KAKSI TIETÄ ASIANTUNTIJUUTEEN - MIHIN KAHDEN VÄYLÄN KORKEAKOULUTUSTA TARVITAAN?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAKSI TIETÄ ASIANTUNTIJUUTEEN - MIHIN KAHDEN VÄYLÄN KORKEAKOULUTUSTA TARVITAAN?"

Transkriptio

1 JULKAISUJA 3/2000 KAKSI TIETÄ ASIANTUNTIJUUTEEN - MIHIN KAHDEN VÄYLÄN KORKEAKOULUTUSTA TARVITAAN? Toimittanut Ulrica Gabrielsson

2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti keskustelutilaisuuden "Kaksi tietä asiantuntijuuteen - mihin kahden väylän korkeakoulutusta tarvitaan". Tilaisuudessa alustajina toimivat suunnittelupäällikkö Jouko Könnölä opetusministeriöstä, opetusneuvos Osmo Lampinen opetusministeriöstä, rehtori Tapio Varmola Seinäjoen ammattikorkeakoulusta, rehtori Marianne Stenius Svenska handelshögskolanista sekä johtaja Tytti Varmavuo Nokia- Yhtymästä. Tilaisuuteen osallistui noin 60 henkilöä. Tähän julkaisuun sisältyvät kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset rehtori Steniuksen alustusta lukuun ottamatta.

3 SISÄLLYS Seminaarin avaus 1 Kansanedustaja Martti Tiuri Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille Suunnittelupäällikkö Jouko Könnölä, opetusministeriö Kaksi käsitystä sivistyksestä 7 Opetusneuvos Osmo Lampinen, opetusministeriö Ammattikorkeakoulut Bolognan julistuksen jälkeen 12 Rehtori Tapio Varmola, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Korkeakoululaitos osaamisperusteisessa taloudessa 16 Johtaja Tytti Varmavuo, tutkimus- ja koulutusasiat, Nokia-Yhtymä

4 1 Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Martti Tiuri SEMINAARIN AVAUS Hyvät kuulijat, tervetuloa Tutkijoiden ja kansanedustajien seuran keskustelutilaisuuteen, jossa selvitellään yliopisto- ja ammattikorkeakoulutason tehtäviä, yhtäläisyyksiä ja eroja otsikolla "Kaksi tietä asiantuntijuuteen - mihin kahden väylän korkeakoulutusta tarvitaan?" Johdannoksi voin todeta, että Suomi haluaa nykyään olla tietoyhteiskunta. Se tarkoittaa yhteiskuntaa, joka perustuu tietoon ja osaamiseen. Siinä käytetään määrätietoisesti hyväksi tietoa. Siihen tarvitaan koulutusta ja ennen kaikkea asiantuntijoiden koulutusta. Järjestelmällisen tiedon hankintaan tarvitaan perustutkimusta, soveltavaa tutkimusta ja tuotekehitystä. Opetushallituksen asiantuntija on arvioinut minkälaisia työtehtäviä Suomessa tulee lisää. Olen sitä vähän modifioinut. Kuvassa ovat vain ne työtehtävät, jotka nopeasti vähenevät tai kasvavat (Kuva). Asiantuntija- ja johtamistyössä tarvitaan Suomessa jatkuvasti lisää väkeä ja se on pääasiassa juuri yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työsarkaa. Huipputeknologian teollisuuden työvoiman tarve jakaantuu lähes tasan diplomi-insinöörien ja ammattikorkeakouluinsinöörien kesken. Ammatillinen tutkinto on vähemmistönä. Tämä ehkä on suurin ala, jossa tarvitaan näin paljon pitkälle koulutettua väkeä. Monilla muillakin aloilla tilanne kehittyy samaan suuntaan. Suomessa meidän täytyy nyt pitää yllä mainetta, että Suomi on tietoliikenne- ja informaatiotekniikan johtavia maita. Yhdysvalloissa näkee kirjoituksia, joissa Suomea pidetään esimerkkimaana, josta nähdään mikä tulevaisuus on. Siitä syystä on tärkeätä, että meillä korkeakoulutus on mahdollisimman hyvää. Tänään on tarkoitus selvittää näitä asioita niin, että korkea-asteen koulutuksen työnjako selviää. Ensimmäiseksi kuullaan suunnittelupäällikkö Jouko Könnölää opetusministeriöstä aiheena koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille Toivon, että alustajat pitävät kohtuullisesti aikataulusta kiinni, koska tarkoituksena on, että kolme alustusta ja niihin liittyvät kysymykset voidaan käsitellä kello mennessä, jolloin seuraa kahvitauko. Nyt siis suunnittelupäällikkö Jouko Könnölä.

5 2 Martti Tiuri TYÖTEHTÄVIEN MÄÄRÄ TEOLLINEN TYÖ ASIANTUNTIJATYÖ MAA- JA METSÄTALOUSTYÖ HOITOTYÖ OPETUS-JA KULTTUURITYÖ AMMATTIRAKENTEEN MUUTOS ENITEN MUUTTUVILLA ALOILLA (Palvelutyö pysyy lähes vakiona, n , toimistotyö myös lähes vakio, n ) LÄHDE: Veikko Autio ym.: Ammatillinen koulutus Opetushallitus. ammattirak_muutos shw

6 3 Suunnittelupäällikkö Jouko Könnölä Opetusministeriö KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE Valtioneuvosto hyväksyi koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille Tästä valtioneuvoston koulutus- ja tutkimuspoliittisesta linjauksesta nostan esille kohtia, jotka omalla tavallaan vastaavat seminaarin teemakysymykseen. Hallitusohjelman peruslinjaus korostaa osaamista ja tietoa, joka hyödyttää maan kaikkia alueita tasapuolisesti. Suomessa harjoitetun koulutus- ja tutkimuspoliittisen peruslinjauksen mukaisesti on myös perusteltua todeta, että Suomen tulevaisuus on riippuvainen osaamisesta, kyvystä hyödyntää osaamista ja luoda uusia innovaatioita. Perustavana on pidetty linjausta, jonka mukaan koko väestön osaamistason nostaminen tukee suomen kehittymistä sivistyskansana ja Suomen kilpailukykyä. Tieto ja osaaminen ovat taloudellisen kilpailukyvyn ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnin perusta. Suomen menestyminen perustuu korkeatasoiseen koulutukseen ja tutkimukseen, innovatiiviseen osaamiseen sekä modernin tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen. Valtioneuvoston linjauksen mukaisesti Suomen korkeakoulujärjestelmää kehitetään kahdesta pilarista muodostuvana kokonaisuutena (duaalimalli) siten, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut täydentävät toisiaan. Yliopistojen toiminnassa korostuu tieteellinen perustutkimus ja tieteeseen perustuva tutkijankoulutus ja perusopetus. Yliopistot vastaavat tietointensiivisen yhteiskunnan tutkimusvolyymin jatkuvaan kasvuun huolehtimalla tutkijalautakunnan ja korkeatasoisen työvoiman saatavuudesta sekä uusien innovaatioiden perustana olevan tieteellisen tiedon tuottamisesta. Ammattikorkeakoulut vahvistavat työelämäyhteyksiään ja osaamistaan työelämän kehittämisessä erityisesti pk-yritysten tarpeita vastaavaksi ja alueellista kehittämistä palvelevaksi. Ammattikorkeakoulut kehittävät tutkimus- ja kehitystyötä yhdessä työelämän kanssa. Hallitus on luvannut, että korkeakoululaitoksen kehittämistä ja profiloitumista jatketaan turvaten tasavertaiset koulutusmahdollisuudet maan eri osissa ja että alueellisen innovaatiojärjestelmän tehostumista tuetaan tutkimus- ja kehitystyöllä alueiden omia erityispiirteitä hyödyntäen ja niitä vahvistaen. Tämä edellyttää, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimuksen ja opetuksen tukipalveluihin suunnataan riittävästi voimavaroja mm. siten, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kirjasto- ja tietopalveluja sekä tietohallintoa kehitetään kiinteässä yhteistyössä. Niille tulee kehittää yhteinen perusrakenne, jonka varassa kumpikin korkeakoulusektori voi kehittää omaa erityisosaamistaan. Korkeakoulujen tietoverkko- ja kirjastopalvelujen infrastruktuurin rakentaminen hoidetaan pääosin valtakunnallisesti keskitetyllä rahoituksella. Suunnitelmakaudella poikkeuksellisen mittavia lisäresursseja edellyttävät erityisesti FUNET-runkoverkon ja yhteisen kirjastojärjestelmän uudistaminen.

7 Hallitus on myös luvannut, että korkeakoulututkintojen järjestelmää kehitetään vastaamaan työelämän kehittämistarpeita ottaen huomioon myös tutkintorakenteiden kansainvälinen kehitys. Tärkeä lähtökohta on Suomen korkeakoulujen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen. Viimemainittu näkökohta otetaan huomioon myös ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen kehittämisessä. Tutkimuksen kehittämislinjat Tieteellinen tutkimus, tutkijankoulutus ja kansainvälinen tutkimusyhteistyö ovat suunnitelmakaudella keskeisiä kehittämisen kohteita. Yliopistoissa harjoitettavan tutkimustoiminnan kehittämisessä ovat etusijalla tutkimuksen korkea laatu ja vaikuttavuus sekä tutkimustulosten hyödyntäminen kulttuurin, yhteiskunnallisten palveluiden ja yritystoiminnan aloilla. Suomen Akatemian asemaa ja merkitystä kilpailun perusteella myönnettävän tutkimusrahoituksen kanavana, keskeisenä perustutkimuksen rahoittajana sekä ammattimaisen tutkijanuran kehittäjänä vahvistetaan. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä ja työnjakoa kehitetään. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyössä painopiste suunnataan niin, että se tukee pkyritysten kehittämistarpeita ja alueellisen innovaatiotoiminnan vahvistamista. Niiden tutkimusja kehitystyön edellyttämät resurssit tulevat pääsääntöisesti yrityksiltä ja julkisten palvelujen tuottajilta sekä soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä rahoittavilta valtakunnallisilta ja alueellisilta viranomaisilta. Työelämäyhteydet ja korkea laatu ovat keskeisiä tavoitteita ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyössä. Valtioneuvoston kannanoton mukaan Suomessa lisätään tutkimusrahoitusta siten, että saavutettu tutkimus- ja kehitystoiminnan kokonaisrahoituksen taso turvataan. Julkisen rahoituksen osuutta kokonaistutkimuspanoksesta vahvistetaan asteittain. Yliopistoissa harjoitettavan tieteellisen tutkimuksen ja tutkijankoulutuksen sekä ammattikorkeakouluissa tehtävän tutkimus- ja kehitystyön perusedellytyksiä vahvistetaan. Yliopistojen perusrahoitus Kehittämissuunnitelman valmistelun yhteydessä - ja sen jälkeenkin - keskusteltiin paljon yliopistojen perusrahoituksesta. Hallitus on pitänyt tärkeänä turvata yliopistojen pitkäjänteisen työn ja parantaa yliopistolaitokselle asetettujen tavoitteiden ja määrärahojen yhteyttä siten, että uudet tehtävät sekä koulutuksen ja tutkimuksen laajentaminen kasvattavat vastaavasti budjettirahoitusta. Hallituksen kannanoton mukaan yliopistojen perusrahoituksen kehitys turvataan edelleenkin lainsäädännöllä. Suunnitelmakaudella perusopetusta, tutkijankoulutusta, perus- ja soveltavaa tutkimusta kehitetään kokonaisuutena niin, että yliopistokoulutuksen yhteys uusimpaan tieteelliseen tietoon ja osaamiseen vahvistuu. 4

8 5 Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus Ammattikorkeakouluja kehitetään osana kansainvälistä korkeakouluyhteisöä painottaen niiden asemaa korkeatasoisina työelämän ja sen kehittämisen asiantuntijoina. Ammattikorkeakoulujen autonomiaa ja korkeakouludemokratiaa vahvistetaan ja samanaikaisesti kevennetään ohjausmenettelyjä. Ammattikorkeakoulujen hanke- ja tuloksellisuusrahoitusta kehitetään. Opiskelijoiden opiskeluedellytyksiä parannetaan valinnaisuutta lisäämällä, opinto-ohjausta ja -neuvontaa vahvistamalla sekä opiskelun tukipalveluja kehittämällä. Valtioneuvoston kannanoton mukaan ammattikorkeakouluja koskeva lainsäädäntö uudistetaan ottaen huomioon ammattikorkeakoulu-uudistuksesta tehtävä kansainvälinen arviointi. Koulutuksen määrällinen mitoitus Kun arvioidaan suomalaisen koulutusjärjestelmän toimivuutta, on kriteereinä pidettävä koulutuksen tasa-arvon ja toisaalta koulutuksen korkean tason ja laadun eli kilpailukyvyn toteutumista. Koulutusjärjestelmää on kehitettävä kokonaisuutena siten, että eri koulutusasteilla opiskelevien mahdollisuudet sekä työllistyä että jatkaa opintojaan paranevat. Hallituksen tavoite on, että uusien työpaikkojen määrä lisääntyy ripeästi ja työssä olevien osuus työikäisestä väestöstä lähestyy Suomen EU:n työllisyyssuuntaviivoissa tavoitteeksi asetettua 70 prosenttia. Valtioneuvoston hyväksymän linjauksen mukaisesti tavoitteena on, että koko ikäluokalle tarjotaan jatko-opintomahdollisuudet peruskoulun jälkeen lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Lukion ja ammatillisen koulutuksen määrällisten suhteiden arvioidaan säilyvän nykyisellä tasolla. Nuorten ammatillisen peruskoulutuksen tarjontaa suunnataan erityisesti työvoimapulan uhkaamille aloille. Aloituspaikka vuonna 2004 tarjotaan opiskelijalle, josta osa toteutetaan oppisopimuskoulutuksena. Tavoitteena on, että tutkintoja suoritetaan vuonna 2004 vähintään Toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta kehitetään nykyistä vahvempi vaihtoehto korkeakouluopintoihin etenemisen väylänä. Tavoitteena on, että ammattikorkeakoulun uusista opiskelijoista toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneita on noin a. Ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavaa tarjontaa kohdennetaan uudelleen erityisesti kulttuuriteollisuuden aloille. Aloituspaikka tarjotaan opiskelijalle vuonna Tavoitteena on, että ammattikorkeakoulututkintoja suoritetaan vuonna Koulutuksen läpäisyä tehostetaan siten, että ammattikorkeakoulu-opiskelijoista suorittaa 80 % tutkinnon normatiivisessa ajassa. Ammatillisten oppilaitosten opettajankoulutusta lisätään. Yliopistojen koulutustarjontaa lisätään tietoteollisuuden aloilla sekä kaupallisella ja opettajankoulutusalalla. Ylempään korkeakoulututkintoon tähtäävässä

9 koulutuksessa tarjotaan aloituspaikka opiskelijalle. Tavoitteena on, että ylempiä korkeakoulututkintoja suoritetaan vuonna Koulutuksen läpäisyä tehostetaan siten, että aloittaneista yliopisto-opiskelijoista 75 % suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon viidessä vuodessa ja ylempää tutkintoa edeltävä kandidaatin tutkinto suoritetaan kolmessa vuodessa. Edellä todettujen aloituspaikkojen lisäksi erilaisia pohjakoulutuksia omaavien aikuisten tutkintoon johtavaan peruskoulutukseen osoitetaan sekä toisen asteen koulutuksessa että ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa prosenttia koulutustarjonnasta. Yhdessä ammatillisen lisäkoulutuksen kanssa tämä merkitsee noin laskennallista vuosiopiskelijapaikkaa ja vapaa sivistystyö mukaan lukien yhteensä noin laskennallista vuosiopiskelijapaikkaa. Valmistuneiden työllistymisen seurantaa ja koulutustarpeiden ennakointia kehitetään ja tulokset otetaan koulutuksen mitoituksessa entistä paremmin huomioon. Koulutuksen mitoituksen ohella paljon keskustelua herätti aiempien opintojen hyväksilukeminen. Koulutusjärjestelmän joustavuuden ja opiskelijoiden oikeusturvan kannalta on aiempien opintojen riittävä ja oikeudenmukainen hyväksilukeminen keskeistä siirryttäessä korkeakoululaitoksessa sektorilta toiselle. Hallitus on hyvin tietoinen siitä, että hyväksilukeminen on korkeakoulujen tehtävä eikä sitä toimivaltaa ole tarkoitus muuttaa. Mutta valtioneuvosto julkisti koulutuspoliittisen linjauksen seuraavasti: Tavoitteeksi asetetaan, että siirryttäessä korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen korkeakoulusektorilta toiselle luetaan samalla alalla suoritetusta tutkinnosta hyväksi noin puolet suoritetun tutkinnon laajuudesta. Näiden linjausten mukaan on tarkoitus edetä kahta tietä asiantuntijuuteen - mutta edetäänkö riittävän korkeatasoiseen ja laadukkaaseen, jotta Suomi säilyy sivistyskansana kansainvälisillä kilpailukentillä? Valtioneuvoston hyväksymässä kehittämissuunnitelmassa todetaan lopuksi, että asetettuja tavoitteita toteutetaan hallituksen kehyspäätösten sekä vuosittain talousarvion yhteydessä tehtävien mitoitus- ja kohdentamispäätösten puitteissa. Asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain. 6

10 7 Opetusneuvos Osmo Lampinen Opetusministeriö KAKSI KÄSITYSTÄ SIVISTYKSESTÄ Sivistys ja sivistyminen kuuluvat länsimaisen kulttuurin perustavoitteisiin. Klassisessa katsannossa sivistykseen kuuluvat ainakin seuraavat ulottuvuudet: S Sivistys rakentuu tietoon ja ihmisille annetun järjen käyttöön. Sivistynyt ihminen pyrkii kartuttamaan tietojaan ja luomaan totuudenmukaisen kuvan maailmasta. Tiedon etsiminen on ihmiselle luonteenomainen piirre ja siksi tiedon saavuttaminen on arvokasta sinänsä. Tietoon pyrkiminen merkitsee ihmiselle henkistä ja älyllistä täydellistymistä. S Sivistys merkitsee tasapainoa eri tietämisen lajien välillä. Erikoistuminen johonkin tiedon alueeseen ei ole sivistystä. Kehittynyt ajattelu ja syvällinen todellisuuden ymmärrys rakentuu tasapainoisille, harmonisille tiedon kokonaisuuksille. S Sivistynyttä on pyrkiä kykyjen ja taipumusten monipuoliseen toteuttamiseen. Tiedollinen harjoitus ei riitä vaan on niiden ohella harjoitettava taiteita ja ruumiin kulttuuria. Ne auttavat orientoitumaan ympäristöön tavoilla, jotka täydentävät tiedollista pyrkimystä. S Sivistynyttä on pyrkiä toteuttamaan hyvän elämän ideaalia. Ihminen ei voi toimia vastoin sitä minkä hän tietää todeksi. Sivistynyt ihminen toimii aina eettisesti vastuullisella tavalla. Nämä klassiset ideaalit leimaavat yhä sivistyksen käsitystä. Kaikkea jalostunutta ja älykästä toimintaa ei kuitenkaan voida pitää sivistyksenä. Sivistykseen kuuluu olennaisena osana harmonisuus ja monipuolisuus. Sivistynyt toiminta on avointa ja sille ovat vieraita lopulliset, suljetut ratkaisut. Sivistyksen vastakohta on tietämättömyys, yksipuolisuus ja dogmaattisuus. Yhteistä saksan kielen die Bildung, ruotsin bildning, venäjän obrozovonii ja englannin education -termeille on ymmärtää sivistys spontaanin, raa'an ja villin luonnonvoiman kesyttämisenä ja jalostamisena. Sivistynyt ihminen kasvaa oman biologiansa yläpuolelle. Tänä päivänä uutta on sivistyksen tulkinta yhteiskunnallisesti aikaisempaa laajemmassa kehyksessä. Antiikin sivistyskäsitystä leimasi vahva elitistisyys. Sivistymisen mahdollisuus suotiin vain vapaille miehille. Sivistystä harjoitettiin lähinnä vapaa-aikana. Työelämä oli alempaa toimintaa, johon sivistyksen ihanteet eivät sopineet. Elitistinen perusvire on rajoittanut sivistys-käsitteen soveltavuutta yhteiskunnalliseen toimintaan näihin päiviin asti. Niinpä se on pitkään tarkoittanut lähinnä kulttuuriharrastuksia, suppean piirin vapaa-aikana tekemää toimintaa luvulla Suomen kartanoissa harrastettiin ranskalaisia romaaneja ja valistusajan tietokirjallisuutta. Näillä oli yhtä vähän yhteyttä

11 tavalliseen elämään kuin Juhana Herttuan ja Katarina Jagelonican Turun linnassa pitämällä renesanssihovilla. Kansallisuusliike pyrki koko kansan sivistämiseen. Tämä synnytti laajamittaisen valistamisen projektin, jonka keskeisin toimeenpanija oli suomenkielinen koululaitos. Oppikoulut luotiin edustamaan universaalia, klassishenkistä sivistysideaalia kun taas kansakouluissa opiskeltiin käytännöllisempää sivistystä kristillis-humaanien arvojen pohjalta. Vielä sotien välillä sivistyskäsitys oli hierarkkinen. Eino Kailan ajattelussa erotettiin korkeammat arvot, jotka perustuivat totuuteen, kauneuteen ja hyvyyteen alemmista hedonistisista arvoista. Syvähenkisyyteen kasvaminen merkitsee alemman ihmisyyden jalostamista universaalien arvojen tasolle. Tasa-arvoisemmalle sivistyskäsitykselle on luonut pohjaa arvomaailman relativisoituminen. Sotien jälkeen suomalainen yhteiskunta antoi periksi ennen vastustetulle amerikkalaiselle populaarikulttuurille. Rajaviiva korkean kulttuurin ja alemman kulttuurin välillä on liudentunut ja elitistisen kulttuurikäsityksen kannattajat ovat jääneet vähemmistöön. Universaalisten kulttuuriihanteiden häviäminen on vienyt pohjan valistamisen projektilta. Suuren kansallisen sivistysprojektin sammuminen on pakottanut tulkitsemaan sivistystä aikaisempaa arkisemmin. Liekki Lehtisalo on määritellyt sivistyksen tietoihin, taitoihin ja arvoihin perustuvaksi kyvyksi vastata ajan ja elämän haasteisiin. Ratkaisevana virallisena kannanottona voidaan pitää opetusministeriön vuonna 1993 julkaisemaa kansallista sivistysstrategiaa. Siinä keskeisten sivistystoimintojen joukkoon kulttuurin ohella nostetaan koulutus ja tiede. Sivistys ymmärretään pienen kansakunnan voimavaraksi, tulevaisuuden selviytymiskeinoksi. Sivistyspolitiikan käsite on mahdollista laajentaa koskemaan yhteiskuntapolitiikan keskeisiä pyrkimyksiä talouden hoidosta aina ympäristönsuojeluun saakka. Tällaisella käsitteen laajentamisella on kuitenkin omat vaaransa. Se voi väljähdyttää sivistyksen sisällön ja vähentää käsitteen iskukykyä. Sivistyspolitiikalla tulisi mielestäni tarkoittaa ensi sijassa sivistyksen tuottamisen politiikkaa. Tällöin sen ydinosia ovat koulutuspolitiikka, tiedepolitiikka sekä viestintä ja informaatiopolitiikka. On ilmiselvää, että koululaitoksella ja erityisesti korkeakouluilla on keskeinen rooli sivistyspolitiikan toteuttajina. Korkeakoulut tuottavat sen sivistyspotentiaalin, jonka varassa kansakunta toimii. Ne osallistuvat sivistyskäsityksen uusintamiseen ja arviointiin. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissakin opetus yhdistyy tutkimukseen, joka on sivistyksen ydinaluetta. Yliopistolaitoksen kehitykselle ratkaiseva merkitys oli Wilhelm von Humboldtin vuonna 1809 luomalla Berliinin yliopistolla. Humboldt loi uushumanistisen sivistysyliopistoideaalin. Yliopiston tulee tavoitella tieteellistä totuutta, ei sen käytännöllisen hyödyllisyyden vaan sen itsensä hyvää tuottavuuden vuoksi. Yliopisto-opetuksen ja tutkimuksen ei pidä orientoitua välittömien käytännöllisten intressien palveluun, vaan sen lähtökohdaksi on asetettava yksilön ja kansakunnan henkisen sivistyksen ideaali. Humboldtille sivistys ei ollut klassiseen tapaan ihmissielun yhtymistä luonnolliseen maailmanjärjestykseen vaan kasvuprosessi, jossa ihminen etsii järjellistä ja vapaata itseään. 8

12 Humboldt yhdisti tieteellisen tutkimuksen yliopiston tehtäväksi. Kaikki tieteenalat ovat tärkeitä totuuden etsinnässä. Yliopiston opettajien tulee olla tutkijoita. Opetuksen tulee perustua tutkimukseen. Opettajien ja opiskelijoiden tulee yhdessä hiljentyä uuden tiedon mysteerin edessä. Humboldtilainen yliopistolaitos on levinnyt ympäri maailmaa. Meillä tämän käsityksen merkittävin puolestapuhuja oli kansallisfilosofi J.V. Snellman. Ehkä vielä systemaattisemmin humboldtilaista ideaalia käsitteli hegeliläinen filosofi ja oppikoulun perustajana tunnettu Johan Zacharias Cleve. Anglosaksisessa maailmassa humboldtilaiset ajatukset ovat kehittyneet omaan suuntaansa. Englannin ja Yhdysvaltain korkeakoulukasvatusta leimaa liberal education, joka on pikemmin persoonan kasvamista kuin tutkimuksen tuottamaa valaistumista. Tutkimus on amerikkalaisissa tiedeyliopistoissa päinvastoin kuin meillä varattu pääasiassa valmistumisen jälkeiselle postgraduate tasolle. Humboldtilaisella ideaalilla on yhä puolestapuhujansa. Silti sen ylevä sisältö on tieteen maailmassa laimentunut. Tieteen muutoksessa sivistysidea on vähitellen redusoitunut ajatukseksi tieteellisen totuuden ja tosiasiatiedon tavoittelusta sinänsä. Akateemista tieteellistä toimintaa ohjaaviksi ovat nousseet tietoyhteisön ideologis-metodologiset normit. Näiden kuuluisimman muotoilun on esittänyt Robet Merton. Tieteeseen kuuluu Mertonin mukaan neljä imperatiivia; universalismi, yhteisöllisyys, puolueettomuus ja järjestelmällisen epäilyn periaate. Mertonilaisen tieteen eetoksen lähtökohtana on ideologia, jonka mukaan tieteellinen mahdollisimman tosi tieto on sinänsä itsessään hyvä ja siten tieteellisen toiminnan itseisarvoinen päämäärä. Episteemiset, tiedolliset arvot asetetaan tieteen universaaleiksi lähtökohdiksi. Parhaillaan humboldtilaisuutta ravistelee tiedekäsityksen relativisoituminen. Perinteinen objektiivinen tieteenkäsitys on nähnyt tieteellisen tutkimuksen keinona lähestyä totuutta, jota ihminen erehtyvänä ei ehkä kuitenkaan koskaan saavuta. Rationalismin tilalle ovat viime vuosikymmeninä tunkeutuneet konstruktiiviset tulkinnat. Äärimmäinen konstruktivismi näkee tieteen tulokset ihmisen luomina rakennelmina, jotka ovat vain sosiaalisia konventioita. Tieteellisen realismin mukainen totuuden tavoittelu voidaan sinänsä nähdä sivistäväksi. Mutta mitä sivistävää on äärimmilleen tulkitussa konstruktiivisessa tieteessä? Jos mitkä tahansa kuppilakeskustelut ja kevyet juoruilut ovat yhtä painavia kuin laboratoriossa tuotetut tutkimustulokset, on kysyttävä, mihin sivistys tarvitsee tiedettä. Käytännön yliopistoelämässä humboldtilaisuuden uhkaajana on tutkimuksen kaupallistuminen sekä vaikeus löytää tasapaino tutkimuksen ja opetuksen välillä. Tieto on kovaa vauhtia kaupallistumassa ja tämä tunkee liike-elämän toimintasäännöt yliopistojen sisään. Kuten Pierre Bourdieu sanoo, elinkeinoelämän eetos on tunkeutumassa tieteen eetoksen tilalle. Humboldtilaisuus sisältää ideaalin näkemyksen tutkimuksen ja opetuksen yhteydestä. Käytännössä sopusointua on kuitenkin vaikea löytää. Yliopistojen opettajat valitaan tutkimuksellisten näyttöjen perusteella ja he pitävät itseään ensi sijassa tutkijoina. Opetus on vähemmän arvostettua eikä opiskelijoiden ohjaamiseen haluta ponnistautua. Yliopistojen 9

13 pedagoginen jälkeenjääneisyys on ongelma, johon humboldtilaisuus ei näytä tuottavan pysyvää ratkaisua. Mikä on ammattikorkeakoulujen ja sivistyksen suhde? Ammattikorkeakoulut luotiin vastakohdaksi ja kilpailijaksi humboldtilaiselle yliopistolle. Tavoitteena on käytännön asiantuntijoiden kouluttaminen, pikemmin sivistyminen tieteen kautta. Ammattikorkeakoulut pyrkivät kouluttamaan käytännön ongelmanratkaisijoita. Akateemikko Oiva Ketosen mukaan ammattilaisten ajattelu on erilaista kuin tutkijoiden. Ammattilainenkin nojautuu tutkijan tavoin tieteelliseen tietoon. Mutta perustaltaan hän pyrkii konstruktiivisiin, toimiviin ratkaisuihin. Ne syntyvät usein kuvina ja näkyinä rakentajansa mielessä. Täydentävä konstruktiivinen ajattelu on Ketosen mukaan ei-tieteellistä ja samalla sekä ei-sanallista että eiabstraktia. Tutkijoiden ja käytännön asiantuntijoiden vastuu on erilaista. Max Weberin tunnetun näkemyksen mukaan tiede voi pysyä tieteenä vain olemalla puuttumatta yhteiskunnan arvopäämääriin, mikä taas on päättäjien ja poliitikkojen asia. Tutkija vastaa siitä, että hänen johtopäätöksensä seuraavat hänen lausumistaan edellytyksistä. Hän ei sen sijaan ota vastuuta käytännöstä eli siitä, millaisiin tarkoituksiin niitä käytetään. Ammattilaisen vastuu on toisenlainen. Hänkään ei vastaa siitä, mihin tarkoituksiin hänen luomustaan käytetään, mutta hän vastaa siitä, että hänen tuotteensa kelpaa tarkoitukseensa. Niiden konstruktioiden, joita hän rakentaa, on oltava toimivia ja vastattava tilaajan tarpeita, oli tämä tilaaja yritys, yksityinen henkilö, yhteiskunta tai vaikkapa maailmanyhteisö. Ketonen katsoo, että ammattikorkeakouluilta vaaditaan toisenlaista suhdetta opiskelijoihin kuin yliopistoilla. Niiden on otettava vastuuta opiskelijoiden oppimisesta sen sijaan, että ne pelkästään jakaisivat tietoa. Ammattikorkeakoulujen tavoitteena on tukea opiskelijoidensa ammatillista kasvua henkilökohtaisella tavalla. Ammattikorkeakouluissakin tehdään yliopistojen tapaan tutkimusta. Tämän tutkimuksen suuntautuminen on kuitenkin erilaista. Voidaan sanoa, että yliopistojen tutkimus vastaa kysymyksiin mitä ja miksi, kun taas ammattikorkeakoulujen tutkimus vastaa vahvemmin kysymykseen miten. Ammattikorkeakoulujen tutkimusintressiä voi kuvata praktiseksi tai kehittäväksi. Voimme kuvata yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilaista tutkimusintressiä yhdellä esimerkillä. Sosiaalialan opetusta on sijoittunut sekä yliopistoihin että ammattikorkeakouluihin. Olettakaamme, että tutkittavana on asunnottomuuden ongelma. Yliopiston tutkija lähestyy kysymystä tarkastelemalla esim. mille alueille ja mihin väestöryhmiin asunnottomuus kohdistuu, tai mikä on asunnottomien elämänhistoria. Ammattikorkeakoulussa toimivalle tutkijalle soveltuu paremmin tutkia asunnottomuuteen kohdistuneita toimenpiteitä, käytännön ratkaisuja, niiden toimivuutta ja osuvuutta. Tutkija voi ottaa tehtäväkseen kehittää entistä toimivampia ratkaisuja sekä sosiaalialan toimintamalleja, jotka huomioisivat asunnottomuuden entistä paremmin. Yliopistotutkijalle voi riittää tutkimuskohteen ulkopuolinen tarkkailu, mutta ammattikorkeakoulun tutkijalle on tärkeää osallistua henkilökohtaisesti asunnottomuuskysymyksen ratkaisuun. Jos humboldtilaiset yliopistot pyrkivät sivistykseen tieteen kautta, voidaan ammattikorkeakoulujen tavoitteiksi asettaa sivistyminen ammatilliseen asiantuntijuuteen 10

14 kasvamisen kautta. Asiantuntijoiden vaatimukset ovat jatkuvasti kasvaneet. Asiantuntijan toimenkuva edellyttää jo perustaltaan laajaa yleissivistystä. Ammatillinen asiantuntija toimii ammatillisesti ja eettisesti korkealla tasolla. Hän kykenee arvioimaan omaa ammatillisuuttaan ja asettamaan sen kehittämiselle korkeampia tavoitteita. Humboldtilainen yliopisto väheksyy tieteen ja tiedon ulkopuolella tapahtuvaa persoonan kehittymistä. Ammattikorkeakouluille persoonallisen kasvun tukeminen muodostaa kasvatuksellisia tavoitteita. Tässä katsannossa ammattikorkeakouluilla voidaan katsoa olevan enemmän kosketuskohtia anglosaksiseen liberal education- perinteeseen kuin humboldtilaisuuteen. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot eivät eroa peruspyrkimyksessään kasvattaa sivistyneitä kansalaisia. Sen sijaan niiden koulutuksen tähtäyspisteet painottavat sivistyksen eri ulottuvuuksia. Yliopistot kantavat pitkää tiedollisen kasvun ihannetta, kun taas ammattikorkeakoulut pyrkivät löytämään synteesin tiedollisten ja taidollisten ihanteiden kesken. 11

15 12 Rehtori Tapio Varmola Seinäjoen Ammattikorkeakoulu AMMATTIKORKEAKOULUT BOLOGNAN JULISTUKSEN JÄLKEEN Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kuulujat, Suomen ammattikorkeakoululaitos on kehittynyt 90-luvulla entisen ammatillisen koulutuksen pohjalta, minkä korkein opetus opistoasteen koulutus ja ammatillisen korkea-asteen opetus järjesteltiin uudelleen. Meillä on siis olemassa ammattikorkeakoulujen pohjana ammatillisen sivistyksen pohjaa eri aloilla: tekniikan alalla, kaupallisella alalla, sosiaali- ja terveysalalla, maa- ja metsätalousalalla jne. Luonnollisesti tätä koulutusta on myöskin yliopistopuolella. Näiden oppilaitosten yhteen kokoamisesta on syntynyt suomalainen ammattikorkeakoulumalli rakenteellisesti. Meillä on valittu malli, jossa ammattikorkeakouluja kehitetään monialaisina pääasiassa maakuntakeskusten ympärillä olevina kokonaisuuksina. Pääkaupunkiseutu ja eräät verkostoammattikorkeakoulut muodostavat tästä poikkeuksen. Tavoitteena on noin 60 %:lle mahdollisuus korkeakouluopintoihin, jolloin verkko on kansallisesti todella laaja luoda. Suomen ammattikorkeakouluopetusta järjestetään 29 vakinaisessa ammattikorkeakoulussa. Mahdollisuus saada suomenkielinen ammattikorkeakoulututkinto noin 90 paikkakunnalla ja meillä on noin 200 yksikköä ammattikorkeakoulujen sisällä. Tietysti yliopistolaitos on myöskin laaja kuten hyvin tiedetään. Meillä on 20 yliopistoa, 10 monialaista yliopistoa, tekniset korkeakoulut, kauppakorkeakoulut ja taidekorkeakoulut niiden rinnalla. Kun tämä ratkaisu tehtiin 90-luvun alussa, niin monet epäilivät koko pyrkimystä. Tänä päivänä monet ovat aika lailla tyytyväisiä siitä, että Suomen korkeakoulujärjestelmä on tällä tasolla, koska se näyttää johtavan Suomea kohti tiedon ja osaamisen Suomeen. Kritiikkiin on silti joka hetki syytä, ja tämä keskustelu toivottavasti tuo esille kriittisiäkin äänenpainoja. Pyrin tässä puheenvuorossa puhumaan ensisijaisesti Bolognan julistuksesta, ja aivan lopussa sanomaan muutaman sanan kysymyksestä mihin tätä kahden pilarin järjestelmää tarvitaan. Pyrkimyksenä on luoda ammatillisesti suuntautunut korkeakoulujärjestelmä, joille on vertailukohtia eräissä maissa, ennen muuta Keski-Euroopassa Saksassa ja Hollannissa. Näissä kumpikin puoli yliopistot ja ammattikorkeakoulut tuottavat omat tutkintonsa. Yliopistot kandidaatti-, maisteri-, lisensiaatti- ja tohtoritutkinnot ja ammattikorkeakoulut täysin itsenäisesti omat ammattikorkeakoulututkintonsa, jotka ovat 3,5 4 vuoden mittaisia tutkintoja. Aikaisempaan opistoasteen koulutusrakenteeseen verrattuna on Suomessa tapahtunut vain yhdellä alalla merkittävä muutos: kaupallisella puolella kahden vuoden mittainen merkonomitutkinto on muuttunut 3,5 vuoden mittaiseksi tradenomi-tutkinnoksi. Mutta esimerkiksi insinöörikoulutusta meidän teknisissä oppilaitoksissa on 4 vuoden mittaisena ollut eri puolilla maata jo ennen ammattikorkeakoulu-uudistustakin.

16 Monialaisissa ammattikorkeakouluissa pyritään luomaan vuorovaikutusta eri alojen koulutuksen välillä. Kaikki alat ovat mukana kehittämistoiminnassa. Erikoista kansainvälisesti on se, että rahoituspohja perustuu julkiseen rahoitukseen, mutta sen asema on kunnallinen ja osin myös yksityinen rahoitus. Tätä kansainvälisten asiantuntijoiden on joskus vaikea ymmärtää. Se on tuonut kuitenkin kiistattomasti yhteyttä alueellisesti elinkeinoelämään ja työelämään ja alueellisiin, poliittisiin päättäjiin. Tämä on mainittava tulos ammattikorkeakouluuudistuksesta. Toinen merkittävä tulos on ammattikorkeakoulujen kansainvälistyminen, joka näkyy erityisesti opiskelijoiden vaihtomahdollisuuksien kasvuna. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden osuus kansainvälisessä vaihdossa on yhtä suurta kuin yliopistopuolella. Kolmas tulos on alueellinen vaikuttavuus, joka on tietysti aina tärkeä ja mielenkiintoinen asia. Suomen nykyinen korkeakoulukartta on tuonut esille eräitä paikkakuntia, jotka aikaisemmin eivät olleet itsenäisinä yliopistopaikkakuntina esillä. Korkeakoulumahdollisuuksien tarjoamista 65 %:lle ikäluokasta on pidetty osittain mahdottomana, osittain epärealistisena. Olimme vastikään rehtori Marianne Steniuksen kanssa pohjoismaisessa konferenssissa Islannissa, jossa saimme kuulla, että kaikki Pohjoismaat tavoittelevat tällä hetkellä noin 50 %:n tasoa korkeakouluopintoihin aloittavien määrässä ikäluokkaa kohti. Jopa Iso-Britannia, jossa on ollut hyvin suppea korkeakoululaitos, on nostanut tätä aloituspaikkamäärää nopeasti 35 %:iin. Monet maat näyttävät siis seuraavan jossain määrin Suomen mallia, korkeakouluopintoihin osallistuminen on yleisesti ottaen kasvussa. Duaalimallia noudattavat selvimmin Saksa ja Hollanti, ja Pohjoismaiden tilanne on aika mielenkiintoinen. Suomen ja Ruotsin järjestelmät ovat kaikkein kauimmaisina toisistaan. Ruotsihan noudattaa ikään kuin yhtenäiskorkeakoulujärjestelmää, ja ruotsalaiset kommentoivat Suomen uudistusta aina ystävällisesti tai vähemmän ystävällisesti eri tilaisuuksissa. Ruotsissa on monenlaista korkeakoulutusta laajan yliopistolaitoksen sisällä, on kaksi-, kolme-, neljävuotista tutkintoa, lisensiaattitutkinto on vuoden mittainen ja sitten tohtoriopinnot on suunnilleen saman laajuisia kuin Suomessa. Tanskan malli on hyvin paljon samantyyppinen kuin Suomessa. On yliopistolaitos ja sitten 3-4 vuotinen ammatillisesti suuntautunut korkeakoululaitos. Myös Norjan mallin olen tulkinnut siellä vieraillessani hyvin samantyyppiseksi kuin Suomessa. Norjassa on 26 korkeakoulua neljän tutkimusyliopiston ulkopuolella, ja ne ovat alueellisesti hyvin koko maan kattavia. Jos tarkastellaan vielä kansainvälistä pohjaa, josta Suomi on lähtenyt liikkeelle, olen usein viitannut siihen OECD-tutkijoiden vuonna 1995 esittämään yhteenvetoon, jossa he arvioivat suomalaista korkeakoulupolitiikkaa. Heidän arvionsa mukaan on kolme eri tapaa järjestää yliopistojen ulkopuolinen korkeakoulutus. Niistä Suomi on valinnut mallin, jossa nostetaan ammatillisten oppilaitosten tasoa pyrkimällä säilyttämään niiden erityinen ammatillinen luonne. Pyritään siis yliopistosta poikkeavaan identiteettiin. Vahvuus tässä mallissa on institutionaalinen vakaus ja ongelma edeltäjäoppilaitosten perinteeseen pitäytyminen ja akateeminen imu. Ensimmäinen kohta tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että ammattikorkeakoulujen opettajista 80 % oli olemassa ennen ammattikorkeakouluuudistusta. Opettajisto on kuitenkin muuttumassa. 13

17 Toinen vaihtoehto on Iso-Britannian kokemukset, johon usein viitataan. Epäillään, että niin meilläkin tulee käymään. Kolmas vaihtoehto on, että yliopistolaitoksen sisällä olisi ensimmäisen vaiheen ammatillisesti suuntautunut opetus, eli eräänlainen yhtenäiskorkeakouluajatus. Bolognan julistus on merkittävä asia. Suomi on EU:n jäsen. Se kehitys, joka on tapahtunut neljän EU:n keskeisen maan Ranskan, Saksan, Italian ja Iso-Britannian kesken ns. Sorbonnen julistuksen yhteydessä jatkui vuosi sitten Bolognan julistuksessa. Sen allekirjoitti 31 eurooppalaista maata EU:n sisä- ja ulkopuolella. Julistuksen ydinhän on tutkintojärjestelmien yhtenäistäminen korkeakoulusektorilla ja ennen kaikkea ns. angloamerikkalaisen tutkintomallin tuominen eurooppalaiseksi linjaksi perustellen sitä erityisesti Euroopan alueen kansainvälisellä kilpailukyvyllä. Julistuksen ydin on siis, että vähitellen eurooppalaisia tutkintojärjestelmiä yhtenäistettäisiin ns. kahden syklin järjestelmään,jossa ensi vaiheessa on bachelor-taso, undergraduate-taso ja sen jälkeen vapaa hakeutuminen maisteri- ja tohtoriopintoihin. Julistukseen on esitetty erilaisia arvioita. On ajateltu, että tämä on mahdoton ajatus toteutettavaksi. Ei tapahdu mitään merkittävää, koska tutkintojärjestelmät ovat kansallisia, niin kuin ne tähän asti pääosin ovat olleet. Toinen vaihtoehto on hidas yhtenäistyminen erityispiirteet säilyvät. Ja on kolmas vaihtoehto, jolloin viitataan yhtenäisen talousalueen muodostumiseen: kukaan ei aluksi uskonut Euron muodostuvan, mutta se kuitenkin muodostui, kun asiaa riittävän kauan runnattiin. Suomen ammattikorkeakoulut näyttäisivät käsitykseni mukaan sovittavan suhteellisen helposti ensimmäisen syklin periaatteeseen. Ammattikorkeakoulujen tutkintojahan on verrattu bachelortason tutkintoihin. Olennaista on tietysti meidän kannaltamme seurata tärkeimpien yhteistyömaiden kehitystä Euroopassa, koska työmarkkinoiden liikkuvuus lisääntyy, ja meillä on opiskelijoiden näkökulmasta olemassa sekä kansalliset että kansainväliset työmarkkinat on sitten kyse yliopisto- tai ammattikorkeakoulusektoreista. Jouko Könnölän puheenvuorossa viitattiin tähän jatkotutkintokeskusteluun, joka olisi ihan oma keskustelunsa. Olen sivumennen sanottuna hiukan ihmetellyt, että tätä keskustelua käydään lähinnä opetusministeriön sisällä, eikä oikein synny aitoja keskustelufoorumeita. Itse uskon ammattikorkeakoulun jatkotutkintoihin lähinnä aikuisten jatkotutkintoina ja työmarkkinoiden kasvavia tarpeita silmälläpitäen. Kuitenkin on tärkeätä tässäkin suhteessa uskaltaa sekä tehdä kansallisia ratkaisuja että seurata myös eurooppalaista kehitystä. Muutama sana yliopistopolitiikasta: Ymmärrän erittäin hyvin huolen perusrahoituksen turvaamisesta ja toivomme, että löydetään lähitulevaisuudessa joitakin keinoja sitä vahvistaa. Olen kuitenkin ihmetellyt sitä, että yliopistopuolella ollaan hyvin passiivisia bachelor-tason tutkintojen kehittämisessä. Jos tällainen eurooppalainen kehityslinja todellakin lähtee liikkeelle voimakkaammin Euroopan keskeisissä maissa ei Suomi voi olla siitä sivussa. Jostakin syystä Suomessa on esimerkiksi ilman muuta hyväksytty, että maisteritutkinnon kesto on 5 vuotta. Kun vertaa tilannetta pohjoismaihin, ei kaikissa pohjoismaissa asia näin ole. Opintojen laajuus voisi olla, jos maisteritutkinto on meidän yliopistotutkintojen perustutkinto, lyhyempikin kuin 5 vuotta. Erityisesti olemme ihmetelleet sitä, että keskustelussa lisensiaattitutkintojen asemasta yliopistot ovat halunneet kehittää nimenomaan ammatillisia jatkotutkintoja ja osittain samoille 14

18 15 aloille, jotka ammattikorkeakouluissa ehkä tulevat olemaan jatkotutkintojen alueena. Pari kommenttia lopuksi mihin kahden väylän korkeakoulututkintoja tarvitaan. Ammattikorkeakoulut tarjoavat käytännöllisemmän korkeakouluopetuksen vaihtoehdon sille osalle nuorisoa, joka sellaista haluaa. Siinä on hyvin tärkeänä osana ammatillista väylää tulevat opiskelijat. Pidän henkilökohtaisesti erittäin tärkeänä sitä, että tämä väylä selkeänä säilyy. En kuulu niihin, jotka ajattelevat, että ammattikorkeakoulut olisivat yksinomaan ylioppilaiden koulutusväylä. Ammattikorkeakoulututkinto käytännöllisenä tutkintona, johon sisältyy laaja harjoitteluosuus ja kansainvälisiä opintoja, tarjoaa hyvän vaihtoehdon yliopisto-opiskelulle. Järjestelmät ovat erilaisia profiililtaan. On selvää, että perustamisvaiheessa on ollut kilpailua, mutta yhteistyötä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa tulee vahvistaa erilaisista profiileista riippumatta ennen kaikkea paikkakuntakohtaisesti ja alueellisesti. Tällöin kansalliselle innovaatiojärjestelmälle saadaan lisää vahvuutta, koska ammattikorkeakoulut ovat uusi tekijä tutkimus- ja kehitystoiminnan verkossa. Uskon kuitenkin, että ammattikorkeakoulut ovat tuoneet ja tuovat uusia resursseja korkeampaan opetukseen kuntien, elinkeinoelämän ja EU:nkin kautta. Jos vielä rohkenee kommentoida kahta erilaista järjestelmää yliopistosektorin suuntaan, niin yliopistojen erityisrooli, kuten valtioneuvoston kehittämissuunnitelmassa sanotaan, on tietenkin ammattimaisen tutkijakoulutuksen monopoli ja suurten tutkimushankkeiden toteuttaminen erityisesti perustutkimuksen alueella.

19 16 Johtaja Tytti Varmavuo Tutkimus- ja koulutusasiat, Nokia-Yhtymä KORKEAKOULULAITOS OSAAMISPERUSTEISESSA TALOUDESSA -lyhennelmä pidetystä alustuksesta Herra puheenjohtaja, hyvät seminaarin kuulijat, Esitys rakentuu seuraavista osista: osaamisperusteinen talouskehitys, liikkuvan tietoliikenteen hyväksikäyttöön perustuva yhteiskunta sekä haasteet, joita toimintaympäristömme muutokset edellyttävät yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta tilaisuuden teeman mukaisesti. Elämme yhteiskunnassa, jossa tiedon ja osaamisen merkitys korostuu. Tieto ja osaaminen ovat talouskasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia luovat tekijät. Pääomat ja investoinnit kohdistuvat sinne, missä on osaamista ja osaavaa työvoimaa. Tutkimus- ja kehityspanokset lisääntyvät ja hyvin koulutettu työvoima on kriittinen tekijä ja kilpailukyvyn edellytys. Pitkän aikavälin OECD-tilastojen perusteella tiedetään, että uudet työpaikat ovat syntyneet korkean teknologian teollisuuteen ja että parhaiten työllistyvät korkeimmin koulutetut. Suomessa kehitys on ollut suotuisa. Meillä on hyvät lähtökohdat selviytyä globaalissa kilpailussa. Tutkimus- ja kehityspanostuksia on lisätty määrätietoisesti niin, että viime vuonna saavutimme 3,1 % tason kansantuotteesta. Korkean teknologian tuotteiden kauppatase on ollut selkeästi vientivoittoista vuodesta 1995 asti. Tällä tiellä tulee jatkaa. Välivuosiin investoinneissa koulutukseen ja tutkimukseen ei ole varaa. Investointeja on kyettävä kohdentamaan aloille, joilla maamme elinkeinoelämän uudistumista ja kilpailukykyä edistetään. Verkkoyhteydellä varustettujen matkapuhelinten määrä kasvaa lähivuosina erittäin voimakkaasti, niiden määrän ennustetaan ohittavan henkilökohtaisten tietokoneiden määrän vuonna Monipuolisten päätelaitteiden avulla saamme ulottuvillemme uusia palveluita. Tietoliikennejärjestelmien digitalisointi, internet ja liikkuvuus saavat aikaan liikkuvaan tietoliikenteeseen perustuvan tietoyhteiskunnan. Päätelaitteita kehitetään räätälöidysti erilaisia palveluita ja tarpeita varten, myöskin oppimista ja koulutusta varten. Toimintaympäristömme muuttuu selkeästi. Kehitys on nopeaa ja tutkimus- ja kehitysintensiivisyys, korkeaan osaamiseen pohjaava tieto on keskeisessä asemassa, tarvitsemme jatkuvasti uudenlaista osaamista, uutta tietoa ja uudenlaisia taitoja. Tämä on iso haaste sekä työelämälle että opetusjärjestelmälle. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolit ovat erilaiset. Suomen korkeakoululaitos on sangen hajautettu ja toimii pienissä yksiköissä. Meillä ei ole varaa eikä tarvetta päällekkäisyyteen. Siihen eivät riitä henkiset eivätkä aineelliset resurssit.

20 Yliopistojen keskeiset tehtävät ovat tunnetusti uutta luova perustutkimus, korkealaatuinen koulutus ja jatkuva tiedon vaihto ulkopuolisen maailman kanssa. Suhteessa tutkimukseen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen roolit eroavat selkeimmin. Ammattikorkeakoulujen roolin voisi hieman yksinkertaistaen kiteyttää uuden tiedon soveltamiseen, sen siirtämiseen pääasiassa paikallisen elinkeinoelämän edistämiseen. Korkeatasoinen ammattisuuntautunut koulutus palvelee koko yhteiskuntaa. Yritysten yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa on kolme keskeistä osaaluetta. Ensiksikin rekrytointi. Tietoliikenteen ja informaatioteknologian, niin kutsutun tietoteollisuusalan rekrytointi on viime vuosina ollut erittäin voimakasta. Alan osaajia tarvitaan jatkossakin informaatiotekniikan roolin lisääntyessä kaikilla toimialoilla ja kaikissa yhteiskunnan palveluissa. Opetusministeriön panostukset tietoteollisuusohjelman aikaan saamiseksi ansaitsevat kiitoksen. Ohjelman onnistunut toteutus on ensisijaisen tärkeätä. Ohjelman käynnistämisessä näkyvät rajalliset resurssimme. Kaikkia opiskelupaikkoja ei saatu viime syksynä täyteen. Lisäksi alan opettajavoimista on jatkuvaa pulaa. Aineelliset resurssit olisivat tarjolla, mutta henkisistä tekee tiukkaa. Toinen tärkeä yhteistyöalue on tutkimus- ja kehitys. Jatkossa tavoite on yhä enemmän ulkoistaa ja tehdä partnership-yhteistyössä tutkimusta ja kehitystä. Yritysten näkökulmasta kohtaamme tutun peruskysymyksen, mistä löydämme sellaisia yrityksiä, alihankkijoita, korkeakoulujen laboratorioita ja muuta tutkijayhteisöä, joka voi tätä vastuuta jakaa ja on kyvykäs sitä ottamaan. Kolmantena koulutus ja harjoittelu, joka yhtäältä on jatkuvaa oppimista. Yritykset käyttävät paljon yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajia oman henkilökuntansa jatko- ja täydennyskoulutukseen. Toisaalta yritykset kannustavat omia asiantuntijoitaan toimimaan tuntiopettajina, erikoiskurssien antajina ja työskentelemään tarvittaessa neuvonantajina uusien oppisisältöjen kehittämistyössä. Oppimisympäristö muuttuu kehittyvän tietoliikenteen myötä. Verkkopohjaisten ratkaisujen avulla koulutus on pian käytännössä mahdollista todellakin kaikille kaikkialla. Internet on globaali yhteinen oppimisympäristö. Korkeakoulujärjestelmän tulevaisuuden haasteista keskeisimpiä on jatkuva uudistuminen. Uutta luovan perustutkimuksen osalta olemme Suomessa aika harvoilla aloilla kansainvälisessä kärjessä siinä mielessä, että tähän tutkimuspohjaan nojautuen voimme luoda uutta liiketoimintaa ja hankkia markkinoita ja markkinaosuuksia. Perus- ja tutkijankoulutukselta edellytetään korkeaa laatua ja joustavuutta. Yliopistojen hallintokulttuuri vaati uudistamista, jota se loisi toimivat edellytykset ja puitteet ulkopuoliselle yhteistyölle. Summaisin roolikeskustelun seuraavasti: yliopistojen tulee työskennellä globaalisti kilpailukykyisen tutkimuksen, koulutuksen parissa, ammattikorkeakoulujen roolin näen enemmän alueellisena. 17

21 18

22 19

23 20

24 TUTKAKSEN julkaisusarjassa on ilmestynyt: 1980 Syntyvyyden kehitys maassamme 1981 Alkoholin taloudelliset vaikutukset 1981 Budjetti ja tutkimus 1982 Arvofilosofia ja politiikka 1983 Aikakauslehtikatsaus 1983 Pienet radioaktiiviset annokset 1983 Eri energiamuotojen vaikutukset ympäristöön 1984 Suomalaisen kansanvallan kasvot tänään 1984 Energia, kehitys, elämänlaatu 1984 Suurvoimalan valintapäätös 1985 Nainen kansanedustajana 1985 Vaihtoehtoinen sosiaalipolitiikka 1986 Aids - uusi tartuntatauti 1986 Suomalainen yhteiskunta - tekniikka, työ, tulevaisuus 1986 Kansallinen suvereniteetti ja kansainvälisyys 1987 Onko tulevaisuus eduskunnan käsissä? 1988 Biotekniikka tänään ja huomenna 1989 Rooman klubi: Ajattele maailmanlaajuisesti - toimi paikallisesti 1989 "Oot sä mukana" 1989 Hyvinvointi - toimintakykyisyys - yhteiskuntapolitiikka - Liikunta ihmisen ja yhteiskunnan palvelijana 1989 "Muuttuva Eurooppa" 1989 "Julkinen kuuleminen metsänkasvatuksen tutkimuksesta" 1990 Väkivalta yhteiskunnassamme - onko torjuntakeinoja? 1990 Maailman väestöräjähdys ja Suomi 1990 Säteilyriskit ja kemialliset ympäristöriskit 1990 Kierrätys ja säästävä teknologia 1991 Valtiomiestekoja vai kilpalaulantaa: ns. suomettumisilmiö 1970-luvun Suomessa 1992 Tutkaksen tulevaisuusseminaari 1993 "Nuoret lama-suomessa" 1993 Väestö ja kehitys kansainvälisen yhteistyön kohteena 1994 OECD:n arviointi Suomen korkeakoulupolitiikasta 1995 Matematiikan ja luonnontieteiden oppiminen - portti osaamisen Suomeen 1995 Peruskoulun ja lukion arvioinnista 1996 Hullun lehmän tauti 1996 Työllisyyden harhakuvat 1996 Ilmansaasteiden terveysriskit 1996 Työllisyys ja yhteiskunnalliset innovaatiot 1996 Eutanasia - elämän loppuvaiheen etiikka 1996 Liikkuvuus, kuljetukset, liikenne; kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden näkökulmasta 1997 Elinikäisen oppimisen kansallinen strategia - mitä se voi olla? 1997 Geeniteknologia ja ihminen 1997 Teollisuuden sähköntarve ja ilmastosopimukset - selviääkö Suomi? 1997 Keinoalkuinen lisääntyminen 1997 Uudet materiaalit ja lähitulevaisuus 1997 Mihin tiedepolitiikkaa tarvitaan? - Suomalainen tiede Mitä uutta suomalaisessa aivotutkimuksessa 1998 Globaalistuminen luo paineita ja tarjoaa mahdollisuuksia Suomen metsäsektorille 1998 Huipputekniikan tutkimus - Suomen kehityksen moottori? 1998 Kipu - hoitamaton ongelma terveydenhuollossamme 1999 Energia ja ilmastonmuutos - selviääkö Suomi Kioton tavoitteista? 1999 Biotieteiden tutkimus ja soveltaminen. Tulevaisuuden odotuksia ja kehittämistarpeita 1999 Global City - suomalainen malli 1999 Suun alueen tulehdukset ja sydän- ja verisuonisairaudet - Yhteydet ja toimenpideehdotukset 2000 Suomen tutkimuksen rahoitus - tarpeet ja suuntaus 2000 Laatuyhteiskunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS on perustettu vuonna Seuran tarkoituksena on luoda edellytykset kansanedustajien ja tutkijoiden väliselle yhteydelle ja tiedonvaihdolle. Osoite: Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - Föreningen för forskare och riksdagsmän, EDUSKUNTA, puh. (90) , s-posti

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Kasvua ja hyvinvointia vahvasta osaamisesta EK-Elinkeinopäivä, Tampere 2.10.2007

Kasvua ja hyvinvointia vahvasta osaamisesta EK-Elinkeinopäivä, Tampere 2.10.2007 Kasvua ja hyvinvointia vahvasta osaamisesta EK-Elinkeinopäivä, Tampere 2.10.2007 Leif Fagernäs Elinkeinoelämän keskusliitto EK Osaamiseen panostaminen on välttämätöntä koska 1(2) Suomi tarvitsee menestyäkseen

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014 Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014 1 OAJ:n tulevaisuustyö Suomessa on tehty suuria: Kansakoulu Yliopistot Peruskoulu Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulut Vapaa sivistystyö

Lisätiedot

Osmo Lampinen (toim.) AMMATTIKORKEAKOULUT - vaihtoehto yliopistolle. SUB Göttlngen 204421233 GAUDEAMUS OTATTETO OY

Osmo Lampinen (toim.) AMMATTIKORKEAKOULUT - vaihtoehto yliopistolle. SUB Göttlngen 204421233 GAUDEAMUS OTATTETO OY Osmo Lampinen (toim.) AMMATTIKORKEAKOULUT - vaihtoehto yliopistolle SUB Göttlngen 204421233 GAUDEAMUS OTATTETO OY Sisällys Osa 1 Osmo Lampinen Ammattikorkeakoulujen kehittämisen vaihtoehdot 11 1. Lähtökohdat

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Jyrki J.J. Kasvi eduskunta, tulevaisuusvaliokunta 24.11. 2009 www.kasvi.org 1 EU on vapaata liikkuvuutta Sisämarkkinoiden neljä vapautta: pääomien, tavaroiden, palveluiden

Lisätiedot

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Juha Kettunen Minne menet korkeakoulutus III 6.10.2010 Mission (im)possible sisäänotot pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Toteutuiko ammattikorkeakoulujen visio 2010? Vahvaa osaamista työelämän

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Learning Café työskentelyn tulokset

Learning Café työskentelyn tulokset Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN JA KUVATAIDEAKATEMIAN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN JA KUVATAIDEAKATEMIAN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN JA KUVATAIDEAKATEMIAN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 Opetusministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 :n 1 momentin nojalla sopineet yliopiston

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020

Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 Ammatillisen koulutuksen johdon seminaari Tampere 2.10.2013 Opetusneuvos Seija Rasku KOPO/AM seija.rasku@minedu.fi Kataisen hallitusohjelma ja KESU 2011-2016

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TKOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007-2012 T Luonnos lausunnolle 6/2007, määräaika 9/2007 T Esitys valmis 12.10.2007 T Sivistyspoliittisen ministeriryhmän käsittely 10-11/2007 T Valtioneuvoston

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta

KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta Jukka Haapamäki Jukka.Haapamaki@minedu.fi Kota online Tunnusluvut korkeakoulujen ohjauksessa Korkeakoulumaailmaa kuvaavat indikaattorit OPETUSMINISTERIÖ Koulutus-

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa

Lisätiedot

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Bolognan prosessi ja kolmas sykli Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Miksi Bolognan prosessi? Globaali kilpailu ja väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Suomalainen korkeakoululaitos

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Tasa-arvo ja tehokkuus elinikäisessä oppimisessa - Aikuiskoulutuksen haasteet 2010- luvulla

Tasa-arvo ja tehokkuus elinikäisessä oppimisessa - Aikuiskoulutuksen haasteet 2010- luvulla Tasa-arvo ja tehokkuus elinikäisessä oppimisessa - Aikuiskoulutuksen haasteet 2010- luvulla Kauko Hämäläinen 27.02.2007 Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka 2012 OPM, Helsinki Koulutus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin 2. Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta

Lisätiedot

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Taustaa Hallitusohjelma: Sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa

Lisätiedot