VERKKOSIVUSTOJEN LOKALISOINTI

Transkriptio

1 AALTO-YLIOPISTO Perustieteiden korkeakoulu Informaatioverkostojen koulutusohjelma Annika Berg VERKKOSIVUSTOJEN LOKALISOINTI Kandidaatintyö Espoo, Vastuuopettaja: Stina Immonen Työn ohjaaja: Petri Mannonen

2 AALTO-YLIOPISTO PERUSTIETEIDEN KORKEAKOULU PL 11000, Aalto KANDIDAATINTYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä: Annika Berg Työn nimi: Verkkosivustojen lokalisointi Tutkinto-ohjelma: Informaatioverkostot Pääaine: Ihminen ja vuorovaikutus Pääaineen koodi: IL3008 Vastuuopettaja(t): Stina Immonen Ohjaaja(t): Petri Mannonen Tiivistelmä: Lokalisoinnilla tarkoitetaan tuotteen, sovelluksen tai dokumentin sisällön sovittamista tietyille markkinoille, niin että se saavuttaa alueen kielelliset ja kulttuuriset vaatimukset. Tämän kandidaatintyön tavoitteena on selvittää, mitkä ovat verkkosivustojen lokalisoinnin hyödyt ja haitat, minkä takia muiden rajapintojen lokalisointi rajataan tämän työn ulkopuolelle. Tämä kandidaatintyö on luonteeltaan kirjallisuustutkimus. Työ ei siis sisällä omaa empiiristä tutkimusta, vaan työssä käydään läpi empiirisiä tutkimuksia verkkosivustojen lokalisoinnista ja niistä eritellään lokalisoinnin hyötyjä ja haittoja. Empiiristen tutkimusten ymmärtämiseksi työssä esitellään kaksi eri verkkosivuston lokalisointiin käytettävää ohjenuoraa. Tämän lisäksi esitellään teoria kulttuuridimensioista, sillä toinen esitellyistä ohjenuorista perustuu siihen. Toinen esitellyistä kulttuurisista ohjenuorista perustuu kulttuurisiin merkkien esiintymistiheyksien määrittämiseen verkkosivustoilla. Empiirisiä tutkimuksia erittelemällä päästään siihen lopputulokseen, että tutkimusten tulokset ovat hyvinkin ristiriitaisia. Syy tutkittujen tulosten ristiriitaisuuteen löytyy osaltaan tutkimusten erilaisista lähtökohdista ja lokalisointimenetelmistä, mutta varmaa vastausta tutkimusten ristiriitaisuuteen ei ole. Kuitenkin monet tutkimukset antavat viitteitä siitä, että lokalisoinnilla on hyötyjä, jotka listataan tässä kandidaatintyössä. Verkkosivuston lokalisoinnin hyötyjä ovat muun muassa käytettävyys ja luottamus lokalisoitua verkkosivustoa kohtaan. Myös lokalisoinnin haittoja sekä tulosten ristiriitaisuutta pohditaan. Yksi lokalisoinnin haittapuolista on se, että ei ole varmuutta, mitä lokalisoinnin ohjenuoria tulisi käyttää. Tämän kandidaatintyön tulos on myös se, että aihetta on tutkittu huonosti. Empiiristä tutkimusta ei löytynyt paljon ja otos oli usein pieni. Päivämäärä: Kieli: suomi Sivumäärä: 23 Avainsanat: Lokalisointi, verkkosivut, kulttuuri, kansainvälistäminen, käytettävyys i

3 Sisällysluettelo 1. Johdanto Keskeiset käsitteet Käytettävyys Kulttuuri Lokalisointi Lokalisointi perustuen kulttuuridimensioihin Kulttuuridimensiot Valtaetäisyys Individualismi Maskuliinisuus Epävarmuuden välttäminen Pitkäjänteisyys Haasteet kulttuuridimensioiden käytössä Lokalisointi kulttuuristen merkkien avulla Lokalisoinnin hyödyt ja haitat Lokalisointi empiirisen tutkimuksen valossa Pitkälle viedyn lokalisoinnin vaikutus käytettävyyteen Lokalisoinnin vaikutus luottamukseen verkkosivustoa kohtaan Yrityksen alkuperän vaikutus käyttökokemukseen Globaalisti käytettävyyttä lisäävät kulttuuridimensiot Empiiristen tutkimusten yhteenveto Johtopäätökset Lähteet ii

4 1. Johdanto Maailman globalisoituessa ilmenee haasteita verkkosivustojen suunnittelussa. Globaalien yritysten tulee varmistaa, että heidän sivustonsa ovat käytettäviä maailmanlaajuisesti. Sivuston suunnittelulla voi olla suoraa liiketaloudellista merkitystä, jos esimerkiksi globaali sivusto ei herätä luottamusta jossakin kulttuurissa ja ostotapahtuma jää tämän takia tekemättä. Tämän lisäksi käyttäjä voi mahdollisesti suoriutua paremmin ja tehokkaammin lokalisoidulla, eli paikalliseen kulttuuriin mukautetulla, sivustolla. Sivustojen lokalisointi kaikille eri kulttuureille ja kieliryhmille kuitenkin vaatii aikaa ja varoja. Tämän lisäksi lokalisointitapoja on monia ja niitä voi toteuttaa eri tavoilla. Tämän kandidaatintyön tarkoituksena on selvittää, onko hyödyllistä lokalisoida verkkosivustoja eri kulttuureille nykyisten olemassa olevien kulttuuristen suunnitteluohjeiden avulla. Tutkimuskysymykseni on, mitkä ovat verkkosivustojen lokalisoinnin hyödyt ja haitat. Verkkosivuston lokalisoinnista löytyy paljon heuristista ja kuvaavaa tutkimusta. Työssä käsitellään kuitenkin etupäässä empiiristä tutkimusta, jotta voitaisiin luotettavasti todeta, onko lokalisoinnilla mitään todellista merkitystä esimerkiksi käyttökokemukseen. Heuristiset tutkimukset kulttuureista ja käytettävyydestä usein vain hahmottavat, onko eri kulttuurien verkkosivustoilla eroja. Samalla heuristisissa tutkimuksissa tehdään havaittujen erojen perusteella helposti johtopäätös siitä, että eri kulttuureissa arvostetaan eri asioita käytettävyyden kannalta. Kulttuurien väliset erot verkkosivuston suunnittelussa voivat kuitenkin heijastaa erilaisia asioita - ne voivat johtua esimerkiksi historiallisista syistä. Toinen tutkimuksen suunta on ollut kulttuuritutkimuksen avulla päätellä tekijöitä, jotka tekevät sivuston eri kulttuurien edustajien mielestä käytettävämmäksi. Tässä työssä on kuitenkin tarkoituksena tutkia, onko eri kulttuuritutkimuksen pohjalta tehty sivujen lokalisointi mielekästä käyttäjän kannalta. Tämän takia työssä käsitellään erityisesti tutkimuksia, joissa sivustot ensin lokalisoidaan (tai etsitään olemassa oleva lokalisoitu sivusto), minkä jälkeen niille suoritetaan käytettävyystestaus loppukäyttäjien avulla. Tämän lisäksi työ perustuu kuitenkin myös muutamaan heuristiseen tutkimukseen, jotka olivat keskiössä myös tarkastelluissa empiirisissä tutkimuksissa. Varsinaiset empiiristä tutkimusta kuvaavat artikkelit etsittiin tietokannoista ACM, IEE ja Science Direct käyttämällä hakusanoja cross-cultural design guidelines; cross-cultural usability ja website localization usability. Työstä jätettiin tarkoituksellisesti pois ne tutkimukset, joissa tarkasteltiin jotakin muuta rajapintaa kuin verkkosivustoa. Hakutuloksia löytyi paljon, mutta vain murto-osa löytyneistä tutkimuksista sopi tähän kandidaatintyöhön työn rajauksen takia - monet tutkimukset 1

5 esimerkiksi koskettivat jotakin muuta käyttöliittymää kuin verkkosivustoa, tai tutkimuksen tekotapa oli heuristinen. Empiiristen tutkimusten lokalisointikeinojen ymmärtämiseksi työssä on esitelty myös Hofsteden (1993), Marcuksen ja Gouldin (2000) sekä Barberin ja Badren (1998) materiaalia. Työssä esitelty kulttuuritutkimus perustuu Hofsteden kulttuuritutkimukseen. Hofsteden kulttuuridimensioiden pohjalta Marcus ja Gould (2000) ovat kehittäneet kulttuuriset ohjenuorat verkkosivustojen suunnitteluun. Tämän lisäksi etsittiin Scholaria hyödyntäen esimerkiksi Barber ja Badren (1998) artikkeli, koska osa empiirisistä tutkimuksista käytti sitä tutkimuksensa pohjana. Lisäksi termien määrittelyä varten turvauduttiin tunnettuihin käytettävyyden auktoriteetteihin; ISOstandardit, Jakob Nielsen ja W3C. W3C eli World Wide Web Consortium on kansainvälinen yritysten ja yhteisöjen yhteenliittymä, joka ylläpitää ja kehittää www-standardeja. Työ rakentuu niin, että ensin esitellään keskeiset käsitteet ja niiden määritelmät. Tämän jälkeen esitellään käytettävyyssuunnittelulle ominaisia kulttuuriteorioita ja niiden soveltamista verkkosivujen lokalisointiin. Kulttuuriteorioiden ja lokalisoinnissa käytettyjen mallien esittelemisen jälkeen siirrytään tarkastelemaan eri tutkimuksia aiheesta ja erittelemään näistä pääpiirteet lokalisoinnin hyödyistä ja haitoista. Lopuksi eri tutkimuksissa esiintyneet tulokset kootaan. Kulttuuriteorioita sekä lokalisoinnissa käytettäviä malleja on todellisuudessa useampia, mutta niiden esittely rajataan tämän työn ulkopuolelle. Työssä esitellään vain olennaisimmat teoriat käsiteltyjen empiiristen tutkimusten ymmärtämiseksi. 2. Keskeiset käsitteet 2.1 Käytettävyys Käytettävyyden arviointi on tärkeä osa käyttöliittymäsuunnittelua. Käytettävyyttä määriteltäessä turvaudutaan usein muutamaan auktoriteettiin käytettävyyden alalla. Tällaisina auktoriteetteina pidetään ISO-standardia (ISO , 1998) sekä Nielsenin määritelmää (1994). Nielsenin mukaan käytettävyys on laadun attribuutti, joka kertoo, kuinka helppoa käyttöliittymää on käyttää. Sana käytettävyys viittaa myös metodeihin, joilla parannetaan helppokäyttöisyyttä suunnitteluprosessin aikana. Käytettävyys voidaan Nielsenin mukaan määritellä viiden laatukomponentin avulla: opittavuus, tehokkuus, muistettavuus, virheet sekä tyytyväisyys. Opittavuus kertoo kuinka helppoa käyttäjän on suorittaa perustehtävä ensimmäistä kertaa. Tehokkuus kertoo siitä, kuinka nopeasti käyttäjä pystyy suorittamaan tehtävän opittuaan käyttöliittymän perusidean. Muistettavuus kuvaa sitä, kuinka helppoa on palata käyttöliittymän pariin. Virheet kuvaavat virheiden määrää sekä sitä, kuinka vakavia käyttäjän tekemät virheet ovat 2

6 ja kuinka helposti käyttäjä ylittää ne. Nielsenin määritelmän viimeinen komponentti on tyytyväisyys, joka kuvaa käyttäjän kokemaa tyytyväisyyttä käyttää käyttöliittymää. (Nielsen, 1994.) ISO-standardin (ISO , 1998) mukaan käytettävyys on mitta siitä, miten hyvin määrätyt käyttäjät voivat käyttää järjestelmää, tuotetta tai palvelua tietyssä käyttötilanteessa saavuttaakseen määritetyt tavoitteet tuloksellisesti, tehokkaasti ja tyytyväisinä. ISO-standardi määrittelee edelleen käsitteet tuloksellisuus, tehokkuus ja tyytyväisyys seuraavalla tavalla: Tuloksellisuus: Tarkkuus ja täydellisyys, jolla käyttäjät saavuttavat määritetyt tavoitteet. Tehokkuus: Voimavarojen käyttö suhteessa tarkkuuteen ja täydellisyyteen käyttäjien saavuttaessa tavoitteet Tyytyväisyys: Epämukavuuden puuttuminen ja myönteinen suhtautuminen tuotteen käyttöön. (ISO , 1998.) Nielsen (1997) on määritellyt myös erityisesti verkkosivustoille soveltuvia käytettävyyden ohjenuoria. Hän määrittelee kymmenen virhettä, jotka voi tehdä suunniteltaessa verkkosivustoa. Virheet ovat: 1. Kehysten (engl. frame) käyttö 2. Tarpeeton teknologisten uudistusten käyttö 3. Liikkuvien elementtien käyttö 4. Monimutkaisten URL:ien käyttö 5. Sivut, joilta ei pääse takaisin pääsivulle 6. Sivut, joilla täytyy selata (engl. scroll) paljon 7. Puutteet navigoinnissa 8. Standardoimattomat linkkien värit 9. Vanhentunut sisältö 10. Pitkät latausajat (Nielsen, 1997.) On huomionarvoista, että Nielsenin artikkeli on vuodelta 1997, joten jotkut hänen ohjenuoristaan ovat voineet vanhentua. Esimerkiksi tietokoneiden ollessa tehokkaampia pitkät latausajat muodostuvat enää harvoin ongelmaksi. Toisaalta myöskään jotkin Nielsenin (1997) ohjenuorista eivät ole aikaan sidottuja. Esimerkiksi vanhentuneen sisällön päivitys on aina tärkeätä. 3

7 2.2 Kulttuuri Kulttuuri on laaja käsite ja sen voi määritellä monella eri tavalla. Tässä työssä esitellään vain Hofsteden määritelmä kulttuurille, koska lähes kaikki työssä käsitellyt tutkimukset perustuvat Hofsteden kulttuuriteoriaan. Hofsteden (1993) mukaan kulttuuri on ihmismielen opittua ohjelmointia, joka erottaa jonkin ihmisryhmän tai luokan ihmiset toisistaan. Kulttuurin voi myös käsittää ilmenevän monella eri tasolla. Hofstede jakaa kulttuurit eri tasoihin, joita hän kutsuu kerrostumiksi. Lähinnä pintaa ovat symbolit, jonka jälkeen seuraavat sankarit ja rituaalit. Syvimmällä kulttuurin kerrostumista ovat arvot. Monitasoisuus ilmenee Hofsteden mukaan myös siinä, että lähes kaikki yksilöt kuuluvat samanaikaisesti erilaisiin ihmisryhmiin ja -luokkiin. Hofstede mainitsee esimerkiksi kansallisen tason, alueellisen tason, sukupuolten tason sekä sukupolvien tason. Kuitenkin Hofsteden tutkimus perustuu vain jaottelulle kansallisen tason mukaan. (Hofstede, 1993.) Moni muukin lokalisoinnista tehty tutkimus määrittelee kulttuurin käytännön syistä koskemaan tiettyä kansallisuutta. Tämän takia tässäkin työssä viitataan sanalla kulttuuri tiettyyn maantieteellisten rajojen mukaan määritettyyn kulttuuriin, jollei toisin mainita. 2.3 Lokalisointi Lokalisointi viittaa tuotteen, sovelluksen tai dokumentin sisällön sovittamiseen tietyille markkinoille niin, että se saavuttaa alueen kielelliset ja kulttuuriset vaatimukset. Lokalisointi on monimutkainen prosessi ja se voi liittyä esimerkiksi seuraavanlaisten asioiden mukauttamiseen: ajan ja päivämäärän muoto, valuutta, näppäimistön käyttö, symbolit, ikonit ja värit, teksti ja grafiikat sekä lain asettamat vaatimukset. (Richard & Miller, 2005.) Lokalisaatio voi jopa vaatia syvällistä logiikan tai visuaalisen ilmeen uudelleenajattelua, jos esimerkiksi lokalisoinnin kohteena oleva alueen kulttuuri eroaa merkittävästi alkuperäisen sivuston kulttuurista. Kulttuurien ero voi ilmetä esimerkiksi liiketoiminnan tavoissa, kuten laskentatoimessa. Ero voi ilmetä myös esimerkiksi oppimisen tavoissa riippuen siitä, onko kulttuurissa fokus yksilössä vai yhteisössä. (Richard & Miller, 2005.) Kansainvälistämisellä (engl. internationalization) tarkoitetaan tuotteen, applikaation tai dokumentin muokkaamista niin, että se on helppo lokalisoida kohdeyleisölle. Kohdeyleisöt saattavat erota esimerkiksi kulttuuritaustaltaan tai kieleltään. Kansainvälistäminen voi siis käsittää esimerkiksi ominaisuuksien tukemisen, jotka tulevat mahdollisesti ilmenemään vasta lokalisointivaiheessa. Kansainvälistäminen sisältää toimenpiteitä, joilla varaudutaan lokalisointivaiheessa tarvittaviin ominaisuuksiin. Esimerkiksi jo verkkosivuston suunnitteluvaiheessa voi ottaa huomioon, että verkkosivun orientaatio saadaan helposti muutettua vasemmalta oikealle orientaatiosta oikealta 4

8 vasemmalle orientaatioon. (Richard & Miller, 2005.) Kansainvälistäminen siis käsittää kulttuurille ominaisten elementtien tunnistamista, kun taas lokalisaatio sisältää noiden kulttuurille ominaisten elementtien korvaamisen lokaalilla sisällöllä (Russo&Boor, 1993). Lokalisointia tai kansainvälistämistä voidaan suorittaa monella eri tasolla. Lokalisointi voidaan tehdä hyvinkin korkealla tasolla ja käsittää vain kielen kääntämisen, mutta toisaalta lokalisointi voi olla myös radikaalia ja pitkälle vietyä. Esimerkiksi del Gardo ja Nielsen (1996) jaottelevat tasot seuraavalla tavalla: 1. Kielen, kirjaimiston sekä merkintätapojen kääntäminen 2. Käyttöliittymän sekä dokumentaation kääntäminen niin, että se on ymmärrettävä sekä käytettävä 3. Käyttäjän kulttuuristen ominaispiirteiden yhteensovittaminen Del Galdo ja Nielsen (1996) korostavat, että tason kolme lokalisaatio ei sisällä vain esimerkiksi kulttuurisesti loukkaavien ikonien välttämistä. Heidän mukaansa pitkälle viety lokalisaatio mukautuu siihen, miten ihmiset kommunikoivat kulttuurissa keskenään. 3. Lokalisointi perustuen kulttuuridimensioihin 3.1 Kulttuuridimensiot Hoftsteden (1993) esittelemät kulttuuridimensiot ovat monien lokalisoinnista tehtyjen tutkimusten pohjana. Hofstede perustaa dimensionsa tekemälleen laajalle kulttuurienväliselle tutkimukselle ja 1980-luvuilla Hofstede tutki IBM:n keskijohtoa 50 eri maassa. Tämän jälkeen hän suoritti tuloksille faktorianalyysin, jonka perusteella hän erotti neljä dimensiota. Dimensiot selittivät erot vastauksissa vastaajien välillä eri maissa. Myöhemmin dimensioihin lisättiin myös viides dimensio. (Hofstede, 1993.) Hofsteden (1993) löytämät dimensiot ovat: Valtaetäisyys (engl. Power Distance Index/PDI) Individualismi (engl. Individualism/IDV) Maskuliinisuus (engl. Masculinity/MAS) Epävarmuuden välttäminen (engl. Uncertainty Avoidanve/UAI) Pitkäjänteisyys (engl. Long-Term Orientation/LTO). 5

9 Hoftseden (1993) teorian pohjalta Marcus ja Gould (2000) päättelivät kuvaavassa tutkimuksessaan verkkosivustoja tutkien, mihin tekijöihin mikäkin dimensio vaikuttaa verkkosuunnittelussa (Marcus ja Gould, 2000). Seuraavaksi kukin kulttuuridimensio esitellään yksitellen, minkä jälkeen kuvataan Marcuksen ja Gouldin (2000) ehdotukset lokalisoinnin soveltamisesta kuhunkin kuvattuun dimensioon. Alla olevassa kaaviossa (kuva 1) havainnollistetaan kulttuuridimensioiden teoriaa vertailemalla Suomea ja Suomen naapurimaita Venäjää ja Ruotsia. Maat valittiin havainnollistamaan sitä, että jo lähellä maantieteellisesti toisiaan olevat valtiot sijoittuvat hyvin eri tavalla kulttuuridimensioiden kenttään Suomi Ruotsi Venäjä PDI IDV MAS UAI LTO Kuva 1: Kulttuuridimensioiden arvot Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä: PDI-Valtaetäisyys, IDV-Individualismi, MAS- Maskuliinisuus, UAI-Epävarmuuden välttäminen, LTO-Pitkäjänteisyys (Muokattu Hofstede, 2005) Kuten kuvasta (kuva 1) nähdään, jo pienellä maantieteellisellä etäisyydellä kulttuurien arvot eri dimensioilla vaihtelevat todella paljon. Esimerkiksi epävarmuuden-välttämis arvo (UAI) saa Suomessa arvon 59, Ruotsissa 29 ja Venäjällä 95 (kuva 1). Seuraavaksi esitellään tarkemmin dimensiot ja kuinka niiden avulla voidaan lokalisoida verkkosivusto. 3.2 Valtaetäisyys Valtaetäisyys kuvaa sitä, miten suuria eroja ihmisten asemassa hyväksytään. Suuren valtaetäisyyden maissa vallan keskittymistä pidetään itsestäänselvyytenä. Myös yhteiskunnan eriarvoisuus on hyväksyttävää ja maat ovat usein hyvin autoritaarisia. Suuri valtaetäisyys näkyy sekä kotona että työpaikoilla: Kotona isä on perheen auktoriteetti, jonka mielipiteitä ei sovi kiistää. Työpaikoilla esimies tai opettaja koulussa on auktoriteetti, jota tulee kunnioittaa. Pienen valtaetäisyyden maissa 6

10 taas arvostetaan sekä demokratiaa että tasa-arvoa. Esimerkiksi kouluissa ei ole selviä auktoriteetteja, vaan oppilaat saavat sanoa mielipiteensä vapaasti. Valtaa käytetään vain lain rajoissa ja valta on luonteeltaan asiantuntijavaltaa. (Hofstede, 1993.) Marcuksen ja Gouldin (2000) mukaan korkea valtaetäisyys tulisi ottaa huomioon verkkosivujen lokalisoinnissa. Korkean valtaetäisyyden maissa sivustojen tulee keksittyä auktoriteetteihin, asiantuntijuuteen ja muihin virallisiin sisältöihin. Sosiaalista ja moraalista järjestystä tulee korostaa. Lisäksi käyttöliittymän suunnittelussa tulisi käyttää paljon nationalisuutta ja uskonnollisuutta käsitteleviä symboleja. Sen sijaan matalan valtaetäisyyden maille lokalisoitaessa tulisi käyttäjällä olla vapaa pääsy kaikkiin sisältöihin ja auktoriteettien korostamista tulisi välttää. (Marcus & Gould, 2000.) 3.3 Individualismi Individualismi kuvaa sitä, kuinka paljon yksilöllisyyttä korostetaan kulttuurissa. Individualistisissa maissa jokaisen oletetaan huolehtivan itse itsestään. Individualistisissa maissa vallitsee korkea työmoraali ja työssä pärjääminen perustuu omiin henkilökohtaisiin suorituksiin. Pienen individualismin kulttuureja kutsutaan kollektiivisiksi kulttuureiksi. Kollektiivisissa kulttuureissa yksilöille tärkeintä on ryhmäjäsenyys ihmiset kuuluvat syntymästään lähtien johonkin ryhmään. Ryhmä suojelee yksilöä läpi elämän ja ryhmän jäsenyys on tärkein identiteettiä määrittävä tekijä. (Hofstede, 1993.) Individualismin taso kulttuurissa vaikuttaa siihen, kuinka verkkosivusto tulee lokalisoida. Korkean individualismin maissa verkkosivustolla tulee korostaa yksilöllisiä saavutuksia esimerkiksi niin, että verkkosivustolla on kuvia menestyksestä. Myös verkkosivuston sisällön retoriikassa tulee kiinnittää huomiota kulttuurin individualistisuuteen. Suunniteltaessa verkkosivustoa, kollektiiviselle kulttuurille tulisi esimerkiksi korostaa ryhmän tai yhteisön menestystä. Yksilöllisyyttä korostavissa maissa tulee verkkosivustoilla käyttää argumentoivaa puhetta ja korostaa nuoruutta. Kollektiiviselle kulttuurille lokalisoitaessa tulee sen sijaan käyttää virallisia ilmauksia ja korostaa viisaita vanhoja johtajia. Individualismi tulisi näkyä verkkosivuilla myös muutoksessa ja moraalisuudessa: Individualistisuutta korostavassa verkkosivustossa näkyvät totuuden ja muutoksen korostaminen ja kollektivistisuutta korostavassa korostuvat suhteet sekä traditiot ja historia. (Marcus & Gould, 2000.) 3.4 Maskuliinisuus Maskuliinisessa yhteiskunnassa sukupuolten roolit ovat selvästi erilaiset. Maskuliinisessa kulttuurissa arvostetaan rahaa ja materialistisia arvoja. Korkean maskuliinisuuden kulttuurille on 7

11 ominaista kilpailuhenkisyys ja vahvuuden ihannointi. Matalan maskuliinisuuden maita kutsutaan feministisiksi maiksi. Feministisessä yhteiskunnassa sukupuolten roolit menevät päällekkäin. Feministisessä kulttuurissa arvostetaan elämänlaatua ja toisista huolehtimista. Feministisissä maissa sekä miehet että naiset ovat vaatimattomia ja myötätuntoisia. Ristiriitatilanteet ratkaistaan kompromissein ja neuvotteluin. (Hofstede, 1993.) Marcuksen ja Gouldin (2000) mukaan sivusto maskuliiniseen kulttuuriin tulisi suunnitella niin, että verkkosivustoilla näkyy perinteinen roolijako sukupuolen, perheen ja iän välillä. Verkkosivuston tarkoitus tulee myös olla hyötykäyttö huvin sijasta. Feministiselle kulttuurille suunniteltaessa pitää sen sijaan keskittyä siihen, että verkkosivuilla sukupuoliroolit eivät ole selkeät ja sivusto on esteettinen. Lisäksi tulisi korostaa kilpailun sijasta yhteistyössä tekemistä. (Marcus & Gould, 2000.) 3.5 Epävarmuuden välttäminen Epävarmuuden välttäminen kuvaa sitä, kuinka hyvin kulttuurissa siedetään erilaisuutta. Epävarmuutta välttävissä kulttuureissa tarvitaan paljon sääntöjä, koska normitetussa ympäristössä epävarmuutta välttävät ihmiset tuntevat olonsa turvalliseksi. Poikkeavuutta ei sallita ja muutosta vastustetaan. Epävarmuutta hyvin sietävissä kulttuureissa sen sijaan hyväksytään erilaisia mielipiteitä ja otetaan riskejä. ( Hofstede, 1993.) Suunniteltaessa verkkosivustoja sellaiseen kulttuuriin, jossa epävarmuuden välttäminen on korkea, tulisi verkkosivuston olla mahdollisimman yksinkertainen. Suunnittelussa tulisi käyttää selkeitä metaforia ja valinnanmahdollisuuksien tulisi olla rajatut. Navigaation pitäisi olla selkeä, ettei käyttäjä eksy. Lisäksi tulisi käyttää ylimääräisiä vihjeitä, jotta vähennettäisiin epävarmuutta. Paremmin epävarmuutta sietävissä kulttuureissa suunnittelun tulisi sen sijaan keskittyä siihen, että valinnanmahdollisuuksia ja sisältöä on paljon. Tämän lisäksi navigaation ei tarvitse olla rajoitettu: Esimerkiksi linkit voivat johtaa sivuille, jotka avautuvat uudessa ikkunassa johtaen käyttäjän pois alkuperäiseltä sivulta. (Marcus & Gould, 2000.) 3.6 Pitkäjänteisyys Korkea pitkäjänteisyys ilmenee sinnikkyytenä, säästäväisyytenä ja suhdehierarkioiden kunnioittamisena. Matalan pitkäjänteisyyden maat sen sijaan keskittyvät menneisyyden ja tulevaisuuden vaalimiseen, kuten kasvojen säilyttämiseen ja sosiaalisten velvollisuuksien täyttämiseen. (Hofstede, 1993.) Pitkäjänteisyys vaikuttaa Marcuksen ja Gouldin (2000) mukaan verkkosivuston suunnittelussa seuraaviin seikkoihin. Sisältö keskittyy käytäntöön ja käytännöllisiin arvoihin. Lyhyen aikavälin 8

12 kulttuureissa sen sijaan tulisi verkkosivustoilla korostaa päinvastaisia arvoja. Sisällön tulisi myös keskittyä totuuteen ja tulosten välittömään saavuttamiseen. (Marcus & Gould, 2000.) 3.7 Haasteet kulttuuridimensioiden käytössä Hofsteden malli kulttuuridimensioista on herättänyt myös kritiikkiä. Reinecke ja Bernstein (2011) toteavat, että kulttuurin monimuotoista olemusta ei voi redusoida kansallisuudeksi. Mallia on väitetty myös kulttuureja stereotypisoivaksi sekä jäykäksi (Ford & Kotzé). Monet lokalisoinnit perustuvat Hofsteden dimensioihin ja niiden perusteella tehtyyn tutkimukseen, joten jos Hofsteden malli tai maista tehdyt dimensioiden arvojen määritykset eivät pidä paikkaansa, niin lokalisointi epäonnistuu. On myös huomattava, että monet verkkosivustojen yleisistä käytettävyyden ohjenuorista menevät ristiin kulttuurisille dimensioille perustuvien ohjenuorien kanssa. Esimerkiksi Katz-Haas (1998) korostaa navigoinnissa sitä, että kaikilla sivuilla tulee selkeästi olla näytettynä millä sivuilla käyttäjä on, ja kuinka päästään muille sivuille. Ohje menee täysin ristiin Marcuksen ja Gouldin (2000) ohjeen kanssa suunnitella paremmin epävarmuutta sietäville kulttuureille verkkosivut, jossa linkit voivat johtaa käyttäjän pois alkuperäiseltä sivustolta. 4. Lokalisointi kulttuuristen merkkien avulla Verkkosivustojen lokalisointia voi tehdä myös kulttuuristen merkkien avulla tai käyttäen niitä yhtenä osana lokalisointia. Kulttuurisia merkkejä on esitelty taulukossa 1 (muokattu Barber & Badre, 1998): 9

13 Taulukko 1: Kulttuuriset merkit Kulttuurisen merkin kategoria HTML Ikonit/Metaforat Värit Spesifit värit Sivuston ryhmittely Lippu Kieli Maantiede Orientaatio Äänet Fontti Linkit Alueellisuus Muodot Arkkitehtuuri Kategoriaan kuuluvia kulttuurisia merkkejä Navigointipalkit, Taulukot, Kehykset (eng. frame) Kirjekuoret, Postimerkit, Koti, Paperiliitin Sininen, Punainen, Keltainen, Kultainen, Valkoinen Lippu, Grafiikat, Kuvat, Reunat, Tausta Symmetrisyys, Läheisyys, Suorat linjat, Rajat, Sulkeutuneisuus Kotimaan, Ulkomaiden, Useita Kotimaan, Ulkomaiden, Useita Kartat, Karttapallo Keskittynyt, Vasemmalta oikealla, Oikealta Vasemmalle Musiikki, Puhe Kursiivi, Lihavointi, Koko, Varjostus Väri, Upotettu, Erillinen, Sisäinen, Ulkoinen Maisemat, Vesistöt, Eläimistö, Lehvistö Ympyrät, Neliöt, Viivat, Nuolet Talot, Kaupungintalo, Kirkko, Toimisto Kulttuuristen merkkien käyttö verkkosivuston lokalisoinnissa perustuu Barber ja Badren (1998) mukaan kulttuurisen käyttäytymismallin tunnistamiseen. Käyttäytymismalli voidaan tunnistaa tutkimalla kyseisen kulttuurin verkkosivustoja ja kulttuuristen merkkien esiintymistiheyksiä (Barber & Badre, 1998). Barberin ja Badren (1998) tunnistamat kulttuuriset merkit on esitelty taulukossa 1. Kulttuurisia merkkejä voi sen jälkeen käyttää verkkosivuston lokalisoinnissa, kun on tunnistanut esiintymistiheydet kyseisen kulttuurin verkkosivustolla. Esimerkiksi Israelissa tulee tutkimuksen mukaan (Barber & Badre, 1998) käyttää taulukossa 1 mainittuja oikealta vasemmalle orientaatiota, suoria linjoja ryhmittelyssä, vihreätä väriä sekä reunoja (engl. borders). Kulttuuristen merkkien käyttö lokalisoinnissa voi toisaalta myös perustua esimerkiksi tutkimukseen kulttuurispesifisistä mieltymyksistä, kuten väritutkimuksesta. Seuraavassa taulukossa (taulukko 2) on eritelty mitä värit merkitsevät eri tutkituissa kulttuureissa (muokattu Russo et al., 1993): 10

14 Taulukko 2: Värien merkitys eri kulttuureissa Kiina Japani Egypti Ranska Yhdysvallat Punainen Iloisuus Viha, Vaara Kuolema Aristokraattisuus Vaara, Pysähdy Sininen Taivaallisuus, Pilvet Roistomaisuus Hyve, usko, totuus Vapaus, Rauha Maskuliinisuus Vihreä Ming, Dynastia, Taivaallisuus Tulevaisuus, Nuoruus, Energia Hedelmällisyys, Voimakkuus Rikollisuus Turvallisuus, Mene Keltainen Syntymä, Hyvinvointi, Valta Armo, aatelisto Hyvinvointi, Iloisuus Tilapäinen Pelkuruus, Tilapäisyys Valkoinen Kuolema, Puhtaus Kuolema Iloisuus Neutraali Puhtaus Esimerkiksi egyptiläiselle kulttuurille verkkosivuja lokalisoitaessa iloisuuden välittäminen verkkosivujen värien valinnan avulla tapahtuu valitsemalla väriksi valkoinen, kun taas Kiinassa tulisi valita punainen väri (taulukko 2). Huomion arvoista on myös se, että monet länsimaisista monikulttuurisista verkkosivuista käyttää päävärinään valkoista. Valkoinen väri kuitenkin viittaa sekä Kiinassa että Japanissa kuolemaan, kuten taulukko 2 antaa ymmärtää. Tällaisiin väritulkintoihin liittyy kuitenkin aina myös haasteita. Ei ole täysin varmaa, kuinka värit tulkitaan juuri verkkosivustoja käytettäessä. Eri kontekstissa värit saatetaan nimittäin tulkita eri tavoin. 5. Lokalisoinnin hyödyt ja haitat 5.1 Lokalisointi empiirisen tutkimuksen valossa Seuraavaksi esitellään empiirisiä tutkimuksia ja niiden tuloksia lokalisoinnista. Ensin tarkastellaan pitkälle vietyä niin sanottua radikaalia lokalisointia, minkä jälkeen tarkastellaan lokalisoinnin vaikutuksia käyttäjän kokemaan luottamukseen. Tämän jälkeen tarkastellaan tutkimusta, jossa selvitettiin, kuinka sivuston alkuperä vaikuttaa käyttäjän kokemuksiin verkkosivustosta. Lopuksi esitellään vielä tutkimus, joka asettaa monet muut lokalisoinnin hyötyjä esittelevät tutkimukset kiistanalaisiksi. 11

15 Tutkimuksiin perehdyttäessä on syytä huomioida, että monien tutkimuksien lähtökohdat ovat erilaisia ja tutkimusprosessit ovat eronneet toisistaan. Lisäksi tutkimuskysymykset ovat olleet erilaisia. Tutkimuksia yhdistää kuitenkin se, että ne käsittelevät lokalisointia empiirisistä lähtökohdista käsin. Kuva 2 esittelee verkkosivuston lokalisoinnin prosessin moninaisuutta tässä kandidaatintyössä. Kulttuuriset merkit Kulttuuridimensiot Kulttuuriset ohjenuorat verkkosivuston suunnitteluun Testiä varten lokalisoitu verkkosivusto Olemassa oleva lokalisoitu /lokaali verkkosivusto Käyttäjä Luottamus Suorituskyky Asenne Kuva 2: Verkkosivuston lokalisoinnin testausprosessi ja mahdollisia tuloksia Kuten kuvasta 2 näkyy, lokalisointiprosessi nojautuu käsitellyissä empiirisissä tutkimuksissa kulttuurisiin merkkeihin tai tutkimukseen kulttuuridimensioista. Osa tutkimuksista pohjautuu molempiin tai luo aivan omat lokalisoinnin ohjenuorat käyttäen näiden teorioiden lisäksi muitakin lokalisointiin tai kulttuuriin liittyviä teorioita. Osassa tutkimuksista lokalisoitiin verkkosivusto testiä varten, osa käytti jo valmiiksi lokalisoitua verkkosivustoa. Kuvassa 2 on myös mainittu muutamia mahdollisia tuloksia, jotka voivat seurata verkkosivuston lokalisoinnista. Tarkempi tutkimusten tulosten erittely on käsitelty myöhemmin empiiristen tutkimusten yhteenvedossa sekä koko kandidaatintyön johtopäätöksissä. 5.2 Pitkälle viedyn lokalisoinnin vaikutus käytettävyyteen Lokalisointia voi suorittaa eri tasoilla. Usein on lokalisoitu vain esimerkiksi verkkosivuston kieli. Pelkkä kielen kääntäminen kohdemaan kulttuurille ei kuitenkaan huomioi esimerkiksi Hofsteden (1993) esittelemiä kulttuurien eroja. Radikaali lokalisointi vaatii kuitenkin luonnollisesti enemmän 12

16 toimenpiteitä kuin pelkkä kielen kääntäminen. Verkkosivujen suunnittelussa herääkin kysymys pitkälle viedyn lokalisoinnin hyödyllisyydestä. Tutkimustiedon perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että radikaalilla lokalisoinnilla voidaan saavuttaa useita hyötyjä liittyen verkkosivuston käytettävyyteen (Reinecke & Bernstein, 2011; Sun, 2001). Radikaalilla lokalisoinnilla saattaa olla suuri vaikutus käyttäjien suorituskykyyn verkkosivustoilla. Reinecken ja Bersteinin (2011) tutkimuksen mukaan käyttäjien suorituskyky oli paljon parempi lokalisoiduilla kuin lokalisoimattomilla verkkosivuilla. Käyttäjien suoritus parani kaikilla seuraavilla osa-alueilla: tehtävään käytetty aika, virheiden määrä, klikkausten määrä sekä apupyyntöjen määrä (Reinecke & Bernstein, 2011). Tämän lisäksi Reinecken ja Bernsteinin (2011) tutkimus antoi viitteitä siitä, että radikaali lokalisointi parantaa sivuston koettua esteettisyyttä. Lisäksi tutkimus antoi viitteitä siitä, että lokalisoitu sivusto olisi käyttäjän mielestä myös parempi kuin lokalisoimaton sivusto, 66 % suosi lokalisoitua sivustoa. Tutkimuksessa selvitettiin myös yleistä miellyttävyyttä sekä käytettävyyden eri osa-alueita. Tutkittu suoritus oli merkittävästi parempi kaikilla osa-alueilla adaptoidussa versiossa. Adaptoitua versiota pidettiin selvempänä ja ymmärrettävämpänä, mutta asenne adaptoitua järjestelmää kohtaan ei ollut merkittävästi parempi. Esteettisellä tasolla erityisesti ekspressiivinen estetiikka sai paremmat pisteet adaptoidussa versiossa, klassisen esteettisyyden puolesta ei ollut merkittävää tukea. Klassisella esteettisyydellä tarkoitettiin tutkimuksessa perinteisempää käsitystä suunnittelusta, jonka tekijöinä ovat muun muassa puhtaus tai symmetrisyys. Ekspressiivisellä esteettisyydellä sen sijaan viitattiin suunnittelun luovempiin ja omaperäisempiin piirteisiin. Lokalisoitu versio koettiin myös houkuttelevammaksi. Merkittävää oli myös huomata, että erityisesti värit mainittiin positiivisena aspektina adaptoidussa versiossa. Lisäksi huomattiin, että verkkosivujen konteksti vaikuttaa: yhdysvaltalainen versio vaikutti monesta virallisemmalta, koska yhdysvaltalainen versio oli verrattuna adaptoituun versioon lähes kaikissa tapauksissa väreiltään neutraalimpi ja muutenkin suunnittelultaan formaalimpi johtuen. Monet käyttäjät selittivät, että formaalimpi konteksti olisi sopinut sivustolle. Radikaali lokalisointi suoritettiin käyttäen ohjenuoria, jotka oli mukailtu etupäässä Marcuksen ja Gouldin (2000) kehitystyön pohjalta ja täten nojautuivat siis Hofsteden (1993) kulttuuridimensioihin. (Reinecke & Bernstein, 2011.) Radikaalin lokalisaation vaikutusta on tutkittu myös Barberin ja Badren (1998) kulttuuristen merkkien avulla tehdyllä radikaalilla lokalisoinnilla. Tutkimus antoi tukea väitteille, että kulttuuriset merkit havaitaan helposti, ja että kulttuuristen merkkien käyttö lisää verkkosivujen käytettävyyttä tyytyväisyys lisääntyi ja navigointi koettiin helpommaksi. Lisäksi käyttäjät tunsivat olonsa mukavaksi lokalisoidussa verkkoympäristössä. Toisaalta tutkimuksessa huomattiin myös, että kun 13

17 kulttuuriset merkit ovat yleisiä käytettävyyden ohjenuoria vastaan, jotkut käyttäjät voivat suosia käytettävyyttä lokalisaation yli. Esimerkiksi kiinalainen koki testissä, että suuri määrä informaatiota yhdellä sivulla oli hankalaa hallita, koska piti rullata (engl. scroll) sivua paljon. Tutkimuksen perusteella eri kulttuurien edustajat arvostivat erilaista lokalisaatiota; siinä missä saksalainen arvosti hierarkiaa ja verbaalisia komponentteja, kiinalainen ja brasilialainen arvostivat visuaalista ilmettä ja värejä. Tutkimuksen perusteella oli myös selvää, että Adoben sivuilla kielen lokalisointi ei ollut riittävää Lotuksen sivustoon oltiin tyytyväisempiä. Kuitenkin myös Lotuksen sivuston lokalisoinnissa oli parannettavaa. Lopputuloksena Sun totesi, että lokalisointi on tehokas tapa puhutella paikallista yleisöä ja lisätä kulttuurista sensitiivisyyttä monikielisillä nettisivuilla. Kulttuuriset merkit ovat hyvä työkalu yksinkertaistaa kompleksisia kulttuurikäsityksiä, jos yritys tietää minkälaisia kulttuurisia merkkejä voidaan soveltaa tiettyyn kulttuuriin. (Sun, 2001.) Radikaalilla lokalisoinnilla on monia hyötyjä: esimerkiksi käytettävyys kasvaa käyttäjän kokemalla tyytyväisyydellä sekä lisääntyneellä suorituskyvyllä. Tämän lisäksi muun muassa navigoinnin helppous tai sivuston koettu esteettisyys voi kasvaa. (Reinecke & Bernstein, 2011; Sun, 2001.) On kuitenkin tärkeää huomioida myös radikaalin lokalisoinnin haitat. Reinecke ja Bernstein (2011) mainitsevat haitoiksi esimerkiksi ongelmat yrityksen brändin tunnettavuudessa: Yritys ei välttämättä halua tai voi lokalisoida värejä soveltuvaksi eri kulttuuriin, vaan säilyttää kaikilla verkkosivuillaan brändin värit. Tämän lisäksi voidaan pohtia olemassa olevien tutkimusten yleistettävyyttä kaikkeen verkkosivustojen lokalisointiin. Sunin (2001) tutkimuksessa otos oli vain kolme henkilöä. Reinecken ja Bernsteinin (2011) tutkimuksessa otos oli laajempi, 46 henkilöä, mutta tutkittiin vain verkkosivustoa, jossa ei varsinaisesti ollut mitään sisältöä. Verkkosivusto oli tutkimusryhmän tekemä ajankäyttötyökalu, joten tutkimustuloksia esimerkiksi suorituskyvyn kasvusta ei välttämättä voi suoraan soveltaa esimerkiksi uutissivuston lokalisointitapaukseen. Reinecken ja Bernsteinin (2011) tutkimuksessa oli huomattavaa myös, että kieltä tai lukusuuntaa ei lokalisoitu ollenkaan, jotta käyttäjät eivät tunnistaisi kumpi testatuista sivustoista oli lokalisoitu. Silti tutkimuksen tulosten perusteella lokalisointi oli erittäin hyödyllistä verkkosivuston käytettävyyden kannalta (Reinecke & Bernstein, 2011). 5.3 Lokalisoinnin vaikutus luottamukseen verkkosivustoa kohtaan Lokalisoinnin hyödyistä löytyy myös tutkimustietoa erityisesti lokalisoinnin vaikutuksesta luottamukseen. Lokalisoinnilla näyttää olevan positiivinen vaikutus luottamukseen syntymiseen käyttäjälle verkkosivustoa käytettäessä (Cyr & Bonanni, 2004; Snelders et al., 2011). Tämän lisäksi luottamusta tutkittaessa on myös saatu viitteitä siitä, että lokalisoinnilla on myös monia muita hyötyjä. Lokalisoinnilla näyttää olevan positiivinen vaikutus käyttäjän asenteeseen (Snelders et al., 14

18 2011). Lokalisoidut sivustot koettiin myös paremmiksi tekstin ja visuaalisten elementtien suhteen, visuaalisesti houkuttelevammiksi, soveltuvammaksi tuotteelle sekä helpommaksi tiedon haun kannalta kuin lokalisoimattomat sivustot (Snelders et al., 2011). Tutkimustieto on kuitenkin myös osin ristiriitaista. Cyrin ja Bonannin tutkimuksessa (2004) ero koetussa luottamuksessa ei ollut kovin suuri, yhdellä kulttuuriryhmällä jopa päinvastainen. Tutkimuksessa käyttäjät olivat Yhdysvalloista, Kanadasta, Saksasta tai Japanista. Japanilaiset kokivat jopa lokalisoimattomat sivut hieman luotettavammaksi tai yhtä luotettavaksi kuin lokalisoidut sivut. Tutkimuksessa tutkittiin myös tyytyväisyyttä ja lojaalisuutta. (Cyr & Bonanni, 2004.) Toisaalta Cyrin ja Bonannin tutkimusta voi kritisoida monin tavoin. Cyrin ja Bonannin tutkimuksessa ei esitelty kuinka tarkalla tasolla Samsungin verkkosivustot oli lokalisoitu tutkimushetkellä. Tällä hetkellä Samsungin sivustot eri kulttuuriryhmille on lokalisoitu lähes ainoastaan kielen mukaan, esimerkiksi värimaailma on hyvin samanlainen. Kuitenkin Cyr ja Bonanni (2004) toteaa, että eräs japanilainen oli tyytymätön lokalisoidun verkkosivuston värimaailmaan ja tyytyväisempi verrokkisivuston (Hong Kong) värimaailmaan. Sivustot ovat siis voineet olla lokalisoidut eri tavalla vuonna Kuitenkaan monet tutkimuksen hypoteeseista eivät pitäneet paikkaansa, joten herää kysymys oliko sivustoja todella lokalisoitu tarpeeksi hyvin edes ennen tutkimuksen tekoa. Myös Cyr ja Bonanni (2004) mainitsivat kritiikin aiheita. He huomauttivat, että tutkimusten tulosten yleistettävyys oli kyseenalaista, koska otos oli aika pieni ja osallistujat samasta yrityksestä. Lisäksi tulosten yleistettävyyttä haittasi se seikka, että tutkittu sivusto oli kaikissa tapauksissa Samsungin sivusto, johon osallistujilla on voinut olla jo tietyt ennakkoluulot ja ennakkokäsitykset, jotka ovat voineet vaikuttaa tuloksiin. (Cyr & Bonanni, 2004.) Monissa lokalisointia koskevassa tutkimuksessa otos on kuitenkin ollut huomattavasti pienempi, kuten Sunin (2001) tutkimus, jossa otos oli vain kolme henkilöä. 5.4 Yrityksen alkuperän vaikutus käyttökokemukseen Lokalisoinnin hyötyjä on pohdittu myös siitä lähtökohdasta, että yrityksen alkuperän oletettiin heijastuvan verkkosivustoihin. Hypoteesina oli, että samasta kulttuurista verkkosivuston alkuperän kanssa olevat käyttäjät kokisivat verkkosivut eri tavalla kuin muista kulttuureista peräisin olevat käyttäjät. Tutkimuksen perusteella yrityksen alkuperällä ei kuitenkaan ole merkitystä siihen, kuinka eri kulttuureiden edustajat kokevat kaupallisen verkkosivuston. Tutkimuksen oletuksena oli, että autonvalmistajan alkuperä heijastuisi verkkosivustoihin eli sivusto sisältäisi jo luonnostaan elementtejä, joita lokalisointivaiheessa normaalisti sisällytettäisiin verkkosivustoihin. Samanlainen 15

19 oletus oli muun muassa Barberin ja Badren (1998) tutkimuksessa, joka määritti esiintymistiheyksiä sivuston kulttuurisista merkeistä ja päätteli tämän perusteella kulttuureille sopivia elementtejä. O Keefe tutkimusryhmineen (2000) testasi 326 opiskelijan reaktioita eurooppalaisen, amerikkalaisen ja aasialaisen autovalmistajan verkkosivustoihin. Opiskelijat olivat kotoisin Yhdysvalloista, Iso-Britanniasta tai Hong Kongista. Tutkimuksen tulosten perusteella autovalmistajan alkuperällä ei ollut merkitystä siihen, kuinka eri käyttäjät kokivat verkkosivut. (O Keefe et al., 2000.) O Keefen (2000) tutkimusta on kuitenkin vaikea tulkita, sillä opiskelijat eivät katsoneet eri autonvalmistajilta samaa sivua, vaan versioita, jotka oli lokalisoitu heidän kulttuureilleen. (O Keefe et al., 2000) Tutkimuksen tulosta voisi melkeinpä tulkita lähes päinvastaisesti kuin tutkimuksessa on esitetty. Lokalisoinnilla on siis vaikutusta siihen, kuinka käyttäjä kokee verkkosivut riippumatta siitä mistä maasta verkkosivujen esittelemä yritys on alkuperäisesti kotoisin. Tämän tutkimuksen perusteella on syytä kritisoida myös deskriptiivisiä ja heuristisia tutkimuksia verkkosivujen lokalisoinnista. Tutkimus antoi tukea väitteelle, että verkkosivuston alkuperä ei välttämättä suoraan tee sivustosta samalle kulttuurille helpommin lähestyttävää. Huolimatta siitä, että O Keefe (2000) ei löytänyt yleistä korrelaatiota kulttuurin ja sivuston alkuperän välillä, tutkimus kuitenkin antoi tukea seuraaville väitteille. Amerikkalaiset opiskelijat kokivat verkkosivut relevanteimmaksi ja kokivat niiden sisältävän enemmän informaatiota kuin brittiläiset ja opiskelijat Hong Kongista. Lisäksi opiskelijat erosivat siinä, mihin tarkoitukseen he käyttivät Internetiä. Amerikkalaiset raportoivat käyttävänsä Internetiä informaation hakuun ja kaupantekoon (engl. e-commerce), kun taas opiskelijat Hong Kongista kertoivat käyttävänsä Internetiä enimmäkseen sosiaaliseen kommunikointiin ja harrastuksiin. (O Keefe et al.,2000) Tutkimuksen vahvuus oli laajassa otoksessa, joten tutkimuksen tulokset ovat helpommin yleistettävissä kuin monien muiden lokalisoinnista tehtyjen tutkimusten. Kuitenkin tutkimuksentekotavasta johtuen tutkimuksen tulokset olivat vaikeasti tulkittavat. Toisaalta, jatkotutkimukset aiheesta ovat osoittaneet, että eri kulttuurien erilaiset verkkosivustojen käyttötavat voivat johtaa myös siihen, että käyttäjä kokee verkkosivun eri tavalla (Chau et al., 2002). 5.5 Globaalisti käytettävyyttä lisäävät kulttuuridimensiot Lokalisoinnin hyödyllisyyttä on myös kritisoitu. Tutkimuksissa on pystytty löytämään Hofsteden dimensiojaotteluihin (1993) perustuen neljä ääripäätä, jotka olisivat universaalisti käytettävämpiä kuin toiset ääripäät (Ford & Kotzé, 2005). Fordin ja Kotzén (2005) tutkimuksessa onnistuttiin saamaan tukea hypoteesille, että Hofsteden (1993) toisen ääripään dimension mukaan suunniteltu verkkosivusto on käytettävämpi kuin toisen ääripään mukaan suunniteltu verkkosivusto. 16

20 Fordin ja Kotzén (2005) tutkimusta varten tehtiin 10 käyttöliittymää käyttäen Marcuksen ja Gouldin (2000) tekemiä ohjenuoria Hofsteden (1993) dimensioiden pohjalta. Jokaista dimension ääripäätä varten tehtiin yksi käyttöliittymä. Käyttäjiä osallistui testiin viisikymmentä, joista selvitettiin heidän orientoitumisensa Hofsteden (1993) dimensioilla. Osallistujat olivat kaikki opiskelijoita Etelä- Afrikassa yliopistossa. Pitkäjänteisyyttä koskevaa hypoteesia ei ollut mahdollista tutkia ollenkaan, koska lyhytjänteisyyden edustajia ei saatu tarpeeksi pienen otoksen takia. Tulokset antoivat tukea sille, että kollektiivisuudelle, epävarmuuden välttämiselle, maskuliinisuudelle ja suurelle valtaetäisyydelle suunnitellut sivut ovat yleisesti käytettävämpiä. (Ford ja Kotzé, 2005) Fordin ja Kotzén (2005) tutkimustulokset ovat osin yllättäviä johtuen siitä, että monet tutkimukset ovat saaneet päinvastaisia tuloksia. Esimerkiksi Sneldersin (2011) ja Reinecken ja Bernsteinin (2011) tutkimuksissa lokalisoitiin verkkosivustoja käyttäen Hofsteden dimensioihin perustuvaa lokalisointitapaa ja tulokset olivat hyvinkin myönteisiä. Sneldersin (2011) tutkimuksessa käyttäjät kokivat lokalisoidun sivuston merkittävästi luotettavammaksi ja muodostivat positiivisemman asenteen lokalisoitua sivustoa kohtaan. Lisäksi käyttäjät olivat sitä mieltä, että heille adaptoitu sivusto oli miellyttävämpi tekstin ja visuaalisten elementtien suhteen, visuaaliset elementit olivat miellyttävämpiä, adaptoitu sivusto sopi teollisuudenalalle parhaiten sekä tiedon haku oli helpompaa (Snelders, 2011). Reinecken ja Bernsteinin (2011) tutkimuksessa lokalisointi lisäsi selvästi käyttäjän suorituskykyä, koettua esteettisyyttä sekä myös yleistä preferenssiä lokalisoitua sivustoa kohtaan. Fordin ja Kotzén (2005) tutkimusten tuloksista kannattaa kuitenkin vetää se johtopäätös, että ennen lokalisaatiota kannattaa selvittää kuinka hyödyllistä verkkosivujen lokalisointi on kyseisessä tilanteessa ja millä tasolla sitä kannattaisi ruveta tekemään. 5.6 Empiiristen tutkimusten yhteenveto Tutkimusten tulokset kuvastavat osaltaan myös sitä, että tutkimuksilla on ollut hyvin erilaiset lähtökohdat. Tutkimuksen lähtökohtia esitellään taulukossa 3. 17

21 Taulukko 3: Käsiteltyjen tutkimusten lähtökohdat Tutkimus Käytetty ohjenuora Otos: Käyttäjien lukumäärä Reinecke ja Bernstein (2011) Mukailtu pohjalta mm. Hofstede (1993), Marcus ja Gould (2000) sekä Barber ja Badre (1998) Otos: Mitkä kulttuurit edustettuina 41 Sveitsissä vähintään kuukauden asuneita, mutta paljon eri kulttuuritaustoja Sun (2001) Cyr ja Bonanni (2004) Snelders et al. (2011) O Keefe et al. (2000) Ford ja Kotzé (2005) Kulttuuriset merkit (Barber & Badre, 1993) Pohjana muun muassa Marcus ja Gould (2000) sekä Baber ja Badre (1998) Hofsteden dimensiot (1993), Marcuksen ja Gouldin ohjenuorat (2000) sekä Barberin ja Badren kulttuuriset merkit (1998) Oletus, että sivuston alkuperä heijastuisi verkkosivuston ominaisuuksiin (sama oletus, kuin Barber ja Badren (1998) teoriassa) Hofsteden dimensiot (1993) 3 Saksa, Kiina, Brasilia 62 Yhdysvallat, Kanada, Saksa ja Japani 97 Saksa ja Espanja 326 Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Hong Kong 50 Monikulttuurinen ryhmä Etelä-Afrikan yliopistosta Lähes kaikissa tutkimuksissa verkkosivuston lokalisointi perustui joko Hofsteden kulttuuridimensioihin (1993) tai Barberin ja Badren teoriaan kulttuurisista merkeistä (1998). O Keefen (2000) tutkimus oli hieman erilainen, koska siinä verkkosivustoa ei lokalisoitu tutkimusta varten, vaan verkkosivustot olivat jo valmiiksi lokaaleja. Oletuksena tutkimuksessa oli, että autonvalmistajan alkuperä heijastuisi verkkosivuihin. Kuitenkin Barberin ja Badren (1998) teoria kulttuurisista merkeistä perustui samalla oletukselle, että kulttuurin ominaisuudet näkyvät verkkosivujen elementeissä. Tutkimusten otos oli hyvinkin erilainen. Sunin (2000) tutkimuksessa otos oli vain kolme henkilöä, kun taas O Keefen (2000) tutkimuksessa otos oli 326 henkilöä. Keskimäärin otokset ovat kuitenkin olleet hyvin pieniä, jos ottaa huomioon sen, että eri tietyn saman kulttuurin edustajien lukumäärä on ollut tutkimuksissa tietenkin paljon pienempi. Suurin osa tutkimuksista eritteli eri kulttuurit sen mukaan, mitä kansallisuutta he edustivat. Reinecke ja Bernsteinin (2011) sekä Ford ja Kotzén (2005) tutkimuksissa kulttuuri määritettiin laajemmin. Reinecke ja Bernsteinin (2011) tutkimuksessa kulttuuri määritettiin sen mukaan kauanko oli asunut 18

22 missäkin maassa. Ford ja Kotzén (2005) tutkimuksessa ei tarkemmin eritelty tapaa määrittää kulttuuri, oli vain mainittu, että käyttäjät olivat monikulttuurinen ryhmä Etelä-Afrikan yliopistosta. Käsiteltyjen empiiristen tutkimusten tulokset on koottu taulukossa 4. Taulukko 4: Empiiristen tutkimusten tulosten yhteenveto Tutkimus Mitä vertailtiin Tutkimuksen tulos Reinecke ja Bernstein (2011) Yhdysvalloille lokalisoitua ajankäyttötyökalua sekä käyttäjän kulttuurille lokalisoitua ajankäyttötyökalua, joka adaptoitui automaattisesti käyttäjän kulttuurille Lokalisoidulla sivustolla oli parempi käytettävyys ja käyttökokemus. Lokalisoidut sivustot koettiin miellyttävimmiksi, esteettisemmäksi ja käyttäjien suorituskyky oli parempi kuin lokalisoimattomilla sivustoilla. Sun (2001) Cyr ja Bonanni (2004) Snelders et al. (2011) O Keefe et al. (2000) Ford ja Kotzé (2005) Radikaalisti lokalisoitua sekä pintapuolisesti lokalisoitua verkkosivustoa keskenään Lokalisoitua ja lokalisoimatonta verkkosivustoa erityisesti kuluttajan kannalta Teollisuudenalalle sekä kulttuurille lokalisoitua sekä kokonaan lokalisoimatonta verkkosivustoa Koehenkilöiden reaktioita eurooppalaisen, amerikkalaisen ja aasialaisen autonvalmistajan verkkosivustoihin Hofsteden dimensioiden ääripäiden mukaan lokalisoituja verkkosivustoja tarkoituksena selvittää onko toisen ääripään mukaan suunnitellut verkkosivustot universaalisti käytettävämpiä Kulttuuriset merkit havaitaan helposti, lokalisoidulla sivustolla oli helpompi navigoida ja käytettävyys koettiin paremmaksi. Luottamus, tyytyväisyys ja lojaalisuus vain hieman parempia kolmella kulttuurilla, yhdellä päinvastoin lokalisoimaton voitti kaikissa kategorioissa niukasti. Lokalisoidut sivustot koettiin visuaalisesti paremmiksi, soveltuvammaksi tuotteelle, sekä tiedon haun kannalta paremmiksi. Lisäksi asenne ja luottamus merkittävästi parempia. Ei löydetty korrelaatiota käyttäjän kulttuurin ja autonvalmistajan alkuperän välillä. Suurelle valtaetäisyydelle, maskuliinisuudelle, kollektiivisuudelle ja epävarmuutta välttäville kulttuureille suunnitellut sivustot olivat yleisesti käytettävimpiä. Pitkäjänteisyydestä ei saatu luotettavaa otosta. Lähtökohtien ja tutkimuskysymysten ollessa erilaisia tulee siis huomioida, että lokalisoinnista löydetyt hyödyt ja haitat ovat suuntaa antavia. Verkkosivustojen lokalisoinnilla näyttää kuitenkin tutkimustiedon valossa olevan monia hyötyjä, kuten taulukosta 4 voi havaita. Esimerkiksi käyttäjän kokema luottamus verkkosivustoa kohtaan kasvaa, mikä voi osaltaan edesauttaa esimerkiksi ostotapahtuman syntyä (Snelders, 2011). Taulukosta 4 huomataan, että monet tutkimukset antavat 19

23 viitteitä sen puolesta, että sivuston käytettävyys kasvaa lokalisoinnin myötä. Esimerkiksi suorituskyky kasvaa lokalisoinnin myötä huomattavasti (Reinecke & Bernstein, 2011). Suorituskyvyn kasvu voi esimerkiksi lisätä yrityksen tehokkuutta, jos työntekijät pystyvät suoriutumaan työtehtävistään nopeammin verkkosivun lokalisoidun käyttöliittymän avulla. Tämän lisäksi lokalisoinnin on havaittu lisäävän esimerkiksi käyttäjän tyytyväisyyttä, verkkosivuston koettua esteettisyyttä sekä positiivista asennetta verkkosivustoa kohtaan (Reinecke & Bernstein, 2011; Snelders, 2011). Toisaalta kaikki tutkimukset eivät ole osoittaneet lokalisointia kulttuurin mukaan hyödylliseksi, mikä ilmenee myös taulukosta 4. Esimerkiksi Ford ja Kotzén (2005) tutkimus antoi viitteitä siitä, että löytyisi universaalisti käytettävämpiä kulttuuridimensioiden ääripäitä. Tutkimuksen (Ford & Kotzé, 2005) perusteella on mahdollista toteuttaa jollain tasolla universaalisti käytettävimpiä verkkosivustoja, mistä herää kysymys kannattaako lokalisointi. Tietenkin jollakin tasolla lokalisointia tulee aina suorittaa: Esimerkiksi kielen kääntäminen kohdeyleisön kielelle saattaa olla olennaista, jotta käyttäjä edes ymmärtäisi sivuston sisältöä. Toisaalta esimerkiksi Suomessa Internetin käyttäjät osaavat jo suurissa määrin englantia ja selaimissa olevat kääntäjät yleistyvät ja muuttuvat paremmiksi. Myös esimerkiksi laki voi velvoittaa kääntämään tietyt sisällöt useille kielille. Verkkosivustoja suunniteltaessa tulee myös ottaa huomioon esimerkiksi yrityksen bränditunnettavuus, sillä värien mukailu kulttuurien mukaan voi olla haitallista yrityksen brändin tunnettavuudelle (Reinecke & Bernstein, 2011). Lokalisoinnin haittoja voidaan olettaa olevan myös kustannukset, jotka aiheutuvat kielen kääntämisestä ja verkkosivun elementtien ja muiden ominaisuuksien sovittamisesta kulttuurille. Tämän lisäksi useiden versioiden ylläpito voi vaatia kustannuksia. Olisikin hyvä tehdä jo verkkosivustoa suunniteltaessa kansainvälistäminen (engl. internationalization), jotta mahdollisia kulttuurisia elementtejä olisi helppo muokata jälkeenpäin. Tämän lisäksi tulisi myös huomioida eri tutkimusten varsin erilaiset lähtökohdat ja myös niistä seuranneet erilaiset tulokset lokalisoinnista. Tästä voidaan päätellä, että ennen lokalisointia tulisi suorittaa sopivassa laajuudessa käyttäjätutkimus siitä, kuinka tietylle verkkosivustolle tulisi lokalisointi suorittaa. 6. Johtopäätökset Tässä työssä esiteltyjen tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että verkkosivujen lokalisointiin liittyen on olemassa hyvin ristiriitaisia tutkimustuloksia lokalisoinnin hyödyllisyydestä. Toiset tutkimukset löysivät tukea väitteelle, että lokalisoinnilla on paljon hyötyjä. Joissakin tutkimuksissa taas verkkosivuston lokalisoinnilla ei näyttänyt olevan juuri mitään hyötyä. Ford ja Kotzén (2005) 20