Euroopan suurimman kultakaivoksen rakentaminen käynnistyi Lapissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Euroopan suurimman kultakaivoksen rakentaminen käynnistyi Lapissa"

Transkriptio

1 Nyhetsbrev November 2006 Norsk/Svensk Euroopan suurimman kultakaivoksen rakentaminen käynnistyi Lapissa Suomen kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen kävi yhdessä kanadalaisen AgnicoEagle kaivosyhtiön johtajien kanssa Kittilässä muuraamassa Suurikuusikon kaivoksen peruskiven lokakuun lopulla. Suurikuusikosta tulee jatkossa Euroopan suurin kultakaivos. Suurikuusikon esiintymän on laskettu sisältävän noin 75 tonnia kultaa ja louhittavaa riittää ainakin 13 vuodeksi. Kaivoksen ja rikastamon rakentaminen työllistää noin 150 henkilöä ja kun varsinainen kaivostoiminta käynnistyy, työtä on tarjolla noin 200 henkilölle. Epäsuorasti kaivoksen odotetaan työllistävän arviolta 300 henkilöä. Kittilän kunnanjohtaja Seppo Maula iloitsee kaivostoiminnan käynnistymisestä. - Kaivostoiminta monipuolistaa kunnan elinkeinorakennetta ja matkailun rinnalle saadaan uusia työpaikkoja. Kun kaivos toimii täydellä teholla 2008, monelle kuntalaiselle tarjoutuu mahdollisuus pitkäaikaiseen työsuhteeseen. Odotamme työvoimaa siirtyvän tänne myös oman kunnan ulkopuolelta. Seppo Maula ja kaivosyhtiön edustajat korostavat erityisesti ympärillä asuvien ihmisten ja kylien kanssa tehtävän yhteistyön tärkeyttä hankkeen toteuttamisessa. -Kaivosyhtiö ja kunta ovat yhdessä tiedottaneet kuntalaisille Suurikuusikon kaivoshankkeeseen liittyvistä asioista. Yleisö on saanut vastauksia hankkeen herättämiin kysymyksiin. Kittilän kunnalle kaivoksen avaaminen tuo lisähaasteita esimerkiksi vapaiden asuntojen saatavuudesta tai koulupaikkojen järjestämisestä tänne muuttaville kaivostyöntekijöiden perheille. Kaivostoiminnalla on Suomessa valoisat tulevaisuuden näkymät. Pekkarisen mukaan parhaassa tapauksessa kaivostoiminta tulee seuraavien 3-5 vuoden aikana työllistämään lähes tuhat ihmistä. Kittilän naapurikunnassa Sodankylässä valmistellaan Kevitsan nikkeli- ja kuparikaivoksen avaamista ja Kevitsan odotetaan olevan tuotannossa vuonna Lisäksi Lapissa tutkitaan muun muassa lupaavien uraani- ja platinaesiintymien tulevaa hyödyntämistä.

2 Pian vihitään digitaalinen liitto Norjan ja Ruotsin välinen laajakaistaverkko kytketään lähiaikoina yhteen. - Olemme rakentaneet yhteyden melkein valmiiksi. Vain lyhyt pätkä Björklidenin ja Riksgränsenin välillä on vielä työn alla. Sen jälkeen voimme vihkiä digitaalisen unionin käyttöön, kertoo Anne-Mari Angeria, joka toimii Luulajassa IT- Norrbottenin hankkeen vetäjänä. Ajatus Ruotsin ja Norjan digitaalisesta kytkennästä on kehittynyt samalla, kun laajakaistaverkostoa on rakennettu Norrbottenin ja Nordlannin/Tromssin alueilla. Tämän vuoden kuluessa IT Norrbotten toteuttaa idean yhdessä Kiirunan kunnan ja Tromsin maakunnan laajakaistayhtiön, Bredbåndsfylket Tromsin kanssa yksivuotisella Interreghankkeella. Kokonaispanostus on euroa eli noin 1,1 miljoonaa Ruotsin kruunua. - Hankeaika päättyy siis vuoden vaihteessa ja siihen mennessä yhteys pitää olla valmiina, sanoo Anne-Mari Angeria. Norjan puolella laajakaista on nyt valmiina Ruotsin rajalle asti. Vain Björklidenin ja Riksgränsenin välinen osuus on rakentamatta. - Siellä on vaikea maasto ja kaapeli pitää ripustaa pylväisiin, Angeria kertoo. Ruotsin puolella Kiirunan kunta omistaa verkon. IT Norrbotten vastaa verkosta sen valmistumisen jälkeen ja pitää yhteyttä niihin operaattoreihin, jotka ovat kiinnostuneita verkon vuokraamisesta. Norjan puolella verkkoa hoitaa Bredbåndsfylket Troms. - Nyt on tärkeää markkinoida tulevaa verkkoa. Jokin aika sitten osallistuimme Brysselissä tiedotustilaisuuteen, jossa teimme digitaalista unionia tunnetuksi Euroopassa, Angeria kertoo. Sairaanhoidon odotetaan olevan yksi tulevan laajakaistaverkon suurkäyttäjistä. - Sairaanhoidossa panostetaan nyt telelääketieteeseen ja voimme esimerkiksi lähettää kuvia jostain Norrbottenin sairaanhoitoyksiköstä Tromssan sairaalaan, Anne- Mari Angeria selittää. Laajakaistaverkosto voi auttaa etäisyyksien lyhentämisessä myös muilla aloilla. - Se voi olla tarpeen molemmissa maissa toimiville yrityksille, esimerkiksi LKAB: Verkot on nyt melkein kytketty toisiinsa. Ainoastaan pätkä Björklidenin ja Riksgränsenin välillä on kesken. Sen jälkeen voimme vihkiä digitaalisen liiton, toteaa Anne-Mari Angeria, joka vetää hanketta Luulajan IT Norrbottenissa. (kuva: Kent Lidman) lle, joiden täytyy siirtää tietoja toimistosta toiseen. Verkkoa voidaan käyttää opetuksessa niin, että opettaja on yhdellä paikkakunnalla ja opiskelijat jollain toisella paikkakunnalla. Esimerkiksi Pajalassa tätä on jo kokeiltu. Verkkoa voi hyödyntää myös elokuva-ala, Anne-Mari Angeria sanoo. Norjan puolella maiden laajakaistaverkkojen yhdistäminen otetaan lämpimästi vastaan. - Meille yhteen kytkeytyminen

3 Vuoden päivät Pohjoiskalotin erämaissa Lars Monsen aikoo viettää 365 päivää keskellä Pohjoiskalotin erämaita. - Aion käydä tutuilla ja tuntemattomilla erämaaalueilla ja mennä sinne, minne onkivapa näyttää, toteaa Norjan tunnetuin eräretkeilijä. Foto: NRK/MONSEN Tekst Vidar Dalsbø merkitsee yhteyksien parantumista Etelä- ja Pohjois-Norjan välillä. Se, mikä tänään lähetetään Norjan läpi, tullaan jatkossa lähettämään Ruotsin kautta, mikä on halvempaa ja laadullisesti varmempaa, kertoo Bredbåndsfylket Tromsin hankevastaava Svein A Eriksen. Suomi ei ainakaan vielä ole mukana tässä laajakaistaverkostossa. - Emme ole vielä löytäneet Suomesta yhteistyökumppania. Suomessa on kuitenkin suunnitelmia esimerkiksi laajakaistan ulottamisesta Haaparannalta Kemiin. Pohjois-Norjassa suunnitellaan Finnmarkin laajakaistan rakentamista Karasjoelle ja Kautokeinoon, Anne-Mari Angeria kertoo Kent Lidman Pohjoiskalotin uutiset tavoitti Monsenin satelliittipuhelimella päivää ennen kuin hän lähti taipaleelle Finnmarkin Pasviklaaksoa pitkin. Monsen kertoi, että vaikka retki on tarkoitus tallentaa sekä internettiin että televisiota varten, tärkein asia on kuitenkin itse elämys. - Toivon saavani kokea kaikki neljä vuodenaikaa Pohjoiskalotin salomailla. Odotan pääseväni kokemaan niin Ruijan tunturiylängön purevan kylmyyden kuin keskikesän itikkaparvet Lapin metsissäkin. Hän ei siis ole lähdössä millekään luksusluokan eräretkelle. - Pyrin olemaan omavarainen muonan suhteen ja turvaudun pääasiassa metsästykseen ja kalastamiseen. En aio ottaa mukaan mitään suurta eväsvarastoa, sillä joudun kantamaan 15 kiloa painavaa kuvauskalustoa, mikä rajoittaa mukaan mahtuvan ruoan määrää. Kuvauskalusto onkin seurannut Monsenia uskollisesti eräretkillä ja sen kautta koko Norja on oppinut hänet myös tuntemaan. Sellaiset televisioohjelmat kuin Poikki Kanadan tai Retkellä Lars Monsenin kanssa ovat avanneet monen norjalaisen silmät reippaan eräretkeilyn iloille. Tarkoitus on, että nyt alkavasta retkestäkin tehdään televisiosarja, joka lähetetään Norjan televisiossa keväällä Koko retken ajan voi yleisö seurata Monsin kulkemista ja kokemuksia myös internetin kautta osoitteessa monsen. Monsen ei valinnut Pohjoiskalottia umpimähkään eräretkensä kohteeksi. Hän kertoo aivan erityisestä suhteestaan Pohjoiskalotin luontoon. - Sieluni kuuluu tänne ja ei ole olemassa mitään parempaa paikkaa luonnon kokemiseen. Olen vakuuttunut, että olen vaeltanut näissä Pohjoiskalotin erämaissa ainakin kymmenessä aikaisemmassa elämässäni. Monsenin mielestä myös tavalliset ihmiset voisivat lähteä tällaisille eräretkille. - Erämaat kuuluvat kaikille! Tietenkin pitää osata tulla toimeen luonnossa, mutta miksei kuka tahansa voisi lähteä lyhyemmälle retkelle tutustumaan eräretkeilyyn. Monsen on vakuuttunut, että hänen myötään yhä useammat huomaavat ulkoilun ja retkeilyn ilot.- Epäilemättä pystyn välittämään tietoa ja voin saada yhä useammat lähtemään luontoon. Ulkoiluja retkeilyperinne on tärkeä säilyttää. Ihmisen pitää oppia kestämään uupuminen, paleltumat ja nälkiintyminenkin, Monsen toteaa lopuksi.

4 Tuloksia syntymässä valtakunnan rajat ylittävästä matkailuyhteistyöstä Ulkomaalaiset matkanjärjestäjät ovat nyt ottamassa ohjelmistoihinsa valtakunnan rajat ylittäviä matkailutuotteita. Tämä on tulos määrätietoisesta matkailualan yhteistyöstä Pohjois-Lapin, Finnmarkin ja Luoteis-Venäjän välillä. Hanke on loppumassa, mutta toimijat haluavat jatkaa. Kyllä, haluamme jatkaa yhteistyötä myös vuosina 2007 ja 2008, selittää Finnmark Reiselivin johtaja Jens-Harald Jenssen. Hän on tyytyväinen tähänastisiin tuloksiin, mutta selittää kansainvälisen markkinointiyhteistyön antavan pysyviä tuloksia vasta 5-10 vuoden jälkeen. Siksi on tärkeä jatkaa hyvää yhteistyötä ja hyödyntää jo tehtyjä investointeja vauhdittamaan nyt käynnissä olevaa kehittämisprosessia. Yhteistyöhanke Matkailun Pohjoinen Ulottuvuus RND käynnistyi vuonna 2002 ja päättyy vuoden 2006 lopussa. Hankkeen päätavoitteena on nostaa Pohjois-Lappi, Finnmark ja Luoteis-Venäjä The Northernmost Europe alueen johtavaksi ympärivuotiseksi luontopohjaiseksi matkailukohteeksi ennen Ainutlaatuinen arktinen luonto ja eksoottinen kulttuuri sekä hyvä infrastruktuuri ja hyvät palvelut tulisivat olla alueen vahvuuksia, Jenssen sanoo ja lisää, että alueella on hyviä elämystuotteita ja hyvä elämysmatkailun osaaminen. Alueella on jo hyvin Jens-Harald Jenssen (fotograf: Outi Torvinen) Ajankohtaisia linkkejä: tunnettuja matkailukohteita kuten Nordkapp, Saariselkä, Luosto ja Murmansk, mutta meidän on panostettava intensiivisesti koko alueen myymiseen. Jenssenin mielestä alueen imago jännittävänä matkailukohteena on vahvistunut hankkeen käynnistyttyä. Northernmost Europe näkyy nyt enemmän ja enemmän yhtenä matkakohteena, jolla on rajatylittäviä matkan aikana helposti yhdistettävissä olevia tuotteita. On tuotettu yhteisiä esitteitä ja verkkosivuja sekä myös yhteinen, ilmainen yli 1000 kuvaa käsittävä kuvapankki käytettäviksi matkailukohteen markkinoinnissa. Nyt näitä yhteisiä tuotteita on kehitettävä edelleen ja markkinointia tehostettava. - Norjan puolella minulla on vastuu ja me olemme saaneet tuotteita moniin brittiläisiin ja saksalaisiin luetteloihin. Nyt haluamme jatkaa monien sellaisten rajatylittävien tuotteiden kehittämistä, joilla erotumme erityisesti Saksan ja Britannian markkinoilla ja Benelux-maissa, Jenssen sanoo. Kahden viikon päästä hän lähtee Lontooseen maailman suurimmille matkailumessuille, World Travel Marketiin. Siellä hän tapaa saksalaisia ja brittiläisiä matkanjärjestäjiä, jotka koko ajan hakevat asiakkailleen uutuuksia. Tavoitteena on palata kotiin uusien sopimusten kanssa.

5 Historiallinen kulttuuritapaaminen Pohjoiskalotilla Muinaisuus, nykyisyys ja tulevaisuus kietoutuivat yhteen, kun Pohjoiskalotin kulttuuriväki kokoontui ensimmäiseen kulttuuritapaamiseensa Narvikiin lokakuun puolivälissä. Kolme päivää kestänyt tapahtuma oli kaikin puolin onnistunut. Nordlannin maakunnan kulttuurija ympäristöosaston varajohtaja Stig Olsen, joka päättää kautensa Pohjoiskalotin kulttuurineuvoston puheenjohtajana toteaakin: Kohtaamispaikka ja laboratorio - Kulttuuritapaaminen oli tärkeä kohtaamispaikka Pohjoiskalotin kulttuurin parissa työskenteleville, olivatpa he sitten virkamiehiä, taiteilijoita, tapahtumajärjestäjiä tai järjestöjen edustajia. Seminaarit ja esitykset olivat vahva osoitus siitä, että viimeisten 6-7 vuoden aikana on tehty hyvää työtä. Tapahtuman yhteydessä tästä esiteltiin esimerkkeinä Pohjoiskalotin nuorten videofilmit, kirjastohanke, joka kartoitti, miten entisajan italialaiset kokivat meidät pohjoisen asukkaat, ja hanke, jossa tarkasteltiin Kalliopiirroksia ja kalliotaidetta Euroopan äärilaidoilla. - Olen myös iloinen siitä, että saimme tuoda esiin Pohjoiskalotin nykykulttuuria. On luonnollista, että tällaisen rajattoman yhteistyön tuloksena syntyneistä hyvistä hankkeista tulee myös yleisön päästä nauttimaan. Rajaton identiteetti konsertti, jossa 30 nuorta sai improvisoida yhdessä, oli erinomainen esimerkki. Nuoret osallistuivat eräänlaiseen musiikin koelaboratoriossa, josta syntyikin erinomaisia tuloksia. Pohjoiskalotin nuoret ovat myös tulevassa yhteistyössä keskeisellä sijalla, Stig Olsen toteaa. Olsen korostaa samaa asiaa, mihin maakuntaneuvoston Jan Erik Teigen johtaja Geir Knutson viittasi avatessaan Pohjoiskalotin kulttuuritapaamisen: - Nyt saamme nauttia monien niiden hankkeiden tuloksista, joita Pohjoiskalotin kulttuurineuvosto on käynnistänyt ja toteuttanut viime vuosina. Pohjoiskalot tiyhteistyössä ei kuitenkaan katsota vain menneeseen. Pidämme tärkeänä myös sitä, mitä tapahtuu tässä ajassa, ja tähtäämme erityisesti tulevaisuuteen eli nuoriin, Knutson totesi. Konsertteja, taidetta ja teatteria Kulttuuritapaamiseen osallistuneet runsaat 60 henkilöä saivat kohdata pohjoisnorjalaisen rannikkokulttuurin niin sanallisesti kuin gastronomisesti, kun Nordlannin maakuntahallinto tarjosi päivällisen historiallisessa Vidrekin aitassa Narvikin ulkopuolella. Sinne narvikilainen Anders Ögsnes yhdessä vaimonsa Sölvin kanssa on perustanut kulttuuriyrityksen, joka pohjautuu meren antimiin niihin elämyksiin, joita kävijä voi kokea purjehtiessaan viisiairoisella Hildringstimen veneellä tai nauttiessaan paikallisia ruokalajeja. Meren herkkujen tarjoileminen isosta nordlannin veneestä oli sellainen kokemus, jonka kulttuuritapaamisen osallistujat muistavat pitkään. Asiapitoisen ohjelman lisäksi osallistujille tarjottiin Pohjoiskalotin kulttuurimakupaloja taidenäyttelyissä, tanssiesityksin, konserteissa ja teatteriesityksin. Erityisesti konserttitarjonta oli laaja-alaista: Tornionlaakson kansanmusiikkia esitti Jordlauluryhmä, Sofia Jannok Gällivaarasta joikasi ja Narvikin paikallismuusikot säestivät, maakunnan oma MiN-kokoonpano julkaisi oman CD-levyn konsertin kera, 30 nuorta esitti ensimmäistä kertaa Rajaton Identiteetti -teoksensa ja kolmipäiväisen tapahtuman päätteeksi saamelainen Adjagasyhtye soitti folk-rockia. Rikskonserterne-organisaation johtaja Åse Kleveland oli vieraana Narvikissa ja tapahtuman monipuolisuus teki myös häneen vaikutuksen. - Monet näkemistäni hankkeista kelpaavat esimerkeiksi muille maakunnille, Kleveland toteaa. Pätevämpää arviointia on Pohjoiskalotin kulttuuriyhteistyön vaikea saada, sillä Kleveland on toiminut sekä artistina, Norjan kulttuuriministerinä että Ruotsin Elokuvainstituutin johtajana seitsemän vuoden ajan.

6 Tältä uusi Tavoite 3 Pohjoinen ohjelma tulee näyttämään - Uuden Tavoite 3 Pohjoinen ohjelman voidaan sanoa olevan aikaisemmista Interregohjelmista jalostettu tuote. Näin sanoo Pohjoiskalotin ohjelmatyöryhmän puheenjohtaja Brynolf Tjärner Norrbottenin lääninhallituksesta. Vuodesta 1990 meillä on ollut EU-ohjelmia valtakuntien rajat ylittävän yhteistyön lisäämiseksi ja territoriaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi Euroopassa. Ensimmäinen Interreg I oli käynnissä , siis ennen Ruotsin ja Suomen EU-jäsenyyttä. Ohjelma jatkui Interreg II -ohjelmalla , jonka jälkeen tuli Interreg III, joka jatkuu tämän vuoden loppuun asti. Se on jaettu kolmeen osaohjelmaan. Interreg III A Pohjoisen osaohjelmat ovat Pohjoiskalotti, Kolarctic ja Sapmi. Tämä on nyt se ohjelma, joka tullaan korvaamaan uudella Tavoite 3 Pohjoinen ohjelmalla, jonka ohjelmakausi on Tavoite 3 Pohjoinen ohjelmasta tulee yksi EU: n yhteenkuuluvuuspolitiikan kolmesta tavoiteohjelmasta. Ohjelmassa priorisoidaan rajatylittävää yhteistyötä. Koko Tavoite 3 Pohjoinen ohjelman budjetti on 42,2 miljoonaa euroa EU:sta ja 32,6 miljoonaa euroa kansallista rahoitusta, kaiken kaikkiaan siis lähes 75 miljoonaa euroa koko ohjelmakaudelle. - Yksi muutos uudessa ohjelmassa on, että ohjelmaalue on hieman aikaisempia Interreg-ohjelma-alueita suurempi. Ruotsissa ohjelmaalueeseen kuuluu Norrbottenin läänin lisäksi Skellefteån, Sorselen, Malån ja Norsjön kunnat Västerbottenin läänistä, Suomessa Lapin sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan maakunnat ja Norjassa Nordlandin, Tromsin ja Finnmarkin maakunnat. Sapmi ohjelmaan kuuluvat lisäksi koko Västerbottenin ja Jämtlannin sekä osa Taalainmaan läänistä Ruotsissa sekä Nord- ja Sör- Tröndelagin maakunnat ja osa Hedemarkin maakunnasta Norjassa, Brynolf Tjärner kertoo. Norrbottenin lääninhallitus on saanut tehtäväksi työn koordinoinnin, johon kuuluu ohjelmaehdotuksen laatiminen. Lääninhallitus on tämän jälkeen yhdessä muiden läänien ja maakuntien kanssa sopinut, että Pohjoiskalotin neuvosto vastaa uuden ohjelmaehdotuksen laatimisesta, jota eri alueviranomaiset sitten myöhemmin käsittelevät. Pohjoiskalotin neuvosto käynnisti prosessin toukokuun 31. päivänä ja ohjelmaehdotus jätettiin Norrbottenin lääninhallitukselle ja muille lääneille ja maakunnille syyskuun 27. päivänä. Uuden Tavoite 3 Pohjoinen ohjelman pääkohtana on visio rajattoman yhteistyön toteuttamiseksi. Yhteistyötä tehdään mm. seuraavilla aloilla: työllisyys, taloudellinen yhteistyö, liikenneyhteydet, ja informaatioteknologia ja vahvistetaan asiantuntijoiden vuorovaikutus rajan yli sekä alueen erityispiirteitä ja identiteettiä. - Yhteistyön lähtökohtana on alueen tarpeet ja edellytykset ja se luo kasvua, kehitystä ja paremmat elinolosuhteet alueen asukkaille. Ohjelmaalueen laajentaminen luo paremmat edellytykset rajaalueelliselle yhteistyölle vaikuttaa myönteisesti väestökehitykseen ja elinolosuhteisiin, Brynolf Tjärner sanoo. Vision toteuttamiseksi ja alueen mahdollisuuksien parantamiseksi tullaan ohjelmatyö kohdistamaan muutamalle toimenpidealueelle, joita ovat * Elinkeinoelämän kehittäminen * Tutkimus ja koulutus * Alueellinen identiteetti ja toimivuus * Sápmi osaohjelma - rajaton kehitys * Tekninen tuki Työn toteuttamiseksi tuetaan yhteistyötä, jonka avulla mm. * Luodaan rajatylittäviä kohtaamispaikkoja * Vähennetään rajaesteiden kielteisiä vaikutuksia

7 * Vahvistetaan kielellistä, kulttuurista ja historiallista yhteenkuuluvuutta * Edistetään alueellista houkuttelevuutta * Luodaan uusia yritysten, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden välisiä yhteistyömuotoja * Parannetaan liikenneyhteyksiä ja kehitetään infrastruktuuria. Sápmi osaohjelman tavoitteena on kehittää rajayhteistyötä ja Sápmin vahvistaminen ja esille tuominen vahvana alueena sekä Pohjolassa että Euroopassa. Tavoitteeseen päästään mm. * Vahvistamalla heikkoja alueita ja saamelaisyhteiskunnalle yhteisiä asioita * Kehittämällä saamelaista elinkeinoelämää ja vahvistamalla perinteisiä saamelaiselinkeinoja * Kehittämällä saamelaista yhteistyötä sekä alue-, paikallis- että keskustasolla * Vähentämällä tiedonpuutetta saamelaisista ja saamelaisista olosuhteista tehdään nk. SWOTanalyysi, mikä tarkoittaa, raja-alueellisen yhteistyön vahvuuksien, mahdollisuuksien ja heikkouksien sekä niiden huomioimisen analyysiä. Tehdään myös ympäristövaikutusten analyysi. Ehdotus tullaan nyt lähettämään edelleen kunkin maan alueviranomaisille ennen sen lähettämistä maiden hallituksille Tukholmaan, Osloon ja Helsinkiin. Hallitukset päättävät sitten ohjelmasta ja neuvottelevat EU-komission kanssa. Brynolf Tjärner ei usko Ruotsin hallituksenvaihdoksen vaikuttavan ohjelmaan. - Ei, sitä en usko. Pohjoiskalottipolitiikka ei muutu vaikka Ruotsi on saanut uuden hallituksen, hän sanoo. Uuden ohjelman on tarkoitus käynnistyä ensi vuonna. * Vahvistamalla saamen kieltä * Edistämällä ympäristön kestävää kehitystä saamelaisalueella. Konsulttiyritys Eurofutures seuraa ohjelmatyön etenemistä, analysoi ohjelman sisältöä ja osallistuu mahdollisiin muutostöihin ennen ohjelmaehdotuksen valmistumista. Ohjelmasta Uusi Tavoite 3 Pohjoinen ohjelma kehittää edelleen aikaisempia Interregohjelmia, toteaa Brynolf Tjärner, joka Norrbottenin lääninhallituksessa vastaa ohjelman laatimisesta. (kuva: Kent Lidman)

8 Saamelaishankkeita Pohjoiskalotilla * Koko Pohjoiskalotin joíkuarkisto * Nykyajan dokumentaatio saamelaisista nuorista * Saamelaismuseoiden verkosto Pohjoiskalotilla Tässä on esimerkkejä muutamista mm. Interregrahoituksella käynnissä olevista tai suunnitelluista hankkeista. Pisimmälle työ on edennyt joikuarkistohankkeessa. Se käynnistyi viime vuoden elokuussa ja sen pitäisi päättyä ensi vuoden lopulla. - Hankkeen tavoitteena on luetteloida nykyisiä eri arkistoissa eri puolilla Ruotsia, Norjaa ja Suomea olevia joikuäänitteitä ja perustaa niistä tietokanta. Vanhin löytämämme nauhoitettu joiku on vuodelta 1904, sanoo Per Niila Stålka, joikuhankkeen hankepäällikkö. Arkistoon tulee enimmäkseen vanhempia joikuja. - Haemme joikuja kaikista sellaisista arkistoista Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa, joissa joikuäänitteitä on. Osa vanhemmista äänitteistä on huonossa kunnossa ja ovat tuhoutumassa. Digitalisoimalla äänitteitä voimme pelastaa ne jälkipolville. Työskentelemme ensisijaisesti 1900-luvun alusta noin 1970-luvun loppuun asti olevien joikujen parissa. Mutta voimme ottaa mukaan myös myöhempiä joikuäänitteitä, Per Niila Stålka sanoo. Hänen mielestään perinteinen joiku ei ole muuttunut mainittavasti viimeisten 100 vuoden aikana. - Perinteinen joiku a capella kuulostaa suurin piirtein samanlaiselta nyt kuin silloin. Joiku, jossa on musiikkia, on muuttunut enemmän ja muutamat saamelaiset muusikot ovat saaneet vaikutteita muista musiikkiperinteistä ja ovat ottaneet näitä vaikutteita mukaan joikuun, Per Niila Stålka sanoo. Joikuhankkeen kustannukset ovat runsaat kuusi miljoona kruunua ja se on yhteishanke, johon osallistuvat Jokkmokissa oleva Ajtte tunturi- ja saamelaismuseo, Jojkförbundet ja Saamelaismuseo Siida Jokkmokissa sijaitsevassa Ajtte tunturi- ja saamelaismuseossa Per Niila Stålka ja Anna Westman ovat mukana Interreg-hankkeissa, joissa muun muassa dokumentoidaan arkistoissa olevia joikunauhoituksia ja tallennetaan saamelaisnuorten arkipäivän elämää. (kuva: Kent Lidman)

9 - Tässä voin muuttaa vanhat joikunauhoitukset digitaaliseen muotoon, kertoo Per Niila Stålka, Jokkmokin Ajtte-museosta. (kuva: Kent Lidman) Suomesta. Hankkeen rajoittajat ovat Pohjoiskalotin neuvosto, EU:n Interregrahastot, Lapin ja Norrbottenin lääninhallitukset, Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjät, Ruotsin ja Norjan valtion kulttuurirahastot, Saamelaisneuvosto ja Norjan Kulttuurirahasto. - Hankkeessa työskentelee neljä henkilöä, kaksi täällä Ruotsissa, yksi Suomessa ja yksi Norjassa Per Niila Stålka sanoo. Hankkeista Nykyajan dokumentaatio saamelaisista nuorista ja Saamelaismuseoiden verkosto Pohjoiskalotilla keskusteltiin äskettäin seminaarissa, jonka rahoittajia oli mm. Pohjoiskalotin neuvosto. Kokoukseen osallistui Jokkmokin Ajtten, Tysfjordin Arran museon, Varangin Sarjjat saamelaismuseon, Karasjoen Samiid Vuorka-Davviratin ja Inarin Saamelaismuseo Siidan edustajia. - Olimme yksimielisiä siitä, että pyrimme vuonna 2007 käynnistämään nykyajan dokumentaation saamelaisnuorten elämästä Pohjoiskalotilla. Pidämme sitä pilottihankkeena kun tällä tavalla työskentelemme yhdessä ja dokumentoimme saamelaisten elämää nykyaikana, sanoo Anna Westman Jokkmokin Ajttesta. Dokumentaatio tullaan myöhemmin esittämään eri tavoin. - Emme ole vielä päättäneet miten. Voi esimerkiksi olla kyse näyttelyistä, kirjoista ja videopäiväkirjoista Anna Westman sanoo. Seminaarissa keskusteltiin myös saamelaismuseoiden verkoston perustamisesta Pohjoiskalotilla. - Pohjoiskalotilla on monta saamelaismuseota, Norjassa on useita, Ruotsissa meillä on yksi Ajtte ja Suomessa on Siida. Meillä on paljon opittavaa toinen toisiltamme ja tulemme hyötymään yhteistyöstä. Nyt selvitämme miten se käytännössä toteutetaan, Anna Westman sanoo. Vielä ei ole mitään konkreettisia suunnitelmia Venäjän mukaan ottamisesta yhteistyöhön. - Mutta olisi tärkeä saada Venäjä mukaan yhteistyöhön myöhemmin, Anna Westman sanoo. Käynnissä on myös hanke luetteloida missä kaikkialla on saamelaisia esineitä. - Saamelaisia esineitä on ympäri koko Pohjolaa ja pyrimme saamaan yleiskuvan siitä missä niitä on. Osa saamelaisalueen ulkopuolella olevista esineistä voitaisiin ehkä saada takaisin tänne, Anna Westman sanoo. Kent Lidman

Nordkalottrådet Pohjoiskalotin neuvosto The North Calotte Council

Nordkalottrådet Pohjoiskalotin neuvosto The North Calotte Council Nordkalottrådet Pohjoiskalotin neuvosto The North Calotte Council Nyhetsbrev - Uutiskirje May 2007 Digitaalinen liitto yhdistää Norjan ja Ruotsin Rajat ylittävät kontaktit kiinnostavat monia yrityksiä

Lisätiedot

SAAMELAINEN NUORISO. Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011

SAAMELAINEN NUORISO. Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011 SAAMELAINEN NUORISO Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011 PROJEKTIN LÄHTÖKOHTIA Saamelaista kulttuuria tallentavat erikoismuseot Pohjoismaissa halusivat tallentaa nykysaamelaista kulttuuria kokoelmiinsa

Lisätiedot

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN)

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) PKN (perustettu 1967) on Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan maakuntien aluekehitysviranomaisten ja organisaatioiden yhteistyöelin. Suomen jäsenet: Lapin liitto,

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

INTERREG IVA Pohjoinen

INTERREG IVA Pohjoinen INTERREG IVA Pohjoinen Euroopan alueellinen yhteistyö Rajat ylittävä yhteistyö INTERREG IVA POHJOINEN CCI 2007CB163PO032 Hyväksytty komissiossa 12.12.2007/K/2007/6130 2 1 Johdanto... 5 1.1 Ohjelman kehittämisprosessi...

Lisätiedot

POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE

POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE TALVIVAARA SUURIKUUSIKKO LAATU TYÖTURVALLISUUS YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Laadukkaan toimintamme runkona on työturvallisuus, joka kattaa kaikki projektin vaiheet suunnittelusta

Lisätiedot

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

InterregNews. Interreg IVA Pohjoinen ohjelmasta tukea saaneet uudet hankkeet

InterregNews. Interreg IVA Pohjoinen ohjelmasta tukea saaneet uudet hankkeet Interreg IVA Pohjoinen ohjelmasta tukea saaneet uudet hankkeet Ohjelman hallintokomitea kokoontui 25-26 huhtikuuta Hammerfest:ssa. Kokouksessa priorisoitiin seuraavia hankkeita : Prio 1 UNELMA, Oulun yliopisto,

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland

Lisätiedot

Lapin lääninhallituksen päätös L.200A LLH-2005-00646/OP-624

Lapin lääninhallituksen päätös L.200A LLH-2005-00646/OP-624 1 PL 71 99871 INARI 30.1.2007 Viite: Selvitys: Lapin lääninhallituksen päätös L.200A LLH-2005-00646/OP-624 Sámi Nuorat Ovttas - Alueellinen yhteistyö saamelaisnuorten identiteetin vahvistajana 1. Hankkeen

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS - SAKK Valtion oppilaitos Toimintaa ohjaa laki ja asetus saamelaisalueen

Lisätiedot

- erikoissairaanhoidon sopimuksen sisältö

- erikoissairaanhoidon sopimuksen sisältö Rajattomia palveluita l Pohjoiskalotilla - erikoissairaanhoidon sopimuksen sisältö Saamelaisten rajayhteistyöseminaari 25.2.2015 Lapin sairaanhoitopiiri HELSE NORD HELSE FINNMARK POHJOINEN RAJAYHTEISTYÖ

Lisätiedot

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Helena Niskanen 1.5.2013 31.10.2013 1.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020

Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020 Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020 Ruralian Raportteja 136, 2014. Professori Hannu Törmä Tutkija Juha Laukkonen 16.12.2014 18.12.2014 1 Sisältö Tavoitteet CGE RegFin-malleja

Lisätiedot

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA PERÄMERENKAARI POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA KANSAINVÄLISET KÄYTÄVÄT TEOLLISUUDEN KESKITTYMIÄ PERÄMEREN SUOMALAIS-RUOTSALAINEN RANNIKKOVYÖHYKE Perämerenkaari on Itämeren pohjoisimmassa osassa sijaitseva,

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Työtä vai työttömyyttä Lapin lähiajan näkymät, Lapin liiton tavoitteet tulevalle hallituskaudelle

Työtä vai työttömyyttä Lapin lähiajan näkymät, Lapin liiton tavoitteet tulevalle hallituskaudelle Työtä vai työttömyyttä Lapin lähiajan näkymät, Lapin liiton tavoitteet tulevalle hallituskaudelle Lapin maakuntajohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi 22.2.2011 Suunnitelmat toimeksi Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET Naturpolis päätoteuttajana Toteutusaika Rahoitus Budjetti Yrityksiä mukana Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle 1.4.2015-31.1.2018

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen Kokkola 16.12. 2014

Interreg Pohjoinen Kokkola 16.12. 2014 Interreg Pohjoinen Kokkola 16.12. 2014 Ohjelma-alue Pohjoinen ja Sápmi Pinta-ala: Pohjoinen n. 380 221 km 2, Sápmi: n. 388 350 km² (sisältää Kuolan niemimaan Venäjällä). Asukasluku: n.1,4 miljoonaa asukasta,

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020. Lisätietoja: www.maaseutu.fi, anne.ristioja@ely-keskus.fi

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020. Lisätietoja: www.maaseutu.fi, anne.ristioja@ely-keskus.fi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Lisätietoja: www.maaseutu.fi, anne.ristioja@ely-keskus.fi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Botnia-Atlantica 2014-2020

Botnia-Atlantica 2014-2020 Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintoviranomainen

Lisätiedot

Vähemmän rahaa Pohjoiskalotin neuvostolle

Vähemmän rahaa Pohjoiskalotin neuvostolle Desember 2006 Vähemmän rahaa Pohjoiskalotin neuvostolle Pohjoismaiden ministerineuvosto haluaa ohjata rajayhte istyöorganisaatioiden toimintaa tiukemmin. Niiden toiminnan tulee selkeämmin heijastaa ministerineuvoston

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla

Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla Mapping and Analysing Saami Space - projekti on saanut rahoitusta Pohjoismaiden Ministerineuvoston Arctic Co-operation Programme 2012-2014. Johanna Roto, 2015 Saamelaiset

Lisätiedot

duodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR)

duodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR) duodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR) Hankkeen taustaa Hankkeen taustalla on perinteisen saamen käsityökulttuurin ja korkeatasoinen muotoilun osaamisen yhdistäminen sekä uudenlaisten

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä-Suomi: Etelä- Karjala*, Kanta-Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

Yhteistyötä raja-alueella

Yhteistyötä raja-alueella Yhteistyötä raja-alueella Kuva: Görgen Åberg Rajat ylittävä sairaanhoidon johto on nyt polttopisteessä Rajat ylittävä sairaanhoidon johto polttopisteessä -Tervetuloa lukemaan vuoden 2014 huhtikuun uutiskirjettä

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet

Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 15.11.2011 Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet Johdanto ja yleiset valintaperiaatteet Keski-Suomen maakuntakirjastoalue

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?"

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä? Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?" TIISTAINA 29.3.2011 klo 18:00 20:00 Arktikum-talon Polarium-salissa, (Pohjoisranta 4, Rovaniemi) Suomi ei lukeudu jäämeren rantavaltioihin,

Lisätiedot

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. toukokuuta 2016 (OR. en) 9146/16 AUDIO 64 CULT 44 DIGIT 53 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto Ed. asiak. nro: 8668/16 AUDIO 53 CULT

Lisätiedot

Rajan ylittävään yrittämiseen liittyvän tiedon saatavuus ja riittävyys

Rajan ylittävään yrittämiseen liittyvän tiedon saatavuus ja riittävyys 1eLINKEI UUTISKIRJE 5/2013 EU:n Interreg IV Pohjoinen -ohjelman rahoittama Elinkeinopalvelut TornioHaparanda hanke käynnistyi syyskuussa 2012 jatkuen kesäkuuhun 2014. Muita rahoittajia ovat Haaparannan

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

Region Arctica. Rajatonta yhteistyötä. www.regionarctica.com. Kuva: Lyngen Lodge

Region Arctica. Rajatonta yhteistyötä. www.regionarctica.com. Kuva: Lyngen Lodge Region rctica Rajatonta yhteistyötä POHJOISKLOTIN LUEELL www.regionarctica.com Kuva: Lyngen Lodge KUTOKEINO, NORWY Kuvaaja: Johan Mathis Gaup RELX. REHRGe. adventure. Region rctican matkailuyrittäjien

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 Naapuruus- ja kumppanuuspolitiikan tausta ohjelmakauden 1995 1999 ongelmat ulkorajatoiminnassa 2000 komissaari Barnierin vierailu Interreg

Lisätiedot

Päivitys 2011. Jyväskylän kaupunginkirjasto

Päivitys 2011. Jyväskylän kaupunginkirjasto Päivitys 2011 Jyväskylän kaupunginkirjasto Lähtökohtia Maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet päivitetty 2004 Työryhmä: Johanna Vesterinen, Raila Junnila, Hanna Martikainen, Leena Kruuti, Kyösti

Lisätiedot

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010 Teema: Jääkauden perintö

Lisätiedot

Rahapäivän Pörssi-ilta Finlandia-talo, Helsinki. Lemminkäinen Oyj Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki 20.9.2011

Rahapäivän Pörssi-ilta Finlandia-talo, Helsinki. Lemminkäinen Oyj Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki 20.9.2011 Rahapäivän Pörssi-ilta Finlandia-talo, Helsinki Lemminkäinen Oyj Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki 20.9.2011 Sadan vuoden kokemuksella etsimme jatkuvasti parempia tapoja rakentaa Lemminkäisen kolme toimialaa

Lisätiedot

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Case: Savonlinnan Oopperajuhlat Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 3.6.2011. Historiaa Ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa pidettiin kesällä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Interreg IV A Pohjoinen

Interreg IV A Pohjoinen Interreg IV A Pohjoinen Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Kemi 13.10.2010 E. Seppänen Interreg IVA Pohjoinen Interreg IVA Pohjoinen on EU-ohjelma, jos stimuloi rajat ylittävää yhteistyötä Suomen,

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! Imatra on toiseksi suosituin venäläisten yöpymiskohde Suomessa, Helsingin jälkeen! Venäläisten yöpymiset lisääntyivät 2008 Etelä-

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Uutiskirje 5/2006 Suomi. Maakuntapoliittinen panostus pohjoisille alueille. Hän haluaa panostaa pohjoiseen

Uutiskirje 5/2006 Suomi. Maakuntapoliittinen panostus pohjoisille alueille. Hän haluaa panostaa pohjoiseen Uutiskirje 5/2006 Suomi Ruokaelämyksiä Napapiirin pohjoispuolelta Maakuntapoliittinen panostus pohjoisille alueille Hän haluaa panostaa pohjoiseen Kiirunan Siirtäminen vaikuttaa koko pohjoiskalottiin Rautatie

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Tervetuloa! Tiedotustilaisuus 2010-06-15. Euroopan alueellinen yhteistyö Interreg IV A Pohjoinen

Tervetuloa! Tiedotustilaisuus 2010-06-15. Euroopan alueellinen yhteistyö Interreg IV A Pohjoinen Tervetuloa! Tiedotustilaisuus 2010-06-15 Euroopan alueellinen yhteistyö Interreg IV A Pohjoinen Interreg ja alueellinen kehittäminen Maa 1 Maa 2 Interreg IVA Nord /Pohjoinen Perusta kansalliset kehittämistoimenpiteet

Lisätiedot

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uudet liput Uumajan kunta on tilannut uudet liput, joissa on teksti sekä suomen että uumajan saamen kielillä. Sinut toivotetaan tervetulleeksi

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen!

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen! 祝 福 : 结 婚 Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne Lämpimät

Lisätiedot

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010 Pohjoisten alueiden kilpailukyky edellyttää toimivaa infrastruktuuria Oulu 23.2.2015 Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT 12.2.2015 Hannu Korhonen BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio- ja digitalouden kansainvälinen maakunta 1 Keski-Suomen strategia: Biotalous toimii Keski-Suomen

Lisätiedot

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

Norja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma 6.11.2013

Norja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma 6.11.2013 Norja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma 6.11.2013 Finpro Oslo Antti Mäkikyrö Suuri ja mahtava Norja BKT-kasvu 3,5 % vuodesta 2011

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen T.E.H.D.A.S. Arkisto Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista Juha Mehtäläinen Miksi arkistoida? Koska arkistoitavaa materiaalia on Performanssitaidetta halutaan kuvata - uutta aineistoa syntyy koko

Lisätiedot

Finpro ja Ruotsin markkinat. Jonas Granqvist November 2015

Finpro ja Ruotsin markkinat. Jonas Granqvist November 2015 Finpro ja Ruotsin markkinat Jonas Granqvist November 2015 2 Finpro Export Finland Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä, joka tarjoaa yritykselle asiantuntemusta kansainväliseen liiketoimintaan

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet. Timo Rautajoki 9.10.2013

Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet. Timo Rautajoki 9.10.2013 Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Timo Rautajoki 9.10.2013 Työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet elinkeinoelämän näkökulmasta Elinkeinoelämän tarpeisiin koulutetaan

Lisätiedot

Lapin AMK ja materiaalien käytettävyyden tutkimus. www.lapinamk.fi

Lapin AMK ja materiaalien käytettävyyden tutkimus. www.lapinamk.fi Lapin AMK ja materiaalien käytettävyyden tutkimus Tunnusluvut Lapin AMK Oy aloittanut toimintansa 1.1.2014 Vuotuinen liikevaihto noin 50 M 5600 tutkinto-opiskelijaa Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Pohjoismaiden joulukauppa 2015

Pohjoismaiden joulukauppa 2015 Kuluttajatutkimus Pohjoismaiden joulukauppa 1 Verkkokauppa Pohjoismaissa Pohjoismaalaiset ostaneet joululahjoja verkosta jo 4,4 miljardilla Ruotsin kruunulla Pohjoismaiden joulukauppa on täydessä vauhdissa.

Lisätiedot

Seve Ehituse AS esittely ja referensseja

Seve Ehituse AS esittely ja referensseja , 12915 Tallinna, Viro Y-tunnus 2252355-8 11.01.13 Helsingin Kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus / Kehittämisosasto Aleksanterinkatu 24 (PL 20) 00099 Helsingin Kaupunki 1. Hakijan tiedot esittely ja

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

Russia Business Point -hanke

Russia Business Point -hanke Russia Business Point -hanke 1.9.2015 31.8.2017 Hankkeen budjetti ja kohderyhmä Kokonaisbudjetti 220.000 Rahoittajana Hämeen liitto (EAKR), hallinnoijana Linnan Kehitys Oy Hankkeessa mukana yhteistyökumppaneina:

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Marcel Kokkeel

Toimitusjohtajan katsaus. Marcel Kokkeel Toimitusjohtajan katsaus Marcel Kokkeel Hyvät naiset ja herrat, osakkeenomistajat ja hallituksen jäsenet, Tervetuloa Cityconin yhtiökokoukseen! Cityconin tärkeimmät tavoitteet vuonna 2012 olivat kannattavuuden

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Fouga IT Oy Tiedotustilaisuus

Fouga IT Oy Tiedotustilaisuus Fouga IT Oy Tiedotustilaisuus Fouga IT kasvaa ja kehittyy Kokkola 24.1.2013 Päivän agenda Asialista: Teemu Korpiaho: Vuosi 2012, tulos ja tapahtumat, näkymät vuodelle 2013 (15min) Jyrki Veijola: Laatu

Lisätiedot

BARENTSIN ALUENEUVOSTON

BARENTSIN ALUENEUVOSTON BARENTSIN ALUENEUVOSTON KOKOUS 11. lokakuuta 2011 Kiiruna ASIALISTA OHJELMA...3 OSALLISTUJIA 4 ASIA BRC 16/2011 ASIALISTAN HYVÄKSYMINEN 6 ASIA BRC 17/2011 PÖYTÄKIRJAN HYVÄKSYMINEN....7 ASIA BRC 18/2011

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,

Lisätiedot

Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat. Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä

Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat. Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä Mikä RDA on RDA = Resource Description and Access RDA on kuvailusäännöt, jotka kertovat: mitä valitaan

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

22.6.2015. Kokousaika Maanantai 22.6.2015 klo 13:00 Enontekiön Kehitys Oy:n neuvotteluhuone, Virastotalo, Hetta

22.6.2015. Kokousaika Maanantai 22.6.2015 klo 13:00 Enontekiön Kehitys Oy:n neuvotteluhuone, Virastotalo, Hetta ENONTEKIÖN KEHITYS OY HALLITUKSEN KOKOUS 5/2015 Kokousaika Maanantai klo 13:00 Kokouspaikka Enontekiön Kehitys Oy:n neuvotteluhuone, Virastotalo, Hetta Kutsutut jäsenet Varajäsen Hautamäki, Helinä Keskitalo,

Lisätiedot