonnan järjestämiseksi Uudenmaan alueella. Ympäristönsuojeluyksikkö järjesti KUUMA-seudun rakennusvalvonnalle energianeuvontatilaisuuden, johon osallistui 30 henkeä. Keravan kaupungin henkilökunnalle järjestettiin ekotukitoimintakoulutusta, johon osallistui 17 henkilöä. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on lisäksi osallistunut Valtion ja kuntien ilmastokumppanuus -hankkeeseen, jossa selvitetään parhaita kustannustehokkaita toimenpiteitä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi sekä valtion ja kuntien kumppanuutta päästövähennysten rahoittamisessa. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toiminta-alueella seurattiin vuonna ilmanlaatua yhteistyössä Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) kanssa. Järvenpäässä, Keravalla ja Tuusulassa ilmanlaatua seurattiin yhteensä yhdeksällä typpidioksidin (NO 2 ) passiivikeräimellä, jotka vaihdettiin kuukausittain. Lisäksi Järvenpäässä toimi ympärivuotinen ilmanlaadun mittausasema, jossa mitattiin ilman typenoksidien ja hengitettävän pölyn (PM10) pitoisuuksia. Hengitettävän pölyn pitoisuudet ylsivät 28 kertaa tasolla, joka voi aiheuttaa hengitystieoireita etenkin herkille henkilöille. Tuusulassa on tehty yhteistyössä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän kanssa Tuusulanjoen ja Palojoen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma. Vantaan kaupungin kanssa on jatkettu yhteistyöhanketta Tuusulan Jusslan teollisuusalueen hulevesien vaikutusten selvittämiseksi Kylmäojan vedenlaatuun. Samalla selvitettiin myös alueen hulevesialtaiden toimivuutta. Keravan kaupungin kanssa on tehty yhteistyötä kaupungin hulevesiohjelman valmistelussa. Lisäksi ympäristönsuojeluyksikkö on osallistunut vuosille laaditun Rusutjärven kunnostus- ja hoitosuunnitelman valmisteluun ja Tuusulanjärven kunnostustyöryhmän työskentelyyn. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdis-

31 30 (60) tyksen kanssa on tehty yhteistyötä hajajätevesien käsittelyä ja laatua selvittävässä Haiku-hankkeessa sekä haja-asutuksen jätevesilietteiden kalkkistabilointia ja hyötykäyttöä koskevassa esiselvityksessä. Ympäristönsuojeluyksikkö on edustanut Keski-Uudenmaan ympäristökeskusta Uudenmaan kestävän maatalouden neuvottelukunnassa. Haja-asutuksen jätevesineuvontaa on tehty Tuusulassa yhteistyössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen sekä Vantaan, Espoon ja Nurmijärven kanssa. Hankkeessa tehtiin kiinteistökohtaista neuvontaa Tuusulan haja-asutusalueille 224 kiinteistölle. Mäntsälässä on jatkettu yhteistyötä haja-asutusalueiden jätevesineuvonnassa Jätevesiasetuksen toteutus järkevästi -hankkeessa Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksen kanssa. Hankkeessa kierrätetään kylissä jätevesiklinikkaa, joka neuvoo haja-asutusalueen asukkaita jätevesiasioissa. Ympäristönsuojeluyksikkö antoi yhteensä 82 asiakkaalle puhelin- tai sähköpostineuvontaa haja-asutusalueen jätevesiin liittyvissä kysymyksissä. Puhelut ja sähköpostikyselyt tulivat pääasiassa Mäntsälästä ja Tuusulasta ja koskivat hajajätevesiasetuksen vaatimuksia tai vesihuoltolain velvoitteita. Ympäristönsuojeluyksikkö on vuoden 2012 aikana osallistunut lisäksi seuraaviin tilaisuuksiin: - Mustijoen vedenlaatua koskeva asukastilaisuus sekä lauttaristeily Mustijoella Mäntsälässä - Rusutjärven kunnostus- ja hoitosuunnitelmaa koskeva asukastilaisuus Tuusulassa - Kaksi Tuusulanjoen ja Palojoen suojavyöhykkeiden yleissuunnittelua koskevaa viljelijätilaisuutta Tuusulassa - Lukon vesihuollon rakentamista koskevaan asukasilta Mäntsälässä - Tuusula tutuksi -tapahtuma yhteistyössä terveysvalvonnan kanssa. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus vastaa Järvenpään, Keravan, Mäntsälän ja Tuusulan kuntien terveysvalvontaviranomaisille kuuluvista käytännön valvontatehtävistä sekä delegointipäätöksellä viranhaltijoille siirretyistä lupa- ja hyväksymisasioista. Terveysvalvonta on osa kuntien vastuulla olevaa kansanterveystyötä, joka kohdistuu yksilön ja hänen elinympäristönsä terveydensuojeluun. Terveysvalvonnan keskeisiä osa-alueita ovat muun muassa elintarvikevalvonta, talous- ja uimavesien valvonta, tuoteturvallisuus, kemikaalivalvonta sekä asumisterveyden valvonta. Jäljempänä on tarkasteltu eräitä terveysvalvonnan osa-alueita, joihin ympäristökeskus on vuoden 2012 aikana käyttänyt työpanostaan. Vuonna 2012 toteutettiin ensimmäisen kerran sisäinen auditointi. Auditoinnissa keskityttiin terveysvalvonnan tarkastuspöytäkirjojen sisältöön, luettavuuteen, lähettämiseen ja arkistointiin sekä tarkastusten laskutukseen.

32 31 (60) Elintarvikevalvontaa tehdään elintarvikelain, Euroopan yhteisön asetusten ja niiden nojalla annettujen säädösten perusteella. Elintarvikevalvonnan tarkoituksena on suojata kuluttajaa elintarvikkeiden mahdollisesti aiheuttamalta terveyshaitalta sekä määräysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta taloudellisilta tappioilta. Vuoden 2012 lopussa Keski-Uudellamaalla oli 796 elintarvikehuoneistoa. Elintarvikevalvonta on terveysvalvonnan osa-alueista suurin. Vuonna 2012 suurimpia uudistuksia elintarvikevalvonnassa oli kaikkien valvontatietojen syöttäminen valtakunnalliseen KUTI-järjestelmään. Järjestelmän tarkoitus on muuttaa vuosittaista valvontatietojen raportointia siihen, että valtion Elintarviketurvallisuusvirasto pystyy seuraamaan kunnissa tapahtuvaa elintarvikevalvontaa lähes reaaliaikaisesti. Tiedot siirretään KUTI-tietokantaan silloin, kun tarkastaja laatii tarkastuspöytäkirjan tehdystä tarkastuksesta. Elintarvikehuoneistojen hyväksynnät ja ilmoituskäsittely Syyskuussa 2011 tuli voimaan elintarvikelain muutos, jossa luovuttiin ennakkohyväksymismenettelystä suuressa osassa elintarvikehuoneistoja. Tällä hetkellä hyväksytään ainoastaan eläinperäisiä elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä käsittelevät laitokset. Muiden elintarvikealan toimijoiden tulee tehdä ilmoitus toiminnan aloittamisesta. Ilmoituksen johdosta ei tehdä päätöstä, mutta kohteeseen tehdään maksullinen tarkastus. Vuonna 2012 tehtiin kuusi elintarvikehuoneiston hyväksymispäätöstä ja käsiteltiin 95 elintarvikehuoneistoilmoitusta (ks. taulukko 15). Taulukko 15. Elintarvikevalvonnan päätökset ja ilmoitukset vuosina sekä niistä kertyneet maksutulot sopijakunnittain. Sopijakunta Päätökset kpl Ilmoitukset kpl Tulot Järvenpää Kerava Mäntsälä Tuusula Yhteensä Elintarviketarkastukset Olemassa olevien elintarvikehuoneistojen ja laitosten säännöllisellä valvonnalla ja erityisesti omavalvontasuunnitelmien toimivuuden arvioinnilla varmistetaan, että elintarvikelainsäädäntöä noudatetaan. Vuodelle 2012 laadituissa elintarvikevalvontasuunnitelmissa oli Järvenpäähän suunniteltu yhteensä 187, Keravalle 180, Mäntsälään 132 ja Tuusulaan 221 elintarvikehuoneiston tarkastusta. Järvenpäässä tehtiin yhteensä 190, Tuusulassa 199, Mäntsälässä 117

33 32 (60) ja Keravalla 204 suunnitelmallista tarkastusta. Suunnitelmalliseen valvontaan kuuluvista tarkastuksista perittiin maksu. Suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan maksutuloja kertyi vuonna 2012 koko Keski- Uudenmaan ympäristökeskuksen toiminta-alueella euroa. Kaikkia suunnitelmallisia tarkastuksia ei pystytty tekemään ja osassa kohteista jouduttiin käymään useampaan kertaan toiminnanharjoittajan vaihdosten tai valitusten vuoksi. Yhteensä elintarvikevalvonnan tarkastuksia tehtiin koko toiminta-alueella 710 kpl (taulukko 16). Taulukko 16. Elintarvikevalvonnan tarkastukset ja valvontatulot vuosina sopijakunnittain. Sopijakunta Tarkastukset, kpl Tulot, Järvenpää Kerava Mäntsälä Tuusula Yhteensä Tarkastuksia tehtiin vuonna 2012 enemmän kuin vuonna 2011, koska elintarvikevalvontaan suunnitellut resurssit olivat käytössä koko vuoden ja resurssit pystyttiin käyttämään tarkastustoimintaan. Suunnitelmallisen valvonnan tulot ovat kasvaneet tasaisesti. Elintarvikevalvonnan tarkastuksista 55 % tehtiin ammattikeittiöihin ja 13 % myymälöihin. Lisäksi tarkastuksia tehtiin valmistuslaitoksiin, varastoihin ja pakkaamoihin. Myös isojen yleisötilaisuuksien elintarvikemyynti ja -tarjoilu olivat valvonnan kohteina. Noin 80 %:ssa tarkastuskohteista havaittiin puutteita, jotka johtivat toimenpidekehotuksiin. Eniten huomautuksia annettiin kohteiden puutteellisesta omavalvonnasta ja alentuneesta hygieniatasosta. Hallinnollisten pakkokeinoja käytettiin neljässä kohteessa. Näistä kolmessa kohteessa epäkohtien korjaaminen varmistettiin seurantatarkastuksien avulla. Yhden ravintolan osalta prosessi oli kesken vuoden 2012 päättyessä. Elintarvikeprojektit Vuonna 2012 otettiin elintarvikevalvonnan näytteitä yhteensä 243 kpl. Näistä 56 kpl oli pintapuhtausnäytteitä ja 187 kpl elintarvikenäytteitä. Viranomaisten ottamien valvontanäytteiden määrää on vähennetty kohteissa, jotka ovat lisänneet omavalvonnan näytteiden ottoa. Seuraavassa on esitelty vuoden 2012 elintarvikevalvontaprojekteja.

34 33 (60) Pizzerioiden vetolaatikostoprojekti 2012 Keski-Uudenmaan ympäristökeskus selvitti alueellaan vuonna 2012 lähinnä pizzerioiden vetolaatikostoissa säilytettävien elintarvikkeiden laatua. Näytteiksi otettiin raaka-aineita, joita käytetään pizzan täytteinä mm. kinkkusuikaleet, kebab-liha ja jauhelihakastike. Näytteenoton yhteydessä tarkastettiin vetolaatikoston ja tuotteen lämpötila sekä elintarvikkeen päiväysmerkinnät. Näytteitä vetolaatikostoista otettiin yhteensä 56 kpl. Otetuista näytteistä hygieeniseltä laadultaan oli hyviä 66 %, välttäviä 14 % ja huonoja 20 %. Näytteeksi otettujen elintarvikkeiden lämpötila oli keskimäärin +4,1 C. Vain muutamassa näytteen lämpötila oli yli + 6 C (kuva 12). Kuva 12. Elintarvikkeiden hygieeninen laatu pizzerioiden vetolaatikostoprojektissa. Näytteille tehtiin erilaisia analyyseja riippuen elintarvikkeesta. Eniten näytteistä tutkittiin aerobisten mikrobien kokonaispesälukua (56 analyysia), Enterobakteereja (45 analyysia), Listeriaa (45 analyysia) ja Staphylococcus aureusta (14 analyysia). Aistinvarainen arviointi tehtiin kaikille näytteille. Pizzaraaka-aineiden huonot ja välttävät näytetulokset johtuivat pääasiassa suuresta aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluvusta tai Enterobakteerien korkeasta pitoisuudesta. Listeria monocytogenes analysoitiin 45 näytteestä, niistä yhdeksässä näytteessä havaittiin kyseistä bakteeria. Kolmessa näytteessä Listeria monocytogenes bakteerin määrä kvantitatiivisen määrityksen jälkeen oli yli 10 pmy/g. Ainoastaan kaksi näytettä oli aistinvaraisesti huonoja. Raaka-aineittain eniten huonoja ja välttäviä tuloksia oli katkaravuissa noin 50 %:ssa ja kinkkusuikaleissa noin 40 %:ssa näytteistä, myös kebablihanäytteistä noin 29 % oli huonoja tai välttäviä (kuva 13). Listeriaa löytyi lähinnä kypsästä kebab-lihasta ja kinkkusuikaleista. Huonoista kinkkusuikalenäytteistä suurin osa oli samalta valmistajalta. Tieto listerialöydöksistä lähetettiin laitosta valvovalle viranomaiselle.

35 34 (60) Kuva 13. Näytteiden hygieeninen laatu raaka-aineittain pizzerioiden vetolaatikostoprojektissa. Siivutetut lihavalmisteet -projekti 2012 Projektin tarkoituksena oli tutkia siivutetuista lihavalmisteista suola-, fosfaatti-, nitriitti- /nitraattipitoisuudet. Näytteet kerättiin Keravan ja Järvenpään alueiden tuotantolaitoksista. Näytteitä otettiin yhteensä 10 kpl. Elintarvikkeisiin lisätyn ruokasuolan mukana saadaan ihmisen päivittäistä tarvetta huomattavasti enemmän natriumia, joka voi olla haitallista. Natrium nostaa mm. verenpainetta, lisää sydäninfarktin ja aivohalvauksen vaaraa ja rasittaa munuaisia. Voimakassuolainen - tai lisätty paljon suolaa -merkintä pitää olla sellaisissa elintarvikkeissa, jotka ovat suolan saannin kannalta keskeisiä ja joissa suolapitoisuus on yli asetetun rajan. Leikkeleenä käytettäville lihavalmisteille voimakassuolaisuuden raja on 1,9 %. Fosfaatti on lihateollisuuden yleisesti käyttämä lisäaine. Fosfaattia käytettäessä vettä sitoutuu lihaan enemmän, ja lihasta tulee samalla mehukkaampaa ja myös miedomman makuista muutoinkin kuin vain suolan suhteen. Myös ilman fosfaatin lisäystä tultaisiin lihateollisuudessa hyvin toimeen: lihan kilohinta olisi jonkin verran korkeampi, mutta raaan kinkun hinta olisi jopa halvempi. Käytännössä fosfaatiton kinkku olisi sama kuin fosfaatillinen; ainoastaan ilman ylimääräistä vesilisää. Fosfaattien runsaalle saannille on nykytutkimuksen valossa todettu haitallisia terveysvaikutuksia muun muassa munuaisten vajaatoimintaa sairastaville. Fosfaattien liikasaanti on liitetty myös osteoporoosiin. Nitraattia ja nitriittiä käytetään lisäaineena liha- ja makkaravalmisteisiin. Ne estävät terveydelle vaarallisten mikrobien kasvua, auttavat säilyttämään lihan punaisen värin sekä estävät lipidien hapettumista, mikä vaikuttaa myönteisesti tuotteiden makuun ja hajuun. Nitraatin terveydelliset haittavaikutukset ilmenevät sen metaboloituessa nitriitiksi. Nitriitti voi hapettaa hemoglobiinin sisältämän raudan sellaiseen muotoon, ettei se pysty kuljettamaan happea elimistöön (methemoglobia). Nitraatti- ja nitriittialtistus on myös yhdistetty joidenkin syöpien mahdolliseen lisääntymiseen.

36 35 (60) Projektinäytteistä tutkittiin suolapitoisuus, fosfaatit fosforipentoksidiksi muutettuna sekä natriumnitraatti ja -nitriittipitoisuudet. Kolmessa näytteessä tutkittu suolapitoisuus poikkesi ilmoitetusta pitoisuudesta yli sallitun määrän. Ylityksiin puututtiin valvonnallisin keinoin ja elintarvikevalvonta valvoo, että merkinnät korjataan. Kolmessa osanäytteessä tutkitun fosfaatin sekä fosforihapon yhteenlaskettu määrä (luontainen ja lisätty fosfaatti) oli melko korkea, mutta mikään näyte ei ylittänyt lainsäädännön enimmäismäärää (5 g/kg) lisätyn fosfaatin kohdalla. Nitriitin ja nitraatin yhteispitoisuudet olivat kaikissa näytteissä säädösten mukaiset (kuvat 14 ja 15). Kuva 14. Suolapitoisuudet tutkituissa tuotteissa. Kuva 15. Fosfaattipitoisuudet tutkituissa tuotteissa fosforipentoksidiksi muutettuna.

37 36 (60) Energiajuomaprojekti 2012 Keski-Uudenmaan ympäristökeskus otti osaa pääkaupunkiseudun yhteiseen energiajuomaprojektiin. Projektin lopullinen raportti on vielä kesken. Keski-Uudenmaan alueelta otettiin näytteitä yhteensä kuusi. Näytteistä tutkittiin kofeiinin ja makeutusaineiden lisäksi B-vitamiinipitoisuuksia. Näytteiden kofeiinipitoisuudet vastasivat ilmoitettuja pitoisuuksia ja kaikkien näytteiden makeutusaineiden pitoisuudet alittivat lainsäädännössä (KTM 117/2005) asetetun enimmäismäärän. Näille keinotekoisille makeutusaineille on asetettu lainsäädännössä enimmäismäärät, koska suurten määrien turvallisuutta ei ole pystytty takaamaan. B-vitamiinien pitoisuuksissa todettiin kahdessa näytteessä ilmoitettujen pitoisuuksien alitus (B5 ja B6 vitamiinit) ja yhdessä näytteessä B12-vitamiinipitoisuus ylitti ilmoitetun pitoisuuden arvon. B12 -vitamiini on ihmisille tärkeä vitamiini, jonka päivittäinen saantisuositus on aikuisille 2,5 µg päivässä. Saantisuositusarvoon on päädytty, koska suuremmasta pitoisuudesta ei ole osoitettu olevan hyötyä. Juomassa, jonka B12-vitamiinipitoisuus ylitti pakkausmerkinnöissä ilmoitetun pitoisuuden, oli B12-vitamiinia 2,45µg/100g (mittausepävarmuus 30%). Pakkausmerkinnöissä pitoisuudeksi oli ilmoitettu 1 µg/100g. Tuotteen valmistajalta edellytetään lisäselvityksiä juoman B12-vitamiinipitoisuudesta. Lisäselvitysten perusteella tulee korjata pakkausmerkinnät, jos lisäselvityksissä paljastuu, ettei kyse ole kertaluontoisesta ylityksestä (ks. kuvat 16 18). Kuva 16. Kofeiinipitoisuudet tutkituissa tuotteissa. Mittausepävarmuus on 15 %.

38 37 (60) Kuva 17. B-ryhmän vitamiinien pitoisuudet tutkituissa tuotteissa. Kuva 18. Keinotekoisten makeutusaineiden pitoisuudet tutkituissa tuotteissa. Lainsäädännön pitoisuudella tarkoitetaan sallittua enimmäispitoisuutta. Jääpalojen hygieeninen laatu Keski-Uudenmaan ympäristökeskus selvitti alueellaan vuonna 2012 ravintoloiden, kahviloiden, pubien ja laitosten käyttämien jääpalojen hygieenistä laatua. Keski- Uudellamaalla otettiin yhteensä 42 näytettä, joista 24 % oli laadultaan huonoja. Huonojen näytetulosten johdosta kohteille annettiin ohjeet jääpalakoneiden puhdistuksesta ja kohteet velvoitettiin korjaamaan epäkohdat, jotka aiheuttivat jääpalojen laadun heikkenemisen. Korjaustoimenpiteiden onnistuminen varmistettiin uusintanäytteenotolla. Projekti oli pääkaupunkiseudun yhteinen ja siitä tehdään erillinen yhteenveto vuoden 2013 aikana. Projektissa huonoiksi tulkittiin näytteet, joissa esiintyi enterokokkeja, koliformeja, E. coleja tai heterotrofinen pesäkeluku oli yli 1000 pmy/ml (22 C) (kuvat 19 ja 20).

39 38 (60) Kuva 19. Jääpalojen hygieeninen laatu. Kuva 20. Jääpalojen hygieeninen laatu toimintatyypeittäin. Tupakkatuotteiden vähittäismyynti muuttui luvanvaraiseksi Lakimuutokseen jälkeen tupakkatuotteita ei voi myydä ennen, kuin kunta on myöntänyt hakijalle vähittäismyyntiluvan. Vuoden 2012 aikana tuli vireille ja myönnettiin 17 tupakan vähittäismyyntilupaa. Tupakkalain mukaisten tupakointikieltojen noudattamista ravintoloissa, oppilaitoksissa ja päiväkodeissa on valvottu lähinnä muun tarkastustoiminnan yhteydessä sekä valitusten johdosta. Tämän lisäksi on tehty tupakan myynnin valvontaa kohteissa, joille on myönnetty vähittäismyyntilupa. Tupakkalain mukaisia valvontatarkastuksia on tehty vuonna 2012 yhteensä 181 kpl (taulukot 17 ja 18).

40 39 (60) Taulukko 17. Tupakkalain mukaiset lupapäätökset ja maksutulot vuosina sopijakunnittain. Kunta Vähittäismyyntiluvat kpl Tulot Järvenpää Kerava Mäntsälä Tuusula Yhteensä Taulukko 18. Tupakkalain mukaiset tarkastukset ja valvontamaksut vuosina sopijakunnittain. Kunta Tarkastukset kpl Tulot Järvenpää Kerava Mäntsälä Tuusula Yhteensä Kulutustavaroiden ja kuluttajapalveluiden turvallisuudesta annetun lain mukaan kunnan tehtävänä on valvoa alueellaan kyseisen lain ja sen nojalla annettujen säädösten, määräysten ja päätösten noudattamista. Keskeisiä valvottavia kohteita kuluttajan turvallisuuden kannalta ovat erilaiset kuluttajapalvelut (esimerkiksi erilaiset ohjelma- ja elämyspalvelut, uimahallit ja muut uimapaikat, kuntosalit, leikkikentät, liikuntapaikat sekä yleisötapahtumat) sekä erityisesti sellaiset kulutustavarat, joiden valmistus tapahtuu kunnassa (esimerkiksi lelut, kynttilätuotteet, kosmetiikka). Vuoden 2012 aikana Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen kuluttajaturvallisuusvalvonnan tarkastuksia tehtiin erityisesti ratsastustalleille, joita tarkastettiin 12 kpl. Talleilla ei havaittu vakavia turvallisuuspuutteita ja turvallisuusasiakirjat olivat pääsääntöisesti ajantasaisia. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimialueen kuntien viher- ja puistoyksiköt ovat lisänneet omia leikkikenttätarkastuksia, minkä vuoksi viranomaistarkastusten määrää on viime vuosina vähennetty. Vuoden 2011 aikana ei tarkastettu leikkikenttiä. Vuonna 2012 tarkastettiin 36 leikkikenttää Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimialueella. Muita tarkastettuja asioita vuonna 2012 olivat tivoleiden turvallisuusasiakirjat ja alueen yleisten uimarantojen ja uimahallien turvallisuus. Kaikkiaan kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelujen turvallisuuteen liittyviä tarkastuksia tehtiin vuoden aikana yhteensä 91 kpl.

41 40 (60) Terveydensuojeluviranomainen valvoo säännöllisesti vesilaitoksen toimittaman talousveden laatua. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaisten vähintään m 3 päivässä tai vähintään käyttäjälle talousvettä toimittavien laitosten valvontatutkimukset raportoidaan vuosittain seuraavan vuoden maaliskuussa aluehallintovirastolle edelleen toimitettaviksi Euroopan yhteisön komissiolle. Pienet vesilaitokset, vesiyhtymät ja -osuuskunnat vastaavat alueelleen toimittamansa veden laadusta. Viranomaisvalvonnan näytemäärä lasketaan alueelle toimitetun vesimäärän tai alueen henkilömäärän mukaan. Suurin osa Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toiminta-alueen asukkaista saa talousvetensä Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän toimittamasta vedestä. Muiden asukkaiden vesi on peräisin Mäntsälän Vedeltä, yksityisiltä vesiosuuskunnilta tai omasta kaivosta. Vesilaitosten veden laatua valvotaan säännöllisesti terveydensuojeluviranomaisen hyväksymien valvontatutkimusohjelmien mukaisesti. Vuonna 2012 ei valmistunut yhtään uutta valvontatutkimusohjelmaa. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus otti vuoden 2012 aikana 106 talousvesinäytettä. Näytteitä otettiin Tuusulan seudun vesilaitoksen ja Mäntsälän Veden Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toiminta-alueella toimittamasta vedestä sekä oman kaivon varassa olevien elintarvikehuoneistojen talousvedestä. Vesilaitokset ottivat osan valvontatutkimusohjelman mukaisista näytteistä itse. Jatkuvan valvonnan tarkoituksena on hankkia säännöllisesti tietoa talousveden aistinvaraisesta ja mikrobiologisesta laadusta sekä talousveden käsittelyn ja etenkin desinfioinnin tehokkuudesta. Tämän lisäksi vesilaitokset ottivat jaksottaisen valvonnan näytteitä. Jaksottaisen seurannan avulla selvitetään, täyttääkö vesilaitoksen toimittama vesi talousvesiasetuksessa esitetyt laatuvaatimukset. Talousveden laatu on pääsääntöisesti täyttänyt kaikkien suurten vesilaitosten osalta terveydensuojelulain ja -asetuksen sille asettamat laatuvaatimukset sekä hyvälle talousvedelle asetetut laatutavoitteet. Saaren koulun kaivo Mäntsälässä jouduttiin sulkemaan, koska veden laatua ei saatu hyväksi puhdistusyrityksistä huolimatta. Tarvittava talousvesi on toimitettu tämän jälkeen säiliöissä koululle. Saarentauksessa sijaitsevan Keudan vedenottamon pohjavedessä havaittujen torjunta-ainejäämien vuoksi otettiin valvontanäytteitä lähialueen yksityisistä talousvesikaivoista. Yksityiskaivoissa ei havaittu kohonneita torjuntaainepitoisuuksia. Keudan vedenottamolla on aktiivihiilisuodatin, joka poistaa raakaveden torjunta-aineet eikä vedenottamolta jaettavassa vedessä ole havaittu torjuntaainejäämiä aktiivihiilisuodattimen asentamisen jälkeen.

42 41 (60) Talousvesivalvonnan valvontakohteisiin ei tullut suuria muutoksia vuoden 2012 aikana. Mäntsälässä muutamat oman kaivon varassa olleet elintarvikehuoneistot ovat siirtyneet käyttämään verkostovettä vesiosuuskuntien laajennuttua. Vuoden 2012 aikana ei ollut talousveteen liittyviä erityistilanteita. Uimarantojen vesien laadun valvonta uudistui vuonna 2008 voimaan tulleiden yleisten uimarantojen laatuvaatimuksista ja valvonnasta annettujen sosiaali- ja terveysministeriön asetusten (177/2008 ja 354/2008) myötä. Uimaveden laadun arviointi ja luokitus perustuu kahden suolistoperäistä saastumista kuvaavan mikrobiologisen muuttujan, suolistoperäisten enterokokkien ja Escherichia coli -bakteerien, valvontatutkimustulokseen. Myös syanobakteereita eli sinileviä seurataan aistinvaraisesti. Vuonna 2011 laadittiin asetuksen 177/2008 mukaiset uimavesiprofiilit kaikille Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen uimarannoille, joilla arvioidaan käyvän yli 100 uimaria päivässä. Uimavesiprofiilit ovat nähtävillä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen www-sivuilla. Uimavesiprofiilien laatimiseksi osa elintarvikevalvonnan resursseista suunnattiin väliaikaisesti uimavesivalvontaan. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus valvoi valvontasuunnitelman mukaisesti alueensa yleisten rantojen sekä uimahallien ja -altaiden veden laatua. Keski-Uudellamaalla on 19 yleistä uimarantaa, kolme uimahallia sekä kahdeksan yksittäistä uima-allasta. Yleisten uimarantojen veden laatua seurattiin uimavesien valvonnasta annetun asetuksen mukaisesti. Uimavesinäytteet otettiin kaikilta rannoilta kesäkuun puolivälistä elokuun loppuun asti. Uimarantojen kunto ja turvallisuus tarkastettiin ennen uimakautta kaikilta yleisiltä rannoilta. Valvontakäynneillä tarkastettiin uimarantojen turvallisuus sekä laitureiden, pukukoppien, käymälöiden ja pelastusvälineiden kunto. Lisäksi tarkastetaan rantojen siisteys, jätehuollon toimivuus ja leikkivälineiden kunto. Rannoilla havaituista puutteista annettiin kirjalliset korjauskehotukset rannan ylläpitäjälle. Mikrobiologisilta muuttujiltaan kaikki uimavesinäytteet olivat hyviä. Sinilevän suhteen vuosi 2012 oli poikkeuksellinen, sillä sitä havaittiin vain hieman. Sinilevähavaintoja tehtiin yksittäisillä näytteenottokerroilla Tervanokan, Vanhankylänniemen, Rusutjärven ja Kilpijärven uimarannoilla. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toiminta-alueella on kolme isoa uimahallia, joiden vedenlaatua seurataan keskimäärin kahden viikon välein uimahallien omien valvontaohjelmien mukaisesti. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus saa tulokset tiedokseen. Uimahallien vedenlaadun suurimmat haasteet olivat kahluu- ja kylmävesialtaissa, joiden näytteissä oli muutamia huonoja tuloksia. Tällöin veden puhdistusta tehostettiin ja allas otettiin käyttöön vasta kun uusintanäytteen tulos oli hyvä.

43 42 (60) Ympäristöterveydenhuollon tehtäviin kuuluu ilmoituksenvaraisten huoneistojen ja laitosten valvonta. Terveydensuojelulain (763/1994) ilmoitusvelvollisuuden lähtökohtana on ennaltaehkäistä tietyistä toiminnoista mahdollisesti aiheutuvat terveyshaitat. Ilmoitusvelvollisuus koskee toimintoja, laitoksia tai huoneistoja, joiden vaikutuspiirissä on paljon ihmisiä tai erityisryhmiä, kuten lapsia tai vanhuksia, sekä toimintoja, joiden hygieenisille oloille on asetettava erityisiä velvoitteita. Vuoden 2012 aikana Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toiminta-alueella käsiteltiin 50 kpl terveydensuojelulain mukaista ilmoitusta, jotka koskivat muun muassa päiväkoteja, kouluja, julkisia kokoontumishuoneistoja, kuntosaleja, kauneushoitoloita ja parturikampaamoita (taulukko 19). Taulukko 19. Terveydensuojelulain 13 :n mukaiset ilmoitukset ja maksutulot vuosina sopijakunnittain. Sopijakunta Päätökset, kpl Tulot, Järvenpää Kerava Mäntsälä Tuusula Yhteensä Ympäristökeskus valvoo asuin-, työ- ja kokoontumistilojen terveydellisiä oloja. Näitä ovat muun muassa ilmanvaihto, yleinen siisteys, pintamateriaalit, meluolosuhteet, WCtilojen riittävyys ja kunto, siivousvälineiden säilytys- ja huoltotilat, tupakkalain vaatimukset sekä tilojen ja laitteistojen turvallisuus, esimerkiksi putoamisvaara päiväkodeissa. Asuntojen, koulujen, päiväkotien ja muiden oleskelutilojen terveydellisiä oloja koskevia toimenpidepyyntöjä ja kyselyjä tuli vuonna 2012 edelleen runsaasti. Asunnontarkastuksia tehtiin vuonna 2012 yhteensä 59 kpl. Asunnontarkastuksista ei peritä maksua (taulukko 20). Taulukko 20. Asunnontarkastukset vuosina sopijakunnittain. Tarkastukset, kpl Sopijakunta Järvenpää Kerava Mäntsälä Tuusula Yhteensä Suurin osa toimenpidepyynnöistä koski kosteus- ja homevaurioepäilyjä. Ympäristökeskuksen ensisijaisena tavoitteena on neuvoa kiinteistön omistajia selvittämään tai selvi-

44 Vuosiraportti (60) tyttämään mahdolliset rakenteelliset viat ja vauriot. Ympäristökeskuksen omien tarkastuskäyntien edellytyksenä on pidetty selkeätä terveyshaittaepäilyä. Pelkästään rakenteellisia vaurioita koskevat epäilyt on ohjattu yksityisille kuntotutkimuksia tekeville yrityksille. Päiväkodeissa, kouluissa ja muissa kokoontumistiloissa tehtiin vuonna 2012 yhteensä 89 tarkastusta. Näiden tarkastusten yhteydessä mitattiin muun muassa huoneistojen hiilidioksidipitoisuutta, lämpötiloja, kosteutta sekä selvitettiin ilmavirtojen liikkeitä ja tutkittiin ilmanvaihdon toimivuutta. Julkisista tiloista eniten työllistivät koulu- ja päiväkotitilojen terveyshaittaepäilyt ja niiden selvittäminen. Suunnitelmallisissa tarkastuksissa tarkastettiin muun muassa tilojen yleinen siisteys, rakenteiden kunto, sisäilman laatu, melu ja piha-alueen turvallisuus. Tarkastuksista perittiin ympäristöterveydenhuollon taksan mukainen maksu (ks. taulukot 21 ja 22). Taulukko 21. Terveydensuojelulain mukaiset tarkastusten lukumäärät vuosina Sopijakunta A (Koulut ) B (Kokoontumishuoneistot ) C (Uimarannat ) Järvenpää Kerava Mäntsälä Tuusula Yhteensä A Koulut, päiväkodit, vanhainkodit B Kokoontumishuoneistot, liikuntatilat, kuntosalit, parturikampaamot C Uimarannat, talviuintipaikat, uimahallit Taulukko 22. Valvontatulot terveydensuojelulain mukaisista tarkastuksista vuosina Sopijakunta Tulot, Järvenpää Kerava Mäntsälä Tuusula Yhteensä Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on osallistunut sopijakuntien sisäilmatyöryhmien työskentelyyn. Työryhmien tavoitteena on kartoittaa kuntien omistamien kiinteistöjen terveyshaittoja, esittää toimenpide-ehdotuksia epäkohtien korjaamiseksi ja jakaa tietoa eri osapuolten välillä. Sisäilmaongelmiin liittyvät perusteelliset tutkimukset on yleensä annettu ulkopuolisen asiantuntijan suoritettavaksi. Terveysviranomaisen rooli näissä tilanteissa on ollut mahdollisen terveyshaitan toteaminen.

45 44 (60) Keski-Uudenmaan ympäristökeskus vastaa toiminta-alueellaan eläinlääkäripalveluista, eläinsuojelusta, eläintenpidon terveydellistä valvonnasta sekä tarttuvien eläintautien ennalta ehkäisystä ja vastustuksesta. Lisäksi kunnille kuuluva velvollisuus löytöeläinten hoidon järjestämisestä on Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen vastuulla. Eläinlääkäripalvelut on saatavissa sekä virka- että päivystysaikana. Järvenpään, Keravan ja Tuusulan pieneläinpotilaita varten on kaksi vastaanottoa, toinen sijaitsee Järvenpään Kyrölässä ja toinen Tuusulan Hyrylässä. Hyrylän vastaanotolla työskentelee kaksi eläinlääkäriä. Suureläimet hoidetaan tilakäynneillä. Mäntsälän kunnan eläinlääkäripalvelut sekä virka- että päivystysaikana ostetaan Helsingin yliopiston Yliopistolliselta eläinsairaalalta. Tuotantoeläinsairaala sijaitsee Saarella Mäntsälässä. Siellä hoidetaan sekä suur- että pieneläimiä. Suurin osa suureläimistä hoidetaan tilakäynneillä. Päivystysalueen on muodostanut Järvenpää, Kerava, Tuusula ja Nurmijärvi. Lisäksi Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen, Nurmijärven ja Vantaan välillä oli sopimus Vantaan alueen suureläinten päivystysaikaisesta hoidosta. Sopimus päättyi vuoden 2012 lopussa. Päivystäviä eläinlääkäreitä on neljä kappaletta, kolme Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta ja yksi Nurmijärveltä. Päivystysvuoro on kiertävä. Vuonna 2012 Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen eläinlääkärit ovat hoitaneet potilasta, joista 94 % on ollut pieneläimiä ja 6 % suureläimiä. Mäntsälässä Tuotantoeläinsairaalan toimesta on hoidettu mäntsäläläistä potilasta, joista 67 % on ollut suureläimiä ja 33 % pieneläimiä. Kuvissa 21 ja 22 on esitetty potilaiden jakautumien kotikunnittain vuonna Hevosten kohdalla kotikuntana on käytetty sitä kuntaa, jossa hevosella on tallipaikka. Kuvissa 23 ja 24 on esitetty potilaiden jakautuminen vuonna 2012 suur- ja pieneläimiin virka- ja päivystysaikana.

46 45 (60) Kuva 21. Potilaiden suhteelliset osuudet kotikunnittain vuonna 2012 koko ympäristökeskuksen toimialueella. Kuva 22. Potilaiden suhteelliset osuudet kotikunnittain vuonna 2012 ympäristökeskuksen omilla vastaanotoilla ja tilakäynneillä.

47 46 (60) Kuva 23. Potilaiden jakautuminen vuonna 2012 suur- ja pieneläimiin virka- ja päivystysaikana Järvenpään, Keravan ja Tuusulan alueella. Luvuissa on mukana myös Nurmijärven ja Vantaan potilaita. Kuva 24. Potilaiden jakautuminen suur- ja pieneläimiin virka- ja päivystysaikana Mäntsälän alueella vuonna Vuonna 2009 ympäristökeskus aloitti toimintansa 1.4., ja Kerava liittyi mukaan 1.6. Kuvassa 25 on esitetty potilasmäärien kehittyminen vuosina ympäristökeskuksen omilla vastaanotoilla sekä tilakäynneillä. Kuvassa 26 on esitetty potilaiden suhteellinen jakautuminen kotikunnittain vastaavana aikana ympäristökeskuksen omilla vastaanotoilla sekä tilakäynneillä.

48 47 (60) Kuva 25. Suur- ja pieneläinpotilaiden määrät vuosina virka- ja päivystysaikana ympäristökeskuksen omilla vastaanotoilla sekä tilakäynneillä. Kuva 26. Potilaiden suhteellinen jakautuminen kotikunnittain vuosina ympäristökeskuksen omilla vastaanotoilla ja tilakäynneillä. Mäntsälän eläinlääkäripalvelut on hankittu Mäntsälän kunnalle ympäristökeskuksen toiminta-aikana Helsingin yliopiston Yliopistollisen eläinsairaalan Tuotantoeläinsairaalta. Mäntsälän kunnalla ollut sopimus Helsingin yliopiston kanssa siirtyi ympäristökeskukselle, ja vuonna 2010 palveluhankinta kilpailutettiin. Kuvassa 27 on esitetty mäntsäläläisten potilaiden määrien kehittyminen Tuotantoeläinsairaalan vastaanotolla ja tilakäynneillä. Vuoden 2009 tilastotiedot puuttuvat.

49 48 (60) Kuva 27. Suur- ja pieneläinmäärät vuosina Mäntsälän osalta Tuotantoeläinsairaalan vastaanotolla ja tilakäynneillä. Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen perustettiin uusi valvontaeläinlääkärin virka vuoden 2012 alusta. Virka täytettiin alkaen. Valvontaeläinlääkärin virkaan kuuluvat eläinlääkintähuoltolain 15 :n mukaiset valtion varoista korvattavat eläinsuojelu- ja eläintautivalvonnan tehtävät ympäristökeskuksen sopijakunnissa. Ennen viran täyttämistä praktikkoeläinlääkärit tekivät eläinsuojelutarkastukset ja hoitivat tarttuvien eläintautien ennaltaehkäisyä ja vastustamista. He tekevät edelleen kyseisiä tehtäviä tarvittaessa päivystysaikana sekä eläintautien osalta tarvittaessa virka-aikana, muuten tehtävät kuuluvat valvontaeläinlääkärille. Valvontaeläinlääkärin myötä on voitu aloittaa ammattimaisen eläintenpidon valvonta, johon ei aikaisemmin ole ollut resursseja. Myös eläinten pitoa koskevan neuvonnan ja ohjauksen määrä on kasvanut. Vuonna 2012 tehtiin 85 tilastoitua eläinsuojelutarkastusta ja 19 tarkastusta eläintautitehtäviin liittyen. Loppuvuonna 2011 kilpailutettiin eläinsuojelulain mukaisten löytöeläinten hoitoon liittyvät palvelut. Vuoden 2012 alusta ympäristökeskuksen sopijakuntien löytöeläinpalvelut on hankittu Eläinten Auttajat ry:ltä / Onnentassulta, joka sijaitsee Riihimäellä. Hoitolaan vuonna 2012 toimitettujen löytöeläinten määrät ja hoitovuorokaudet on esitetty taulukossa 23. Eläimet on jaettu löytymispaikkansa perusteella kunnittain. Kunnalla on lakisääteinen velvollisuus säilyttää eläintä vähintään 15 vuorokautta, jonka jälkeen sillä on oikeus myydä, muutoin luovuttaa tai lopettaa eläin. Taulukossa 24 on esitetty hoitolaan toimitettujen löytöeläinten määrät vuosilta

50 49 (60) Taulukko 23. Hoitolaan toimitettujen löytöeläinten määrät ja hoitovuorokaudet eläinten löytymiskunnan mukaan vuonna Haltuun otetut (kpl) Hoitovuorokaudet (kpl) Sopijakunta koirat kissat muut koirat kissat muut Järvenpää Kerava Mäntsälä Tuusula Yhteensä Taulukko 24. Hoitolaan toimitettujen löytöeläinten määrät vuosina ympäristökeskuksen toiminta-alueella. Löytöeläimet Haltuun otetut eläimet (kpl) Koirat Kissat Muut Yhteensä Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on koonnut omaa toimintaansa varten seurantatietoa toiminta-alueensa ympäristön tilasta. Tässä vuoden 2012 vuosiraportissa esitellään valikoima seudullisia ympäristöindikaattoreita, joiden ympäristökeskus toivoo herättävän keskustelua ja pohdintaa erityisesti kuntapäättäjien keskuudessa uuden valtuustokauden kuntastrategioista ja tavoitteista päätettäessä. Seudullisia ympäristöindikaattoreita koskevat tiedot on saatu ympäristökeskuksen omista selvityksistä sekä sopijakuntien ja valtion eri viranomaisten tietolähteistä. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina (gha), kuinka paljon maa- ja vesialueita tarvitaan kulutuksemme tyydyttämiseen käytettyjen uusiutuvien luonnonresurssien tuottamiseen ja kulutukseen liittyvien hiilidioksidipäästöjen sitomiseen. Ekologinen jalanjälki on kuntien ekologisen kestävyyden indikaattori, jonka avulla voidaan pohtia, millaisen kuormituksen uusiutuvien luonnonvarojen käyttö aiheuttaa ja mitä voitaisiin tehdä, jotta kulutus olisi kestävämpää.

51 50 (60) Suurin osa kuntien ekologisesta jalanjäljestä muodostuu ravinnon tuottamisesta, valistamisesta ja kulutuksesta. Seuraavaksi eniten kuntien ekologiseen jalanjälkeen vaikuttavat erilaiset hyödykkeet ja palvelut sekä asuminen. Yhdysvaltalaisen Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen vuosittain laskema ekologinen jalanjälki kertoo, miten suuri määrä maa- ja merialueita tarvitaan tuottamaan luonnonvarat, joita ihmiskunta tarvitsee elintasonsa ylläpitämiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen sitomiseen. Vuoden 2012 raportoidun kansainvälisen jalanjälkilaskelman mukaan ihmisen 2,7 globaalihehtaarin ekologinen jalanjälki oli puolet suurempi kuin planeetallamme keskimäärin tarjolla ollut 1,8 globaalihehtaarin biokapasiteetti (so. ekologinen tuottokyky). Keskivertosuomalaisen ekologinen jalanjälki oli vuonna 2007 noin 6,2 gha/asukas. (ks. kuva 28). Kuva 28. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen sopijakuntien sekä Hyvinkään ja Sipoon ekologiset jalanjäljet (gha/as.) vuonna Kuntien ekologisia jalanjälkiä on verrattu suomalaisten keskimääräiseen ekologiseen jalanjälkeen (6,2 gha/as.) samana vuonna sekä vuodelle 2012 laskettuun maapallon väestön keskiarvoon (2,7 gha/as) ja maapallon biokapasiteettiin (1,8 gha/as.) Keravalaisten (5,81 gha) ja järvenpääläisten (5,84 gha) ekologinen jalanjälki oli vuonna 2007 keskivertosuomalaisen ekologista jalanjälkeä pienempi, mihin on vaikuttanut kaupunkien tiivis yhdyskuntarakenne sekä siihen liittyvät muut ympäristökuormitusta alentavat tekijät. Vastaavasti yhdyskuntarakenteen hajanaisuus, runsas liikkumistarve ja yksityisautoilu ovat osaltaan syynä mäntsäläläisten (6,80 gha), tuusulalaisten (6,38 gha) ja nurmijärveläisten (6,88 gha) keskivertosuomalaista suurempaan ekologiseen jalanjälkeen.

52 51 (60) Suomen etuna on, että maamme biokapasiteetti (12,9 gha henkeä kohden) on runsaiden uusiutuvien luonnonvarojen johdosta Euroopan valtioista suurin ja maailman seitsemänneksi suurin. Samalla se kertoo, miten eriarvoisessa asemassa maailman väestö on elinympäristönsä luonnonvarojen suhteen. Kunnan yhdyskuntarakenteella on merkittäviä ympäristövaikutuksia, jotka edellä kerrotun mukaisesti vaikuttavat esimerkiksi sen ekologiseen kestävyyteen. Runsas rakentaminen haja-asutusalueelle lisää yksityisautoilua ja muuta liikkumistarvetta. Lisäksi se hajauttaa kunnallisteknisiä verkostoja ja on omiaan lisäämään vesistöjen hajakuormitusta. Yhdyskuntarakenteen tiiveyttä voidaan arvioida rakentamisen sijoittumisella asemakaava- ja haja-asutusalueille (ks. kuva 29). Kuva 29. Valmistuneen asuinrakentamisen määrä (k-m 2 ) Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen sopijakunnissa vuosina sekä sen sijoittumien asemakaava- ja haja-asutusalueelle.

53 52 (60) Kaikissa ympäristökeskuksen sopijakunnissa asuinrakentaminen painottuu asemakaava-alueille, vaikka haja-asutusalueelle rakentamisen osuus vuonna 2011 olikin Mäntsälässä 45,4 % asuinrakentamisen kokonaismäärästä kerrosneliömetreinä mitattuna. Asuinrakentamisen vuosittaisten ja kuntakohtaisen erojen lisäksi kuvasta 29 käy hyvin ilmi ympäristökeskuksen sopijakuntien yhdyskuntarakenteen kaksijakoisuus. Pintaalaltaan laajoissa maalaiskunnissa (Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula) hajaasutusalueelle rakentaminen on yleisempää kuin pinta-alaltaan pienemmissä ja tiiviimmin rakennetuissa kaupunkikunnissa (Järvenpää ja Kerava). Tämä sama yhdyskuntarakenteen kaksijakoinen rakenne näkyy luonnollisesti myös asemakaavoitettujen alueiden määrässä (ks. kuva 30). Kuva 30. Hyväksyttyjen asemakaavojen pinta-alojen osuus (%) kunnan kokonaispinta-alasta Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen sopijakunnissa vuosina Yhdyskuntarakenteen tiiveys vaikuttaa oleellisesti joukkoliikenteen toimintaedellytyksiin, sen käyttämiseen ja sitä kautta osaltaan myös tieliikenteen päästöihin (ks. kuvat 31 ja 32).

54 53 (60) Kuva 31. Enintään 200 metrin etäisyydellä linja-autopysäkistä asuvien asukkaiden osuus Keski- Uudenmaan ympäristökeskuksen sopijakunnissa vuonna Kuva 32. Tieliikenteen CO 2 -päästöt Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen sopijakunnissa vuosina

55 54 (60) Kuntien vesihuoltolaitokset vastaavat suurelta osin keskitetyn vesihuollon järjestämisestä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toiminta-alueella. Kunnilla on myös merkittävä rooli EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisten vesihuoltosuunnitelmien sekä niitä täydentävien vesihuollon toimenpideohjelmien täytäntöönpanossa. Vesienhoidon toista suunnittelukierrosta varten laaditussa Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen Vesien tila hyväksi yhdessä -raportissa esitetään muun muassa, että yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien käsittelyn toimintavarmuutta tulisi parantaa. Toimenpiteitä tulee raportin mukaan kohdistaa jäteveden puhdistamojen lisäksi myös siirtoviemäreihin ja jätevesipumppaamoihin, jotta häiriötilanteista ja poikkeuksellista sääoloista johtuvat ohijuoksutukset voidaan estää. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmasta antamassaan lausunnossa muun ohella kiinnittänyt huomiota yhdyskuntien viemäriverkostojen kuntoon ja niiden kasvavaan korjausvelkaan (ks. kuva 33). Kuva 33. Kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden ja -pumppaamoiden ohijuoksutukset Keski- Uudenmaan ympäristökeskuksen toiminta-alueella vuosina

56 55 (60) Jätevedenpuhdistamoiden ja -pumppaamoiden ohijuoksutukset ovat useimmiten tulvaylivuotoja. Myös sähkökatkot saattavat olla syynä ohijuoksutuksiin. Tulvaylivuodoille on tyypillistä, että vesistöön vuotava jätevesi on normaalia jätevettä laimeampaa, koska siihen on sekoittunut viemäriverkostossa vuotovesiä. Samoin vesistöön päästessään se sekoittuu keskimääräistä runsaampaan vesimassaan. Siten tulvanaikaisten ylivuotojen haitalliset vaikutukset ovat lievempiä kuin pumppaamojen teknisten häiriöiden yhteydessä, jolloin ylivuotovesi on laimentumatonta, ja virtaama vastaanottavassa vesistössä voi olla vähäinen. Vuoden 2012 alustavien tietojen perusteella Mäntsälän ja Nurmijärven jätevesien ohijuoksutukset vuosina 2010 ja 2011 olivat poikkeuksellisia. Tästä huolimatta viemäriverkostojen ja niihin liittyvien jätevedenpumppaamoiden toimintavarmuutta tulee parantaa laatimalla verkostojen kunto- ja riskiarvioita sekä useampivuotisia työ- ja investointiohjelmia. Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös vesiosuuskuntien vastuulla olevien viemäriverkostojen kuntoon ja saneeraustarpeeseen. Jätteet ja niihin suhtautuminen ovat yksi elämäntapamme lahjomattomista mittareista, sillä kyse ei ole vain hyödyttömiksi jääneistä aineista ja tavaroista, vaan laajemminkin luonnonvaroista ja materiaalihuollosta sekä tavarakulttuurista osana hyvinvointiamme. Luonnonvarojen kestävän käytön periaatteen mukaisesti jätteiden synnyn ehkäisyllä ja hyötykäytöllä pyritään vähentämään luonnonvarojen käyttöönotosta, jalostamisesta ja käytöstä aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Jätehuolto on siten oleellinen osa luonnonvarojen käytön elinkaarta ja hallintaa. Jätelaissa onkin tämän vuoksi säädetty jätteitä koskevasta etusijajärjestyksestä, jonka mukaan meidän tulee ensisijaisesti vähentää syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos tämä ei ole mahdollista, tulee jätteet valmistaa uudelleenkäyttöä varten tai kierrättää materiaalina. Jos kierrätys ei ole mahdollista, voidaan jäte hyödyntää energiana. Jätteiden loppusijoitus kaatopakoille on etusijaisuusjärjestyksen mukaan vasta viimeinen vaihtoehto. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman yhtenä tavoitteena on, että vuonna 2020 muodostuvasta kiinteästä yhdyskuntajätteestä sijoitettaisiin kaatopaikalle korkeintaan 10 %, ja enintään puolet siitä on biohajoavaa (kuva 34).

57 56 (60) Kuva 34. Keski-Uuddenmaan ympäristökeskuksen sopijakunnista vuosina Kiertokapula Oy:lle loppusijoitettavaksi (so. kaatopaikalle) ja hyötykäyttöön toimitetut jätteet.jätteen hyötykäyttöjakeista mukana ovat biojäte, metalli ja lasi. Nurmijärvi ei ole Kiertokapula Oy:n osakaskunsta, ja sen tiedot puuttuvat. Jätteen hyötykäyttöosuuteen ja sitä kautta yhdyskuntajätteen kokonaismäärään vaikuttaa myös yksityisten jätehuoltoyhtiöiden (esim. Lassila & Tikanoja) kautta käsittelyyn kulkeva jäte. Kuvan 34 tietoja ei siksi voida pitää luotettavina etenkään syntyvän jätteen kokonaismäärän osalta. Kuvan tiedot osoittavat kuitenkin kaatopaikalle loppusijoitettavaksi päätyvän jätemäärän pienentymistä. Keravan, Tuusulan ja Järvenpään alueilta kerätty yhdyskuntajäte lajitellaan Järvenpäässä Puolmatkan jätteidenkäsittelyalueella ennen hyötykäyttöön toimittamista. Sen sijaan Mäntsälässä asumisessa syntyvä sekalainen yhdyskuntajäte päätyy Kiertokapulan toimesta suoraan Ekokem Oy Ab:lle. Suurin osa ympäristökeskuksen sopijakunnista Kiertokaluipa Oy:lle toimitetusta yhdyskuntajätteestä päätyy energiahyötykäyttöön Ekokemille, jossa se käytetään jätevoimalaitoksessa kaukolämmän ja sähkön tuotannossa korvaamaan fossiilisia polttoaineita (kuva 35).

58 57 (60) Kuva 35. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen sopijakunnista Kiertokapula Oy:lle toimitetun yhdyskuntajätteen eri käsittelymuotojen suhteelliset osuudet vuosina Luonnonsuojelun tärkein tavoite on luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen. Luonnonsuojelun tavoitteita ovat myös luonnonkauneuden ja maisema-arvojen vaaliminen, luonnonvarojen kestävä käyttö, yleisen luonnonharrastuksen lisääminen sekä luonnontutkimuksen edistäminen. Yli puolet maamme uhanalaista eliölajeista on metsälajeja ja maatalouden perinneympäristön lajeja. Luonto-arvojen huomioon ottamisella maa- ja metsätaloudessa on tämän vuoksi keskeinen merkitys luonnon monimuotoisuudelle. Myös rakentaminen vaikuttaa voimakkaasti luonnon monimuotoisuuteen ja muihin luonnonarvoihin. Niiden turvaaminen onkin otettu yhdeksi keskeiseksi maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteeksi, jonka täytäntöönpanossa kunnat ovat keskeisessä asemassa.

59 58 (60) Luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen turvaaminen maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa edellyttää, että kunnat selvittävät alueensa luontoarvot. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta ja ympäristökeskus ovat sopijakunnille antamissaan kaavalausunnoissa kiinnittäneet huomiota riittäviin ja ajantasaisiin luontoselvityksiin kaavatyön yhteydessä. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen vuosien toiminta-alueella (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) oli vuoden 2012 lopussa luonnonsuojelulailla rauhoitettu yhteensä 29 luontokohdetta, joita ovat yksityiset ja valtion luonnonsuojelualueet, luontotyyppien suojelualueet sekä erityisesti suojeltavien lajien suojelualueet. Suojelualueiden yhteispinta-alalta oli 230 hehtaaria. Se on vain 0,3 % toiminta-alueen kokonaispinta. Järvenpään kaupungin alasta luonnonsuojelualueiden osuus on 2,3 %, Mäntsälän 0,2 % ja Tuusulan 0,1 %. Keravalla ei ole yhtään luonnonsuojelualuetta (kuva 36). Kuva 36. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen sopijakuntien (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä ja Tuusula) luonnonsuojelualueiden lukumäärät (sulkeissa) ja kuntakohtaiset kokonaisalat. Naturaalueet eivät ole mukana tarkastelussa. Ks. tarkemmin tekstistä. Luonnonsuojelualueiden lisäksi ympäristökeskuksen toiminta-alueella oli vuonna 2012 kaikkiaan 12 Natura-aluetta, joiden kokonaisala on hehtaaria. Natura-alueiden kanssa suojelualueisen yhteispinta-ala on 1,6 % sopijakuntien kokonaispinta-alasta. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta teki loppuvuodesta 2010 luonnon monimuotoisuuden juhlavuoteen (LUMO 2010) liittyvän esityksen Mäntsälän ja Tuusulan kunnanhallituksille sekä Keravan kaupunginhallitukselle, että kunnat osallistuisivat Suomen luonnonsuojeluliiton, Suomen Partiolaisten ja Suomen Ladun järjestämään haastekilpailuun päättämällä rauhoittaa Keravan Haukkavuoren, Mäntsälän Sahajärven metsän sekä Tuusulan Harminsuon-Matkoissuon ja Palojoen metsän. Kunnat eivät tehneet yhtään suojelupäätöstä.

60 59 (60) Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toiminta-alueella on kaikkiaan 50 yhdyskunnan vedenhankintaa varten tärkeätä (lk. I) ja vedenhankintaan soveltuvaa (lk. II) pohjavesialuetta, joiden yhteispinta-ala on noin 136 km 2 ja arvioitu kokonaisantoisuus m 3 vuorokaudessa. Vedenhankintaa varten tärkeiksi I-luokan pohjavesialueiksi luokitellaan alueet, joilla pohjavettä käytetään tai tullaan käyttämään vuoden kuluessa tai muutoin tarvitaan esimerkiksi vesihuollon erityistilanteissa varavedenottoon. Ympäristökeskuksen toiminta-alueen I-luokan pohjavesialueilla on 35 keskitettyä vesihuoltoa varten rakennettua vedenottamoa. Vedenhankintaan soveltuville II-luokan pohjavesialueille ei toistaiseksi ole rakennettu vedenottamoita yhteisvedenhankintaa varten. Sekä kansallinen että EUlainsäädäntö rinnastavat kuitenkin vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet vedenhankintaa varten tärkeisiin alueisiin. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen sopijakunnista Tuusula, Nurmijärvi, Järvenpää ja Mäntsälä sijoittuivat vuonna 2006 pohjaveden ottomäärissä Uudenmaan kymmenen suurimman kunnan joukkoon. Tuusulan pohjavesialueiden ja vedenoton merkitys ovat koko Uudellamaalla aivan omaa luokkaansa (kuva 37). Kuva 37. Uudenmaan pohjaveden ottomääriltään kymmenen suurinta kuntaa vuonna Tuusulan kunnan suureen ottomäärään vaikuttavat Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymän Jäniksenlinnan ja Rusutjärven tekopohjavesilaitokset. Esim. vuonna 2011 kyseisillä laitoksilla imeytettiin tekopohjavettä yhteensä 6,2 milj. m 3, ja tekopohjaveden osuus oli 73,2 % kuntayhtymän vedentuotannosta. Vaikka kuvan vedenottomäärät ovatkin jo melko vanhoja, ei kuntien keskinäisessä suhteessa ole tapahtunut oleellisia muutoksia.

61 60 (60) Hyvälaatuinen pohjavesi ja sen riittävyys ovat kuntalaisten hyvinvoinnin lisäksi oleellisen tärkeitä myös seutukunnan yritystoiminnalle. Pohjaveden suojelulle on siten olemassa laaja yhteinen intressi. Kunnat voivat maankäytön suunnittelulla ja rakentamisen ohjaamisella edistää pohjaveden suojelua alueellaan. Tämä edellyttää kuitenkin riittävää ajantasaista tietoa pohjavesialueiden hydrogeologiasta, alueiden maankäytöstä ja pohjavettä vaarantavista riskitekijöistä. Suojelusuunnitelmat ovat keskeinen työvälinen pohjavesialueiden pitkäjänteisessä ja suunnitelmallisessa suojelussa. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat vastaavat myös EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin edellyttämää riskipohjavesialueiden ominaispiirteiden lisätarkastelua. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus pyrkii omalta osaltaan edistämään pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimista ja päivittämistä (ks. kuva 38). Kuva 38. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmatilanne I- ja II-luokan pohjavesialueilla Keski- Uudenmaan ympäristökeskuksen sopijakunnissa vuoden 2012 lopussa. Mäntsälän kunta on 2013 aloittanut yhdessä Mäntsälän Veden ja Uudenmaan ELYkeskuksen kanssa suojelusuunnitelmien tekemisen kaikille Mäntsälän I- ja II-luokan pohjavesialueille. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus auttaa suunnitelmiin liittyvissä riskikartoituksissa.

KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS VUOSIRAPORTTI 2010

KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS VUOSIRAPORTTI 2010 KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS VUOSIRAPORTTI 2010 1 (44) SAATTEEKSI Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen vuosiraportti 2010 on ensimmäinen koko toimintavuoden kattava selvitys Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan

Lisätiedot

KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS VUOSIRAPORTTI 2013

KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS VUOSIRAPORTTI 2013 KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS VUOSIRAPORTTI 2013 SAATTEEKSI Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen perustamisesta tuli 1.4.2014 kuluneeksi viisi vuotta. Ympäristökeskuksen toiminta-alue laajentui vuoden

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus (1000 ) Euro TS (1000 ) TP 2011 TA 2012 TA 2013 2014 2015

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus (1000 ) Euro TS (1000 ) TP 2011 TA 2012 TA 2013 2014 2015 Sivu 1 / 8. KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN VUODEN 2013 PALVELUSUUNNITELMA Talousarvioesitys 2013 Keski-Uudenmaan ympäristökeskus (1000 ) Euro TS (1000 ) TP 2011 TA 2012 TA 2013 2014 2015 TULOSLASKELMA

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA. J u l k a i s s u t. 2015 Tornion hallintopalvelut Nro 1

TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA. J u l k a i s s u t. 2015 Tornion hallintopalvelut Nro 1 1 TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA J u l k a i s s u t 2015 Tornion hallintopalvelut Nro 1 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.11.2015 Voimaantulopäivä 1.1.2016 MERI-LAPIN YMPÄRISTÖPALVELUJEN

Lisätiedot

Kuopion alueellisen rakennuslautakunnan johtosääntö

Kuopion alueellisen rakennuslautakunnan johtosääntö Kuopion alueellinen rakennuslautakunta Johtosääntö Kuopion kaupunginvaltuusto 25.10.2010 112 Suonenjoen kaupunginvaltuusto 25.10.2010 59 Voimaantulo 1.1.2011 Kuopion alueellisen rakennuslautakunnan johtosääntö

Lisätiedot

Toimialan toiminnan kuvaus

Toimialan toiminnan kuvaus 6.1.12 RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Toimialan toiminnan kuvaus Rakennus- ja ympäristölautakunnan tulosalueet ovat yhteiset palvelut, rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu ja pysäköinninvalvonta. Yhteisiin

Lisätiedot

Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013

Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013 Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013 1. Lautakunnan toinen toimintavuosi Jätelautakunta toimii Joensuun kaupungin sekä Ilomantsin, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien yhteisenä

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2014 Nro 9. Kotkan kaupungin. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014)

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2014 Nro 9. Kotkan kaupungin. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014) Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2014 Nro 9 YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014) 1 Lautakunnan erityinen tehtävä 2 Lautakunnan kokoonpano 3 Lautakunnan yleinen tehtävä

Lisätiedot

SOPIMUS YMPÄRISTÖNSUOJELUN JA YMPÄRISTÖTERVEYS- VALVONNAN ALUEELLISESTA YHTEISTYÖSTÄ NIVALA- HAAPAJÄRVEN SEUTUKUNNAN ALUEELLA

SOPIMUS YMPÄRISTÖNSUOJELUN JA YMPÄRISTÖTERVEYS- VALVONNAN ALUEELLISESTA YHTEISTYÖSTÄ NIVALA- HAAPAJÄRVEN SEUTUKUNNAN ALUEELLA 1 SOPIMUS YMPÄRISTÖNSUOJELUN JA YMPÄRISTÖTERVEYS- VALVONNAN ALUEELLISESTA YHTEISTYÖSTÄ NIVALA- HAAPAJÄRVEN SEUTUKUNNAN ALUEELLA 1 SOPIJAOSAPUOLET Tämän sopimuksen allekirjoittajat. 2 SOPIMUKSEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Ympäristötoimialalla toimii neljä lautakuntaa

Ympäristötoimialalla toimii neljä lautakuntaa Ympäristötoimialan johtosääntö 1 Toimiala Ympäristötoimialalla toimii neljä lautakuntaa Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta Rakennuslautakunta Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Turun

Lisätiedot

Julkaisu 3/2016. PALVELUSELVITYS Keski-Uudenmaan ympäristökeskus

Julkaisu 3/2016. PALVELUSELVITYS Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Julkaisu 3/216 PALVELUSELVITYS Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen julkaisu 3/216 Palveluselvitys KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi,

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristölautakunta

Tekninen ja ympäristölautakunta Tekninen ja ympäristölautakunta Koulutustilaisuus 13.3.2013, Karkkilasali Minna Sulander ympäristöpäällikkö Organisaatio Karkkilan kaupungin ja Vihdin kunnan yhteistyösopimus ympäristönsuojelun järjestämisestä

Lisätiedot

Kokemuksia ympäristönsuojelun yhteistyöstä Oulun seudulla

Kokemuksia ympäristönsuojelun yhteistyöstä Oulun seudulla Kokemuksia ympäristönsuojelun yhteistyöstä Oulun seudulla Ympäristönsuojelupäivät, Lammi 2007 Hannu Salmi, Oulun seudun ympäristövirasto 1 Oulun seudun ympäristöviraston toimialue 2 YHTEISESTI SUUNNITELTU

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen Kunnanhallituksen 61 02.10.2014 Kunnanhallituksen 82 04.12.2014 Kunnanhallituksen 23 20.05.2015 Kunnanhallitus 119 09.06.2015 Kunnanvaltuusto 36 17.06.2015 Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen

Lisätiedot

Seudullisen ympäristötoimen muodostaminen

Seudullisen ympäristötoimen muodostaminen Seudullisen ympäristötoimen muodostaminen Ympäristöterveydenhuolto ja Ympäristönsuojelu Lappeenranta, Joutseno, Taipalsaari, Savitaipale, Suomenniemi, Lemi, Luumäki, Ylämaa Alue Lappeenranta, Joutseno,

Lisätiedot

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 13 Ympäristölautakunta sivu 1. Ilkanrati, kokoushuone

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 13 Ympäristölautakunta sivu 1. Ilkanrati, kokoushuone ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 13 Ympäristölautakunta sivu 1 Kokousaika 11.10.2011, kello 17.30 18.45 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Ilkanrati, kokoushuone Hahtola Aulis, puheenjohtaja Haapala

Lisätiedot

Tuusulan kunta. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNNAN LIITTYMISESTÄ KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEEN

Tuusulan kunta. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNNAN LIITTYMISESTÄ KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEEN SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNNAN LIITTYMISESTÄ KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEEN 2 (23) SISÄLTÖ 1. LÄHTÖKOHDAT... 3 1.1 Nurmijärven ympäristökeskuksen hallinto ja henkilöstö... 4 1.2 Nurmijärven ympäristökeskuksen

Lisätiedot

3 Kunnan lausunto Ely-keskuksen lausuntopyyntöön 28.5.2013; Tolsan maantien 11246 kevyen liikenteen väylä

3 Kunnan lausunto Ely-keskuksen lausuntopyyntöön 28.5.2013; Tolsan maantien 11246 kevyen liikenteen väylä 3..03 tiedote (5) 5.8.03 Ennakkotiedot Kirkkonummen kunnanhallituksen päätöksistä 5.8.03 tiedotteessa mainitut liitteet ovat esityslistan liitteitä. Linkki esityslistaan löytyy päätöslistan lopusta. Päätökset

Lisätiedot

RAKENNUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

RAKENNUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 RAKENNUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty 19.12.2001 (muutos KV 26.1.2005 5) Voimaatulo 01.01.2002 1 Toimiala, kokoonpano ja vastuualue Rakennuslautakunnan yleisenä tehtävänä on rakennustoiminnan ja

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA Ympäristöterveydenhuollon maksutaksa Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 12.3.2013 Voimaantulopäivä 1.4.2013 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan elintarvikelaissa 23/2006,

Lisätiedot

KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Esityslista 1/2011

KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Esityslista 1/2011 KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Esityslista 1/2011 Aika Keskiviikko 15.6.2011, klo 16.00 Paikka Kirkonkylän koulu Tuusulantie 131, Tuusula SISÄLLYSLUETTELO Asia Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa koskeva yhteistyö Länsi-Uudenmaan Vesi ja ympäristö ry:n kanssa vuonna 2014

Haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa koskeva yhteistyö Länsi-Uudenmaan Vesi ja ympäristö ry:n kanssa vuonna 2014 Rakennus- ja 161 12.11.2013 ympäristölautakunta Kunnanhallitus 536 18.12.2013 Haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa koskeva yhteistyö Länsi-Uudenmaan Vesi ja ympäristö ry:n kanssa vuonna 2014 935/14.05.01.00/2013

Lisätiedot

KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous

KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Pöytäkirja 2/2009 Aika Tiistai 9.6.2009, klo 18.00-20.45 Paikka Järvenpää-talo, Juhani Aho -sali, Hallintokatu 4, Järvenpää Asia Sivu 1 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS. Esityslista 9/2011. Aika Keskiviikko 23.11.2011 klo 17.30-18.00. Hyökkälän koulu Kirkkotie 7-9, Tuusula

KUUMA-HALLITUS. Esityslista 9/2011. Aika Keskiviikko 23.11.2011 klo 17.30-18.00. Hyökkälän koulu Kirkkotie 7-9, Tuusula KUUMA-HALLITUS Esityslista 9/2011 Aika Keskiviikko 23.11.2011 klo 17.30-18.00 Paikka Hyökkälän koulu Kirkkotie 7-9, Tuusula 2 SISÄLLYSLUETTELO Asia Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS... 5

Lisätiedot

LUPAPROSESSIN KEVENTÄMINEN JA YMPÄRISTÖVALVONNAN MAKSULLISUUS

LUPAPROSESSIN KEVENTÄMINEN JA YMPÄRISTÖVALVONNAN MAKSULLISUUS LUPAPROSESSIN KEVENTÄMINEN JA YMPÄRISTÖVALVONNAN MAKSULLISUUS LAHTI 12.3.2013 Katariina Serenius Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry Hallituksen puheenjohtaja LUPAPROSESSIEN KEVENTÄMINEN Tavoitteet: tehostaa

Lisätiedot

Luumäen kunta. Talousarvio 2015. Taloussuunnitelma 2015 2017. Kunnanhallitus 10.11.2014 286. Kunnanhallitus 24.11.2014 306

Luumäen kunta. Talousarvio 2015. Taloussuunnitelma 2015 2017. Kunnanhallitus 10.11.2014 286. Kunnanhallitus 24.11.2014 306 Luumäen kunta Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2015 2017 Kunnanhallitus 10.11.2014 286 Kunnanhallitus 24.11.2014 306 Kunnanhallitus 8.12.2014 314 Kunnanvaltuusto 15.12.2014 64 TALOUSARVIO 2015 1 Ympäristölautakunta

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMAN JA AMIZZAN KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2009

LINJA-AUTOASEMAN JA AMIZZAN KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2009 1(6) LINJA-AUTOASEMAN JA AMIZZAN KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2009 PROJ.NRO XXX Asemakaavan muutos Keskustie 1 ja-3, korttelit 304 ja 306, OSOITE TAI MUU PAIKANNUS

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS. Esityslista 4/2008. Aika Tiistai 12.8.2008 klo 17.00 Paikka. Mäntsälän kunnantalo, Heikintie 4, Mäntsälä

KUUMA-HALLITUS. Esityslista 4/2008. Aika Tiistai 12.8.2008 klo 17.00 Paikka. Mäntsälän kunnantalo, Heikintie 4, Mäntsälä Esityslista 4/2008 Aika Tiistai 12.8.2008 klo 17.00 Paikka Mäntsälän kunnantalo, Heikintie 4, Mäntsälä Greater Helsinki Vision Kaupungin/kunnanhallitusten yhteiskokous KUUMA-alueen tavoitteista Klo 18.00

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Loviisan kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Lapinjärven kunnanvaltuusto xx.xx.2014 xx 2

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.2008 84 Noudatetaan 1.1.2009 alkaen 1 Toimiala Tässä johtosäännössä määritellään vesihuoltolaitoksen, sen johtokunnan ja toimitusjohtajan

Lisätiedot

Forssan seudun hyvinvointi ky. 1 (1) Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON MAKSUTAKSA

Forssan seudun hyvinvointi ky. 1 (1) Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON MAKSUTAKSA n seudun hyvinvointi ky. 1 (1) n seudun hyvinvointikuntayhtymän YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON MAKSUTAKSA Voimaantulopäivä 1.1.2015 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan seuraavien lakien ja asetusten nojalla

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 1 ASIA HAKIJA ON Kuusamo-työhönvalmennuskeskus ry:n ympäristöluvan rauettaminen, Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä sopijakunnat):

Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä sopijakunnat): Luonnos 16.03.2012 Yhteistoimintasopimus jätehuoltoviranomaisena toimimisesta 1. Sopimuksen osapuolet Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä

Lisätiedot

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA Tekninen johtaja 11.2.2015 VASTUUALUE TEKNINEN OSASTO HALLINTO JA TOIMISTO ESEEN HALLINTO JA TOIMISTO KUULUVAT YKSIKÖT IT-YKSIKKÖ RUOKAHUOLTO

Lisätiedot

I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3

I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3 VIRTAIN KAUPUNKI PERUSTURVALAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 2 I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3 II luku PERUSTURVALAUTAKUNTA 3 3 Tehtäväalueet... 3 4 Perusturvalautakunnan

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS. Esityslista 4/2011. Aika Perjantai 8.4.2011 klo 12.30-14.00

KUUMA-HALLITUS. Esityslista 4/2011. Aika Perjantai 8.4.2011 klo 12.30-14.00 KUUMA-HALLITUS Esityslista 4/2011 Aika Perjantai 8.4.2011 klo 12.30-14.00 Paikka Helsingin kaupungintalo, ryhmähuone 331, Aleksanterinkatu 20, Helsinki 2 SISÄLLYSLUETTELO Asia Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS

Lisätiedot

A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat;

A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat; Hyväksytty johtokunta 19.01.2015 9 SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Ympäristöterveydenhuollon taksa 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän osakaskuntien,

Lisätiedot

Teknisen lautakunnan muutosesitykset hallintosääntöön

Teknisen lautakunnan muutosesitykset hallintosääntöön Teknisen lautakunnan muutosesitykset hallintosääntöön Hallintosääntö Esitys Nykyinen 6 3 mom Kaupunginhallitus kohta 22: päättää maankäyttö- ja rakennuslain 91b :n tarkoittamista maankäyttösopimuksista,

Lisätiedot

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015-2017 TOIMIALA PALVELU TILIVELVOLLINEN 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 600 RAKENNUSVALVONTA JA YMPÄRISTÖPALVELUT

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 1525/02.02.02/2012 63 Ympäristölautakunnan seurantaraportti I/2012 Valmistelijat / lisätiedot: Nyyssönen Tuija, puh. (09) 816 24811 Soini Sari, puh. (09) 816 24830

Lisätiedot

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella Perusturvalautakunta 35 10.03.2015 Kaupunginhallitus 119 16.03.2015 Työllistämistä edistävä monialainen yhteispalvelu Etelä-Savossa 1/37/379/2015 PTL 35 Selostus: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA. 1. Sopijapuolet. Ehdotus 22.4.2015. Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA. 1. Sopijapuolet. Ehdotus 22.4.2015. Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat Ehdotus 22.4.2015 Salon kaupunki Saapunut 11.5.2015 1043/00.04.01/2015 1044/00.00.01.01/2015 1 SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA 1. Sopijapuolet Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 2013 MIKKELIN KAUPUNKI Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 3.12.2012 41 Voimaantulo: 01.01.2013

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Lautakunnan 5.5.2009 hyväksymä versio SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Yleiset määräykset Pietarsaaren sosiaali- ja terveyslautakunta on se toimielin, jolla sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädännön

Lisätiedot

KEURUSSELÄN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON MAKSUTAKSA

KEURUSSELÄN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON MAKSUTAKSA KEURUSSELÄN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON MAKSUTAKSA Keurusselän ympäristölautakunta 9.12.2015 1 Tätä taksaa sovelletaan A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen

Lisätiedot

Parvinen Heli jäsen 3 Tiainen Jarmo 1. Saukkonen Mia jäsen - Jääskeläinen Juha-Matti 1

Parvinen Heli jäsen 3 Tiainen Jarmo 1. Saukkonen Mia jäsen - Jääskeläinen Juha-Matti 1 240 Maaseutuelinkeinolautakunta Maaseutuelinkeinolautakunta Lautakunnan kokoonpano Varsinainen jäsen Asema Läsnä Henkiökohtainen Läsnä varajäsen Pekonen Kari puheenjohtaja 4 Repo Minna Jantunen Timo varapuheenjohtaja

Lisätiedot

LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 137 Kunnanhallitus 14.4.2014

LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 137 Kunnanhallitus 14.4.2014 LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 137 Kokousaika 14.4.2014 klo 17.00 Kokouspaikka Kunnanvirasto Käsiteltävät asiat 86 87 88 89 90 91 92 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JOHTOSÄÄNTÖ Kuntayhtymävaltuuston 20.11.2006 hyväksymä

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JOHTOSÄÄNTÖ Kuntayhtymävaltuuston 20.11.2006 hyväksymä YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JOHTOSÄÄNTÖ Kuntayhtymävaltuuston 20.11.2006 hyväksymä Voimaantulo 1.1.2007 1 Ympäristöterveydenhuollon tehtävät Ympäristöterveydenhuollon toimialaan kuuluvat eläinlääkintähuolto,

Lisätiedot

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1. Ulvilan kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone. Pykälä Asia Sivu. Arviointikertomuksen käsittely

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1. Ulvilan kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone. Pykälä Asia Sivu. Arviointikertomuksen käsittely Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 Aika 23.4.2015 klo 15:00 17:36 Paikka Ulvilan kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat: Pykälä Asia Sivu 14 15 16 17 Tilinpäätös 2014 Arviointikertomuksen

Lisätiedot

Rakennus- ja. 83 10.06.2015 ympäristölautakunta Kaupunginhallitus 243 30.06.2015 Kaupunginvaltuusto 67 07.09.2015

Rakennus- ja. 83 10.06.2015 ympäristölautakunta Kaupunginhallitus 243 30.06.2015 Kaupunginvaltuusto 67 07.09.2015 Rakennus- ja 83 10.06.2015 ympäristölautakunta Kaupunginhallitus 243 30.06.2015 Kaupunginvaltuusto 67 07.09.2015 Rakennustarkastajan viran (700 039) perustaminen 1238/01.01.00.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1

JOKILAAKSOJEN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 JOKILAAKSOJEN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 YLIVIESKAN KAUPUNKI Ylivieskan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 25.9.2012 64 Voimaantulopäivä 1.11.2012 I LUKU JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOKSEN YLEISET PERUSTEET

Lisätiedot

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että

Lisätiedot

Tervetuloa Vantaalle. CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010. Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va

Tervetuloa Vantaalle. CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010. Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va Tervetuloa Vantaalle CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010 Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va Vantaa Suomen neljänneksi suurin kaupunki Asukkaita (2009) ~ 195 400 Pinta-ala,

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Esityslista 2/2010

KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Esityslista 2/2010 KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Esityslista 2/2010 Aika Keskiviikko 24.11.2010, klo 18.00 Paikka Hyria koulutus Oy, Auditorio Torikatu 18, Hyvinkää SISÄLLYSLUETTELO Asia Sivu 1 KOKOUKSEN

Lisätiedot

Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.5.2015 Liite 1. Sivu 1(6) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma koskien rakennusjärjestyksen yhtenäistämistä. Sisällys:

Lisätiedot

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS Johtosääntö Sipoon kunta Sisällys 1 Liikelaitoksen nimi... 2 2 Liikelaitoksen toimiala... 2 3 Johtokunnan kokoonpano... 2 4 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 2 5 Esittely...

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 24.3.2015. Helsinki, Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali

HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 24.3.2015. Helsinki, Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 Kokousaika kello 17.00 17.55 Kokouspaikka Helsinki, Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali Läsnä Helsinki Espoo Kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA. Perjantai 23.05.2014 klo 13.00-15.30. Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO. Perjantai 23.05.2014

PÖYTÄKIRJA. Perjantai 23.05.2014 klo 13.00-15.30. Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO. Perjantai 23.05.2014 Tarkastuslautakunta PÖYTÄKIRJA Nro/vuosi 3/2014 Sivu 1 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OL- LEET JÄSENET Perjantai 23.05.2014 klo 13.00-15.30 Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO Jäsen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN VALVONTASUUNNITELMA 2016 2019

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN VALVONTASUUNNITELMA 2016 2019 YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN VALVONTASUUNNITELMA 2016 2019 Luonnos 25.9.2015 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 4 2. KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN TOIMIALUEEN YMPÄRISTÖ... 4 2.1. YMPÄRISTÖN TILA JA

Lisätiedot

A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat

A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat 1(5) Sastamalan kaupunki Ympäristöterveydenhuolto Sastamalan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen yleisen terveysvalvonnan maksutaksa 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan A)

Lisätiedot

Sopimus Keski-Pohjanmaan kuntien ympäristöterveydenhuollon järjestämiseksi

Sopimus Keski-Pohjanmaan kuntien ympäristöterveydenhuollon järjestämiseksi Sopimus Keski-Pohjanmaan kuntien ympäristöterveydenhuollon järjestämiseksi 1. Sopimuksen osapuolet Tämän yhteistoimintasopimuksen osapuolet ovat Kokkolan ja Kannuksen kaupungit sekä Halsuan, Kaustisen,

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Esityslista 7/2013 Aika Torstai 19.12.2013 klo 13.00 Paikka Kallio-Kuninkala, kokoustila Navetta Ristinummentie 6, 2 SISÄLLYSLUETTELO Asia Sivu

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS. Esityslista 6/2009. Aika Tiistai 8.9.2009, klo 18.00 Paikka Järvenpää-talo, Aino-kabinetti, Hallintokatu 4, Järvenpää

KUUMA-HALLITUS. Esityslista 6/2009. Aika Tiistai 8.9.2009, klo 18.00 Paikka Järvenpää-talo, Aino-kabinetti, Hallintokatu 4, Järvenpää KUUMA-HALLITUS Esityslista 6/2009 Aika Tiistai 8.9.2009, klo 18.00 Paikka Järvenpää-talo, Aino-kabinetti, Hallintokatu 4, Järvenpää 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA ESITYSLISTA 7/2012 Sivu 53 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA. Maanantaina 3.12.2012 klo 16.30. Kh:n pj. Kuusinen Katja Kh:n edustaja Suokivi Raija

KONNEVEDEN KUNTA ESITYSLISTA 7/2012 Sivu 53 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA. Maanantaina 3.12.2012 klo 16.30. Kh:n pj. Kuusinen Katja Kh:n edustaja Suokivi Raija KONNEVEDEN KUNTA ESITYSLISTA 7/2012 Sivu 53 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA Maanantaina 3.12.2012 klo 16.30 Konneveden kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja

Lisätiedot

Sopimuksen osapuoliksi voi liittyä myös muita kuntia, jotka ovat ensin hyväksyneet tämän sopimuksen sekä liittyneet Rosk n Roll Oy Ab:n osakkaiksi.

Sopimuksen osapuoliksi voi liittyä myös muita kuntia, jotka ovat ensin hyväksyneet tämän sopimuksen sekä liittyneet Rosk n Roll Oy Ab:n osakkaiksi. SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTELAUTAKUNNASTA LUONNOS 19.5.2015 1. Sopimuksen tarkoitus Allekirjoittaneet kunnat sopivat tällä sopimuksella siitä, että Raaseporin kaupungin lautakunta, jota nimitetään Uudenmaan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYSPALVELUIDEN TAKSAN PERUSTEET

YMPÄRISTÖTERVEYSPALVELUIDEN TAKSAN PERUSTEET 1 Soveltamisala Juankosken ja Nilsiän kaupunkien sekä Kaavin, Lapinlahden, Maaningan, Rautavaaran, Siilinjärven, Tuusniemen ja Varpaisjärven kuntien muodostamalla ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueella

Lisätiedot

Rakennus- ja. 83 10.06.2015 ympäristölautakunta Kaupunginhallitus 243 30.06.2015. Rakennustarkastajan viran (700 039)perustaminen

Rakennus- ja. 83 10.06.2015 ympäristölautakunta Kaupunginhallitus 243 30.06.2015. Rakennustarkastajan viran (700 039)perustaminen Rakennus- ja 83 10.06.2015 ympäristölautakunta Kaupunginhallitus 243 30.06.2015 Rakennustarkastajan viran (700 039)perustaminen 1238/01.01.00.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 10.06.2015 83 Valmistelija:

Lisätiedot

1. 1 VAPAA AJAN LAUTAKUNNAN KOKOUSAJAT JA KOOLLEKUTSUMINEN 2. 2 VAPAA AJAN LAUTAKUNNAN PÖYTÄKIRJOJEN TARKASTAMINEN JA NÄHTÄVILLÄ OLO

1. 1 VAPAA AJAN LAUTAKUNNAN KOKOUSAJAT JA KOOLLEKUTSUMINEN 2. 2 VAPAA AJAN LAUTAKUNNAN PÖYTÄKIRJOJEN TARKASTAMINEN JA NÄHTÄVILLÄ OLO VAPAA AJAN LAUTAKUNTA KOKOUS 1/2008 Keskiviikko 05.03.2007 kello 18.00 Nuorisotila Kellari 1. 1 VAPAA AJAN LAUTAKUNNAN KOKOUSAJAT JA KOOLLEKUTSUMINEN 2. 2 VAPAA AJAN LAUTAKUNNAN PÖYTÄKIRJOJEN TARKASTAMINEN

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt

POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt 1. LUKU TOIMINTA-AJATUS JA TEHTÄVÄT 2. LUKU ORGANISAATIO 1 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa

Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa Ympäristöoikeuden VII ajankohtaispäivä 10.4.2008 Joensuun yliopisto Hallintosihteeri Sinikka Pärnänen Korkein hallinto-oikeus Tilastoa Vesitalousasiat

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

Kokousaika Keskiviikko 11.1.2012 klo 17.00 Valtuuston kyselytunti klo 16.45. 2 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

Kokousaika Keskiviikko 11.1.2012 klo 17.00 Valtuuston kyselytunti klo 16.45. 2 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta KOLARIN KUNTA KOKOUSKUTSU 1/2012 Kunnanvaltuusto Kokousaika Keskiviikko 11.1.2012 klo 17.00 Valtuuston kyselytunti klo 16.45 Kokouspaikka Valtuuston kokoushuone Käsiteltävät asiat nro Liite nro 1 Kokouksen

Lisätiedot

Terveydensuojeluviranomaisen maksutaksa

Terveydensuojeluviranomaisen maksutaksa Ympäristöterveydenhuolto 1 (6) Terveydensuojeluviranomaisen maksutaksa 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 14.10.2013 118 Voimaan 1.1.2014 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimiala... 2 II LUKU... 2 2 Johtokunta... 2 III LUKU...

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen ELY-keskus / Olli Madekivi 13.4.2010 1 Organisaatio 13.4.2010 2 Ympäristökeskuksesta ELYn

Lisätiedot

Nousiaisten kunnan voimassa oleva hallintosääntö on vuodelta 2009.

Nousiaisten kunnan voimassa oleva hallintosääntö on vuodelta 2009. Kunnanhallitus 131 11.04.2011 Kunnanhallitus 159 02.05.2011 Kunnanhallitus 254 22.08.2011 Kunnanhallitus 276 05.09.2011 Kunnanvaltuusto 42 12.09.2011 Vapaa-aikalautakunta 14 08.05.2012 Hallintosääntö 1242/01/010/2011

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristölautakunta

Tekninen ja ympäristölautakunta Tekninen ja ympäristölautakunta Koulutustilaisuus 13.3.2013, Karkkilasali Taina Saari vs. vastaava rakennustarkastaja organisaatio Vastaava rakennustarkastaja Nicole Ahtokivi hoitovapaalla Vs. vastaava

Lisätiedot

KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Pöytäkirja 2/2010

KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Pöytäkirja 2/2010 KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Pöytäkirja 2/2010 Aika Keskiviikko 24.11.2010, klo 18.00 Paikka Hyria koulutus Oy, Auditorio Torikatu 18, Hyvinkää SISÄLLYSLUETTELO Asia Sivu 1 KOKOUKSEN

Lisätiedot

Vastuuvapauden myöntäminen vuosien 2011-2012 aikana toimineelle kunnanhallitukselle ja kunnanjohtajalle sekä muille tilivelvollisille

Vastuuvapauden myöntäminen vuosien 2011-2012 aikana toimineelle kunnanhallitukselle ja kunnanjohtajalle sekä muille tilivelvollisille Kunnanvaltuusto 65 25.06.2013 Vastuuvapauden myöntäminen vuosien 2011-2012 aikana toimineelle kunnanhallitukselle ja kunnanjohtajalle sekä muille tilivelvollisille KVALT 65 Khsal 31 Tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Lassila & Tikanoja Oyj:n Savion jätehuoltoalueen

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA. Perjantai 14.02.2014 klo 09.00-13.40. Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO. Perjantai 14.02.2014

PÖYTÄKIRJA. Perjantai 14.02.2014 klo 09.00-13.40. Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO. Perjantai 14.02.2014 Tarkastuslautakunta PÖYTÄKIRJA Nro/vuosi 1/2014 Sivu 1 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OL- LEET JÄSENET Perjantai 14.02.2014 klo 09.00-13.40 Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO Jäsen

Lisätiedot

01. 11. 2013. Asnro 35 Oo, O t 01 Oli YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEEN LAAJENTAMINEN. Markus Kannala Tekninen johtaja

01. 11. 2013. Asnro 35 Oo, O t 01 Oli YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEEN LAAJENTAMINEN. Markus Kannala Tekninen johtaja TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut 1.11.2013 Tornion kaupunki Kemin kaupunki Keminmaan kunta Tervolan kunta Simon kunta KEMIN KAUPUNKI Ympäristöjaosto 01. 11. 2013 Asnro 35 Oo, O t 01 Oli YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/2008 1. Kunnantalo, tilapalvelun kokoushuone, 1. kerros

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/2008 1. Kunnantalo, tilapalvelun kokoushuone, 1. kerros MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/2008 1 AIKA 07.10.2008 klo 17.00 19.30 PAIKKA Kunnantalo, tilapalvelun kokoushuone, 1. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 41 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 42

Lisätiedot

RAKENNUSLAUTAKUNNAN JA SEN ALAISTEN VIRANHALTIJOIDEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

RAKENNUSLAUTAKUNNAN JA SEN ALAISTEN VIRANHALTIJOIDEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 RAKENNUSLAUTAKUNNAN JA SEN ALAISTEN VIRANHALTIJOIDEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 RAKENNUSLAUTAKUNNAN JA SEN ALAISTEN VIRANHALTIJOIDEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 1. YLEISTÄ Rakennuslautakunta toimii

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYNÄMÄEN KUNTA 1.1 KATTELUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E27437 PÄIVÄYS: 8.1. 2015, TARK. 4.9. 2015 Sweco Ympäristö Oy MYNÄMÄEN KUNTA Katteluksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen johtosääntö

Sosiaali- ja terveyskeskuksen johtosääntö Sosiaali- ja terveyskeskuksen johtosääntö Valtuusto hyväksynyt 18.2.2013 22, muutokset 26.10.2015 107 Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen johtosääntö I LUKU SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUKSEN

Lisätiedot

Järvenpään kirkkovaltuusto päättää neuvottelukeskuksen toimintasuunnitelmasta ja talousarvioista ja valitsee johtajan.

Järvenpään kirkkovaltuusto päättää neuvottelukeskuksen toimintasuunnitelmasta ja talousarvioista ja valitsee johtajan. JÄRVENPÄÄN, KERAVAN JA TUUSULAN SEURAKUNTIEN PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUKSEN OHJESÄÄNTÖ Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakutien perheasiain neuvottelukeskuksen tehtävänä on kirkkomme tunnustuksen pohjalla

Lisätiedot

Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan ympäristölupahakemuksen

Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan ympäristölupahakemuksen PÄÄTÖS Nrot 1) 9/2013/1 2) 10/2013/1 Etelä-Suomi Dnrot 1) ESAVI/501/04.08/2010 2) ESAVI/275/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2013 ASIA HAKIJA Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan

Lisätiedot

Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS. Juankoski, Kaavi, Rautavaara

Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS. Juankoski, Kaavi, Rautavaara Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS Juankoski, Kaavi, Rautavaara n kaupunki, Juankosken kaupunki, Kaavin kunta ja Rautavaaran kunta ovat sopineet

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JOHTOSÄÄNTÖ Kuntayhtymävaltuuston 20.11.2006 hyväksymä

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JOHTOSÄÄNTÖ Kuntayhtymävaltuuston 20.11.2006 hyväksymä YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JOHTOSÄÄNTÖ Kuntayhtymävaltuuston 20.11.2006 hyväksymä Voimaantulo 1.1.2007 1 Ympäristöterveydenhuollon tehtävät Ympäristöterveydenhuollon toimialaan kuuluvat eläinlääkintähuolto,

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa. Etelä-Suomi Päätös Nro 206/2012/1 Dnro ESAVI/173/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 7.12.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista,

Lisätiedot

STRATEGIA 2015 2018 KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 10.6.2014 103

STRATEGIA 2015 2018 KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 10.6.2014 103 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 10.6.2014 103 Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen strategia 2015 2018 määrittelee seudullisesti toimivan ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun viranomaisorganisaation

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 83 10.06.2015. Rakennustarkastajan viran perustaminen 1238/01.01.00.00/2015

Rakennus- ja ympäristölautakunta 83 10.06.2015. Rakennustarkastajan viran perustaminen 1238/01.01.00.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 83 10.06.2015 Rakennustarkastajan viran perustaminen 1238/01.01.00.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 10.06.2015 83 Valmistelija: rakennus- ja ympäristövalvonnan

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 3/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 3/2007 Esityslista 3/2007 Aika Tiistai 17.4.2007 klo 18.00 Paikka Keravan kaupungintalo kaupunginhallituksen kokoushuone 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 17 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 18 KUUMA kuntien

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot