KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS VUOSIRAPORTTI 2010

Transkriptio

1 KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS VUOSIRAPORTTI 2010

2 1 (44) SAATTEEKSI Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen vuosiraportti 2010 on ensimmäinen koko toimintavuoden kattava selvitys Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan ja ympäristökeskuksen toiminnasta. Vuosiraportti on ensisijassa ympäristökeskuksen sopijakunnille tarkoitettu selvitys seudullisesti tuotetuista ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun viranomaispalveluista Keski-Uudellamaalla. Raportissa on käsitelty ympäristökeskuksen hallintoa, henkilöstöä ja taloutta sekä Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan ja ympäristökeskuksen ohjausryhmän toimintaa vuonna Keskeisen osan raportista muodostavat tulosyksikkökohtaiset selvitykset ympäristövalvonnan, ympäristönsuojelun, terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon toiminnasta. Raportista saa yhdessä Keski- Uudenmaan ympäristökeskuksen vuoden 2010 toiminta- ja tilinpäätöskertomuksen kanssa varsin kattavan kuvan ympäristökeskuksen tehtävistä ja toiminnasta sekä vuodelle 2010 asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on vuonna 2010 saavuttanut kaikki keskeiset toiminnalliset tavoitteensa, minkä lisäksi ympäristökeskus on jo toisena peräkkäisenä vuotena kyennyt tuottamaan sen vastuulla olevat viranomaispalvelut edullisemmin, kuin mihin sopijakunnat olivat omissa talousarvioissaan vuonna 2008 varautuneet, kun kyiset palvelut tuotettiin vielä kuntakohtaisesti. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen muuten hyvin onnistunutta toimintavuotta 2010 on varjostanut sen toimitiloissa ilmennyt sisäilmaongelma, jonka seurauksena merkittävä osa ympäristökeskuksen työntekijöistä on sairastellut ja herkistynyt sisäilman epäpuhtauksille. Lisääntyneiden sairaspoissaolojen lisäksi toimitilojen sisäilmaongelma on muutoinkin haitannut ympäristökeskuksen palvelutoimintaa sen jouduttua siirtämään pahiten altistuneet työntekijänsä väistötiloihin ja järjestämään osan toiminnoistaan uudelleen. Ympäristökeskuksen tilaongelma on ratkeamassa ainakin väliaikaisesti alkuvuodesta 2011 sen päästessä siirtymään kokonaan toisiin toimitiloihin Hyrylän Marianlinnaan. Esitän parhaimmat kiitokseni ympäristökeskuksen työntekijöille, Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnalle, ympäristökeskuksen ohjausryhmälle sekä kaikille muillekin yhteistyökumppaneillemme tuloksellisesti ja hyvin onnistuneesta vuodesta Tuusulassa Risto Mansikkamäki ympäristökeskuksen johtaja

3 2 (44) SISÄLTÖ 1. KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS Organisaatio Henkilöstö Talous Toimitilat KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA YMPÄRISTÖKESKUKSEN OHJAUSRYHMÄ YMPÄRISTÖVALVONTA Ympäristönsuojelulain mukaiset lupa- ja ilmoituspäätökset Ympäristönsuojeluviranomaisen valvontatehtävät Maa-aineslain mukaiset viranomaistehtävät YMÄRISTÖNSUOJELU Tiedon hallinta Luonnonsuojelu Ilmaston muutos ja energiatehokkuus Ilmanlaadun seuranta Jätehuolto Vesiensuojelu TERVEYSVALVONTA Elintarvikevalvonta Tupakkalain valvonta Tuoteturvallisuus Talousvesi Uimaveden ja uimarantojen valvonta Asuin-, työ- ja kokoontumishuoneistot ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO JA ELÄINSUOJELU Eläinlääkäripalvelut Eläinsuojelu ja tarttuvat eläintaudit Löytöeläimet... 44

4 3 (44) 1. KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on neljän KUUMA-kunnan - Järvenpään, Keravan, Mäntsälän ja Tuusulan - yhteinen ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun viranomaisorganisaatio, jossa Tuusula toimii isäntäkuntana. Vuosi 2010 oli toimintansa aloittaneen Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Ympäristökeskuksen toimintaa ollaan siten edelleen yhtenäistämässä ja eri toimintamuotoja kehitetään. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus neuvotteli vuonna 2010 seutuyhteistyön laajentamisesta sekä Nurmijärven että Hyvinkään suuntaan. Nurmijärven kunnanhallitus ja valtuusto päättivät tammikuussa 2010, että kunta liittyy vuoden 2013 alussa ympäristöterveydenhuollon osalta Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen. Nurmijärven kunnanvaltuusto on sittemmin vuoden 2011 tammikuussa päättänyt, että kunta liittyy Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen myös ympäristönsuojelun viranomaispalveluiden osalta. Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti marraskuussa 2010 neuvottelu- ja kuulemistilaisuuteen, jossa käsiteltiin Hyvinkään ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen toimeenpanoa. Tilaisuuteen oli kutsuttu Hyvinkään kaupungin edustajien lisäksi myös Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen, Riihimäen seudun terveyskeskus kuntayhtymän ja Kuntaliiton edustus. Tilaisuuteen osallistuivat myös maa- ja metsätalousministeriön, työja elinkeinoministeriön sekä Etelä-Suomen aluehallintoviraston edustajat. Neuvottelu- ja kuulemistilaisuudessa todettiin Hyvinkään suunnitelman säilyttää ympäristöterveydenhuolto kaupungin omana palveluna täyttävän yhteistoiminta-aluelain vaatimukset. Valtiovalta jää kuitenkin seuraamaan, että Hyvinkään kaupungin suunnitelma toteutuu. 1.1 Organisaatio Keski-Uudenmaan ympäristökeskus jakautuu hallinnon, ympäristövalvonnan, ympäristönsuojelun, terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon tulosyksiköihin (kuva 1). Hallinnon tulosyksikkö huolehtii ympäristökeskuksen yhteisistä talous-, hallinto- ja kehittämispalveluista. Ympäristövalvonnan tulosyksikkö vastaa ympäristönsuojeluviranomaisen lupa- ja valvontatehtävistä, maa-aineslain lupa- ja valvontaviranomaisen tehtävistä sekä leirintäalueviranomaisen tehtävistä. Ympäristönsuojelun tulosyksikkö vastaa ympäristönsuojeluviranomaiselle kuuluvista ympäristönsuojelun yleistehtävistä kuten ympäristön tilaa koskevista selvityksistä, ympäristön tilan seurannasta, ympäristönsuojelun asiantuntijapalveluista sekä ympäristönsuojelun neuvonnasta ja valistuksesta. Terveysvalvonnan tulosyksikkö vastaa seuraavista ympäristökeskukselle kuuluvista viranomaistehtävistä: - kunnan terveydensuojeluviranomaisen tehtävät; - kunnan kemikaalivalvontaviranomaisen tehtävät; - elintarvikelain tarkoittaman kunnan valvontaviranomaisen tehtävät; - toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain tarkoittaman kunnan viranomaisen tehtävät; - lääkelain tarkoittaman nikotiinivalmisteiden myynnin lupa- ja valvontaviranomaisen tehtävät; sekä - kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain tarkoittaman kunnan valvontaviranomaisen tehtävät.

5 4 (44) Eläinlääkintähuollon tulosyksikkö vastaa eläinlääkintähuollon toimeenpanosta ja valvonnasta sekä kunnalle kuuluvista eläinsuojelu- ja eläintautitehtävistä. Kuva 1. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen tulosalue (130) muodostuu hallinnon, ympäristövalvonnan, ympäristönsuojelun, terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon tulosyksiköistä. 1.2 Henkilöstö Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksessa on vuonna 2010 työskennellyt kaikkiaan 46 henkilöä 17 eri virka- ja tehtävänimikkeellä (taulukko 1). Taulukko 1. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksessa työntekijät vuonna Vakinaiset Kokoaikaiset 25 Osa-aikaiset 3 Määräaikaiset 5 Tilapäiset Sijaiset 6 Päivystäjät 7 Yhteensä 46 Ympäristökeskuksen vuonna 2010 työllistämät työntekijät ovat sijoittuneet eri tulosyksiköihin taulukon 2 mukaisesti. Taulukko 2. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen työllistämien työntekijöiden sijoittuminen eri tulosyksiköihin vuonna Hallinto 4 Ympäristövalvonta 5 Ympäristönsuojelu 5 Terveysvalvonta 14 Eläinlääkintähuolto 18 Yhteensä 46 Ympäristökeskuksen tilapäisten työntekijöiden määrää ovat kasvattaneet etenkin eläinlääkintähuollon tulosyksiköllä työskennelleet ulkopuoliset päivystävät eläinlääkärit ja sijaiset.

6 5 (44) Kaksi ympäristökeskuksen työntekijään on ollut vuonna 2010 vuorotteluvapaalla yhteensä 1,25 htv. Ottamalla huomioon tilapäiset työntekijät sekä työntekijöiden sairas- ja vuosilomat sekä muut poissaolot on ympäristökeskuksella ollut vuonna 2010 käytettävissään tehollista työaikaa yhteensä noin 25 henkilötyövuotta (kuva 2). Terveysvalvonta 9,6 14 Eläinlääkintähuolto 5,1 18 Ympäristövalvonta 3,9 5 Ympäristönsuojelu 3,8 5 Hallinto 3,0 4 htv lkm Kuva 2. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen eri tulosyksiköillä vuonna 2010 käytettävissä olleet henkilöstöresurssit henkilötyövuosina (htv) sekä tulosyksiköiden työllistämät henkilömäärät (lkm). Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen henkilöstöllä on vuonna 2010 ollut yhteensä 401 sairaspoissaolopäivää (so. kalenteripäivää). Ympäristökeskuksen sairaspoissaolot ovat lisääntyneet merkittävästi vuodesta 2009, eikä tämä lisäys selity yksinomaan aiempaa vuotta pidemmällä toiminta-ajalla. Sairaspoissaolot ovat lisääntyneet noin 60 %:lla vuoteen 2009 verrattuna, kun huomioon otetaan aiempaa vuotta pidempi toiminta-aika. Yhtenä selittävänä tekijänä lisääntyneisiin sairaspoissaoloihin on ympäristökeskuksen toimitilojen sisäilmaongelma, jonka vuoksi osa ympäristökeskuksen työntekijöistä on loppuvuodesta 2010 jouduttu siirtämään Seutukeskuksesta muihin tiloihin. Ympäristökeskuksen toimitilojen sisäilmaongelmaa on käsitelty tarkemmin luvussa 1.4.

7 6 (44) Vähän yli puolet (so. 209 kalenteripäivää) ympäristökeskuksen sairaspoissaoloista on ollut terveysvalvonnan tulosyksikössä, joka on työntekijämäärältään (so. vakituiset työntekijät) ympäristökeskuksen suurin. Eniten sairaspoissaoloja vuonna 2010 on vakituista työntekijää kohti ollut kuitenkin ympäristönsuojelun tulosyksiössä ja vähiten ympäristövalvonnan tulosyksikössä (kuva 3). Ympäristönsuojelu 22,0 Terveysvalvonta 17,4 Hallinto 13,0 Eläinlääkintähuolto 8,6 Ympäristövalvonta 2,3 Kuva 3. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen sairaspoissaolot koko vuoden työskennellyttä työntekijää kohti tulosyksiköittäin vuonna Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen henkilöstön sairaspoissaolot yhdessä toimitilojen sisäilmaongelman kanssa ovat edellyttäneet työntekijöiden tehtäväkuvien ja toimintojen osittaista uudelleenjärjestämistä, mikä on vaikeuttanut ympäristökeskuksen palvelutoimintaa. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen henkilöstö on vuonna 2010 osallistunut yhteensä 212 koulutuspäivään (kuva 4). Viranomaistehtävissä toimivan henkilöstön osaamisen pitäminen tehtävien edellyttämällä tasolla on haasteellista lainsäädännön nopeasti muuttuessa. Henkilökunnan koulutukseen on vuonna 2010 käytetty yhteensä euroa, joka jakaantuu tulosyksiköittäin kuvan 5 mukaisesti. Terveysvalvonnan tulosyksikön työntekijät ovat osallistuneet useaan maksuttomaan koulutustilaisuuteen, minkä vuoksi sen koulutuskustannukset ovat vuonna 2010 olleet suunnilleen yhtä isot kuin työntekijämäärältään pienemmässä ympäristövalvonnan tulosyksikössä (vrt. kuvat 4 ja 5).

8 7 (44) Terveysvalvonta 106 Eläinlääkintähuolto 49 Ympäristönvalvonta 42 Ympäristönsuojelu 8 Hallinto pv Kuva 4. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen henkilöstön koulutuspäivät vuonna 2010 tulosyksiköittäin. Ympäristönvalvonta Terveysvalvonta Eläinlääkintähuolto Ympäristönsuojelu Hallinto Kuva 5. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen henkilöstön koulutuskustannukset vuonna 2010 tulosykiköittäin.

9 8 (44) 1.3 Talous Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintakulut ja -tuotot ovat vuoden 2010 talousarviossa euroa siten, että toimintakatteeksi jää nolla euroa. Talousarviossa toimintatuotoista arvioitiin vain noin 9 % ( euroa) katettavan asiakkailta perittävillä maksutuloilla loppuosan ( euroa) jäädessä sopijakuntien maksettavaksi. Valtaosa (75 %) ympäristökeskuksen toimintakuluista on henkilöstön palkkoja ja palkan sivukuluja (taulukko 3). Taulukko 3. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen talousarvio 2010 esitettynä tulosyksiköittäin sekä ympäristökeskuksen koko tulosalueelle. Hallinto Ympäristövalvonta Ympäristönsuojelu Terveysvalvonta Eläinlääkintähuolto Keski-Uudenmaan ympäristökeskus TOIMINTAMENOT Palkat Sosiaalivakuutusmaksut Palveluiden ostot Muut palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muu materiaali Vuokrat Muut kulut TOIMINTATUOTOT Maksutulot Yhteistoimintakorvaukset TOIMINTAKATE Toimintavuosi 2010 onnistui taloudellisesti erinomaisesti. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus pystyi kasvattamaan asiakkailta perittäviä maksutuloja noin euroa talousarviossa arvioidusta siten, että ne kattoivat 18 % ympäristökeskuksen toimintamenoista. Lisäksi ympäristökeskus säästi vuorotteluvapaiden ja sairaspoissaolojen vuoksi henkilöstön palkkamenoissa, vaikka samanaikaisesti jouduttiinkin turvautumaan sijaisjärjestelyihin. Ympäristökeskuksen kaikkien tulosyksiköiden toimintakate jäi ennen siirtovelaksi kirjattavia sopijakuntien maksuosuuksien palautuksia positiiviseksi siten, että sopijakunnille voidaan palauttaa yhteensä noin euroa niiden vuoden 2010 maksuosuuksista (taulukko 4).

10 9 (44) Taulukko 4. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen tulosyksikkökohtaiset toimintatuotot, toimintakulut ja toimintakate vuoden 2010 talousarviossa (TA 2010) ja talouden toteutumatilanne kirjanpitotietojen perusteella. Ympäristökeskuksen positiivinen toimintakate ( ,98 euroa) kirjataan tilinpäätöksessä siirtovelaksi ja palautetaan maksuosuuksien suhteessa sopijakunnille. TA 2010 Tot Erotus Tot.-% Hallinto 1300 TOIMINTATUOTOT , ,00 TOIMINTAKULUT , ,28 TOIMINTAKATE , Ympäristövalvonta 1310 TOIMINTATUOTOT , ,95 TOIMINTAKULUT , ,04 TOIMINTAKATE , Ympäristönsuojelu 1320 TOIMINTATUOTOT , ,75 TOIMINTAKULUT , ,02 TOIMINTAKATE , Terveysvalvonta 1330 TOIMINTATUOTOT , ,50 TOIMINTAKULUT , ,54 TOIMINTAKATE , Eläinlääkintähuolto 1340 TOIMINTATUOTOT , ,47 TOIMINTAKULUT , ,13 TOIMINTAKATE , Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 130 TOIMINTATUOTOT , ,87 TOIMINTAKULUT , ,10 TOIMINTAKATE , Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen yhteistoimintasopimuksesta poiketen sopijakuntien vuoden 2010 maksuosuudet eivät ole määräytyneet tuotteistettujen ja kuntakohtaisesti kohdennettujen palveluiden perusteella, koska sopijakunnat eivät päässeet asiasta yhteisymmärrykseen ympäristökeskuksen talousarvioesityksessä. Sopijakuntien vuoden 2010 maksuosuudet ja samalla niiden saamat maksuosuuksien palautukset määräytyvät kuntien vuoden 2008 talousarvioissa olleiden ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun toimintakatteiden suhteellisten osuuksien perusteella. Sen mukaisesti suurimman, 34,46 %:n palautusosuuden (so ,49 euroa) saa Tuusula (taulukko 5).

11 10 (44) Taulukko 5. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen sopijakuntien saamat maksuosuuksien palautukset vuodelta Palautus Sopijakunta % Järvenpää 25, ,72 Kerava 21, ,87 Mäntsälä 18, ,90 Tuusula 34, ,49 Yhteensä 100, ,98 Keski-Uudenmaan ympäristökeskusta perustettaessa sen keskeisenä tavoitteena oli kuntien toimintoja yhdistämällä ja toimintatapoja yhdenmukaistamalla parantaa palveluiden laatua ja henkilöstön osaamista sekä turvata kaikissa kunnissa viranomaispalveluiden hyväksyttävä vähimmäistaso ja edistää seudullisesti yhtenäistä ympäristöpolitiikkaa. Toissijaisesti seudullisilla ympäristöpalveluilla pyrittiin hillitsemään ympäristökeskuksen perustamisvaiheessa tiedossa ollutta toimintamenojen kasvua, joka olisi aliresursoiduissa kunnallisissa palveluissa ollut lähivuosina väistämätöntä. Ensimmäisen toimintavuoden (so. 2009) talousarvioon merkittiin sopijakuntien maksuosuuksiksi niiden vuoden 2008 talousarvioissa olleet kuntakohtaisten ympäristöpalveluiden toimintakatteet uskoen kuntien olevan valmiit panostamaan seudullisiin ympäristöpalveluihin vastaavan summan. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on kuitenkin kyennyt tuottamaan sopijakunnilleen lakisääteiset ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun viranomaispalvelut sekä vuonna 2009 että 2010 edullisemmin, kuin mihin kunnat vuoden 2008 talousarvioissaan varautuivat (kuva 6). Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ohjausryhmä hyväksyi kesäkuussa 2010 selvityksen ympäristökeskuksen maksutuloista ja sopijakuntien maksuosuuksien vaihtoehtoisista jakoperusteista. Ohjausryhmän päätös täsmentää ympäristökeskuksen yhteistoimintasopimuksen mukaista maksuosuuksien määräytymisperustetta ottamalla tarkasteluun mukaan kolmen edellisen vuoden kuntakohtaiset palvelut ja asiakasmaksut. Edellisten vuosien palvelu- ja maksutietoja voidaan siten hyödyntää ensimmäisen kerran täysimääräisesti vuoden 2013 talousarvion laadinnassa. Nurmijärven kunnan osalta joudutaan kuitenkin tukeutumaan osittain myös kunnan omiin aiempien vuosien tietoihin.

12 11 (44) Järvenpää Kerava Mäntsälä Tuusula TA 2008 TP 2009 (koko vuosi) TP 2010 Kuva 6. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen sopijakuntien ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun yhteenlasketut toimintakatteet kuntien 2008 talousarvioissa sekä sopijakuntien maksuosuudet vastaavista palveluista Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle vuosien 2009 ja 2010 tilinpäätöstietojen perusteella. Vuoden 2009 osalta maksuosuudet on laskennallisesti palautettu koko kalenterivuodelle. 1.4 Toimitilat Lokakuussa 2009 Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen henkilökunta ja toiminnot siirtyivät eläinlääkintähuoltoa lukuun ottamatta Tuusulan kunnan vuokraamiin toimitiloihin (Seutukeskus Tuusula, Amerintie 64, Tuusula). Seutukeskuksen kokonaispinta-ala on k-m 2, josta ympäristökeskuksen käytössä on ollut 978 k-m 2. Ympäristökeskuksen lisäksi Seutukeskukseen on ollut sijoitettuna Seudullinen talouspalvelukeskus. Heti sisäänmuuton jälkeen Seutukeskuksessa ilmeni sisäilmaongelmia (mm. erilaisia hajuhaittoja), ja osa työntekijöistä alkoi oireilla saaden ylähengitystietulehduksia sekä iho- ja silmäoireita. Rakennus oli myös talvella 2009/2010 kylmä ja vetoisa. Tuusulan kunta teetti huhti-toukokuussa 2010 Työterveyslaitoksella sisäilmakyselyn selvittääkseen Seutukeskuksessa työskentelevän henkilökunnan kokemien oireiden syitä (kuva 7).

13 12 (44) Kuva 7. Seutukeskuksessa työskentelevät ympäristökeskuksen ja talouspalvelukeskuksen työntekijät ovat Työterveyslaitoksen kyselytutkimuksen ( ) mukaan kokeneet tiloissa verrokkiryhmää enemmän muun muassa väsymystä, päänsärkyä sekä silmien ja nenän ärtymistä. Työterveyslaitoksen sisäilmakyselyn mukaan Seutukeskuksessa koettiin vertailuaineistoa enemmän viikoittaista työympäristöhaittaa vedosta, tunkkaisesta ilmasta, liian matalasta huonelämpötilasta, kuivasta ilmasta, vaihtelevasta huonelämpötilasta, muista epämiellyttävistä hajuista, haittaavasta pölystä ja liasta sekä homeen tai maakellarin hajusta. Työterveyslaitos arvio kyselyselvityksen perusteella, että Seutukeskuksen toimitiloissa on sisäilmaongelma. Yhteenvetona Työterveyslaitos toteaa kyselyraportissaan ( ) muun muassa seuraavaa: Jatkotutkimukset sisäilmaongelman vuoksi ovat tarpeen. Epämiellyttävien hajujen sekä homeen tai maakellarin hajun lähde tulisi selvittää. Ilmastoinnin ja lämpötilan säädöt tulisi tarkistaa. Yöunta häiritsevää yskää kokevia sekä kuumeilevia työntekijöitä suositellaan hakeutumaan työterveyshuoltoon. Suositellaan myös siivouksen tehostamista koetun haittaavan pölyn ja lian vuoksi. Mikäli työpaikalta löytyy tai on löytynyt kosteusvaurio, on kosteusvaurion laajuudesta ja laadusta saatavien tietojen sekä nyt tehdyn sisäilmastokyselyn ja työterveyshuollon tekemien lisäselvitysten perusteella arvioitava terveysriski ja sairastumisen vaara työpaikalla ja laadittava aikataulutettu suunnitelma kosteusvaurion korjaamiseksi ja terveysriskin hallitsemiseksi. Tuusulan kunta on vuoden 2010 aikana teettänyt Seutukeskuksessa erilaisia kunnostustoimia parantaakseen työtilojen terveydellisiä olosuhteita. Muun muassa rakennuksen ylä- ja alapohjan läpiviennit sekä lattiasaumat ja ikkunat on tiivistetty. Lisäksi ilmanvaihtokoneelle on tehty perushuolto ja ilmanvaihtokanavat on nuohottu. Myös joidenkin huonetilojen lattiapinnoitteet on vaihdettu.

14 13 (44) Koska kunnan teettämät kunnostustoimet eivät vähentäneet henkilöstön oireilua tiloissa, tilasi kunta Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy:llä Seutukeskuksen sisäilmasto- ja kosteusteknisen kuntotutkimuksen. Tutkimus tehtiin välisenä aikana. Tutkimuksissa Seutukeskuksesta ei löytynyt poikkeavia sisäilman mikrobi-, pöly- tai hiilivetypitoisuuksia. Sen sijaan poikkeavia mikrobien määriä todettiin rakennuksen ulkoseinän mineraalivillaeristeessä, perusmuurin halkaisun korkkieristeessä ja korkkieristeen yläpuolisessa bitumihuovassa. Yhtenä rakennuksen sisäilman laatuun vaikuttavana riskitekijänä pidetäänkin ulkoseinän alaosaa, jossa ilma voi kulkeutua sokkelihalkaisussa olevan kosteusvaurioituneen korkkieristeen kautta sisäilmaan päin. Tuusulan kunnanhallitus teki kiinteistön omistajalle esityksen rakennuksen sisäilmaongelman ratkaisemiseksi tarvittavien korjaustoimenpiteiden rahoittamisesta vuokranalennuksella. Koska asiassa ei kuitenkaan päästy yhteisymmärrykseen, pyysi ympäristökeskuksen johtaja Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta työsuojelutarkastusta Seutukeskuksen tiloihin, joista Seudullinen talouspalvelukeskus ja osa ympäristökeskuksen työntekijöistä olivat jo lokakuussa 2010 siirtyneet muihin tiloihin. Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue teki Seutukeskus Tuusulaan työsuojelutarkastuksen Tarkastuksesta laaditussa kertomuksessa edellytetään, että työnantaja siirtää työntekijät pois kyseisistä tiloista suojellakseen heitä terveysvaaralta. Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue on lisäksi tammikuussa 2011 toimittamallaan kuulemiskirjeellä varannut työnantajalle (Keski-Uudenmaan ympäristökeskus), työpaikan työsuojeluvaltuutetulle sekä työpaikan kiinteistön omistajalle tilaisuuden antaa selvityksensä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimitilojen (Amerintie 64, Tuusula) käyttökieltoa koskevassa asiassa. Kuulemiskirjeen mukaan työsuojelun vastuualue harkitsee päätöksen tekemistä, jolla ympäristökeskusta kielletään työnteon jatkaminen kyseisissä tiloissa euron sakon uhalla. Tuusulan kunta on päivätyllä vuokrasopimuksella vuokrannut Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen käyttöön yhteensä 694 k-m 2 :n toimitilat Tuusulan Marinalinnasta, jonne ympäristökeskus muuttaa Seutukeskuksesta helmikuun 2011 loppuun mennessä.

15 14 (44) 2. KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Keski-Uudenmaan ympäristölautakuntaan kuuluu lautakunnan johtosäännön sekä ympäristökeskuksen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kaksitoista (12) jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Kukin sopijakunta valitsee lautakuntaan kolme jäsentä ja näiden henkilökohtaiset varajäsenet. Lautakunnan puheenjohtajuus ja varapuheenjohtajuus kiertävät kahden vuoden välein kuntakohtaisesti kuntien asukasluvun mukaisessa suuruusjärjestyksessä siten, että nimeämisvuorossa asukasluvultaan suurin kunta nimeää puheenjohtajan ja toisiksi suurin kunta varapuheenjohtajan. Lautakunnan kokoonpano toimintavuonna 2010 on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta vuonna Jäsen Varajäsen Sopijakunta Siltasari-Peltonen Tuula puheenjohtaja Ahonen Petri varapuheenjohtaja Heikkilä Pekka Kortesmaa Taisto Järvenpää Tuusula Havula Tapio Allonen Ilkka Mäntsälä Majanen Liisa Smed Viljo Järvenpää Nieminen Matti Suomalainen Jouni Kerava Pehrsson Kaj Launonen Pekka Järvenpää Raappana Pauli Laine Tiina Mäntsälä Salmela-Vierisalo Satu Kauranen Erkki Kerava Sundberg Anneli Eerola Asko Mäntsälä Valkonen Veikko T Pikkupeura Taina Kerava Virtanen Jukka Kumpulainen Satu Tuusula Väyrynen Leena Peltonen Jaakko Tuusula Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on kokoontunut vuonna 2010 yhteensä 12 kertaa ja käsitellyt 134 kokousasiaa. Lautakunnan varsinaisten jäsenten osallistumisaste kokouksiin on ollut 89,6 % vaihdellen 100 %:sta 41,7 %:iin. Neljä varajäsentä on osallistunut lautakuntatyöskentelyyn siten, että luottamushenkilöiden osallistumisasteeksi vuonna 2010 on saatu 95,1 % Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan vuonna 2010 käsittelemistä kokousasioista vähän yli puolet (52,2 %) on ollut ympäristövalvonnan tulosyksikön valmistelemia, lupa- valvonta- ja lausuntoasioita (kuva 8).

16 15 (44) Ympäristövalvonta 52,2 70 Terveysvalvonta Yhteiset asiat Kokoustekniset asiat Hallinto- ja talousasiat Ympäristönsuojelu Eläinlääkintähuolto 17 12, , ,2 7 5,2 6 4,5 3 2,2 kpl % Kuva 8. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan vuonna 2010 käsittelemien kokousasioiden (134 kpl) jakautuminen eri tulosyksiköiden valmistelemiin ja niiden yhteisiin asioihin sekä kokousteknisiin asioihin. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan vuonna 2010 käsittelemistä kokousasioista 49 on ollut lupa- ja hyväksymisasioista, 17 valvonta-asiaa, 25 lausuntoa ja 43 muita asioita (kuva 9). Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan vuonna 2010 päättämistä lausunnoista suurin osa on ollut toiselle viranomaiselle annettuja lausuntoja lupa- ja valitusasioissa. Ympäristölautakunta on lisäksi antanut lausuntonsa muun muassa Keski-Uudenmaan strategisesta ilmasto-ohjelmasta, Kerava-Riihimäki lisäraiteiden rakentamista sekä Senkkerin toiminta-alueen eteläosan kehittämistä koskevista ympäristövaikutusten arviointiselostuksista, Mäntsälän ja Tuusulan kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmista sekä elintarvikelain muutosesityksestä.

17 16 (44) Valvontaasiat 12,7 % Lausuntoasiat 18,7 % Lupa-asiat 36,6 % Muut asiat 32,1 % Kuva 9. Noin puolet (so. 48,5 %) Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan vuonna 2010 käsittelemistä kokousasioista (134 kpl) on ollut lupa- ja valvonta-asioita. 3. YMPÄRISTÖKESKUKSEN OHJAUSRYHMÄ Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen yhteistoimintasopimuksen 4.7-kohdan mukaan sopijakunnat ja kuntien henkilöstöjärjestöt ovat nimenneet Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ohjausryhmän, jossa on yksi viranhaltijaedustaja kustakin sopijakunnasta sekä yksi yhteinen henkilöstön edustaja. Ohjausryhmän tehtävänä on yhteistoimintasopimuksen mukaan valvoa sopijakuntien etuja ja yhteistoimintasopimuksen toteutumista ympäristökeskuksen toiminnassa sekä toimia kuntien ja ympäristökeskuksen yhteistyöelimenä. Ympäristökeskuksen johtaja edustaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskusta ohjausryhmässä. Ohjausryhmän toiminnasta määrätään tarkemmin ympäristökeskuksen toimintasäännössä. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintasäännön 4 :n mukaan ohjausryhmällä on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, jotka valitaan ohjausryhmän sopijakuntien edustajista kahdeksi vuodeksi kerrallaan kuntien asukasluvun mukaisessa suuruusjärjestyksessä asukasluvultaan pienimmästä kunnasta alkaen. Ohjausryhmä kokoontuu vuosittain hyväksymänsä aikataulun mukaisesti sekä tarvittaessa puheenjohtajan kutsusta. Asiat ohjausryhmän kokouksissa käsitellään ympäristökeskuksen johtajan esittelystä. Ohjausryhmä ei tee Keski-Uudenmaan ympäristökeskusta tai ympäristölautakuntaa sitovia ratkaisuja, vaan sen päätökset ovat sopijakuntien edunvalvontaan liittyvää ohjeistusta.

18 17 (44) Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ohjausryhmän kokoonpano vuonna 2010 on esitetty taulukossa 7. Taulukko 7. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ohjausryhmän kokoonpano vuonna Nurmijärven kunnan edustaja voi Tuusulan kunnanhallituksen päätöksen ( ) mukaisesti osallistua ohjausryhmässä Nurmijärven kunnan ympäristökeskukseen liittymistä koskevien asioiden käsittelyyn ennen kunnan liittymistä ympäristökeskukseen vuoden 2013 alussa. Jäsen Varajäsen Sopijakunta Lauri Pouru (kaavoitusjohtaja) puheenjohtaja Kristiina Aarnio (kehittämispäällikkö) varapuheenjohtaja Ulla Harpila (johtava rakennustarkastaja) saakka Pekka Hippi (hallintopäällikkö) alkaen Tuula Hyttinen (va. hallintojohtaja) saakka Ari Koskinen (hallintojohtaja) alkaen Timo Kankare (lehtori, Jukon pääluottamusmies) - Mäntsälä Lea Piistari-Niemelä (kaavoituspäällikkö) alkaen Pekka Hippi (hallintopäällikkö) saakka Jyrki Meronen (tekninen johtaja) Kerava Järvenpää Matti J. Arola (yhteistoimintajohtaja) Tuusula saakka Tuula Hyttinen (kunnansihteeri) alkaen - Henkilöstö (Tuusula) Ilkka Ruutu (tekninen johtaja) - Nurmijärvi Ympäristökeskuksen ohjausryhmä on vuona 2010 pitänyt yhteensä seitsemän kokousta. Ohjausryhmä on käsitellyt kokouksissaan muun muassa ympäristökeskuksen vuoden 2011 talousarvioesitystä, sopijakuntien maksuosuuksia sekä Nurmijärven kunnan liittymistä ympäristökeskukseen vuoden 2013 alussa.

19 18 (44) 4. YMPÄRISTÖVALVONTA Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksessa ympäristövalvonnan tulosyksikkö vastaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuuluvista lupa-, ilmoitus- ja valvontatehtävistä sekä maa-aineslain lupa- ja valvontatehtävistä. Ympäristövalvonta valmistelee ympäristölautakunnalle lausunnot muille viranomaisille ympäristönsuojelulain (YSL) ja vesilain (VL) sekä maa-aineslain (MAL) mukaisissa lupa- ja ilmoitusasioissa. Ympäristövalvonta antaa lisäksi viranhaltijalausuntoja sen henkilöstölle delegoidun päätösvallan mukaisesti muun muassa tarkkailuohjelmista ja ympäristönsuojelulain ilmoitusasioista. Lisäksi ympäristövalvonnan tulosyksikkö antaa yhdessä terveysvalvonnan kanssa tarvittavat lausunnot sopijakunnissa vireillä olevista rakennuslupahakemuksista esimerkiksi jätevesiasioissa. 4.1 Ympäristönsuojelulain mukaiset lupa- ja ilmoituspäätökset Vuonna 2010 ratkaistiin kaikkiaan 17 ympäristölupahakemusta. Pääosa ratkaisuista on koskenut uutta toimintaa, toiminnan muuttamista, laajentamista tai määräaikaisen ympäristöluvan jatkamista. Kolme ratkaisua koski lupamääräyksien tarkistamista ja yksi olemassa olevan ympäristöluvan rauettamista. Kolmessa tapauksessa luparatkaisu oli kielteinen. Ympäristönsuojelulain mukaisia ilmoituksia tuli ympäristövalvonnan käsiteltäväksi vuonna 2010 ennalta arvioitua enemmän. Viranhaltijapäätöksinä ympäristövalvonta ratkaisi 38 ympäristönsuojelulain mukaista ilmoitusta. Näistä 29 oli YSL 60 :n mukaisia ilmoituksia erityisen häiritsevästä melusta tai tärinästä. YSL 62 :n mukaisia ilmoituksia poikkeuksellisesta tilanteesta oli seitsemän. Kahdessa päätöksessä on ratkaistu sekä YSL 60 :n että 62 :n mukainen ilmoitus. Lisäksi ympäristövalvontapäällikkö on hyväksynyt kaksi tarkkailusuunnitelmaa, ja lautakunta on hyväksynyt lupamääräyksissä edellytetyn suunnitelman (taulukko 8). Taulukko 8. Ympäristönsuojelulain mukaiset lupa-, ilmoitus- ja muut päätökset sekä niistä peritetyt asiakasmaksut sopijakunnittain vuonna Sopijakunta Luvat Ilmoitukset Muut kpl kpl kpl Järvenpää ,00 1) ,00 Kerava , ,00 Mäntsälä 5 ( ,00 6 2) 2 236, ,00 Tuusula 5 3) 5 110,00 10 ( , ,00 Yhteensä , , ,00 (1 Päätös laskutetaan taksan mukaisesti, kun päätös on saanut lainvoiman. Laskutettuja päätöksiä on käsitellyistä poiketen 16. (2 Päätös laskutetaan taksan mukaisesti, kun päätös on saanut lainvoiman. Laskutettuja lupapäätöksiä on käsitellyistä poiketen 4 ja ilmoituspäätöksiä 5. (3 Päätös laskutetaan taksan mukaisesti, kun päätös on saanut lainvoiman. Laskutettuja lupapäätöksiä on käsitellyistä poiketen 2 ja ilmoituspäätöksiä11 (yksi vuodelta 2009). Ympäristövalvonnan tulosyksikön tavoitteena on päästä ympäristö- ja maa-ainesluvissa keskimäärin kuuden kuukauden käsittelyaikoihin vuonna Ympäristölupapäätösten käsittelyaikojen mediaani oli vuonna 2010 vain vähän tätä pidempi, 6,5 kuukautta. Vuoden 2010 lopussa ympäristövalvonnan tulosyksikössä oli vireillä kaikkiaan 17 ympäristölupahakemusta, joista kaksi on tullut vireille ennen seudullisen toiminnan käynnistymistä.

20 19 (44) 4.2 Ympäristönsuojeluviranomaisen valvontatehtävät Ympäristönsuojeluviranomaisen valvontaa on puutteellisten henkilöstöresurssien vuoksi jouduttu voimakkaasti kohdentamaan ja karsimaan. Lisäksi toiminnan suunnitteluun liittyvät tehtävät ovat vähentäneet valvontaan käytettävissä olevaa työaikaa. Vaikka suunnitelmallisen valvonnan toteutumiselle asetettu tavoite saavutettiin, ei ympäristölupalaitosten säännöllistä valvontaa pystytty hoitamaan suunnitellun mukaisesti. Tähän on vaikuttanut erityisesti sen, että valvontaresurssia on vuonna 2010 kohdennettu voimakkaasti maa-ainesten ottotoiminnan valvontaan. Myös lupavalmisteluun on edelleen ollut tarpeen kohdentaa suunniteltua enemmän työaikaa. Valvontatehtäviin kuuluu lupavalvonnan lisäksi kirjallisesti vireillepannut asiat ja muut ilmoitukset ympäristössä havaituista haitoista eli toimenpidepyynnöt. Kirjalliset vireillepanot edellyttävät viranomaiselta aina valituskelpoisen päätöksen tekemistä, ja ne pyritään käsittelemään viivytyksettä. Sitä vastoin toimenpidepyyntöjen perusteella ei nykyisillä henkilöresursseilla ole aina ollut mahdollista ryhtyä välittömiin valvontatoimenpiteisiin. Valvonnan tarpeellisuus ja kiireellisyys joudutaan siten aina arvioimaan tapauskohtaisesti. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies antoi ympäristövalvonnan valvontatehtävien hoitamisesta tehdyn kantelun johdosta päätöksen Päätöksessään eduskunnan apulaisoikeusasiamies on moittinut Keski-Uudenmaan ympäristökeskusta ja Tuusulan ympäristökeskusta siitä, ettei valvonta-asiaa ole käsitelty ilman aiheetonta viivytystä. Henkilöstöresurssien puutteellisuutta käsiteltävänä olevien asioiden määrään nähden ei ole pidetty riittävänä perusteluna asioiden käsittelyn viivästymiselle. Muulta osin eduskunnan apulaisoikeusasiamies ei ole nähnyt viranomaisen toiminnassa moittimisen aihetta. Ongelma valvonta-asioiden käsittelyn viivästymisestä on ollut tiedossa jo ennen päätöstä ja oli keskeisenä perusteena uudelle ympäristötarkastajan viralle, jonka ympäristövalvonta sai vuosiksi Valvonta-asioiden käsittelyä on pyritty nopeuttamaan vuonna 2011 myös tehtävänjakoa tarkistamalla. YMPÄRISTÖLUVANVARAISTEN LAITOSTEN VALVONTA Vuoden 2010 alussa voimaan tullut ympäristönsuojelulainsäädännön muutos siirsi aiemmin valtion lupa- ja valvontaviranomaisille kuuluneita toimintoja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuoden 2010 lopussa Uudenmaan ELY-keskus siirsi Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen valvontavastuulle viisi maankaatopaikkaa (kaksi Kerava, kaksi Mäntsälästä ja yksi Tuusulasta). Muiden lupalaitosten valvonta ei vielä ole siirtynyt Keski- Uudenmaan ympäristökeskuksen vastuulle. Vuoden 2010 aikana on osa aiemmin ympäristölupaa edellyttäneistä toiminnoista siirtynyt rekisteröintimenettelyyn. Rekisteröintimenettely koskee pääosaa polttonesteiden jakeluasemista, pienistä lämpölaitoksista sekä asfalttiasemista. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toiminta-alueella rekisteröitäviksi siirtyi jakeluasemia ja lämpölaitoksia. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toiminta-alueella on ollut vuonna 2010 kaikkiaan 98 kunnan ympäristölupaviranomaisen toimivaltaan kuuluvaa ympäristölupalaitosta ja 63 rekisteröintimenettelyn piiriin kuuluvaa laitosta. Suunnitelmallisen valvonnan laitoksia on siten toimialueella yhteensä 161. Lupavalvontaan liittyviä tarkastuksia tehtiin 31 kappaletta (taulukko 9).

21 20 (44) Taulukko 9. Taulukkoon on koottu ympäristölupalaitokset ja rekisteröimismenettelyn piiriin siirtyneet laitokset sopijakunnittain sekä laitosten määrässä vuodesta 2009 tapahtunut muutos sekä vuonna 2010 tehdyt lupatarkastukset sopijakunnittain. Sopijakunta Lupalaitokset, Rekisteröitävät Muutos Tarkastukset, kpl laitokset, kpl kpl Järvenpää Kerava Mäntsälä Tuusula Yhteensä Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen valvontavastuulle kuuluvien edellä mainittujen laitosten lisäksi Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toiminta-alueella on 49 valtion valvontaviranomaisen valvontaan kuuluvaa laitosta. Ympäristövalvonnan työntekijät ovat pääsääntöisesti osallistuneet myös Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tekemiin tarkastuksiin. Vuonna 2010 ympäristövalvonnan tulosyksikkö osallistui yhteensä seitsemään valtion ympäristönsuojeluviranomaisen tekemään tarkastukseen tai neuvotteluun sekä kahteentoista pilaantuneita maita koskevaan tarkastukseen tai neuvotteluun. VIREILLEPANOASIAT Ympäristövalvonnan tulosyksikkö on valmistellut Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnalle vuonna 2010 kymmenen asianosaisten tai viranomaisen vireillepanemaa asiaa, jotka kaikki olivat ympäristönsuojelulain mukaisia. Vuoden 2010 päättyessä ympäristövalvonnan tulosyksikössä oli käsittelyssä yhteensä 44 keskeneräistä valvonta-asiaa, joista 16 on tehty kirjallinen vireillepano. Vuoden 2010 aikana on kirjallisesti vireille tullut 11 uutta valvonta-asiaa. LAILLISUUSVALVONTA Ympäristövalvonnan tulosyksikkö on kirjannut vuonna 2010 saapuneeksi 153 toimenpidepyyntöä, joista suurin osa on koskenut jätteiden käsittelyä ja ympäristön roskaantumista (taulukko 10). Myös haju- ja savuhaittoihin liittyvät ilmoitukset ovat olleet yleisiä. Ympäristövalvonnan tulosyksikkö on laillisuusvalvontana hoitanut 80 % sille tehdyistä toimenpidepyynnöistä. Kaikki toimenpidepyynnöt eivät ole edellyttäneet erillistä tarkastusta. Taulukko 10. Ympäristövalvonnan tulosyksikölle vuonna 2010 tehdyt toimenpidepyynnöt ja suoritetut tarkastukset sopijakunnittain. Sopijakunta Toimenpidepyynnöt, Tarkastukset, kpl kpl Järvenpää 32 8 Kerava 24 3 Mäntsälä Tuusula Yhteensä Ympärivalvonta antaa sopijakuntien rakennusvalvontaviranomaisille lausuntoja esimerkiksi haja-asutusalueen jätevesien käsittelystä, rakennusten purkamisesta, merkittävistä maanrakennushankkeista sekä toimitilojen rakentamisesta. Etenkin haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyä koskevat lausunnot ja niihin liittyvä neuvonta työllistää ympäristövalvontaa merkittävästi. Vuonna 2010 on jätevesijärjestelmistä annettu yhteensä 102 lausuntoa, joista 52 Mäntsälään, 42 Tuusulaan ja kahdeksan Järvenpäähän.

22 21 (44) TUTKINTAPYYNNÖT Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on tehnyt ympäristönsuojeluviranomaisen valvontaasioista vuonna 2010 poliisille neljä tutkintapyyntöä. Ympäristövalvonta on myös avustanut poliisia aiemmin tehtyihin tutkintapyyntöihin liittyvissä asioissa toimittamalla sille asioiden hallinnolliseen käsittelyyn liittyviä asiakirjoja sekä muita selvityksiä. 4.3 Maa-aineslain mukaiset viranomaistehtävät Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan ratkaistavaksi eteni ympäristövalvonnan tulosyksikön valmistelemana vuonna 2010 neljä maa-ainesten ottolupahakemusta Mäntsälän kunnan alueelta ja kaksi Tuusulan kunnan alueelta. Maa-aineslupien keskimääräinen käsittelyaika oli 12 kuukautta ja niistä on peritty tarkastusmaksua euroa. Maaainesten ottolupien käsittelyaika on edelleen reilusti tavoitteena olevaa 6 kk:n käsittelyaikaa pidempi. Tavoitteeksi asetetun käsittelyajan ylittyminen on johtunut pitkälti siitä, että sopijakunnista siirtyi ympäristökeskuksen perustamisen yhteydessä runsaasti käsittelemättömiä maa-aineslupia ympäristövalvonnan tulosyksikölle. Myös muut viranomaisen toiminnasta riippumattomat seikat ovat pitkittäneet lupakäsittelyä. Ympäristövalvonnan tulosyksikössä oli vuoden 2010 päättyessä vireillä yhdeksän maa-aineslupahakemusta, joista viisi on tullut vireille ennen ympäristökeskuksen toiminnan käynnistymistä. Maa-ainesten ottotoiminnan valvomiseksi on vuonna 2010 tehty Keravalla yksi, Mäntsälässä 17 ja Tuusulassa neljä tarkastusta. Valvontasuunnitelmassa oli vuodelle 2010 suunniteltu maa-ainesten ottotoiminnan tarkastuksia 18 tarkastusta, joten tarkastuksia tehtiin suunniteltua enemmän. Maa-ainesten ottotoiminnan valvontasuunnitelmassa on 30 valvontakohdetta. Valvontakohteiksi on kirjattu myös ne maa-ainesten ottoalueet, joilla ottoluvan umpeutumisesta huolimatta maisemointityöt ovat edelleen kesken. Lisäksi valvontakohteita ovat kotitarvealueet, jotka ovat tehneet maa-aineslain edellyttämän ilmoituksen. Valvontakohteista 25 sijaitsee Mäntsälässä. Tuusulassa on neljä kohdetta ja Keravalla yksi kohde. Maaainesten ottotoiminnan valvonta on maksullista, ja ottoluvan haltijoilta perittiin valvontamaksua vuonna 2010 yhteensä ,83 euroa.

23 22 (44) 5. YMPÄRISTÖNSUOJELU Ympäristönsuojelun tulosyksikkö vastaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle laissa määrätyistä yleistehtävistä. Vuoden 2010 aikana ympäristönsuojelun tulosyksikön työ painottui kuntien ympäristötiedon hallintaa ja ajantasaistamiseen sekä ilmastonmuutoksen hillintään ja energiatehokkuuteen liittyvään kuntayhteistyöhön. Ympäristönsuojelun tulosyksikön vuoden 2010 palvelutoteuma on esitetty taulukossa 11. Taulukko 11. Ympäristönsuojelun tulosyksikön vuoden 2010 palvelutoteuma. Tulosyksikön palveluita on tarkasteltu yksityiskohtaisemmin jäljempänä. Palvelut Järvenpää Kerava Mäntsälä Tuusula Yhteensä Kehittäminen, htp Kuntasuunnittelu, lausunnot htp Seuranta, htp Projektit ja hankkeet, htp Yhteensä, htp Ympäristönsuojelun tulosyksikkö on vuoden 2010 aikana valmistellut ympäristökeskuksen sopijakunnille yhteensä 15 kaava- ja YVA-lausuntoa. Lisäksi ympäristönsuojelun tulosyksikkö on järjestänyt vuoden 2010 aikana yhteensä 14 suunnittelu- ja neuvontatilaisuutta taulukon 12 mukaisesti. Taulukko 12. Ympäristönsuojelun tulosyksikön vuonna 2010 järjestämät suunnittelu- ja neuvontatilaisuudet. Aihe Tilaisuudet Osallistujia Yhteistyötaho kpl kpl Kuntalaisille Ilmastostrategia 1 40 Keravan ympäristöyhdistys Energianeuvonta 2 49 Uudenmaan liitto Hajajätevesien neuvonta 4 74 Järvenpään kaupunki Yrityksille Materiaalitehokkuus 1 30 Keskuskauppakamari Kouluille Energianeuvonta 3 75 Keravanjoen koulu Viranhaltijoille Työpajat 3 39 KUUMA-seutu, Keravan kaupunki Yhteensä

24 23 (44) Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen vastuulla on vuonna 2010 ollut seuraavat hankkeet ja projektit: - Keski-Uudenmaan strategisen ilmasto-ohjelman seuranta, KUUMA - Kuntakiinteistöjen hyötyjätehuollon kehittämishanke, KUUMA - Ekologisen jalanjäljen laskenta, Ekokumppanit Oy, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä ja Tuusula - Keski-Uudenmaan ympäristöpolitiikka, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä ja Tuusula - Kestävä Kerava -demonstraatioprojekti, Keravan kaupunki - Punakämmekän siirtoistutukset ja seuranta, Keravan kaupunki. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on lisäksi ollut osallisena seuraavissa hankkeissa ja projekteissa: - 3T-energianeuvontahanke Keski-Uudenmaan kunnissa vuosina , Uudenmaan liitto ja KUUMA-kunnat - Kuntakaavoituksen luontotietojen täydentäminen: luontotietokarttojen laadinta, päivittäminen ja liito-orava- ja hyönteisselvitykset, Kerava, Tuusula, Järvenpää ja Mäntsälä - Kuntien hulevesitulvariskit -selvitysten laadinta, Tuusula, Mäntsälä, Järvenpää, Kerava - KUUMA-paikkatietopurkin kehittäminen, KUUMA - Vantaanjoen vedenlaadun tarkkailu vuonna 2010, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys - Haja-asutuksen jätevesien koostumus ja jätevesijärjestelmien valintapolku -hanke, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry - Uudenmaan ilmanlaadun seuranta vuonna 2010, Uudenmaan ELY-keskus ja HSY - Järvenpään haja-asutusalueiden vesihuollon yleissuunnitelman laadinta, Järvenpään kaupunki - Lemmenlaakson suojelualueen kehittäminen, Järvenpään kaupunki - Julia 2030, EU life+ -hanke, Keravan kaupunki ja HSY - Hajajätevesien neuvontahanke, Mäntsälän kunta ja Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen ilman- ja vesiensuojeluyhdistys - Ohkolanjoen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelman laadinta, Mäntsälän kunta ja Uudenmaan ELY-keskus - Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys, Mäntsälän kunta - Tuusulanjärven kunnostushanke, Tuusulan kunta ja Järvenpään kaupunki - Rusutjärven kunnostushanke, Tuusulan kunta. Seuraavat hankkeet ovat valmisteilla: - Haja-asutuksen jätevesien neuvonta, Tuusulan kunta ja Vantaajoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry - METSO-inventointikohteiden rahoitushakemus, toimitettu ympäristöministeriölle - RiTA (Right tools and raised awareness) -hankkeen EU-life+ -hakemus vuosille , yhteistyössä HSY:n kanssa, toimitettu ympäristöministeriölle. Hanke koskee muun muassa pääkaupunkiseudun ekoneuvojaverkoston laajentamista KUUMAalueelle. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on tuottanut tai tilannut seuraavat julkaisut vuoden 2010 aikana: - Keski-Uudenmaan strateginen ilmasto-ohjelma, KUUMA - Vaikutusten arviointi, Keski-Uudenmaan strateginen ilmasto-ohjelma, KUUMA - KUUMA-kuntien päästöt -skenaarioselvitys, Ekokumppanit Oy - Keski-Uudenmaan ja Sipoon ilmasto-ohjelma, ehdotus Sipoon kunnalle

25 24 (44) - Kasvihuonekaasupäästöt kunnissa CO2-raportin vuosiraportti: Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula ja sekä KUUMA-kuntien yhteenveto, CO2-raportti. - Ilmanlaatu Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla vuonna 2009, Uudenmaan ELYkeskus, julkaisu 21/ Ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna 2009, Uudenmaan ELY-keskus, julkaisu 4/ Ketosukkulakoin hoitosuunnitelma (Faunatica Oy), Järvenpään kaupunki. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen koordinoimana, tai siten että ympäristökeskus on ollut osallisena hankkeessa, ovat lisäksi valmistuneet seuraavat selvitykset: - Järvenpään uhanalaiset perhoset, vuoden 2010 tulokset (Faunatica Oy), Järvenpään kaupunki - Järvenpään liito-oravakartoitus vuonna 2010 (Faunatica Oy), Järvenpään kaupunki - Kytömaan asemakaava-alueen liito-oravaselvitys 2010 (Keiron Oy), Keravan kaupunki - Norrkulla-Lempivaaran liito-oravaselvitys 2010 (Enviro Oy), Mäntsälän kunta - Koillis-Hyrylän osayleiskaavan liito-oravaselvitys 2010 (Ympäristötutkimus Yrjölä), Tuusulan kunta - Kestävä Kerava -demonstraatioprojekti, loppuraportti, Gaia consulting, Keravan kaupunki - Vantaajoen yhteistarkkailu. Vedenlaatu vuosina , Julkaisu 64/2010 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Tiedon hallinta Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen uudet Internet-sivut saatiin valmiiksi ja julkaistiin syyskuussa Verkkosivujen päivitys- ja kehittämistyö jatkuu edelleen. Ympäristökeskukselle laadittiin myös ensimmäinen viestintäsuunnitelma ja viestintäohje. Ympäristökeskus osallistui KUUMA-paikkatietopurkin kehittämiseen, jonka tavoitteena on luoda seudullisesti toimiva paikkatietojärjestelmä. KUUMA-paikkatietopurkin 2. vaihe saatiin päätökseen kesäkuussa 2010, ja purkin kehitystyö jatkuu vuonna Ympäristötietoaineistoa ja sen perusteella arvioitavaa ympäristönsuojelun jatkoselvitys- ja kehittämistarvetta käytetään hyödyksi Keski-Uudenmaan ympäristöpolitiikan valmistelussa. Ympäristöpolitiikan ensimmäinen luonnos käsiteltiin joulukuussa 2010 Keski- Uudenmaan ympäristölautakunnassa. 5.2 Luonnonsuojelu Ympäristönsuojelun tulosyksikkö kokosi vuoden aikana eri lähteistä sopijakuntien luontoaineiston ja laati näistä luontotietokartat, jotka helpottavat kokonaisuuksien hallintaa muun muassa maankäytön suunnittelussa. Luontotietokartat luovutettiin myös sopijakuntien kaavoittajien käyttöön. Luontoaineistoa päivitettiin maastokäynneillä, ja ympäristönsuojelun tulosyksikkö osallistui luontokartoitusten koordinointiin yhteistyössä kuntien kaavoittajien kanssa. Ympäristönsuojelun tulosyksikkö aloitti vuonna 2010 Järvenpään äärimmäisen uhanalaisen ketosukkulakoin esiintymän suojelu- ja hoitoprojektin tilaamalla alueelle hoitosuunnitelman (Faunatica Oy) ja koordinoimalla hoidon aloittamista Järvenpään viherpalvelujen

26 25 (44) kanssa. Vuonna 2011 alkavalla hoidolla pyritään turvaamaan ketosukkulakoin säilyminen alueella, sillä lajin elinpaikkaa uhkaa umpeenkasvaminen. Ympäristönsuojelun tulosyksikkö oli vuonna 2010 mukana Järvenpään Lemmenlaakson luonnonsuojelualueen kehittämistyössä (viestintä/hoito/kunnostaminen), joka jatkuu vuonna Tulosyksikkö vastasi myös Keravalle siirtoistutetun punakämmekkäesiintymän linjalaskentaseurannasta, joka suoritetaan vuosittain. Loppuvuodesta ympäristönsuojelun tulosyksikkö valmisteli sopijakuntien osallistumista luonnon monimuotoisuuden juhlavuoden kunniaksi järjestettyyn LUMO luontohaastekilpailuun. Kilpailun tarkoituksena oli perustaa luonnonsuojelualueita kuntien omistamille arvokkaille luontokohteille. Työhön sisältyi sopivien luontokohteiden valintaa, maastokäyntejä, kohteiden kuvausta ja yhteistyötä eri hallintokuntien ja sidosryhmien kanssa. Keravan ja Tuusulan osalta asia eteni kaupungin- ja kunnanhallitukseen. Luonnonsuojelualueita ei kuitenkaan saatu perustettua vuoden loppuun mennessä, ja työ suojelualueiden perustamiseksi jatkuu edelleen. Vuoden lopulla selvitettiin Tuusulan kunnan alueelta sopivia METSO-inventointikohteita. Mikäli ympäristöministeriöltä saadaan inventointiin haettu rahoitus, työ jatkuu kohteiden tarkemmilla kartoituksilla vuonna Ilmaston muutos ja energiatehokkuus Vuoden 2010 alussa valmistuivat Keski-Uudenmaan strateginen ilmasto-ohjelma, Vaikutusten arviointiraportti sekä KUUMA-kuntien päästöt -skenaarioselvitys, jotka on julkaistu KUUMA-seudun Internet-sivuilla ( KUUMA-hallitus hyväksyi ilmasto-ohjelman omalta osaltaan ja lähetti sen edelleen kuntiin hyväksyttäväksi. Lisäksi KUUMA-hallitus perusti ilmasto-ohjelman seurantaryhmän, jonka tehtävänä on huolehtia ilmasto-ohjelman seurannasta ja täytäntöönpanosta. Seurantaryhmään on nimetty kuntien eri hallintokuntien edustajat KUUMA-kunnista sekä asiantuntijajäsen Sipoosta, Vihdistä ja Hyvinkäältä. Lisäksi Uudenmaan liitolla ja alueen energiayhtiöillä on ryhmässä omat edustajansa. Ilmasto-ohjelman seurantaryhmä kokoontui vuoden 2010 aikana kolme kertaa. Vuoden loppuun mennessä Tuusulan, Pornaisten ja Mäntsälä kunnat ovat osaltaan hyväksyneet ilmasto-ohjelman, ja muissa kunnissa asia on vireillä. Elokuussa 2010 käynnistyi kaksivuotinen Keski-Uudenmaan 3T-energianeuvontahanke. Hanke on suunnattu kotitalouksille ja rakentajille. Hankkeessa ovat KUUMA-kuntien lisäksi osallisina alueella toimivat energialaitokset sekä Hyvinkää ja Riihimäki. Vastuutahona toimii Uudenmaan liitto. Työ- ja elinkeinoministeriö rahoittaa hanketta, ja KUUMAkuntien omarahoitusosuudesta vastaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus kolmen kuukauden työpanoksella. Ympäristönsuojelun tulosyksikkö toimi TEKESin rahoittaman Kestävä Kerava demonstraatioprojektin vastuutahona. Projektin loppuraportti valmistui syksyllä 2010 ja on parhaillaan Kestävän kehityksen ohjelman hyväksymistä varten Keravan hallintokunnissa lausunnolla. Ympäristönsuojelun tulosyksikkö on osallistunut vuosina toteutettavaan Keravan, Kirkkonummen ja pääkaupunkiseudun yhteiseen Julia 2030 Eu-life -hankkeeseen, jossa kehitetään muun muassa kuntien kiinteistöjen ekotukihenkilöverkostoa sekä suunnittelulle ja seurannalle tarpeellisia hiilidioksidipäästölaskureita. Ympäristöministeriölle on jätetty hankerahoitushakemus ekotukihenkilöverkoston laajentamiseksi Keski-Uudellemaalle vuosina