MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU
|
|
- Satu Salonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU Toimintakertomus 2010
2 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Suomessa on noin lapsiperhettä, joissa toinen tai kumpikin vanhemmista on vieraskielinen. Näistä perheistä puolet on kahdenkulttuurin perheitä, joissa toinen puoliso on suomen- tai ruotsinkielinen. Yhteensä nämä perheet muodostavat lähes 7% kaikista lapsiperheistä. Maahanmuuttajalapset ja nuoret: kasvava osa suomalaista väestöä v v. 0-4-v v. vieraskielisten nuorten osuus koko ikäryhmästä Tilastokeskus Väestörakennetietoja Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret ovat kasvava osa suomalaista väestöä. On kaikkien etu, että heillä on tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvään elämään ja osallisuuteen suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomella on vielä kaikki mahdollisuudet välttää kehityssuunta, jossa luodaan etnisesti eriytynyttä yhteiskuntaa, jossa ammatit, asuinalueet että oppilaitokset jakautuvat etnisten vähemmistöjen ja valtaväestön välillä. On kuitenkin tehtävä nopeita päätöksiä, sillä merkkejä etnisestä eriytymisestä on jo olemassa. Väestöliiton Tilastokeskukselta saamien tilastojen mukaan vähävaraisuus leimaa monien maahanmuuttajalasten elämää. Kahteen alimpaan tulokymmenykseen kuuluu 60% muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvista lapsista! Kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvista lapsista 20% sijoittuu kahteen alimpaan tulokymmenykseen.
3 Maahanmuuttajaperheiden köyhyys: Kahteen alimpaan tulokymmenykseen kuuluvien lasten osuus lapsen äidinkielen mukaan suom en-, ruotsin- ja saam enkieliset vier askieliset Tilastokeskus, Hannele Sauli (julkaisemattomia tietoja Tulonjaon kokonaisaineistosta) Myös maahanmuuttajalasten ja nuorten koulutukseen tulee kiinnittää huomiota niin, että opiskelu toimisi heille todellisena väylänä sosiaaliseen nousuun. Merkit eivät näytä hyvältä tässäkään suhteessa: Opetushallituksen (2008) selvityksen mukaan äidinkieleltään muunkielisten oppilaiden osaaminen jäi keskimäärin heikommaksi kuin suomenkielisen. Erityisesti toisen asteen koulutukseen siirtyminen oli monille riskivaihe. Opetushallituksen seurannassa joka neljännellä vieraskielisellä oppilaalla oli toisen asteen tutkinto suorittamatta vielä kahdeksan vuotta perusopetuksen jälkeen kun kantaväestöön kuuluvilta se puuttuu joka seitsemänneltä. Yhteiskuntatasolla tämä ennakoi etnisesti epätasa-arvoista, työllisyyden ja tulotason mukaan eriytyvää yhteiskuntaa, joka seuraukset siirtyvät yli sukupolvien. Maahanmuuttajalasten ja nuorten toinen sukupolvi, eli Suomessa syntyneet, ovat kasvava ryhmä ns. maahanmuuttajataustaisista. Nämä lapset ovat käyneet peruskoulun Suomessa ja puhuvat kotimaista kieltä hyvin tai melko hyvin. Yleinen oletus on, että nämä lapset eivät enää poikkea mahdollisuuksiltaan niistä lapsista, joiden vanhemmat ovat syntyperältään suomalaisia. Tutkimusta tästä ryhmästä on vielä vähän, mutta esimerkiksi Elina Kilven 2010 Oxfordin yliopistossa tekemän tutkimuksen mukaan myös toisen sukupolven nuoret pärjäsivät koulussa keskimäärin huonommin kuin valtaväestö ja heidän keskeyttämisasteensa on korkeampi kuin valtaväestön. Kilven tutkimus nosti esiin perhetaustan merkittävän vaikutuksen sekä koulusuoriutumiseen, jatko-opintoihin hakemiseen että opintojen keskeyttämiseen. Vanhempien resurssit (sosiaalinen asema ja koulutus) ja työttömyys selittivät suurelta osin lasten huonompaa koulusuoriutumista ja opintojen keskeyttämistä. Perhenäkökulma on siis tärkeä nuorten kouluttautumisen ja sitä kautta työllistymisen ja tasa-arvoisen sosio-ekonomisen aseman kannalta. Vahvistamalla vanhempien resursseja sekä vanhempina että työmarkkinoilla voidaan ehkäistä yli sukupolvien siirtyvää köyhyyttä. Vuosittain peruskoulun päättää noin vieraskielistä nuorta, jotka kuuluvat joko 1. tai 2. sukupolveen. On tärkeää, että heillä on tarvittavat peruskoulun antamat tiedot, että he voivat toteuttaa omaa potentiaaliaan perhe- tai etnisestä taustastaan riippumatta. Tähän tavoitteeseen päästään vahvistamalla vanhemmuutta esimerkiksi vertaisryhmätoiminnan avulla sekä kehittämällä kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Vuonna 2010 Väestöliiton Monikulttuurinen osaamiskeskus Kotipuu on pyrkinyt vastaamaan monikulttuurisen yhteiskunnan haasteisiin korostamalla perhenäkökulman merkitystä.
4 2. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN Vuoden 2010 keskeisin vaikuttamistoiminta liittyi kotouttamislain uudistukseen. Väestöliitto pitää pitkäjänteisen vaikuttamistoimintansa voittona sitä, että lain uudistuksessa korostetaan koko perheen näkökulmaa kotoutumiseen. Erityisesti lain 16 liittyen perheen kotoutumissuunnitelmaan pohjautuu Väestöliiton esittämiin näkemyksiin: Laissa sanotaan, että kotoutumissuunnitelmaa tehtäessä on kiinnitettävä huomiota lapsen tai nuoren kehitystä tukevan ja ohjaavan vanhemmuuden edellytyksiin ja vanhempien tuen ja koulutuksen tarpeisiin. Toimintamme alusta alkaen olemme nostaneet esiin vanhemmuuden tuen merkityksen kotoutumisvaiheessa ja olemme tarjonneet aiheeseen liittyvää koulutusta eri alojen ammattilaisille, tuottaneet erilaisia materiaaleja ja toimintamalleja tähän liittyen sekä antaneet neuvontaa ja vertaistukea perhekysymyksissä maahanmuuttajavanhemmille. Mainittu lain pykälä luo tästedes entistä vankemman perustan ja oikeutuksen Monikulttuurisen osaamiskeskuksen toiminnalle. Monikulttuurisen osaamiskeskuksen asiantuntijuus on huomioitu myös lakiin liittyvän Osallisena Suomessa hankkeen valmistelussa. Hankkeessa nostetaankin nyt kotoutumiskoulutuksen yhdeksi moduuliksi arjen ja vanhemmuuden taidot. Monikulttuurinen osaamiskeskus on ilmoittanut halukkuudestaan tarjota osaamistaan tätä hankerahoitusta hakeville kunnille. Vuoden 2010 vaikuttamistoimintaan kuului myös lausunto hallituksen esityksestä laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä esitys ulkomaalaislain 50 :n muuttamiseksi. Osaamiskeskus osallistui myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen Suomen neljännen määräaikaisraportin kommentointiin. Vuoden aikana kirjoitettiin yhteensä kuusi lausuntoa tai kannanottoa. Valtakunnallista vaikuttamistyötä on jatkettu edellisen vuoden tapaan Lapsiasianneuvottelukunnassa ja Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman Syrjäytymisen ehkäisy työryhmässä. 3. ENNALTAEHKÄISY JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen Erilaisia koulutus-, seminaari- ja puhetilaisuuksia, joissa Osaamiskeskuksen asiantuntija oli esitelmöimässä, oli vuoden aikana 99. Valtaosa näistä tilaisuuksista oli muiden toimijoiden järjestämiä. Kuulijoita näissä tilaisuuksissa oli noin Monikulttuurinen osaamiskeskus järjesti syyskuussa Kotoutumisen Ideapäivän Kulttuurikeskus Caisassa. Osallistujia oli noin 80. Muita merkittäviä omia tilaisuuksia olivat muun muassa huhtikuussa järjestetty viides Venäjä-seminaari, jonka teemana oli kielivähemmistöön kuuluvan lapsen kielenkehitys. Seminaari järjestettiin yhteistyössä Venäjän kulttuuri- ja tiedekeskuksen, FARO ry:n, Suomalais-venäläisen koulun kannatusyhdistyksen ja Venäjän lähetystön kanssa. Osallistujia oli kahdeksasta eri maasta.
5 Somalinkieliselle väestölle järjestettiin yhteistyössä Somali Liiton kanssa luentotilaisuus, jossa tohtori Georgi Kapschits (Moskovan yliopisto) puhui somalinkielestä ja sen opettamisesta lapsille. Osaamiskeskuksessa toimivien kahden EU-rahoitteisen hankkeen teemoista järjestettiin yhteensä 6 työpajaa. Konsultaatiopalvelua eri alojen ammattilaisille oli yhteensä 220 kertaa seuraavasti: puhelimessa 163 kertaa (sosiaali- ja terveysala 64, opetussektori 56, varhaiskasvatus 33 ja muut 10 kertaa), tapaamisissa 27 ja moniammatillisissa verkostokonsultaatioissa 30 kertaa. Ongelmia kohdanneiden kansalaisten ja perheiden auttaminen Monikulttuurinen osaamiskeskuksen järjestölähtöinen auttamistyö suuntautuu maahanmuuttajataustaisiin henkilöihin, joille annetaan yleistä, palveluihin ohjaavaa neuvontaa EU-rahoitteisen FINFO-palvelun kautta sekä perhe- ja vanhemmuusneuvontaa RAY-rahoituksen tuella. Maahanmuuttajataustaisille henkilöille puhelinneuvontaa annettiin yhteensä 591 kertaa, joista noin 400 yhteydenottoa FINFO-neuvontaan, ja sähköpostineuvontaa 51 kertaa. Osaamiskeskuksen asiantuntijoiden ohjaamia vertaisryhmiä järjestettiin suomen-, venäjän-, darin-, farsin-, ja somalinkielillä, yhteensä kahdeksan erillistä ryhmää. Joissakin ryhmissä oli lisäksi tulkkaus burmaksi, arabiaksi, thaiksi ja ranskaksi. Ryhmätapaamisia oli kaiken kaikkiaan 37 ja niihin osallistui keskimäärin 8 vanhempaa/tapaaminen. Eniten ryhmätapaamisia oli somalin- (12), venäjän. (10) ja suomenkielillä (6). Maahanmuuttajataustaisten vanhempien vanhemmuuden taitoja on tuettu myös jakamalla maksuttomia kasvatusvihkosia kahdeksalla eri kielellä sekä lasten äidinkielen kehitystä tukevalla viisikielisellä dvd:llä. Tunnettu ja ihmistä lähellä oleva asiantuntijaorganisaatio Monikulttuurisen osaamiskeskuksen toimintaa on tuotu esiin kaikissa niissä 99 tilaisuudessa, joissa osaamiskeskuksen asiantuntijat ovat esiintyneet vuoden aikana. Toiminnan tunnettuutta on lisännyt myös uuteen FINFO-neuvontapalveluun liittyvä tiedottaminen. Neuvontapalvelua tuotiin esiin mm. mainoskampanjalla julkisissa liikennevälineissä pääkaupunkiseudulla. FINFO-palvelua on käyty esittelemässä myös eri kaupunkien viranomaisille, ALPO-hankkeen tilaisuuksissa, Helsingin kaupungin maahanmuuttajaillassa ja Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seuran päivillä Oulussa. Lisäksi Osaamiskeskus järjesti yhteistyössä Väestöntutkimuslaitoksen kanssa taustatilaisuuden toimittajille toukokuussa. Onko lottovoitto syntyä Suomeen? tilaisuuden tavoitteena oli välittää tilastopohjaista tietoa maahanmuutosta ja maahanmuuttajista. Tilaisuuteen osallistui 15 toimittajaa.
6 Vuoden 2010 aikana kirjoitettiin kahdeksan artikkelia maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyen. Lisäksi annettiin yhteensä viisi haastattelua lehtiin, radioon ja TV:lle. Toiminnan valtakunnallisuus ja saavutettavuus sekä kansainvälisyys Toiminnastamme koulutukset, puhelinkonsultaatiot ja FINFO-neuvontapalvelu ovat valtakunnallisia. Lisäksi EU-hankkeiden ohjausryhmien jäsenet edustavat toimijoita eri puolilta maata. Toiminta perhejärjestöjen kattojärjestö COFACEssa tuo eurooppalaista näkökulmaa työhömme, samoin verkostoituminen alan tutkijoiden kanssa EU-rahoitteisessa COSTtutkimusverkostossa. Yksikön edustaja oli toukokuussa COFACEn edustajana Euroopan talous- ja sosiaalikomitean biennaalissa Firenzessä esitelmöimässä koulutuksen roolista maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Lokakuussa yksikön edustaja toimi COFACEn ja EU:n puheenjohtajamaan Belgian yhteisessä perhekonferenssissa Brysselissä puheenjohtajana työryhmässä, jossa käsiteltiin maahanmuuttajaperheitä ja lasten koulutusta. 4. SOSIAALISET INNOVAATIOT Innovatiiviset palvelujärjestelmät eli kehittämishankkeet Osaamiskeskuksen keskeistä toimintaa on jatkuva, kotoutumista tukevien sosiaalisten innovaatioiden ja tuotteiden kehittämistyö. Vuoden 2010 aikana on jatkettu EU:n Kotouttamisrahaston tuella FINFO-neuvontapalvelun kehittämistä. FINFO-neuvontapalvelu on ainoa valtakunnallinen, henkilökohtaiseen neuvontaan perustuva monikielinen neuvontapalvelu. FINFO-palvelu koostuu maahan muuttaneille suunnatusta puhelin- ja sähköpostineuvonnasta sekä nettisivuista ja ammattihenkilöstölle kohdennetusta palveluportaalista. Neuvontaa annetaan suomalaiseen palvelujärjestelmään, lupamenettelyyn ja erilaisiin arkielämän kysymyksiin liittyen. Viidellä kielellä toimivasta neuvonnasta on tiedotettu laajasti julisteita ja esitekortteja levittämällä, julkisissa kulkuvälineissä olleella kampanjalla sekä esiintymisillä koulutustilaisuuksissa ja seminaareissa. Yhteydenotot palveluun ovat nousseet vähitellen sitten palvelun aloittamisen joulukuussa Osaamiskeskuksen muulle, RAY-rahoitteiselle toiminnalle FINFO-palvelu on tärkeä tietokanava, sillä sen kautta saadaan olennaista tietoa maahanmuuttajien tiedon ja neuvonnan yleisistä tarpeista ja palveluaukoista ja epäkohdista. Vertaisryhmätoiminnassa keskeisellä tavoitteena vuonna 2010 oli maahanmuuttajayhdistyksissä toimivien kouluttaminen vapaaehtoisiksi vertaisryhmäohjaajiksi. EUrahoitteisessa Vertaistukea pakolaisille hankkeessa on mallinnettu kunnallisten toimijoiden (esim. koulu tai päiväkoti) yhteistyötä maahanmuuttajataustaisten vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Tavoitteena on juurruttaa vertaisryhmätoimintaa kunnallisen ja kolmannen sektorin yhteistyöksi ja luoda maahanmuuttajayhdistyksille palvelutuottajamallia. Hankkeessa on myös koulutettu ammatillisia ja vapaaehtoistoimijoita yhdessä ja kehitetty koulutuksia saatujen kokemusten perusteella. Yhteistyössä Väestöliiton Perhekeskuksen kanssa valmistui vuonna 2010 kaksikulttuuristen parisuhteiden tukimalli Monikulttuurisen parisuhteen Kehrä, joka julkistettiin nettiversiona.
7 Lisäksi Osaamiskeskuksessa on kehitetty ja omassa toiminnassa testattu Kotoutujan roolipaletti-mallia. Toimintamalli on kirjoitettu tekstiksi, mutta painatus ja julkaisu siirtyivät kustannussyistä vuoden 2011 puolelle. Netti-Väestöliitto, puhelinpalvelut ja sosiaaliset verkostot Monikulttuurisen osaamiskeskuksen nettisivuilla oli vuoden aikana lähes käyntiä. Lisäksi FINFO-neuvontapalvelun nettisivuilla kävi 6316 ( ) kiinnostunutta. FINFO on myös FaceBookissa. Puhelinneuvontaa annettiin yhteensä 591 kertaa ja sähköpostineuvontaa 51 kertaa, kuten jo aiemmin on mainittu. Vertaistukitoimintaa asiantuntijoiden tuella Vertaistukitoiminta on ollut Osaamiskeskuksen merkittävä toimintamuoto jo vuodesta 2004 lähtien. Vertaistuki toimintaa ovat vertaisryhmät, joissa Osaamiskeskuksen oma työntekijä toimii ryhmänohjaajana. Ryhmiä järjestettiin kahdeksan, joissa ryhmätapaamisia oli yhteensä 37. Osallistuvia vanhempia arvioidaan olleen noin 60. Lisäksi Vepa-hankkeen aloitteesta syntyi yhteensä kuusi ryhmää (Vaasassa, Kouvolassa, Tampereella ja Kokkolassa), joissa hankkeen kouluttamat ohjaajat. Näihin osallistui noin 70 vanhempaa. Vertaistoiminnan painopiste on ollut kehittää ryhmänohjaajakoulutusta VEPA-hankkeen tuella. Vertaistoimintamallia juurruttavia kahden päivän mittaisia ohjaajakoulutuksia järjestettiin vuoden aikana viisi. Koulutuksiin osallistui yhteensä 55 henkilöä, joista 26 maahanmuuttajataustaisia. 5. YHTEISTYÖ JÄSENJÄRJESTÖJEN JA MUIDEN TOIMIJOIDEN KANSSA Ahaa! -cd-rom materiaalin tuottamisen ympärille syntynyt koulutusyhteistyö on jatkunut ja sitä on kehitetty edelleen Ihmisoikeusliiton ja Miehen Linja ry:n kanssa WIMMAyhteiskoulutuksiksi. Monikulttuurinen osaamiskeskus osallistui neljännen Venäjä-seminaarin järjestämiseen. Teemana oli tällä kertaa kielivähemmistöön kuuluvan lapsen kielenkehitys. Seminaari järjestettiin yhteistyössä Venäjän kulttuuri- ja tiedekeskuksen, FARO ry:n, Suomalaisvenäläisen koulun kannatusyhdistyksen ja Venäjän lähetystön kanssa. Osallistujia oli kahdeksasta eri maasta. Osaamiskeskuksen edustajia toimii myös useiden muiden järjestöjen hankkeiden ohjausryhmissä. Yli 20 järjestön Monikulttuurisen lapsen etu-verkosto on toiminut keskeisenä vaikuttamistyön kanavana. Osaamiskeskus tuotti tekstin Opetushallituksen tilaamaan, valtakunnallisesti kouluihin jaettavaan lehtiseen, jossa aiheena oli monikulttuurinen kodin ja koulun yhteistyö.
8 6. TUTKIMUSHANKKEET Monikulttuurinen osaamiskeskus on osallistunut Suomen Akatemian rahoittaman EtnoKidstutkimushankkeen valmisteluun yhteistyössä Väestöntutkimuslaitoksen ja THL:n kanssa. Tutkimus tulee tuottamaan tietoa maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Tietoa voidaan käyttää muun muassa Osaamiskeskuksen toiminnan kehittämiseen ja toiminnan kohdentamiseen myös nuoriin. 7. VOIMAVARAT JA TALOUS Vuoden lopussa yksikössä työskenteli Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella neljä henkilöä (joista yksi osan vuodesta 60%) sekä EU:n Pakolaisrahaston rahoituksella yksi henkilö ja EU:n Kotouttamisrahaston rahoituksella 2,5 henkilöä. 8. EDUSTUKSET Confederation for the Family Organizations in the European Union (COFACE) hallintoneuvoston varajäsen ja työryhmän puheenjohtaja COST (European Cooperation in Science and Technology) Action rahoitteisen HOME (Health and Wellbeing of Migrants and Ethnic Minorities in Europe) tutkimusverkoston jäsen Lapsiasianneuvottelukunnan jäsen Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman Syrjäytymisen ehkäisy työryhmän jäsen Lastensuojelun Keskusliiton Maahanmuuttajalapset toimikunnan jäsen SPR:n Maahanmuuttajaohjelman ohjausryhmän jäsen Ihmisoikeusliiton Kitke-hankkeen ohjausryhmän jäsen Monikulttuurisen lapsen etu verkoston jäsen Ulkomaalaistaustaisten rikoksen uhrien (ULRIK) hankkeen ohjausryhmän jäsen Helsingin kaupungin Opetusviraston MANUVA-hankkeen koordinointiryhmän jäsen Sisäasiainministeriön Yhdenvertaisuus työryhmän jäsen
9 LIITE 1 Toimintojen kehitys ja jakautuminen lukuina vuosina KOHDERYHMÄ: Maahanmuuttajat C-rahoitus Akrahoitus 2009 Ak-rahoitus 2010 Ak-rahoitus YHTEENSÄ tapaamiset Vertaisryhmät 17/70/85 31ryhmää/ 155 tapaamista 252 hlöä 5 ryhmää/20 tapaamista/49 hlöä 61 ryhmää/282 tapaamista/ 446 hlöä Seminaarit tms Vertaisohjaaja ohjaajakoulutus osallistujaa KOHDERYHMÄ: Ammattihenkilöstö Päätöksentekijät Konsultaatio ja tiedotus Koulutukset, alustukset ja toimintamallien siirtäminen Asiakastyö hlöä Neuvonta (sis (sisältää 1659 krt asiakas- FINFOpalvelun) 8 ryhmää/37 tapaamista/60 hlöä C- rahoitus Akrahoitus 2009 Ak-rahoitus 2010 Ak-rahoitus YHTEENSÄ krt vertaisohjaajakoulut. 70 osallistujaa vertaisohjaajakoulutukseen osallistujaa Työnohjaus krt Lausunnot, kannanotot, artikkelit lausuntoa +9 artikkelia 68 kpl hlöä (sis. 99 vertaisohjaajakoul.)
MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU
MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU Toimintakertomus 2009 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Globaalin maailman muutokset heijastuvat myös Suomeen suuntautuvaan maahanmuuttoon. Talouskriisi on vähentänyt työperustaista
LisätiedotMONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS. (Kotipuu sekä VePa-, WelMig- ja Inkeri-1 hankkeet)
MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS (Kotipuu sekä VePa-, WelMig- ja Inkeri-1 hankkeet) Toimintakertomus 2011 Monikulttuurisen yhteiskunnan edistäminen on Väestöliiton strategiassa yksi neljästä painopisteestä.
LisätiedotMONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu
MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu 7.5.2008 MITÄ ON TULOSSA: 1. MONIKULTTUURISUUDESTA 2. KOULUTUKSEN MERKITYKSESTÄ, OPPILAIDEN
LisätiedotJärjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.
Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,
LisätiedotUlkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla
Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100
LisätiedotValtion I kotouttamisohjelma
Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista
LisätiedotYhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.
Yhteiset Lapsemme ry 19.10.2017 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten
LisätiedotPerheiden ja kotoutumisen tuki
VÄESTÖLIITTO RY, MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS TOIMINTAKERTOMUS 2014 Perheiden ja kotoutumisen tuki Monikulttuurinen osaamiskeskus edistää maahan muuttaneiden perheiden, naisten, lasten ja nuorten kotoutumista,
LisätiedotMONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS. Kotipuu ja Womento
MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS Kotipuu ja Womento Toimintakertomus 2012 Tavoitteet Toiminnan päätavoitteena on monikulttuurisen yhteiskunnan edistäminen. Tämä tavoite on Väestöliiton strategian yksi neljästä
LisätiedotTuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma
Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (5) Opetuslautakunta OTJ/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2017 1 (5) 10 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Björn Månssonin toivomusponnesta koskien turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja maahanmuuttajien
LisätiedotYhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.
Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten
LisätiedotPERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA
PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -
LisätiedotNuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi
Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi
LisätiedotOnko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta
Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle
LisätiedotKotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009
Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3
LisätiedotMonikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta
KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010-2012 VTT, tutkija Vuoden 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tiedottaminen:
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotFAMILIA - YHDESSÄ MAAILMASSA TOIMINTASUUNNITELMA 2019
FAMILIA - YHDESSÄ MAAILMASSA TOIMINTASUUNNITELMA 2019 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ F a m i l i a t o i m i i S u o m e n a i n o a n a k a h d e n k u l t t u u r i n p e r h e i l l e s u u n n a t u n t o i m i
LisätiedotSomalien ja venäläisten näkökulma
Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää maahanmuuttajien kotouttamista ja pitkäjänteistä perhepolitiikkaa
Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää maahanmuuttajien kotouttamista ja pitkäjänteistä perhepolitiikkaa Perheiden ja kotoutumisen tuki Monikulttuurinen osaamiskeskus Kotipuu-toiminta Yhteiskunnallinen
LisätiedotMaahanmuuttajavanhempien vertaistukitoiminta. Euroopan Unionin pakolaisrahaston tuella (ERF)
Maahanmuuttajavanhempien vertaistukitoiminta Euroopan Unionin pakolaisrahaston tuella Vertaistyhmät maahanmuuttajavanhemmille Tavoitteet: 1. Tukea ja edistää koko perheen kotoutumista 2. Vahvistaa vanhempien
LisätiedotHallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön
Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen
LisätiedotPakolaisten mielenterveyden tukeminen. PALOMA-käsikirja Espoo Satu Jokela
Pakolaisten mielenterveyden tukeminen PALOMA-käsikirja Espoo Satu Jokela 11.10.2018 Satu Jokela 1 Ulkomaalaistaustaiset ovat moninainen ryhmä ja harvat ilmiöt voi yleistää kaikkiin emn.fi Kuva: Euroopan
LisätiedotParempi työelämä uudelle sukupolvelle
Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi
LisätiedotLuettelo kotoutumista edistävistä toimenpiteistä ja palveluista on edistystä aiempaan verrattuna, mutta siihen tulisi tehdä seuraavat tarkennukset:
TYÖMINISTERIÖLLE Pyydettynä lausuntonaan maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain tarkentamista ja kehittämistä varten perustetun työryhmän (TM 008:00/2003)
LisätiedotSUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen
SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen Taustaa Suomen Pakolaisavusta Järjestö perustettiin vuonna 1965 uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kehitysyhteistyöjärjestö
LisätiedotAikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä
Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus
LisätiedotPerhetukea maahanmuuttajille
Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen
LisätiedotPALOMA- projekti 2013-2015
Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin
LisätiedotOlen kuin puu, joka on revitty juuriltaan ja istutettu uuden maan multaan
Olen kuin puu, joka on revitty juuriltaan ja istutettu uuden maan multaan WWW.JADETOIMINTAKESKUS.FI https://www.youtube.com/watch?v=m2je6fic-h4 Ikääntymisen moninaisuus Suomessa Vanhuspalveluiden asiakaskunta
LisätiedotVoimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry
Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus
LisätiedotJuuret ja Siivet Kainuussa
Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö
LisätiedotEmma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue
Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen
LisätiedotLapsen hyvä arki- hankkeen rakenne
Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen
LisätiedotPudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi
Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Lappi kodiksi seminaari 5.10.2016 Jorma Pietiläinen Pudasjärven kuntasuunnitelma:
LisätiedotMonikulttuurisuusasiain neuvottelukunta. Tervetuloa kauden aloituskokoukseen!
Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Tervetuloa kauden 2017-2018 aloituskokoukseen! 1. Tausta: Miten maahanmuuttaja- ja vähemmistöjen asiaa kehitetään Vantaalla? (Monikulttuurisuusaisain yksikön rooli)
LisätiedotMAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke
MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien
LisätiedotOsallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa
Osallisena Suomessa Delaktig i Finland Vaasa - Vasa Tina Ura 14.11.2012 Osallisena Suomessa on lainsäädäntöhanke, perustettu kehittämään maahanmuuttajien kotoutumista kokonaisvaltaisesti, kokeilut 30.6.2013
LisätiedotHallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön
Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen
LisätiedotPerheet Keskiöön! Perheet keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke
Perheet keskiöön! Lape-info 28.2.2019 Järjestöagentti Matti Virtasalo Perheet Keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke 2018 2020. 1 70 järjestön yhteisen
LisätiedotEK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012
EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä
LisätiedotOpetusviraston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteistyötä. Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kokous
Opetusviraston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteistyötä maahanmuuttajataustaisten nuorten parissa Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kokous 28.4.15 Opetusviraston peruspalvelut maahanmuuttajataustaisille
LisätiedotUUSI OVI työmarkkinoille. maahanmuuttajien valmennuksen ja kotouttamisen kehittäminen sosiaalisen työllistämisen toimialalla
UUSI OVI työmarkkinoille maahanmuuttajien valmennuksen ja kotouttamisen kehittäminen sosiaalisen työllistämisen toimialalla Valtakunnallinen työpajayhdistys ry TPY (www.tpy.fi) 1997 työpaja-ammattilaisten
LisätiedotMonikulttuurisuusohjelman arviointi Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustolle Pirkko Melville (ja Elina Hienola)
Monikulttuurisuusohjelman arviointi 2014 Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustolle 16.11.2015 Pirkko Melville (ja Elina Hienola) Laki velvoittaa Tavoitteena kotoutumista ja etnistä yhdenvertaisuutta edistävä
LisätiedotWOMENTO - työuramentoroinnilla tuloksiin! Monikulttuurisuuden asiantuntija Gunta Ahlfors Oulu
WOMENTO - työuramentoroinnilla tuloksiin! Monikulttuurisuuden asiantuntija Gunta Ahlfors Oulu 28.4.2017 Väestöliitto ry järjestö perustettiin 1941 tuottaa palveluita, tekee tutkimusta, vaikuttaa 34 jäsenjärjestöä
LisätiedotKodin ja koulun vuorovaikutuksen karikot. näkökulmasta. erikoistutkija Minna Säävälä Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos
Kodin ja koulun vuorovaikutuksen karikot maahanmuuttajaperheiden hyvinvoinnin näkökulmasta erikoistutkija Minna Säävälä Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos Monimuotoistuminen jatkuu 13 % helsinkiläisistä
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotMaahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen
Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen
LisätiedotSuomen Pakolaisapu Järjestöhautomo
Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes
LisätiedotMiina Pyylehto, Mosaiikki-projekti
Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä
LisätiedotHyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.
Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009-2012 Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.2009 Taina Hussi Lastensuojelu on kaikkien lasten suojelua Helsingin lasten
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila
MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,
LisätiedotVASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ
Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lapehanke
Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lapehanke Pippurissa 1 9.10.2017 Osallisuus LAPE-hankkeen valmisteluvaiheessa Sähköinen kysely: avoin (tiedotus fb:ssa, kaupunkien ja kuntien sekä järjestöjen
LisätiedotMitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff
Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.
LisätiedotKotoisa -hanke. Kotoutumispalvelut
Kotoisa -hanke Kotoutumispalvelut AMIF Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto Sisäministeriö on vastuuviranomainen Rahasto (engl. Asylum, Migration and Integration Fund) perustettiin EU-rahoitusohjelmakaudelle
LisätiedotJärjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma
Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen
LisätiedotOULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT
OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT Valtakunnallinen maahanmuuttotyön koordinaatiotapaaminen Oulussa 18-19.03.2010 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin rooli maahanmuuttopolitiikassa
LisätiedotMiten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä
Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-
LisätiedotProjektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut
Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen
LisätiedotYHTEISKUNTAKUMMI. Osallisuuden tarvelähtöinen tukeminen. Konsepti 1/2019
YHTEISKUNTAKUMMI Osallisuuden tarvelähtöinen tukeminen Konsepti 1/2019 SAATTEEKSI Tutkimusperustaiset konseptit Tämä konsepti on suunnattu vastaamaan turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten sosiaalisen tuen
LisätiedotKotouttaminen kunnan näkökulmasta ja turvapaikkatilanne Oulussa. Pasi Laukka, 9.12. Kuntaliitto
Kotouttaminen kunnan näkökulmasta ja turvapaikkatilanne Oulussa Pasi Laukka, 9.12. Kuntaliitto Kotouttaminen Alkaa jo vastaanottokeskuksissa -infot, alkukartoitus, osaamisenkartoitus Työvoimapoliittiset
LisätiedotAikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä
Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus
LisätiedotNostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa
Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista 2017-2018 LAPE Pirkanmaa Kyselyn perustiedot Pirkanmaan Lape-hankkeessa on ollut avoin kysely toimijoiden nettisivuilla koko hankkeen
LisätiedotNuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.
Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotMAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto
MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Maakuntauudistuksesta aiheutuvat muutokset kotoutumisen edistämiseen
LisätiedotMaahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus Opetushalllitus
Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 4.3.2013 Opetushalllitus Miksi Vieraskielisiä on nuorten lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa
LisätiedotYHDENVERTAISUUT TA PÄIVÄKOTIIN, KOULUUN JA VANHEMPAINTOIMINTAAN. Suomen Vanhempainliitto
YHDENVERTAISUUT TA PÄIVÄKOTIIN, KOULUUN JA VANHEMPAINTOIMINTAAN Suomen Vanhempainliitto YHDENVERTAISUUS Yhdenvertaisuus tarkoittaa, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,
LisätiedotUlkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen
Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen Verkostoseminaarit 11. ja 25.10.2016 Pasi Saukkonen Kotoutuminen yksinkertaistettuna Miten työmarkkinoille pääsyä nopeutetaan, siellä
LisätiedotStudia Generalia Murikassa 12.11.2015
Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Työelämän kansanopisto Nuoret turvapaikan hakijat kansanopistossa Sivistystyön Vapaus ja Vastuu Pirkanmaa Studia Generalia Murikka 12.11.2015 1 Vapaa sivistystyö Suomessa
LisätiedotMUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011
MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen
LisätiedotMonikulttuurinen Neuvonta -hanke
MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen
LisätiedotMoona monikultturinen neuvonta
Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.
LisätiedotKansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.
Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.
LisätiedotKuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
LisätiedotKehittämispäivä Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut
Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Kehittämispäivä 20.8.2014 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten
LisätiedotVäkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö
Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö
LisätiedotKuinka voivat maahanmuuttajataustaiset nuoret ja miten saada tietoa siitä? Kokemuksia Etnokids-tutkimushankkeesta
Kuinka voivat maahanmuuttajataustaiset nuoret ja miten saada tietoa siitä? Kokemuksia Etnokids-tutkimushankkeesta Lotta Haikkola, VTT, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 26.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten
LisätiedotNordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö
Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien
Lisätiedot23.9.2014 24.9.2014 1
23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN
Lisätiedotkouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi
Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Väliraportointi tammikuun lopussa 2008 - kehittämistoimintaa
LisätiedotTavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.
ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman
LisätiedotMonikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 25.3.2015
Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Kauden 2015-2016 aloituskokous Toimintakertomus 2013-2014 6-7 kokousta vuodessa Kokouksissa yleensä ajankohtainen teema, esim. asuminen, yrittäjyys, työllisyys,
LisätiedotEloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017
Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen
26.01.2012 Sivu 1 / 1 395/12.01.01/2012 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09)
LisätiedotYksi elämä -terveystalkoot
Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,
LisätiedotNuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus
Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,
LisätiedotMONIKA-NAISET liitto ry
MONIKA-NAISET liitto ry Moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Hermannin Rantatie 12 A sosiaalialalla toimiva monikulttuurinen järjestö, 1998 > tarjoaa palveluja väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille,
LisätiedotPirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla
Pirkanmaan LAPE Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla 4.10.2018 Perhekeskusesite 2019 Valtakunnallinen tiedote perhekeskusesitteestä on julkaistu: https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/aitiyspakkauksen-perhekeskusmukana-perheesi-elamassa-esite
LisätiedotMika Kortelainen Johtava tutkija, tutkimusohjaaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT)
VATT:n lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018: Laadukas ja tasa-arvoinen varhaiskasvatus ja perusopetus kaikille Mika Kortelainen Johtava tutkija, tutkimusohjaaja
LisätiedotOhjausta palveleva eurooppalainen verkosto
Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa
LisätiedotMediakasvatusseuran strategia
Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020 Tausta Mediakasvatusseura ry, Sällskapet för Mediefostran rf, on vuonna 2005 perustettu valtakunnallinen, kaksikielinen mediakasvatuksen asiantuntijajärjestö. Seura
LisätiedotMitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US
Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US Katriina Nokireki & Onni Westlund, Pesäpuu ry 20.11.2018, Tampere @KNokireki & @onniwestlund UP2US vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus
LisätiedotYleistä Perhekeskustoiminnasta. Valtakunnallinen ohjaus, Keski-Pohjanmaan tilanne
Yleistä Perhekeskustoiminnasta Valtakunnallinen ohjaus, Keski-Pohjanmaan tilanne Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma +Soiten palvelukuvaukset Jalkautuvat palvelut. Kohtaamispaikkojen perustaminen?
LisätiedotMAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011
Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS
LisätiedotNuorten matalan kynnyksen ohjausmalli
Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli 2009-2011 Iina Peltomaa Toukokuu 2009 Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli: toimijatahot Rahoitus ja hallinnointi Osatoteuttajat Pilotit ja toimintaympäristö Nuorten
LisätiedotVanhemmuus ja kotoutuminen, verkostojen ja vertaisuuden merkitys
Vanhemmuus ja kotoutuminen, verkostojen ja vertaisuuden merkitys Monikulttuurisuuden asiantuntija Mina Zandkarimi mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh: 0503256450 19.5.2014 PERHE JA MAAHANMUUTTO Maahanmuutto
LisätiedotOhjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015
27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää
Lisätiedot