Tilanne- ja kuntoarvio

Transkriptio

1 Kahaluodon eristysojan reunapato 1(15) 1. HISTORIA SEKÄ KUNNOSSAPITO- JA TARKKAILUTILANNE Kokemäenjoen pohjoispuolisen alueen tulvasuojelu Porissa on järjestetty 1950-luvulla Porin - Kahaluodon Ruosniemen pengerryshankkeessa. Tuolloin rakennettiin tarkastelualueelle kuvassa 1 esitetyt seuraavat padot: Kahaluodon eristysojan reunapato, jonka tarkoitus on estää maastosta koillisesta valuvan veden ja Kokemäenjoesta tulvaniitylle tulvivan veden pääsy tulvasuojelualueelle Krootilantien, Toukarin ja Luotsinmäen padot, jotka ovat Kokemäenjoen päähaaran eli Luotsinmäenhaaran rannalla ja joiden tarkoitus on estää Kokemäenjokea tulvimasta tulvasuojelualueelle; patojen nimet on annettu viime vuosina Järviojan reunapadot, joiden välissä Järvioja johtaa koillisesta valuvat kuivatusvedet Kokemäenjokeen ja joiden tarkoitus on estää Kokemäenjokea tulvimasta Järviojan kautta tulvasuojelualueelle. Alueelle on rakennettu Länsitie 1980-luvun alussa. Tiepenger toimii patona Järviojan reunapadoilta pohjoiseen päin. Kaikki edellä esitetyt padot yhdessä muodostavat paikallisen patojärjestelmän. Tulvavaara-alueen pinta-ala on noin 6 km 2. Tulvasuojelualue Tulvaniitty Eristysojan reunapato Vuoto 2015 Krootilantien pato Toukarin pato Luotsinmäen pato Länsitie (VT 8) Järviojan reunapadot Kuva 1. Toukarin seudun padot punaisella viivalla esitettynä. Korkeuskäyrä +2,0 N2000 on merkitty sinisellä viivalla; sillä ja padoilla rajattu alue on likimain sama kuin tulvasuojelualue.

2 Kahaluodon eristysojan reunapato 2(15) Järviojan reunapadot peruskorjattiin vuonna 2012 sekä Luotsinmäenhaaran varrella olevat padot vuosina 2013 ja Nämä padot ovat tällä hetkellä Porin kaupungin teknisen palvelukeskuksen kunnossapidon piirissä, vaikka ne onkin tehty aikanaan osana pengerryshanketta. Kahaluodon eristysojan reunapatoa ei ole peruskorjattu. Tämä pato on kuivatusyhtiön omistuksessa ja hallinnassa. Porin tulvapatojen tarkkailuohjelma päivitettiin ja hyväksyttiin loppuvuodesta Työnjaoksi sovittiin se, että jokainen osapuoli suorittaa oman kunnossapitonsa piirissä olevien patojen kausitarkkailun. Kuivatusyhtiö tarkkailee siis Kahaluodon eristysojan reunapadon ja Kahaluodon pumppaamon, joka on osa alueen padotusjärjestelmää. Porin kaupungin tekninen palvelukeskus tarkkailee muut tämän alueen maapadot. Vuonna 2015 tehtiin eristysojan reunapadolla hyväksynnässä olleen tarkkailuohjelman mukainen vuositarkastus. Se tehtiin kuivatusyhtiön ja TPK:n yhteistyönä. Padoissa ei havaittu rakenteellisia vaurioita kuten luiskansortumia, lähteilypaikkoja tai kaatuneiden puiden aiheuttamia padonrepeytymiä. Osalla patoa oli runsaasti puustoa ja pensaita. Sovittiin, että kuivatusyhtiön päätoimitsija velvoittaa maanomistajat kaatamaan puut ja raivaamaan pensaat padolta; padon kuntoa pystytään arvioimaan vasta, kun padot ovat kunnolla näkyvissä. TPK raivasi eristysojan kaatamalla ojan reunalla kasvaneet pensaat; tämä työ tehtiin, koska Porin maalaiskunta on aikanaan ottanut vastuulleen ojan kunnossapidon kuivatusyhtiön anomuksen perusteella. Toiminnasta eritasoisissa tulvavaaratilanteissa ei ole sovittu TPK:n ja kuivatusyhtiön kesken. 2. VAURIO JOULUKUUSSA 2015 Kokemäenjoen vesi alkoi nousta tavanomaista korkeammalle Vesi oli korkealla noin viikon. Vesi oli Kahaluodon kohdalla ylimmillään tasossa noin +1,3 N2000. Kahaluodon eristysojan reunapato alkoi vuotaa eristysojasta pellolle Kohta esitetään kuvassa 1. Vauriotyyppi oli pienen eroosiosuonen muodostuminen padon läpi. Kohde korjattiin välittömästi. Vahingonvaara oli pieni. Jos kohdetta ei olisi korjattu, olisi vesi tulvinut Toukarin pellolle. Ilmeistä vaaraa ihmishengelle

3 Kahaluodon eristysojan reunapato 3(15) kuten terveydellekään ei olisi aiheutunut. Rakennuksille ei olisi ilmeisesti koitunut mitään vahinkoja. Tapahtuneen vaurion perusteella katsottiin tarpeelliseksi laatia kohdetta koskeva tilanne- ja kuntoarvio sekä ehdotukset jatkotoimenpiteiksi. 3. VAHINGONVAARA 3.1 Yleistä Pahin tulva tarkastelualueelle tulee kaakon suunnasta, jos Kokemäenjoki tulvii alueelle suoraan Luotsinmäenhaarasta tai Järviojan reunapatojen yli. Vesi voi nousta ylimmillään tasolle noin +2,6 N2000, jos Krootilantien patoa Kahaluodon pumppaamon lähettyvillä ei ehditä tai pystytä avaamaan. Tätä tulvavaaratilannetta käsitellään Porin patoja koskevassa vahingonvaaraselvityksessä. Porin patojen luokka on 1. Luotsinmäenhaaran varrella olevat padot ja Järviojan reunapadot on peruskorjattu, joten tulvan tulo tältä suunnalta on paljon epätodennäköisempi kuin tulviminen Kahaluodon eristysojan reunapadon läpi. Reunapadon voidaan arvioida olevan kunnoltaan vaatimaton, koska patoon syntyi vuoto varsin pienellä vedenkorkeudella ja koska padon rakenne vaikuttaa vaatimattomalta. 3.2 Tulva Kahaluodon suunnasta Porin tulvasuojeluhankkeessa pidetään mitoittavana vesipintana tasoa +2,0 N2000 Luotsinmäenhaarassa Kahaluodon pumppaamon kohdalla eli eristysojan ja Krootilantien patojen yhtymäkohdassa. Tätä samaa vesipinnan tasoa voidaan pitää mitoittavana myös tarkastelualueen pohjoispuolella olevalla tulvaniityllä. Vesipinnan ollessa tasolla +2,0 N2000 on joki siis tulvinut tarkastelualueen pohjoispuolella olevalle tulvaniitylle. Jos eristysojan reunapato sortuu jostain kuvassa 2 esitetyistä kohdista, alkaa vesi tulvia tarkastelualueelle, ja joesta virtaa koko ajan lisää vettä. Lisäksi vesi tulvii ylävirralla eristysojan reunapadon yli. Tulvatyyppi voidaan arvioida vesistötulvaksi. Vesipinnan säilyessä Kokemäenjoessa pitkään tasolla +2,0 N2000 muodostuu tarkastelualueelle iso järvi, jonka pinnan tasoksi muodostuu sama +2,0 N2000. Tällaisen ison tulvan tapauk-

4 Kahaluodon eristysojan reunapato 4(15) sessa ei Kahaluodon pumppaamon teho voi riittää alueen kuivanapitoon. +2,0 N2000 Kahaluodon pellon tulvaniitty, ei patojen suojassa Eristysojan ja mäen välissä oleva tulvaniitty, ei patojen suojassa Asunto, +0,8 N2000 Tulvavaara-alue, padoilla suojattu Vanha kaatopaikka Luotsinmäen jätevedenpuhdistamo Hyvelän sähköasema Kuva 2. Tulvavaara-alue ja merkittävimmät vahinkokohteet, kun vesipinta on +2,0 N2000 ja tulva tulee alueen pohjoispäästä. Kuvitellut pahimmat sortumiskohdat on merkitty violetilla ympyrällä. Veden virtaussuunta Kokemäenjoesta on merkitty nuolilla. Vahingonvaara on seuraava: yhdessä asunnossa on ilmeinen vaara ihmishengelle tai terveydelle; maanpinta rakennuksen vieressä on +0,8 N2000 tulva nousee Hyvelän sähköasemalle, joka on sähkönjakelun kannalta keskeinen: o tulvasyvyys kentällä on noin 0,2 metriä o aseman toiminta lopetetaan ja sähkönjakelu pyritään hoitamaan muiden sähköasemien kautta tulva nousee jätevedenpuhdistamolle, jossa: o kentällä on enimmillään 0,4 metrin tulva

5 Kahaluodon eristysojan reunapato 5(15) o tulva puhdistamon maanalaisiin tiloihin aiheuttaisi rajallista vahinkoa ja häiriötä puhdistukseen; pahimmassa tapauksessa varavoimalle vuorokausiksi joutumisen seurauksena jätevettä johdettaisiin normaalitilannetta selvästi heikommin puhdistettuna Kokemäenjokeen noin m 3 /vrk ehkä pari kuukautta tulva nousee vanhaa kaatopaikkaa vasten, josta saattaa lähteä liikkeelle haitta-aineita tulva leviää pelloille ja maatilojen pihoille; liikkeelle lähtee humusta sekä saattaa lähteä liikkeelle varastoituna olevia haittaaineita arviolta 10 taloon virtaa vesi sisälle Tarkastellun mukainen tulva aiheuttaisi siis: ilmeisen vaaran ihmishengelle ja terveydelle ilmeisen jonkintasoisen vaaran ympäristölle; vaaran huomattavuuden suuruutta on hankala arvioida, mutta vaaraa lisää se, että liikkeelle päässeet haitta-aineet päätyisivät alavirralla olevalle Natura-alueelle ilmeisen vaaran omaisuudelle. Jos alueen padot olisivat täysin erillinen järjestelmä, padot olisivat ilmeisesti luokkaan 1 kuuluvia patoja, vaikka vahingonvaara olisi enimmillään vain tässä tarkastellun tilanteen mukainen. 3.3 Tulva Lyttyläntien suunnasta Hulevesitulva Maastosta tuleva virtaama voi olla iso eristysojassa, jolloin vesipinta ojassa olisi korkealla. Näin voi tapahtua, vaikka vesipinta Kokemäenjoessa olisi matalalla. Eristysojan reunapadon mahdollinen sortuma aiheuttaa hulevesitulvan tarkastelualueelle. Vaihtoehtoisia kuviteltuja sortumispaikkoja on esitetty kuvassa 3. Padonsortumasta johtuvaa tulvaa vastaava itse aiheutettu tulva voi myös tapahtua. Tällöin olisi ensin suljettu jokiveden tulviminen eristysojaa ylävirtaan kuvassa 3 esitetyssä punaisilla pilkuilla merkityssä kohdassa. Sen jälkeen avattaisiin reunapato ylävirran puolelta, ja maastosta tuleva vesi virtaisi eristysojasta peltoa ja ojia pitkin Kahaluodon pumppaamoon. Tällainen toimenpide olisi ilmeisen järkevä, jos eristysojan alaosa sulkukohdasta alavirralle päin olisi riittävän hyvässä kunnossa mutta ylävirran puoleinen osa vaatimattomassa kunnossa ja jokivesi olisi tulvinut pohjoiselle

6 Kahaluodon eristysojan reunapato 6(15) tulvaniitylle. Iso mahdollinen tulvavahinko muutettaisiin siis pieneksi tulvavahingoksi. Vahingonvaara on seuraava: ihmisten hengelle kuten terveydellekään ei aiheudu ilmeistä vaaraa tulva leviää pellolle; liikkeelle lähtee humusta, mutta tulvan mataluuden tähden ei varastoituna olevien haitta-aineiden liikkeellelähtövaara ole ilmeinen alin asuinrakennus (piha +0,8 ja sokkeli noin +1,0 N2000) ei kastune, vaikka pihan läpi johtavassa ojassa on vain pienet rummut (pienin halkaisijaltaan 0,35 m); vesi kiertänee talon ja pihan ohi peltoa pitkin. Tulva-alue vaalean sinisellä Asunto, +0,8 N2000 Kuva 3. Todennäköinen tulva-alue laajimmillaan, jos eristysojan reunapato sortuu tai avataan ja vain hulevesi tulvii tulvasuojellulle alueelle. Sortumis- tai avaamiskohdat on merkitty violetilla ympyrällä. Veden virtaussuunta maastossa on merkitty nuolilla. Eristysojan sulkemisesta ja reunapadon avaamisesta olisi varmuudella hyötyäkin. Kuvassa 2 on esitetty eristysojan ja mäen vä-

7 Kahaluodon eristysojan reunapato 7(15) lissä oleva tulvaniitty, joka ei siis ole nykyään patojen suojassa. Tulvavaara-alueella on yksi asuinrakennus sekä kolme talousrakennusta, joihin tulvisi vedenkorkeudella +2,0 N2000. Nämä rakennukset saataisiin tulvasuojelun piiriin, jos esitetty eristysojan sulkeminen ja reunapadon avaaminen tehtäisiin. Kohdetta olisi hankala mieltää patoturvallisuuskohteeksi, jos tilanne ja vahingonvaara olisivat tässä esitetyn hulevesitulvan mukaiset. Kyseessä olisi vain hulevesikuivatusongelma, joka toki pahimmillaan johtaa pieneen tulvaan ainakin, jos alueen ojitusta ei paranneta. Samanaikainen vesistö- ja hulevesitulva Myös yhdistetty vesistö- ja hulevesitulva voi tapahtua. Tilanne olisi tällainen, jos reunapato sortuisi kuvassa 3 esitetystä kohdasta, jokivesi olisi korkealla ja tulvinut pohjoiselle tulvaniitylle sekä hulevesivirtaama eristysojassa olisi iso. Vettä virtaisi siis eristysojaa pitkin sortuneeseen patoaukkoon sekä ylä- että alavirralta. Yhdistetystä vesistö- ja hulevesitulvasta aiheutuva vahingonvaara on isompi kuin hulevesitulvatapauksessa mutta pienempi kuin vesistötulvatapauksessa. Tarkempi vahingonvaaran arviointi ei ole mielekästä asian monimutkaisuuden tähden. Tarkemmalla arvioinnilla ei myöskään saavutettaisi oleellista lisätietoa päätöksentekoa varten. 4. ERISTYSOJAN REUNAPADON KUNTO Tehdyt tutkimukset ja havainnot Padon harjan taso vaaittiin kesällä Joitakin padon poikkileikkauksia kartoitettiin joulukuussa Padolla tehtiin pohjatutkimus painokairaamalla ja maanäytteitä ottamalla padon rakenteen määrittämiseksi. Pohjatutkimus tehtiin tammikuussa Padon harjan taso on pohjoisosassa eli Lyttyläntien lähellä Krootilantiellä oleva sillan ja Luotsinmäenhaaran välisellä osuudella keskimäärin +2,1 +2,4 N2000 madaltuen joelta ylävirralle päin. Padon harjan taso Lyttyläntien varrella eli padon itäisellä osalla on keskimäärin +1,8 +2,1 N2000 em. sillalta Hovimäentielle saakka. Siitä ylävirralle päin on padon harja keskimäärin +2,1 +2,4 N2000.

8 Kahaluodon eristysojan reunapato 8(15) Padon harjan leveys on Luotsinmäenhaaran rannassa noin 2½ metriä, pohjoista tulvaniittyä vasten noin 3½ metriä ja Lyttyläntietä vasten alle 2 metriä, pääosin 1½ metriä tai vähemmän. Padon kuivan puolen luiskankaltevuus on Luotsinmäenhaaran rannassa paikallisesti noin 1:1½ ja koko luiska keskimäärin noin 1:2½, pohjoista tulvaniittyä vasten noin 1:2 1:2½ ja Lyttyläntien varressa pääosin 1:2 1:3. Luiskankaltevuus vauriokohdassa on noin 1:1,5. Padon kuivalla puolella on pelto Luotsinmäenhaaran varressa olevaa patoa lukuun ottamatta, missä kuivalla puolella on piha. Pellolla padon juuressa ei ole varsinaista ojaa. Maanpinta välittömästi padon taustalla eli tulvasuojelualueen puolella on Lyttyläntien varressa olevan pato-osuuden puolivälistä Pihlavanlahdelle saakka pääosin tasossa noin +0,5 N2000. Padot sijaitsevat pääosin pellolla hienorakeisten maalajien alueella. Padon länsiosassa piha-alueella on maaperä moreenia noin 300 metrin matkalla. Pato on ilman mitään vyöhykkeitä oleva homogeeninen maapato. Pato on ainakin tehtyjen pohjatutkimusten perusteella savista silttiä. Lyttyläntien varressa oleva kapea pato on pehmeä ja siis riskialtis; vuoto tapahtui tällaisella alueella. Padon päällä on humusmaata, jossa on puiden ja pensaiden juuria. Maa padon alla on myös savista silttiä ainakin muutaman metrin syvyyteen saakka. Osa padolla syksyn 2015 tarkastuksen yhteydessä olleesta puustosta on kaadettu mutta osa on kaatamatta. Pusikon raivausta on vielä osittain tekemättä. Vesi on eristysojassa korkealla varsin usein ja siis reunapatoa vasten. Tällöin padossa alkaa tapahtua suotovirtausta, joka aiheuttaa padossa sisäistä eroosiota. Vesi rasittaakin reunapatoa paljon useammin kuin Kokemäenjoen varrella olevia patoja, mikä lisää sisäistä eroosiota ja siis padon rappeutumista. Tämä ja kuivumisesta johtuva padon halkeilu ovat suurin syy padon pehmeydelle ja syntyneeseen vuotoon. Padon kuivassa luiskassa havaittiin myyränkoloja tai vastaavia pieneläinten kaivamia käytäviä vuoden 2015 vaurion yhteydessä. Tällaiset käytävät lisäävät padon sisäistä eroosiota.

9 Kahaluodon eristysojan reunapato 9(15) Sisäinen eroosio tarpeeksi kauan kestettyään johtaa eroosiosuonen eli padon läpi johtavan reiän muodostumiseen. Suoni laajenee veden virtauksen vaikutuksesta, ja lopulta pato sortuu, jolloin patoon syntyy iso virtausaukko. Arvio padon kunnosta Porin tulvapatojen peruskorjauksessa on vanhat homogeeniset padot muutettu vyöhykepadoiksi tekemällä yhdistetty suodatin- ja tukikerros murskeesta padon kuivaan luiskaan. Asuin- ja teollisuusalueilla on kuivan luiskan juureen asennettu salaoja padon taustan kuivanapitoa varten. Kuivavarana on käytetty aikaisemminkin käytettyä arvoa 0,3 metriä. Padon harjalle on laitettu noin 0,1 metriä paksu kerros mursketta, jotta jalankulku harjalla olisi helpompaa; tämä myös hidastanee kasvillisuutta ja haitannee pieneläinten kaivutoimia. Joen puolen luiskaan on tehty eroosiosuojaus louheesta. Eristysojan reunapadon kuntoa verrattiin toteutettuun peruskorjausratkaisuun. Perusteluna on se, että kaikkien patojen on syytä olla vähintään samantasoisessa kunnossa. Salaojaa ei katsottu tarvittavan peltoalueella. Nykyisen eristysojan reunapadon kuntoa voidaan pitää riittämättömänä, koska patoon syntyi vaurio varsin pienellä vedenkorkeudella. Arvio Kahaluodon eristysojan reunapadon kunnosta osa-alueittain on seuraava: pato Kahaluodon pumppaamolta pohjoiseen eli Luotsinmäenhaaraa vasten, pituus noin 160 metriä o padon harja on liian kapea, kuivan puolen luiska liian jyrkkä ja kuivan puolen luiskasta puuttuu suodatin/tukipenger o padon harja on keskimäärin riittävän korkealla luoteen puoleinen pato-osa eli pato eristysojan purkukohdasta Lyttyläntien lähellä olevalle sillalle saakka, pituus noin 350 metriä o kuivan puolen luiska on liian jyrkkä ja kuivan puolen luiskasta puuttuu suodatin/tukipenger o padon harja on riittävä leveä pääosin ja osittain riittävän korkealla pato em. sillalta vuoden 2015 vauriokohtaan saakka, pituus noin 500 metriä

10 Kahaluodon eristysojan reunapato 10(15) o padon harja on liian kapea, kuivan puolen luiska liian jyrkkä ja kuivan puolen luiskasta puuttuu suodatin/tukipenger o padon harja on liian matalalla, osittain jopa alle oletetun tulvakorkeuden +2,0 N2000 pato vauriokohdasta padon ylävirran puoleiseen päähän saakka, pituus noin 1200 metriä o padon harja on liian kapea, kuivan puolen luiska liian jyrkkä, kuivan puolen luiskasta puuttuu suodatin/tukipenger ja padon harja on liian matalalla, osittain jopa alle oletetun tulvakorkeuden +2,0 N2000. Padon rakenne on kaikkialla riittämätön ja pato pääosin liian matala. Padon voidaan katsoa olevan tarkastelualueen tulvasuojelun heikko lenkki. 5. TOIMENPIDEVAIHTOEHDOT Kahaluodon eristysojan reunapato on syytä kunnostaa, jos alueen tulvasuojelu halutaan pitää samantasoisessa kunnossa kuin muualla Porissa siellä, missä padon peruskorjaus on jo tehty. Järviojan luoteen puoleisen reunapadon ja Luotsinmäenhaaran rannalla olevien patojen peruskorjaus menettää merkityksensä, jos eristysojan reunapato jätetään järjestelmän heikoksi lenkiksi. Jos peruskorjaukseen ryhdytään, on kustannus- ja työnjako syytä sopia. Lisäksi on syytä sopia, mikä on kuivatusyhtiön ja TPK:n työnjako eritasoisissa tulvavaaratilanteissa, kunnossapidossa ja tarkkailussa. Vaihtoehto 0 Mitään peruskorjausta ei tehdä. Eristysoja säilyy tarkastelualueen patojen heikkona lenkkinä. Tulvan todennäköisyys lisääntyy padon rappeutumisen, Kokemäenjoen pitenemisen ja ilmastonmuutoksen myötä. Kuivatusyhtiö hoitaa patonsa tarkkailun kaikissa tulvavaaratilanteissa. TPK avustaa hätäkorjauksen tekemisessä tulvavaaratilanteessa, jos saa avunpyynnön kuivatusyhtiöltä. Vaihtoehto A Eristysojan reunapato peruskorjataan kaikkialla vyöhykepadoksi, padon harjan leveys on vähintään 3,0 metriä ja padon harja koro-

11 Kahaluodon eristysojan reunapato 11(15) tetaan tasolle +2,4 N2000. Patoa pidennetään tarvittaessa ylävirran puoleisesta päästä. Korjattava pato esitetään kuvassa 4. Kuva 4. Korjattava pato vaihtoehdossa A. Korjattu pato jää kuivatusyhtiön omistukseen ja hallintaan. Tarkkailusta ja kunnossapidosta vastaa omistaja eli kuivatusyhtiö. TPK avustaa kuivatusyhtiötä tarvittaessa kausitarkkailussa. TPK kokoaa kaikkien osapuolien kausitarkkailuraportit Porin koko tulvasuojelua koskevaksi vuosiraportiksi ja järjestää kerran viidessä vuodessa pidettävän määräaikaistarkastuksen. Kuivatusyhtiö vastaa tarkkailusta tulvavaaratilanteessa silloin, kun vesipinta ei ole kovin korkealla ja mahdollisen tulvan aiheuttama vahingonvaara on pieni. Tarkkailu tehdään yhteistyössä padonomistajan ja TPK:n kesken silloin, kun tulvavaara on iso. Tulvavaara on iso ainakin silloin, kun padon sortumisesta johtuva tulva aiheuttaisi ilmeisen vaaran ihmishengelle tai terveydelle taikka vesi tulvisi jätevedenpuhdistamolle, sähköasemalle ja vanhaa kaatopaikkaa vasten. TPK avustaa kuivatusyhtiötä padon hätäkorjauksen tekemisessä, kun mahdollisen tulvan aiheuttama vahingonvaara on pieni; TPK:n patoturvallisuusorganisaatio ei ole tällöin hälytysvalmiudessa, vaan työ tehtäisiin TPK:n tavanomaisen korjauspäivystyk-

12 Kahaluodon eristysojan reunapato 12(15) sen puitteissa. TPK hoitaa hätäkorjauksen tekemisen, kun vahingonvaara on iso; TPK:n patoturvallisuusorganisaatio on tällöin hälytysvalmiudessa. Vaihtoehto B Eristysojan reunapato peruskorjataan vyöhykepadoksi pohjoiselta osaltaan eli Kahaluodon pumppaamon ja Myrskyntien väliseltä osaltaan. Padon harjan leveys on vähintään 3,0 metriä ja padon harja korotetaan tasolle +2,4 N2000. Lisäksi Myrskyntien alava osa rakennetaan padoksi ja Lyttyläntietä korotetaan, jotta patojärjestelmä on kiinteä kokonaisuus. Eristysojaan järjestetään padon läpäisevä rumpu ja siihen sulkukaivo, jolla vedenvirtaus eristysojaa ylävirtaan voidaan katkaista tulvavaaratilanteessa. Lisäksi Lyttyläntien pohjoispuolen kuivatus tulee hoitaa. Tulvasuojeluratkaisu esitetään kuvassa 5. Esitetty ratkaisu on vesistötulvaa vastaan tehtävä toimenpide. Reunapadon ylävirran puoleisen osan kunnostaminen tai kunnostamatta jättäminen jäävät kuivatusyhtiön harkintaan ja toteutettavaksi. Tämä pato on vain hulevesitulvaa vastaan tavanomaisessa tilanteessa. Reunapato avataan ja hulevesi johdetaan kuivatusalueelle, jos sulkukaivon luukku suljetaan tulvavaaratilanteessa. Toimenpide aiheuttaa tarkastelualueelle kohdassa 3.3 kuvatun hulevesitulvan. Toimenpiteet esitetään kuvassa 5. Peruskorjattava pato; pohjoinen osa Myrskyntien pato Lyttyläntien korotus Eristysojan rumpu ja sulkukaivo Vaihtoehtoisia padon aukaisukohtia Mahdollisesti peruskorjattava reunapadon ylävirran puoleinen osa Kuva 5. Vaihtoehdon B mukaiset ratkaisut.

13 Kahaluodon eristysojan reunapato 13(15) Peruskorjattavan pohjoisen osan padon suhteen toimittaisiin kuivatusyhtiön ja TPK:n kesken samalla tavalla kuin vaihtoehdossa A. Ratkaisu vaikuttaa Lyttyläntiehen, joten asiassa tulee kuulla myös Varsinais-Suomen ELY-keskuksen L-vastuualuetta. Myrskyntien korottamisen osalta tulee kuulla maanomistajia ja mahdollista tiekuntaa tai tienkäyttäjiä. Reunapadon ylävirran puoleinen osa jäisi kaikilta osin kuivatusyhtiön hoitoon ja vastuulle. On ilmeistä, että tämä pato lakkaisi olemasta patoturvallisuuslain piiriin kuuluvan Porin patojärjestelmän osa. TPK hoitaisi vain reunapadon aukaisun ja myöhemmin tehtävän korjaamisen, jos sulkukaivo suljetaan tulvavaaratilanteessa. Vaihtoehto C Vaihtoehto C on jokitulvan osalta kuten vaihtoehto B. Erona on se, että eristysojaan tuleva vesi johdettaisiin pysyvästi Kahaluodon pumppaamoon. Eristysojan reunapato avattaisiin pysyvästi yhdestä tai kahdesta paikasta, ja tulvasuojelualueelle olisi syytä tehdä valtaoja johtamaan eristysojan vesi Krootilanojaan. Myrskyntien kohdalle ei tarvittaisi padon läpäisevää rumpua eikä sulkukaivoa. Ratkaisu esitetään kuvassa 6. Peruskorjattava pato; pohjoinen osa Myrskyntien pato Lyttyläntien korotus Eräitä valtaojaehdotuksia Kuva 6. Vaihtoehto C.

14 Kahaluodon eristysojan reunapato 14(15) Kahaluodon pumppaamon valuma-alue laajenisi jonkin verran, mikä nostaisi pumppaamon energiantarvetta ja näin lisäisi kustannuksia. Eristysojan reunapadon ylävirran puoleiselle osalle ei tulisi mitään korjaustarvetta, ja se lakkaisi olemasta pato. Peruskorjattavan pohjoisen osan padon suhteen toimittaisiin kuivatusyhtiön ja TPK:n kesken samalla tavalla kuin vaihtoehdossa A. Ratkaisu vaikuttaa Lyttyläntiehen, joten asiassa tulee kuulla myös Varsinais-Suomen ELY-keskuksen L-vastuualuetta. Myrskyntien korottamisen osalta tulee kuulla maanomistajia ja mahdollista tiekuntaa tai tienkäyttäjiä. Vaihtoehto C voidaan toteuttaa myöhemminkin, jos ensin valitaan vaihtoehto B. Tällöin rumpu ja sulkukaivo rakennettaisiin vain välivaihetta varten, mikä olisi turha kustannus. 6. JATKOTOIMENPITEET Ensimmäiseksi on syytä päättää, mitkä tahot osallistuvat hankkeen rahoitukseen. Päävaihtoehdot vaikuttavat olevan seuraavat: 1. Hanke jokitulvaan liittyvän tulvasuojelun osalta tehdään Porin tulvasuojeluhankkeen rahoituksella, jolloin maksajat ovat Porin kaupunki (52 %) ja Varsinais-Suomen ELY-keskus (48 %). Tällöin näiden tahojen katsotaan olevan vesistötulvaan liittyvän tulvasuojelun merkittävimmät hyödynsaajat jätevedenpuhdistamon, sähköaseman ja vanhan kaatopaikan tähden. Muut työt tehdään kuivatusyhtiön rahoituksella. 2. Hanke toteutetaan paikallisten hyödynsaajien rahoituksella. Tällöin kuivatusyhtiön katsotaan olevan merkittävin hyödynsaaja. Toteutettava tulvasuojeluvaihtoehto on syytä valita seuraavaksi. Valintaan vaikuttanee oleellisesti se, millä tavalla hanke rahoitetaan. On ilmeistä, että Porin tulvasuojeluhanke osallistuu enintään eristysojan pohjoisen osan peruskorjaukseen ja siihen kiinteästi liittyviin muihin toimenpiteisiin. Nämä toimenpiteet ovat suojautumista vesistötulvalta. Ylävirralla olevat pato- ja kuivatustoimenpiteet jäävät kuivatusyhtiölle.

15 Kahaluodon eristysojan reunapato 15(15) On myös ilmeistä, että työn alla oleva puuston kaato ja pensaiden raivaus ennen peruskorjausta ovat kuivatusyhtiön tehtävää ainakin pääosin. Kuivatusojien perkaus ja mahdollinen valtaojien kaivu, eristysojan reunapadon aukaisupaikkojen päättäminen, maanomistukseen liittyvät asiat sekä mahdollisten haittakysymysten ratkaisu kuivatusalueella kuuluvat kuivatusyhtiölle. Porin tulvasuojeluhankkeen puitteissa ei näitä näkökohtia ruveta hoitamaan. LIITTEET Pohjatutkimuspiirustukset: kolme karttaa neljä kairausdiagrammia kaksi laboratoriolomaketta

16

17

18

19

20

21

22

23

24