Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 S e l v i t y s o s a : Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toimiala kattaa maatalouden, metsätalouden, kala-, riista- ja porotalouden, maaseudun kehittämisen, elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantotarvikkeiden turvallisuuden ja laadun, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin, kasvinterveyden sekä vesitalouden, maanmittauksen ja paikkatietojen yhteiskäytön. Hallinnonalan toiminnalla on seuraavat strategiset yleistavoitteet: Luodaan ja ylläpidetään edellytyksiä uusiutuvien luonnonvarojen kestävälle ja monipuoliselle käytölle, maaseudun elinkeinojen, asuinympäristön ja vapaa-ajan toimintojen kehittymiselle, ja elintarviketurvallisuudelle, elintarvikkeiden laadulle sekä eläinten ja kasvien terveydelle. Hallinnonalan toimintaan vaikuttavat vuonna 2004 seuraavat keskeiset muutokset ja haasteet: EU:n maatalouspolitiikka uudistunee ennakoitua perusteellisemmin. Komission uudistusesityksen keskeisiä muutoksia ovat tukien ja tuotannon välisen kytkennän poistaminen sekä suorien tukien leikkaaminen ja leikattavien varojen osittainen siirtäminen maaseudun kehittämistoimiin. Uudistus korostaa myös elintarviketurvallisuutta, laatukysymyksiä, ympäristönäkökohtien parempaa huomioonottamista, eläinten hyvinvoinnin edistämistä ja viljelijöiden tulojen vakiinnuttamista sekä maatalouden monivaikutteisuuden edistämistä ja markkinoiden tasapainottamista. Uudistuksella saattaa olla merkittäviä vaikutuksia hallinnonalan toimintaan ja määrärahoihin. Näitä ei ole tässä vaiheessa voitu ottaa huomioon. Varaudutaan Etelä-Suomen maatalouden tukijärjestelmän (artikla 141) jatkumiseen. EU:n laajeneminen keväällä 2004 kymmenellä uudella jäsenmaalla lisää kilpailua maataloustuotemarkkinoilla sekä maatalouden tuotantopanosten, kasvien ja kasviperäisten tuotteiden, elävien eläinten, eläimistä saatavien tuotteiden ja elintarvikkeiden sisämarkkinakauppaa. Tuonti lisää riskejä, jotka liittyvät eläin- ja kasvitautien sekä eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien leviämiseen. Euroopan unionin komission elintarvikkeiden turvallisuudesta vuonna 2000 julkaiseman lainsäädäntöohjelman sisältämä elintarvikkeita ja maatalouden tuotantopanoksia sekä niiden valvontaa koskeva lainsäädäntö tulee merkittäviltä osiltaan voimaan vuoden 2005 alusta. Tämä edellyttää vastaavaa kansallisen lainsäädännön ja hallinnon kehittämistä. Vaikutukset ulottuvat koko valvontaketjuun. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman toteuttaminen laajenee merkittävästi vuodesta 2003 ja puun energiakäyttö lisääntyy. Vuoden 2002 kesällä alkanut pitkäaikainen kuivuus Suomessa sekä suuret tulvavahingot muualla Euroopassa korostavat tarvetta parantaa edelleen varautumista poikkeuksellisiin vesioloihin. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan menot tehtäväalueittain sekä tulot (luku 12.30) vuosina , milj. euroa (suluissa on viittaus lukuun, jossa ao. määrärahat on budjetoitu vuonna 2004): varsinainen /2004 tilinpäätös talousarvio esitys muutos Maa- ja puutarhatalous sekä maaseutu yhteensä maa- ja puutarhatalouden tulotuet ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan liitännäistoimenpiteet (30.12) maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen (30.13) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen (30.14) tutkimus, neuvonta ja muut tehtävät (30.15 ja 21) Metsätalous (30.31, 32 ja 33) Kala-, riista- ja porotalous (30.41 ja 42) Vesivarat ja maanmittaus (30.51, 61 ja 62) Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu (30.71, 72 ja 73) Muu toiminta (30.01, 02 ja 03) Yhteensä, menot ) +41 Yhteensä, tulot (luku 12.30) Vuonna 2004 määrärahalisäykset perustuvat pääasiassa EU:n rakennerahastoista osarahoitettujen vuosia koskevien ohjelmien, maatalouden ympäristötuen sekä Kansallinen metsäohjelma 2010 tehostettuun toteuttamiseen. Hallinnonalan alustavat vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2004 tehtäväalueittain: Maa- ja puutarhatalous sekä maaseutu Kuluttajalähtöisen toiminnan vahvistaminen koko elintarvikeketjussa: Tavoitteena on, että koko elintarvikeketju toimii vuonna 2006 aukottoman, läpinäkyvän laatujärjestelmän puitteissa elintarviketalouden kansallisen laatustrategian mukaisesti. Laatukoulutusta tehostetaan ja kehitetään vuonna 2004 alkutuotannon laatutyön arvioinnin tulosten perusteella. Elintarviketalouden laatutietojärjestelmän (ELATI) kehittämisessä painotetaan aiempaa enemmän kuluttajan saamia hyötyjä. Bio- ja geenitekniikan hyödyntämisessä otetaan huomioon niistä saatavat edut suomalaiselle maa- ja elintarviketaloudelle, kuluttajien tarpeet ja samalla varmistetaan koko hyödyntämisketjun turvallisuus ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön kannalta. Luonnonmukaista tuotantoa edistetään kulutusta vastaavasti. Maatalouden kannattavuuden, toimintaedellytysten ja viljelijöiden toimeentulon turvaaminen: EU:n komissio on ehdottanut EU:n kokonaan tai osaksi rahoittamiin tukijärjestelmiin muutoksia vuodesta 2004 alkaen. Keskeisiä muutoksia ovat EU-tulotuen irrottaminen tuotannosta, suorien tukien leikkaaminen ja osittainen palauttaminen maaseudun kehittämiseen. Nykyisiin EU:n yhteisen maatalouspolitiikan liitännäistoimenpiteisiin (luonnonhaittakorvaus, maatalouden ympäristötuki, pellonmetsitys ja varhaiseläkkeet) sisällytetään uudet elintarvikkeiden laatua, eläinten hyvinvointia ja standardien saavuttamista koskevat järjestelmät. Tavoitteena on, että tukijärjestelmäkokonaisuus kohdentuisi alueellisesti ja eri tuotantosuuntien kesken mahdollisimman tasapuolisesti ja tukimuodot olisivat tuotantomotivaatiota säilyttäviä. Lisäksi tukijärjestelmän tulisi olla yhtenäinen ja yksinkertaisesti toimeenpantavissa. Maaseutuelinkeinojen investointien ja maatilojen omistajanvaihdosten rahoitus turvataan huolehtimalla Maatilatalouden kehittämisrahaston toimintaedellytyksistä ja maaseutuelinkeinolainojen riittävästä myöntämisvaltuudesta. Maatalouden rakennepoliittinen tukijärjestelmä arvioidaan uudelleen ottaen huomioon maatalouden rakennekehityksen tarpeet ja Maatilatalouden kehittämisrahaston talous. Tavoitteena pidetään kestävällä tavalla kilpailukykyisten perheviljelmien tukemista. Turvataan tukijärjestelmien toimeenpanon resurssit hallinnon eri tasoilla. Maaseudun väkiluvun alenemisen hidastaminen, alueiden tasapainoisen väestökehityksen ja -rakenteen turvaaminen sekä maaseudun elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja työllisyyden ylläpitäminen: Yritysrahoitusta kehitetään nykyistä monipuolisemmaksi ja joustavammaksi. Pienten, ilman maatilakytkentää olevien maaseutuyritysten rahoitus varmistetaan tarvittaessa rahoitusjärjestelmiä muuttamalla. Voimavaroja suunnataan kasvualojen yrityksiin, maaseutumatkailuun, uuden teknologian soveltamiseen, sukupolvenvaihdosten tukemiseen, osaamiseen ja naisten yrittäjyyden edistämiseen sekä hankkeisiin, joilla vahvistetaan keskusten ja niitä ympäröivän maaseudun vuorovaikutusta. Uusiutuvien energioiden edistämisohjelman ja valtioneuvoston jätehuoltoa koskevan periaatepäätöksen mukaisesti edistetään peltoenergian ja biodieselin käyttöönottoa tukijärjestelmiä kehittämällä. Maaseudun kehittämishankkeilla pyritään vaikuttamaan uuden tai korvaavan työpaikan syntymiseen koko ohjelmakaudella Edellä asetettujen tavoitteiden edellyttämät tietotarpeet ja velvoitteet otetaan huomioon myös tutkimuslaitosten tulosohjauksessa ja sitomattomien tutkimusvarojen käytössä. Neuvonnan ja tutkimuksen yhteistyötä kehitetään niin, että mahdollistetaan tutkimustulosten nopea soveltaminen käytäntöön. 1) Lisäksi varattu 14,069 milj. euroa maa- ja metsätalousministeriön myöhemmin määrittelemiä tarpeita varten. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Metsätalous Valtioneuvosto päätti Kansallinen metsäohjelma 2010:n toteuttamisesta metsien taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden suhteen tasapainoisena kokonaisuutena. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen toimintaohjelmasta Etelä-Suomen, Oulun läänin länsiosan ja Lapin läänin lounaisosan metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi (Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma). Hallinnonalalla toteutetaan hallitusohjelman mukaisesti kansallista metsäohjelmaa ja siihen liittyvää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa. Kansallisen metsäohjelman yhteiskuntapoliittisena vaikuttavuustavoitteena on vastata Suomen kansallisiin ja kansainvälisiin tarpeisiin kehittämällä metsien hoitoa, käyttöä ja suojelua siten, että metsät antavat suomalaisille mahdollisimman paljon työtä ja toimentuloa, kehittyvät elinvoimaisina ja monimuotoisina sekä antavat henkistä ja fyysistä virkistystä kaikille suomalaisille. Kansallisen metsäohjelman toimenpiteet parantavat julkisen talouden rahoitustasapainoa sekä tukevat työllisyyttä ja maaseudun kehitystä. Kansallisen metsäohjelman tavoitteena on: 1. Säilyttää metsäteollisuuden toimintaedellytykset Suomessa kilpailukykyisinä niin, että metsäteollisuus lisää vuoteen 2010 mennessä kotimaisen ainespuun vuotuista käyttöä 5 10 miljoonalla kuutiometrillä. Vuonna 2004 valtioneuvosto toteuttaa metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä ylläpitävää ja edistävää politiikkaa, erityisesti energia- ja liikennepolitiikkaa. 2. Nostaa vuoteen 2010 mennessä puuteollisuuden viennin arvo 4,2 miljardiin euroon vuodessa ja lisätä vuotuista energiapuun käyttöä 5 miljoonalla kuutiometrillä. Vuonna 2004 osallistutaan PuuEurooppa -kampanjaan ja edistetään energiapuun korjuuta, kuljetusta, haketusta ja käyttöä. Puuenergian käytön edistäminen toteuttaa valtioneuvoston eduskunnalle antaman selonteon mukaista kansallista ilmastostrategiaa. 3. Huolehtia metsänhoidosta ja metsänparannustöistä siten, että kohoava vuotuinen ainespuun hakkuukertymä on kestävällä pohjalla. Vuonna 2004 tuetaan momenttien ja määrärahoilla yksityismetsien puuntuotannon turvaamistöitä sekä edistetään energiapuun käyttöä. 4. Saavuttaa ja ylläpitää metsien eliölajien ja elinympäristöjen suotuisa suojelutaso riittävällä suojelualueiden ja monimuotoisesti käsiteltävien talousmetsien yhdistelmällä. Vuonna 2004 toteutetaan momentin määrärahoilla sekä Metsähallituksen liiketoiminnan tuloilla (luku 30.33) Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa sekä edistetään metsätalouden vesiensuojelua vesiensuojelun tavoiteohjelma 2005:n ja yhteisön vesipolitiikan puitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2000/60/EY) edellyttämällä tavalla. 5. Huolehtia siitä, että metsien käytössä ja suojelussa otetaan huomioon metsien perinteiset käyttömuodot ja edistetään metsistä saatavaa monipuolista aineellista ja henkistä hyvinvointia. 6. Parantaa metsäosaamista vahvistamalla edelleen tutkimukseen, koulutukseen ja kansainvälistymiseen perustuvaa metsäalan innovaatiotoimintaa. Vuonna 2004 toteutetaan Metsäalan tulevaisuusfoorumi -hanketta siten, että metsäalan toimijat saavat siitä lisäarvoa toiminnalleen. 7. Edistää kestävää metsätaloutta aktiivisella kansainvälisellä metsäpolitiikalla, tutkimus- ja koulutusyhteistyöllä sekä metsä- ja ympäristöviestinnällä. Vuonna 2004 toteutetaan Suomen kansainvälisen metsäprojektin ministeriryhmän asettamia tavoitteita. Kala-, riista- ja porotalous Kalastus ja metsästys mitoitetaan kala- ja riistakantojen mukaan ja porokanta laidunten mukaan. Kalataloutta hoidetaan elinkeinokalatalouden osalta EU:n yhteisen kalastuspolitiikan mukaisesti. Kalavarojen suojelun lisäksi otetaan huomioon kuluttajien ja kalatalouteen liittyvien elinkeinojen harjoittajien tarpeet. EU:n yhteinen kalastuspolitiikka koskee kalataloutta eri tavoin riippuen kalalajista ja vesialueesta. Elinkeinokalatalous kokonaisuudessaan kuuluu rakennepolitiikan piiriin, mutta resurssipolitiikka, markkinapolitiikka ja valvontajärjestelmät koskevat käytännössä vain merialueen kiintiöityjä kalalajeja. Vapaa-ajan kalataloutta kehitetään kansallisin toimenpitein maa- ja metsätalousministeriön vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian mukaisesti. Kestävän käytön sallimissa rajoissa lisätään niin vapaa-ajan kalastajien kuin kalastusmatkailijoidenkin kalastusmahdollisuuksia. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Kalavesien ylläpidossa parannetaan kalakantojen hoitotoiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta sekä kehitetään kalanviljelymenetelmiä. Riistataloudessa kiinnitetään huomiota erityisesti riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen estämistoimenpiteiden kehittämiseen sekä vahinkoa aiheuttavien riistaeläinten kantojen kasvun rajoittamiseen. Metsäkanalintukantoja pyritään elvyttämään. Porotaloudessa tärkeimpänä tehtävänä on porotalouden rakenteen kehittäminen ja poromäärien suhteuttaminen laidunten kestokykyyn. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Tavoitteena on, että elintarvikkeiden sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu, eläinten ja kasvien terveys sekä eläinten hyvinvointi säilyvät edelleen kansainvälisesti arvioiden korkealla tasolla. Varaudutaan EU:n laajentumisesta johtuvien riskien hallintaan sisämarkkinatuontien osalta. Varmistetaan, että kuluttajien luottamus kotimaisten elintarvikkeiden turvallisuuteen ja valvonnan luotettavuuteen säilyy hyvänä. Valvonnan kehittämisessä noudatetaan ennaltaehkäisevää ja aktiivista lähestymistapaa. Valvonnan tulee perustua luotettavaan jäljitettävyyteen, riskinarviointiin ja toimiviin valmiussuunnitelmiin. Elintarvikevälitteisten tartuntojen määrän sekä haitallisten aineiden esiintymisen tulee pysyä alhaisena. Tuotantoeläinten sairastuvuuden vähentämiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi tuetaan kattavan tilakohtaisen eläinten terveydenhuoltojärjestelmän toteuttamista. Vesitalous Parannetaan erityistilanteisiin varautumista vesihuollossa. Kiinnitetään huomiota maaseudun ja erityisesti kotieläintalouden ja elintarviketeollisuuden puhtaan veden saannin turvaamiseen. Käynnistetään toimenpiteet suurista tulvista aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi Suurtulvatyöryhmän ehdotusten pohjalta. Maanmittaustehtävät Ylläpidetään toimivaa kiinteistöjärjestelmää, huolehditaan yleisten karttojen valmistamisesta ja kansallisten perusmaastotietojen keräämisestä, edistetään paikkatietojen yhteiskäyttöä sekä tyydytetään kartastoalan tutkimustarpeet. Lisäksi voimavaroja suunnataan siten, että yleiseurooppalaisen koordinaattijärjestelmän joustava käyttöönotto voidaan turvata koko hallinnonalalle vuodesta 2005 lukien. Luonnonvarat Laaditaan ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan edellyttämät raportit ja skenaariot. Yhteenveto tuloista ja EU:n rahoittamasta toiminnasta maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla Hallinnonalan toiminnan perusteella arvioidaan vuonna 2004 tuloutuvan talousarvioon (luku 12.30) yhteensä 892,411 milj. euroa. Näistä 95 % eli 847,551 milj. euroa tuloutuu Euroopan unionilta (momentit ). Lisäksi talousarvion ulkopuolisiin rahastoihin (Maatalouden interventiorahasto ja Maatilatalouden kehittämisrahasto) arvioidaan tuloutuvan vuonna 2004 Euroopan unionilta 119,9 milj. euroa. Vuonna 2004 hallinnonalalle budjetoiduista menoista EU:n tuloja vastaavia menoja on 857,571 milj. euroa ja vastaavia kansallisia menoja 557,692 milj. euroa. Kun otetaan lisäksi huomioon EU:n jäsenyyteen liittyvä maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki 608,620 milj. euroa, hallinnonalan menoista 2 023,883 milj. euroa eli 77 % aiheutuu suoraan EU:n jäsenyydestä. Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina v. 2002tilinpäätös1000 v. 2003varsinainentalousarvio1000 v. 2004esitys1000 Muutos % 01. Maa- ja metsätalousministeriö Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 v. 2002tilinpäätös1000 v. 2003varsinainentalousarvio1000 v. 2004esitys1000 Muutos % 03. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta ja eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta Maa- ja puutarhatalouden tulotuet ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan liitännäistoimenpiteet Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen Muut maatalouden menot Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Metsätalouden edistäminen ja valvonta Metsäntutkimuslaitos Kala-, riista- ja porotalous Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vesivarojen käyttö ja hoito Maanmittauslaitos Geodeettinen laitos Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos Elintarvikevirasto Kasvintuotannon tarkastuskeskus Yhteensä ) Henkilöstön kokonaismäärä 3) Maa- ja metsätalousministeriö S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriö luo edellytykset uusiutuvien luonnonvarojen kestävälle, monipuoliselle käytölle, maaseudun elinkeinojen ja vapaa-ajan toimintojen kehittymiselle, turvaa elintarvikkeiden laadun sekä eläinten ja kasvien terveyden. Ministeriö vastaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, maaseutu- ja rakennepolitiikan sekä kalastuspolitiikan toimeenpanosta Suomessa sekä eläinlääkintä- ja kasvinterveystoimien sopeuttamisesta EU:n säännösten puitteisiin. EU:n vesipolitiikka vaikuttaa myös Suomen vesitalousasioihin. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenojen ja henkilöstön arvioitu jakautuminen vuosina tehtävittäin: htv milj. htv milj. htv milj. Maa- ja puutarhatalous sekä maaseutu , , ,3 Metsätalous 32 1,9 31 2,0 31 2,3 2) Lisäksi varattu 14,069 milj. euroa maa- ja metsätalousministeriön myöhemmin määrittelemiä tarpeita varten. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Kala-, riista- ja porotalous 37 3,0 39 2,2 39 3,0 Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu 65 3,8 69 4,6 69 4,7 Vesivarat, maanmittaus ja luonnonvarat 23 1,5 24 1,4 24 1,5 Keskitetyt tukitehtävät 71 6,4 73 6,4 73 6,5 Yhteensä , , ,3 Maa- ja metsätalousministeriön keskeiset alustavat tulostavoitteet vuodelle 2004 ovat: Maa- ja puutarhatalous sekä maaseutu Pyritään vaikuttamaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan jatkouudistukseen siten, että tuotannon harjoittaminen yhteisön epäsuotuisilla alueilla voidaan turvata ja Suomen erityisolosuhteet tulevat otetuksi huomioon. Huomiota kiinnitetään myös erikoiskasvien kuten sokerisektorin kilpailukyvyn turvaamiseen. Vaikutetaan EU:n rahoituskauden maaseudun kehittämistoimenpiteitä koskevien maatalous-, maaseutu- ja rakennepolitiikan rahoitukseen ja säädösten sisältöön. Aloitetaan seuraavan rahoituskauden ohjelmien ja niihin sisältyvien tukijärjestelmien suunnittelu sekä sovitetaan yhteen ohjelmien ja tukijärjestelmien toimenpiteet. Saatetaan loppuun horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman (luonnonhaittakorvaus ja ympäristötuki) ja alueellisten kehittämisohjelmien ohjelmamuutokset ja kansallisten säädösten uudistamistyö. Samanaikaisesti neuvotellaan maaseudun kehittämistoimenpiteisiin tarvittavasta lisärahoituksesta. Tehostetaan alueellisten ohjelmien toimeenpanoa siten, että ohjelmien rahoituskehykset saadaan hyödynnettyä tuloksellisesti ohjelmakauden aikana. Markkinoiden tasapainon saavuttamiseksi hyödynnetään interventiojärjestelmiä tarpeellisella tavalla ja sopeutetaan Suomen markkinatilannetta ohjaavien järjestelmien käyttöä laajentuneen EU:n tilanteeseen. Saatetaan pääosin loppuun valtioneuvoston periaatepäätöksen maaseutupoliittisiksi linjauksiksi vuosille ja Ihmisten maaseutu -kokonaisohjelman ehdotusten toteutus ja valmistellaan uusi maakuntaohjelmat huomioonottava maaseutupoliittinen kokonaisohjelma. Toteutetaan elintarviketalouden kansallista laatustrategiaa ja käynnistetään puutarhatalouden strategian toimeenpano. Maaseutuneuvonnan vaikuttavuutta selvitetään vuonna 2004 tehtävällä ulkopuolisella arvioinnilla. Maatalous- ja maaseutupolitiikan strategista suunnittelua vahvistetaan sekä kehitetään toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaa ja arviointia. Huolehditaan siitä, että tietoaineistot tukevat näitä tavoitteita laajuudeltaan ja sisällöltään. Metsätalous Metsätaloudessa tavoitteena on huolehtia Kansallinen metsäohjelma 2010:n ja siihen liittyvän Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman toteutus- ja seurantatehtävistä. Kala-, riista- ja porotalous Osallistutaan Itämeren kalakantojen saaliskiintiöiden asettamiseen IBSFC:ssä ja EU:ssa. Kiintiöityjen kalalajien kalastuksessa kiinnitetään erityistä huomiota silakan troolikalastuksen ajalliseen ja alueelliseen järjestelyyn ja valvontaan. Jatketaan toimenpiteitä valtakunnallisen vapaa-ajankalatalouden kehittämisstrategian toteuttamiseksi. Jatketaan toimenpiteitä metsäpeurakannan kehittämiseksi. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Edistetään elintarvikeketjun turvallisuutta ja laatua maatalouspolitiikan toimenpiteissä. 3) Lisäksi pääluokan 30 määrärahoja (mom , , , , 42, 51, 62 ja 77) voidaan käyttää 135 henkilötyövuotta vastaavasti tilapäisluonteisiin tehtäviin palkattavien määräaikaisten henkilöiden palkkaamiseen valtion virastoihin tai laitoksiin. Lisäksi hallinnonalan tehtäviä hoitaa toisten pääluokkien henkilöstömäärissä: KTM, TE-keskukset: Noin 660 EU:n maatalous-, maaseutu- ja kalastuspolitiikan toimeenpanotehtävissä, YM: 262 vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, SM: 21 läänineläinlääkäriä, UM: 7 erityisasiantuntijaa, VM: noin 50 tullilaitoksessa EMOTR-T tarkastustehtävissä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Valmistaudutaan Euroopan yhteisön uuden elintarvikkeita ja maatalouden tuotantopanoksia koskevan lainsäädännön kansalliseen toimeenpanoon. Eläinlääkinnällinen rajatarkastus sopeutetaan Euroopan unionin laajenemisen vaatimiin tarkastusmääriin. Valmistellaan tuotantoeläinten hyvinvointia koskeva strategia ja aloitetaan kasvinterveys-, rehu- ja zoonoosistrategian toimeenpano eri tahojen yhteistyönä. Kehitetään eläintautien vastustamisen kriisivalmiutta. Vesivarat, maanmittaus ja luonnonvarat Ajantasaistetaan vesivarastrategia ja käynnistetään Suurtulvatyöryhmän ehdotusten toimeenpano. Valmistellaan kansallinen paikkatietostrategia ja samanaikaisesti ajantasaistetaan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan paikkatietostrategia ottaen huomioon kansallisen paikkatietostrategian vaatimukset. Osallistutaan EU:n INSPIRE-hankkeen puitteissa vuosina valmisteltavan paikkatietoasioita koskevan eurooppalaisen puitelainsäädännön valmisteluun. Määritellään hallinnonalalla tarvittavat toimet ilmastomuutokseen sopeuttamiseksi. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, maaseutu- ja rakennepolitiikan sekä kalastuspolitiikan toimeenpanotehtäviä valtion aluehallinnossa hoitavat työvoima- ja elinkeinokeskukset, joissa lähinnä niiden maaseutuosastot. Työvoima- ja elinkeinokeskusten tulostavoitteita on tämän pääluokan pääluokka- ja lukuperustelujen lisäksi esitetty myös kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan luvussa siltä osin kuin tavoitteet ovat yhteisiä keskusten muiden osastojen kanssa. Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen voimavarat lisääntyvät tehtävien kiristyneiden vaatimusten ja uusien tehtävien johdosta. Noin kolmasosa voimavaroista tarvitaan valvontatoimintaan. Maaseutuosastot suorittavat EMOTR-T:n rahoittamien maatalous- ja maaseutuyrittäjille maksettavien tukien valvonnat, lukuun ottamatta ohjelmaperusteisia maaseudun kehittämishankkeita. Maaseutuosastot suorittavat myös eräiden interventiotoimenpiteiden sekä EMOTR-O:n rahoittamien tavoite 1-alueella myönnettävien investointitukien ja nuorten viljelijöiden aloittamistuen valvonnat sekä kasvintuotannon valvonnat ja tarkastukset. Lisäksi maaseutuosastot suorittavat eräisiin maatalouden kansallisiin tukiin liittyviä valvontoja. Valvontakäyntien määrää lisää mm. lannoitusvalvonnan tiukentuminen. Myös valvonnan laadun kehittäminen lisää niiden vaatimaa työpanosta. Myös EU-säännösten edellyttämää kalastuksen sekä kalansaaliiden purkauksen ja kaupan valvontaa on tarkoitus tehostaa. Työvoima- ja elinkeinokeskukset vastaavat siitä, että tuki- ja valvonta- ja tarkastusjärjestelmien hoidon edellyttämät voimavarat turvataan rahoituskorjausten ja muiden sanktioiden välttämiseksi. Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen välttämättömän henkilöstön arvioitu jakautuminen tehtävittäin: Henkilöstö, htv Maatalous ja maaseutu Maaseudun kehittäminen Maatilojen kehittäminen (ml. maanjärjestely) Tuki- ja valvontatehtävät Tuotannonohjaus Ympäristöasiat Kasvintuotannon valvonta ja tarkastus Yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 Kalatalous Yhteensä TE-keskusten maaseutuosastojen kustannukset (ml. yhteiskustannukset) tehtävittäin, milj. euroa: TA arvio Maatalous ja maaseutu MMM korjaa Maaseudun kehittäminen 3,20 3,06 3,13 Maatilojen kehittäminen 4,15 4,30 4,39 Tuki- ja valvontatehtävät 8,78 11,61 12,17 Tuotannonohjaus 1,28 1,22 1,25 Ympäristöasiat 1,83 1,75 1,79 Kasvintuotannon valvonta ja tarkastus 1,18 1,48 1,61 Yhteensä 20,43 23,43 24,34 Kalatalous 2,61 2,80 2,96 Yhteensä 23,04 26,23 27,30 Vuonna 2004 työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen toimintamenoihin käytettävissä oleva määräraha 26,099 milj. euroa on budjetoitu kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokkaan momentille Suomen liityttyä EU:n jäseneksi maa- ja metsätalousministeriö on sopinut Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain perusteella valtiovarainministeriön kanssa, että tullilaitos suorittaa eräitä Euroopan unionin maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston vientitukiin, sisämarkkinatukiin ja interventiotoimintaan liittyviä tarkastuksia, joiden kustannuksiksi vuonna 2004 arvioidaan euroa ja joista tullilaitos ei ole perinyt eikä vuonna 2004 peri maa- ja metsätalousministeriöltä maksuja. 19. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin talousarvio talousarvio Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen sekä kalastuslain (286/1982) 14 :n mukaisten korvausten ja kasvilajikelautakunnan menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä euroa metsäviestintämenojen siirtona momentilta sekä vähennyksenä euroa maitokiintiörekisterin ylläpitomenojen siirtona momentille , euroa maksullisen toiminnan supistumisen johdosta ja euroa EU:n neuvoston rahoittamien matkustusmenojen budjetoinnin muutoksen johdosta. Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon kalataloustietojen keruun menoina euroa, missä on vähennystä euroa ja kalastuksen valvontamenoina euroa, missä on lisäystä euroa. Lisäys johtuu EU:n kalastuspolitiikan uudistuksen vaatimasta valvonnan laajentamisesta. Vastaavasti EU-osuuksien tuloutuksia on otettu huomioon momentilla Tenojoen kalastuslupamaksutuloista vuonna 2003 valtiolle kuuluvana osuutena on otettu huomioon euroa, missä on lisäystä euroa. Tenojoen kalastuslupatuloista vuonna 2004 kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 Bruttomenojen lisäys on yhteensä euroa ja kun bruttotulojen vähennys on euroa, nettomenot lisääntyvät eurolla. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus hoitaa maksutta ministeriön eräitä taloushallinto-, tietohallinto- ja muita hallinnon palvelutehtäviä sekä huolehtii ulkopuolisten tietojärjestelmäpalveluiden kustannuksista. Näistä tehtävistä aiheutuvat nettomenot, noin euroa, on budjetoitu momentille Ministeriön kansainvälisen toiminnan erillismenot on budjetoitu momentille Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot julkisoikeudelliset suoritteet muut suoritteet Muut tulot Nettomenot talousarvio lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Tietojärjestelmien kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön tietojärjestelmien kehittämisestä ja ministeriön hallinnonalan yhteisistä tietohallinnon kehittämishankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen: Viljelijätukijärjestelmät (IACS ym.) Maaseutu- ja rakennepolitiikan järjestelmät Markkinatukijärjestelmät Yhteiset maksatusjärjestelmät Elintarvike- ja terveyshallinnon järjestelmät Kalatalouden järjestelmät Ministeriön yhteinen järjestelmäkehitys Järjestelmien yhteinen tekniikka- ja laiteympäristö Hallinnonalan yhteiset hankkeet Yhteensä Määrärahaa käytetään lähinnä Euroopan unionin jäsenyydestä aiheutuvien tietojärjestelmätarpeiden toteuttamiseen talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää eläintautien vastustamisesta ja ennaltaehkäisemisestä, eläinsuojelusta ja muusta eläinlääkintähuollosta, korvauksista, eräistä valtionavuista, koulutuksesta, eläinlääkäreiden erikoistumisesta ja toimituspalkkioista sekä tutkimusapurahojen myöntämisestä ja tilapäisen työvoiman palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Tutkimusapurahoja saa myöntää eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä selvittävään ja kotieläinten terveydenhuoltoon ja niiden elintarviketuotantoon liittyviin tutkimuksiin. Määrärahaa voidaan käyttää myös hankkeisiin, joihin saadaan EMOTR:n tukiosaston rahoitusta. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa on tarkoitus käyttää enintään kymmentä henkilötyövuotta, josta enintään seitsemän eläinlääkäreiden erikoistumiseen, vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. EMOTR:n tukiosaston rahoitusosuus tuloutuu valtiolle vasta vuonna talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää niiden kulutusmenojen maksamiseen, jotka aiheutuvat yhteistyöstä kansainvälisten järjestöjen puitteissa, solmituista kansainvälisistä ja valtioiden välisistä sopimuksista ja muusta alan kansainvälisestä yhteistyöstä. Lisäksi määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön toimialan lähialueyhteistyöhankkeisiin ja niiden valmistelusta ja hallinnoinnista aiheutuviin kustannuksiin sekä kansainvälisen taloudellis-teknologisen yhteistyön edistämiseen tähtäävien soveltuvuustutkimusten yms. selvitysten hankkimiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kansainväliseen toimintaan liittyviin valtio- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 napuihin. Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Yhteistutkimukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää lähinnä eri virastojen, laitosten tai muiden organisaatioiden yhteistyönä suoritettavasta hallinnonalan strategista valmistelua sekä maa- ja metsätalousministeriön toimialalla olevien elinkeinojen kehittämistä tukevasta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta ja tämän toiminnan ohjauksesta sekä organisaatioiden arvioinnista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää tutkimushankkeiden asiantuntija-arvioinneista ja valtion virastoihin tai laitoksiin tapahtuvista sijoitusmenoiksi luettavista laitehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös eurooppalaisten tutkimushankkeiden rahoittamiseen. Määrärahaa saa käyttää menojen maksamiseen, jotka aiheutuvat määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta määräaikaisiin tehtäviin. Määrärahasta saa maksaa myös valtionapuja. S e l v i t y s o s a : Määrärahan arvioitu jakautuminen käyttötarkoituksittain: Luonnonvarojen kestävä käyttö, mistä Itämeren tutkimusohjelma Ilmastopoliittiset tutkimukset Muut Geoinformaatio Luonnon monimuotoisuus Maatalous ja elintarvike Metsätalous Kala- ja riistatalous Vesitalous Eurooppalainen tutkimusyhteistyö Klusteritutkimus Biokaasututkimus Ympäristöterveydenhuolto Hallinnonalan ohjaaminen ja rakenteet Yhteensä Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä euroa hallitusohjelman mukaista tutkimusja kehittämistoimintaa ja euroa jätesuunnitelman mukaista biokaasututkimusta varten. Luonnonvarojen kestävä käyttö Määrärahalla toteutetaan ministeriön hallinnonalan luonnonvarojen kestävän käytön strategian mukaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita. Määrärahaa käytetään mm. luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja seurantaan tarvittavaan tutkimus- ja selvitystyöhön, luonnonvarojen kestävän käytön suunnittelun, seurannan ja mittaamisen perustaksi, Itämeren tutkimusohjelmaan sekä ilmastopolitiikan edellyttämän (VNp ) tutkimuksen rahoittamiseen. Geoinformaatiotutkimus Määrärahalla tuotetaan tutkimustietoa, jolla edistetään kiinteistöjärjestelmän ylläpitoa sekä paikkatietojen yhteiskäyttöä ja kehitetään yleistä karttatuotantoa. Tutkimustietoa käytetään hyväksi mm. tulosohjauksessa. Luonnon monimuotoisuustutkimus Määrärahalla rahoitetaan vuonna 2003 alkanutta usean rahoittajan yhteistyönä toteutettavaa maatalousympäristön, vesiympäristön ja metsäympäristön biologiseen monimuotoisuuteen keskittyvää tutkimusohjelmaa. Tutkimusohjelma palvelee maatalouden ympäristötukijärjestelmän kehittämistä ja Etelä-Suomen metsien tutkimustarpeita. Maatalous- ja elintarviketutkimukset Määrärahalla rahoitetaan maataloudellisen tutkimuksen neuvottelukunnan aloitteesta käynnistettyjä tutkimuskokonaisuuksia: mm. luonnonmukainen tuotanto ja kotieläinten hyvinvointiin liittyvä säädösten toimeenpanossa tarvittava tietotuotanto. Kuluttajatutkimusta rahoitetaan yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa valmistellun suunnitelman pohjalta. Varoja käytetään edelleen elintarvikkeiden laatuun ja turvallisuuteen kohdistuvaan ja säädösvalmistelua sekä tarkastustoimintaa tukevaan tutkimukseen ja menetelmien kehittämiseen. Varoja käytetään myös tutkimusohjelmaan, joka kattaa geneettisesti muokattujen organismien ympäristö-, yhteiskunnalliset- ja terveysvaikutukset. Uusia tutkimusohjelmia valmistellaan maa- ja metsätalousministeriön Maatalous- ja elintarviketutkimus ohjelman painotusten pohjalta. Uusissa tutkimusohjelmissa painotetaan tuotealakohtaisten strategioiden kehittämiseen liittyviä tutkimustarpeita. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 Metsätaloustutkimukset Määrärahalla rahoitetaan pääasiassa ajankohtaisia metsäpolitiikan valmistelua ja käytännön metsätaloutta palvelevia yhteistutkimuksia. Kansallinen metsäohjelma 2010:n toteutuksen tukeminen ja ohjelman kehittäminen ovat määrärahojen kohdentamisessa etusijalla. Kala- ja riistataloudelliset tutkimukset Määrärahalla voidaan rahoittaa mm. kalanviljelyn kehittämistä palvelevaa tutkimusta, suurjärvitutkimusta, seurantamenetelmien kehittämiseen tähtäävää tutkimusta sekä uhanalaisten ja taantuneiden kalakantojen hoitotoiminnan järjestämiseen liittyvää tutkimusta. Riistatalouden osalta määrärahalla voidaan rahoittaa muun muassa riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen vähentämiseen tähtäävää tutkimusta sekä edellä mainittujen eläinten liikkumista ja kantojen arvioimista koskevien selvitysten laatimista. Vesitaloustutkimukset Määrärahalla toteutetaan vesivarastrategian sekä vesivarojen käytön ja hoidon tutkimus- ja kehittämistoiminnalle laadittujen suuntaviivojen mukaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita. Eurooppalainen tutkimusyhteistyö Määrärahalla on tarkoitus rahoittaa EU:n 6. tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelmaan liittyviä yhteistutkimuksia ministeriön toimialalla. Määrärahalla on tarkoitus myös tukea kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön valmistautuvia tutkijaryhmiä ja tähän yhteistyöhön liittyviä muita hankkeita. Klusteritutkimus Määrärahaa käytetään lähinnä elintarvike-, metsä- ja vesiensuojeluklustereita koskevien ja edelleen käynnissä olevien hankkeiden vaatimaan jatkorahoitukseen. Metsäklusterin osalta osallistutaan usean rahoittajan yhteistyönä toteutettavaan Puun materiaalitiede -tutkimusohjelmaan, jonka painopisteitä ovat puun materiaaliominaisuudet, niihin vaikuttaminen, uudet tuotteet ja koko toimintaketjun sosioekonomiset vaikutukset. Määrärahalla osallistutaan myös muihin Suomen Akatemian valmistelemiin tutkimusohjelmiin, kuten geenimanipuloitujen kasvien ympäristöturvallisuutta ja Venäjän muutosta koskeviin tutkimusohjelmiin sekä jatketaan Metsäalan tulevaisuusfoorumin toteutusta. Elintarvikeklusterin hankkeiden jatkorahoitustarpeiden lisäksi elintarvikeklusterin rahoitusta suunnataan erityisesti elintarviketurvallisuuden parantamiseen kohdistamalla tutkimusta mm. elintarviketeollisuuden valmistus- ja pakkausprosessien turvallisuusriskeihin. Elintarvikeklusterin rahoitusta suunnataan valmistuneen ulkopuolisen arvioinnin ja vuonna 2002 yrityksille tehdyn kyselytutkimuksen pohjalta. Maatalouden vesiensuojeluklusterin määrärahaa käytetään erityisesti sellaiseen tutkimukseen, jolla tuetaan valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuojelun tavoitteiksi vuoteen 2005 ( ) asetettujen maataloudesta aiheutuvan vesistökuormituksen vähentämistavoitteiden saavuttamista. Klusteritutkimukseen voidaan myös ohjata muita tämän momentin eri käyttötarkoituksiin varattuja yhteistutkimusvaroja. Eri käyttötarkoitusten määrärahoja voidaan käyttää myös ministeriön sektoritutkimuksen tavoitteita palveleviin hankkeisiin horisontaalisissa tutkimusohjelmissa. Biokaasututkimus Valtioneuvoston hyväksymän tarkistetun jätesuunnitelman toteuttamiseksi edistetään biokaasututkimusta. Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuollon alueellisen yhteistoiminnan kokeilu toteutetaan vuosina Valtion vuotuinen rahoitusosuus on euroa, joka jakautuu tasan sosiaali- ja terveysministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön kesken. Hallinnonalan ohjaaminen ja rakenteet Määrärahaa käytetään hallinnonalan virastojen sekä valtionaputoiminnan arvioinnista aiheutuviin menoihin. Vuonna 2004 toteutetaan mm. maaseutuneuvonnan ulkopuolinen arviointi. Vastaava arviointi on tarkoitus tehdä metsäkeskusten toiminnan osalta vuosina Määrärahaa arvioidaan käytettävän noin 100 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin talousarvio lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Eräät korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kasvinsuojelulain (1203/1994) 9 :ssä tarkoitettujen korvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään euroa hukkakauran torjunnasta annetun lain (185/2002) mukaisiin tarkoituksiin. Määrärahasta saa maksaa myös edellisiin vuosiin kohdistuvia menoja ja korvauksia. Määrärahasta saa maksaa myös maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 noudatettavasta menettelystä annetussa laissa (1336/1992) tarkoitettuja korvauksia Ahvenanmaan maakunnalle. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta pääosa arvioidaan käytettävän kasvinsuojelulain perusteella perunan vaalean rengasmädän torjunnasta aiheutuvien korvausten maksamiseen. Saastunut tila on torjunnan kohteena viiden vuoden ajan, jolloin se voi hakea korvauksia kustannuksista ja vahingoista. Määrärahaa arvioidaan tarvittavan Ahvenanmaan kunnille maksettaviin korvauksiin niistä tehtävistä, joita ne hoitavat maa- ja metsätalousministeriön ja muiden maaseutuelinkeinoviranomaisten valtion ja Euroopan unionin varoista myöntämiin ja maksamiin avustuksiin, korvauksiin, palkkioihin ja muihin tukiin liittyen. Korvaukset suoritetaan valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Manner-Suomen kunnille tehtävistä aiheutuvat menot otetaan huomioon momentin määrärahan mitoituksessa. Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen: Perunan vaalean rengasmädän torjunta Hukkakauran torjunta, enintään Ahvenanmaan kunnille maksettava korvaus Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Kasvinjalostustoiminnan edistäminen (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kasvinjalostustoiminnan edistämisestä annetun lain (896/1977) mukaisesti kasvinjalostajille jalostukseen ja kotimaisen kasvinjalostustoiminnan edistämiseen. S e l v i t y s o s a : Lain 6 :n mukainen määrärahan vähimmäismäärä on euroa, mitä vastaavat tulot on merkitty momentille talousarvio talousarvio tilinpäätös Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun lain (284/1983) 2 :n mukaisten vahinkojen ja kustannusten korvaamiseen sekä metsäkeskusten asiantuntija-avusta aiheutuviin menoihin talousarvio talousarvio tilinpäätös (49.) Turkistarhaukselle aiheutuneiden vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta talousarvio ( ) Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön toimialaan liittyvien jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen kansainvälisille organisaatioille sekä muihin kansainvälisten sitoumusten aiheuttamiin ulkomaille meneviin maksuihin talousarvio talousarvio tilinpäätös Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (TIKE) on palveluyksikkö, joka huolehtii sille laissa määrätyistä tilasto-, rekisteri- ja tietohallintotehtävistä ja tietohallinnon asiantuntijapalveluista sekä hoitaa maaja metsätalousministeriön ja sen hallinnonalan talous-, henkilöstö- ja muita hallintotehtäviä sen mukaan kuin maa- ja metsätalousministeriö on määrännyt tai asianomainen virasto ja tietopalvelukeskus ovat sopineet. Tietopalvelukeskuksen toiminnasta pääosa on maa- ja metsätalousministeriön ja sen hallinnonalan muiden virastojen ja laitosten vastuulle Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 kuuluvissa tehtävissä tarvittavien palveluiden tuottamista. Tietopalvelukeskus toteuttaa tehtäviä hoitaessaan maa- ja metsätalousministeriön asettamia tavoitteita. Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 2004 talousarvion valmisteluun liittyen asettanut tietopalvelukeskukselle alustavasti seuraavat tulostavoitteet: Tietopalvelukeskuksen toiminnan meno- ja kustannuskehityksen seurantaa ja ennakointia sekä sen tuottamien suoritteiden ja palveluiden kustannuslaskentaa parannetaan. Toiminnan ja palveluiden laatutasoa koskevien mittareiden käyttöä laajennetaan ja vakiinnutetaan. Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 2004 talousarvion valmisteluun liittyen asettanut tietopalvelukeskukselle alustavasti seuraavat palvelutavoitteet: Maa- ja metsätalousministeriö ja tietopalvelukeskus sopivat tulossopimuksessa tietopalvelukeskuksen tehtävistä ja palveluiden mitoituksesta ja laadusta. Tietopalvelukeskus ja asianomainen virasto tai laitos sopivat tulossopimuksen perusteella tehtävissä palvelusopimuksissa tehtävien yksityiskohdat. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen palvelut, milj. euroa: Toimintamenot (bruttomenot) Vastaavat tulot Palvelu TP TA TAE TP TA TAE Tilasto 2,0 2,9 1,8 0,1 0,3 0,2 Talous 4,4 4,9 5,0 2,8 3,0 3,1 Tietohallinto 7,5 7,7 10,0 1,8 1,2 2,3 Hallinto- ja virastopalvelut 1,3 1,3 1,8 0,0 0,1 0,1 Johto 0,5 0,5 0,7 0,0 0,0 0,0 Yhteensä 15,7 17,3 18,9 4,8 4,6 5,7 Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen bruttomenot vuonna 2004 käyttäjittäin (arvio), milj. euroa: Palvelu MMM 4) TIKE Muut 5) Yhteensä Jakauma % Tilasto 0,3 1,4 0,1 1,8 9 Talous 3,7 0,6 0,7 5,0 26 Tietohallinto 8,7 0,8 0,5 10,0 52 Hallinto- ja virastopalvelut 0,9 0,8 0,1 1,8 9 Johto - 0,7-0,7 4 Yhteensä 13,6 4,3 1,4 18,9 100 Jakauma (%) Maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko: 2002 toteutuma 2003 ennakoitu 2004 arvio Muut Muut Julkisoikeudelliset Julkisoikeudelliset Julkisoikeudelliset Muut Maksullisen toiminnan tuotot (t ) ) MMM = Maa- ja metsätalousministeriö 5) MUUT = Kasvintuotannon tarkastuskeskus, Geodeettinen laitos, MAKERA ja muut asiakkaat Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (t ) Käyttöjäämä (t ) % tuotoista Osuus yhteiskustannuksista (t ) Ylijäämä (+) / Alijäämä (-) (t ) % tuotoista -0,7-16,5 0,0 0,0 0,0 0,2 21. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on muutettu. Määrärahan mitoituksessa on huomioitu nettobudjetoituina maksullisen palvelutoiminnan tuloina euroa sekä EU:lta saatavina ja muina tuloina euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon bruttomenojen lisäyksenä euroa. Lisäyksestä euroa aiheutuu toimitilojen lisääntymisestä, tietojärjestelmien ylläpito- ja käyttömenojen ja muiden kulutusmenojen kasvusta, euroa kiintiöjärjestelmän ylläpitomenojen siirrosta momentilta sekä euroa Twinning-hankkeisiin osallistumisesta. Kun määrärahasta vähennetään vuoden 2003 kertaluonteisina menoina yhteensä euroa, bruttomenojen lisäys on euroa. Kun bruttotulot lisääntyvät euroa, on nettomenojen lisäys euroa. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot julkisoikeudelliset suoritteet muut suoritteet Muut tulot Nettomenot talousarvio lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta ja eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta S e l v i t y s o s a : Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta käsittelee muutoksenhakuviranomaisena maaseutuelinkeinohallinnon, lähinnä työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen sekä riistanhoitopiirien ja kalastusalueiden päätöksistä tehtyjä valituksia ja ns. prosessuaalisia kanteluja. Vuonna 1999 valituslautakunta antoi päätöksen 390 asiassa, vuonna 2000 päätöksiä oli 382, vuonna 2001 yhteensä 302 kpl ja vuonna 2002 yhteensä 313 kpl. Vuodelle 2003 siirtyi 166 keskeneräistä valitusasiaa. Säännösten moniportaisuus ja tulkinnanvaraisuus sekä alemmanasteisten säännösten ja määräysten usein tapahtunut muuttaminen on edelleenkin vaikeuttanut asioiden valmistelua ja ratkaisemista. Keskimääräinen valitusasian käsittelyaika oli vuonna 2002 noin 6 kk (vuonna ,1 kk). Ottaen huomioon myös suullisten käsittelyjen ja katselmusten määrä, tavoitteena on jatkossa noin 5 kk:n keskimääräinen käsittelyaika. Valituslautakunnan päätöksistä voi pääsääntöisesti hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta aloitti toimintansa Arviolautakunnan tehtävänä on antaa asiantuntijalausuntoja eläinlääkintään liittyvissä vahingonkorvauskysymyksissä. 21. Lautakuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan ja eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan menoihin. S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on muutettu. Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen: Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14