01. Maa- ja metsätalousministeriö

Transkriptio

1 01. Maa- ja metsätalousministeriö S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriö luo edellytykset uusiutuvien luonnonvarojen kestävälle, monipuoliselle käytölle, maaseudun elinkeinojen ja vapaa-ajan toimintojen kehittymiselle, turvaa elintarvikkeiden laadun sekä eläinten ja kasvien terveyden. Ministeriö vastaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, maaseutu- ja rakennepolitiikan sekä kalastuspolitiikan toimeenpanosta Suomessa sekä eläinlääkintä- ja kasvinterveystoimien sopeuttamisesta EU:n säännösten puitteisiin. EU:n vesipolitiikka vaikuttaa myös Suomen vesitalousasioihin. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenojen ja henkilöstön arvioitu jakautuminen vuosina tehtävittäin: htv milj. htv milj. htv milj. Maa- ja puutarhatalous sekä maaseutu , , ,3 Metsätalous 32 1,9 31 2,0 31 2,3 Kala-, riista- ja porotalous 37 3,0 39 2,2 39 3,0 Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu 65 3,8 69 4,6 69 4,7 Vesivarat, maanmittaus ja luonnonvarat 23 1,5 24 1,4 24 1,5 Keskitetyt tukitehtävät 71 6,4 73 6,4 73 6,5 Yhteensä , , ,3 Maa- ja metsätalousministeriön keskeiset alustavat tulostavoitteet vuodelle 2004 ovat: Maa- ja puutarhatalous sekä maaseutu Pyritään vaikuttamaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan jatkouudistukseen siten, että tuotannon harjoittaminen yhteisön epäsuotuisilla alueilla voidaan turvata ja Suomen erityisolosuhteet tulevat otetuksi huomioon. Huomiota kiinnitetään myös erikoiskasvien kuten sokerisektorin kilpailukyvyn turvaamiseen. Vaikutetaan EU:n rahoituskauden maaseudun kehittämistoimenpiteitä koskevien maatalous-, maaseutu- ja rakennepolitiikan rahoitukseen ja säädösten sisältöön. Aloitetaan seuraavan rahoituskauden ohjelmien ja niihin sisältyvien tukijärjestelmien suunnittelu sekä sovitetaan yhteen ohjelmien ja tukijärjestelmien toimenpiteet. Saatetaan loppuun horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman (luonnonhaittakorvaus ja ympäristötuki) ja alueellisten kehittämisohjelmien ohjelmamuutokset ja kansallisten säädösten uudistamistyö. Samanaikaisesti neuvotellaan maaseudun kehittämistoimenpiteisiin tarvittavasta lisärahoituksesta. Tehostetaan alueellisten ohjelmien toimeenpanoa siten, että ohjelmien rahoituskehykset saadaan hyödynnettyä tuloksellisesti ohjelmakauden aikana. Markkinoiden tasapainon saavuttamiseksi hyödynnetään interventiojärjestelmiä tarpeellisella tavalla ja sopeutetaan Suomen markkinatilannetta ohjaavien järjestelmien käyttöä laajentuneen EU:n tilanteeseen. Saatetaan pääosin loppuun valtioneuvoston periaatepäätöksen maaseutupoliittisiksi linjauksiksi vuosille ja Ihmisten maaseutu -kokonaisohjelman ehdotusten toteutus ja valmistellaan uusi maakuntaohjelmat huomioonottava maaseutupoliittinen kokonaisohjelma. Toteutetaan elintarviketalouden kansallista laatustrategiaa ja käynnistetään puutarhatalouden strategian toimeenpano. Maaseutuneuvonnan vaikuttavuutta selvitetään vuonna 2004 tehtävällä ulkopuolisella arvioinnilla. Maatalous- ja maaseutupolitiikan strategista suunnittelua vahvistetaan sekä kehitetään toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaa ja arviointia. Huolehditaan siitä, että tietoaineistot tukevat näitä tavoitteita laajuudeltaan ja sisällöltään. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Metsätalous Metsätaloudessa tavoitteena on huolehtia Kansallinen metsäohjelma 2010:n ja siihen liittyvän Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman toteutus- ja seurantatehtävistä. Kala-, riista- ja porotalous Osallistutaan Itämeren kalakantojen saaliskiintiöiden asettamiseen IBSFC:ssä ja EU:ssa. Kiintiöityjen kalalajien kalastuksessa kiinnitetään erityistä huomiota silakan troolikalastuksen ajalliseen ja alueelliseen järjestelyyn ja valvontaan. Jatketaan toimenpiteitä valtakunnallisen vapaa-ajankalatalouden kehittämisstrategian toteuttamiseksi. Jatketaan toimenpiteitä metsäpeurakannan kehittämiseksi. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Edistetään elintarvikeketjun turvallisuutta ja laatua maatalouspolitiikan toimenpiteissä. Valmistaudutaan Euroopan yhteisön uuden elintarvikkeita ja maatalouden tuotantopanoksia koskevan lainsäädännön kansalliseen toimeenpanoon. Eläinlääkinnällinen rajatarkastus sopeutetaan Euroopan unionin laajenemisen vaatimiin tarkastusmääriin. Valmistellaan tuotantoeläinten hyvinvointia koskeva strategia ja aloitetaan kasvinterveys-, rehu- ja zoonoosistrategian toimeenpano eri tahojen yhteistyönä. Kehitetään eläintautien vastustamisen kriisivalmiutta. Vesivarat, maanmittaus ja luonnonvarat Ajantasaistetaan vesivarastrategia ja käynnistetään Suurtulvatyöryhmän ehdotusten toimeenpano. Valmistellaan kansallinen paikkatietostrategia ja samanaikaisesti ajantasaistetaan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan paikkatietostrategia ottaen huomioon kansallisen paikkatietostrategian vaatimukset. Osallistutaan EU:n INSPIRE-hankkeen puitteissa vuosina valmisteltavan paikkatietoasioita koskevan eurooppalaisen puitelainsäädännön valmisteluun. Määritellään hallinnonalalla tarvittavat toimet ilmastomuutokseen sopeuttamiseksi. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, maaseutu- ja rakennepolitiikan sekä kalastuspolitiikan toimeenpanotehtäviä valtion aluehallinnossa hoitavat työvoima- ja elinkeinokeskukset, joissa lähinnä niiden maaseutuosastot. Työvoima- ja elinkeinokeskusten tulostavoitteita on tämän pääluokan pääluokka- ja lukuperustelujen lisäksi esitetty myös kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan luvussa siltä osin kuin tavoitteet ovat yhteisiä keskusten muiden osastojen kanssa. Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen voimavarat lisääntyvät tehtävien kiristyneiden vaatimusten ja uusien tehtävien johdosta. Noin kolmasosa voimavaroista tarvitaan valvontatoimintaan. Maaseutuosastot suorittavat EMOTR-T:n rahoittamien maatalous- ja maaseutuyrittäjille maksettavien tukien valvonnat, lukuun ottamatta ohjelmaperusteisia maaseudun kehittämishankkeita. Maaseutuosastot suorittavat myös eräiden interventiotoimenpiteiden sekä EMOTR-O:n rahoittamien tavoite 1-alueella myönnettävien investointitukien ja nuorten viljelijöiden aloittamistuen valvonnat sekä kasvintuotannon valvonnat ja tarkastukset. Lisäksi maaseutuosastot suorittavat eräisiin maatalouden kansallisiin tukiin liittyviä valvontoja. Valvontakäyntien määrää lisää mm. lannoitusvalvonnan tiukentuminen. Myös valvonnan laadun kehittäminen lisää niiden vaatimaa työpanosta. Myös EU-säännösten edellyttämää kalastuksen sekä kalansaaliiden purkauksen ja kaupan valvontaa on tarkoitus tehostaa. Työvoima- ja elinkeinokeskukset vastaavat siitä, että tuki- ja valvonta- ja tarkastusjärjestelmien hoidon edellyttämät voimavarat turvataan rahoituskorjausten ja muiden sanktioiden välttämiseksi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen välttämättömän henkilöstön arvioitu jakautuminen tehtävittäin: Henkilöstö, htv Maatalous ja maaseutu Maaseudun kehittäminen Maatilojen kehittäminen (ml. maanjärjestely) Tuki- ja valvontatehtävät Tuotannonohjaus Ympäristöasiat Kasvintuotannon valvonta ja tarkastus Yhteensä Kalatalous Yhteensä TE-keskusten maaseutuosastojen kustannukset (ml. yhteiskustannukset) tehtävittäin, milj. euroa: TA arvio Maatalous ja maaseutu MMM korjaa Maaseudun kehittäminen 3,20 3,06 3,13 Maatilojen kehittäminen 4,15 4,30 4,39 Tuki- ja valvontatehtävät 8,78 11,61 12,17 Tuotannonohjaus 1,28 1,22 1,25 Ympäristöasiat 1,83 1,75 1,79 Kasvintuotannon valvonta ja tarkastus 1,18 1,48 1,61 Yhteensä 20,43 23,43 24,34 Kalatalous 2,61 2,80 2,96 Yhteensä 23,04 26,23 27,30 Vuonna 2004 työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen toimintamenoihin käytettävissä oleva määräraha 26,099 milj. euroa on budjetoitu kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokkaan momentille Suomen liityttyä EU:n jäseneksi maa- ja metsätalousministeriö on sopinut Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain perusteella valtiovarainministeriön kanssa, että tullilaitos suorittaa eräitä Euroopan unionin maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston vientitukiin, sisämarkkinatukiin ja interventiotoimintaan liittyviä tarkastuksia, joiden kustannuksiksi vuonna 2004 arvioidaan euroa ja joista tullilaitos ei ole perinyt eikä vuonna 2004 peri maa- ja metsätalousministeriöltä maksuja. 19. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin talousarvio talousarvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 21. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen sekä kalastuslain (286/1982) 14 :n mukaisten korvausten ja kasvilajikelautakunnan menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä euroa metsäviestintämenojen siirtona momentilta sekä vähennyksenä euroa maitokiintiörekisterin ylläpitomenojen siirtona momentille , euroa maksullisen toiminnan supistumisen johdosta ja euroa EU:n neuvoston rahoittamien matkustusmenojen budjetoinnin muutoksen johdosta. Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon kalataloustietojen keruun menoina euroa, missä on vähennystä euroa ja kalastuksen valvontamenoina euroa, missä on lisäystä euroa. Lisäys johtuu EU:n kalastuspolitiikan uudistuksen vaatimasta valvonnan laajentamisesta. Vastaavasti EU-osuuksien tuloutuksia on otettu huomioon momentilla Tenojoen kalastuslupamaksutuloista vuonna 2003 valtiolle kuuluvana osuutena on otettu huomioon euroa, missä on lisäystä euroa. Tenojoen kalastuslupatuloista vuonna 2004 kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille Bruttomenojen lisäys on yhteensä euroa ja kun bruttotulojen vähennys on euroa, nettomenot lisääntyvät eurolla. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus hoitaa maksutta ministeriön eräitä taloushallinto-, tietohallinto- ja muita hallinnon palvelutehtäviä sekä huolehtii ulkopuolisten tietojärjestelmäpalveluiden kustannuksista. Näistä tehtävistä aiheutuvat nettomenot, noin euroa, on budjetoitu momentille Ministeriön kansainvälisen toiminnan erillismenot on budjetoitu momentille Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot julkisoikeudelliset suoritteet muut suoritteet Muut tulot Nettomenot talousarvio lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Tietojärjestelmien kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön tietojärjestelmien kehittämisestä ja ministeriön hallinnonalan yhteisistä tietohallinnon kehittämishankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen: Viljelijätukijärjestelmät (IACS ym.) Maaseutu- ja rakennepolitiikan järjestelmät Markkinatukijärjestelmät Yhteiset maksatusjärjestelmät Elintarvike- ja terveyshallinnon järjestelmät Kalatalouden järjestelmät Ministeriön yhteinen järjestelmäkehitys Järjestelmien yhteinen tekniikka- ja laiteympäristö Hallinnonalan yhteiset hankkeet Yhteensä Määrärahaa käytetään lähinnä Euroopan unionin jäsenyydestä aiheutuvien tietojärjestelmätarpeiden toteuttamiseen talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää eläintautien vastustamisesta ja ennaltaehkäisemisestä, eläinsuojelusta ja muusta eläinlääkintähuollosta, korvauksista, eräistä valtionavuista, koulutuksesta, eläinlääkäreiden erikoistumisesta ja toimituspalkkioista sekä tutkimusapurahojen myöntämisestä ja tilapäisen työvoiman palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Tutkimusapurahoja saa myöntää eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä selvittävään ja kotieläinten terveydenhuoltoon ja niiden elintarviketuotantoon liittyviin tutkimuksiin. Määrärahaa voidaan käyttää myös hankkeisiin, joihin saadaan EMOTR:n tukiosaston rahoitusta. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa on tarkoitus käyttää enintään kymmentä henkilötyövuotta, josta enintään seitsemän eläinlääkäreiden erikoistumiseen, vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. EMOTR:n tukiosaston rahoitusosuus tuloutuu valtiolle vasta vuonna talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää niiden kulutusmenojen maksamiseen, jotka aiheutuvat yhteistyöstä kansainvälisten järjestöjen puitteissa, solmituista kansainvälisistä ja valtioiden välisistä sopimuksista ja muusta alan kansainvälisestä yhteistyöstä. Lisäksi määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön toimialan lähialueyhteistyöhankkeisiin ja niiden valmistelusta ja hallinnoinnista aiheutuviin kustannuksiin sekä kansainvälisen taloudellis-teknologisen yhteistyön edistämiseen tähtäävien soveltuvuustutkimusten yms. selvitysten hankkimiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kansainväliseen toimintaan liittyviin valtionapuihin. Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Yhteistutkimukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää lähinnä eri virastojen, laitosten tai muiden organisaatioiden yhteistyönä suoritettavasta hallinnonalan strategista valmistelua sekä maa- ja metsätalousministeriön toimialalla olevien elinkeinojen kehittämistä tukevasta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta ja tämän toiminnan ohjauksesta sekä organisaatioiden arvioinnista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää tutkimushankkeiden asiantuntija-arvioinneista ja valtion virastoihin tai laitoksiin tapahtuvista sijoitusmenoiksi luettavista laitehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös eurooppalaisten tutkimushankkeiden rahoittamiseen. Määrärahaa saa käyttää menojen maksamiseen, jotka aiheutuvat määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta määräaikaisiin tehtäviin. Määrärahasta saa maksaa myös valtionapuja. S e l v i t y s o s a : Määrärahan arvioitu jakautuminen käyttötarkoituksittain: Luonnonvarojen kestävä käyttö, mistä Itämeren tutkimusohjelma Ilmastopoliittiset tutkimukset Muut Geoinformaatio Luonnon monimuotoisuus Maatalous ja elintarvike Metsätalous Kala- ja riistatalous Vesitalous Eurooppalainen tutkimusyhteistyö Klusteritutkimus Biokaasututkimus Ympäristöterveydenhuolto Hallinnonalan ohjaaminen ja rakenteet Yhteensä Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä euroa hallitusohjelman mukaista tutkimusja kehittämistoimintaa ja euroa jätesuunnitelman mukaista biokaasututkimusta varten. Luonnonvarojen kestävä käyttö Määrärahalla toteutetaan ministeriön hallinnonalan luonnonvarojen kestävän käytön strategian mukaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita. Määrärahaa käytetään mm. luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja seurantaan tarvittavaan tutkimus- ja selvitystyöhön, luonnonvarojen kestävän käytön suunnittelun, seurannan ja mittaamisen perustaksi, Itämeren tutkimusohjelmaan sekä ilmastopolitiikan edellyttämän (VNp ) tutkimuksen rahoittamiseen. Geoinformaatiotutkimus Määrärahalla tuotetaan tutkimustietoa, jolla edistetään kiinteistöjärjestelmän ylläpitoa sekä paikkatietojen yhteiskäyttöä ja kehitetään yleistä karttatuotantoa. Tutkimustietoa käytetään hyväksi mm. tulosohjauksessa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Luonnon monimuotoisuustutkimus Määrärahalla rahoitetaan vuonna 2003 alkanutta usean rahoittajan yhteistyönä toteutettavaa maatalousympäristön, vesiympäristön ja metsäympäristön biologiseen monimuotoisuuteen keskittyvää tutkimusohjelmaa. Tutkimusohjelma palvelee maatalouden ympäristötukijärjestelmän kehittämistä ja Etelä-Suomen metsien tutkimustarpeita. Maatalous- ja elintarviketutkimukset Määrärahalla rahoitetaan maataloudellisen tutkimuksen neuvottelukunnan aloitteesta käynnistettyjä tutkimuskokonaisuuksia: mm. luonnonmukainen tuotanto ja kotieläinten hyvinvointiin liittyvä säädösten toimeenpanossa tarvittava tietotuotanto. Kuluttajatutkimusta rahoitetaan yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa valmistellun suunnitelman pohjalta. Varoja käytetään edelleen elintarvikkeiden laatuun ja turvallisuuteen kohdistuvaan ja säädösvalmistelua sekä tarkastustoimintaa tukevaan tutkimukseen ja menetelmien kehittämiseen. Varoja käytetään myös tutkimusohjelmaan, joka kattaa geneettisesti muokattujen organismien ympäristö-, yhteiskunnalliset- ja terveysvaikutukset. Uusia tutkimusohjelmia valmistellaan maa- ja metsätalousministeriön Maatalous- ja elintarviketutkimus ohjelman painotusten pohjalta. Uusissa tutkimusohjelmissa painotetaan tuotealakohtaisten strategioiden kehittämiseen liittyviä tutkimustarpeita. Metsätaloustutkimukset Määrärahalla rahoitetaan pääasiassa ajankohtaisia metsäpolitiikan valmistelua ja käytännön metsätaloutta palvelevia yhteistutkimuksia. Kansallinen metsäohjelma 2010:n toteutuksen tukeminen ja ohjelman kehittäminen ovat määrärahojen kohdentamisessa etusijalla. Kala- ja riistataloudelliset tutkimukset Määrärahalla voidaan rahoittaa mm. kalanviljelyn kehittämistä palvelevaa tutkimusta, suurjärvitutkimusta, seurantamenetelmien kehittämiseen tähtäävää tutkimusta sekä uhanalaisten ja taantuneiden kalakantojen hoitotoiminnan järjestämiseen liittyvää tutkimusta. Riistatalouden osalta määrärahalla voidaan rahoittaa muun muassa riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen vähentämiseen tähtäävää tutkimusta sekä edellä mainittujen eläinten liikkumista ja kantojen arvioimista koskevien selvitysten laatimista. Vesitaloustutkimukset Määrärahalla toteutetaan vesivarastrategian sekä vesivarojen käytön ja hoidon tutkimus- ja kehittämistoiminnalle laadittujen suuntaviivojen mukaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita. Eurooppalainen tutkimusyhteistyö Määrärahalla on tarkoitus rahoittaa EU:n 6. tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelmaan liittyviä yhteistutkimuksia ministeriön toimialalla. Määrärahalla on tarkoitus myös tukea kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön valmistautuvia tutkijaryhmiä ja tähän yhteistyöhön liittyviä muita hankkeita. Klusteritutkimus Määrärahaa käytetään lähinnä elintarvike-, metsä- ja vesiensuojeluklustereita koskevien ja edelleen käynnissä olevien hankkeiden vaatimaan jatkorahoitukseen. Metsäklusterin osalta osallistutaan usean rahoittajan yhteistyönä toteutettavaan Puun materiaalitiede -tutkimusohjelmaan, jonka painopisteitä ovat puun materiaaliominaisuudet, niihin vaikuttaminen, uudet tuotteet ja koko toimintaketjun sosioekonomiset vaikutukset. Määrärahalla osallistutaan myös muihin Suomen Akatemian valmistelemiin tutkimusohjelmiin, kuten geenimanipuloitujen kasvien ympäristöturvallisuutta ja Venäjän muutosta koskeviin tutkimusohjelmiin sekä jatketaan Metsäalan tulevaisuusfoorumin toteutusta. Elintarvikeklusterin hankkeiden jatkorahoitustarpeiden lisäksi elintarvikeklusterin rahoitusta suunnataan erityisesti elintarviketurvallisuuden parantamiseen kohdistamalla tutkimusta mm. elintarviketeollisuuden valmistus- ja pakkausprosessien turvallisuusriskeihin. Elintarvikeklusterin rahoitusta suunnataan valmistuneen ulkopuolisen arvioinnin ja vuonna 2002 yrityksille tehdyn kyselytutkimuksen pohjalta. Maatalouden vesiensuojeluklusterin määrärahaa käytetään erityisesti sellaiseen tutkimukseen, jolla tuetaan valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuojelun tavoitteiksi vuoteen 2005 ( ) asetettujen maataloudesta aiheutuvan vesistökuormituksen vähentämistavoitteiden saavuttamista. Klusteritutkimukseen voidaan myös ohjata muita tämän momentin eri käyttötarkoituksiin varattuja yhteistutkimusvaroja. Eri käyttötarkoitusten määrärahoja voidaan käyttää myös ministeriön sektoritutkimuksen tavoitteita palveleviin hankkeisiin horisontaalisissa tutkimusohjelmissa. Biokaasututkimus Valtioneuvoston hyväksymän tarkistetun jätesuunnitelman toteuttamiseksi edistetään biokaasututkimusta. Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuollon alueellisen yhteistoiminnan kokeilu toteutetaan vuosina Valtion vuotuinen rahoitusosuus on euroa, joka jakautuu tasan Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 sosiaali- ja terveysministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön kesken. Hallinnonalan ohjaaminen ja rakenteet Määrärahaa käytetään hallinnonalan virastojen sekä valtionaputoiminnan arvioinnista aiheutuviin menoihin. Vuonna 2004 toteutetaan mm. maaseutuneuvonnan ulkopuolinen arviointi. Vastaava arviointi on tarkoitus tehdä metsäkeskusten toiminnan osalta vuosina Määrärahaa arvioidaan käytettävän noin 100 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin talousarvio lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Eräät korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kasvinsuojelulain (1203/1994) 9 :ssä tarkoitettujen korvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään euroa hukkakauran torjunnasta annetun lain (185/2002) mukaisiin tarkoituksiin. Määrärahasta saa maksaa myös edellisiin vuosiin kohdistuvia menoja ja korvauksia. Määrärahasta saa maksaa myös maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetussa laissa (1336/1992) tarkoitettuja korvauksia Ahvenanmaan maakunnalle. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta pääosa arvioidaan käytettävän kasvinsuojelulain perusteella perunan vaalean rengasmädän torjunnasta aiheutuvien korvausten maksamiseen. Saastunut tila on torjunnan kohteena viiden vuoden ajan, jolloin se voi hakea korvauksia kustannuksista ja vahingoista. Määrärahaa arvioidaan tarvittavan Ahvenanmaan kunnille maksettaviin korvauksiin niistä tehtävistä, joita ne hoitavat maa- ja metsätalousministeriön ja muiden maaseutuelinkeinoviranomaisten valtion ja Euroopan unionin varoista myöntämiin ja maksamiin avustuksiin, korvauksiin, palkkioihin ja muihin tukiin liittyen. Korvaukset suoritetaan valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Manner-Suomen kunnille tehtävistä aiheutuvat menot otetaan huomioon momentin määrärahan mitoituksessa. Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen: Perunan vaalean rengasmädän torjunta Hukkakauran torjunta, enintään Ahvenanmaan kunnille maksettava korvaus Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Kasvinjalostustoiminnan edistäminen (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kasvinjalostustoiminnan edistämisestä annetun lain (896/1977) mukaisesti kasvinjalostajille jalostukseen ja kotimaisen kasvinjalostustoiminnan edistämiseen. S e l v i t y s o s a : Lain 6 :n mukainen määrärahan vähimmäismäärä on euroa, mitä vastaavat tulot on merkitty momentille talousarvio talousarvio tilinpäätös Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun lain (284/1983) 2 :n mukaisten vahinkojen ja kustannusten korvaamiseen sekä metsäkeskusten asiantuntija-avusta aiheutuviin menoihin talousarvio talousarvio tilinpäätös (49.) Turkistarhaukselle aiheutuneiden vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta talousarvio ( ) Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön toimialaan liittyvien jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen kansainvälisille organisaatioille sekä muihin kansainvälisten sitoumusten aiheuttamiin ulkomaille meneviin maksuihin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 2004 talousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8