Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 S e l v i t y s o s a : Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala kattaa maa-, puutarha- ja metsätalouden, kala-, riista- ja porotalouden, maaseudun kehittämisen, eläinlääkintähuollon sekä siihen liittyvän eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonnan, vesivarojen käytön ja maanmittauksen. Hallinnonalan toiminnalla on seuraavat strategiset yleistavoitteet: luodaan ja ylläpidetään edellytyksiä uusiutuvien luonnonvarojen kestävälle ja monipuoliselle käytölle luodaan ja ylläpidetään edellytyksiä maaseudun elinkeinojen ja vapaa-ajan toimintojen kehittymiselle turvataan elintarvikkeiden laatu sekä eläinten ja kasvien terveys. Hallinnonalan toimintaan vaikuttavat vuonna 2002 seuraavat keskeiset muutokset: WTO:n kauppaneuvottelut ja EU:n laajentumisen sekä yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisen ja Etelä-Suomen kansallisen tuen jatkamisen valmistelu elintarvikeketjun laatukysymykset. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan menot tehtäväalueittain vuosina , milj. euroa: varsinainen varsinainen 2001/2002 tilinpäätös talousarvio talousarvio muutos Maa- ja puutarhatalous sekä maaseutu yhteensä maa- ja puutarhatalouden tulotuki maatalous- ja puutarhatuotteiden markkinointi maatilatalouden ja maaseudun rakenteen kehittäminen tutkimus, neuvonta ja muut menot Metsätalous Kala-, riista- ja porotalous Vesivarat ja maanmittaus Elintarvikkeet ja terveys Muu toiminta Yhteensä Hallinnonalan alustavat tulostavoitteet vuodelle 2002 tehtäväalueittain: Maa- ja puutarhatalous sekä maaseutu Maa- ja elintarviketalouden keskeinen tavoite tulevina vuosina on kuluttajien tarpeiden ja odotusten täyttäminen. Erityisesti huolehditaan laadukkaiden ja turvallisten elintarvikkeiden tarjonnasta erilaisille kuluttajaryhmille. Tavoitetta tuetaan mm. maa- ja metsätalousministeriön käynnistämän kansallisen elintarviketuotannon laatustrategian toimenpiteiden avulla. Erityistä huomiota vuonna 2002 kiinnitetään laatutietopankin valmisteluun ja viljelijöiden laatukoulutukseen. Maatalouden strategiatyössä kansallisen laatustrategian rakentaminen yhdistetään osaksi tuote- ja sektorikohtaista toimenpidesuunnittelua. Keskeinen tavoite on turvata viljelijäväestölle oikeudenmukainen tulotaso muihin väestöryhmiin verrattuna ottaen huomioon maatalouden vaatima työ- ja pääomapanos sekä ympäristöön liittyvät vaatimukset. Tähän liittyen vuonna 2002 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 aloitetaan valmistautuminen neuvotteluihin, jotka koskevat liittymissopimuksen 141-artiklaan perustuvia tukia, joilla turvataan Etelä-Suomen kotieläintalouden ja puutarhatalouden jatkuminen vuoden 2003 jälkeen. Lisäksi valmistellaan ratkaisuja horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman rahoituksen turvaamiseksi ohjelmakauden loppuun saakka. Kansallisten tukijärjestelmien ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamiseen valmistaudutaan kartoittamalla vaihtoehtoisia korkealaatuista tuotantoa tukevia kannustinjärjestelmiä ottaen erityisesti huomioon, että kannustimet myös kotieläintuotantoon säilyvät. Maatalouden tuotantokustannusten alentamiseksi maatalouden rakennetta parannetaan sukupolvenvaihdoksia lisäämällä ja tuotannosta luopumista helpottamalla. Vuoden 2002 alkuun mennessä selvitetään ko. vuoden lopulla päättyvän kokonaan kansallisesti rahoitettavan maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmän jatkaminen siten, että mahdollinen uusi järjestelmä voidaan ottaa käyttöön vuoden 2003 alusta. Rakennemuutokseen suunnattavan tuen osalta selvitetään, onko tuen kohdentumista tarvetta muuttaa esim. tukemaan paremmin laatutuotteiden tuotantoa. Maaseudun elinvoimaisuuden turvaamisessa otetaan huomioon maataloustuotannon ja toimivan yhdyskuntarakenteen tärkeys maaseutualueiden elinvoimaisuuden ylläpitämisessä. Keskeisenä tavoitteena on kaventaa syrjäisen ja ydinmaaseudun suuria kehityseroja keskusalueisiin nähden. Tavoitteisiin pyritään EU:n osaksi rahoittamien alueellisten ohjelmien ja kansallisen rahoituksen avulla; mm. toimintayhteistyö ulotetaan koko maahan. Erityisenä tavoitteena on työllisyyden, yrittäjyyden, osaamisen ja yhteistyön tukeminen maaseudulla. Lisäksi seurataan ja käytettävissä olevin keinoin tuetaan hallituksen maaseutupoliittisen ohjelman toteutumista myös muilta osin. Vuosien ohjelmakauden EU-osarahoitteisten tavoite 6-, 5b- ja Leader -ohjelmien maksatusmenettelyt saatetaan loppuun Suomelle kuuluvien tulojen turvaamiseksi. Lisäksi käynnistetään selvityksiä siitä, miten julkishyödykkeiden tuottaminen voitaisiin ottaa huomioon tukipolitiikassa. Tutkimus ja neuvonta Maa- ja puutarhatalouden, niihin liittyvän elintarviketuotannon ja maaseudun muiden elinkeinojen kehitystä tuetaan suuntaamalla tutkimusta maa- ja metsätalousministeriön tehtävien ja uusittujen strategioiden kannalta tärkeille alueille tavoitteellisten tutkimusohjelmien avulla. Tutkimusta suunnataan maa- ja elintarviketalouden kilpailukyvyn strategisen ja taloudellisen perustan ja sitä tukevan politiikan kysymyksiin, kestävän raaka-ainetuotannon järjestelmien ja teknologioiden kehittämiseen sekä elintarvikkeiden markkinoiden, laadun, uusien tuotteiden ja valmistusprosessien ongelmien selvittämiseen. Neuvontaa ohjataan maa- ja metsätalousministeriön strategisista linjauksista johdettujen tavoitteiden mukaisesti erityisesti maaseutuyritysten tuotteiden, palveluiden ja toiminnan laadun sekä yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi. Metsätalous Valtioneuvosto päätti hallitusohjelmaan sisältyvän Kansallinen metsäohjelma 2010:n toteuttamisesta metsien taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden suhteen tasapainoisena kokonaisuutena. Kansallisen metsäohjelman tarkoituksena on vastata Suomen kansallisiin ja kansainvälisiin tarpeisiin kehittämällä metsien hoitoa, käyttöä ja suojelua siten, että metsät antavat suomalaisille mahdollisimman paljon työtä ja toimeentuloa, kehittyvät elinvoimaisina ja monimuotoisina sekä antavat henkistä ja fyysistä virkistystä kaikille suomalaisille. Kansallisen metsäohjelman tavoitteena on: 1. Säilyttää metsäteollisuuden toimintaedellytykset Suomessa kilpailukykyisinä niin, että metsäteollisuus lisää vuoteen 2010 mennessä kotimaisen ainespuun vuotuista käyttöä 5 10 miljoonalla kuutiometrillä. 2. Kaksinkertaistaa vuoteen 2010 mennessä puuteollisuuden viennin arvo 25 miljardiin markkaan vuodessa ja lisätä vuotuista energiapuun käyttöä 5 miljoonalla kuutiometrillä. 3. Huolehtia metsänhoidosta ja metsänparannustöistä siten, että kohoava vuotuinen ainespuun hakkuukertymä on kestävällä pohjalla. 4. Metsien eliölajien ja elinympäristöjen suotuisan suojelutason saavuttaminen ja ylläpitäminen riittävällä suojelualueiden ja monimuotoisesti käsiteltävien talousmetsien yhdistelmällä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 5. Huolehtia siitä, että metsien käytössä ja suojelussa otetaan huomioon metsien perinteiset käyttömuodot ja edistetään metsistä saatavaa monipuolista aineellista ja henkistä hyvinvointia. 6. Parantaa metsäosaamista vahvistamalla edelleen tutkimukseen, koulutukseen ja kansainvälistymiseen perustuvaa metsäalan innovaatiotoimintaa. 7. Edistää kestävää metsätaloutta aktiivisella kansainvälisellä metsäpolitiikalla, tutkimus- ja koulutusyhteistyöllä sekä metsä- ja ympäristöviestinnällä. Ohjelman toimenpiteet parantavat julkisen talouden rahoitustasapainoa sekä tukevat työllisyyttä ja maaseudun kehitystä. Hallinnonalalla toteutetaan kansallista metsäohjelmaa, johon tarkoitetut määrärahat ovat luvuissa (Metsätalouden edistäminen ja valvonta) ja (Metsäntutkimuslaitos). Kala-, riista- ja porotalous Keskeisenä lähtökohtana on luonnonvarojen hyödyntäminen kestävän käytön sallimissa rajoissa. Tämä merkitsee ennen muuta sitä, että kalastus ja metsästys on mitoitettava kala- ja riistakantojen mukaan ja porokanta laidunten mukaan. Toiminnan kannalta avainasemassa ovat oikeat tiedot kala- ja riistakannoista sekä porolaitumista. Kalataloutta hoidetaan elinkeinokalatalouden osalta EU:n yhteisen kalastuspolitiikan mukaisesti. Kalavarojen suojelun lisäksi on tällöin otettava huomioon kuluttajien ja kalatalouteen liittyvien elinkeinojen harjoittajien tarpeet. EU:n yhteinen kalastuspolitiikka koskee kalalajista ja vesialueesta riippuen kalataloutta eri tavoin. Elinkeinokalatalous kokonaisuudessaan kuuluu rakennepolitiikan piiriin, mutta resurssipolitiikka, markkinapolitiikka ja valvontajärjestelmät koskevat käytännössä vain merialueen kiintiöityjä kalalajeja. Elinkeinokalatalouden ohella myös vapaa-ajankalataloudella on suuri merkitys kalavarojen hyödyntämisessä. Vapaaajan kalataloutta kehitetään kansallisin toimenpitein valmistuneen kehittämisstrategian mukaisesti. Kestävän käytön sallimissa rajoissa lisätään niin vapaa-ajan kalastajien kuin kalastusmatkailijoidenkin kalastusmahdollisuuksia. Kalavesien ylläpidon osalta panostetaan kalakantojen hoitotoiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseen sekä kalanviljelymenetelmien kehittämiseen. Riistataloudessa kiinnitetään huomiota erityisesti riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen estämistoimenpiteiden kehittämiseen sekä vahinkoa aiheuttavien riistaeläinten kantojen kasvun rajoittamiseen. Tarve näiden kantojen säätelyyn kasvaa jatkuvasti. Metsäkanalintukantoja pyritään elvyttämään. Porotaloudessa tärkeimpänä tehtävänä on porotalouden rakenteen kehittäminen ja poromäärien suhteuttaminen laidunten kestokykyyn. Elintarvikkeet ja terveys Tavoitteena on edistää elintarviketurvallisuutta ja tuotteiden laatua, eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvinterveyttä sekä viljely-ympäristön laatua ja samalla luoda edellytykset taloudelliselle tuotannolle ja elintarviketuotannon kilpailukyvyn kehittämiselle. Ihmisten terveyden suojelemiseksi elintarviketurvallisuutta valvotaan elintarvikeketjun kaikilla osa-alueilla. Toimenpiteitä kansallisen elintarvikkeiden laatustrategian ja koko elintarvikeketjun kattavan laatujärjestelmän toteuttamiseksi ja kehittämiseksi tehtäväalueella jatketaan. Osana tätä strategiaa kehitetään edelleen eläinten terveydenhuoltojärjestelmää, hallittua lääkkeiden käyttöä eläinlääkinnässä ja mikrobilääkeresistenssin ehkäisyä, elintarvikevalvonnan vahvistamista paikallistasolla, zoonoosivalvontaa sekä jatketaan tuote- ja tehtäväkohtaisten toimenpideohjelmien kehittämistä. BSE-valvontaohjelman toteuttamista jatketaan sekä kiinnitetään erityistä huomiota teurastuksessa syntyvien sivutuotteiden käsittelyyn ja käytön turvallisuuteen. Eläintautien vastustamisen strategista suunnittelua jatketaan määrittelemällä lakisääteisesti vastustettavien eläintautien ja muiden eläintautien kansallinen tehtäväjako ja kustannusvastuu. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Maatalouden tuotantopanosten hyvä turvallisuus-, hygienia- ja laatutaso sekä luonnonmukaisen tuotannon pitkäjänteinen kehittäminen ja kasvisten laadunvalvonnan toimivuus pyritään turvaamaan kehittämällä lainsäädäntöä ja tehostamalla valvontajärjestelmiä. Eläinsuojelun keskeisenä tavoitteena on eläinten hyvinvointiin tähtäävien toimenpiteiden lisäksi koe-eläintoiminnan ja eläinten kuljetusten kehittäminen. Vesivaratehtävät Ministeriön vuonna 1999 hyväksymän vesivarastrategian mukaisesti tavoitteena on turvata terveydellisesti moitteettoman talousveden saanti sekä asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus erityisesti maaseudulla ja hajaasutusalueilla. Tavoitteena on myös huolehtia vesistöjen kestävästä käytöstä, maatalouden ja asutuksen tulvahaittojen ehkäisemisestä ja peruskuivatuksesta sekä valtion vesistörakenteiden ylläpidosta. Vesivarojen käytön ja hoidon toimenpitein toteutetaan myös EY:n rakennerahasto-ohjelmien ja maaseutuohjelmien tavoitteita. Maanmittaustehtävät Tavoitteena on osana valtion peruspalvelutehtävää ylläpitää toimivaa kiinteistöjärjestelmää, huolehtia yleisten karttojen valmistamisesta ja kansallisten perusmaastotietojen keräämisestä, edistää paikkatietojen yhteiskäyttöä sekä tyydyttää kartastoalan tutkimustarpeet. Yhteenveto tuloista ja EU:n rahoittamasta toiminnasta maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla Hallinnonalan toiminnan perusteella arvioidaan vuonna 2002 tuloutuvan talousarvioon (luku 12.30) yhteensä 890,258 milj. euroa. Näistä 95 % eli 843,229 milj. euroa tuloutuu Euroopan unionilta (momentit ). Lisäksi talousarvion ulkopuolisiin rahastoihin (Maatalouden interventiorahasto ja Maatilatalouden kehittämisrahasto) arvioidaan tuloutuvan vuonna 2002 Euroopan unionilta 119,100 milj. euroa. Vuonna 2002 hallinnonalalle budjetoiduista menoista EU:n tuloja vastaavia menoja on 811,7 milj. euroa ja vastaavia kansallisia menoja 532,5 milj. euroa. Kun otetaan lisäksi huomioon EU:n jäsenyyteen liittyvä maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki 588,5 milj. euroa, hallinnonalan menoista 1 932,7 milj. euroa eli 78 % aiheutuu suoraan EU:n jäsenyydestä. Hallinnonalan menot luvuittain vuosina v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 01. Maa- ja metsätalousministeriö Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta ja eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot Maa- ja puutarhatalouden tulotuki Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen Muut maatalouden menot Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Metsätalouden edistäminen ja valvonta Metsäntutkimuslaitos Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 41. Kala-, riista- ja porotalous Riista- ja kalatalouden tutkimus-laitos Vesivarojen käyttö ja hoito Maanmittauslaitos Geodeettinen laitos Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos Elintarvikevirasto Kasvintuotannon tarkastuskeskus Siemenperunakeskus Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä 1) V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : E l i n t a r v i k e t e o l l i s u u d e n t u l e v a i s u u d e n n ä k y m ä t. Elintarviketeollisuus on tällä hetkellä neljänneksi suurin teollisuudenala Suomessa metalli-, metsä- ja kemianteollisuuden jälkeen. Tuotannon bruttoarvo oli vuonna 2000 lähes 49 miljardia markkaa. Elintarviketeollisuus työllistää laskutavasta riippuen noin ihmistä ja alan toimipaikkoja on runsaat 700. Suurimmat toimialat ovat lihanjalostus-, leipomo- sekä maidonjalostusteollisuus. Elintarviketeollisuuden toimintaympäristö on muuttunut huomattavasti Suomen liityttyä EU:n jäseneksi. Erityisesti lähellä alkutuotantoa olevilla sektoreilla muutos oli suuri. Maatalouden tuottajahinnoissa tapahtui prosentin lasku ja kuluttajahintojen keskimääräinen alennus oli 11 prosenttia. Elintarviketeollisuus on ollut pitkälle kotimaista toimintaa. Suomalaisen elintarviketeollisuuden käyttämistä raakaaineista tulee noin 85 prosenttia Suomesta. Myös tällä teollisuuden alalla keskittyminen ja kansainvälistyminen ovat viime vuosina kuitenkin lisääntyneet. Erityisesti suurimmat yritykset ovat parantaneet kilpailukykyään keskittämällä tuotantoaan. Suorat sijoitukset ulkomaiseen elintarviketeollisuuteen Suomesta ovat olleet huomattavasti suuremmat kuin ulkomaiset sijoitukset Suomen elintarviketeollisuuteen. Merkittäviä suomalaisia yrityksiä on kuitenkin myös siirtynyt kokonaan ulkomaiseen omistukseen. Elintarvikesektorin toimintaympäristö tulee jatkossakin muuttumaan. Tähän vaikuttavat yhtäältä maailmankaupan vapauttamiseen tähtäävät WTO-neuvottelut. EU:n maatalouspolitiikan reformin mukaiset raaka-aineiden hinnan alennukset eivät ole riittäviä takaamaan tasa-arvoisia kilpailuolosuhteita jalosteiden viennissä kolmansiin maihin, mikäli vientitukea tullaan olennaisesti leikkaamaan suurten viejämaiden vaatimusten mukaisesti. WTO-prosessin lisäksi EU:n laajentumisen vaikutukset tulevat olemaan maatalous- ja elintarvikesektorille suuremmat kuin monille muille toimialoille. Samalla kun sisämarkkinoiden kysyntä lisääntyy, itälaajentuminen tuo uusia kilpailijoita EU:n elintarvikemarkkinoille. Elintarviketeollisuuden keskittymiskehitys on Suomessa tarkoittanut tuotannon siirtymistä enenevästi Etelä- ja Länsi- Suomeen. Elintarvikealan keskittäminen ja yritystoiminnan lopettaminen heikentävät erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen pienten kuntien työllisyyttä. Elintarviketeollisuuden keskittämisen on nähty sopivan huonosti kuluttajien vaatimuksiin turvallisesta ja ympäristöä säästävin menetelmin tuotetusta ruoasta. Tuotanto ja jalostus ovat usein eri puolilla Suomea ja esimerkiksi eläinten kuljetusmatkat ovat pidentyneet. Myös valmiiden elintarvikkeiden kuljetusmatkat ovat pitkät, mikä vaikuttaa tuotteiden laatuun. Tästä huolimatta suomalaisten kuluttajien luottamus kotimaassa valmistettuihin elintarvikkeisiin on säilynyt 1) Henkilötyövuosiin ei ole luettu Siemenperunakeskuksen henkilöstöä. Lisäksi hallinnonalan tehtäviä hoitaa toisten pääluokkien henkilöstömäärissä: KTM, TEkeskukset n. 618 EU:n maatalous-, maaseutu- ja kalastuspolitiikan toimeenpanotehtävissä, YM: 264 vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, SM: 21 läänineläinlääkäreitä, UM: 6 erityisasiantuntijaa, VM: noin 100 tullilaitoksessa EMOTR-T tarkastustehtävissä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 varsin hyvänä. Erityisesti tämä johtuu muualla tapahtuneesta BSE-taudin laajasta leviämisestä ja sen yhteydessä esiin tulleista laiminlyönneistä elintarvikkeiden tuotannossa ja valvonnassa. Suomalainen elintarviketeollisuus on ottanut ruoan turvallisuuden ja laadun keskeiseksi strategiseksi tavoitteekseen omassa tuotannossaan. Kaikki elintarvikeketjun toimijat pyrkivät siihen, että ne ovat todennettavien laatujärjestelmien piirissä vuoteen 2006 mennessä. Laatutyön taustalla on vuonna 1999 hyväksytty kansallinen elintarviketalouden laatustrategia ja sen laatutavoitteet. Osana laatutyötä julkistettiin kuluvan vuoden keväällä elintarvikeklusterin laatuselvityshankkeen loppuraportti. Maa- ja metsätalousministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön elintarvikevalvonnan yhteistyöryhmä kehittää ja yhteensovittaa elintarviketurvallisuuden laatustrategiaa. Laatujärjestelmien kehittämiseen on talousarvioesityksessä ( ) varattu euroa. Valtiovarainvaliokunta pitää laatustrategian konkreettiseen toteuttamiseen osoitettuja resursseja varsin niukkoina. Väestön ikääntyminen ja terveystietouden lisääntyminen luovat kasvavia markkinoita erityisesti terveysvaikutteisille, funktionaalisille elintarvikkeille. Näiden kehittämisessä Suomi on tällä hetkellä maailman kärkimaita. Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, ympäristöystävälliset tuotantomenetelmät ja yleisen hygieniatason parantaminen ovat tulevaisuuden kehityssuuntia, joihin myös suomalaisen elintarviketeollisuuden tulee voida vastata. Ongelmana ovat tällaisten elintarvikkeiden korkeat kehittämiskustannukset ja pitkä, jopa 15 vuoden aikajänne tutkimuksesta tuotteen markkinoille tuloon. Eräissä tapauksissa uutuuselintarvikkeet tarvitsevat myös monivaiheisia hyväksymismenettelyjä. V i l j e l i j ö i d e n t u l o k e h i t y s. Maa- ja puutarhatalouden yhteenlaskettu maataloustulo (viljelijöille jäävä palkka omasta työstä ja korvaus maatilaan sijoitetulle omalle pääomalle) on EU-jäsenyyden aikana alentunut noin neljänneksellä jäsenyyttä edeltävään aikaan verrattuna. Maataloustulon reaalinen arvo on heikentynyt vielä tätäkin enemmän yleisen hintatason nousun myötä. Jos toimialan koko maataloustulo jaetaan tukea saaneiden viljelijöiden lukumäärällä, myös viljelijää kohti lasketut tulot ovat alentuneet ajanjaksolla Osaltaan tämä aiheutuu siitä, että maataloustulon suhteellinen alentuminen on ollut nopeampaa kuin tukea saaneiden tilojen määrän alentuminen. Vuonna 2000 maatalousyrittäjien omalle työpanokselle ja pääomalle saatavaa korvausta osoittava maataloustulo nousi edellisvuodesta noin 9,5 prosenttia. Tämä selittyy pitkälle maidon ja sianlihan tuottajahintojen nousulla sekä kahden heikomman vuoden jälkeen saadulla hyvällä sadolla. Noususta huolimatta nimellinen maataloustulo jäi alle vuosien tason. Tuottojen ohella myös maatalouden kustannukset nousivat merkittävästi ollen 5,5 prosenttia edellisvuotta korkeammat. Yrityskohtaiset tiedot maatilojen tulokehityksestä valmistuvat kokonaistason laskelmia pidemmällä viiveellä. Uusin käytettävissä oleva tilasto on Tilastokeskuksen julkaisema maatilojen verotustietoihin perustuva maatalouden yritysja tulotilasto vuodelta Tilaston mukaan tulos maataloudesta aleni keskimäärin vajaat markkaa (2,5 prosenttia) tilaa kohti vuodesta 1997 vuoteen Tilastoon perustuvasta maataloustulon tuloluokittaisesta jakaumasta ilmenee, että vuonna 1999 lähes 13 prosenttia tiloista teki negatiivisen tuloksen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tilalla kustannukset ylittivät myyntitulojen, tukien ym. maatilatulojen yhteismäärän. Tuloluokkaan markkaa kuului vuonna 1999 runsaat 60 prosenttia tiloista. Lisäksi on otettava huomioon, että tulot saadaan aikaan viljelijäperheen yhteisellä työpanoksella. Viljelijäperheiden maatilatalouden ulkopuoliset tulot ovat lisääntyneet EU-jäsenyyden aikana. Tämä antaa viitteitä siitä, että reaalisesti laskeneet tulot maataloudesta ovat pakottaneet viljelijäperheitä etsimään muita tulonlähteitä. Tulotilastojen vertailu viljelijäväestön ja esimerkiksi palkansaajien välillä on vaikeata. Maataloudessa tilastoyksikkönä olevaa maatilaa ja/tai viljelijäperhettä ei voida suoraan verrata yksittäiseen palkansaajaan. Myös muihin yrittäjiin vertaaminen on ongelmallista; viljelijöiden vaikutusmahdollisuudet omiin tuloihinsa ovat hyvin rajoitetut. Tukien osuus on noin puolet viljelijöiden kokonaistuloista. Maataloustuotteiden hintoja säädellään merkittävästi EU:n markkinaorganisaatioiden kautta, mutta toisaalta niihin vaikuttavat merkittävästi myös markkinavoimat. Maatalouden tuotantovälineiden hinnat muodostuvat markkinoilla, joihin viljelijöillä ei ole vaikutusmahdollisuuksia. Maataloustulon kehitysarviointi on vaikeaa vielä kuluvallekin vuodelle, sillä tuotanto- ja panosmäärien sekä tuottajaja tuontantovälineiden hintojen arviointiin liittyy runsaasti epävarmuustekijöitä. Eräissä ennusteissa on esitetty, että kansantalouden tilinpidon mukainen maatalouden yrittäjätulo kasvaisi tänä vuonna noin 5 prosenttia, mutta laskisi ensi vuonna jälleen 3 prosenttia. Kuluvan vuoden tulojen nousu aiheutuisi pääasiassa kotieläintuotteiden hintojen vahvistumisesta ja kustannusten vuotta 2000 hitaammasta noususta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Vuoden 2002 tulokehityksen ennakointi edellyttäisi hyvin monen eri tekijän arviointia. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi maatalouden tuotantomäärä, maataloustuotteiden myyntihinnat, ostopanosten käyttömäärä ja hinnat sekä maatalouden tukijärjestelmien kautta tulevat rahamäärät. Kannattavuuteen tilatasolla vaikuttaa muun muassa tuotantosuunta ja tilan alueellinen sijainti. Viljelijöiden riippuvuus maatalouden tuesta on Agenda päätösten myötä entisestään kasvanut. Suomen edun mukaista olisi saada EU:lta oikeutus maksaa maatalouden tuet mahdollisimman pitkälle tuotantoon sidottuina. Erityisesti tämä koskee peltoviljelyä, mutta myös kotieläintuotantoa. Lähivuosien tärkein tavoite on valiokunnan mielestä Etelä-Suomen kansallisen tuen jatkuvuuden turvaaminen ja kannattavan tuotannon edellytysten vakiinnuttaminen vuodesta 2004 eteenpäin. Myös pohjoisen tuen järjestelmä on pidettävä riittävän joustavana, jotta tuotannon luontainen kehitys olisi mahdollista muun muassa kotimaisessa kysynnässä tapahtuvien muutosten mukaisesti. Erityisenä tulokehityksen uhkana valiokunta näkee ympäristötuen rahoituksen suuren vajauksen kuluvan ohjelmakauden lopulla vuosina , mikäli rahoitusongelmaa ei onnistuta ratkaisemaan. Pidemmällä aikavälillä maatalouden tulokehitykseen vaikuttavat myös ne EU:n yhteisen maatalouspolitiikan muutokset, jotka aiheutuvat meneillään olevista WTO-neuvotteluista sekä EU:n laajentumisesta, joihin on viitattu edellä. 01. Maa- ja metsätalousministeriö S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriö luo edellytykset uusiutuvien luonnonvarojen kestävälle, monipuoliselle käytölle, maaseudun elinkeinojen ja vapaa-ajan toimintojen kehittymiselle, turvaa elintarvikkeiden laadun sekä eläinten ja kasvien terveyden. Ministeriö vastaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, maaseutu- ja rakennepolitiikan sekä kalastuspolitiikan toimeenpanosta Suomessa sekä eläinlääkintä- ja kasvinterveystoimien sopeuttamisesta EU:n säännösten puitteisiin. EU:n vesipolitiikka vaikuttaa myös Suomen vesitalousasioihin. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenojen ja henkilöstön arvioidaan jakautuvan vuosina tehtävittäin seuraavasti: milj. milj. milj. htv htv htv Maa- ja puutarhatalous sekä 12,3 14,8 maaseutu 11, Metsätalous 1,9 2,1 2, Kala-, riista- ja porotalous 2,2 2,5 2, Elintarvikkeet ja terveys 3,0 3,5 4, Vesivarat ja maanmittaus 1,3 1,4 1, Keskitetyt tukitehtävät 6,7 7,9 6, Yhteensä 26,3 29,8 31, Maa- ja metsätalousministeriön tehtäviä valtion aluehallinnossa hoitavat työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastot. Keskusten maaseutuosastojen tulostavoitteita on tämän pääluokan selvitysosan perustelujen lisäksi esitetty myös kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan luvussa siltä osin kuin tavoitteet ovat yhteisiä keskusten muiden osastojen kanssa. Maaseutuosastojen voimavarat lisääntyvät valvontatoiminnan resurssien vahvistamisen johdosta. Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastot suorittavat EMOTR-T:n rahoittamien maatalous- ja maaseutuyrittäjille maksettavien tukien valvonnat, lukuun ottamatta ohjelmaperusteisia maaseudun kehittämishankkeita. Maaseutuosastot suorittavat myös eräiden interventiotoimenpiteiden sekä EMOTR-O:n rahoittamien tavoite 1-alueella myönnettävien investointitukien ja nuorten viljelijöiden aloittamistuen valvonnat sekä kasvintuotannon valvonnat ja tarkastukset. Lisäksi maaseutuosastot suorittavat eräisiin maatalouden kansallisiin tukiin liittyviä valvontoja. Valvontakäyntien määrä säilyy suunnilleen edellisvuoden tasolla, mutta valvonnan laadun kehittäminen lisää niiden vaatimaa työpanosta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 Myös EU-säännösten edellyttämää kalastuksen sekä kalansaaliiden purkauksen ja kaupan valvontaa on tarkoitus tehostaa. Työvoima- ja elinkeinokeskukset vastaavat siitä, että tuki- ja valvonta- ja tarkastusjärjestelmien hoidon edellyttämät voimavarat turvataan rahoituskorjausten ja muiden sanktioiden välttämiseksi. Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen välttämättömän henkilöstön arvioidaan jakautuvan tehtävittäin seuraavasti: Henkilöstö, htv Maatalous ja maaseutu Maaseudun kehittäminen Maatilojen kehittäminen (ml. maanjärjestely) Tuki- ja valvontatehtävät Tuotannonohjaus Ympäristöasiat Kasvintuotannon valvonta ja tarkastus Hallintotehtävät Yhteensä Kalatalous Yhteensä TE-keskusten maaseutuosastojen kustannukset (ml. yhteiskustannukset) tehtävittäin, milj. euroa: arvio Maatalous ja maaseutu Maaseudun kehittäminen 2,56 2,56 Maatilojen kehittäminen 3,31 3,59 Tuki- ja valvontatehtävät 7,01 9,70 Tuotannonohjaus 1,03 1,02 Ympäristöasiat 1,46 1,46 Kasvintuotannon valvonta ja tarkastus 0,94 0,99 Hallintotehtävät 4,12 3,94 Yhteensä 20,43 23,25 Kalatalous 2,61 2,80 Yhteensä 23,04 26,05 Vuonna 2002 työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen toimintamenoihin käytettävissä oleva määräraha 25,31 milj. euroa on budjetoitu kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokkaan momentille Suomen liityttyä EU:n jäseneksi maa- ja metsätalousministeriö on sopinut Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain perusteella valtiovarainministeriön kanssa, että tullilaitos suorittaa eräitä Euroopan unionin maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston vientitukiin, sisämarkkinatukiin ja interventiotoimintaan liittyviä tarkastuksia, joiden kustannuksiksi vuonna 2002 arvioidaan euroa ja joista tullilaitos ei ole perinyt eikä vuonna 2002 peri maa- ja metsätalousministeriöltä maksuja. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 21. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon Maatilatalouden kehittämisrahaston suorittamat maksut tutkimushankkeisiin. Voidaan perustaa lukien apulaisosastopäällikön virka (A29). Määrärahaa saa käyttää myös eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen sekä kalastuslain (286/1982) 14 :n mukaisten korvausten maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin sekä vähennyksenä euroa maatalouden valvontamenoina ja euroa tileistä poistoina. Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon kalastuksen valvontamenoina euroa ja lisäyksenä kalataloustietojen keruun menoina euroa, joita vastaavat EU:n osuuksien tuloutukset on otettu huomioon momentilla Tenojoen kalastuslupamaksutuloista vuonna 2001 valtiolle kuuluvana osuutena on otettu huomioon euroa. Tenojoen kalastuslupatuloista vuonna 2002 kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille Maatilatalouden kehittämisrahaston osarahoittamien tutkimushankkeiden tuloja arvioidaan kertyvän euroa ja näitä vastaavien bruttomenojen arvioidaan olevan euroa. Maa- ja metsätalousministeriön toiminnan uudelleen järjestelyyn liittyen kala- ja riistaosastolle perustetaan apulaisosastopäällikön virka. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus hoitaa maksutta ministeriön eräitä taloushallinto-, tietohallinto- ja muita hallinnon palvelutehtäviä sekä huolehtii ulkopuolisten tietojärjestelmäpalveluiden kustannuksista. Näistä tehtävistä aiheutuvat menot, noin euroa, on budjetoitu momentille Ministeriön tehtävien hoitamiseen liittyvät ulkomaanmatkat ja muut kansainvälisen toiminnan erillismenot on budjetoitu momentille Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Bruttotulot Tutkimushankkeiden tulot Muut tulot Nettomenot T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Määrärahan muutos nettomäärärahaksi aiheutuu talousarvion ulkopuolisen tutkimusrahoituksen tuloutuksesta momentille. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Sen johdosta, että hallitus on peruuttanut vuoden 2002 talousarvioesitykseen liittyvän esityksen Maaseutuviraston perustamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 140/2001 vp) eikä Maaseutuvirastoa perusteta, momentille lisätään euroa talousarvio talousarvio I lisätalousarvio III lisätalousarvio 2000 tilinpäätös Tietojärjestelmien kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmien kehittämisestä ja ministeriön hallinnonalan yhteisistä kehittämishankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan seuraavasti: IACS-järjestelmä Kiintiörekisteri ja maidon tuotantotukien käsittely Maksatusjärjestelmä Peltolohkorekisteri Nautaeläinrekisteri Eläinlääkintä- ja elintarvikehallinnon järjestelmät Markkinatukijärjestelmät Asiointijärjestelmät Yhteiset järjestelmärakenteet Yhteensä Määrärahaa käytetään lähinnä Euroopan unionin jäsenyyteen liittyvien maataloushallinnon tietojärjestelmien kehittämiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 2002 talousarvio talousarvio tilinpäätös Eräät korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kasvinsuojelulain (1203/1994) 9 :ssä tarkoitettujen korvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään euroa hukkakauran torjunnasta annetun lain (178/1976) sekä asetuksen (541/1976) mukaisiin tarkoituksiin. Määrärahaa saa käyttää myös Siemenperunakeskuksen tuotantoalueella noudatettavista perunanviljelyn vaatimuksista annetun lain (356/1995) 2 ja 3 :stä johtuvien perunanviljelyn lisäkustannusten korvaamiseen ja perunan vaalean rengasmädän tehostetun hävittämisen aiheuttamien menojen maksamiseen. Määrärahasta saa maksaa myös edellisiin vuosiin kohdistuvia menoja ja korvauksia. Määrärahasta saa maksaa myös maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetussa laissa (1336/1992) tarkoitettuja korvauksia Ahvenanmaan maakunnalle. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta arvioidaan käytettävän noin euroa pääosin perunan vaalean rengasmädän torjunnasta aiheutuvien korvausten maksamiseen. Saastunut tila on torjunnan kohteena viiden vuoden ajan, jolloin se voi hakea korvauksia kustannuksista ja vahingoista. Siemenperunakeskuksen tuotantoalueen perunanviljelyn lisäkustannusten maksamiseen arvioidaan käytettävän noin euroa. Määrärahasta euroa arvioidaan tarvittavan Ahvenanmaan kunnille maksettaviin korvauksiin niistä tehtävistä, joita ne hoitavat maa- ja metsätalousministeriön ja muiden maaseutuelinkeinoviranomaisten valtion ja Euroopan unionin varoista myöntämiin ja maksamiin avustuksiin, korvauksiin, palkkioihin ja muihin tukiin liittyen. Korvaukset suoritetaan valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Manner-Suomessa korvaukset maksetaan kuntien valtionosuuksista talousarvio talousarvio tilinpäätös Kasvinjalostustoiminnan edistäminen (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kasvinjalostustoiminnan edistämisestä annetun lain (896/1977) mukaisesti kasvinjalostajille jalostukseen ja kotimaisen kasvinjalostustoiminnan edistämiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon euroa harkinnanvaraisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden menojen siirtona momentille Lain 6 :n mukainen määrärahan vähimmäismäärä on euroa, mitä vastaavat tulot on merkitty momentille talousarvio talousarvio tilinpäätös Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun lain (284/1983) 2 :n mukaisten vahinkojen ja kustannusten korvaamiseen sekä metsäkeskusten asiantuntija-avusta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös edellisiin vuosiin kohdistuvien menojen maksamiseen talousarvio talousarvio tilinpäätös Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Sen johdosta, että hallitus on peruuttanut vuoden 2002 talousarvioesitykseen liittyvän esityksen Maaseutuviraston perustamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 140/2001 vp) eikä Maaseutuvirastoa perusteta, luvun perustelut poistetaan. 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on huomioitu nettobudjetoituina maksullisen palvelutoiminnan tuloina euroa sekä EU:lta saatavina ja muina tuloina euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan toimeenpanoon liittyvän Neuvoston asetuksen (EY) 1760/2000 mukaisen nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän ylläpitoon liittyvien palvelujen ostomenoina, euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisina tarkistuksina, euroa tietoliikennemaksujen, atk- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 käyttöpalvelujen sekä muiden kulutusmenojen lisääntymisenä sekä euroa EU:n tilastohankkeiden menoina. Kun määrärahan mitoituksessa lisäksi on otettu huomioon vähennyksenä euroa maatalouslaskennasta aiheutuneita kertamenoja, on lisäys yhteensä euroa. Kun vastaavasti bruttotulot lisääntyvät euroa, mistä euroa aiheutuu nautaelläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän ylläpitoon liittyvien rekisteröinti- ja ilmoitusmaksutulojen lisääntymisestä sekä euroa EU-hankkeisiin liittyvien muiden sekalaisten tulojen kasvusta, on nettomenojen lisäys yhteensä euroa. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot julkisoikeudelliset suoritteet muut suoritteet Muut tulot Nettomenot V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Hallitus on peruuttanut vuoden 2002 talousarvioesitykseen liittyvän esityksen Maaseutuviraston perustamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 140/2001 vp) eikä Maaseutuvirastoa perusteta. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toiminta jatkuu siten nykymuotoisena. Momentille lisätään euroa ja momentin perustelujen päätösosan toinen kappale poistetaan talousarvio talousarvio tilinpäätös Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta ja eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta S e l v i t y s o s a : Luvun nimike on muutettu. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan perustamista koskevaksi lainsäädännöksi. Kyseinen lautakunta on tarkoitus asettaa vuoden 2002 alusta maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan yhteyteen. Arviolautakunnan tehtävänä on antaa asiantuntijalausuntoja eläinlääkintään liittyvissä vahingonkorvauskysymyksissä. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta käsittelee muutoksenhakuviranomaisena maaseutuelinkeinohallinnon, lähinnä työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen sekä riistanhoitopiirien ja kalastusalueiden päätöksistä tehtyjä valituksia ja ns. prosessuaalisia kanteluja. Vuonna 1998 valituslautakunta antoi päätöksen 432 asiassa, 1999 päätöksiä oli 390 ja 2000 yhteensä 382 kpl. Vuodelle 2001 siirtyi 77 keskeneräistä valitusasiaa. Säännösten moniportaisuus ja tulkinnanvaraisuus sekä alemmanasteisten säännösten ja määräysten usein tapahtunut muuttaminen on edelleenkin vaikeuttanut asioiden valmistelua ja ratkaisemista. Keskimääräinen valitusasian käsittelyaika oli vuonna 2000 noin 4,5 kk. Ottaen myös huomioon suullisten käsittelyjen ja katselmusten määrä, tavoitteena on jatkossa noin 5 kk:n keskimääräinen käsittelyaika. Valituslautakunnan päätöksistä voi pääsääntöisesti hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta. 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan ja eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan menoihin. S e l v i t y s o s a : Luvun selvitysosan perusteluihin viitaten määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan menoina. Arviolautakunnan antamista lausunnoista peritään maksu, josta kertyvät tulot tuloutetaan momentille Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon lisäyksenä euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin sekä vähennyksenä euroa XXI Euroopan maatalousoikeuden kongressin järjestelykustannuksina. Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan seuraavasti: Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta Eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 04. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot 25. Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää eläintautien vastustamisesta ja ennaltaehkäisemisestä, eläinsuojelusta ja muusta eläinlääkintähuollosta, korvauksista, eräistä valtionavuista, koulutuksesta, eläinlääkäreiden erikoistumisesta ja toimituspalkkioista sekä tutkimusapurahojen myöntämisestä ja tilapäisen työvoiman palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Tutkimusapurahoja saa myöntää eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä selvittävään ja kotieläinten terveydenhuoltoon ja niiden elintarviketuotantoon liittyviin tutkimuksiin. Määrärahaa voidaan käyttää myös hankkeisiin, joihin saadaan EMOTR:n tukiosaston rahoitusta. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa on tarkoitus käyttää enintään kymmentä henkilötyövuotta, josta enintään seitsemän eläinlääkäreiden erikoistumiseen, vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. EMOTR:n tukiosaston rahoitusosuus tuloutuu valtiolle vasta vuonna talousarvio talousarvio I lisätalousarvio tilinpäätös Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää niiden kulutusmenojen maksamiseen, jotka aiheutuvat yhteistyöstä kansainvälisten järjestöjen puitteissa, solmituista kansainvälisistä ja valtioiden välisistä sopimuksista ja muusta alan kansainvälisestä yhteistyöstä. Lisäksi määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön toimialan lähialueyhteistyöhankkeisiin ja niiden valmistelusta ja hallinnoinnista aiheutuviin kustannuksiin sekä kansainvälisen taloudellis-teknologisen yhteistyön edistämiseen tähtäävien soveltuvuustutkimusten yms. selvitysten hankkimiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kansainväliseen toimintaan liittyviin valtionapuihin. Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta euroa arvioidaan käytettävän kansainvälisestä toiminnasta aiheutuviin matkustusmenoihin ja euroa kansainvälisestä toiminnasta aiheutuviin muihin menoihin. Talousarvioon ei sisälly EU:n kokouksiin osallistumisesta aiheutuvia EU:n rahoittamia matkalippumenoja, joiden määrä on noin euroa talousarvio talousarvio tilinpäätös Yhteistutkimukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää lähinnä eri virastojen, laitosten tai muiden organisaatioiden yhteistyönä suoritettavasta hallinnonalan strategista valmistelua sekä maa- ja metsätalousministeriön toimialalla olevien elinkeinojen kehittämistä tukevasta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta ja tämän toiminnan ohjauksesta ja arvioimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää tutkimushankkeiden asiantuntija-arvioinneista ja valtion virastoihin tai laitoksiin tapahtuvista sijoitusmenoiksi luettavista laitehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös eurooppalaisten tutkimushankkeiden rahoittamiseen. Määrärahaa saa käyttää määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta määräaikaisiin tehtäviin aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahasta saa maksaa myös valtionapuja. S e l v i t y s o s a : Määrärahan arvioidaan jakautuvan eri käyttötarkoituksiin seuraavasti: Luonnonvarojen kestävä käyttö Geoinformaatiotutkimus Luonnon monimuotoisuustutkimus Maatalous ja elintarvike Metsätalous Kala- ja riistatalous Vesivarat Eurooppalainen tutkimusyhteistyö Klusteritutkimus Hallinnonalan johtamisen ja suunnittelun kehittäminen Yhteensä Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä euroa siirtona momentilta Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 Luonnonvarojen kestävä käyttö Määrärahalla toteutetaan ministeriön hallinnonalan luonnonvarojen kestävän käytön strategian mukaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita. Määrärahaa käytetään mm. ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan sekä kansallisen ilmastostrategian tarpeiden edellyttämiin hallinnonalan tutkimuksiin, kuten bioenergian käyttöä koskeviin selvityksiin, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja seurantaan tarvittavaan tutkimus- ja selvitystyöhön sekä luonnonvarojen kestävän käytön suunnittelun, seurannan ja mittaamisen perustaksi. Geoinformaatiotutkimus Määrärahalla tuotetaan tutkimustietoa, jolla edistetään kiinteistöjärjestelmän ylläpitoa sekä paikkatietojen yhteiskäyttöä ja kehitetään yleistä karttatuotantoa. Tutkimustietoa käytetään erityisesti kehitettäessä kiinteistönmuodostamislainsäädäntöä, kiinteistönarviointimenetelmiä, kaukokartoitusaineistojen laskenta- ja analysointimenetelmiä sekä numeerista karttatuotantoa ja paikkatietojen yhteiskäyttöä. Luonnon monimuotoisuustutkimus Määrärahalla osallistutaan Suomen Akatemian käynnistämään ja koordinoimaan biodiversiteettitutkimuksen FIBRE-ohjelmaan, jossa maa- ja metsätalousministeriön osuus kolmen vuoden ( ) ohjelmakaudella on yhteensä 1,514 milj. euroa. Maatalous- ja elintarviketutkimukset Määrärahalla rahoitetaan maataloudellisen tutkimuksen neuvottelukunnan aloitteesta käynnistettyjä laajoja tutkimusohjelmia: Ruisohjelma, Mansikkaohjelma, Kotieläintuotannon kannattavuutta ja elintarvikkeiden laatua vaarantavat kotieläinten sairaus- ja hyvinvointiongelmat, Isot tuotantoyksiköt maataloudessa. Varoja käytetään myös erityisesti elintarvikkeiden laatuun ja turvallisuuteen kohdistuvaan ja säädösvalmistelua sekä tarkastustoimintaa tukevaan tutkimukseen ja menetelmien kehittämiseen. Eläinlääkinnän osalta painoaloina ovat myös eläintautien ja eläinten hyvinvointitutkimus sekä antibioottiresistenssin ennaltaehkäisyä ja riskinarviointia käsittelevät hankkeet. Uusia tutkimusohjelmia valmistellaan maa- ja metsätalousministeriön uusitun Maatalous- ja elintarviketutkimus ohjelman painotusten pohjalta. Uusissa tutkimusohjelmissa painotetaan maatalouspoliittisen ohjelmatyöryhmän ehdottamien tuotealakohtaisten strategioiden kehittämiseen liittyviä tutkimustarpeita. Metsätaloustutkimukset Määrärahalla rahoitetaan pääasiassa ajankohtaisia metsäpolitiikan valmistelua ja käytännön metsätaloutta palvelevia yhteistutkimushankkeita. Kansallinen metsäohjelma 2010:n toteutuksen tukeminen on määrärahojen kohdentamisessa etusijalla. Kala- ja riistataloudelliset tutkimukset Määrärahalla voidaan rahoittaa esimerkiksi kalanviljelyä palvelevaa tutkimusta, suurjärvitutkimusta sekä uhanalaisten kalalajien hoitotoiminnan järjestämiseen liittyvää tutkimusta. Riistatalouden osalta määrärahalla voidaan rahoittaa muun muassa hirvieläinten ja suurten petoeläinten aiheuttamien vahinkojen vähentämiseen tähtäävää tutkimusta. Määrärahaa voidaan käyttää myös edellä mainittujen eläinten liikkumista ja kantojen arvioimista koskevien selvitysten laatimiseen. Vesivaroihin liittyvät tutkimukset Määrärahalla toteutetaan ministeriön hallinnonalan vesivarastrategian sekä vesivarojen käytön ja hoidon tutkimus- ja kehittämistoiminnalle laadittujen suuntaviivojen mukaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita. Eurooppalainen tutkimusyhteistyö Määrärahalla on tarkoitus rahoittaa EU:n 5:nteen ja uuteen valmisteltavana olevaan tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelmaan liittyviä yhteistutkimuksia ministeriön toimialalla. Määrärahalla on tarkoitus myös tukea kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön valmistautuvia tutkijaryhmiä ja tähän yhteistyöhön liittyviä muita hankkeita. Klusteritutkimus Määrärahaa käytetään pääasiassa elintarvike- ja metsäklustereita koskevien tutkimusohjelmien rahoitukseen. Puuraaka-aineen entistä tehokkaampaa hyödyntämistä edistävä uusi metsäalan klusteritutkimusohjelma käynnistyy vuonna Elintarvikeklusterin hankkeiden jatkorahoitustarpeiden lisäksi valmistellaan tutkimusohjelma, missä tarkastellaan kaikkien elintarvikeketjun osien vaikutusta elintarviketurvallisuuteen. Rahoituksen piiriin nostetaan myös puutarhatuotantoketjun kysymykset erityisesti keskeisten puutarhamarjojen osalta sekä luonnonmukaiseen tuotantoon liittyvää klusteritutkimusta. Maatalouden vesiensuojeluklusterin määrärahaa käytetään erityisesti sellaiseen tutkimukseen, jolla edesautetaan valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuojelun tavoitteiksi vuoteen 2005 ( ) asetettujen maataloudesta aiheutuvan vesistökuormituksen vähentämistavoitteiden saavuttamista. Klusteritutkimukseen voidaan myös ohjata muita tämän momentin eri käyttötarkoituksiin varattuja yhteistutkimusvaroja. Eri käyttötarkoitusten määrärahoja voidaan käyttää myös ministeriön sektoritutkimuksen tavoitteita Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13