KEMIAN TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS Kemian tekniikan osasto. Toimittanut Eija Zitting Tiina Putkonen ISSN X

Transkriptio

1 Kemian tekniikan osasto KEMIAN TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS Toimittanut Eija Zitting Tiina Putkonen ISSN X Helsinki 2007 Picaset TEKNILLINEN KORKEAKOULU Kemian tekniikan osasto

2 2 OPINTO-OPPAAN KÄYTTÄJÄLLE Kädessäsi oleva kemian tekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas on tärkeä käsikirja tutkinnon rakenteeseen ja opintohallintoon. Oppaasta löydät tietoa opinnoista ja toimintaohjeita opintojen eri vaiheisiin ja näiden avulla voit suunnitella omaa opiskelupolkuasi kemian tekniikan diplomiinsinööriksi. Lukuvuoden aikana kannattaa seurata tarkasti osaston www-sivuja: Sivustolle ilmestyy ajankohtaista tietoa kursseista ja muista tärkeistä opintoasioista ja sieltä löydät myös tämän opinto-oppaan, opintojen aikana tarvittavia oppaita ja lomakkeita ja sekä muuta hyödyllistä lisätietoa. Uusi tutkintosääntö painottaa entistä enemmän opintojen ohjausta ja opintoneuvontaa. Jos siis tunnet kaipaavasi lisää neuvoja, älä epäröi kääntyä rohkeasti opettajatutorin, isohenkilön, opintoneuvojien tai kanslian henkilökunnan puoleen. Autamme sinua mielellämme! Antoisaa opiskeluvuotta! Otaniemessä Tiina Putkonen & Eija Zitting opintojen suunnittelijat

3 3 HYVÄT OPETTAJAT JA OPISKELIJAT Tämä opas on kirjoitettu auttamaan sekä opettajia että opiskelijoita kaikissa osaston toimintaan ja opiskeluun liittyvissä asioissa. Oppaasta löytyy tietoa osaston henkilökunnasta, laboratorioista, opintoneuvonnasta, tutkintoohjelman rakenteesta, harjoittelusta, diplomityöstä ja lukuisista muista asioista. Ennen kuin kiirehdit kysymään asioita henkilökunnalta ja opintojen ohjaajilta, jotka kysymyksiin mielellään vastaavat, kannattaa katsoa olisiko haluamasi tieto tässä oppaassa. Osastomme pitkään kestänyt peruskorjaus on juuri valmistunut ja uusi tutkintorakenne alkaa olla sisäänajettu. Kumpikin prosessi on oleellisesti uudistanut osaston toimintaa. Varsinkin opetukseen liittyvissä asioissa opettajat toivovat saavansa aktiivista ja monipuolista palautetta. Antoisaa opetus- ja opiskeluvuotta! Matti Leisola osastonjohtaja

4 4 SISÄLLYSLUETTELO 1. KEMIAN TEKNIIKAN OSASTON ESITTELY Yleistä Hallinto ja yhteystiedot Laboratoriot ja henkilökunta Orgaanisen kemian laboratorio Biokemian ja mikrobiologian laboratorio Fysikaalisen kemian ja sähkökemian laboratorio Epäorgaanisen ja analyyttisen kemian laboratorio Teknillisen kemian laboratorio Kemian laitetekniikan ja tehdassuunnittelun laboratorio Bioprosessitekniikan laboratorio Prosessien ohjauksen ja automaation laboratorio Polymeeriteknologian laboratorio TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENTEET Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon rakenne Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon rakenne Jatkotutkinto Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkotutkinnon rakenne KEMIAN TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tutkinto-ohjelman tavoitteet Yleistä kemian tekniikan osaston opinnoista Perusopinnot ja Ohjelman yhteiset opinnot...24 KE901-P Perusopinnot (80 op)...25 KE901-O Ohjelman yhteiset opinnot (20 op) Perusaineiden laajan oppimäärän rakenne P- ja O-moduulien opintojen suorittaminen Kemian tekniikan tutkinto-ohjelman pääaineet Sivuaineopiskelu kemian tekniikan tutkinto-ohjelmassa Sivuaineen lukeminen toiselta osastolta Kemian tekniikan osaston tarjoamat perusmoduulit (A1)...32 KE200-1 Kemia...32 KE300-1 Biotekniikka ja elintarviketekniikka...32 KE400-1 Prosessit ja tuotteet Kemian tekniikan osaston tarjoamat jatkomoduulit (A2)...33 KE210-2 Kemia...33 KE310-2 Biotekniikka ja elintarviketekniikka...33 KE410-2 Prosessit ja tuotteet...34 KE420-2 Process Systems Engineering Kemian tekniikan osaston tarjoamat syventävät moduulit (A3)...35 KE Analyyttinen kemia...35

5 KE Epäorgaaninen kemia...35 KE Fysikaalinen kemia...36 KE Orgaaninen kemia...36 KE Bioprosessitekniikka...36 KE Biokemia ja mikrobiologia...37 KE Kemian laitetekniikka...37 KE Tehdassuunnittelu...38 KE Teknillinen kemia...38 KE Polymeeriteknologia...39 KE Process Automation Kemian tekniikan osaston tarjoamat erikoismoduulit...40 KE250-C Analyyttinen kemia...40 KE260-C Epäorgaaninen kemia...41 KE270-C Kemiallinen termodynamiikka...41 KE280-C Orgaaninen kemia...42 KE350-C Bioinformaatio...42 KE470-C Katalyyttiset prosessit...42 KE471-C Katalyysi...43 KE472-C Catalysis...43 KE450-C Chemical Engineering...43 KE480-C Polymeeriteknologian erikoismoduuli...44 KE481-C Polymeeriteknologian perusteet...44 KE460-C Process and Plant Design...45 KE461-C Prosessi- ja tehdassuunnittelu Vapaasti valittavat opinnot Tieteen metodiikan opinnot...47 KE901-M Tieteen metodiikka Helsingin seudun biotekniikan koulutusohjelma (HEBIOT) HEBIOT-ohjelman kandidaattitutkinnon rakenne HEBIOT -ohjelman DI-tutkinnon rakenne OPISKELUUN LIITTYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Opetus- ja tenttijaksot Luku- ja tenttijärjestykset HOPS Tutkintorakenteen siirtymäkautena huomattavaa Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suorittamisajat Kurssit ja opintojaksot Tentit ja välikokeet Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito Koulutusohjelman vaihto Tutkinto-ohjelman vaihtaminen eli sisäinen siirtyminen Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista Tutkintotodistukset ja valmistuminen Valmistumisen jälkeen Ura- ja rekrytointipalvelut Alumnitoiminta Kirjastot

6 Teknillisen korkeakoulun kirjasto Muut kirjastot Stipendit OHJAUS JA OPINTONEUVONTA Tuutorointi Opintojen suunnittelu ja HOPS Opinto- ja harjoitteluneuvojat Kanslia Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus Opintotuki Terveydenhoito TKY:n opintososiaaliset palvelut Muita palveluja Osaston pääaineiden ja syventymiskohteiden esittely Kemistikillan ISO-toiminta OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE Opetusmenetelmät Arviointi ja arvostelu Palaute HARJOITTELU Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla Harjoittelun tavoitteet Harjoittelupaikan hakeminen Kansainvälinen harjoittelu Ulkomaan harjoittelun apurahat Harjoittelun hyväksymistä koskevat ohjeet Harjoitteluraportti Harjoittelun opintopisteet OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA Valtakunnallinen JOO-sopimus Kansainvälinen opiskelu Suomen virtuaaliyliopisto KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet ja sisältö Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Kandidaattiseminaarin toteutus Esitiedot Kandidaattiseminaari DIPLOMITYÖ Yleistä diplomityöstä Diplomityön aiheen hyväksyminen Diplomityön laatiminen ja kirjallinen asu Diplomityön arvostelun perusteita Kypsyysnäyte

7 11. TÄYDENTÄVÄT OPINNOT JA AVOIN YLIOPISTO-OPETUS TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS Jatko-opintojen aloittaminen Jatkotutkintoon kuuluvat opinnot STUDIERÅDGIVNING Avdelningen för Kemiteknik Examensstruktur och målsättning Lägre grundexamen Högre grundexamen - målsättning och uppbyggnad Praktik Att studera vid Tekniska högskolan Anmälan till högskolan Läsåret Höstterminen Vårterminen Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering Värt att notera gällande övergångsbestämmelserna Undervisning, examination och utvärdering Att studera på svenska Studier vid andra högskolor Studiehandledning Studiestöd och stipendier

8 8 1. KEMIAN TEKNIIKAN OSASTON ESITTELY 1.1 Yleistä Kemian tekniikan osasto on yksi TKK:n kahdestatoista osastosta. Kemian tekniikan osasto vastaa keskeisesti kemiaa soveltavan teollisuuden uusiutumisesta, kehittymisestä ja syntymisestä. Osaston opetuksessa kemia ja biotieteet yhdistyvät tekniikkaan ja insinööritieteisiin. Tärkeitä aloja ovat tällöin petrokemia, polymeeriteollisuus, öljynjalostus, lannoite- ja muu epäorgaaninen teollisuus, lääke- ja muu orgaaninen teollisuus, elintarviketeollisuus, biotekninen teollisuus, puunjalostuksen kemialliset prosessit sekä ympäristönsuojelutekniikka ja varsinaisen prosessiteollisuuden ulkopuoliset alat, kuten elektroniikkateollisuus ja energiatekniikka. Kemian tekniikan osasto kouluttaa tekniikan kandidaatteja, diplomi-insinöörejä, tekniikan lisensiaatteja ja tekniikan tohtoreita sekä tuottaa osaamista ja keskeistä uutta tiedettä ja teknologiaa kemiaa, kemiantekniikkaa, biotekniikkaa, prosessitekniikkaa ja materiaalitiedettä tarvitsevien tahojen (teollisuus ja julkinen sektori) tarpeisiin. Osasto on keskeisessä asemassa kestävän kehityksen tekniikan sekä ympäristön huomioivan prosessitekniikan kehittämisessä. 1.2 Hallinto ja yhteystiedot Kemian tekniikan osasto kuuluu prosessitekniikan osastoryhmään yhdessä materiaalitekniikan osaston ja puunjalostustekniikan osaston kanssa. Osaston asioista päättävät osastoneuvosto ja osastonjohtaja. Osastonjohtaja prof. Matti Leisola p Osaston varajohtaja prof. Reija Jokela p Osaston hallintopäällikkö Marjukka Petänen p Osastoneuvoston kokoonpano ( ) Professori Matti Leisola (puheenjohtaja) Professori Simo Laakso Professori Outi Krause Professori Markku Hurme Professori Reija Jokela Professori Ari Koskinen Professori Sirkka-Liisa Jämsä-Jounela Professori Kyösti Kontturi Tutkimus- ja Hannu Toivonen, Kemira Oyj (osaston ulkopuolinen jäsen) kehitysjohtaja Laboratorioinsinööri Tuula-Riitta Viljava Lehtori Minna Nieminen Osastosihteeri Sirpa Aaltonen Laboratoriomestari Anita Pirhonen Hallintopäällikkö Marjukka Petänen (esittelijä, henkilöstö-, yleis- ja taloushallinto) Suunnittelija Tiina Putkonen (esittelijä, opintoasiat; osastoneuvoston sihteeri) Suunnittelija Eija Zitting (esittelijä, opintoasiat; osastoneuvoston sihteeri) Lisäksi osastoneuvostoon kuuluu 4 kalenterivuosittain vaihtuvaa opiskelijajäsentä.

9 9 Osastoneuvoston tehtävät (TKK:n Hallintojohtosääntö 21 ): tekee ehdotukset toiminta- ja taloussuunnitelmaksi hyväksyy osaston opetussuunnitelmat määrää väitöskirjojen esitarkastajat, lisensiaatintutkimusten ja diplomitöiden tarkastajat sekä arvostelee nämä opintosuoritukset hyväksyy osastossa suoritetut tutkinnot nimittää virkoihin, joihin nimittäminen johtosäännön mukaan kuuluu osastoneuvoston tehtäviin tekee esityksen dosentin nimittämisestä käsittelee muut osastoneuvostolle määrätyt tehtävät Kanslia Opintojen suunnittelija Tiina Putkonen (perus- ja jatko-opintoasiat) Huone C204, p , Opintojen suunnittelija Eija Zitting (perus- ja jatko-opintoasiat) Huone C204, p , Toimistosihteeri Marja-Leena Viherlaakso (tutkintoasiat, opintosuoritusrekisteri) Huone C202b, p , Vahtimestarit Taisto Honkola, p Matti Kivinen, p Kirjasto Kirjasto on avoinna lukukausien aikana Kirjasto sijaitsee luentosaliaulan vieressä huoneessa D301. Kirjastoamanuenssi Marjukka Patrakka työskentelee alkaen osa-aikaisesti Kemian tekniikan ja Materiaalitekniikan osastoilla. Hänet tavoittaa aamupäivisin MT-osastolta p ja iltapäivisin KE-osastolta, huoneesta D301, p tai parhaiten sähköpostitse Opintoneuvola Huone C211, p Neuvojien vastaanottoajat ilmoitetaan lukukauden alussa opintoneuvolan ovessa ja verkossa Vastaanotot vain luentokausien aikana.

10 Laboratoriot ja henkilökunta Kemian tekniikan osastoon kuuluu yhdeksän laboratoriota, jotka osaltaan vastaavat opetuksen järjestämisestä ja tutkimuksesta. Seuraavassa on lyhyesti esitelty kunkin laboratorion erityispiirteet ja henkilökunnan yhteystiedot. Henkilökuntatietoihin on merkitty jos henkilö käyttää sähköpostiosoitetta Kaikkien kemian tekniikan osaston laboratorioiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta: Orgaanisen kemian laboratorio Laboratorio antaa nykyaikaisen synteettisen orgaanisen kemian sekä analyyttisen orgaanisen kemian opetusta. Sovellutukset ovat erityisesti painottuneet asymmetriseen synteesiin, kemialliseen biologiaan, molekyylitunnistukseen ja vihreän kemian valmistusteknologiaan (esim. organokatalyysi). Nykyaikainen synteettinen orgaaninen kemia on avainasemassa niin lääketeollisuudessa kuin materiaaliteknologiassakin. TKK:lta valmistuneet orgaanikot osaavat valmistaa uusia aineita, joiden ominaisuuksia voidaan räätälöidä kulloiseenkin käyttötarkoitukseen. Orgaanisen kemian laboratorion opetuksessa käytetään enenevästi hyväksi nykyaikaisia opiskelu- ja tiedonhallintamenetelmiä. Kokeellisen työskentelyn merkitys korostuu opetuksessa, ja opiskelu ja opinnäytetöiden tapahtuukin usein tutkimusryhmissä. Orgaanisen kemian laboratorion internet-sivut löytyvät osoitteesta: Orgaanisen kemian laboratorion henkilökunta Professorit Dosentit Opettava tutkija Assistentit Toimisto Ari Koskinen, Ke C 318, , fax 451 Reija Jokela, Ke C 312, 451 FT Petri Pihko, Ke C308c, 451 TkT Arto Tolvanen Dr. rer. nat. Thomas Straub FT Maija Nissinen, Jyväskylän yliopisto FT Petri Pihko, Ke C 308c, 451 FT Jari Koivisto, Ke C 325a, 451 DI Mikko Passiniemi, Ke C 338, 451 TkT Tiina Putkonen, Ke C 315, 451 FM Mikko Myllymäki, Ke C337, 451 Teija Karjalainen, Ke C 316, , fax: 451

11 Biokemian ja mikrobiologian laboratorio Biokemian ja mikrobiologian laboratorion opetusalueina ovat biokemia ja mikrobiologia sekä elintarvikekehitys. Tavoitteena on antaa opiskelijoille laaja-alainen tietämys biokemiallisten ja mikrobiologisten ilmiöiden ja menetelmien soveltamisesta bioteollisuudessa ja elintarvikkeiden valmistuksessa sekä lääke- ja ympäristösovelluksissa. Opetuksessa perehdytään bio- ja elintarvikemateriaalien molekyyli-, nano- ja makrotason rakenteisiin, elintarvikeprosessointiin, ravitsemukseen ja terveysvaikutteisuuteen. Keskeisiä alueita ovat mm. soluaineenvaihdunnan säätelyn perusteet bioteknisen hyödyntämisen näkökulmasta. Opetuksessa syvennytään myös mikrobien hyötykäyttöön elintarvike- ja muussa bioteollisuudessa sekä ympäristösovelluksissa. Toisaalta tutustutaan myös patogeenien ja pilaajamikrobien hallintaan prosesseissa ja tuotteissa sekä diagnostisiin menetelmiin. Lisäksi opitaan yleisemmin biologisen materiaalin käsittelyn analyyttiset menetelmät. Syventävissä opinnoissa tietoja sovelletaan käytännön tuote- ja prosessikehitykseen huomioiden lainsäädännön vaikutukset. Biokemian ja mikrobiologian laboratoriosta pääaineen valinneet opiskelijat pystyvät valmistuttuaan käyttämään tietojaan innovaatioiden kehittämiseksi ja niiden hyödyntämiseksi biotekniikan alalla, elintarvikekehityksessä, ympäristösovelluksissa sekä biokemian ja mikrobiologian tieteellisessä tutkimuksessa. Biokemian ja mikrobiologian laboratorion internet-sivut löytyvät osoitteesta: Biokemian ja mikrobiologian laboratorion henkilökunta Professorit Dosentit Yliassistentti Opettava tutkija Assistentti Käyttöinsinööri Toimisto Simo Laakso, Ke D 332b, 451 Katrina Nordström, Ke D 332a, 451 TkT Leena Mannonen, Kauppa- ja teollisuusministeriö TkT Pekka Reinikainen, Polttimo Yhtiöt TkT, professori Maija Tenkanen, Helsingin yliopisto TkT Tapani Tuomi, Työterveyslaitos TkL Marjatta Vahvaselkä, Ke D 328b, 451 N.N. DI Sanna Honkanen, Ke D 330b, 451 Seppo Jääskeläinen, Ke D 444, 451 Eliisa Orenius, Ke D 330c, Fysikaalisen kemian ja sähkökemian laboratorio Fysikaalinen kemia tutkii reaktioiden tasapainotiloja ja nopeuksia, molekyylien rakennetta, sekä sähkö- ja pintakemiallisia ilmiöitä. Tutkimus on muuta kemiaa teoreettisempaa: matemaattinen mallitus on tyypillistä fysikokemisteille. Fysikaalisen kemian laboratorion pääasiallinen opetus- ja tutkimusala on sähkökemia. Fysikaalisen kemian sovellusalueet ovat viime vuosina lähestyneet voimakkaasti biotieteitä ja materiaalitutkimusta. Uusina aiheina laboratoriossa on nanopartikkelien valmistus ja karakterisointi sekä uusien lääkeantotekniikoiden kehitys. Laboratoriossa tutkitaan lisäksi tietokoneavusteista kemiallista termodynamiikkaa kemian teollisuuden ja ympäristönsuojelun tarpeisiin.

12 Fysikaalisen kemian ja sähkökemian laboratorion www-sivut löytyvät osoitteesta: Fysikaalisen kemian ja sähkökemian laboratorion henkilökunta Professori Kyösti Kontturi, Ke C 226, , kontturi@cc.hut.fi Dosentit Prof. Tapani Pakkanen, Joensuun yliopisto, (013) TkT Anna-Kaisa Kontturi, Ke C 217b, 451 TkT Pertti Koukkari, VTT, TkT Lasse Murtomäki, Ke C 215, PhD José A. Manzanares, Valencian yliopisto Laboratorioinsinööri TkT Anna-Kaisa Kontturi, Ke C 217b, 451 Lehtori TkT Gunilla Fabricius, Ke C 219, 451 Opettava tutkija TkT Lasse Murtomäki, Ke C 215, 451 Yliassistentti TkT Tanja Kallio, Ke C 213, 451 Assistentit DI Petri Kanninen, Ke C 239, 451 DI Marjukka Ikonen, Ke C 245, Toimisto Margit Hagberg, Ke C 225, 451 Annika Tuomola, Ke B 202, Epäorgaanisen ja analyyttisen kemian laboratorio Laboratorio vastaa sekä epäorgaanisen että analyyttisen kemian opetuksesta ja tutkimuksesta. 12 Epäorgaaninen kemia kattaa hiilen orgaanista kemiaa lukuun ottamatta koko jaksollisen järjestelmän. Epäorgaanisen kemian syventymiskohde pyrkii systemaattisesti selvittämään, mitkä ovat epäorgaanisten materiaalien ominaisuudet ja mistä ne johtuvat, sekä miten niitä hyödynnetään nykyaikaisessa tekniikassa. Epäorgaanisen kemian tutkimuksen pääpaino on uusissa funktionaalisissa oksidimateriaaleissa ja niiden valmistuksessa valmistuksessa atomikerroskasvatus -menetelmällä (ALD), esimerkiksi elektroniikka- ja katalyyttisovelluksiin. Tutkimuksessa merkittävä osuus on myös materiaalien karakterisoinnissa. Magneettisia- ja suprajohtavia materiaaleja tutkitaan yhteistyössä Tokion TKK:n kanssa. Analyyttinen kemia pyrkii vastaamaan kysymykseen, mitä yhdisteitä tai alkuaineita näytteissä on ja kuinka paljon. Opetus keskittyy instrumentaalianalytiikkaan, jossa lähinnä mitataan aineen ja energian välisiä vuorovaikutuksia. Opetus tarjoaa analyytikko-di:lle valmiudet hyvin erilaisille aloille. Analyyttisen kemian tutkimus on kohdistunut luminesenssitekniikoihin. Epäorgaanisen ja analyyttisen kemian laboratorion www-sivut löydät osoitteesta:

13 Epäorgaanisen ja analyyttisen kemian laboratorion henkilökunta Professorit Maarit Karppinen (epäorgaaninen kemia), Ke B 203, 451 Sakari Kulmala (analyyttinen kemia), Ke B 215, 451 Dosentit FT Tapio Kotiaho, Helsingin yliopisto, tapio.kotiaho@helsinki.fi prof. Markku Leskelä, Helsingin yliopisto, FT Andrzej Lewenstam, Åbo Akademi FT Pirjo Lillsunde, KTL, pirjo.lillsunde@ktl.fi TkT Matti Putkonen, Beneq Oy, matti.putkonen@beneq.com Laboratorioinsinööri DI Lassi Hiltunen, Ke B 201b, 451 Lehtorit TkT Tuula Leskelä, Ke B 201c, 451 TkT Minna Nieminen, Ke B 201d, 451 Opettava tutkija FT Johanna Suomi, Ke B 212, 451 Assistentit DI Sirje Liukko, Ke B 209a, 451 DI Pia Myllymäki, Ke B 224, 451 DI Eeva-Leena Rautama, Ke B 204, Toimisto Annika Tuomola, Ke B 202, , telefax: Teknillisen kemian laboratorio Teknillisen kemian laboratoriossa tutkimme katalyyttisiä ilmiöitä ja sovellamme saavutettua tietoa raaka-aineiden konvertoimiseen tuotteiksi tehokkailla ja ympäristöystävällisillä prosesseilla. Laboratorion opetuksen ja tutkimuksen tavoitteena on katalyyttisten ilmiöiden laaja ymmärtäminen. Useat laboratorion tutkimusprojektit liittyvät uusiin, ympäristöystävällisiin liikenteen polttoaineiden komponentteihin sekä biopolttoaineisiin. Lisäksi laboratoriossa tutkitaan vedyn valmistusmahdollisuuksia, hiilidioksidin hyötykäyttöä sekä entsyymien käyttöä katalyytteinä. Teknillisen kemian laboratorion www-sivut löytyvät osoitteesta: Teknillisen kemian laboratorion henkilökunta Professori Outi Krause,, 451 Dosentit TkT Antti Vuori, Kemira Oyj, Laboratorioinsinööri TkT Tuula-Riitta Viljava, 451 Opettava tutkija TkT Reetta Karinen Dos. Kari I. Keskinen Yliopisto-opettaja TkT Juha Linnekoski, 451 Toimisto Arja Tuohino-Chance, 451

14 1.3.6 Kemian laitetekniikan ja tehdassuunnittelun laboratorio 14 Kemian laitetekniikan opetus ja tutkimus keskittyy kemian tekniikan perusilmiöihin lämmönsiirtoon, aineensiirtoon, virtaustekniikkaan sekä tekniseen termodynamiikkaan ja niiden teollisiin sovellutuksiin. Tehdassuunnittelussa sovelletaan kemian tekniikan osaamista prosessien suunnitteluun ja kehitykseen sekä perehdytään nykyaikaisiin suunnitteluvälineisiin. Prosesseja arvioidaan taloudellisesta, ympäristöteknisestä ja turvallisuusnäkökulmista. Opetetut ilmiöt ja menetelmät ovat yleispäteviä ja soveltuvat kaikille prosessi- ja hyvinvointiteollisuuden aloille. Kemian laitetekniikan ja tehdassuunnittelun laboratorion www-sivut löydät osoitteesta: Kemian laitetekniikan ja tehdassuunnittelun laboratorion henkilökunta Professorit Juhani Aittamaa (kemian laitetekniikka), 451 Markku Hurme (tehdassuunnittelu), Ke F 302, 451 Dosentit TkT Ville Alopaeus TkT, prof. Juha Kallas, , LTY (05) TkT Kari Keskinen, TkT Jukka Koskinen TkT Jouko Laine, , (03) Prof. Veikko Pohjola, Oulun Yliopisto, (08) Laboratorioinsinööri TkL Lasse Westerlund, 451 Opettava tutkija TkL Juha-Pekka Pokki, 451 Assistentit TkL Timo Seuranen, 451 TkT Golam Sarwar, , sarwar@hut.fi DI Raisa Vermasvuori Erikoisopettajat TkT Harri Niemi, LTKK (05) TkT Marjatta Louhi-Kultanen, LTKK (05) Toimisto Sirpa Aaltonen, , fax Bioprosessitekniikan laboratorio Moderni biotekniikka on yhdistelmä biotieteistä ja insinööritieteistä. Bioprosessitekniikan laboratorion opetus ja tutkimus keskittyvät biokatalyyttisiin tuotantoteknologioihin. Keskeisiä tutkimusalueita ovat uudet entsyymitekniikat, proteiinien ja solujen aineenvaihdunnan geenitekninen muokkaus, mikrobeja ja muita soluja hyödyntävät prosessit, prosessikehitys ja näihin liittyvät mallinnustekniikat. Laboratorion erikoisalueena ovat hiilihydraatit, harvinaiset sokerit ja niitä muokkaavat entsyymit. Laboratorio osallistuu Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelmaan sekä Helsingin seudun biotekniikan (HEBIOT) koulutusohjelmaan. Bioprosessitekniikan laboratorion www-sivut löydät osoitteesta:

15 Bioprosessitekniikan laboratorion henkilökunta 15 Professori Dosentit Opettavat tutkijat Laboratorioinsinööri Assistentti Toimisto Matti Leisola, 451 TkT Niklas von Weymarn, VTT TkT Heikki Ojamo, EVTEK ammattikorkeakoulu, TkT Tero Eerikäinen, teerikai@cc.hut.fi FT Ossi Turunen, 451 DI Esa Uosukainen, 451 DI Noora Siren, 451 Kirsti Pitkänen, Prosessien ohjauksen ja automaation laboratorio Prosessien ohjauksen ja automaation laboratorio tutkii kemian-, metallurgisen- ja metsäteollisuuden automaatio- ja ohjausmenetelmiä. Tutkimusalueina ovat mm. kehittyneet ohjausmenetelmät, vikadiagnostiikka, etätuki sekä mallitus ja simulointi. Prosessiautomaation syventymiskohteen keskeiset tavoitteet ovat prosessiteollisuuden yksikköoperaatioiden pohjalle rakentuvien tuotantolinjojen ja tehtaitten kokonaisvaltainen automaatio, tuotannonsuunnittelu- ja ohjaus. Prosessien ohjauksen ja automaation laboratorion www-sivut löydät osoitteesta: Prosessien ohjauksen ja automaation laboratorion henkilökunta Professori Sirkka-Liisa Jämsä-Jounela, , sirkka-l@hut.fi Professori (emeritus) Raimo Ylinen Dosentit Prof. Anna Soffia Hauksdottir, University of Iceland Dr.Sc. Robert Tenno Laboratorioinsinööri DI Jerri Kämpe, 451 Yliopisto-opettajat DI Nikolai Vatanski, 451 DI Mikko Vermasvuori, Polymeeriteknologian laboratorio Polymeerit ovat mitä tärkeimmässä roolissa sekä luonnossa että edistyneissä, teknisissä materiaaleissa. Polymeeriteknologiassa opitaan suurten molekyylien ja polymeereihin perustuvien teknisten materiaalien kuten muovien rakenteeseen, valmistamiseen ja työstöön liittyviä asioita sekä teoria- että laboratoriokursseilla. Teknillisessä korkeakoulussa polymeerialan osaaminen liittyy luontevasti muun tekniikan osaamiseen. Erityisenä vahvuutena on polymeerien valmistus, kemiallinen modifiointi ja polymerointitekniikka. Polymeeriteknologiaa opiskelevat sijoittuvat tuotteiden, uusien materiaalien ja polymeerisovellusten kehitystehtäviin esimerkiksi IT-, paperi- ja lääketeollisuuteen joitakin mainitaksemme. Lisäksi polymeeriteknologian osaajia tarvitaan kaupallisissa, suunnittelu-, tutkimus ja opetustehtävissä.

16 16 Polymeeriteknologian laboratorion www-sivut löydät osoitteesta: Polymeeriteknologian laboratorion henkilökunta Professori Jukka Seppälä, Ke E 402, 451 Laboratorioinsinööri TkT Tuula-Riitta Viljava, Ke E 412, 451 Yliopisto-opettaja TkL Pirjo Pietikäinen, Ke E 421, 451 Assistentit DI Risto Hakala DI Tapio Salminen Toimisto Arja Tuohino-Chance, Ke E 404, , fax. 451

17 17 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENTEET Teknillinen korkeakoulu on siirtynyt kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon, tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempiä tutkintoja ovat diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnot. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden vuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. 2.1 Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1. tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; 2. valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; 3. edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; 4. valmius ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; 5. kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; 6. edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; 7. riittävä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin.

18 Alemman perustutkinnon rakenne Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusopinnot P 80 op Perusmoduuli A1 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: perusopintojen moduulista (80 op), joka sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; ohjelman yhteisten opintojen moduulista (20 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op); sekä kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op). Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 9.

19 19 Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): 1. suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2. vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. 3. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan edellisen momentin 2 kohdassa edellytetyn kielitaidon. Mikäli tällainen opiskelija on hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää perustutkintoa, tulee hänen lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan vieraassa kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä. Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta löydät osoitteesta ja vieraan kielen suorittamisesta osoitteesta Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy perusopintoihin ja vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa 7.

20 Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1. tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; 2. valmius tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; 3. valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; 4. valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; 5. hyvä viestintä- ja kielitaito; sekä 6. valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: tieteen metodiikan opinnoista (10 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä diplomityöstä (30 op). Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Erikoismoduuli (20 op) voi olla osaston suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön osasto hyväksyy. Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op

21 21 Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Tutkintosäännön 24 :ssä on määritelty tarkemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että osasto hyväksyy sen opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS). Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä osasto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä lisää luvussa 10. Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto ) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä.

22 22 Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää kappaleessa Jatkotutkinto Teknillisessä korkeakoulussa suoritetaan jatkotutkintoina pääsääntöisesti tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkintoja. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa suoraan ylemmän perustutkinnon jälkeen suorittamatta ensin tekniikan lisensiaatin tutkintoa. Erityisin perustein voidaan suorittaa filosofian tohtorin tutkinto. Teknillisessä korkeakoulussa ei ole mahdollista suorittaa filosofian lisensiaatin tutkintoa Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (34 ). Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: 1. perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; 2. perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä 3. saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen Jatkotutkinnon rakenne Jatkotutkinto koostuu teoreettisista opinnoista ja tutkimustyöstä. Pääpaino on tieteellisellä tutkimustyöllä. Lisensiaatintutkimus Väitöskirja Tutkimusala T 40 op Täydentävän aihealueen opinnot S 20 op Tieteen käytännöt ja periaatteet Y 10 op Kuva 3: Jatkotutkinnon rakennekaavio

23 23 Teoreettiset opinnot Jatko-opintoihin kuuluvat teoreettiset opinnot, yhteensä 70 opintopistettä, suoritetaan moduuleina. Tutkimusalan moduuli on 40 op. Opiskelija valitsee tutkimusalansa jatkokoulutuksen tutkimusaloista, jotka vahvistetaan vuosittain osastolla. Tutkimusalat löytyvät TKK:n opetusohjelmasta ( opetusohjelma). Tutkimusalan lisäksi suoritetaan toinen moduuli, laajuudeltaan 20 op, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijan tutkimusalan opintoja ja tutkimustyön tekemistä. Teoreettisiin opintoihin kuuluu myös jatkoopintoihin johdattava moduuli, 10 op. Tähän moduuliin hyväksyttävissä opinnoissa on osastokohtaisia, eri tutkimusalojen tarpeista johtuvia eroavaisuuksia. Osana jatkotutkintoon voidaan hyväksyä myös sellaisia ennen perustutkintoa suoritettuja jatkoopintotasoisia kursseja, jotka eivät sisälly perustutkintoon. Myös muissa yliopistoissa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja voidaan hyväksyä osasuorituksena jatkotutkintoon. Osasto voi asettaa jatko-opinnoille esitietovaatimuksia ja ylemmän korkeakoulututkinnon arvosanoille vähimmäisvaatimuksia. Opinnäytetyö Jatkotutkinnon tärkein osuus on tutkimustyö. Lisensiaatintutkintoon tehdään lisensiaatintutkimus. Tohtorintutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava ja julkaistava väitöskirja sekä puolustettava sitä julkisesti. Mikäli teoreettiset opinnot on suoritettu lisensiaatintutkinnon yhteydessä, tohtoriopintoihin kuuluu ainoastaan väitöskirjatyö. Osasto hyväksyy jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön aiheen, määrää työlle valvojan, yhden tai useamman ohjaajan sekä päättää työn kielestä, tarkastamisesta ja hyväksymisestä.

24 24 3. KEMIAN TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ 3.1 Tutkinto-ohjelman tavoitteet Koulutusohjelman ammatillisena tavoitteena on antaa valmiudet toimia prosessiteollisuuden sekä siihen liittyvien alojen suunnittelu-, tutkimus-, kehitys-, käyttö-, koulutus- ja johtotehtävissä, joissa edellytetään kemian, biokemian, kemian laitetekniikan, tehdassuunnittelun, teknillisen kemian tai bioprosessitekniikan asiantuntemusta. Tutkinto-ohjelman tieteellisenä tavoitteena on antaa kemian, kemian tekniikan ja teknillisen biokemian tuntemus, yhden tai useamman erikoisalan syventävä teoreettinen ja soveltava tietous, ja näihin perustuva teoreettinen ja metodinen valmius itsenäiseen työskentelyyn ja alan kehityksen seuraamiseen sekä valmius tutkimustyöhön, jatko-opintoihin ja asiantuntijatehtäviin. Tutkinto-ohjelman opinnot sisältävät insinööritieteiden ohella luonnontieteiden, kansantaloustieteen, yhteiskuntatieteen, ympäristönsuojelun ja työsuojelun opintoja siinä määrin, että valmistuneet kemisti-insinöörit saavuttavat vaaditun ammattipätevyyden ja tuntevat tekniikan kehityksen yhteiskunnalliset syyt ja seuraukset kokonaisvaltaisesti sekä pystyvät vastaamaan teknillisten ratkaisujen sosiaalisista seurauksista. Lisäksi tutkinto-ohjelman opintoihin sisältyy molempien kotimaisten kielten ja yhden tai useamman vieraan kielen opintoja. 3.2 Yleistä kemian tekniikan osaston opinnoista Ensimmäisen kahden vuoden aikana opiskelu keskittyy P- ja O-moduuliin (ks. luku 2.1.2) kuuluvien kurssien, erityisesti matematiikan, fysiikan ja kemian peruskurssien suorittamiseen. Opintojen edetessä riippuu opiskelijan tekemistä moduulivalinnoista, missä järjestyksessä kurssit on tarkoituksenmukaista suorittaa. Laboratoriotyöt muodostavat merkittävän osan opiskelusta kemian tekniikan tutkinto-ohjelmassa. Niiden suorittamiseen ajallaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota, koska monissa laboratorioissa on mahdollista työskennellä vain tiettyinä aikoina. Mikäli laboratoriotöitä ei suorita ajallaan voi käydä niin, että keskenjääneitä töitä pääsee jatkamaan vasta vuoden kuluttua. Puutteelliset esitiedot voivat aiheuttaa tarpeetonta opintojen viivästymistä. Tämän vuoksi on syytä kiinnittää huomiota esitietoina olevien kurssien suorittamiseen Matematiikassa, fysiikassa ja tietotekniikassa voi suorittaa laajan oppimäärän. Opiskelijat kutsutaan ohjelmaan, mutta siihen voi myös itse hakea. Ohjelmaan hyväksyttyjen opiskelijoiden tulee ilmoittaa kemian tekniikan osaston kansliaan, mikäli laajan oppimäärän suoritusoikeutta ei käytetä hyväksi. Tietoja laajasta oppimäärästä saa osoitteesta: Perusopinnot ja Ohjelman yhteiset opinnot Perusopinnot (P-moduuli) antavat yhdessä Ohjelman yhteisten opintojen (O-moduuli) kanssa opinnoille matemaattis-luonnontieteelliset perusteet ja koulutusohjelman välttämättömät alakohtaiset perustiedot sekä muita yleisvalmiuksia luovia tietoja. Nämä ovat esitietoina myöhemmille opinnoille.

25 25 KE901-P Perusopinnot (80 op) Vastuuhenkilö: Opintojen suunnittelija Eri Johdatus opiskeluun 0 Mat Matematiikan peruskurssi P1 10 Mat Matematiikan peruskurssi P2 10 Tfy Fysiikka I A 3 Tfy Fysiikka I B 3 Tfy Fysiikka II A 3 T Tietokone työvälineenä 2 * T Ohjelmoinnin perusteet Y 5 Kie Toisen kotimaisen kielen koe (ruotsi), kirjallinen osio 1 ** Kie Toisen kotimaisen kielen koe (ruotsi), suullinen osio 1 ** Kie-98.xxxx Pakollinen vieras kieli 3 *** KE Epäorgaaninen kemia I 4 KE Epäorgaanisen kemian laboratoriotyöt 4 KE Analyyttinen kemia I 3 KE Analyyttisen kemian laboratoriotyöt 3 KE Fysikaalinen kemia I 3 KE Fysikaalisen kemian laboratoriotyöt I 3 KE Orgaaninen kemia I 4 KE Orgaanisen kemian laboratoriotyöt I 3 KE Johdatus prosesseihin 2 KE Ideaalireaktorit 3 KE Kemian laitetekniikka I 5 Harj Harjoittelu 2 Yhteensä 80 op * Vaihtoehtoiset kurssit: T Datorn som verktyg 2 sp (ruotsiksi) ja T IT Services at TKK 2 cr (englanniksi) ** Vaihtoehtoiset kurssit suomen kielestä ovat: Kie Toisen kotimaisen kielen koe (suomi), kirjallinen osio 1 Kie Toisen kotimaisen kielen koe (suomi), suullinen osio 1 *** Liitteessä 5 on luettelo tutkintosäännön 16 :n vaatimukset täyttävistä vieraan kielen kursseista. KE901-O Ohjelman yhteiset opinnot (20 op) Vastuuhenkilö: Opintojen suunnittelija KE Biokemia ja mikrobiologia I 4 KE Orgaaninen kemia II 3 KE Fysikaalinen kemia II 3 KE Tehdassuunnittelu I 4 KE Polymeeriteknologia I 3 KE Prosessiautomaation perusteet 3 Yhteensä 20 op

26 3.3.1 Perusaineiden laajan oppimäärän rakenne Uudessa tutkintorakenteessa perusaineiden laaja oppimäärä sijoittuu kandidaattitutkinnossa moduuleihin P ja B1. Muiden moduulien osalta osin kandidaatintutkinto on samansisältöinen kaikille kemian tekniikan tutkinto-ohjelman opiskelijoille. KE951-P Perusopinnot laajalla oppimäärällä Vastuuhenkilö: Opintojen suunnittelija Eri Johdatus opiskeluun 0 Mat Matematiikan peruskurssi L1 10 Mat Matematiikan peruskurssi L2 10 Tfy Fysiikka I A 3 Tfy Fysiikka I B 3 Tfy Fysiikka II A 3 T Tietokone työvälineenä 2 * T Ohjelmoinnin perusteet Y 5 Kie Toisen kotimaisen kielen koe (ruotsi), kirjallinen osio 1 ** Kie Toisen kotimaisen kielen koe (ruotsi), suullinen osio 1 ** Kie-98.xxxx Pakollinen vieras kieli 3 *** KE Epäorgaaninen kemia I 4 KE Epäorgaanisen kemian laboratoriotyöt 4 KE Analyyttinen kemia I 3 KE Analyyttisen kemian laboratoriotyöt 3 KE Fysikaalinen kemia I 3 KE Fysikaalisen kemian laboratoriotyöt I 3 KE Orgaaninen kemia I 4 KE Orgaanisen kemian laboratoriotyöt I 3 KE Johdatus prosesseihin 2 KE Ideaalireaktorit 3 KE Kemian laitetekniikka I 5 Harj Harjoittelu 2 Yhteensä 80 op 26 * Vaihtoehtoiset kurssit: T Datorn som verktyg 2 sp (ruotsiksi) ja T IT Services at TKK 2 cr (englanniksi) ** Vaihtoehtoiset kurssit suomen kielestä ovat: Kie Toisen kotimaisen kielen koe (suomi), kirjallinen osio 1 Kie Toisen kotimaisen kielen koe (suomi), suullinen osio 1 *** Liitteessä 5 on luettelo tutkintosäännön 16 :n vaatimukset täyttävistä vieraan kielen kursseista.

27 KE951-1 Perustieteiden perusmoduuli (perusaineiden laajan oppimäärän sivuaine) Vastuuhenkilö: Opintojen suunnittelija Mat Matematiikan peruskurssi L3 10 Valitaan vaihtoehtoisesti: Mat Matematiikan peruskurssi L4 10 Tai: Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta A 5 * T Tietorakenteet ja algoritmit Y 5 * Laajaan oppimäärään hyväksytyt HEBIOT-opiskelijat suorittavat kurssin Mat Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit 5 op P- ja O-moduulien opintojen suorittaminen 27 Seuraavalla sivulla on esitetty taulukko P- ja O-moduulien kurssin suoritusaikataulusta. Kunkin periodin laajuus on laskennallisesti n. 15 op. Kurssit Eri Johdatus opiskeluun ja T Tietokone työvälineenä suoritetaan 1. vuosikurssin syksyllä ennen I opetusperiodin alkua. Kie /Kie Toisen kotimaisen kielen koe (suullinen ja kirjallinen osa) on suositeltavaa suorittaa 1. vuosikurssin syksyllä. Pakollisen vieraan kielen opinnot voi sijoittaa haluamaansa periodiin oman aikataulun mukaan. Laajaa oppimäärää suorittavat tekevät kemian kurssit alla olevan mukaisesti ja muut ohjelman kurssit erillisen suosituksen mukaan ( 2. vuosikurssin syksyllä, I opetusperiodissa suositellaan lisäksi osallistumaan A1-A3 moduulien sisällöistä ja opinnoista kertoviin ns. pääaineinfoihin. Huom!! Pääaine (nimetty A2-jatkomoduulien mukaan) valitaan 2. vuosikurssin 1. opetusperiodilla eli pääaineeseen johdattavan A1-perusmoduulin opetus alkaa 2. vuosikurssin II periodilla.

28 28 Kurssi Mat Matematiikan peruskurssi P1 10 op Tfy Fysiikka I 3 op KE Orgaaninen kemia I 4 op KE Epäorgaaninen kemia I 4 op KE Epäorgaanisen kemian lab. Työt 4 op Tfy Fysiikka I B 3 op Mat Matematiikan peruskurssi P2 10 op KE Analyyttinen kemia I 3 op KE Analyyttisen kemian lab.työt 3 op KE Johdatus prosesseihin 2 op KE Kemian laitetekniikka I 5 op KE Fysikaalinen kemia I 3 op KE Ideaalireaktorit 3 op KE Orgaanisen kemian lab.työt I 3 op KE Biokemia ja mikrobiologia I 4 op KE Fysikaalinen kemia II 3 op KE Fysikaalisen kemian lab.työt I 3 op KE Prosessiautomaation perusteet 3 op KE Tehdassuunnittelu I 4 op KE Orgaaninen kemia II 3 op KE Polymeeriteknologia I 3 op Tfy Fysiikka II A 3 op T Ohjelmoinnin perusteet Y 5 op Periodi (vuosikurssi / periodi) 1 / I 1 / II 1 / III X X X X X X X X X X X X X X X 1 / IV X X X X X 2 / I X X X X X X 2 / II X X X X X 2 / III X X 2 / IV X

29 3.4 Kemian tekniikan tutkinto-ohjelman pääaineet 29 Alemman perustutkinnon pääaine valitaan toisen vuosikurssin I periodin aikana. Pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista ja sivuaine toisesta perusmoduulista. Kemian tekniikan tutkinto-ohjelma tarjoaa neljä erilaista pääainetta: Kemia, Biotekniikka ja elintarviketekniikka, Prosessit ja tuotteet sekä Process Systems Engineering (englanninkielinen). Opiskelijat, jotka aikovat ylemmässä perustutkinnossa opiskella prosessiautomaatiota (A3 Process Automation), valitsevat alemman tutkinnon pääaineekseen englanninkielisen A2 Process Systems Engineering-moduulin. Ylemmän perustutkinnon pääaineet on kemian tekniikan tutkinto-ohjelmassa nimetty A2- moduulien mukaan. Kussakin pääaineissa voi syventyä yhteen tai useampaan syventävän A3- moduulin muodostamaan kokonaisuuteen. Alemman perustutkinnon moduulit Ylemmän perustutkinnon moduulit Perusmoduulit A1 Jatkomoduulit A2 Syventävät moduulit A3 KE211-3 Analyyttinen kemia KE200-1 KE210-2 KE212-3 Epäorgaaninen kemia Kemia Kemia KE213-3 Fysikaalinen kemia KE214-3 Orgaaninen kemia KE300-1 KE310-2 KE311-3 Bioprosessitekniikka Biotekniikka ja Biotekniikka ja KE312-3 Biokemia ja Mikrobiologia Elintarviketekniikka Elintarviketekniikka KE313-3 Elintarvikekehitys KE410-2 KE411-3 Kemian laitetekniikka KE400-1 Prosessit ja KE412-3 Tehdassuunnittelu Prosessit ja Tuotteet KE413-3 Teknillinen kemia Tuotteet KE414-3 Polymeeriteknologia KE420-2 KE411-3 Chemical Engineering Process Systems KE430-3 Plant Design Engineering KE425-3 Process Automation Kuva 3. Kemian tekniikan tutkinto-ohjelman pääaineet ja syventymiskohteet Ennen pääaineen valintaa I opetusperiodilla järjestetään informaatiotilaisuuksia (Pääaineinfot), joissa tiedotetaan eri pääaineiden ja syventymiskohteiden opetuksen tavoitteista ja sisällöstä, käytännön työalueista, sijoittumisesta työelämään ja työllisyystilanteesta. Pääainevalinnat tehdään jättämällä kansliaan hyväksyttäväksi moduulitasoinen HOPS, josta käytetään nimitystä HOPS, verkosta ( löytyvällä lomakkeella. Valinnat vahvistaa opintojen suunnittelija Sivuaineopiskelu kemian tekniikan tutkinto-ohjelmassa Kemian tekniikan tutkinto-ohjelmasta voi lukea sivuaineenaan pääaineista vastaavat moduulit. Sivuaineiden sisältö eri tutkinto-ohjelmien opiskelijoille on esitetty tarkemmin Kemian tekniikan osaston verkkosivuilla kemia.tkk.fi Opinnot.