90. (30.01, osa ja 30.02) Hallinto

Transkriptio

1 90. (30.01, osa ja 30.02) Hallinto S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriö luo edellytykset uusiutuvien luonnonvarojen kestävälle, monipuoliselle käytölle, maaseudun elinkeinojen ja vapaa-ajan toimintojen kehittymiselle, turvaa elintarvikkeiden laadun sekä eläinten ja kasvien terveyden. Ministeriö vastaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, maaseutu- ja rakennepolitiikan sekä kalastuspolitiikan toimeenpanosta Suomessa sekä eläinlääkintä- ja kasvinterveystoimien sopeuttamisesta EU:n säännösten puitteisiin. EU:n vesipolitiikka vaikuttaa myös Suomen vesitalousasioihin. Tässä luvussa on budjetoitu maa- ja metsätalousministeriön ja pääasiassa ministeriölle palveluja tuottavan Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen menot. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, maaseutu- ja rakennepolitiikan sekä kalastuspolitiikan toimeenpanotehtäviä valtion aluehallinnossa hoitavat työvoima- ja elinkeinokeskukset. Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen toimintamenot, vuonna 2005 noin 31 milj. euroa, on budjetoitu kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokkaan momentille , missä on esitetty maaseutuosastoille myös tulostavoitteita siltä osin kuin tavoitteet ovat TE-keskusten yhteisiä. Maaseutuosastojen voimavarat lisääntyvät EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen tuomien uusien tehtävien johdosta. Uudistuksen merkittävin muutos on uuden tilatukijärjestelmän käyttöönotto vuoden 2006 alusta. Vuonna 2005 maaseutuosastojen tehtävänä on tilakohtaisten tukioikeuksien vahvistaminen monine eri vaiheineen. Jo noin 40 prosenttia voimavaroista tarvitaan tukien hallintoon ja valvontaan. Maaseutuosastot suorittavat viljelijätukivalvontojen lisäksi myös eräiden interventiotoimenpiteiden sekä EMOTR-O:n rahoittamien tavoite 1-alueella myönnettävien investointitukien ja nuorten viljelijöiden aloittamistuen valvonnat sekä kasvintuotannon valvonnat ja tarkastukset. Lisäksi maaseutuosastot suorittavat eräisiin maatalouden kansallisiin tukiin liittyviä valvontoja. Valvontakäyntien määrä lisääntyy merkittävästi kun uusia tuen saamisen edellytyksenä olevia täydentäviä ehtoja otetaan käyttöön. Myös valvonnan laadun kehittäminen lisää niiden vaatimaa työpanosta. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistaminen edellyttää tehostettavaksi myös elintarvikkeiden turvallisuuteen, tuotteiden ja tuotannon laadun parantamiseen perustuvaa viranomaisvalvontaa, joka on lääninhallitusten vastuulla (toimintamenot mom ). Myös EU-säännösten edellyttämää kalastuksen sekä kalansaaliiden purkauksen ja kaupan valvontaa on tarkoitus tehostaa. Työvoima- ja elinkeinokeskukset vastaavat siitä, että voimavaroja kohdennetaan riittävästi tuki-, valvonta- ja tarkastusjärjestelmien hoitoon säädösten mukaisen toiminnan varmistamiseksi ja rahoituskorjausten ja muiden sanktioiden välttämiseksi. Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen henkilöstön arvioitu jakautuminen tehtävittäin Henkilöstö, htv Maatalous ja maaseutu Maaseudun kehittäminen Maatilojen kehittäminen Tuki- ja valvontatehtävät Tuotannonohjaus Ympäristöasiat Kasvintuotannon valvonta ja tarkastus Yhteensä Kalatalous Yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 TE-keskusten maaseutuosastojen kustannukset (ml. yhteiskustannukset) tehtävittäin, milj. euroa TP TA TAE Maatalous ja maaseutu Maaseudun kehittäminen 3,20 3,13 Maatilojen kehittäminen 4,15 4,39 Tuki- ja valvontatehtävät 8,78 12,17 Tuotannonohjaus 1,28 1,25 Ympäristöasiat 1,83 1,79 Kasvintuotannon valvonta ja tarkastus 1,18 1,61 Yhteensä 20,43 24,34 Kalatalous 2,61 2,96 Yhteensä 23,04 27,30 Maa- ja metsätalousministeriö on sopinut Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain perusteella valtiovarainministeriön kanssa, että tullilaitos suorittaa eräitä Euroopan unionin maatalouden ohjausja tukirahaston tukiosaston vientitukiin, sisämarkkinatukiin ja interventiotoimintaan liittyviä tarkastuksia. Tehtävistä aiheutuviksi kustannuksiksi vuonna 2005 arvioidaan noin euroa ja ne on budjetoitu tullilaitoksen toimintamenomomentille Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus hoitaa ministeriön eräitä taloushallinto-, tietohallinto- ja muita hallinnon palvelutehtäviä sekä huolehtii ulkopuolisten tietojärjestelmäpalveluiden kustannuksista. Maa- ja metsätalousministeriön saamien palvelujen nettomenoiksi on arvioitu euroa, mikä on otettu huomioon momentilla Ministeriön kansainvälisen toiminnan erillismenot on budjetoitu momentille ( ) Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen sekä kalastuslain (286/1982) 14 :n mukaisten korvausten maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenojen ja henkilöstön arvioitu jakautuminen vuosina tehtävittäin htv milj. htv milj. htv milj. Maaseudun kehittäminen ja maatalous , , ,8 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu 68 3,7 71 3,9 72 4,0 Kala-, riista- ja porotalous 39 3,9 39 3,9 39 3,9 Vesitalous ja maanmittaus 24 1,7 24 1,7 25 1,8 Metsätalous 31 2,0 31 2,2 31 2,2 Keskitetyt tukitehtävät 68 6,1 75 6,2 75 6,3 Yhteensä , , ,0 Maa- ja metsätalousministeriö asettaa toiminnalleen keskeiset alustavat tulostavoitteet vuodelle 2005: Maaseudun kehittäminen ja maatalous Käynnistetään neljännen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toteuttaminen. Valmistellaan uuden tilatukimallin toimeenpanoa sekä tarvittavat tietojärjestelmä- ja lainsäädäntömuutokset siten, että valittu tilatukimalli voidaan ottaa käyttöön vuoden 2006 alussa. Toimitaan aktiivisesti seuraavaa rahoituskautta koskevien asetusehdotusten sekä rahoituskehystiedonantojen käsittelyssä siten, että Suomen tavoitteet maatalouden ja maaseudun kehittämisen osalta turvataan. Analysoidaan seuraavan kauden horisontaaliseen maaseudun kehittämisohjelmaan sisällytettävien tukijärjestelmien (luonnonhaittakorvaus, maatalouden ympäristötuki, pellonmetsitys, varhaiseläke, standardien saavuttaminen, elintarvikkeiden laatu ja eläinten hyvinvointi) kansallinen tarve ja aloitetaan suunnittelu tämän pohjalta. Jatketaan elintarvikeketjun toimialakohtaisten, dokumentoitujen kansallisten hyvien tuotantotapojen ja laatutyön toimintamallien valmistelua. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Päätoimialueille laaditaan kansalliset strategiat, joista vuonna 2005 keskitytään tuotantoeläinten hyvinvointiin, lannoitteisiin ja eläinlääkintähuoltoon. Säädösvalmistelun kehittämiseksi sidosryhmien osallistumista valmisteluun laajennetaan ja aikaistetaan sekä varmistetaan EU-säädösten oikea-aikainen kansallinen toimeenpano. EU:ssa vaikutetaan siihen, että EU-säädökset yksinkertaistuvat ja että kansalliselle toimeenpanolle jätetään riittävästi joustavuutta. Uuden ns. Viikki-viraston organisaatio, talous ja prosessit suunnitellaan siten, että viraston toiminnan tuloksellisuus varmistetaan. Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) Kala-, riista- ja porotalous Osallistutaan keskeisten kalakantojen saaliskiintiöiden asettamiseen IBSFC:ssä ja EU:ssa. Toteutetaan kiintiöityjen kalalajien kalastuksen säätely- ja valvontatoimet. Varmistetaan kansallisesti kalan ympärivuotinen tarjonta elintarvikkeeksi erityisesti troolikalastukseen kohdistuvin toimenpitein. Vapaa-ajan kalataloudessa edistetään erityisesti kalakantojen luontaista lisääntymistä, kalakantojen hoitotoiminnan tuloksellisuutta sekä nuorison kalastusharrastusta. Ohjataan riistaeläinten metsästystä ja jatketaan toimenpiteitä metsäpeurakannan vakiinnuttamiseksi. Edistetään porotalouselinkeinon rakennekehitystä tukijärjestelmien täytäntöönpanossa sekä neuvontaa porotalouden kannattavuuden parantamiseksi. Vesitalous Parannetaan varautumista poikkeuksellisiin vesioloihin sekä erityistilanteisiin vesihuollossa. Metsätalous Tarkistetaan vuoden 2005 loppuun mennessä metsätalouden alueelliset tavoiteohjelmat ottaen huomioon toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi toteutetaan täysimittaisesti Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa ja monimuotoisuuden tutkimusohjelmaa. Puun käyttöä edistetään toteuttamalla PuuEurooppa - kampanjaa ja Puutuoteteollisuuden elinkeinopoliittista ohjelmaa. Käynnistetään Luoteis-Venäjän metsäohjelman seuraavaa, koulutuspainotteista vaihetta. Maanmittaus ja paikkatietojen yhteiskäyttö Huolehditaan hallinnonalan paikkatietostrategiaan liittyvän hankekokonaisuuden yhteensovittamisesta kansallisen paikkatietostrategian kanssa. Valmistellaan kiinteistönmuodostamislain muutos TP TA TAE Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Tulot maksullinen toiminta yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muulta valtion virastolta yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtionhallinnon ulkopuolelta (myös EU:lta saatava rahoitus) muut tulot Menot henkilöstömenot toimitilavuokrat palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) Toiminnan rahoitus toimintamenomomentille budjetoidut tulot toimintamenomomentille budjetoidut menot toimintamenorahoitus, netto Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta myönnetty käytetty siirtynyt seuraavalle vuodelle Kokonaismenojen mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä euroa hallinnonalan lainojen hoidon kehittämisvaiheen edellyttämän vanhan lainanhoitojärjestelmän ylläpitona ja käytön tukena sekä euroa yhden henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon kalataloustietojen keruun ja kalastuksen valvonnan menoina yhteensä euroa, missä on vähennystä euroa. Vastaavasti EU-osuuksien tuloutuksia on otettu huomioon momentilla Tenojoen kalastuslupamaksutuloista vuonna 2004 valtiolle kuuluvana osuutena on otettu huomioon euroa, missä on lisäystä euroa. Tenojoen kalastuslupatuloista vuonna 2005 kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille Kun menojen mitoituksessa on otettu huomioon euroa vähennyksenä lähinnä komission korvaamien matkakustannusten vähenemisen johdosta, kokonaismenojen vähennys on euroa. Kokonaistulojen vähennys on euroa, mikä aiheutuu lähinnä komission suorittamien matkakorvausten vähenemisestä. Kun kokonaismenojen vähennys on euroa ja kokonaistulojen vähennys euroa, nettomäärärahan lisäys on euroa talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Tietojärjestelmien kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön tietojärjestelmien kehittämisestä ja ministeriön hallinnonalan yhteisistä tietohallinnon kehittämishankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa käytetään lähinnä Euroopan unionin jäsenyydestä aiheutuvien tietojärjestelmätarpeiden toteuttamiseen. CAP-uudistuksesta aiheutuvien määrärahatarpeiden arvioidaan olevan yhteensä euroa (maataloushallinto euroa, elintarvike- ja terveyshallinto euroa ja tekninen infrastruktuuri euroa).m S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Viljelijätukijärjestelmät (IACS ym.) Maaseutu- ja rakennepolitiikan järjestelmät Markkinatukijärjestelmät Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Elintarvike- ja terveyshallinnon järjestelmät Kalatalouden järjestelmät Yhteinen järjestelmäkehitys ja tekninen infrastruktuuri Viikki-viraston tietojärjestelmätarpeet Yhteensä Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa CAP-uudistuksesta sekä Viikkiviraston tietojärjestelmästä aiheutuvina menoina talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (TIKE) on palveluyksikkö, joka huolehtii sille laissa määrätyistä tilasto-, rekisteri- ja tietohallintotehtävistä ja tietohallinnon asiantuntijapalveluista sekä hoitaa maa- ja metsätalousministeriön ja sen hallinnonalan talous-, henkilöstö- ja muita hallintotehtäviä sen mukaan kuin maa- ja metsätalousministeriö on määrännyt tai asianomainen virasto ja tietopalvelukeskus ovat sopineet. Tietopalvelukeskuksen toiminnasta pääosa on maa- ja metsätalousministeriön ja sen hallinnonalan muiden virastojen ja laitosten vastuulle kuuluvissa tehtävissä tarvittavien palveluiden tuottamista. Tietopalvelukeskus toteuttaa tehtäviä hoitaessaan maa- ja metsätalousministeriön asettamia tavoitteita. Määrärahan mitoituksessa on huomioitu nettobudjetoituina maksullisen palvelutoiminnan tuloina euroa sekä EU:lta saatavina ja muina tuloina euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon bruttomenojen lisäyksenä euroa. Lisäyksestä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen palvelut, milj. euroa euroa aiheutuu CAP-uudistusta varten tarvittavien tietojärjestelmien edellyttämistä henkilöstön ja ulkopuolisten palveluiden lisääntymisestä ja euroa toimitila- ja muiden käyttömenojen vastaavasta lisääntymisestä sekä euroa kertaluonteisesta menosta, mistä euroa aiheutuu EU:n maatalouden rakennetutkimuksen suorittamisesta vuonna 2005 ja euroa EU:n maankäyttöaluetutkimusprojektiin jatkumiseen liittyvistä menoista. Kun bruttotulot lisääntyvät euroa, on nettomenojen lisäys euroa. EU:n rakennetutkimuksen suorittamisesta saatavat tulot kertyvät vuosina ja ne tuloutuvat momentille Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2005 talousarvion valmisteluun liittyen tietopalvelukeskukselle alustavasti seuraavat tulostavoitteet: Tietopalvelukeskus kehittää edelleen sisäistä laskentaa ja toiminnan seurantaa sekä määrittelee vuoden 2004 aineistoon perustuen toimintansa vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja laatua kuvaavia tunnuslukuja siten, että tunnuslukuihin perustuvat tulostavoitteet kattavat keskeisimmän osan tietopalvelukeskuksen toiminnasta vuonna Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2005 talousarvion valmisteluun liittyen tietopalvelukeskukselle alustavasti seuraavat palvelutavoitteet: Maa- ja metsätalousministeriö ja tietopalvelukeskus sopivat tulossopimuksessa tietopalvelukeskuksen tehtävistä ja palveluiden mitoituksesta ja laadusta. Tietopalvelukeskus ja asianomainen virasto tai laitos sopivat tulossopimuksen perusteella tehtävissä palvelusopimuksissa palveluja ja niiden tuottamista koskevat yksityiskohdat. Toimintamenot (bruttomenot) Vastaavat tulot Palvelu TP TA TAE TP TA TAE Tilasto 2,2 1,7 2,6 0,3 0,2 0,5 Talous 4,5 4,9 4,9 2,9 3,1 3,1 Tietohallinto 8,6 9,8 10,9 1,8 2,3 2,8 Hallinto- ja virastopalvelut 1,5 1,7 1,8 0,1 0,1 0,1 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Johto 0,8 0,7 0,9 0,0 0,0 0,0 Yhteensä 17,6 18,9 21,1 5,1 5,7 6,5 Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen bruttomenot vuonna 2005 käyttäjittäin (arvio), milj. euroa Palvelu MMM 1) TIKE Muut 2) Yhteensä Jakauma % Tilasto 0,2 1,5 0,9 2,6 12,3 Talous 3,5 0,7 0,7 4,9 23,2 Tietohallinto 9,0 1,6 0,3 10,9 51,7 Hallinto- ja virastopalvelut 0,8 0,9 0,1 1,8 8,5 Johto - 0,9 0,0 0,9 4,3 Yhteensä 13,5 5,6 2,0 21,1 100 Jakauma (%) 64,0 26,5 9,5 100 Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) TP TA TAE Tulot maksullinen toiminta yhteisrahoitteisen toiminnan tulot valtionhallinnon ulkopuolelta (myös EU:lta saatavat tulot) muut tulot Menot henkilöstömenot toimitilavuokrat palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) Toiminnan rahoitus toimintamenomomentille budjetoidut tulot toimintamenomomentille budjetoidut menot toimintamenorahoitus, netto Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta myönnetty käytetty siirtynyt seuraavalle vuodelle Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (euroa) TP TA TAE 1) MMM = Maa- ja metsätalousministeriö, Maatalouden interventiorahasto 2) Muut = Kasvintuotannon tarkastuskeskus, Geodeettinen laitos, MAKERA ja muut asiakkaat Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää eläintautien vastustamisesta ja ennaltaehkäisemisestä, eläinsuojelusta ja muusta eläinlääkintähuollosta, korvauksista, eräistä valtionavuista, koulutuksesta, eläinlääkäreiden erikoistumisesta ja toimituspalkkioista sekä tutkimusapurahojen myöntämisestä ja tilapäisen työvoiman palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Tutkimusapurahoja saa myöntää eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä selvittävään ja kotieläinten terveydenhuoltoon ja niiden elintarviketuotantoon liittyviin tutkimuksiin. Määrärahaa voidaan käyttää myös hankkeisiin, joihin saadaan EMOTR:n tukiosaston rahoitusta. Määrärahasta saa käyttää enintään euroa valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille myönnettäviin valtionapuihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen liittyvien lisääntyvien tehtävien johdosta. Määrärahaa on tarkoitus käyttää enintään kymmentä henkilötyövuotta, josta enintään seitsemän eläinlääkäreiden erikoistumiseen, vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. EMOTR:n tukiosaston rahoitusosuus tuloutuu valtiolle vasta vuonna talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää niiden kulutusmenojen maksamiseen, jotka aiheutuvat yhteistyöstä kansainvälisten järjestöjen puitteissa, solmituista kansainvälisistä ja valtioiden välisistä sopimuksista ja muusta alan kansainvälisestä yhteistyöstä. Lisäksi määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön toimialan lähialue-yhteistyöhankkeisiin ja niiden valmistelusta ja hallinnoinnista aiheutuviin kustannuksiin sekä kansainvälisen taloudellis-teknologisen yhteistyön edistämiseen tähtäävien soveltuvuustutkimusten yms. selvitysten hankkimiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kansainväliseen toimintaan liittyviin valtionapuihin. Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena ja siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa Suomalais-ruotsalaisesta rajajokikomissiosopimuksesta aiheutuvien Suomessa toteutettavien, Inarinjärven säännöstelyn Suomen valtuutetun menojen ja Suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission menojen siirtona momentille sekä lisäyksenä euroa kansainvälisten sitoumusten aiheuttamien menojen siirtona momentilta talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Yhteistutkimukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää lähinnä eri virastojen, laitosten tai muiden organisaatioiden yhteistyönä suoritettavasta maa- ja metsätalousministeriön toimialan strategista ohjaamista sekä kehittämistä tukevasta tutkimuksesta ja kehittämisestä sekä organisaatioiden arvioinnista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää tutkimushankkeiden asiantuntija-arvioinneista ja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 valtion virastoihin tai laitoksiin tapahtuvista sijoitusmenoiksi luettavista laitehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös eurooppalaisten tutkimushankkeiden rahoittamiseen. Määrärahaa saa käyttää menojen maksamiseen, jotka aiheutuvat määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta määräaikaisiin tehtäviin. Määrärahasta saa maksaa myös valtionapuja. Määräraha budjetoidaan kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena ja siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Yhteistutkimusvaroilla maa- ja metsätalousministeriö hankkii toimialansa osalta suunnittelussa, kehittämisessä ja päätöksenteossa tarvittaa tietoa, vahvistaa ongelmakeskeistä, eri organisaatio- ja tieteenalarajat ylittävää tutkimusyhteistyötä ja vuorovaikutusta, parantaa tutkimusyhteisön reagointikykyä uusiin tietotarpeisiin, hyödyntää kulloinkin parasta käytettävissä olevaa kansallista ja kansainvälistä osaamista asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, edistää tutkimuksen laatua tukemalla kilpailua toimialaansa liittyvillä tutkimusalueilla, ja hankkii ohjaamisessa tarvittavaa tietoa toimialansa organisaatioiden toiminnan tuottavuudesta, taloudellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Määrärahan arvioitu jakautuminen käyttötarkoituksittain Luonnonvarojen kestävä käyttö, mistä Itämeren tutkimusohjelma Ilmastopoliittiset tutkimukset Ilmastomuutokseen sopeutuminen Muut Geoinformaatio Luonnon monimuotoisuus Maatalous ja elintarvike Metsätalous Kala- ja riistatalous Vesitalous Eurooppalainen tutkimusyhteistyö Biokaasututkimus Hallinnonalan ohjaaminen ja rakenteet Yhteensä Luonnonvarojen kestävä käyttö Määrärahalla toteutetaan ministeriön hallinnonalan luonnonvarojen kestävän käytön strategian mukaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita. Määrärahaa käytetään mm. luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja seurantaan tarvittavaan tutkimus- ja selvitystyöhön, luonnonvarojen kestävän käytön suunnittelun, seurannan ja mittaamisen perustaksi, Itämeren tutkimusohjelmaan, ilmastopolitiikan edellyttämän (VNp ) tutkimuksen rahoittamiseen sekä ilmastomuutoksen sopeutumisen tutkimusohjelman rahoittamiseen. Geoinformaatiotutkimus Määrärahalla tuotetaan tutkimustietoa, jolla edistetään kiinteistöjärjestelmän ylläpitoa sekä paikkatietojen yhteiskäyttöä ja kehitetään yleistä karttatuotantoa. Tutkimustietoa käytetään hyväksi suunnittelussa ja ohjauksessa. Luonnon monimuotoisuustutkimus Määrärahalla rahoitetaan vuonna 2003 alkanutta usean rahoittajan yhteistyönä toteutettavaa maatalousympäristön, vesiympäristön ja metsäympäristön biologiseen monimuotoisuuteen keskittyvää tutkimusohjelmaa. Tutkimusohjelma palvelee maatalouden ympäristötukijärjestelmän kehittämistä ja Etelä-Suomen metsien tutkimustarpeita. Maatalous- ja elintarviketutkimukset Määrärahalla rahoitetaan maataloudellisen tutkimuksen neuvottelukunnan aloitteesta käynnistettyjä tutkimuskokonaisuuksia. Näitä ovat mm. luonnonmukaiseen tuotantoon ja kotieläinten hyvinvointiin liittyvien säädösten toimeenpanossa tarvittava tietotuotanto. Kuluttajalähtöistä elintarvikeketjua koskevaa tutkimusohjelmaa jatketaan elintarviketalouden laatustrategian tukemiseksi. Yhteistutkimusmäärärahalla tuetaan myös funktionaalisten elintarvikkeiden tutkimus- ja kehitystyötä sekä selvitetään maatalouden vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Varoja käytetään edelleen elintarvikkeiden, rehujen ja ympäristön laatuun ja turvallisuuteen kohdistuvaan sekä ihmisten terveyttä uhkaavien zoonoosien ja säädösvalmistelua sekä tarkastustoimintaa tukevaan tutkimukseen ja menetelmien kehittämiseen. Bio- ja geeniteknologian hyödyntäminen maataloudessa sekä muuntogeenisten organismien ympäristö-, yhteiskunnalliset ja terveysvaikutukset ovat tärkeitä tutkimuskohteita. Uusia tutkimusohjelmia valmistellaan maa- ja metsätalousministeriön Maatalous- ja elintarviketutkimus ohjelman Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 painotusten pohjalta. Pyritään käynnistämään maatilojen johtamiseen ja tietotekniikan hyväksikäyttöön liittyvä tutkimusohjelma, markkinoinnin tutkimusohjelma sekä puutarhatuotannon tutkimusohjelma. Lisäksi tutkimuksin tuetaan yhteisen maatalouspolitiikan muutoksiin, ympäristötukiin sekä seuraaviin 141-tukineuvotteluihin liittyviä tietotarpeita. Metsätaloustutkimukset Määrärahalla rahoitetaan pääasiassa ajankohtaisia metsäpolitiikan valmistelua ja käytännön metsätaloutta palvelevia yhteistutkimuksia. Kansallinen metsäohjelma 2010:n toteutuksen tukeminen ja ohjelman kehittäminen ovat määrärahojen kohdentamisessa etusijalla. Kala- ja riistataloudelliset tutkimukset Määrärahaa käytetään lähinnä kalavesien hoitotoiminnan tuloksellisuuden parantamista palvelevaan tutkimustoimintaan, vapaa-ajan kalatalouden edistämiseen tähtäävään tutkimukseen, suurpetokantojen hoidon ja hyljevahinkojen estämistoimenpiteiden kehittämistä palvelevaan tutkimustoimintaan sekä riistatalouden sosioekonomisen merkityksen määrittämiseen liittyvään tutkimustoimintaan. Vesitaloustutkimukset Määrärahalla toteutetaan vesivarastrategian sekä vesivarojen käytön ja hoidon tutkimus- ja kehittämistoiminnalle laadittujen suuntaviivojen mukaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä tutkimusta, joka tukee maataloudesta aiheutuvan vesistökuormituksen vähentämistavoitteiden saavuttamista. Lähivuosina tutkimus- ja selvitystarpeita aiheuttaa etenkin varautuminen poikkeuksellisiin vesioloihin sekä erityistilanteisiin vesihuollossa. Eurooppalainen tutkimusyhteistyö Määrärahalla on tarkoitus rahoittaa EU:n 6. tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelmaan liittyviä yhteistutkimuksia ministeriön toimialalla. Määrärahalla on tarkoitus myös tukea kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön valmistautuvia tutkijaryhmiä ja tähän yhteistyöhön liittyviä muita hankkeita. Biokaasututkimus Valtioneuvoston hyväksymän tarkistetun jätesuunnitelman toteuttamiseksi edistetään biokaasututkimusta. Hallinnonalan ohjaaminen ja rakenteet Määrärahaa käytetään pääosin hallinnonalan virastojen ja laitosten sekä valtionapuorganisaatioiden toiminnan arvioinnista aiheutuviin menoihin. Vuonna 2005 toteutetaan mm. maaseutuneuvonnan ulkopuolinen arviointi sekä Kalatalouden Keskusliitto ry:n ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry:n neuvontatyön arviointi. Määrärahaa käytetään vuonna 2005 myös hallinnonalan virastoja ja laitoksia koskeviin kehittämishankkeisiin, kuten hallinnonalan tuottavuusohjelman toimeenpanoon ja Elintarviketurvallisuusviraston perustamiseen liittyviin valmistelutehtäviin. Määrärahaa arvioidaan käytettävän noin 100 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Eräät korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) 30 :ssä tarkoitettujen korvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään euroa hukkakauran torjunnasta annetun lain (185/2002) mukaisiin tarkoituksiin. Määrärahasta saa maksaa myös edellisiin vuosiin kohdistuvia menoja ja korvauksia. Määrärahasta saa maksaa myös maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetussa laissa (1336/1992) tarkoitettuja korvauksia Ahvenanmaan maakunnalle. S e l v i t y s o s a : Tavoitteena on estää Suomessa ennen esiintymättömien kasvintuhoojien leviäminen ja torjua muiden vaarallisten kasvintuhoojien leviäminen ja osaltaan ylläpitää hyvää kasvinterveydentilaa ja parantaa elinkeinon kilpailukykyä. Määrärahasta pääosa arvioidaan käytettävän kasvinsuojelulain perusteella perunan vaalean rengasmädän ja muiden vaarallisten kasvintuhoojien torjunnasta aiheutuvien korvausten maksamiseen. Rengasmädän saastuttama tila on torjunnan kohteena viiden vuoden ajan, jolloin se voi hakea korvauksia kustannuksista ja vahingoista. Määrärahaa arvioidaan tarvittavan Ahvenanmaan kunnille maksettaviin korvauksiin niistä tehtävistä, joita ne hoitavat maa- ja metsätalousministeriön ja muiden maaseutuelinkeinoviranomaisten valtion ja Euroopan unionin varoista myöntämiin ja maksamiin avustuksiin, korvauksiin, palkkioihin ja muihin tukiin liittyen. Korvaukset suoritetaan valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Manner-Suomen kunnille tehtävistä aiheutuvat menot otetaan huomioon momentin määrärahan mitoituksessa. Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 Vaarallisten kasvintuhoojien torjunta Hukkakauran torjunta, enintään Ahvenanmaan kunnille maksettava korvaus Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Kasvinjalostustoiminnan edistäminen (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kasvinjalostustoiminnan edistämisestä annetun lain (896/1977) mukaisesti kasvinjalostajille jalostukseen ja kotimaisen kasvinjalostustoiminnan edistämiseen. S e l v i t y s o s a : Lain 6 :n mukainen määrärahan vähimmäismäärä on euroa, mitä vastaavat tulot on merkitty momentille Kasvinjalostajille suoritetaan kasvinjalostustukea jalostajan kehittämien lajikkeiden osalta. Tavoitteena on varmistaa viljelyolosuhteisiimme sopivien lajikkeiden jalostus talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön toimialaan liittyvien jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen kansainvälisille organisaatioille sekä muihin kansainvälisten sitoumusten aiheuttamiin ulkomaille meneviin maksuihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon Suomalais-ruotsalaisesta rajajokikomissiosopimuksesta aiheutuvien ulkomaille maksettavien menojen sekä kansainvälisten sitoumusten Suomessa aiheuttamien menojen vähennyksenä yhteensä euroa, mistä euroa on siirtoa momentille ja euroa siirtoa momentille talousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10