VERKKOSIVUSTOJEN LOKALISOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VERKKOSIVUSTOJEN LOKALISOINTI"

Transkriptio

1 AALTO-YLIOPISTO Perustieteiden korkeakoulu Informaatioverkostojen koulutusohjelma Annika Berg VERKKOSIVUSTOJEN LOKALISOINTI Kandidaatintyö Espoo, Vastuuopettaja: Stina Immonen Työn ohjaaja: Petri Mannonen

2 AALTO-YLIOPISTO PERUSTIETEIDEN KORKEAKOULU PL 11000, Aalto KANDIDAATINTYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä: Annika Berg Työn nimi: Verkkosivustojen lokalisointi Tutkinto-ohjelma: Informaatioverkostot Pääaine: Ihminen ja vuorovaikutus Pääaineen koodi: IL3008 Vastuuopettaja(t): Stina Immonen Ohjaaja(t): Petri Mannonen Tiivistelmä: Lokalisoinnilla tarkoitetaan tuotteen, sovelluksen tai dokumentin sisällön sovittamista tietyille markkinoille, niin että se saavuttaa alueen kielelliset ja kulttuuriset vaatimukset. Tämän kandidaatintyön tavoitteena on selvittää, mitkä ovat verkkosivustojen lokalisoinnin hyödyt ja haitat, minkä takia muiden rajapintojen lokalisointi rajataan tämän työn ulkopuolelle. Tämä kandidaatintyö on luonteeltaan kirjallisuustutkimus. Työ ei siis sisällä omaa empiiristä tutkimusta, vaan työssä käydään läpi empiirisiä tutkimuksia verkkosivustojen lokalisoinnista ja niistä eritellään lokalisoinnin hyötyjä ja haittoja. Empiiristen tutkimusten ymmärtämiseksi työssä esitellään kaksi eri verkkosivuston lokalisointiin käytettävää ohjenuoraa. Tämän lisäksi esitellään teoria kulttuuridimensioista, sillä toinen esitellyistä ohjenuorista perustuu siihen. Toinen esitellyistä kulttuurisista ohjenuorista perustuu kulttuurisiin merkkien esiintymistiheyksien määrittämiseen verkkosivustoilla. Empiirisiä tutkimuksia erittelemällä päästään siihen lopputulokseen, että tutkimusten tulokset ovat hyvinkin ristiriitaisia. Syy tutkittujen tulosten ristiriitaisuuteen löytyy osaltaan tutkimusten erilaisista lähtökohdista ja lokalisointimenetelmistä, mutta varmaa vastausta tutkimusten ristiriitaisuuteen ei ole. Kuitenkin monet tutkimukset antavat viitteitä siitä, että lokalisoinnilla on hyötyjä, jotka listataan tässä kandidaatintyössä. Verkkosivuston lokalisoinnin hyötyjä ovat muun muassa käytettävyys ja luottamus lokalisoitua verkkosivustoa kohtaan. Myös lokalisoinnin haittoja sekä tulosten ristiriitaisuutta pohditaan. Yksi lokalisoinnin haittapuolista on se, että ei ole varmuutta, mitä lokalisoinnin ohjenuoria tulisi käyttää. Tämän kandidaatintyön tulos on myös se, että aihetta on tutkittu huonosti. Empiiristä tutkimusta ei löytynyt paljon ja otos oli usein pieni. Päivämäärä: Kieli: suomi Sivumäärä: 23 Avainsanat: Lokalisointi, verkkosivut, kulttuuri, kansainvälistäminen, käytettävyys i

3 Sisällysluettelo 1. Johdanto Keskeiset käsitteet Käytettävyys Kulttuuri Lokalisointi Lokalisointi perustuen kulttuuridimensioihin Kulttuuridimensiot Valtaetäisyys Individualismi Maskuliinisuus Epävarmuuden välttäminen Pitkäjänteisyys Haasteet kulttuuridimensioiden käytössä Lokalisointi kulttuuristen merkkien avulla Lokalisoinnin hyödyt ja haitat Lokalisointi empiirisen tutkimuksen valossa Pitkälle viedyn lokalisoinnin vaikutus käytettävyyteen Lokalisoinnin vaikutus luottamukseen verkkosivustoa kohtaan Yrityksen alkuperän vaikutus käyttökokemukseen Globaalisti käytettävyyttä lisäävät kulttuuridimensiot Empiiristen tutkimusten yhteenveto Johtopäätökset Lähteet ii

4 1. Johdanto Maailman globalisoituessa ilmenee haasteita verkkosivustojen suunnittelussa. Globaalien yritysten tulee varmistaa, että heidän sivustonsa ovat käytettäviä maailmanlaajuisesti. Sivuston suunnittelulla voi olla suoraa liiketaloudellista merkitystä, jos esimerkiksi globaali sivusto ei herätä luottamusta jossakin kulttuurissa ja ostotapahtuma jää tämän takia tekemättä. Tämän lisäksi käyttäjä voi mahdollisesti suoriutua paremmin ja tehokkaammin lokalisoidulla, eli paikalliseen kulttuuriin mukautetulla, sivustolla. Sivustojen lokalisointi kaikille eri kulttuureille ja kieliryhmille kuitenkin vaatii aikaa ja varoja. Tämän lisäksi lokalisointitapoja on monia ja niitä voi toteuttaa eri tavoilla. Tämän kandidaatintyön tarkoituksena on selvittää, onko hyödyllistä lokalisoida verkkosivustoja eri kulttuureille nykyisten olemassa olevien kulttuuristen suunnitteluohjeiden avulla. Tutkimuskysymykseni on, mitkä ovat verkkosivustojen lokalisoinnin hyödyt ja haitat. Verkkosivuston lokalisoinnista löytyy paljon heuristista ja kuvaavaa tutkimusta. Työssä käsitellään kuitenkin etupäässä empiiristä tutkimusta, jotta voitaisiin luotettavasti todeta, onko lokalisoinnilla mitään todellista merkitystä esimerkiksi käyttökokemukseen. Heuristiset tutkimukset kulttuureista ja käytettävyydestä usein vain hahmottavat, onko eri kulttuurien verkkosivustoilla eroja. Samalla heuristisissa tutkimuksissa tehdään havaittujen erojen perusteella helposti johtopäätös siitä, että eri kulttuureissa arvostetaan eri asioita käytettävyyden kannalta. Kulttuurien väliset erot verkkosivuston suunnittelussa voivat kuitenkin heijastaa erilaisia asioita - ne voivat johtua esimerkiksi historiallisista syistä. Toinen tutkimuksen suunta on ollut kulttuuritutkimuksen avulla päätellä tekijöitä, jotka tekevät sivuston eri kulttuurien edustajien mielestä käytettävämmäksi. Tässä työssä on kuitenkin tarkoituksena tutkia, onko eri kulttuuritutkimuksen pohjalta tehty sivujen lokalisointi mielekästä käyttäjän kannalta. Tämän takia työssä käsitellään erityisesti tutkimuksia, joissa sivustot ensin lokalisoidaan (tai etsitään olemassa oleva lokalisoitu sivusto), minkä jälkeen niille suoritetaan käytettävyystestaus loppukäyttäjien avulla. Tämän lisäksi työ perustuu kuitenkin myös muutamaan heuristiseen tutkimukseen, jotka olivat keskiössä myös tarkastelluissa empiirisissä tutkimuksissa. Varsinaiset empiiristä tutkimusta kuvaavat artikkelit etsittiin tietokannoista ACM, IEE ja Science Direct käyttämällä hakusanoja cross-cultural design guidelines; cross-cultural usability ja website localization usability. Työstä jätettiin tarkoituksellisesti pois ne tutkimukset, joissa tarkasteltiin jotakin muuta rajapintaa kuin verkkosivustoa. Hakutuloksia löytyi paljon, mutta vain murto-osa löytyneistä tutkimuksista sopi tähän kandidaatintyöhön työn rajauksen takia - monet tutkimukset 1

5 esimerkiksi koskettivat jotakin muuta käyttöliittymää kuin verkkosivustoa, tai tutkimuksen tekotapa oli heuristinen. Empiiristen tutkimusten lokalisointikeinojen ymmärtämiseksi työssä on esitelty myös Hofsteden (1993), Marcuksen ja Gouldin (2000) sekä Barberin ja Badren (1998) materiaalia. Työssä esitelty kulttuuritutkimus perustuu Hofsteden kulttuuritutkimukseen. Hofsteden kulttuuridimensioiden pohjalta Marcus ja Gould (2000) ovat kehittäneet kulttuuriset ohjenuorat verkkosivustojen suunnitteluun. Tämän lisäksi etsittiin Scholaria hyödyntäen esimerkiksi Barber ja Badren (1998) artikkeli, koska osa empiirisistä tutkimuksista käytti sitä tutkimuksensa pohjana. Lisäksi termien määrittelyä varten turvauduttiin tunnettuihin käytettävyyden auktoriteetteihin; ISOstandardit, Jakob Nielsen ja W3C. W3C eli World Wide Web Consortium on kansainvälinen yritysten ja yhteisöjen yhteenliittymä, joka ylläpitää ja kehittää www-standardeja. Työ rakentuu niin, että ensin esitellään keskeiset käsitteet ja niiden määritelmät. Tämän jälkeen esitellään käytettävyyssuunnittelulle ominaisia kulttuuriteorioita ja niiden soveltamista verkkosivujen lokalisointiin. Kulttuuriteorioiden ja lokalisoinnissa käytettyjen mallien esittelemisen jälkeen siirrytään tarkastelemaan eri tutkimuksia aiheesta ja erittelemään näistä pääpiirteet lokalisoinnin hyödyistä ja haitoista. Lopuksi eri tutkimuksissa esiintyneet tulokset kootaan. Kulttuuriteorioita sekä lokalisoinnissa käytettäviä malleja on todellisuudessa useampia, mutta niiden esittely rajataan tämän työn ulkopuolelle. Työssä esitellään vain olennaisimmat teoriat käsiteltyjen empiiristen tutkimusten ymmärtämiseksi. 2. Keskeiset käsitteet 2.1 Käytettävyys Käytettävyyden arviointi on tärkeä osa käyttöliittymäsuunnittelua. Käytettävyyttä määriteltäessä turvaudutaan usein muutamaan auktoriteettiin käytettävyyden alalla. Tällaisina auktoriteetteina pidetään ISO-standardia (ISO , 1998) sekä Nielsenin määritelmää (1994). Nielsenin mukaan käytettävyys on laadun attribuutti, joka kertoo, kuinka helppoa käyttöliittymää on käyttää. Sana käytettävyys viittaa myös metodeihin, joilla parannetaan helppokäyttöisyyttä suunnitteluprosessin aikana. Käytettävyys voidaan Nielsenin mukaan määritellä viiden laatukomponentin avulla: opittavuus, tehokkuus, muistettavuus, virheet sekä tyytyväisyys. Opittavuus kertoo kuinka helppoa käyttäjän on suorittaa perustehtävä ensimmäistä kertaa. Tehokkuus kertoo siitä, kuinka nopeasti käyttäjä pystyy suorittamaan tehtävän opittuaan käyttöliittymän perusidean. Muistettavuus kuvaa sitä, kuinka helppoa on palata käyttöliittymän pariin. Virheet kuvaavat virheiden määrää sekä sitä, kuinka vakavia käyttäjän tekemät virheet ovat 2

6 ja kuinka helposti käyttäjä ylittää ne. Nielsenin määritelmän viimeinen komponentti on tyytyväisyys, joka kuvaa käyttäjän kokemaa tyytyväisyyttä käyttää käyttöliittymää. (Nielsen, 1994.) ISO-standardin (ISO , 1998) mukaan käytettävyys on mitta siitä, miten hyvin määrätyt käyttäjät voivat käyttää järjestelmää, tuotetta tai palvelua tietyssä käyttötilanteessa saavuttaakseen määritetyt tavoitteet tuloksellisesti, tehokkaasti ja tyytyväisinä. ISO-standardi määrittelee edelleen käsitteet tuloksellisuus, tehokkuus ja tyytyväisyys seuraavalla tavalla: Tuloksellisuus: Tarkkuus ja täydellisyys, jolla käyttäjät saavuttavat määritetyt tavoitteet. Tehokkuus: Voimavarojen käyttö suhteessa tarkkuuteen ja täydellisyyteen käyttäjien saavuttaessa tavoitteet Tyytyväisyys: Epämukavuuden puuttuminen ja myönteinen suhtautuminen tuotteen käyttöön. (ISO , 1998.) Nielsen (1997) on määritellyt myös erityisesti verkkosivustoille soveltuvia käytettävyyden ohjenuoria. Hän määrittelee kymmenen virhettä, jotka voi tehdä suunniteltaessa verkkosivustoa. Virheet ovat: 1. Kehysten (engl. frame) käyttö 2. Tarpeeton teknologisten uudistusten käyttö 3. Liikkuvien elementtien käyttö 4. Monimutkaisten URL:ien käyttö 5. Sivut, joilta ei pääse takaisin pääsivulle 6. Sivut, joilla täytyy selata (engl. scroll) paljon 7. Puutteet navigoinnissa 8. Standardoimattomat linkkien värit 9. Vanhentunut sisältö 10. Pitkät latausajat (Nielsen, 1997.) On huomionarvoista, että Nielsenin artikkeli on vuodelta 1997, joten jotkut hänen ohjenuoristaan ovat voineet vanhentua. Esimerkiksi tietokoneiden ollessa tehokkaampia pitkät latausajat muodostuvat enää harvoin ongelmaksi. Toisaalta myöskään jotkin Nielsenin (1997) ohjenuorista eivät ole aikaan sidottuja. Esimerkiksi vanhentuneen sisällön päivitys on aina tärkeätä. 3

7 2.2 Kulttuuri Kulttuuri on laaja käsite ja sen voi määritellä monella eri tavalla. Tässä työssä esitellään vain Hofsteden määritelmä kulttuurille, koska lähes kaikki työssä käsitellyt tutkimukset perustuvat Hofsteden kulttuuriteoriaan. Hofsteden (1993) mukaan kulttuuri on ihmismielen opittua ohjelmointia, joka erottaa jonkin ihmisryhmän tai luokan ihmiset toisistaan. Kulttuurin voi myös käsittää ilmenevän monella eri tasolla. Hofstede jakaa kulttuurit eri tasoihin, joita hän kutsuu kerrostumiksi. Lähinnä pintaa ovat symbolit, jonka jälkeen seuraavat sankarit ja rituaalit. Syvimmällä kulttuurin kerrostumista ovat arvot. Monitasoisuus ilmenee Hofsteden mukaan myös siinä, että lähes kaikki yksilöt kuuluvat samanaikaisesti erilaisiin ihmisryhmiin ja -luokkiin. Hofstede mainitsee esimerkiksi kansallisen tason, alueellisen tason, sukupuolten tason sekä sukupolvien tason. Kuitenkin Hofsteden tutkimus perustuu vain jaottelulle kansallisen tason mukaan. (Hofstede, 1993.) Moni muukin lokalisoinnista tehty tutkimus määrittelee kulttuurin käytännön syistä koskemaan tiettyä kansallisuutta. Tämän takia tässäkin työssä viitataan sanalla kulttuuri tiettyyn maantieteellisten rajojen mukaan määritettyyn kulttuuriin, jollei toisin mainita. 2.3 Lokalisointi Lokalisointi viittaa tuotteen, sovelluksen tai dokumentin sisällön sovittamiseen tietyille markkinoille niin, että se saavuttaa alueen kielelliset ja kulttuuriset vaatimukset. Lokalisointi on monimutkainen prosessi ja se voi liittyä esimerkiksi seuraavanlaisten asioiden mukauttamiseen: ajan ja päivämäärän muoto, valuutta, näppäimistön käyttö, symbolit, ikonit ja värit, teksti ja grafiikat sekä lain asettamat vaatimukset. (Richard & Miller, 2005.) Lokalisaatio voi jopa vaatia syvällistä logiikan tai visuaalisen ilmeen uudelleenajattelua, jos esimerkiksi lokalisoinnin kohteena oleva alueen kulttuuri eroaa merkittävästi alkuperäisen sivuston kulttuurista. Kulttuurien ero voi ilmetä esimerkiksi liiketoiminnan tavoissa, kuten laskentatoimessa. Ero voi ilmetä myös esimerkiksi oppimisen tavoissa riippuen siitä, onko kulttuurissa fokus yksilössä vai yhteisössä. (Richard & Miller, 2005.) Kansainvälistämisellä (engl. internationalization) tarkoitetaan tuotteen, applikaation tai dokumentin muokkaamista niin, että se on helppo lokalisoida kohdeyleisölle. Kohdeyleisöt saattavat erota esimerkiksi kulttuuritaustaltaan tai kieleltään. Kansainvälistäminen voi siis käsittää esimerkiksi ominaisuuksien tukemisen, jotka tulevat mahdollisesti ilmenemään vasta lokalisointivaiheessa. Kansainvälistäminen sisältää toimenpiteitä, joilla varaudutaan lokalisointivaiheessa tarvittaviin ominaisuuksiin. Esimerkiksi jo verkkosivuston suunnitteluvaiheessa voi ottaa huomioon, että verkkosivun orientaatio saadaan helposti muutettua vasemmalta oikealle orientaatiosta oikealta 4

8 vasemmalle orientaatioon. (Richard & Miller, 2005.) Kansainvälistäminen siis käsittää kulttuurille ominaisten elementtien tunnistamista, kun taas lokalisaatio sisältää noiden kulttuurille ominaisten elementtien korvaamisen lokaalilla sisällöllä (Russo&Boor, 1993). Lokalisointia tai kansainvälistämistä voidaan suorittaa monella eri tasolla. Lokalisointi voidaan tehdä hyvinkin korkealla tasolla ja käsittää vain kielen kääntämisen, mutta toisaalta lokalisointi voi olla myös radikaalia ja pitkälle vietyä. Esimerkiksi del Gardo ja Nielsen (1996) jaottelevat tasot seuraavalla tavalla: 1. Kielen, kirjaimiston sekä merkintätapojen kääntäminen 2. Käyttöliittymän sekä dokumentaation kääntäminen niin, että se on ymmärrettävä sekä käytettävä 3. Käyttäjän kulttuuristen ominaispiirteiden yhteensovittaminen Del Galdo ja Nielsen (1996) korostavat, että tason kolme lokalisaatio ei sisällä vain esimerkiksi kulttuurisesti loukkaavien ikonien välttämistä. Heidän mukaansa pitkälle viety lokalisaatio mukautuu siihen, miten ihmiset kommunikoivat kulttuurissa keskenään. 3. Lokalisointi perustuen kulttuuridimensioihin 3.1 Kulttuuridimensiot Hoftsteden (1993) esittelemät kulttuuridimensiot ovat monien lokalisoinnista tehtyjen tutkimusten pohjana. Hofstede perustaa dimensionsa tekemälleen laajalle kulttuurienväliselle tutkimukselle ja 1980-luvuilla Hofstede tutki IBM:n keskijohtoa 50 eri maassa. Tämän jälkeen hän suoritti tuloksille faktorianalyysin, jonka perusteella hän erotti neljä dimensiota. Dimensiot selittivät erot vastauksissa vastaajien välillä eri maissa. Myöhemmin dimensioihin lisättiin myös viides dimensio. (Hofstede, 1993.) Hofsteden (1993) löytämät dimensiot ovat: Valtaetäisyys (engl. Power Distance Index/PDI) Individualismi (engl. Individualism/IDV) Maskuliinisuus (engl. Masculinity/MAS) Epävarmuuden välttäminen (engl. Uncertainty Avoidanve/UAI) Pitkäjänteisyys (engl. Long-Term Orientation/LTO). 5

9 Hoftseden (1993) teorian pohjalta Marcus ja Gould (2000) päättelivät kuvaavassa tutkimuksessaan verkkosivustoja tutkien, mihin tekijöihin mikäkin dimensio vaikuttaa verkkosuunnittelussa (Marcus ja Gould, 2000). Seuraavaksi kukin kulttuuridimensio esitellään yksitellen, minkä jälkeen kuvataan Marcuksen ja Gouldin (2000) ehdotukset lokalisoinnin soveltamisesta kuhunkin kuvattuun dimensioon. Alla olevassa kaaviossa (kuva 1) havainnollistetaan kulttuuridimensioiden teoriaa vertailemalla Suomea ja Suomen naapurimaita Venäjää ja Ruotsia. Maat valittiin havainnollistamaan sitä, että jo lähellä maantieteellisesti toisiaan olevat valtiot sijoittuvat hyvin eri tavalla kulttuuridimensioiden kenttään Suomi Ruotsi Venäjä PDI IDV MAS UAI LTO Kuva 1: Kulttuuridimensioiden arvot Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä: PDI-Valtaetäisyys, IDV-Individualismi, MAS- Maskuliinisuus, UAI-Epävarmuuden välttäminen, LTO-Pitkäjänteisyys (Muokattu Hofstede, 2005) Kuten kuvasta (kuva 1) nähdään, jo pienellä maantieteellisellä etäisyydellä kulttuurien arvot eri dimensioilla vaihtelevat todella paljon. Esimerkiksi epävarmuuden-välttämis arvo (UAI) saa Suomessa arvon 59, Ruotsissa 29 ja Venäjällä 95 (kuva 1). Seuraavaksi esitellään tarkemmin dimensiot ja kuinka niiden avulla voidaan lokalisoida verkkosivusto. 3.2 Valtaetäisyys Valtaetäisyys kuvaa sitä, miten suuria eroja ihmisten asemassa hyväksytään. Suuren valtaetäisyyden maissa vallan keskittymistä pidetään itsestäänselvyytenä. Myös yhteiskunnan eriarvoisuus on hyväksyttävää ja maat ovat usein hyvin autoritaarisia. Suuri valtaetäisyys näkyy sekä kotona että työpaikoilla: Kotona isä on perheen auktoriteetti, jonka mielipiteitä ei sovi kiistää. Työpaikoilla esimies tai opettaja koulussa on auktoriteetti, jota tulee kunnioittaa. Pienen valtaetäisyyden maissa 6

10 taas arvostetaan sekä demokratiaa että tasa-arvoa. Esimerkiksi kouluissa ei ole selviä auktoriteetteja, vaan oppilaat saavat sanoa mielipiteensä vapaasti. Valtaa käytetään vain lain rajoissa ja valta on luonteeltaan asiantuntijavaltaa. (Hofstede, 1993.) Marcuksen ja Gouldin (2000) mukaan korkea valtaetäisyys tulisi ottaa huomioon verkkosivujen lokalisoinnissa. Korkean valtaetäisyyden maissa sivustojen tulee keksittyä auktoriteetteihin, asiantuntijuuteen ja muihin virallisiin sisältöihin. Sosiaalista ja moraalista järjestystä tulee korostaa. Lisäksi käyttöliittymän suunnittelussa tulisi käyttää paljon nationalisuutta ja uskonnollisuutta käsitteleviä symboleja. Sen sijaan matalan valtaetäisyyden maille lokalisoitaessa tulisi käyttäjällä olla vapaa pääsy kaikkiin sisältöihin ja auktoriteettien korostamista tulisi välttää. (Marcus & Gould, 2000.) 3.3 Individualismi Individualismi kuvaa sitä, kuinka paljon yksilöllisyyttä korostetaan kulttuurissa. Individualistisissa maissa jokaisen oletetaan huolehtivan itse itsestään. Individualistisissa maissa vallitsee korkea työmoraali ja työssä pärjääminen perustuu omiin henkilökohtaisiin suorituksiin. Pienen individualismin kulttuureja kutsutaan kollektiivisiksi kulttuureiksi. Kollektiivisissa kulttuureissa yksilöille tärkeintä on ryhmäjäsenyys ihmiset kuuluvat syntymästään lähtien johonkin ryhmään. Ryhmä suojelee yksilöä läpi elämän ja ryhmän jäsenyys on tärkein identiteettiä määrittävä tekijä. (Hofstede, 1993.) Individualismin taso kulttuurissa vaikuttaa siihen, kuinka verkkosivusto tulee lokalisoida. Korkean individualismin maissa verkkosivustolla tulee korostaa yksilöllisiä saavutuksia esimerkiksi niin, että verkkosivustolla on kuvia menestyksestä. Myös verkkosivuston sisällön retoriikassa tulee kiinnittää huomiota kulttuurin individualistisuuteen. Suunniteltaessa verkkosivustoa, kollektiiviselle kulttuurille tulisi esimerkiksi korostaa ryhmän tai yhteisön menestystä. Yksilöllisyyttä korostavissa maissa tulee verkkosivustoilla käyttää argumentoivaa puhetta ja korostaa nuoruutta. Kollektiiviselle kulttuurille lokalisoitaessa tulee sen sijaan käyttää virallisia ilmauksia ja korostaa viisaita vanhoja johtajia. Individualismi tulisi näkyä verkkosivuilla myös muutoksessa ja moraalisuudessa: Individualistisuutta korostavassa verkkosivustossa näkyvät totuuden ja muutoksen korostaminen ja kollektivistisuutta korostavassa korostuvat suhteet sekä traditiot ja historia. (Marcus & Gould, 2000.) 3.4 Maskuliinisuus Maskuliinisessa yhteiskunnassa sukupuolten roolit ovat selvästi erilaiset. Maskuliinisessa kulttuurissa arvostetaan rahaa ja materialistisia arvoja. Korkean maskuliinisuuden kulttuurille on 7

11 ominaista kilpailuhenkisyys ja vahvuuden ihannointi. Matalan maskuliinisuuden maita kutsutaan feministisiksi maiksi. Feministisessä yhteiskunnassa sukupuolten roolit menevät päällekkäin. Feministisessä kulttuurissa arvostetaan elämänlaatua ja toisista huolehtimista. Feministisissä maissa sekä miehet että naiset ovat vaatimattomia ja myötätuntoisia. Ristiriitatilanteet ratkaistaan kompromissein ja neuvotteluin. (Hofstede, 1993.) Marcuksen ja Gouldin (2000) mukaan sivusto maskuliiniseen kulttuuriin tulisi suunnitella niin, että verkkosivustoilla näkyy perinteinen roolijako sukupuolen, perheen ja iän välillä. Verkkosivuston tarkoitus tulee myös olla hyötykäyttö huvin sijasta. Feministiselle kulttuurille suunniteltaessa pitää sen sijaan keskittyä siihen, että verkkosivuilla sukupuoliroolit eivät ole selkeät ja sivusto on esteettinen. Lisäksi tulisi korostaa kilpailun sijasta yhteistyössä tekemistä. (Marcus & Gould, 2000.) 3.5 Epävarmuuden välttäminen Epävarmuuden välttäminen kuvaa sitä, kuinka hyvin kulttuurissa siedetään erilaisuutta. Epävarmuutta välttävissä kulttuureissa tarvitaan paljon sääntöjä, koska normitetussa ympäristössä epävarmuutta välttävät ihmiset tuntevat olonsa turvalliseksi. Poikkeavuutta ei sallita ja muutosta vastustetaan. Epävarmuutta hyvin sietävissä kulttuureissa sen sijaan hyväksytään erilaisia mielipiteitä ja otetaan riskejä. ( Hofstede, 1993.) Suunniteltaessa verkkosivustoja sellaiseen kulttuuriin, jossa epävarmuuden välttäminen on korkea, tulisi verkkosivuston olla mahdollisimman yksinkertainen. Suunnittelussa tulisi käyttää selkeitä metaforia ja valinnanmahdollisuuksien tulisi olla rajatut. Navigaation pitäisi olla selkeä, ettei käyttäjä eksy. Lisäksi tulisi käyttää ylimääräisiä vihjeitä, jotta vähennettäisiin epävarmuutta. Paremmin epävarmuutta sietävissä kulttuureissa suunnittelun tulisi sen sijaan keskittyä siihen, että valinnanmahdollisuuksia ja sisältöä on paljon. Tämän lisäksi navigaation ei tarvitse olla rajoitettu: Esimerkiksi linkit voivat johtaa sivuille, jotka avautuvat uudessa ikkunassa johtaen käyttäjän pois alkuperäiseltä sivulta. (Marcus & Gould, 2000.) 3.6 Pitkäjänteisyys Korkea pitkäjänteisyys ilmenee sinnikkyytenä, säästäväisyytenä ja suhdehierarkioiden kunnioittamisena. Matalan pitkäjänteisyyden maat sen sijaan keskittyvät menneisyyden ja tulevaisuuden vaalimiseen, kuten kasvojen säilyttämiseen ja sosiaalisten velvollisuuksien täyttämiseen. (Hofstede, 1993.) Pitkäjänteisyys vaikuttaa Marcuksen ja Gouldin (2000) mukaan verkkosivuston suunnittelussa seuraaviin seikkoihin. Sisältö keskittyy käytäntöön ja käytännöllisiin arvoihin. Lyhyen aikavälin 8

12 kulttuureissa sen sijaan tulisi verkkosivustoilla korostaa päinvastaisia arvoja. Sisällön tulisi myös keskittyä totuuteen ja tulosten välittömään saavuttamiseen. (Marcus & Gould, 2000.) 3.7 Haasteet kulttuuridimensioiden käytössä Hofsteden malli kulttuuridimensioista on herättänyt myös kritiikkiä. Reinecke ja Bernstein (2011) toteavat, että kulttuurin monimuotoista olemusta ei voi redusoida kansallisuudeksi. Mallia on väitetty myös kulttuureja stereotypisoivaksi sekä jäykäksi (Ford & Kotzé). Monet lokalisoinnit perustuvat Hofsteden dimensioihin ja niiden perusteella tehtyyn tutkimukseen, joten jos Hofsteden malli tai maista tehdyt dimensioiden arvojen määritykset eivät pidä paikkaansa, niin lokalisointi epäonnistuu. On myös huomattava, että monet verkkosivustojen yleisistä käytettävyyden ohjenuorista menevät ristiin kulttuurisille dimensioille perustuvien ohjenuorien kanssa. Esimerkiksi Katz-Haas (1998) korostaa navigoinnissa sitä, että kaikilla sivuilla tulee selkeästi olla näytettynä millä sivuilla käyttäjä on, ja kuinka päästään muille sivuille. Ohje menee täysin ristiin Marcuksen ja Gouldin (2000) ohjeen kanssa suunnitella paremmin epävarmuutta sietäville kulttuureille verkkosivut, jossa linkit voivat johtaa käyttäjän pois alkuperäiseltä sivustolta. 4. Lokalisointi kulttuuristen merkkien avulla Verkkosivustojen lokalisointia voi tehdä myös kulttuuristen merkkien avulla tai käyttäen niitä yhtenä osana lokalisointia. Kulttuurisia merkkejä on esitelty taulukossa 1 (muokattu Barber & Badre, 1998): 9

13 Taulukko 1: Kulttuuriset merkit Kulttuurisen merkin kategoria HTML Ikonit/Metaforat Värit Spesifit värit Sivuston ryhmittely Lippu Kieli Maantiede Orientaatio Äänet Fontti Linkit Alueellisuus Muodot Arkkitehtuuri Kategoriaan kuuluvia kulttuurisia merkkejä Navigointipalkit, Taulukot, Kehykset (eng. frame) Kirjekuoret, Postimerkit, Koti, Paperiliitin Sininen, Punainen, Keltainen, Kultainen, Valkoinen Lippu, Grafiikat, Kuvat, Reunat, Tausta Symmetrisyys, Läheisyys, Suorat linjat, Rajat, Sulkeutuneisuus Kotimaan, Ulkomaiden, Useita Kotimaan, Ulkomaiden, Useita Kartat, Karttapallo Keskittynyt, Vasemmalta oikealla, Oikealta Vasemmalle Musiikki, Puhe Kursiivi, Lihavointi, Koko, Varjostus Väri, Upotettu, Erillinen, Sisäinen, Ulkoinen Maisemat, Vesistöt, Eläimistö, Lehvistö Ympyrät, Neliöt, Viivat, Nuolet Talot, Kaupungintalo, Kirkko, Toimisto Kulttuuristen merkkien käyttö verkkosivuston lokalisoinnissa perustuu Barber ja Badren (1998) mukaan kulttuurisen käyttäytymismallin tunnistamiseen. Käyttäytymismalli voidaan tunnistaa tutkimalla kyseisen kulttuurin verkkosivustoja ja kulttuuristen merkkien esiintymistiheyksiä (Barber & Badre, 1998). Barberin ja Badren (1998) tunnistamat kulttuuriset merkit on esitelty taulukossa 1. Kulttuurisia merkkejä voi sen jälkeen käyttää verkkosivuston lokalisoinnissa, kun on tunnistanut esiintymistiheydet kyseisen kulttuurin verkkosivustolla. Esimerkiksi Israelissa tulee tutkimuksen mukaan (Barber & Badre, 1998) käyttää taulukossa 1 mainittuja oikealta vasemmalle orientaatiota, suoria linjoja ryhmittelyssä, vihreätä väriä sekä reunoja (engl. borders). Kulttuuristen merkkien käyttö lokalisoinnissa voi toisaalta myös perustua esimerkiksi tutkimukseen kulttuurispesifisistä mieltymyksistä, kuten väritutkimuksesta. Seuraavassa taulukossa (taulukko 2) on eritelty mitä värit merkitsevät eri tutkituissa kulttuureissa (muokattu Russo et al., 1993): 10

14 Taulukko 2: Värien merkitys eri kulttuureissa Kiina Japani Egypti Ranska Yhdysvallat Punainen Iloisuus Viha, Vaara Kuolema Aristokraattisuus Vaara, Pysähdy Sininen Taivaallisuus, Pilvet Roistomaisuus Hyve, usko, totuus Vapaus, Rauha Maskuliinisuus Vihreä Ming, Dynastia, Taivaallisuus Tulevaisuus, Nuoruus, Energia Hedelmällisyys, Voimakkuus Rikollisuus Turvallisuus, Mene Keltainen Syntymä, Hyvinvointi, Valta Armo, aatelisto Hyvinvointi, Iloisuus Tilapäinen Pelkuruus, Tilapäisyys Valkoinen Kuolema, Puhtaus Kuolema Iloisuus Neutraali Puhtaus Esimerkiksi egyptiläiselle kulttuurille verkkosivuja lokalisoitaessa iloisuuden välittäminen verkkosivujen värien valinnan avulla tapahtuu valitsemalla väriksi valkoinen, kun taas Kiinassa tulisi valita punainen väri (taulukko 2). Huomion arvoista on myös se, että monet länsimaisista monikulttuurisista verkkosivuista käyttää päävärinään valkoista. Valkoinen väri kuitenkin viittaa sekä Kiinassa että Japanissa kuolemaan, kuten taulukko 2 antaa ymmärtää. Tällaisiin väritulkintoihin liittyy kuitenkin aina myös haasteita. Ei ole täysin varmaa, kuinka värit tulkitaan juuri verkkosivustoja käytettäessä. Eri kontekstissa värit saatetaan nimittäin tulkita eri tavoin. 5. Lokalisoinnin hyödyt ja haitat 5.1 Lokalisointi empiirisen tutkimuksen valossa Seuraavaksi esitellään empiirisiä tutkimuksia ja niiden tuloksia lokalisoinnista. Ensin tarkastellaan pitkälle vietyä niin sanottua radikaalia lokalisointia, minkä jälkeen tarkastellaan lokalisoinnin vaikutuksia käyttäjän kokemaan luottamukseen. Tämän jälkeen tarkastellaan tutkimusta, jossa selvitettiin, kuinka sivuston alkuperä vaikuttaa käyttäjän kokemuksiin verkkosivustosta. Lopuksi esitellään vielä tutkimus, joka asettaa monet muut lokalisoinnin hyötyjä esittelevät tutkimukset kiistanalaisiksi. 11

15 Tutkimuksiin perehdyttäessä on syytä huomioida, että monien tutkimuksien lähtökohdat ovat erilaisia ja tutkimusprosessit ovat eronneet toisistaan. Lisäksi tutkimuskysymykset ovat olleet erilaisia. Tutkimuksia yhdistää kuitenkin se, että ne käsittelevät lokalisointia empiirisistä lähtökohdista käsin. Kuva 2 esittelee verkkosivuston lokalisoinnin prosessin moninaisuutta tässä kandidaatintyössä. Kulttuuriset merkit Kulttuuridimensiot Kulttuuriset ohjenuorat verkkosivuston suunnitteluun Testiä varten lokalisoitu verkkosivusto Olemassa oleva lokalisoitu /lokaali verkkosivusto Käyttäjä Luottamus Suorituskyky Asenne Kuva 2: Verkkosivuston lokalisoinnin testausprosessi ja mahdollisia tuloksia Kuten kuvasta 2 näkyy, lokalisointiprosessi nojautuu käsitellyissä empiirisissä tutkimuksissa kulttuurisiin merkkeihin tai tutkimukseen kulttuuridimensioista. Osa tutkimuksista pohjautuu molempiin tai luo aivan omat lokalisoinnin ohjenuorat käyttäen näiden teorioiden lisäksi muitakin lokalisointiin tai kulttuuriin liittyviä teorioita. Osassa tutkimuksista lokalisoitiin verkkosivusto testiä varten, osa käytti jo valmiiksi lokalisoitua verkkosivustoa. Kuvassa 2 on myös mainittu muutamia mahdollisia tuloksia, jotka voivat seurata verkkosivuston lokalisoinnista. Tarkempi tutkimusten tulosten erittely on käsitelty myöhemmin empiiristen tutkimusten yhteenvedossa sekä koko kandidaatintyön johtopäätöksissä. 5.2 Pitkälle viedyn lokalisoinnin vaikutus käytettävyyteen Lokalisointia voi suorittaa eri tasoilla. Usein on lokalisoitu vain esimerkiksi verkkosivuston kieli. Pelkkä kielen kääntäminen kohdemaan kulttuurille ei kuitenkaan huomioi esimerkiksi Hofsteden (1993) esittelemiä kulttuurien eroja. Radikaali lokalisointi vaatii kuitenkin luonnollisesti enemmän 12

16 toimenpiteitä kuin pelkkä kielen kääntäminen. Verkkosivujen suunnittelussa herääkin kysymys pitkälle viedyn lokalisoinnin hyödyllisyydestä. Tutkimustiedon perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että radikaalilla lokalisoinnilla voidaan saavuttaa useita hyötyjä liittyen verkkosivuston käytettävyyteen (Reinecke & Bernstein, 2011; Sun, 2001). Radikaalilla lokalisoinnilla saattaa olla suuri vaikutus käyttäjien suorituskykyyn verkkosivustoilla. Reinecken ja Bersteinin (2011) tutkimuksen mukaan käyttäjien suorituskyky oli paljon parempi lokalisoiduilla kuin lokalisoimattomilla verkkosivuilla. Käyttäjien suoritus parani kaikilla seuraavilla osa-alueilla: tehtävään käytetty aika, virheiden määrä, klikkausten määrä sekä apupyyntöjen määrä (Reinecke & Bernstein, 2011). Tämän lisäksi Reinecken ja Bernsteinin (2011) tutkimus antoi viitteitä siitä, että radikaali lokalisointi parantaa sivuston koettua esteettisyyttä. Lisäksi tutkimus antoi viitteitä siitä, että lokalisoitu sivusto olisi käyttäjän mielestä myös parempi kuin lokalisoimaton sivusto, 66 % suosi lokalisoitua sivustoa. Tutkimuksessa selvitettiin myös yleistä miellyttävyyttä sekä käytettävyyden eri osa-alueita. Tutkittu suoritus oli merkittävästi parempi kaikilla osa-alueilla adaptoidussa versiossa. Adaptoitua versiota pidettiin selvempänä ja ymmärrettävämpänä, mutta asenne adaptoitua järjestelmää kohtaan ei ollut merkittävästi parempi. Esteettisellä tasolla erityisesti ekspressiivinen estetiikka sai paremmat pisteet adaptoidussa versiossa, klassisen esteettisyyden puolesta ei ollut merkittävää tukea. Klassisella esteettisyydellä tarkoitettiin tutkimuksessa perinteisempää käsitystä suunnittelusta, jonka tekijöinä ovat muun muassa puhtaus tai symmetrisyys. Ekspressiivisellä esteettisyydellä sen sijaan viitattiin suunnittelun luovempiin ja omaperäisempiin piirteisiin. Lokalisoitu versio koettiin myös houkuttelevammaksi. Merkittävää oli myös huomata, että erityisesti värit mainittiin positiivisena aspektina adaptoidussa versiossa. Lisäksi huomattiin, että verkkosivujen konteksti vaikuttaa: yhdysvaltalainen versio vaikutti monesta virallisemmalta, koska yhdysvaltalainen versio oli verrattuna adaptoituun versioon lähes kaikissa tapauksissa väreiltään neutraalimpi ja muutenkin suunnittelultaan formaalimpi johtuen. Monet käyttäjät selittivät, että formaalimpi konteksti olisi sopinut sivustolle. Radikaali lokalisointi suoritettiin käyttäen ohjenuoria, jotka oli mukailtu etupäässä Marcuksen ja Gouldin (2000) kehitystyön pohjalta ja täten nojautuivat siis Hofsteden (1993) kulttuuridimensioihin. (Reinecke & Bernstein, 2011.) Radikaalin lokalisaation vaikutusta on tutkittu myös Barberin ja Badren (1998) kulttuuristen merkkien avulla tehdyllä radikaalilla lokalisoinnilla. Tutkimus antoi tukea väitteille, että kulttuuriset merkit havaitaan helposti, ja että kulttuuristen merkkien käyttö lisää verkkosivujen käytettävyyttä tyytyväisyys lisääntyi ja navigointi koettiin helpommaksi. Lisäksi käyttäjät tunsivat olonsa mukavaksi lokalisoidussa verkkoympäristössä. Toisaalta tutkimuksessa huomattiin myös, että kun 13

17 kulttuuriset merkit ovat yleisiä käytettävyyden ohjenuoria vastaan, jotkut käyttäjät voivat suosia käytettävyyttä lokalisaation yli. Esimerkiksi kiinalainen koki testissä, että suuri määrä informaatiota yhdellä sivulla oli hankalaa hallita, koska piti rullata (engl. scroll) sivua paljon. Tutkimuksen perusteella eri kulttuurien edustajat arvostivat erilaista lokalisaatiota; siinä missä saksalainen arvosti hierarkiaa ja verbaalisia komponentteja, kiinalainen ja brasilialainen arvostivat visuaalista ilmettä ja värejä. Tutkimuksen perusteella oli myös selvää, että Adoben sivuilla kielen lokalisointi ei ollut riittävää Lotuksen sivustoon oltiin tyytyväisempiä. Kuitenkin myös Lotuksen sivuston lokalisoinnissa oli parannettavaa. Lopputuloksena Sun totesi, että lokalisointi on tehokas tapa puhutella paikallista yleisöä ja lisätä kulttuurista sensitiivisyyttä monikielisillä nettisivuilla. Kulttuuriset merkit ovat hyvä työkalu yksinkertaistaa kompleksisia kulttuurikäsityksiä, jos yritys tietää minkälaisia kulttuurisia merkkejä voidaan soveltaa tiettyyn kulttuuriin. (Sun, 2001.) Radikaalilla lokalisoinnilla on monia hyötyjä: esimerkiksi käytettävyys kasvaa käyttäjän kokemalla tyytyväisyydellä sekä lisääntyneellä suorituskyvyllä. Tämän lisäksi muun muassa navigoinnin helppous tai sivuston koettu esteettisyys voi kasvaa. (Reinecke & Bernstein, 2011; Sun, 2001.) On kuitenkin tärkeää huomioida myös radikaalin lokalisoinnin haitat. Reinecke ja Bernstein (2011) mainitsevat haitoiksi esimerkiksi ongelmat yrityksen brändin tunnettavuudessa: Yritys ei välttämättä halua tai voi lokalisoida värejä soveltuvaksi eri kulttuuriin, vaan säilyttää kaikilla verkkosivuillaan brändin värit. Tämän lisäksi voidaan pohtia olemassa olevien tutkimusten yleistettävyyttä kaikkeen verkkosivustojen lokalisointiin. Sunin (2001) tutkimuksessa otos oli vain kolme henkilöä. Reinecken ja Bernsteinin (2011) tutkimuksessa otos oli laajempi, 46 henkilöä, mutta tutkittiin vain verkkosivustoa, jossa ei varsinaisesti ollut mitään sisältöä. Verkkosivusto oli tutkimusryhmän tekemä ajankäyttötyökalu, joten tutkimustuloksia esimerkiksi suorituskyvyn kasvusta ei välttämättä voi suoraan soveltaa esimerkiksi uutissivuston lokalisointitapaukseen. Reinecken ja Bernsteinin (2011) tutkimuksessa oli huomattavaa myös, että kieltä tai lukusuuntaa ei lokalisoitu ollenkaan, jotta käyttäjät eivät tunnistaisi kumpi testatuista sivustoista oli lokalisoitu. Silti tutkimuksen tulosten perusteella lokalisointi oli erittäin hyödyllistä verkkosivuston käytettävyyden kannalta (Reinecke & Bernstein, 2011). 5.3 Lokalisoinnin vaikutus luottamukseen verkkosivustoa kohtaan Lokalisoinnin hyödyistä löytyy myös tutkimustietoa erityisesti lokalisoinnin vaikutuksesta luottamukseen. Lokalisoinnilla näyttää olevan positiivinen vaikutus luottamukseen syntymiseen käyttäjälle verkkosivustoa käytettäessä (Cyr & Bonanni, 2004; Snelders et al., 2011). Tämän lisäksi luottamusta tutkittaessa on myös saatu viitteitä siitä, että lokalisoinnilla on myös monia muita hyötyjä. Lokalisoinnilla näyttää olevan positiivinen vaikutus käyttäjän asenteeseen (Snelders et al., 14

18 2011). Lokalisoidut sivustot koettiin myös paremmiksi tekstin ja visuaalisten elementtien suhteen, visuaalisesti houkuttelevammiksi, soveltuvammaksi tuotteelle sekä helpommaksi tiedon haun kannalta kuin lokalisoimattomat sivustot (Snelders et al., 2011). Tutkimustieto on kuitenkin myös osin ristiriitaista. Cyrin ja Bonannin tutkimuksessa (2004) ero koetussa luottamuksessa ei ollut kovin suuri, yhdellä kulttuuriryhmällä jopa päinvastainen. Tutkimuksessa käyttäjät olivat Yhdysvalloista, Kanadasta, Saksasta tai Japanista. Japanilaiset kokivat jopa lokalisoimattomat sivut hieman luotettavammaksi tai yhtä luotettavaksi kuin lokalisoidut sivut. Tutkimuksessa tutkittiin myös tyytyväisyyttä ja lojaalisuutta. (Cyr & Bonanni, 2004.) Toisaalta Cyrin ja Bonannin tutkimusta voi kritisoida monin tavoin. Cyrin ja Bonannin tutkimuksessa ei esitelty kuinka tarkalla tasolla Samsungin verkkosivustot oli lokalisoitu tutkimushetkellä. Tällä hetkellä Samsungin sivustot eri kulttuuriryhmille on lokalisoitu lähes ainoastaan kielen mukaan, esimerkiksi värimaailma on hyvin samanlainen. Kuitenkin Cyr ja Bonanni (2004) toteaa, että eräs japanilainen oli tyytymätön lokalisoidun verkkosivuston värimaailmaan ja tyytyväisempi verrokkisivuston (Hong Kong) värimaailmaan. Sivustot ovat siis voineet olla lokalisoidut eri tavalla vuonna Kuitenkaan monet tutkimuksen hypoteeseista eivät pitäneet paikkaansa, joten herää kysymys oliko sivustoja todella lokalisoitu tarpeeksi hyvin edes ennen tutkimuksen tekoa. Myös Cyr ja Bonanni (2004) mainitsivat kritiikin aiheita. He huomauttivat, että tutkimusten tulosten yleistettävyys oli kyseenalaista, koska otos oli aika pieni ja osallistujat samasta yrityksestä. Lisäksi tulosten yleistettävyyttä haittasi se seikka, että tutkittu sivusto oli kaikissa tapauksissa Samsungin sivusto, johon osallistujilla on voinut olla jo tietyt ennakkoluulot ja ennakkokäsitykset, jotka ovat voineet vaikuttaa tuloksiin. (Cyr & Bonanni, 2004.) Monissa lokalisointia koskevassa tutkimuksessa otos on kuitenkin ollut huomattavasti pienempi, kuten Sunin (2001) tutkimus, jossa otos oli vain kolme henkilöä. 5.4 Yrityksen alkuperän vaikutus käyttökokemukseen Lokalisoinnin hyötyjä on pohdittu myös siitä lähtökohdasta, että yrityksen alkuperän oletettiin heijastuvan verkkosivustoihin. Hypoteesina oli, että samasta kulttuurista verkkosivuston alkuperän kanssa olevat käyttäjät kokisivat verkkosivut eri tavalla kuin muista kulttuureista peräisin olevat käyttäjät. Tutkimuksen perusteella yrityksen alkuperällä ei kuitenkaan ole merkitystä siihen, kuinka eri kulttuureiden edustajat kokevat kaupallisen verkkosivuston. Tutkimuksen oletuksena oli, että autonvalmistajan alkuperä heijastuisi verkkosivustoihin eli sivusto sisältäisi jo luonnostaan elementtejä, joita lokalisointivaiheessa normaalisti sisällytettäisiin verkkosivustoihin. Samanlainen 15

19 oletus oli muun muassa Barberin ja Badren (1998) tutkimuksessa, joka määritti esiintymistiheyksiä sivuston kulttuurisista merkeistä ja päätteli tämän perusteella kulttuureille sopivia elementtejä. O Keefe tutkimusryhmineen (2000) testasi 326 opiskelijan reaktioita eurooppalaisen, amerikkalaisen ja aasialaisen autovalmistajan verkkosivustoihin. Opiskelijat olivat kotoisin Yhdysvalloista, Iso-Britanniasta tai Hong Kongista. Tutkimuksen tulosten perusteella autovalmistajan alkuperällä ei ollut merkitystä siihen, kuinka eri käyttäjät kokivat verkkosivut. (O Keefe et al., 2000.) O Keefen (2000) tutkimusta on kuitenkin vaikea tulkita, sillä opiskelijat eivät katsoneet eri autonvalmistajilta samaa sivua, vaan versioita, jotka oli lokalisoitu heidän kulttuureilleen. (O Keefe et al., 2000) Tutkimuksen tulosta voisi melkeinpä tulkita lähes päinvastaisesti kuin tutkimuksessa on esitetty. Lokalisoinnilla on siis vaikutusta siihen, kuinka käyttäjä kokee verkkosivut riippumatta siitä mistä maasta verkkosivujen esittelemä yritys on alkuperäisesti kotoisin. Tämän tutkimuksen perusteella on syytä kritisoida myös deskriptiivisiä ja heuristisia tutkimuksia verkkosivujen lokalisoinnista. Tutkimus antoi tukea väitteelle, että verkkosivuston alkuperä ei välttämättä suoraan tee sivustosta samalle kulttuurille helpommin lähestyttävää. Huolimatta siitä, että O Keefe (2000) ei löytänyt yleistä korrelaatiota kulttuurin ja sivuston alkuperän välillä, tutkimus kuitenkin antoi tukea seuraaville väitteille. Amerikkalaiset opiskelijat kokivat verkkosivut relevanteimmaksi ja kokivat niiden sisältävän enemmän informaatiota kuin brittiläiset ja opiskelijat Hong Kongista. Lisäksi opiskelijat erosivat siinä, mihin tarkoitukseen he käyttivät Internetiä. Amerikkalaiset raportoivat käyttävänsä Internetiä informaation hakuun ja kaupantekoon (engl. e-commerce), kun taas opiskelijat Hong Kongista kertoivat käyttävänsä Internetiä enimmäkseen sosiaaliseen kommunikointiin ja harrastuksiin. (O Keefe et al.,2000) Tutkimuksen vahvuus oli laajassa otoksessa, joten tutkimuksen tulokset ovat helpommin yleistettävissä kuin monien muiden lokalisoinnista tehtyjen tutkimusten. Kuitenkin tutkimuksentekotavasta johtuen tutkimuksen tulokset olivat vaikeasti tulkittavat. Toisaalta, jatkotutkimukset aiheesta ovat osoittaneet, että eri kulttuurien erilaiset verkkosivustojen käyttötavat voivat johtaa myös siihen, että käyttäjä kokee verkkosivun eri tavalla (Chau et al., 2002). 5.5 Globaalisti käytettävyyttä lisäävät kulttuuridimensiot Lokalisoinnin hyödyllisyyttä on myös kritisoitu. Tutkimuksissa on pystytty löytämään Hofsteden dimensiojaotteluihin (1993) perustuen neljä ääripäätä, jotka olisivat universaalisti käytettävämpiä kuin toiset ääripäät (Ford & Kotzé, 2005). Fordin ja Kotzén (2005) tutkimuksessa onnistuttiin saamaan tukea hypoteesille, että Hofsteden (1993) toisen ääripään dimension mukaan suunniteltu verkkosivusto on käytettävämpi kuin toisen ääripään mukaan suunniteltu verkkosivusto. 16

20 Fordin ja Kotzén (2005) tutkimusta varten tehtiin 10 käyttöliittymää käyttäen Marcuksen ja Gouldin (2000) tekemiä ohjenuoria Hofsteden (1993) dimensioiden pohjalta. Jokaista dimension ääripäätä varten tehtiin yksi käyttöliittymä. Käyttäjiä osallistui testiin viisikymmentä, joista selvitettiin heidän orientoitumisensa Hofsteden (1993) dimensioilla. Osallistujat olivat kaikki opiskelijoita Etelä- Afrikassa yliopistossa. Pitkäjänteisyyttä koskevaa hypoteesia ei ollut mahdollista tutkia ollenkaan, koska lyhytjänteisyyden edustajia ei saatu tarpeeksi pienen otoksen takia. Tulokset antoivat tukea sille, että kollektiivisuudelle, epävarmuuden välttämiselle, maskuliinisuudelle ja suurelle valtaetäisyydelle suunnitellut sivut ovat yleisesti käytettävämpiä. (Ford ja Kotzé, 2005) Fordin ja Kotzén (2005) tutkimustulokset ovat osin yllättäviä johtuen siitä, että monet tutkimukset ovat saaneet päinvastaisia tuloksia. Esimerkiksi Sneldersin (2011) ja Reinecken ja Bernsteinin (2011) tutkimuksissa lokalisoitiin verkkosivustoja käyttäen Hofsteden dimensioihin perustuvaa lokalisointitapaa ja tulokset olivat hyvinkin myönteisiä. Sneldersin (2011) tutkimuksessa käyttäjät kokivat lokalisoidun sivuston merkittävästi luotettavammaksi ja muodostivat positiivisemman asenteen lokalisoitua sivustoa kohtaan. Lisäksi käyttäjät olivat sitä mieltä, että heille adaptoitu sivusto oli miellyttävämpi tekstin ja visuaalisten elementtien suhteen, visuaaliset elementit olivat miellyttävämpiä, adaptoitu sivusto sopi teollisuudenalalle parhaiten sekä tiedon haku oli helpompaa (Snelders, 2011). Reinecken ja Bernsteinin (2011) tutkimuksessa lokalisointi lisäsi selvästi käyttäjän suorituskykyä, koettua esteettisyyttä sekä myös yleistä preferenssiä lokalisoitua sivustoa kohtaan. Fordin ja Kotzén (2005) tutkimusten tuloksista kannattaa kuitenkin vetää se johtopäätös, että ennen lokalisaatiota kannattaa selvittää kuinka hyödyllistä verkkosivujen lokalisointi on kyseisessä tilanteessa ja millä tasolla sitä kannattaisi ruveta tekemään. 5.6 Empiiristen tutkimusten yhteenveto Tutkimusten tulokset kuvastavat osaltaan myös sitä, että tutkimuksilla on ollut hyvin erilaiset lähtökohdat. Tutkimuksen lähtökohtia esitellään taulukossa 3. 17

21 Taulukko 3: Käsiteltyjen tutkimusten lähtökohdat Tutkimus Käytetty ohjenuora Otos: Käyttäjien lukumäärä Reinecke ja Bernstein (2011) Mukailtu pohjalta mm. Hofstede (1993), Marcus ja Gould (2000) sekä Barber ja Badre (1998) Otos: Mitkä kulttuurit edustettuina 41 Sveitsissä vähintään kuukauden asuneita, mutta paljon eri kulttuuritaustoja Sun (2001) Cyr ja Bonanni (2004) Snelders et al. (2011) O Keefe et al. (2000) Ford ja Kotzé (2005) Kulttuuriset merkit (Barber & Badre, 1993) Pohjana muun muassa Marcus ja Gould (2000) sekä Baber ja Badre (1998) Hofsteden dimensiot (1993), Marcuksen ja Gouldin ohjenuorat (2000) sekä Barberin ja Badren kulttuuriset merkit (1998) Oletus, että sivuston alkuperä heijastuisi verkkosivuston ominaisuuksiin (sama oletus, kuin Barber ja Badren (1998) teoriassa) Hofsteden dimensiot (1993) 3 Saksa, Kiina, Brasilia 62 Yhdysvallat, Kanada, Saksa ja Japani 97 Saksa ja Espanja 326 Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Hong Kong 50 Monikulttuurinen ryhmä Etelä-Afrikan yliopistosta Lähes kaikissa tutkimuksissa verkkosivuston lokalisointi perustui joko Hofsteden kulttuuridimensioihin (1993) tai Barberin ja Badren teoriaan kulttuurisista merkeistä (1998). O Keefen (2000) tutkimus oli hieman erilainen, koska siinä verkkosivustoa ei lokalisoitu tutkimusta varten, vaan verkkosivustot olivat jo valmiiksi lokaaleja. Oletuksena tutkimuksessa oli, että autonvalmistajan alkuperä heijastuisi verkkosivuihin. Kuitenkin Barberin ja Badren (1998) teoria kulttuurisista merkeistä perustui samalla oletukselle, että kulttuurin ominaisuudet näkyvät verkkosivujen elementeissä. Tutkimusten otos oli hyvinkin erilainen. Sunin (2000) tutkimuksessa otos oli vain kolme henkilöä, kun taas O Keefen (2000) tutkimuksessa otos oli 326 henkilöä. Keskimäärin otokset ovat kuitenkin olleet hyvin pieniä, jos ottaa huomioon sen, että eri tietyn saman kulttuurin edustajien lukumäärä on ollut tutkimuksissa tietenkin paljon pienempi. Suurin osa tutkimuksista eritteli eri kulttuurit sen mukaan, mitä kansallisuutta he edustivat. Reinecke ja Bernsteinin (2011) sekä Ford ja Kotzén (2005) tutkimuksissa kulttuuri määritettiin laajemmin. Reinecke ja Bernsteinin (2011) tutkimuksessa kulttuuri määritettiin sen mukaan kauanko oli asunut 18

22 missäkin maassa. Ford ja Kotzén (2005) tutkimuksessa ei tarkemmin eritelty tapaa määrittää kulttuuri, oli vain mainittu, että käyttäjät olivat monikulttuurinen ryhmä Etelä-Afrikan yliopistosta. Käsiteltyjen empiiristen tutkimusten tulokset on koottu taulukossa 4. Taulukko 4: Empiiristen tutkimusten tulosten yhteenveto Tutkimus Mitä vertailtiin Tutkimuksen tulos Reinecke ja Bernstein (2011) Yhdysvalloille lokalisoitua ajankäyttötyökalua sekä käyttäjän kulttuurille lokalisoitua ajankäyttötyökalua, joka adaptoitui automaattisesti käyttäjän kulttuurille Lokalisoidulla sivustolla oli parempi käytettävyys ja käyttökokemus. Lokalisoidut sivustot koettiin miellyttävimmiksi, esteettisemmäksi ja käyttäjien suorituskyky oli parempi kuin lokalisoimattomilla sivustoilla. Sun (2001) Cyr ja Bonanni (2004) Snelders et al. (2011) O Keefe et al. (2000) Ford ja Kotzé (2005) Radikaalisti lokalisoitua sekä pintapuolisesti lokalisoitua verkkosivustoa keskenään Lokalisoitua ja lokalisoimatonta verkkosivustoa erityisesti kuluttajan kannalta Teollisuudenalalle sekä kulttuurille lokalisoitua sekä kokonaan lokalisoimatonta verkkosivustoa Koehenkilöiden reaktioita eurooppalaisen, amerikkalaisen ja aasialaisen autonvalmistajan verkkosivustoihin Hofsteden dimensioiden ääripäiden mukaan lokalisoituja verkkosivustoja tarkoituksena selvittää onko toisen ääripään mukaan suunnitellut verkkosivustot universaalisti käytettävämpiä Kulttuuriset merkit havaitaan helposti, lokalisoidulla sivustolla oli helpompi navigoida ja käytettävyys koettiin paremmaksi. Luottamus, tyytyväisyys ja lojaalisuus vain hieman parempia kolmella kulttuurilla, yhdellä päinvastoin lokalisoimaton voitti kaikissa kategorioissa niukasti. Lokalisoidut sivustot koettiin visuaalisesti paremmiksi, soveltuvammaksi tuotteelle, sekä tiedon haun kannalta paremmiksi. Lisäksi asenne ja luottamus merkittävästi parempia. Ei löydetty korrelaatiota käyttäjän kulttuurin ja autonvalmistajan alkuperän välillä. Suurelle valtaetäisyydelle, maskuliinisuudelle, kollektiivisuudelle ja epävarmuutta välttäville kulttuureille suunnitellut sivustot olivat yleisesti käytettävimpiä. Pitkäjänteisyydestä ei saatu luotettavaa otosta. Lähtökohtien ja tutkimuskysymysten ollessa erilaisia tulee siis huomioida, että lokalisoinnista löydetyt hyödyt ja haitat ovat suuntaa antavia. Verkkosivustojen lokalisoinnilla näyttää kuitenkin tutkimustiedon valossa olevan monia hyötyjä, kuten taulukosta 4 voi havaita. Esimerkiksi käyttäjän kokema luottamus verkkosivustoa kohtaan kasvaa, mikä voi osaltaan edesauttaa esimerkiksi ostotapahtuman syntyä (Snelders, 2011). Taulukosta 4 huomataan, että monet tutkimukset antavat 19

23 viitteitä sen puolesta, että sivuston käytettävyys kasvaa lokalisoinnin myötä. Esimerkiksi suorituskyky kasvaa lokalisoinnin myötä huomattavasti (Reinecke & Bernstein, 2011). Suorituskyvyn kasvu voi esimerkiksi lisätä yrityksen tehokkuutta, jos työntekijät pystyvät suoriutumaan työtehtävistään nopeammin verkkosivun lokalisoidun käyttöliittymän avulla. Tämän lisäksi lokalisoinnin on havaittu lisäävän esimerkiksi käyttäjän tyytyväisyyttä, verkkosivuston koettua esteettisyyttä sekä positiivista asennetta verkkosivustoa kohtaan (Reinecke & Bernstein, 2011; Snelders, 2011). Toisaalta kaikki tutkimukset eivät ole osoittaneet lokalisointia kulttuurin mukaan hyödylliseksi, mikä ilmenee myös taulukosta 4. Esimerkiksi Ford ja Kotzén (2005) tutkimus antoi viitteitä siitä, että löytyisi universaalisti käytettävämpiä kulttuuridimensioiden ääripäitä. Tutkimuksen (Ford & Kotzé, 2005) perusteella on mahdollista toteuttaa jollain tasolla universaalisti käytettävimpiä verkkosivustoja, mistä herää kysymys kannattaako lokalisointi. Tietenkin jollakin tasolla lokalisointia tulee aina suorittaa: Esimerkiksi kielen kääntäminen kohdeyleisön kielelle saattaa olla olennaista, jotta käyttäjä edes ymmärtäisi sivuston sisältöä. Toisaalta esimerkiksi Suomessa Internetin käyttäjät osaavat jo suurissa määrin englantia ja selaimissa olevat kääntäjät yleistyvät ja muuttuvat paremmiksi. Myös esimerkiksi laki voi velvoittaa kääntämään tietyt sisällöt useille kielille. Verkkosivustoja suunniteltaessa tulee myös ottaa huomioon esimerkiksi yrityksen bränditunnettavuus, sillä värien mukailu kulttuurien mukaan voi olla haitallista yrityksen brändin tunnettavuudelle (Reinecke & Bernstein, 2011). Lokalisoinnin haittoja voidaan olettaa olevan myös kustannukset, jotka aiheutuvat kielen kääntämisestä ja verkkosivun elementtien ja muiden ominaisuuksien sovittamisesta kulttuurille. Tämän lisäksi useiden versioiden ylläpito voi vaatia kustannuksia. Olisikin hyvä tehdä jo verkkosivustoa suunniteltaessa kansainvälistäminen (engl. internationalization), jotta mahdollisia kulttuurisia elementtejä olisi helppo muokata jälkeenpäin. Tämän lisäksi tulisi myös huomioida eri tutkimusten varsin erilaiset lähtökohdat ja myös niistä seuranneet erilaiset tulokset lokalisoinnista. Tästä voidaan päätellä, että ennen lokalisointia tulisi suorittaa sopivassa laajuudessa käyttäjätutkimus siitä, kuinka tietylle verkkosivustolle tulisi lokalisointi suorittaa. 6. Johtopäätökset Tässä työssä esiteltyjen tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että verkkosivujen lokalisointiin liittyen on olemassa hyvin ristiriitaisia tutkimustuloksia lokalisoinnin hyödyllisyydestä. Toiset tutkimukset löysivät tukea väitteelle, että lokalisoinnilla on paljon hyötyjä. Joissakin tutkimuksissa taas verkkosivuston lokalisoinnilla ei näyttänyt olevan juuri mitään hyötyä. Ford ja Kotzén (2005) 20

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -tutkielma Timo Laapotti 9.6.2005 Esityksen sisältö Kirjoittajan

Lisätiedot

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen Jouni Nevalainen Esityksen sisällysluettelo Työn tausta Ongelman asettelu Käsitteitä ja määritelmiä Käytetyt menetelmät Tulokset Johtopäätökset

Lisätiedot

Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi

Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Versiohistoria: Versio: Pvm: Laatijat: Muutokset: 0.1 2006-11-25 Janne Mäkelä Alustava 1.0 2006-12-10 Janne Mäkelä Valmis 1.

Lisätiedot

Valtakunnalliset museopäivät 2015 Lappeenranta

Valtakunnalliset museopäivät 2015 Lappeenranta Valtakunnalliset museopäivät 2015 Lappeenranta Kulttuurien välinen vuorovaikutus (toiminnallinen klinikka) 19.5. klo 11 ja 12 Markkinointi- ja asiakaspalvelupäällikkö Mirka Rahman Miten kala kuvailee vettä?

Lisätiedot

Monikielinen verkkokauppa

Monikielinen verkkokauppa Monikielinen verkkokauppa Monikielinen verkkokauppa Monikielisen verkkokaupan luomisessa pitää Multiple Languages lisämoduuli olla aktivoituna. Klikkaa valikosta Features -> Apps Management -> näkyviin

Lisätiedot

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla:

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: a) käytettävyys b) käyttäjäkeskeinen suunnittelu c) luonnollinen kieli

Lisätiedot

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu

ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Sivu 1(16) Sisällysluettelo 1 Joomla! sivuston sisällöntuotanto... 2 2 Artikkeleiden julkaisu sivustolla... 4 3 Artikkelin julkaisemista

Lisätiedot

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN

KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN TOIMIVUUDEN YHTEYS TYÖYMPÄRISTÖ- TYYTYVÄISYYTEEN AVOTOIMISTOISSA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Hannu Koskela Työterveyslaitos 13.3.2013 Haapakangas ym. 0 Tausta

Lisätiedot

Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan tutkinto-ohjelma. Kulttuurit huomioiva. Kandidaatintyö. 29. huhtikuuta 2012.

Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan tutkinto-ohjelma. Kulttuurit huomioiva. Kandidaatintyö. 29. huhtikuuta 2012. Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan tutkinto-ohjelma Kulttuurit huomioiva käyttöliittymäsuunnittelu Kandidaatintyö 29. huhtikuuta 2012 Tuukka Kantola Aalto-yliopisto Perustieteiden

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella 1 Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 12.5.2015 Tämä esitys on vapaasti nähtävissä sivulla:

Lisätiedot

Ohjeita informaation saavutettavuuteen

Ohjeita informaation saavutettavuuteen Ohjeita informaation saavutettavuuteen Tarkoitus Kasvattaa tietoisuutta ja lisätä esteettömän informaation aiheen näkyvyyttä ja sen merkitystä elinikäisen tasapuolisen oppimisen mahdollisuuksista Tukea

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS

ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS MATHM-47300 Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 1.10.2012 Ryhmä: Kipinä Sari Herrala, 228850 2 SISÄLLYS Arvioitava verkkopalvelu... 3 Arvioinnin tavoitteet...

Lisätiedot

Saimaan amk Ritva Kosonen. Suomalaisen ja venäläisen kulttuurin erot (GLOBE)

Saimaan amk Ritva Kosonen. Suomalaisen ja venäläisen kulttuurin erot (GLOBE) Saimaan amk Ritva Kosonen Suomalaisen ja venäläisen kulttuurin erot (GLOBE) Valtaetäisyys Russia Power Distance Miten vähemmän valtaa omaavat ryhmän jäsenet hyväksyvät sen, että valta on jaettu epätasaisesti?

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Hallintaliittymän käyttöohje

Hallintaliittymän käyttöohje Hallintaliittymän käyttöohje 1. Yleisiä huomioita Hallintaliittymän käyttöä helpottavia yleisiä huomioita: - Käytä listanäkymien hakukentissä kentän vieressä olevaa hakunappia, älä enter-näppäintä. - Älä

Lisätiedot

Miksi käytettävyys on tärkeää

Miksi käytettävyys on tärkeää WWW-suunnittelu Webissä tärkeintä on käytettävyys. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että jos käyttäjä ei löydä jotakin tuotetta, hän ei myöskään osta sitä. Webissä asiakas on kuningas, hiiri aseenaan

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

virkailija.opintopolku.fi

virkailija.opintopolku.fi Cybercom Design Studio virkailija.opintopolku.fi Organisaatiotietojen ylläpitpo versio.0 7..0 versio muutoshistoria.0 Organisaatiotietojen ylläpito-palvelun design Organisaatiotietojen ylläpito Suodatuskenttä

Lisätiedot

AJAX-konsepti AJAX. Asynkronisuus. Nykyisten web-ohjelmien ongelmia. Asynchronous JavaScript And XML

AJAX-konsepti AJAX. Asynkronisuus. Nykyisten web-ohjelmien ongelmia. Asynchronous JavaScript And XML AJAX-konsepti AJAX Asynchronous JavaScript And XML Viimeisin muoti-ilmiö web-ohjelmoinissa, termi Ajax tuli käyttöön vuoden 2005 aikana Joukko teknologioita, joiden avulla voidaan toteuttaa uudenlaisen

Lisätiedot

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä:

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä: Nielsen: "Olen tutkinut Webin käytettävyyttä vuodesta 1994, ja jokaisessa tutkimuksessa esiin on noussut sama asia: käyttäjät haluaisivat sivujen latautuvan nopeammin. Aluksi olin sitä mieltä, että käyttäjät

Lisätiedot

Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen syventävien opintojen vastaavuustaulukko

Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen syventävien opintojen vastaavuustaulukko Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen syventävien intojen vastaavuustaulukko Syksystä 2012 alkaen Tampereen yliistossa otetaan käyttöön uusi etussuunnitelma. Siitä eteenpäin yliistossa järjestetään

Lisätiedot

Yliopistojen erilliset palautteet. Webropol kyselyn tulokset. RAPORTTI 2 Uudet värit portaaliin Testipäivä: 26.9.2011 sekä kysely Webropolissa

Yliopistojen erilliset palautteet. Webropol kyselyn tulokset. RAPORTTI 2 Uudet värit portaaliin Testipäivä: 26.9.2011 sekä kysely Webropolissa Palvelukonsortion johtoryhmän kokous 3-2011- 3.10.2011 RAPORTTI 2 Uudet värit portaaliin Testipäivä: 26.9.2011 sekä kysely Webropolissa Yliopistojen erilliset palautteet Helsingin yliopisto LIITE R1 Turun

Lisätiedot

Avaa ohjelma ja tarvittaessa Tiedosto -> Uusi kilpailutiedosto

Avaa ohjelma ja tarvittaessa Tiedosto -> Uusi kilpailutiedosto Condess ratamestariohjelman käyttö Aloitus ja alkumäärittelyt Avaa ohjelma ja tarvittaessa Tiedosto -> Uusi kilpailutiedosto Kun kysytään kilpailun nimeä, syötä kuvaava nimi. Samaa nimeä käytetään oletuksena

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

ejuttu ohjeet kuinka sitä käytetään.

ejuttu ohjeet kuinka sitä käytetään. ejuttu ohjeet kuinka sitä käytetään. 1. Artikkelin lisääminen a. Kirjaudu sisään b. Lisää sisältöä c. Artikkeli i. Lisää pääkuva 1. Pääkuvalle kuvateksti ii. Anna artikkelille otsikko iii. Ingressi-kenttään

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

PDF-tiedostojen optimointi hakukoneille

PDF-tiedostojen optimointi hakukoneille PDF-tiedostojen optimointi hakukoneille PDF-tiedostojen optimointi herättää ristiriitaisia tunteita. Jotkut väittävät, että PDF:illä ei ole mitään arvoa hakukoneoptimointimielessä, toiset taas puhuvat

Lisätiedot

MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi

MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi AMPPARIT.COM VERKKOPALVELUN ARVIOINTISUUNNITELMA RYHMÄ VUTUKA MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi II SISÄLLYS 1 Arvioitava verkkopalvelu 3

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

SEPA päiväkirja. Dokumentti: SEPA_diary_EM_PV.doc Päiväys: 26.10.2004 Projekti : AgileElephant Versio: V0.9

SEPA päiväkirja. Dokumentti: SEPA_diary_EM_PV.doc Päiväys: 26.10.2004 Projekti : AgileElephant Versio: V0.9 AgilElephant T-76.115 Esa Mommo, 57197J Pauli Vesterinen, 65220P Tekijä: Esa Mommo/Pauli Vesterinen Omistaja: ElectricSeven Aihe: Sivu 1 of 6 Dokumentti Historia Revisio Historia Revision päiväys: 26.10.2004

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista

Kokemukset tuulivoimaloista Kokemukset tuulivoimaloista Haastattelututkimus Iin Olhavassa Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 15.9.2015 verkossa Tämä esitys on vapaasti nähtävissä

Lisätiedot

Palvelun vieminen ulkomaille kulttuurin vaikutus palvelun käyttäjäkokemukseen ja käytettävyyteen. Evgeni Pajunen

Palvelun vieminen ulkomaille kulttuurin vaikutus palvelun käyttäjäkokemukseen ja käytettävyyteen. Evgeni Pajunen Palvelun vieminen ulkomaille kulttuurin vaikutus palvelun käyttäjäkokemukseen ja käytettävyyteen Evgeni Pajunen Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden yksikkö Vuorovaikutteinen teknologia Pro gradu -tutkielma

Lisätiedot

Nero 7:n Windows Vista TM -tuki

Nero 7:n Windows Vista TM -tuki Nero 7:n Windows Vista TM -tuki Nero AG Sivu 1 Tietoja tekijänoikeudesta ja tavaramerkistä Tämä opaskirjanen ja sen sisältö on Nero AG:n omaisuutta ja suojattu tekijänoikeudella. Kaikki oikeudet pidätetään.

Lisätiedot

TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003

TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003 KÄYTETTÄVYYDEN TUTKIMISELLAKO TOIMIVAMMAT WWW-SIVUT? TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003 Sisältö Mitä on tarkoitetaan sanalla käytettävyys

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO User Point Oy aapo.puskala@userpoint.fi www.userpoint.fi Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO +358 40 722 0706 aapo.puskala@userpoint.fi

Lisätiedot

Joomla pikaopas. Yksinkertainen opas, jossa neuvotaan esimerkkisivuston teko Joomla julkaisujärjestelmällä vaihe vaiheelta.

Joomla pikaopas. Yksinkertainen opas, jossa neuvotaan esimerkkisivuston teko Joomla julkaisujärjestelmällä vaihe vaiheelta. Joomla pikaopas Yksinkertainen opas, jossa neuvotaan esimerkkisivuston teko Joomla julkaisujärjestelmällä vaihe vaiheelta. Paavo Räisänen www.ohjelmoimaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida, tulostaa

Lisätiedot

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Johdanto Tarkoituksenamme on parantaa Konebox.fi-verkkokaupan nettisivuja. Ensivaikutelman perusteella sivusto tuntuu todella kömpelöltä ja ahdistavalta. Sivu on

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Kuvat Web-sivuilla. Keskitie:

Kuvat Web-sivuilla. Keskitie: Kuvat Web-sivuilla Nielsen: Web-sivun kuvitus on pyrittävä minimoimaan vasteajan takia. Kaikki perusteeton kuvitus on karsittava. Yksi kuva vastaa tuhatta sanaa vs Latausajassa yksi kuva vastaa kahta tuhatta

Lisätiedot

Brändin arvonmääritys ISO 10668. Sisältö ja hyödyt käytännössä

Brändin arvonmääritys ISO 10668. Sisältö ja hyödyt käytännössä Brändin arvonmääritys ISO 10668 Sisältö ja hyödyt käytännössä ISO 10668 taustaa Standardin nimi: Brändin arvonmääritys. Vaatimukset brändin taloudellisen arvon määrittämiseen Vahvistettu 20.9.2010 SFS:n

Lisätiedot

Tehtävä 3 ja 4. 3. aikakausilehden kansi pastissi 4. runokirjan kansi

Tehtävä 3 ja 4. 3. aikakausilehden kansi pastissi 4. runokirjan kansi Tehtävä 3 ja 4 3. aikakausilehden kansi pastissi 4. runokirjan kansi 3. Valitse esim. Opettaja-lehti ja tee sille uusi kansi lehden tyyliin samoilla fonteilla ym. (ohje sille), NYT-liite, tms. käy myös

Lisätiedot

IDEOITA VERKOSTOITUMISEN MALLEIKSI

IDEOITA VERKOSTOITUMISEN MALLEIKSI IDEOITA VERKOSTOITUMISEN MALLEIKSI Mallinnokset kuvaavat OPH:ssa 20.5.2011 järjestetyssä koordinaattoreiden ja opetusneuvosten tapaamisessa esiteltyjä erilaisia mahdollisia malleja kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYS KÄYTETTÄVYYSPÄIVÄ 17.4.2014. Mitä käytettävyys on? Mitä merkitystä sillä on? Mitkä ovat suurimmat haasteet sen saavuttamikseksi?

KÄYTETTÄVYYS KÄYTETTÄVYYSPÄIVÄ 17.4.2014. Mitä käytettävyys on? Mitä merkitystä sillä on? Mitkä ovat suurimmat haasteet sen saavuttamikseksi? PÄIVÄ 17.4.2014 Johanna Silvennoinen (Perustuu Meeri Mäntylän kalvoihin, sis. osia Anne Pirisen esityksestä) Mitä käytettävyys on? Mitä merkitystä sillä on? Mitkä ovat suurimmat haasteet sen saavuttamikseksi?

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:

Lisätiedot

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

KULTTUURITUTKIMUKSEN HYÖDYNTÄMINEN VERKKOSIVUSTON SUUNNITTELUSSA. Riikka Valtanen

KULTTUURITUTKIMUKSEN HYÖDYNTÄMINEN VERKKOSIVUSTON SUUNNITTELUSSA. Riikka Valtanen KULTTUURITUTKIMUKSEN HYÖDYNTÄMINEN VERKKOSIVUSTON SUUNNITTELUSSA Riikka Valtanen Tampereen yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Vuorovaikutteinen teknologia Pro gradu -tutkielma Ohjaaja: Saila Ovaska

Lisätiedot

1 Yleistä Web-editorista... 3. 1.1 Web-editori -dokumentin luominen... 3. 2 Pikatoimintopainikkeet... 3. 2.1 Tallenna... 3

1 Yleistä Web-editorista... 3. 1.1 Web-editori -dokumentin luominen... 3. 2 Pikatoimintopainikkeet... 3. 2.1 Tallenna... 3 Web-editori 2 Optima Web-editori -ohje Sisällysluettelo 1 Yleistä Web-editorista... 3 1.1 Web-editori -dokumentin luominen... 3 2 Pikatoimintopainikkeet... 3 2.1 Tallenna... 3 2.2 Peru / Tee uudelleen...

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena

Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena Mervi Holmén Johtaja, maakuva ja markkinointi 15.9.2014 2 Visit Finland -markkinointi Visit Finland -kohderyhmät kokonaisuudessaan Visit Finland -markkinointi,

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

Soveltuvuustutkimus Lifebelt-ohjelman ideologian käytettävyydestä olioorientoituneeseen

Soveltuvuustutkimus Lifebelt-ohjelman ideologian käytettävyydestä olioorientoituneeseen Soveltuvuustutkimus Lifebelt-ohjelman ideologian käytettävyydestä olioorientoituneeseen ohjelmointiin Jukka Talvitie Valvoja: Professori Jorma Jormakka Paikka: TietoEnator oyj Ongelma Ideologia Lifebelt

Lisätiedot

Kotisivu. Hakutoiminnon on oltava hyvin esillä lähes kaikilla kotisivuilla. Hakutoiminto on hyvä sijoittaa heti kotisivun yläosaan.

Kotisivu. Hakutoiminnon on oltava hyvin esillä lähes kaikilla kotisivuilla. Hakutoiminto on hyvä sijoittaa heti kotisivun yläosaan. Kotisivu Kotisivu on sivuston pääsivu Ensi kertaa sivustolle saapuvan käyttäjän pitäisi pystyä päättelemään sivuston tarkoitus kotisivun nähtyään. Usein lähtökohtana sivuston hierarkinen pääjaottelu, mutta

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto* KESKENERÄINEN PIRAATTIPUOLUE. Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään

Graafinen ohjeisto* KESKENERÄINEN PIRAATTIPUOLUE. Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään versio 0.8 2010 Graafinen ohjeisto* PIRAATTIPUOLUE * Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään Alkusanat G raafiset ohjeistot ovat viestinnän alan

Lisätiedot

Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät

Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät Tommi Nieminen tommi.nieminen@uef.fi Itä-Suomen yliopisto KäTu XIII Kääntämisen ja tulkkauksen yhteisöt... Helsinki Sisäkkäiset etenevät ympyrät Kuvio jota kukaan

Lisätiedot

MOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT

MOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT MOBISITE-TYÖKALU MobiSite on työkalu matkapuhelimeen soveltuvan mobiilisivuston rakentamiseen. AIMO-järjestelmän jatkuvasti päivittyvä päätelaitetunnistus tunnistaa useimmat puhelinmallit ja mukauttaa

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9. Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti

Lisätiedot

Kuva 1. Jokaisen tavallisen kuvan tasotyökalussa näkyy vain yksi taso, tässä nimellä tausta.

Kuva 1. Jokaisen tavallisen kuvan tasotyökalussa näkyy vain yksi taso, tässä nimellä tausta. Gimp alkeet XII 9 luokan ATK-työt/HaJa Sivu 1 / 6 GIMP:in tasotyökalu Lue ensin nämä ohjeet! Harjoitus lopussa! GIMP:in tasotyökalu on nimensä mukaisesti työkalu, jolla hallitaan tasoja, niiden läpinäkyvyyttä,

Lisätiedot

STS Uuden Tapahtuma-dokumentin teko

STS Uuden Tapahtuma-dokumentin teko STS Uuden Tapahtuma-dokumentin teko Valitse vasemmasta reunasta kohta Sisällöt. Sisällöt-näkymä Valitse painike Lisää uusi Tapahtuma 1 Valitse kieleksi Suomi Välilehti 1. Perustiedot Musta reunus kieliversioneliön

Lisätiedot

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Monikulttuurista ohjausta tutkimushankkeissa 04/03/15 Päivikki, Koponen, Satu Jokela, Anneli Weiste-Paakkanen, Liisa Larja, Marja-Leena Viitaniemi, 1 UTH-tutkimus Ulkomaista

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

HYBRIDIEN INVAASIO. Tutkimus Euroopan liikkuvan työvoiman laitevalinnoista

HYBRIDIEN INVAASIO. Tutkimus Euroopan liikkuvan työvoiman laitevalinnoista HYBRIDIEN INVAASIO Tutkimus Euroopan liikkuvan työvoiman laitevalinnoista Hybridit horjuttavat kannettavien tietokoneiden valta-asemaa Euroopassa Tablet-laitteisiin kohdistuneista odotuksista huolimatta

Lisätiedot

Miten lokalisointityö kohtaa kielen normatiivisuuden?

Miten lokalisointityö kohtaa kielen normatiivisuuden? Miten lokalisointityö kohtaa kielen normatiivisuuden? Tommi Nieminen tommi.k.nieminen@jyu.f Taustaa: KDE-lokalisointiprojekti KDE (nyttemmin oikein KDE SC ) on monialustainen työympäristöprojekti pääalusta

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Ammattijärjestäjä Aulasvuori Www-projektin kuvaus

Ammattijärjestäjä Aulasvuori Www-projektin kuvaus Ammattijärjestäjä Aulasvuori Www-projektin kuvaus Minne Seppälä Avat 2014 Dokumentaatio 1 PROJEKTIN KUVAUS... 3 1.1 Projektin aloitus... 3 1.2 Aikataulu... 4 1.3 Kustannusarvio... 4 2 ULKOASU... 5 2.1

Lisätiedot

Webforum. Version 14.4 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-12-6

Webforum. Version 14.4 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-12-6 Webforum Version 14.4 uudet ominaisuudet Viimeisin päivitys: 2014-12-6 Sisältö Tietoja tästä dokumentista... 3 Yleistä... 4 Yleistä & hallinnointi... 5 Dokumentit... 5 Perättäinen tarkistus- ja hyväksymisprosessi...

Lisätiedot

Paikka-aikakaavio PlanMan Project

Paikka-aikakaavio PlanMan Project Paikka-aikakaavio PlanMan Project 30.4.2014 Sisältö 1. Paikka-elementin käyttöönotto... 2 2. Tehtävien lisääminen paikka-aikakaavioon... 4 3. Tehtävien ulkoasun muokkaus paikka-aikakaaviossa... 5 4. Tehtävien

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy?

Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Niina Nissilä & Suvi Isohella Minä ja tiede Seinäjoki 18.3.2014 Vaasa 20.3.2014 Esityksen rakenne Lähtökohta Järjestelmä,

Lisätiedot

ividays BLOG Design Elina / Tomi / Timo / Otso / 23.9.2013

ividays BLOG Design Elina / Tomi / Timo / Otso / 23.9.2013 ividays BLOG Design Elina / Tomi / Timo / Otso / 23.9.2013 1. Suunnitelma Konsepti 1. Yksinkertainen ja rento tapa välittää konkreettisempaa ja epämuodollisempaa tietoa digiviestinnän opiskelun arjesta

Lisätiedot

ohjeistus retkikerho

ohjeistus retkikerho Graafinen ohjeistus Esittely Oulun luonnonsuojeluliiton alla toimiva Retkikerho on kanava, jonka avulla voi helposti irrottautua arjesta kaupungin lähiluontoon. Retkitarjonta on hyvin monipuolinen ja kerhon

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUDEN LÄHTEILLÄ

MONIKULTTUURISUUDEN LÄHTEILLÄ MONIKULTTUURISUUDEN LÄHTEILLÄ Pori 15.11.2012 Ulla Kauri vuoden 1729 asetus tupakan istutuksesta: Jywäin Culturi eij ollengan sen [tupakanviljelyn] cautta wähendyä taida. Lönnrotin suomalais-ruotsalaisessa

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Kaufmann Agency: ErgoFinger koekäyttötutkimus. ErgoMedi Oy

Kaufmann Agency: ErgoFinger koekäyttötutkimus. ErgoMedi Oy Kaufmann Agency: ErgoFinger koekäyttötutkimus ErgoMedi Oy ErgoFinger koekäyttötutkimus ErgoMedi Oy Tulokset 31.1.2014 Kaufmann Agency on suomalainen kansainvälisesti toimiva terveysviestinnän asiantuntijayritys,

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi

Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi Helsinki 11.09.2006 Peliteoria Tomi Pasanen HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö

Lisätiedot

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Tausta SOL konserni on Suomen suurimpia palvelualan työllistäjiä. SOLIssa työskentelee tällä hetkellä lähes 10 000 työntekijää, joista n 7500 Suomessa.

Lisätiedot

28.8.1975 ruovedellä pohjois-hämeessä. lepounit.com (yritys) lepo.net (oma)

28.8.1975 ruovedellä pohjois-hämeessä. lepounit.com (yritys) lepo.net (oma) Muokattu: 2015-01-29 Viimeisin versio: http://lepo.net/cv/fi CV taru puhuvasta nörtistä henkilötiedot nimi anu leponiemi syntynyt 28.8.1975 ruovedellä pohjois-hämeessä sähköposti ja www anu (at) lepounit.com

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot